Merja Luoma. ETTÄ ON AINA HUOMIOITAVA MUUT SIINÄ Ammatillinen kasvu ja ammatillinen identiteetti John Deweyn kasvatusajattelun valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merja Luoma. ETTÄ ON AINA HUOMIOITAVA MUUT SIINÄ Ammatillinen kasvu ja ammatillinen identiteetti John Deweyn kasvatusajattelun valossa"

Transkriptio

1 Merja Luoma ETTÄ ON AINA HUOMIOITAVA MUUT SIINÄ Ammatillinen kasvu ja ammatillinen identiteetti John Deweyn kasvatusajattelun valossa Pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2003 Kasvatustieteen laitos Jyväskylän yliopisto

2 TIIVISTELMÄ Luoma, Merja. ETTÄ ON AINA HUOMIOITAVA MUUT SIINÄ Ammatillinen kasvu ja ammatillinen identiteetti John Deweyn kasvatusajattelun valossa. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitos, sivua. Julkaisematon. Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena oli rakentaa näkemys ammatillisesta kasvusta ja ammatillisesta identiteetistä John Deweyn kasvatusajattelun valossa. Tutkimus etsi vastausta kysymyksiin, miten Deweyn kasvatusajattelu vastaa ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin olemisen ja rakentumisen haasteisiin tässä ajassa ja mitä on Deweyn kasvatusajattelu suomalaisten ammatillisten opettajien haastatteluissa. Tutkimuksen lähestymistapa oli filosofinen. Ammatillista kasvua ja ammatillista identiteettiä tarkasteltiin kasvatusfilosofisesti ihmiseksi ja persoonaksi muovautumisena. Tutkimusaineisto koostui sekä kasvatusfilosofi John Deweyn omista kirjoituksista että ammatillisille opettajille Suomalaisen ammattikasvatuksen erityisyyttä etsimässä -projektissa tehdyistä haastatteluista. Deweyn kasvatusajattelua analysoitiin ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin näkökulmasta ja keskustelutettiin sitä sekä ammatillisten opettajien kasvuun ja kasvatuskäsityksiin että ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin realiteetteihin ajassa. Deweyn kasvatusajattelu nosti esiin huolen, onko kasvu kasvatuksen päämääränä korvautumassa elinikäisellä oppimisella, sosiaalinen yhteisö organisaatiolla, hukkuuko kasvatuksellinen vuorovaikutuksellisuus markkina-arvoihin ja rakennetaanko itselle ja toisille olemisen yhteiskunnan sijaan markkinayhteiskuntaa. Ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin tulisi olla kokemus sekä itselle että toisille merkityksellisyydestä. Ammatti toimii siteenä yksilön ja hänen ympärillään olevien ihmisten välillä. Pelkkä itsensä toteuttaminen ei anna tarpeeksi, vaan yksilö haluaa nähdä työnsä merkityksellisyyden sille yhteisölle, jossa hän elää. Ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin kasvatuksellinen rakentuminen mahdollistuu jaetussa toiminnassa ja toimimisessa yhteisen parhaan suhteen. Se perustuu arvoille. Tutkimus korostaa ammatin kasvatuksellisen merkityksen rakentumisen ja ymmärtämisen tärkeyttä ja herättää keskustelua yksilöllisyyttä korostavassa ajassa hämärtyneestä kasvatuksellisesta yhteisöllisyydestä. Asiasanat: ammatillinen identiteetti, ammatillinen kasvu, ammatti, identiteetti, Dewey, ammatillinen opettaja, yhteisöllisyys

3 Kaiku toi minulle vain kysymyksen. Ja metsä oli ihmisten kaikua täynnä. M.L

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AMMATILLISEN KASVUN JA IDENTITEETIN TUTKIMINEN KASVATUSFILOSOFISENA HAASTEENA Onko kasvatusfilosofia unohtanut ammattikasvatuksen? Miten tutkia ammattikasvatusta kasvatusfilosofisesti? Pragmatismi ja John Dewey Suomessa AMMATILLINEN KASVU JA AMMATILLINEN IDENTITEETTI Ammatista kvalifikaatioihin ja asiantuntijuuteen? Ammatillinen identiteetti, identiteetti ja kasvu Ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin realiteetit AMMATILLISEN KASVUN JA IDENTITEETIN HAASTEET DEWEYN KASVATUSFILOSOFISESSA AJATTELUSSA John Dewey ja kasvatusfilosofia Ammatti ja työ Deweyn ajassa ja ajattelussa Kasvu vai elinikäinen oppiminen kasvatuksen päämääränä? Sosiaalinen yhteisö vai organisaatio? Arvojen sosiaalisuus vai markkina-arvot? Toisille ja itselle olemisen yhteiskunta vai markkinayhteiskunta? DEWEY-LUENTA AMMATILLISTEN OPETTAJIEN KASVUUN JA KASVATUSKÄSITYKSIIN Ammatillisen kasvun suuntaa etsimässä Että minne olisi silloinkaan pitänyt hakea Se oli vaan se neiti Maija minun sisälläni Maaseudulla ei niitä työpaikkoja niin kovin runsaasti ollut Ammatillisella kasvupolulla Tietysti ammattitaito on tärkeä tekijä Siellä oli hyvä olla ja sieltä oli hyvä lähteä...57

5 5.3 Ammatillinen kasvu yksilö yhteisö yhteiskunta -suhteena Että nämä nuoret saa työpaikan ja pärjää siellä Eli oltas yhteiskunnalle merkittäviä Mitä se minulle tarkottaa AMMATILLINEN KASVU JA AMMATILLINEN IDENTITEETTI - ITSELLE JA TOISILLE MERKITYKSELLISYYTTÄ POHDINTA...72 LÄHTEET...80 LIITE...87

6 1 JOHDANTO Elämme yhteisössä, mikä edellyttää yhdessä rakentamista ja yhdessä kasvamista. Elämämme on vastuuta myös toisten elämästä, jossa ammatti toimii siteenä yksilön ja hänen ympärillään olevien ihmisten välillä. Ymmärtääkseni näin uskoi John Dewey, jonka puhe on ajankohtaista nyt, kun yksilöön, hänen ammattiinsa ja työhö n- sä kohdistuvat kovat yksilölliset vaatimukset ja yksilön ja hänen työnsä suhde ympärillä oleviin ihmisiin ja koko yhteiskuntaan on muuttunut, hämärtynyt. Työ on alati muuttuvaa, kiireistä, tehokkuutta vaativaa ja ammatissa toimiminen edellyttää valmiutta jatkuvaan uuden oppimiseen, ennakoimiseen ja muuttumiseen. On yhä vaikeampi nähdä oman työn merkitys kokonaistyönjaon kannalta ja ymmärtää kokonaisuuden rakentumista. (ks. Heikkinen ym ) Tämän päivän työelämästä, siellä tarvittavista taidoista ja työnäkymistä teknologisten muutosten edessä esitetään ristiriitaisia käsityksiä (Lewis 1997). Samaan aikaan kysymykset siitä, millainen työ on kunnollista työtä ja millaista osaamista tarvitaan ja arvostetaan, on nostettu esiin (Filander 2000, 198). Työn ja ammatin merkityksellisyys yhteisössä hämärtyy ja omaa paikkaa on yhä vaikeampi löytää. Tulevaisuutta rakennetaan opettelema lla erilaisia taitoja ja olemalla valmiina muuttumaan ulkoisten vaatimusten mukaan. Pohjalla on tulevaisuuden varmistaminen ja kaikkeen varautuminen, mikä ilmenee myös sitoutumattomuutena. Vaatimusten kierre kasvaa ja väsyttää niin ammatillista paikkaansa etsivää nuorta kuin jo työelämässä mukana olevaa toimijaa. Yhteiskunnan ja yhteisön rakentumisen sijaan vaatimuksissa on kyse yksilöstä, hänen oppimisestaan ja muuttumisestaan tehokkuuden ja tuottavuuden palvelemiseksi. Missä on työn ja ammatin kasvatuksellisuus (Heikkinen ym. 2001)?

7 7 Tapahtuvien muutosten peilaaminen John Deweyn ajatuksiin saa etsimään toisenlaista yhteisöllisyyttä. Vaikka John Dewey on elänyt eri aikana ja kulttuurissa, hänellä on paljon annettavaa tämän päivän yksilöllisyyden korostumiselle ja yhteisöllisyyden murentumiselle. Deweyn ajatukset ovat mielenkiintoisia ja merkityksellisiä juuri siksi, että hän näkee ammatin nykyisessä ajassa hukkuneen kasvatuksellisen luonteen ja rakentaa sen kautta sillan yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välille. Hän antaa tilaa ihmisyydelle ja löytää kaivattua ammatin, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tasapainoa. Teoreettinen mielenkiintoni on rakentaa kasvatuksellinen näkemys ammatista keskusteluttaen Deweyn ajattelua ammatillisten opettajien kasvuun ja kasvatuskäsityksiin. Kasvatusfilosofinen ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin tarkastelu auttaa ymmärtämään, mistä ammatin omaksumisessa on kasvatuksellisesti tarkasteltuna kysymys. Olen elänyt vahvasti yksilöllisyyttä korostavaa aikaa. Kun yhteisen toiminnan rakentamisen vaatimus on vähentynyt, on se opettanut ja vaatinut oman ident i- teetin etsintää. Omaa elämää on rakennettava lukuisten vaihtoehtojen ja vaatimusten edessä, mikä näkyy myös vaikeutena oman ammatin etsimisessä. Pohdinta ihmisyydestä tällaisena aikana saa minut peilaamaan sitä historiaan ja etsimään jälkiä toisenlaisesta yhteisöllisyydestä. Tulkinnoissani tarkastelen elämää ja kasvatusta oman sukupolveni näkökulmasta. Olen halunnut rakentaa yhteisöllisyyttä ja uskon yhdessä kasvamisen kasvattavaan voimaan. Uskon että ihmisyys tarvitsee jotain tällaista, mitä kasvatusfilosofia voi löytää. Kasvatusfilosofia ja usko liikkuvat niin lähellä ja kaukana toisistaan, että on ehkä tarpeen tuoda esille, että tarkastelen elämää kristillisestä näkökulmasta. Ei ole suinkaan ollut helppoa sovittaa yhteen kristillistä uskoa ja kasvatusfilosofista maailmankäsitystä, vaikka niiden suhteesta esitetään pragmatismissakin kompromistisia ratkaisuja (ks. Pihlström 2001). Pihlströmin (2001) mukaan filosofiaa harjoittavan tulee perustella, mitä hän filosofialta hakee ja mitä ihmisyys tarvitsee. Filosofin on voitava tunnustaa omat sitoumuksensa ja tavoiteltava omaa sisäistä yhtenäisyyttään. Hänen on ihmisenä ja filosofina voitava sanoa: Tämä on minun elämäni. Nämä ovat minun sitoumuksiani. (emt., 160.) Tutkimukseni valaisee osaltaan rakentamaani filosofiaa harjoittavalta vaadittua näkemystä siitä, mitä filosofia on (ks. emt., 151). Teoreettinen mielenkiintoni on herännyt ja tutkimukseeni minua on innostanut työskentelyni "Suomalaisen ammattikasvatuksen erityisyyttä etsimässä" (Am-

8 8 ker) -projektissa, jossa olen voinut tutustua ammattikasvatuksen ilmiöön. Projektissa käsitykseni kasvatuksesta on laajentunut ja asettunut elämänkokonaisuuteen, jonka yhden keskeisen osan ammatti muodostaa. Myös yhteisöllisyys on saanut laajan näkökulman. Deweyltä olen löytänyt vastakaikua ajatuksilleni. Olen halunnut korostaa ammatin kasvatuksellisen merkityksen rakentumisen ja ymmärtämisen tärkeyttä. Ammattikasvatuksen kasvatusfilosofinen tutkimus on vähäistä ja ammatin käsitteellinen ymmärrys jää sivuun. John Deweyn joka usein on unohdettu filosofina kasvatusfilosofia auttaa tulkitsemaan toimijoiden ammatillista kasvua yhteiskunnassa ja tuo kasvatuksellisen näkökulman tämän päivän ammattien maailmaan.

9 9 2 AMMATILLISEN KASVUN JA IDENTITEETIN TUT- KIMINEN KASVATUSFILOSOFISENA HAASTEENA 2.1 Onko kasvatusfilosofia unohtanut ammattikasvatuksen? Filosofiaa on vaikea määritellä se on jo itsessään filosofinen kysymys (Sober 1995). Filosofia juontaa juurensa kreikkalaisesta sanasta, joka kirjaimellisesti voidaan tulkita viisauden rakastamiseksi. Tarkemmin määriteltynä filosofia on kyselemistä ja reflektiota (inquiry and reflection), mikä johdattaa kysymykseen maailman yleisistä piirteistä ja ihmisten kokemuksista siinä. (Grayling 1998, 1.) Aatehistoriassa filosofiaa ja kasvatusta on ollut mahdoton erottaa toisistaan. Kasvatuksen ongelma on ollut keskeinen monien suurten filosofien, kuten Platonin ja Aristoteleen, pohdinnoissa. (Nurmi 1986, 18, 37.) Tänä päivänä filosofian ja kasvatuksen suhteesta esitetään erilaisia näkemyksiä ja kasvatusfilosofiaa määritellään monella tavoin. Puolimatka (1999b) näkee kasvatusfilosofian jakautuvan kahteen haaraan, normatiiviseen ja analyyttiseen filosofiaan. Normatiivinen kasvatusfilosofia esittää normatiivisia, säännöttäviä, väitteitä kasvatuksen, kasvattajien ja koulujen tehtävästä. Se ottaa kantaa kasvatuksen tavoitteisiin, sisältöön ja menetelmiin sekä siihen, mitä kasvatuksen, kasvattajien ja koulujen tulisi tehdä. (emt., 24.) Analyyttinen filosofia korostaa filosofisen analyysin kautta tehtävää käsitteiden ja kielellisten ilmausten selventämistä ja täsmentämistä (emt., 56 57). Hirsjärvi (1985) tuo esille jaon normatiiviseen, kriittiseen tai analyyttis-kriittiseen ja spekulatiiviseen kasvatusfilosofiaan. Kriittinen kasvatusfilosofia on niiden loogisten premissien tutkimusta, joiden varassa tehdään kasvatusta koskevia päätelmiä ja spekulatiivinen kasvatusfilosofia

10 10 on tässä tarkastelussa tietojen keräämistä eri lähteistä ja yleiskuvan luomista kasvatuksen maailman ilmiöistä näiden tietojen avulla. (emt., 25.) Akinpelu (1988) puolestaan jakaa kasvatusfilosofian analyyttiseen ja spekulatiiviseen filosofiaan. Spekulatiiviseen kasvatusfilosofiaan sisältyy tässä tarkastelussa myös normatiivisuus. Kasvatusfilosofiaa voidaan tarkastella myös koulukunta- ja aatefilosofiana (Hirsjärvi 1985, 22). Analyyttisen kasvatusfilosofian näkökulmasta normatiivista näkemystä filosofian ja kasvatuksen suhteesta voidaan pitää metafyysisenä ja idealistisena. Sen tarkoituksena on luoda jokin yhtenäinen, erityisen "tosi" filosofinen systeemi ja johtaa siitä "ikuiset" kasvatustieteelliset periaatteet, jolloin unohdetaan kasvatustieteen yhteys yhteiskunnassa esiintyviin tarpeisiin ja kasvatustieteen pohjautuminen kasvatuskäytäntöön. (Hirsjärvi 1985, 19.) Sen sijaan kasvatusfilosofian tehtäväksi esitetään "kasvatus- ja opetustapahtuman käsitteellinen, teoreettinen analyysi, kasvatustoimintaan liittyvien perusteiden ja argumenttien kriittinen analyysi ja toimintaan kytkeytyvien ongelmien hahmottaminen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen esittäminen näihin ongelmiin" (Hirsjärvi 1985, 27). Koska filosofia käsittää tiedon, ihmisen ja maailman kokonaisuudessaan, voidaan kasvatusfilosofia tulkita osaksi yleisempää filosofiaa ja nähdä, että kasvatusfilosofia ei voi tulkita kasvatuksellisen elämänmuodon eriyttämää inhimillistä olemassaoloa erillään filosofiasta. Kuitenkaan yleinen filosofia ei myöskään yksin riitä vastaamaan kysymyksiin kasvatuksen erityisluonteesta, sen asemasta elämismaailman kokonaisuudessa: kasvatus on tällä hetkellä eriytynyt elämänmuoto ja kasvatustieteen suhde käytäntöön edellyttää eriytyviä pohdintoja. (Heikkinen 1994, 85.) Kasvatustieteessä kasvatusfilosofia tulee keskeiseksi, kun kysytään yhteiskunnan muutosten suuntaa. Vaikka kasvatusfilosofian asema kasvatustieteen perusteiden lähtökohtana tunnustetaan, uhkaa se jäädä toissijaiseksi ja kasvatustiede yhä enemmän yhteiskunnan muutosten tukijaksi ja soveltajaksi. Kasvatustieteessä tehdään organisaation oppimista kehittäviä tutkimuksia (esim. Rantamäki 1999) ja kasvatustieteilijät löytävät paikkansa organisaatioiden oppimista tukevina henkilöstökouluttajina. Kasvatusfilosofia kysyy kasvatuksen ja kasvun filosofisia perusteita. Ehkä juuri ontologiset 1 kasvatukselliset periaatteet auttavat löytämään vastauksia yh- 1 Ontologia eli oppi olevaisesta käsittelee todellisuuden yleistä luonnetta (esim. Määttänen 1995).

11 11 teiskunnassa esiintyviin tarpeisiin ja kyseenalaistavat myös kasvatuskäytäntöä ja yhteiskunnan muutosten suuntaa. Keskittyessään käsitteiden ja kielellisten ilmausten selventämiseen ja täsmentämiseen analyyttinen lähestymistapa rakentaa kasvatuksen ja filosofian suhdetta tavalla, joka jättää kasvatuksen irralleen todellisuutta koskevista oletuksista (Puolimatka 1999b, 57). Nopeaa muuttumista vaativa elämä kaipaa ihmisen ja maailman olemista kysyvää kasvatusfilosofista näkemystä. Heikkinen (1995) on tutkinut suomalaisen ammattikasvatuksen muotoutumista ja tarkastellut sitä eurooppalaisessa kontekstissa. Ammattikasvatuksella ei Euroopassa Saksaa lukuun ottamatta ole ollut erityisasemaa kasvatustieteessä esimerkiksi aikuiskasvatuksen tavoin. Ammattikasvatuksen asema suomalaisessa kasvatustieteessä on ollut ongelmallinen. Siitä käydään vähän tieteellistä keskustelua. Opettajankoulutuksen dominoimana ovat suomalaisessa kasvatustieteessä kasvatustieteen erityistieteellisen laadun, käsitteiden ja teorioiden syventäminen ja kehittäminen jääneet toissijaiseksi. Kasvatustieteen sisäistä logiikkaa ei ole pohdittu ja kys y- mys ammattikasvatuksesta on jäänyt sivuun. Ammattikasvatuksen asemaa on saksalaisessa kasvatustieteessä pohdittu sen erillistieteellistymisestä asti jo 1900-luvun alusta. Suomalaisen ammatillisen opettajankoulutuksen muotoutuminen yliopiston ulkopuolella, kasvatustieteestä erillään, on ollut vaikuttamassa siihen, ettei systemaattisen ammattikasvatuksen käsitteenmuodostuksen tarvetta tai kiinnostusta ole ollut. Ammattikasvatuksen aseman pohtiminen kasvatustieteessä edellyttäisi sitä, että ammatti ja ammattikasvatus otetaan huomioon kasvatukseen keskeisesti kuuluvina käsitteinä ja ilmiöinä historiallisen ja kulttuurisen ymmärryksen kautta. Ammattikasvatuksen käsitteellinen sisällyttäminen edellyttää kasvatusfilosofisten pohdintojen uudistumista. (Heikkinen 1995, 238, ) Kasvatusfilosofisesti ammatillista kasvua voidaan tarkastella ihmiseksi tai persoonaksi kehittymisenä, jolloin ammattikasvatus olisi sellaista toimintaa, joka on sitoutunut tiettyihin arvoihin ja jonka ytimenä on kasvatuksellinen suhde kasvattajan ja kasvatin välillä (Heikkinen 1995, 40). Jos ammatti jää kasvatusfilosofisen tarkastelun ulkopuolelle, ihmisen elämän kokonaisuudesta on jotain oleellista jäänyt pois. Kun kasvatusfilosofia tulkitaan osaksi yleisempää filosofiaa, myös tietoa, ihmistä ja maailmaa tarkastellaan kokonaisuutena ja ammatti ja ammattikasvatus saavat keskeisen merkityksen. Saksaa lukuun ottamatta filosofinen ammattikasvatustutkimus on

12 12 eurooppalaisessa kasvatustieteessä vähäistä (Heikkinen 1995, ks. Olsen 2000), joskin tämä näkökulma on tiedostettu ja korjautumassa (Ruohotie 2000b, 285). Kasvatusfilosofian johdanto-oppikirjoissa ammatti filosofisen pohdinnan kohteena helposti unohtuu. Määriteltyään kasvatusfilosofian luonnetta ja kasvatusfilosofian eri suuntauksia Puolimatka (1999b) tarttuu kasvatuksen peruskäsitteisiin kasvatus, opetus ja oppiminen erilaisten filosofisten näkökulmien kautta. Ammatista ei puhuta näiden käsitteiden alla, mutta sitä ei myöskään käsitellä kasvatusta ja yhteiskuntaa tarkastelevan osan kohdalla. Tekstissä ammatti käsitteenä ilmestyy vain muutamia kertoja satunnaisesti. Hirsjärven (1985) pohdinnoissa ammatista on muutamia mainintoja. Airaksinen (1994) johdattaa filosofiseen ajatteluun haastamalla opiskelijaa vuorovaikutuksellisuuteen filosofisen tietoaineksen kanssa. Myöskään tässä tarkastelussa ammatti ei nouse filosofisen tarkastelun kohteeksi. On huomioitava, että kirjoissa on tarkoituksenmukaista johdattaa kasvatuksen ja filosofian teoreettiseen maailmaan, ei ihmisen elämän filosofiseen kokonaisuuteen. Käsiteltävät teoreettiset kysymykset koskettavat yhtä hyvin myös ammattia. Johdattelevina oppikirjoina kasvatuksen ja filosofian keskeisten kysymysten äärelle, on tärkeää huomioida, minkälainen kuva niiden kautta kasvatusfilosofian kokonaisuudesta rakentuu. Ihmisen elämän kokonaisuuden huomioiminen näissä pohdinnoissa antaisi myös ammatin tarkastelemiselle keskeisen osan. Onko ammattikasvatuksen läheinen yhteys työelämään yhdistänyt sen käytännölliseen, kasvatusfilosofian yhdistyessä teoreettiseen? Kasvatusfilosofian rakentumisen perusteita tulisi pohtia uudelleen myös teorian ja käytännön problematiikan kautta. Kasvatusfilosofiset kysymykset ovat vanhoja. Kasvatusfilosofian juuret ulottuvat Antiikin Kreikan Platoniin ja Aristoteleeseen, jolloin on jo tehty kysymyksiä kasvatuksen luonteesta ja olemassaolosta. (Noddings 1995, 4.) Miksi kysyä samoja kysymyksiä yhä uudelleen? Kasvatusfilosofinen ymmärrys auttaa kysymään muutosten kasvatuksellista luonnetta. Rakentaessani näkemystä ammatillisesta kasvusta ja ammatillisesta identiteetistä, kasvatusfilosofisessa ymmärryksessäni väistämättä rakennan myös oman sukupolveni näkökulmaa ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin kasvatusfilosofiseen ongelmaan.

13 2.2 Miten tutkia ammattikasvatusta kasvatusfilosofisesti? 13 Tutkimukseni tavoitteena on rakentaa näkemys ammatillisesta kasvusta ja ammatillisesta identiteetistä John Deweyn kasvatusajattelun valossa. Tarkastelen ammatillisen kasvun haasteita hänen kasvatusajattelunsa kautta ja keskustelutan hänen ajatuksiaan ammatillisten opettajien ammatilliseen kasvuun ja kasvatuskäsityksiin. Etsin vastausta kysymykseen, mitä ammatillinen kasvu ja ammatillinen identiteetti Deweyn kasvatusajattelun valossa merkitsee. 1. Miten Deweyn kasvatusajatteluun pohjautuva ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin tulkinta vastaa niiden olemisen ja rakentumisen haasteisiin tässä ajassa? 2. Mitä on deweyläinen ammatillinen kasvu ja ammatillinen identiteetti suomalaisten ammatillisten opettajien haastatteluissa? Deweylle ammatillisessa kasvussa on kysymys ihmisenä kasvamisesta. Tarkastelen ammatillista kasvua ja ammatillista identiteettiä ihmiseksi tai persoonaksi kehittymisenä ja muovautumisena. Tutkimusaineistoni koostuu sekä John Deweyn omista kirjoituksista että ammatillisten opettajien haastatteluista. Olen valinnut tarkastelun kohteeksi Deweyn ne omat tekstit, jotka lisäävät ymmärrystä ammatillisesta kasvusta ja ammatillisesta identiteetistä ja valottavat tutkimukseni kannalta olennaista kasvatusajattelua. Valinta on perustunut tutkimuksen aikana esiin nousseisiin keskeisiin käsitteisiin ja ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin kannalta kiinnostaviin ajattelutapoihin. Valintaa on ohjannut projektista saamani kokemukset, kritiikki vallitsevia kasvatuskäsityksiä kohtaan ja haastatteluaineistosta esiin nousseet teemat. Valintaa on ohjannut myös kokonaiskuvan rakentaminen Deweyn kasvatusfilosofiasta. Toisaalta myös mahdollisuudet Deweyn laajan tuotannon tulkitsemiseen ovat olleet tämän pro gradu -mittaisen työn puitteissa rajalliset ja aineiston syventämistä on tukenut myös Deweyn kritiikkikirjallisuus. Tähän tutkimukseen valikoitunut aineistoni perustuu pääasiassa Deweyn huomattavana pidettyyn teokseen Democracy and Education (1966) sekä pieneen osaan Deweyn yhdessä James Tuftsin kanssa kirjoittamaan teokseen Ethics (1947). Näiden taustalla Deweyn filosofian tulkintaa on tukenut tutustuminen Deweyn teoksiin Experience and Education (1938), Koulu ja yhteiskunta (1957) ja Pyrkimys varmuuteen (1999).

14 14 Deweyn kasvatusajattelua keskustelutan Suomalaisen ammattikasvatuksen erityisyyttä etsimässä -projektin haastatteluaineiston kanssa. Hankkeen kokonaistavoite on tuottaa ymmärrystä ammattikasvatuksesta, tukea kasvatustieteellistä teorianmuodostusta ja tuoda esille suomalaisen ammattikasvatuksen kulttuurisia ja historiallisia erityispiirteitä. Tutkimuksen kohteena olevat toimialat ovat: teollisuus ja käsityö, maa- ja metsätalous, kotiteollisuus, hotelli- ja ravintola-ala, kaupan ja ha l- linnon ala, kotitalousala, sosiaali- ja terveysala. Projektissa on muun muassa haastateltu eri alojen ammatillisia opettajia, jotka toimivat sekä yleisaineiden että ammattiaineiden opettajina, työelämän edustajia ja keskeisiä ammattikasvatuksen hallinnon vaikuttajia. Aineistonani käytän osaa ammatillisille opettajille vuosina tehdyistä haastatteluista, joita on kaiken kaikkiaan yli 70. Valitsin ammatilliset opettajat tarkastelun kohteeksi, koska oletan heidän olevan ammattikasvatuksellisesti tärkeässä positiossa: he ovat ammattiin kasvattajia, mutta ovat itse olleet osallisia myös ammattiin kasvun prosessista. Ammattikasvatuksessa kasvattajan maailma ja kasvatin maailma kohtaavat toisensa ammatillisen kasvuprosessin ja tätä kautta maailman tulevaisuuteen vaikuttamisen kautta (Heikkinen 1993, 78). Tarkastelen ammatillista kasvua ja ammatillista identiteettiä sekä opettajan oman kasvun että opettajien ammatillisen kasvunäkemysten kautta analysoiden opettajien omaa ammatillista kasvukertomusta, heidän näkemyksiään ja oppilaskuvauksiaan. Olen lähtenyt liikkeelle siitä olettamuksesta, että ammatillisen kasvun filosofinen perusolemus eri ammattialoilla on samanlainen. Sen sijaan mahdollisuudet ammatilliseen kasvuun ja ammatillisen identiteetin rakentumiseen eri aloilla ja eri aikoina voivat olla hyvinkin erilaisia ja sisältää erilaisia komponentteja. Haastattelut olen valinnut eri aloilta satunnaisesti. Opettajat ovat syntyneet vuosina ja toimineet opettajina 1950-luvun puolelta haastatteluvuoteen Olen analysoinut seuraavien opettajien haastatteluja: Metallitekniikan työnopettaja, synt. -28 (mies -28) Meijerialan opettaja, synt. -44 (mies -44) Vaatetusalan ammatinopettaja, synt. -45 (nainen -45) Sosiaali- ja terveysalan opettaja, synt. -49 (nainen -49) Sosiaali- ja terveysalan opettaja, synt. -51 (nainen -51) Metsä- ja puutalouden opettaja, synt. -51 (mies -51)

15 Laskentatoimen ja palkanlaskennan opettaja, synt. -59 (nainen -59a) Kotitalousopettaja, synt. -59 (nainen -59b) 15 Ammatillisia opettajia koskeva aineistonkeruu lähti liikkeelle tutkijaryhmän omista kokemuksista ja oletuksista. Tutkijaryhmä teki jäsennyksen siitä, mitkä asiat ovat keskeisiä ammatillisen opettajan työssä. Haastateltaville lähetettiin etukäteen ehdotelma keskusteluteemoista. Haastattelut ovat olleet kestoltaan 1,5 3 tuntia. Tutkijaryhmä on nimittänyt haastatteluja tutkimuskeskusteluiksi. Sekä haastateltavalla että haastattelijalla oli vapaus painottaa teemoja, jättää jotain pois tai nostaa esiin rungossa mainitsemattomia teemoja. (Heikkinen ym. 1996, 8.) Tutkimukseni lähestymistapa on filosofinen. Tarkastelun filosofisuutta on vaikea kuvata, sillä filosofian tutkimusmetodia ei voi normittaa (Heikkinen 1995, 17). Filosofointi on problematisointia, eksplikointia ja argumentointia (emt., 17). Pyrkimyksenäni on vastata kasvatusontologian keskeisimpiin kysymyksiin, mikä on ihmisen, mikä kasvatuksen ja kasvun olemus ammattiin suuntautuvassa elämässä. Tukeutuessani Deweyn ajatteluun kasvatusfilosofinen tarkasteluni saa väistämättä aineksensa pragmatismista ja ohjaa kasvatusfilosofista tapaani tarkastella ammatillista kasvua ja ammatillista identiteettiä (ks. pragmatismi kappaleessa 2.3). Lähestymistapaani voisi kutsua myös hermeneuttiseksi. Hermeneutiikka jakautuu eri suuntiin ja saa käsitteensä monia eri merkityksiä (Siljander 1988, 1-8). Se voidaan ymmärtää sekä lähestymistapana että metodina. 2 Hermeneutiikan perusideana on, että koko kulttuurinen ja sosiaalinen todellisuus on olemassa merkitysten kautta, ja että tämän todellisuuden tutkiminen on ilmiöiden merkitysten tutkimusta (Juntunen & Mehtonen 1982, 113). John Deweyn ajatteluun tukeutuen tarkastelen kulttuurista todellisuutta merkitysten rakentamisena ja näen lähestymistapani hermeneuttisena. Kysymys ei ole ainoastaan metodisessa mielessä merkitysten rakentamisen tutkimisesta ammattiin suuntautuvassa elämässä vaan näkemyksessä, että maailma myös rakentuu merkitysten rakentamisesta. Kysymys on maailmaan orientoitumisen tavasta (Siljander 1988, 102). Hermeneutiikan käyttäminen metodina kasva- 2 Hermeneutiikka metodisessa mielessä on syntynyt hermeneuttista lähestymistapaa myöhemmin. Hermeneutiikan käyttämistä metodina pidetäänkin kiistanalaisena. (ks. Siljander 1988, 102, )

16 16 tustieteellisessä tutkimuksessa on vaarassa tuottaa pinnallista hermeneuttista käsitystä, joka sivuuttaa tieteenteoreettiset kysymykset ja lähtökohdat. Hermeneutiikan keskeisiä käsitteitä ovat ymmärtäminen ja tulkinta. (Juntunen ja Mehtonen 1982, 114). Hermeneuttinen kehä tai spiraalin käsite kuvaa hermeneuttisesti etenevää ymmärtämistä ja tulkintaa. Tutkittavasta tai tulkinnan kohteena olevasta ilmiöstä on olemassa aina jokin esiymmärrys 3, joka muuttuu tulkintaprosessin edetessä. Tulkintaprosessi etenee tutkijan ja aineiston välisenä dialektisena vuoropuheluna, jossa yksittäisiä osioita suhteutetaan kokonaisuuteen ja kokonaisuutta suhteutetaan yksittäisiin osiin. Koko tutkimusprosessia leimaa väliaikaisuus, sillä oleellista sille on kokonaisuuden ja osien ymmärryksen ja merkityksien muuttuminen ja syveneminen koko tutkimusprosessin ajan. (Siljander 1988, ) Tulkitessani Deweyn kasvatusfilosofiaa olen perehtynyt hänen peruskäsitteisiinsä, kuten kasvatus, kasvu, kokemus ja arvot, joiden kautta olen rakentanut näkemystä hänen kasvatusfilosofiastaan. Kokonaisuuden tarkastelu on puolestaan syventänyt käsitteiden ymmärrystä ja auttanut edelleen rakentamaan uudelleen käsitystä Deweyn kasvatusfilosofiasta ja sen valossa ammatillisesta kasvusta ja ammatillisesta identiteetistä. (ks. Törmä 1996) Lähestymistapani ei ole hermeneuttista siinä klassisessa merkityksessä, että tulkintakategoriat määrittyisivät yksistään tutkimuskohteesta itsestään käsin (ks. Siljander 1988, 16). Vaikka tulkintani ammatillisesta kasvusta ja ammatillisesta ident i- teetistä on lähtenyt liikkeelle Deweyn kasvatusfilosofian keskeisten käsitteiden ja teemojen ja Deweyn kokonaisfilosofian ymmärtämisestä, huomioni on kiinnittynyt ennen kaikkea ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin kannalta keskeisiksi katsomiini teemoihin. Ammatti, ammatillinen kasvu tai identiteetti ei ole Deweyn keskeisin huoli. Tutkimukseni metodi on kuitenkin aineistolähtöinen. Olen rakentanut kokonaiskäsitystä ammatillisesta kasvusta ja identiteetistä Dewey-aineiston ja haastatteluaineiston pohjalta. Koska Dewey on elänyt tiettyjä historian vaiheita ja tiettyjen aatteiden vaikutuksessa, on tutkimuksessa mukana myös historiallinen aspekti. Vaikka pyrin ymmärtämään Deweyn ajattelua myös hänen aikakautensa kautta, tutkimukseni lähestymistapa tai metodi ei ole ensisijaisesti historiallinen. Tutkimukseni ei lähde histo- 3 kollektiivinen historia (Juntunen & Mehtonen 1982, 115)

17 17 riantutkimuksen tavoin historiaa kuvailevasta, selittävästä tai ymmärtävästä tutkimustavasta (ks. Heikkinen 1995, 25), mutta lisää kuitenkin myös Deweyn ajattelun tuntemusta. Tutkimukseni suuntautuu vahvasti menneeseen, mutta kiinnostukseni ei ole ensisijaisesti Deweyn elämässä, hänen aikakaudessaan eikä esimerkiksi pragmatismin historiassa. En pyri myöskään historialliseen Deweyn ajattelun kokonaiskuvaamiseen vaan selittäminen ja ymmärtäminen lähtee ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin näkökulmasta siten, kun se voidaan nähdä nykyisyyden ja tuleva i- suuteen suuntautumisen valossa. Rakennan jatkumoa menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille. Tarkasteltuani pragmatismin ja Deweyn tutkimuksellista haastetta Suomessa, siirryn työn ja ammatin sekä ammatillisen identiteetin ja ammatillisen kasvun käsitteisiin. Tämän jälkeen rakennan ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin käsitystä analysoimalla Deweyä ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin kannalta ja tarkastelemalla tämän valossa ammatillisten opettajien puhetta. Lopuksi kokoan Deweyn kasvatusajatteluun pohjautuvaa näkemystä ammatillisesta kasvusta ja ammatillisesta identiteetistä. 2.3 Pragmatismi ja John Dewey Suomessa Deweyn kasvatusfilosofinen ajattelu on saanut maassamme vähän huomiota ja luo siksi tutkimuksellisen haasteen. John Deweyn kasvatusfilosofinen ajattelu perustuu pragmatismille. Pragmatistista, ja samalla Deweyn, ajattelua kuvaa hyvin keskeisen suomalaisen pragmatismitutkija Pihlströmin (2001) kuvaus pragmatismista. Hänen mukaansa keskeistä pragmatismille on monien pragmatistien korostama aktiivinen, toiminnallinen ja olennaisesti arvosidonnainen kuva ihmisestä maailmaan monenlaisten käytäntöjensä kautta kiinnittyvänä kulttuuriolentona, joka älyllisen toimintaratkaisutoimintansa avulla pyrkii toteuttamaan erilaisia inhimillisiä pyrkimyksiään ja siten selviytymään problemaattisista tilanteistaan. Filosofiset käsitteet ja ongelmat nähdään pragmatismissa kiinteästi käytäntöön kietoutuvina, käytäntöpitoisina. (Pihlström 2001, 14.) John Dewey kuului Chicagon koulukuntaan, joka kehitteli omintakeisen pragmatistisen version. Chicagon pragmatismi oli sopeutuvan toiminnan filosofiaa, jossa tutkimuskohteena olivat toiminta- ja ajattelutavat (Miettinen

18 ), mutta koulukunnan pääasiallinen ongelma oli demokraattisen yhteiskunnan luominen kasvatuksen keinoin (Törmä 1996, 32). Suomalaiset reagoivat maailmalla käytävään pragmatismikeskusteluun jo 1910-luvun alkupuolella. Vuosisadan ensimmäisillä vuosikymmenillä pragmatismikeskusteluun osallistuvat suomalaisfilosofit reagoivat kuitenkin ennen kaikkea Jamesin pragmatismiin ja hänen uskonnonfilosofiaansa (Pihlström 2001, 34, 53). Kriittisesti Deweyn ajattelua kommentoi ja 30-luvulla J.E. Salomaa, mutta hänen pragmatismikäsityksensä jäi kapeaksi eikä tehnyt oikeutta pragmatismille. Luotettavasti ja asiantuntevasti Deweyn filosofiaa tulkitsi Oiva Ketonen (1954). Deweyn filosofian pohjalta ei kuitenkaan ole käyty yhtä paljon uskonnonfilosofista ja maailmankatsomuksellista keskustelua kuin jamesilaisen pragmatismin luvulla pragmatismikeskustelu Suomessa vaimeni, sillä se ei ollut enää ajan hengen mukaista (Pihlström 2001, 54, 67 68). Pihlströmin tulkinta osoittaa, että Deweyn teorian filosofinen tulkinta on saanut Suomessa vain vähän huomiota. Deweyä on tarkasteltu useammin enemmän käytännön toimijana, mistä kertoo ehkä se, että Deweyn kirjoista on käännetty suomen kielelle Koulu ja yhteiskunta vuonna 1957, kun suomennos häne n filosofisemmasta kirjastaan Pyrkimys varmuuteen on ilmestynyt vasta vuonna Dewey halusi ratkoa kasvatukseen liittyviä teoreettisia ongelmia ja parantaa ennen kaikkea kasvatuskäytäntöä, mistä hän on tullut tunnetuksi erityisesti käsitteen learning by doing kautta (Pikkarainen 2000, 109). Dewey esitelläänkin usein mieluummin koululaitoksen uudistajana ja koulutussosiologina kuin filosofina huolimatta siitä, että Deweyn mukaan filosofia on oikeastaan yleinen teoria kasvatuksesta (Määttänen 1999, 9). Huhtala (2000) sen sijaan tarkastelee Deweyä ja ammatillista kasvua yhteisöllisen suhteen kautta. Deweystä voitaisiin oppia paljon uutta, kun Deweyä ei katsottaisi ainoastaan pedagogisessa valossa. 4 4 Myös saksalaisessa keskustelussa Dewey on nähty usein joko käytännön toimijana, koulunuudistajana tai oppimispsykologina ja jätetty huomioimatta hänen filosofinen ja poliittinen sanomansa. Hän on tullut tunnetuksi pitkälti lapsikeskeisestä kasvatusmetodista. Deweyn teokset The School and Society, The Child and Curriculum ja How we think ovat saaneet paljon huomiota. Ne ovat Deweyn varhaistuotantoa ja painottavat vahvasti koulu-uudistusta. Deweyn pedagoginen pääteos Democracy and Education on saanut vain vähän huomiota ja sekin on tulkittu usein vain kasvatukseksi kouluopetuksessa. (Gonon 2000.)

19 19 Pihlström (2001) tuo esille, kuinka pragmatismin vaikutus maassamme ulottuu nykypäivän filosofiaan saakka. Se saa kuitenkin usein käytäntöpitoisen merkityksen. Filosofian harjoittamisen merkitys ja filosofin tehtävä on ymmärretty jonkinlaisen pragmatismin pohjalta. Mediafilosofin suhde filosofiaan ja filosofin rooliin yhteiskunnassa on hyvin käytäntöpitoinen, pragmaattinen, mikä näyttäytyy erityisesti suomalaisena filosofisena ilmiönä. Mediafilosofiaa uhkaa liian pinnallinen, ei filosofinen tai jopa liian pragmaattinen ajattelu. Vaikka mediafilosofian harjoittajat ovat toisaalta metafilosofisessa katsannossaan eräänlaisia ultrapragmatismeja, saattaa pragmatismille keskeinen toiminnan päämäärien kriittinen harkinta unohtua. Vaikka pragmatismi on Suomessa usein korostanut käytäntöpitoisuutta, Pihlström muistuttaa, että pragmatismi, ei ole sokeaa toimintaa vaan mediafilosofiankin tulisi kysyä, mitkä seuraukset ovat tavoittelemisen arvoisia. (Pihlström 2001.) Pragmatismia analysoineet suomalaiset ajattelijat eivät asettuneet varauksettomasti pragmatististen oppien kannalle. Pragmatismi ei ole valmis, lopulliseen asuun muotoiltu filosofinen maailmanjäsennys, vaan dynaamisesti elävä, filosofisten vaikeuksiensa ja jännitteidensä kautta kehittyvä traditio, Pihlström kirjoittaa ja uskoo pragmatismin avaavan monia ongelmia myös 2000-luvulla. (Pihlström 2001, 173.)

20 20 3 AMMATILLINEN KASVU JA AMMATILLINEN IDENTITEETTI 3.1 Ammatista kvalifikaatioihin ja asiantuntijuuteen? Mitä `ammatti` tarkoittaa? Mitä tarkoittaa puhe ammattiin kasvattamisesta tai kasvusta? Ammatti saa eri käyttöyhteyksissä ja eri aikoina eri merkityksiä. Heikkinen (1991) tarkastelee ammatti-käsitteelle annettuja erilaisia merkityksiä etymologian, historian ja filosofian kautta. Etymologia tutkii, millaisia merkityksiä sanoilla on joskus ollut, kyseenalaistaa sanojen nykyistä käyttötapaa ja haastaa pohtimaan sanojen merkityksiä ja vaikutuksia. Etymologisesti tarkasteltuna ammatti voisi merkitä ammatti-käsitteen anonyymisyyttä, objektiivisuutta ja riippumattomuutta yksilöllisestä kantajasta, joka on korvattavissa. Se voisi merkitä yleishyödyllisyyttä ja arvojen ja päämäärien asettumista yhteisön/yhteiskunnan yhteisistä päämääristä. Ammattikasvatus suuntautuisi yhteiskunnan, työelämän määrittelemien kvalifikaatioiden ja niihin soveltuvan ammattimoraalin tuottamiseen. Vocatio, beruf, vocation voisi merkitä yksilön eettisiä ratkaisuja, joita hän tekee asemastaan ja niillä edellytyksillä, joita hänellä on, edistääkseen yliyksilöllisten arvojen toteutumista. Ammattikasvatus pyrkisi tällöin eettisesti toimivan persoonallisuuden muovaamiseen, missä yhdistyisi subjektiivinen autonomia ja yliyksilölliset arvot. Elinkeino(ammatti) voisi puolestaan kuvata sitä, että yksilöllä on sellaisia ominaisuuksia, joita kaikilla ei ole ja joista muut ovat valmiita maksamaan. Se erottaa toiminnan esimerkiksi harrastuksesta ja viittaa toimiala/elinkeinoala -yhteyteen. Ammattikasvatuksessa se merkitsisi yksilön varustamista sellaisilla ammattinimikkeillä ja valmiuk-

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM Kokemuksen tutkimus IV Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus

Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Opettaja aikansa eetoksen edustajana (Launonen Leevi, 2003) Opettajan vallan ja vapauden rajat määrittyvät ajan hengen mukaisesti Koulutuspolitiikka, moraalinen

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa?

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? KT, nuorisotyöntekijä Katariina Soanjärvi Helsinki Katariina Soanjärvi 1 Tuskin muuttuu tässä(kään) rytinässä Nuoret ikävaiheena edelleen

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ohjauksen konteksti. Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen. Yhteiskunta, lainsäädäntö, kulttuuri

Ohjauksen konteksti. Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen. Yhteiskunta, lainsäädäntö, kulttuuri Ohjauksen konteksti Rajoittavat tekijät Mahdollistavat tekijät Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen Situationaalinen ohjausosaaminen ohjattava ohjaaja Yhteiskunta,

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Ammatillinen mentori- koulutusohjelma

Ammatillinen mentori- koulutusohjelma Ammatillinen mentori- koulutusohjelma 15 op Ryhmämentoroinnin avulla työidentiteetin vahvistumiseen ja työyhteisölliseen kollegiaalisuuteen Koulutuksen tavoitteena on vertais- ja ryhmämentoroinnin avulla

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa V - Yksilön elämänkulun rakentuminen Yksilön Minän synty perustana vuorovaikutus

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta Koulun ja koulutuksen puolesta Koulun JA Koulutuksen puolesta Kaikki koulukasvatuksen parissa työtään tekevät tuntevat kouluelämän ja yhteiskunnan vääjäämättömän muutoksen ja jatkuvuuden. Yhteisölliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot