Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 1/11

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen... 2 Sessio I: Kokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin Yksin työskentelystä ryhmäblogiksi UTUPS University Teachers Pedagogigal Support ympäristö Turun yliopiston opettajien ja tohtorikoulutettavien tueksi Systematic information seeking kansainvälistä verkko-opetusta tiedonhankinnan kurssilla... 5 Sessio II: Opiskelijat vertaisopettajina: opetusvideoita ja sulautuvaa oppimista tiedon hankinnan kurssilla Verkkopohjaisella äänestysjärjestelmällä aktivointia massaluennoille IHME tekee eihmeitä digitaalisia työvälineitä ja sulautuvaa pedagogiikkaa tutkimusmenetelmäopetukseen MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa 10 Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 1/11

2 Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen Sessio(t): 2 Puheenjohtaja: Liisa Kallio ja Merja Laamanen Sessio I: 1. Kokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin Janne Niinivaara, Johanna Vaattovaara Helsingin yliopisto, Kielikeskus Opettajien ja opiskelijoiden kokemukset ja asenteet digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöön (kielten) opetuksessa. Miten digitaalisuus koetaan, sekä miten oppimisympäristöt ja välineet valitaan ja mitä niiltä odotetaan? Digitalisaatio korkeakouluopetuksessa on strategisesti tärkeä, mutta myös kysymyksiä herättävä ilmiö. Tutkimme ja vertailemme opettajien ja opiskelijoiden asenteita ja kokemuksia digitaalisten välineiden käytöstä Kielikeskuksen verkkopedagogisen strategian pohjaksi. Kokemuksia ja asenteita selvittiin syksyllä 2015 vertailukelpoisella kyselylomakkeella satunnaisten yliopisto-opiskelijoiden (N=219) sekä Kielikeskuksen opettajien (N=39) parissa. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä sekä kokemuksia ja asenteita mittaavia Likertin skaaloja. Kyselyllä selvitettiin myös yleisempää orientaatiota digitaalisuuteen. Opettajien ja opiskelijoiden kokemukset digitaalisista välineistä ja ympäristöistä erosivat osittain toisistaan, mutta vastaajaryhmien välillä ilmeni myös selviä yhtäläisyyksiä. Opettajat lähestyivät yliopistokontekstissa digitaalisuutta puhtaasti työnsä näkökulmasta ja ymmärsivät verkkopedagogisina välineinä lähinnä yliopiston tarjoamat tai muuten selkeästi opetukseen suunnatut digitaaliset työkalut. Opiskelijat orientoituvat digitaalisuuteen holistisemmin, ulottaen ajattelunsa tutkitusta teemasta laajemmin paitsi kaikkiin yliopiston tietoteknisiin järjestelmiin myös sosiaaliseen mediaan ja erilaisiin mobiilisovelluksiin. Verkko-oppimis/opetuskokemustensa pohjalta sekä opettajat että opiskelijat peräänkuuluttavat toisiaan sitoutumaan ja olemaan läsnä. Onnistuneita verkkooppimis/opetuskokemuksia perusteltiin molemmissa ryhmissä onnistuneella vuorovaikutuksella, hyvällä suunnittelulla ja teknologian tarkoituksenmukaisuudella Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 2/11

3 suhteessa pedagogiseen tavoitteeseen ja oppimiskokemuksiin. Molempien ryhmien huonot kokemukset selittyivät samansuuntaisesti omalla teknisellä osaamattomuudella tai verkkovuorovaikutuksen epäonnistumisella. Yksityiskohtaiset, tilastolliset analyysit aineistosta ovat parhaillaan tekeillä. Tulosten voi kuitenkin jo nyt hahmottaa tarjoavan välineitä verkkopedagogisen strategian pohjaksi. Esittelemme esityksessämme kyselyaineistojen tuloksia lähemmin sekä alustavia kaavailuja Kielikeskuksen pedagogiseksi digistrategiaksi. Digitalisaatio, opiskelijat, opettajat, digistrategia 2. Yksin työskentelystä ryhmäblogiksi Mari Laine, Heli Tyrväinen Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Terveystiedon perusopintojen aloittavaan opintojaksoon kehitettiin itsenäisen tehtävän vaihtoehdoksi 4-7 henkilön pienryhmässä toteutettava, kurssimateriaaliin perustuva blogityöskentely v Blogikirjoittamisen tarkoituksena on opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisääntyminen. Yhdessäoppiminen tuottaa yhteistä ymmärrystä ja laajentaa opiskelijan omaa ajattelua. Blogityöskentely haastaa myös opettajan kehittämään ohjaustaitojaan. Blogityöskentelyn valitsi 8/2014 ja 2/2016 välisenä aikana itsenäisen tehtävän sijaan 57 % opintojakson suorittaneista. Opiskelukokemuksia sekä oppimisprosessiin ja blogikirjoittamiseen liittyviä ajatuksia selvitettiin opiskelijoille lähetetyn sähköisen kyselyn avulla. Lomake lähetettiin 61 opiskelijalle (vastausprosentti 52 %), jotka suorittivat opintojakson em. aikana. Blogikirjoittaminen oli opiskelijoille myönteinen kokemus. Blogityöskentelystä opiskelijat hakivat uutta opiskelu- tai työmenetelmäkokemusta, vuorovaikutteista yhdessä työskentelemistä, vaihtelua yksin puurtamiselle sekä opiskelua napakoittavaa aikataulutusta. Alustusten ja kommenttien koettiin tuoneen uusia näkökulmia, ajatuksia ja ideoita käsiteltävistä aiheista. Ryhmän koettiin sitovan työskentelyyn (100 % samaa mieltä), Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 3/11

4 motivoivan huolellisempaan asioihin perehtymiseen (90%), syventävän työskentelyä ja rohkaisevan oppimista. Blogityöskentelyn koettiin kehittäneen verkkokirjoittamisen taitoja (90 %), verkkoyhteistyötaitoja (90 %) sekä kriittistä ajattelua (90 %). Osallistujan kirjoittamista ryhmässä vaikeutti koettu omien tavoitteiden ja taustojen erilaisuus. Tiukan aikataulutuksen koettiin vievän mahdollisuutta asioiden pohdinnalta ja tuovan kiireen tuntua. Myös opettajan näkyvyyttä, ohjaavaa kommentointia sekä henkilökohtaista palautetta toivottiin enemmän. Vaikka blogityöskentely on opettajalle työlästä, on tekstien kautta mahdollista nähdä ja ohjata niin opiskelijoiden ryhmäytymisprosessia, sisällön käsittelyn prosessia ja tapaa, työskentelyyn ja kirjoittamiseen liittyviä tunneprosesseja kuin omaan opettajuuteen liittyvää pohdintaa. Esityksessä kerrotaan tarkemmin kyselyn tuloksista kahden lukuvuoden ajalta ja blogin käytöstä opiskelijoiden aktivoinnissa. Yhteisöllinen oppiminen, vertaisoppiminen, blogi 3. UTUPS University Teachers Pedagogigal Support ympäristö Turun yliopiston opettajien ja tohtorikoulutettavien tueksi Mari Murtonen, Heidi Salmento Turun yliopisto, Yliopistopedagogiikan yksikkö Turun yliopistossa vuosina kehitetty digitaalinen University Teachers Pedagogigal Support eli UTUPS ympäristö, jota tarjotaan Turun yliopiston opettajien ja tohtorikoulutettavien tueksi. UTUPS-ympäristöllä pyritään lisäämään englanninkielisen yliopistopedagogiikan koulutuksen sekä määrää että laajuutta henkilökunnalle ja tohtorikoulutettaville. Nykyaikainen digitaalinen ympäristö tarjoaa mielenkiintoisen ja joustavan opiskelutavan sekä itseopiskeluun että opintosuorituksiin. Turun yliopiston on suunnannut strategiarahoitusta kahden vuoden ajan hankkeelle ja ensimmäiset pilottiopinnot alkoivat vuoden 2015 lopulla. Kesään 2016 mennessä suoritusmahdollisuuksia on ollut neljä ja yli 150 tohtorikoulutettavaa tai opettajaa on suorittanut opintopisteytettyjä opintoja. Moduulit tukevat opiskelua monin eri tavoin, lyhyillä motivointi- ja asiavideoilla, yhteisen tiedonmuodostuksen nopeilla välineillä, itsearviointivälinein, lukemistoin sekä yhteistoiminnallisin pienryhmin. Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 4/11

5 Hankkeen tavoitteena on ollut yliopistopedagogiikan opintotarjonnan monipuolistaminen ja joustavoittaminen. Kolmen ensimmäisen tarjotun suoritusmahdollisuuden perusteella UTUPS-ympäristö on ollut erittäin suosittu erityisesti tohtoriopiskelijoiden keskuudessa. Olemme keränneet hankkeesta tilastotietoa ja käyttäjäkokemuksia. Käyttäjäkokemusten perusteella uusi opiskelutapa on ollut erittäin pidetty ja opintosuoritukset ovat olleet laadukkaita. Erilaiset yhteistoiminnallisen oppimisen ratkaisut digitaalisessa ympäristössä ovat olleet sopivia tohtoriopiskelijoille. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua vasta yhdelle suorituskerralle, joten heidän osaltaan kokemusten kartoitus on vielä kesken. Tällä hetkellä tarjottavat opintopisteytetyt moduulit ovat nimeltään Becoming a teacher, Lecturing and expertise ja How to plan my teaching. Yhden opintopisteen laajuiset moduulit koostuvat itsenäisestä työstä ympäristön tuella sekä yhteistoiminnallisesta verkkotyöskentelystä pienryhmässä. Suunnitteilla on myös moduuli, joka nivoo moduulien teemoja yhteen ja sisältää verkkotyöskentelyn lisäksi face-to-face tapaamisia. Esittelemme sessiossa UTUPS-ympäristöä, sen pedagogisia ja teknisiä ratkaisuja sekä tilastoja ja käyttökokemuksia. Esitämme myös visioita Turun yliopiston yliopistopedagogiikan opintojen tarjonnan tulevaisuudesta. Suunnitteilla on myös yhteistyötä eri yliopistojen välillä, josta syntynee sessiossa ideointia. Digitaalinen oppimisympäristö, yliopistopedagogiikka, englanninkielinen, joustava opiskelu 4. Systematic information seeking kansainvälistä verkko-opetusta tiedonhankinnan kurssilla Johanna Kinnunen Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston kirjasto pilotoi syksyllä 2016 kansainvälisen tiedonhankinnan verkkooppimateriaalin ja verkkokurssin, joka tarjoaa joustavan ja monimuotoisen tavan opiskella tiedonhankintataitoja englannin kielellä. Tiedonhankintataidot ovat tärkeä akateeminen taito, jonka opiskelumahdollisuus tulee tarjota kaikille opiskelijoille. Yleisopintojen ja joustavien opiskelumahdollisuuksien vahvistaminen, sekä vieraskielisen opetuksen lisääminen ovat Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmien uudistuksen tavoitteita. Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 5/11

6 Tiedonhankinnan opetus Jyväskylän yliopiston kirjastossa perustuu ajatukseen, että tiedonhankintataidot ovat kypsyvä ja kehittyvä taito, joka opitaan asteittain opintojen edetessä. Libarary Tutorial on oppijalähtöinen pedagoginen malli tiedonhankintataitojen opettamiseen. Tiedonhankinnan prosessin vaiheita harjoitellaan verkossa esimerkkien, videoiden ja quiz-tehtävien avulla. Opiskelija tekee kurssilla henkilökohtaisen tiedonhankintasuunnitelman, joka toimii opiskelijan työkaluna läpi opintojen. Kirjasto tarjosi syksyllä 2015 tiedonhankinnan opiskeluun uudenlaisen monimuotoisen verkko-oppimateriaalin ja verkkokurssin. Palautteen perusteella kurssi koettiin hyödylliseksi ja toimivaksi tavaksi opiskella tiedonhankintaa. Toiveet englanninkielisestä kurssista huomioitiin, ja englanninkielinen tiedonhankinnan verkko-oppimateriaali Libary Tutorial valmistuu syyslukukaudeksi Samalla pilotoidaan verkkokurssi LIBESIS - Systematic Information Seeking. Kansainvälisille opiskelijoille suunnatulla verkkokurssilla ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota, sillä opiskelijoiden kokemukset sekä tiedonhankinnasta että verkko-opiskelusta vaihtelevat suuresti. Sisällössä esiin nostetaan mm. tiedon saatavuus, avoin tiede, sekä tieteellinen tiedonhankinta suomalaisessa yliopistokontekstissa. Onnistuneen vuorovaikutuksen edistämiseksi kurssilla kokeillaan verkkoneuvottelutyökalua ohjauksen välineenä. Oppimateriaali mahdollistaa tiedonhankinnan ottamisen mukaan opetukseen oikea-aikaisesti ja joustavasti. Osia materiaalista voi käyttää sulautuvan mallin mukaisesti osana kontaktiopetusta esimerkiksi kansainvälisissä maisteriohjelmissa, tai kurssin voi suorittaa täysin itsenäisesti verkkokurssina. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tiedonhankinnan prosessiin liittyvän ajattelutavan, sekä saavuttaa taidot, jotka kussakin opiskelukontekstissa ovat riittävät. Perusteet opittuaan opiskelija osaa soveltaa ja aktiivisesti kehittää tiedonhankintataitojaan tarpeidensa mukaan. Tiedonhankinta, informaatiolukutaito, verkko-opetus, kansainvälinen opetus, sulautuva opetus Sessio II: 1. Opiskelijat vertaisopettajina: opetusvideoita ja sulautuvaa oppimista tiedonhankinnan kurssilla Tiia Puputti Jyväskylän yliopisto / Jyväskylän yliopiston kirjasto Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 6/11

7 Jyväskylän yliopiston kirjaston järjestämällä tiedonhankinnan kurssilla kandidaatintutkimusta tekevät kauppatieteiden opiskelijat tuottavat tiedonhankinnan opetusvideoita vertaisoppijoille. Videolla opiskelijaryhmä pystyy konkreettisesti näyttämään, mitä ryhmän jäsenet ovat oppineet. Videota tehdessä opittavaa ilmiötä tarkastellaan iteratiivisesti ja dialogisesti: samaan asiaan palataan toistuvasti videon tekemisen eri vaiheissa. Vertaistyöskentely ohjaa keskusteluun ja oman osaamisen jakamiseen. Kurssi pilotoitiin syksyllä Sulautuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti kurssilla yhdistettiin luokkahuoneopetusta ja luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa verkkopohjaista työskentelyä. Kontaktiopetuskerroilla opiskelijat oppivat hahmottamaan tiedonhankinnan prosessia osana tutkimusprosessia. Opiskelijat työstivät ohjatusti tutkimusaiheidensa tiedonhankintaa ja kokosivat itselleen tiedonhankintasuunnitelman. Videolla tiedonhankintasuunnitelmassa hahmoteltu tiedonhankinnan prosessi tehtiin eläväksi. Ryhmät tuottivat videoitaan varten käsikirjoituksen. Käsikirjoitus oli itse videon toteuttamista tärkeämpi vaihe, jossa opiskelijat pohtivat yhdessä, mitä tiedonhankintaan liittyvää he haluavat näyttää videolla eli määrittelivät itse sen, mikä tiedonhankinnassa on oleellista. Opetusvideo kertoo opiskelijoiden tiedonhankintaa koskevista näkemyksistä sekä heijastaa kurssilla opittuja asioita. Teknologiaa voi käyttää opetuksessa monin eri tavoin. Teknologia itsessään ei ole hyvä tai huono asia opetuksessa tärkeintä on lähestyä sitä pedagogiikka edellä. Omassa esimerkissäni teknologian avulla edistettiin opiskelijan toimijuutta ja oman osaamisen jakamista. Useat opiskelijat kokivat videon tekemisen erilaisena ja mielekkäänä oppimistehtävänä, joka toi vaihtelua opiskeluun ja oli toimiva tapa näyttää, mitä oli oppinut. Kaikkien mieleen videon tekeminen ei ollut jotkut kokivat sen esimerkiksi vaivalloiseksi. On tärkeää varmistaa, että videon tekninen toteuttaminen on opiskelijalle mahdollisimman yksinkertaista ja että oppimistehtävä on ohjeistettu mahdollisimman selkeästi. Videot olivat ruudunkaappausvideoita, jotka tehtiin verkkopohjaisella ilmaistyökalulla Screencast-omaticilla. Kandidaatintutkimus on usein ensimmäinen laajempi tieteellinen teksti, jota varten opiskelijan täytyy kyetä itse etsimään lähteitä. Kandidaatintutkimus on tästä syystä keskeinen taitekohta, jossa opiskelijan tiedonhankinnan opetuksen tarve on äärimmäisen ajankohtainen. Tiedonhankinnan taidot ovat keskeinen akateeminen taito ja osa akateemiseksi asiantuntijaksi kasvamista. Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 7/11

8 Opetusvideot, vertaisoppiminen, blended learning, tiedonhankinta, informaatiolukutaito 2. Verkkopohjaisella äänestysjärjestelmällä aktivointia massaluennoille Tiina Kiviniemi Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos Kemian massaluennoilla kokeiltiin verkkopohjaista äänestysjärjestelmää perinteisten opettajan esittämien laskuesimerkkien sijaan. Sekä opettajan että opiskelijoiden kokemukset olivat positiivisia. Opiskelijat toivovat kemian opetukseen käytännön tehtäväesimerkkejä, mutta opettajavetoisesti tehtynä ne koetaan vaikeiksi seurata. Äänestysjärjestelmän avulla opiskelija saa osallistua ja miettiä asiaa itse. Myös opettaja saa tehtävästä suoran palautteen ja voi mukauttaa opetustaan osaamistasoon. Kemian perusteet 1 kurssilla (n. 200 opiskelijaa) käytettiin Socrative-äänestysjärjestelmää opiskelijoiden mobiililaitteiden ja tietokoneiden kautta. Äänestysjärjestelmällä vastattiin lyhyisiin lasku- tai harjoitustehtäviin joista koostettiin myös suurempia kokonaisuuksia. Tavoitteena oli paitsi aktivoida opiskelijoita, myös antaa opettajalle palautetta siitä, ovatko opiskelijat ymmärtäneet asian. Äänestyksen jälkeen tehtävät käsiteltiin vielä vastausjakaumaan perustuen, hankaliin asioihin keskittyen. Verkkopohjaista äänestysjärjestelmää kokeiltiin Kemian perusteet 1 -kurssilla syksyllä Järjestelmän käyttö oli helppoa ja positiivinen kokemus sekä opettajalle että opiskelijoille. Noin puolet luennoilla olevista opiskelijoista osallistui järjestelmän käyttöön, mutta sivuun jäänti oli ilmeisesti vapaaehtoista, koska siitä ei saatu negatiivista palautetta. Luennoitsijan havaintojen perusteella suurin osa opiskelijoista kuitenkin aktivoitui tehtävien aikana tavalla tai toisella ja tehokkaammin kuin perinteisellä luennolla. Tehtävien laatiminen siten, että vaihtoehtoina oli tyypillisiä väärinkäsityksien aiheuttamia tuloksia, auttoi opettajaa tarttumaan ongelmakohtiin tehtävissä, ja laajempien tehtävien jakaminen pienempiin osiin tuntui toimivalta, koska myös osien merkitys kokonaisuudelle tuli silloin selitettyä. Kurssipalautteen ja kurssin aikana saatujen kommenttien perusteella opiskelijat pitivät tapaa toimivana ja aktivoivana, ja negatiivista palautetta tuli ainoastaan järjestelmän käytön vaatimasta ajasta (kauanko vastauksia odotetaan ennen asian käsittelyä). Opettaja myös koki Socrativen käytön interaktiivisempana kuin perinteisen esimerkkitehtävien esittämisen. Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 8/11

9 Tehtävien valmistelu vaati toki opettajalta jonkin verran aikaa, mutta ei merkittävästi enempää kuin luentotehtävien valmistelu perinteiseen tapaan. Kokonaisuutena kokeilu oli siis onnistunut ja käytäntöä aiotaan jatkaa tulevilla kursseilla. Verkkopohjainen äänestysjärjestelmä, opiskelijoiden aktivointi, massaluento-opetus 3. IHME tekee eihmeitä digitaalisia työvälineitä ja sulautuvaa pedagogiikkaa tutkimusmenetelmäopetukseen Kirsi Heinonen, Asko Tolvanen, Petteri Niemi Jyväskylän yliopisto, Ihmistieteiden metodikeskus Jyväskylän yliopiston Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) toteuttaa vuoden 2016 aikana eihme-hankkeen, jossa tutkitaan ja kehitetään digitaalisten työvälineiden käyttöä tutkimusmenetelmien opetuksessa. Tutkijan taitojen kehittymisen kannalta laadukkaalla ja helposti saavutettava koulutusohjelmalla on keskeinen merkitys. IHMEen koulutuksiin osallistuvat tutkijat ja jatkoopiskelijat muodostavat heterogeenisen ryhmän, jolloin tarve joustaville opiskelumahdollisuuksille korostuu entisestään. Hankkeen aikana suunnitellaan tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille tarkoitettu 10 opintopisteen laajuinen Kyselytutkimuskurssi, jossa hyödynnetään erilaisia digitaalisia työvälineitä (TIM ja sosiaalisen median työvälineet). Hankkeen pilottikurssi toteutetaan sulautuvan oppimisen viitekehyksen mukaisesti, joka tarkoittaa: 1) pedagogisten toimintatapojen ja informaation jakelukanavien yhdistämistä 2) opetusmenetelmien yhdistämistä ja 3) teknologiaperustaisen ja kasvokkain tapahtuvan opetuksen yhdistämistä (Graham 2006). Hankkeen tuloksena syntyy tutkimusperustaisesti kehitetty, verkkovälitteinen ja pedagogisesti laadukas Kyselytutkimuskurssi (10 op), joka on tarkoitettu tutkijoille ja tohtoriopiskelijoille. Pilottikurssilla opetus toteutetaan monimuotoisesti yhdistämällä asiantuntijaluentoja, pienryhmätyöskentelyä, verkkokeskusteluita ja digitaalisia oppiaineistoja. Myös täysin etäopiskeluna suoritettu opintopolku on mahdollinen. Kurssilla pyritään tukemaan aidosti ymmärtävää ja syvällistä oppimista, opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja korostamaan yhteisöllisiä työskentelymenetelmiä. Pilottikurssin lisäksi Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 9/11

10 hankkeessa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan pedagoginen malli, jonka avulla voidaan myöhemmin toteuttaa nykyaikaista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää laadukasta opetusta myös muilla IHMEen järjestämillä kursseilla ja muualla Jyväskylän yliopistossa. Sulautuvan oppimisen viitekehykseen perustuvan pedagogisen mallin suunnittelutyössä korostuu pedagoginen näkökulma, mikä tarkoittaa käytettävien digitaalisten työvälineiden ominaisuuksien arviointia pedagogisen käytettävyyden näkökulmasta. Pedagogista mallia kehitetään design-tutkimuksen periaatteiden mukaisesti ja hankkeen onnistumista seurataan systemaattisesti kerättävän opiskelija- ja opettajapalautteiden avulla. Hankkeessa tuotettu pedagoginen malli vakiinnutetaan osaksi yksikön toimintaa siten, että koko yksikön henkilökunta osallistuu mallin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Digitaaliset työvälineet, sulautuva opetus, pedagoginen malli, tutkimusmenetelmäopetus 4. MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa Visa Immonen, Joanna Veinio Visa Immonen: kulttuuriperintö, Helsingin yliopisto; Joanna Veinio: avoin yliopisto, Helsingin yliopisto HY:n Avoimessa yliopistossa järjestettiin Kulttuuriperintö ja nykyaika -kurssi MOOCmuotoisena Kurssin suunnittelu ja toteutus tarjosivat mahdollisuuden arvioida MOOC-pohjaisen opetuksen luonnetta, etuja ja ongelmia. Perinteisiä luentopohjaisia kursseja siirretään digitaalisiin ympäristöihin, mutta Suomessa MOOC-opetusmuotoa on kokeiltu vasta vain joitakin vuosia. Tapaustutkimuksen pohjalta on pohdimme, mitä erityispiirteitä MOOC-muodolla on, miten MOOC vaikuttaa kurssisuunnitteluun sekä miten MOOC-kurssien toimivuutta voidaan arvioida. Kulttuuriperinnön MOOC-kurssi toteutettiin Helsingin yliopiston MOOC-alustalla. Kurssi yhdisti videoluentoja, verkkokeskusteluja, vertaisarviointeja sekä internet-aineistoja. Monimuotoisen kokonaisuuden toimivuuden arviointi toteutettiin seuraamalla opiskelijoiden käyttäytymistä kurssien aikana sekä analysoimalla heidän suorituksiaan ja palautettaan. Tilastoinnin avulla oli mahdollista mitata kurssilla vain pistäytyneiden ja sen suorittaneiden lukumääriä. Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 10/11

11 MOOC:n kehitys opetusmuotona on vahvasti kytkeytynyt yliopistopolitiikkaan ja opetuksen resurssien käytön tehostamiseen, mikä on kasvattanut sen negatiivista mainetta. Kaupallisuus oli USA:ssa tärkeä osa MOOC-opetuksen syntyä, mutta toisaalta siihen on liitetty ajatus koulutuksen demokratisoinnista ja digitalisoinnista. Innostus ja pelot muistuttavat sähkökirjojen herättämiä reaktioita. MOOC:n valitseminen opetusmuodoksi saattaa juontua niin halusta rakentaa edistyksellistä imagoa, hyödyntää resursseja tehokkaammin, lisätä tavoitettavuutta kuin etsiä uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja. Kulttuuriperinnön MOOC-kurssin toteutukseen vaikuttivat monet tekijät. Avoimen yliopiston ilmoittautumiskäytännöt sekä kurssin rytmittäminen osaksi opetusperiodeja jäsensivät lopputulosta, mutta myös digitaalinen ympäristö muovasi kurssitavoitteita, opetuksen rakennetta, opiskelijavuorovaikutusta ja opetussisältöjä. Kulttuuriperinnön yliopisto-opetus on varsin uutta Suomessa, ja MOOC antoi keinoja korostaa nykyaikaisen kulttuuriperintöpuheen läsnäoloa kaikkialla ja sen monimediaalisuutta. MOOC pakottaa pohtimaan, mitä opiskelijoiden osallistuminen tarkoittaa ja miten sitä arvioidaan. Se myös johtaa opettajan punnitsemaan opetuksensa ja materiaaliensa avoimuutta. Opettajuuden merkitys ei MOOC-opetuksessa vähene, mutta sen luonne muuttuu. Kulttuuriperintökurssilla korostui opettajan luonne kuraattorina, joka paikallistaa ja yhdistää erilaisia aineistoja linjakkaaksi kokonaisuudeksi. Digiteknologian ominaispiirteet vaikuttavat MOOC-pedagogiikkaan, mutta ne eivät sanele pedagogisia ratkaisuja. Opetuksen linjakkuus on edelleen rakennettava osaksi opetusta. Kulttuuriperintö, linjakkuus, mitattavuus, MOOC, suunnittelu Teemaryhmä 7: Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen 11/11