Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014"

Transkriptio

1 Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut Valtakunnallinen valvontaohjelma VALVONTAOHJELMIA 6:2012

2 Dnro 8680/ /2011 Päiväys ISSN-L ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN (pdf) Helsinki

3 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, valtakunnallinen valvontaohjelma Julkaisija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Julkaisun päivämäärä Dnro Dnro 8680/ /2011 Tiivistelmä Kaste -ohjelman linjausten mukaan aluehallintovirastojen (AVIt) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) valvonta kohdistetaan tukemaan kehittämisohjelman toteuttamista painottamalla valvontatoimenpiteet mm. ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan valvontaan. Valvonnan lähtökohtana on asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen. Tavoitteena on, että palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskevassa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa on määritelty Valviran ja AVIen ohjauksessa, valvonnassa ja lupahallinnossa noudattamat yhteiset periaatteet ja linjaukset. Näitä noudattamalla turvataan asiakkaiden ja palveluntuottajien yhdenmukainen kohtelu koko maassa. Valvontaohjelmaa voivat myös kunnat käyttää omassa valvontatehtävässään. Ohjelman tarkoituksena on myös kannustaa palveluntuottajia omavalvontaan ja toimia sen kehittämisen apuvälineenä. Ohjelma on tarkoitettu eri vammaisryhmille tarkoitettujen sekä kunnallisten että yksityisten (yritykset ja kolmas sektori) ympärivuorokautisten asumispalvelujen sekä soveltuvin osin laitoshoidon valvontaan. Palveluita annetaan yleisimmin palvelunimikkeillä kehitysvammaisten autettu asuminen tai vaikeavammaisten palveluasuminen. Valvontaohjelmaan on kirjattu vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ja noudatettavat keskeiset säädökset ja suositukset. Avainsanat (asiasanat): Vammainen henkilö, vaikeavammainen, kehitysvammainen, asumispalvelu, palveluasuminen, ympärivuorokautinen, sosiaalihuollon valvonta ISSN-L ISSN ISBN (Verkkojulkaisu) (pdf) 3

4 Sisällys Valvontaohjelman saatteeksi... 6 Sisältöosa 1 Johdanto Vammaisille henkilöille tarkoitetut ympärivuorokautiset palvelut Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisten palvelujen valvonnan painopistealueet Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Toiminta-ajatus, strateginen suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen Asunnon ja asuinpaikan valinta Toiminnan johtaminen Laadunhallinta ja omavalvonta Yhteistyö ja verkostot Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Toimitilat Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys Henkilökohtaiset asunnot Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Kameravalvonta Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Asiakasmaksut Rajoitteet ja eristäminen Asiakkaalle annettava apu, tuki ja huolenpito Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Ravinto ja ruokahuolto Henkilökohtainen hygienia Terveyden- ja sairaanhoito Lääkehoito Terveydensuojelu ja elintarvikehygienia Asiakirjahallinto Toimeenpano-osa 1 Valvontaohjelma substanssialueen käsikirjana Informaatio-ohjaus Lupahallinto Toimintakertomukset

5 1.4 Reaktiivinen valvonta Muu valvonta ja ohjaus Kohdennettu erityisvalvonta Valvonnan tietoperusta Tiedotus ja raportointi Lähteet Liitteet Liite 1 Tarkastuskertomuslomake

6 Valvontaohjelman saatteeksi Vammaispoliittinen ajattelutapa on kehittynyt viime vuosina. Suomen vammaispoliittiset tavoitteet on kirjattu vammaispoliittiseen ohjelmaan vuosille Vammaisia henkilöitä ei nähdä hoivan ja avun kohteina, vaan yhdenvertaisina kansalaisina, joilla on samat mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassa kuin muillakin. Lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet ja yhteiskunnan kehittäminen valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti. Vammaiset ihmiset eivät ole yhdenmukainen ryhmä. Eri vammaisryhmät tarvitsevat erilaisia palveluja. Myös saman vammaisryhmän sisällä on hyvin eritasoisia ja erilaista apua tarvitsevia ihmisiä, joiden palvelutarpeita on käsiteltävä yksilöllisesti. Kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestäminen muodostaa ohjelmakaudella erityisen haasteen. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Tavoitteena on vähentää laitospaikkojen määrää ja varmistaa niitä korvaavien palvelujen rakentaminen. Valtioneuvosto korostaa, että laitospaikkoja ei saa korvata uuslaitoksilla eli suurilla laitosmaisilla asumiskeskittymillä, vaan palvelut pitää hajasijoittaa muun asutuksen lomaan. Tämä vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma on ensimmäinen laatuaan. Sen lähtökohtana on, että vammaiset ihmiset saavat joka puolella maata yhdenmukaisesti ne palvelut, jotka heille lakien, asetusten, ohjeiden ja suositusten mukaan kuuluvat. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet valvontaohjelmia sosiaalihuollon eri sisältöalueille. Niiden avulla kehitetään riskinarviointia ja valvonnan suunnitelmallista kohdentamista havaittujen riskien perusteella. Ohjelmien yhteisiä linjauksia ja toimintaperiaatteita noudattamalla valvonta yhdenmukaistuu ja asiakkaita ja palveluntuottajia kohdellaan yhdenmukaisesti riippumatta siitä, missä osassa maata palvelua järjestetään. Tavoitteena on kehittää valvonnan menetelmiä ja vaikuttavuutta siten, että valvonnan painopiste siirtyy entistä enemmän ennakoivaan valvontaan ja palveluntuottajien omavalvontaan. Näen tämän vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskevan valvontaohjelman monilla tavoin tärkeäksi juuri nyt. Huolimatta valtioneuvoston periaatepäätöksestä näkyvissä on merkkejä siitä, että vammaisten henkilöiden asumiskeskittymiä on syntymässä. Lupahallinnon ja valvonnan on nyt huolehdittava siitä, että tällainen kehitys pysäytetään. Helsingissä tammikuun 26. päivänä 2012 Marja-Liisa Partanen Ylijohtaja Valvira 6

7 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön strategian tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. Keskeisinä strategisina linjauksina ovat hyvinvoinnin mahdollisuus kaikille sekä terveyttä ja turvallisuutta tukeva elinympäristö. (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2010.) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira painottaa strategiassaan huolehtimista erityisesti sellaisista ihmisistä, joiden edellytykset itse valvoa omia etujaan ovat heikot. Kaste-ohjelman linjausten mukaan AVIen ja Valviran valvonta kohdistetaan tukemaan kehittämisohjelman toteuttamista painottamalla toimenpiteet mm. ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan valvontaan. Valvonnan lähtökohtana on asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen. Tavoitteena on, että mm. palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt valtion ohjausta kehitysvammaisten asumisen palveluiden järjestämisessä (VTT tuloksellisuustarkastuskertomukset 221/2011). Sen mukaan vammaispalvelujen ohjauksessa on ongelmia, jotka liittyvät epäyhtenäiseen ja osittain vanhentuneeseen säädöspohjaan sekä toisaalta valtion keskushallinnon toteuttaman informaatio-ohjauksen puutteisiin. Ohjauksessa ei mm. ole huomioitu riittävän hyvin sitä, millaisia palveluja laitospaikoilta tuleville asukkaille tarvitaan sekä millaisia resursseja ja osaamista palveluiden turvaaminen vaatii. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskeva valvontaohjelma on valmisteltu Valviran ja aluehallintovirastojen (AVIt) yhteistyönä. Valmistelevassa työryhmässä ovat olleet: Tiina Piirilä-Laiho, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto Eija Hynninen-Joensivu, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Maija Pelkonen, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pirjo Lehmusto, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Riitta Heinonen, ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pirkko Pakkala, sosiaalihuollon ylitarkastaja, sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön päällikkö, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Anitta Rauvala, ylilääkäri Valvira Riitta Husso, ylitarkastaja, Valvira Satu Syrjälä, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ritva Haapala, ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Elina Uusitalo, ylitarkastaja, Valvira Tuulikki Forssén, ylitarkastaja, Valvira / Hanna Ahonen, sosiaalineuvos, Valvira (vastuuhenkilöt) 7

8 8 Ohjelmaa on työryhmän ehdotusten pohjalta käsitelty Valviran ja AVIen yhteisessä sosiaalihuollon yhteistyöryhmässä , Valviran johtoryhmässä sekä Valviran ja AVIen yhteisessä Koordinaatioryhmässä Valvontaohjelmassa on määritelty näiden viranomaisten koko maassa yhdenmukaisesti ohjauksessa, lupahallinnossa ja valvonnassa noudattamat yhtenäiset valtakunnalliset periaatteet ja linjaukset. Valvontaohjelmaa voivat myös kunnat käyttää omassa valvontatehtävässään. Ohjelman tarkoituksena on myös kannustaa palveluntuottajia omavalvontaan ja toimia sen kehittämisen apuvälineenä. Ohjelma on tarkoitettu kaikkien vammaisryhmien ympärivuorokautisen asumisen valvontaan. Toiminta-alueen keskeiset säädökset ovat sosiaalihuoltolain (719/1982) ja sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) lisäksi laissa ja asetuksessa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987 ja 759/1987) sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1997). Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuosituksen (2003:4). Pääministeri Matti Vanhasen I hallitus antoi valtioneuvoston selonteon vammaispolitiikasta keväällä 2006 ja sen perusteella laadittiin valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Valtiontalouden tarkastusvirasto on vuonna 2011 selvittänyt valtion ohjausta kehitysvammaisten asumisen palvelujen järjestämisessä (tuloksellisuustarkastuskertomukset 221/2011). Muita keskeisiä toimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi sekä Valtion asuntorahaston (ARA) Suunnitteluopas Hoivan ja huollon hallitsemasta ajattelutavasta vammaispolitiikassa on viime vuosina siirrytty ihmis- ja perusoikeusajatteluun. Sama näkökulma on myös tässä valvontaohjelmassa. Eri vammaisryhmät tarvitsevat erilaisia palveluja. Myös saman vammaisryhmän sisällä (esim. kehitysvammaiset) on hyvin eritasoisia ja erilaista apua tarvitsevia ihmisiä, joiden palvelutarpeita ei voida käsitellä samalla tavoin. Tehtävä on haasteellinen myös, koska palveluja voidaan järjestää eri lakien nojalla, ja laeissa käytetään toiminnoista erilaisia käsitteitä. Sosiaalihuoltolaki (719/1982) puhuu asumispalveluista, joilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä, ja palvelua annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) mukaan asumispalveluja järjestetään palveluasunnoissa ja tukiasunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla. Tukiasuminen ei yleensä ole ympärivuorokautista palvelua. Asumispalvelut voivat sitä olla, mutta eivät läheskään aina ole. Vammaispalvelulaki (380/1987) käyttää termiä palveluasuminen ja asetus (759/1987) määrittää, että palveluasumista on järjestettävä vaikeavammaiselle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti.

9 Vammaisten asumista voidaan järjestää myös perhehoitajalain (312/1992) nojalla. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977, kehitysvammalaki) sisällyttää erityishuoltoon kuuluviin palveluihin mm. työtoiminnan ja asumisen järjestämisen sekä muun vastaavan yhteiskunnallista sopeutumista edistävän toiminnan, sekä yksilöllisen hoidon ja muun huolenpidon. Käytännössä kehitysvammaisten erityishuollossa ovat vakiintuneet käsitteet laitoshoito sekä tuettu, ohjattu tai autettu asuminen. Näistä laitoshoito ja autettu asuminen ovat yleensä ympärivuorokautisia palveluja. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen on vireillä. Muutenkin pyrkimyksenä on, että vammaisasiakkaita ei enää eroteltaisi vamman laadun mukaan, vaan kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti. Siksi valvontaakaan ei ole haluttu eriyttää. Tämä valvontaohjelma koskee ympärivuorokautisia asumispalveluja. Palvelu on ympärivuorokautista silloin, kun asiakkailla on säännöllinen hoidon/hoivan tarve kaikkina vuorokauden aikoina. Toiminta ei ole ympärivuorokautista silloin, kun yksittäisten asiakkaiden mahdolliseen tuen tarpeeseen on varauduttu ainoastaan esim. turvarannekkein. Valvontaohjelma koskee siten ensisijaisesti nimikkeillä kehitysvammaisten autettu asuminen sekä vaikeavammaisten palveluasuminen järjestetyt palvelut. Valvontaohjelmaa käytetään soveltuvin osin myös laitoshoidon valvonnassa. Valvonnan yleiset periaatteet sekä kaikkia sosiaalihuollon palveluita koskevat yhteiset valvonnan vaatimukset on esitetty kaikille sosiaalihuollon valvontaohjelmille yhteisessä yleisessä osassa. Tämä asiakirja sisältää vain erityisesti vammaispalvelujen valvontaa koskevat asiat. Kokonaiskuvan saaminen edellyttää myös yleisen osaan tutustumista. Valvontaohjelmaa käytetään sekä kunnallisten että yksityisten (yritykset ja kolmas sektori) toimintojen valvonnassa. Kunnat voivat käyttää ohjelmaa valvoessaan yksityisiä palveluntuottajia, ja kaikki palveluntuottajat voivat käyttää asiakirjaa omavalvontansa perustana. Valvontaohjelmaan on kirjattu vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisissa asumispalveluissa noudatettavat keskeiset säädökset ja suositukset. Valvonnan lähtökohtana on, että palveluntuottaja tuntee toimintaa koskevat säädökset ja noudattaa niitä. Valvontaviranomainen puuttuu säädöksistä poikkeamisiin välittömästi. Suositukset eivät ole lakien tai muiden säädösten tapaan oikeudellisesti sitovia. Valvontaviranomaiset voivat kuitenkin toiminnan lainmukaisuutta arvioidessaan käyttää harkintavaltaa ja ottaa huomioon myös palvelujen järjestämistä koskevat suositukset silloin, kun asiasta ei ole säädetty lainkaan tai lainsäädäntö on yleisluontoista. (KHO taltio ). Tämä valvontaohjelma sisältää ne yhteiset linjaukset, joita Valvira ja AVIt noudattavat ratkaisuissaan ja joilla turvataan kansalaisten ja elinkeinonharjoittajien yhdenmukainen kohtelu koko maassa. Nämä linjaukset on merkitty valvontaohjelmaan kursiivilla. 9

10 2 Vammaisille henkilöille tarkoitetut ympärivuorokautiset palvelut 10 Vammaisille henkilöille järjestetyillä erityislainsäädäntöön perustuvilla palveluilla turvataan vammaisten ihmisten tasa-arvoisen osallisuuden ja perusoikeuksien toteutuminen. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma ohjaavat osaltaan kansallista lainsäädäntöä ja vammaispolitiikkaa. Suomalaisen vammaispolitiikan periaatteita ovat oikeus yhdenvertaisuuteen, oikeus osallisuuteen sekä oikeus tarpeenmukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. (Vammaispoliittinen selonteko 2006) Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa VAMPOssa linjataan lähivuosien konkreettiset vammaispoliittiset toimenpiteet. Ohjelman toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikkia politiikan lohkoja kehitetään vammaisten ihmisten oikeuksien, vapauksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien näkökulmasta. Vammaiset ovat ensisijaisesti tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia, joilla on samat perusoikeudet kuin muillakin kansalaisilla. Yhtenä tavoitteena on varmistaa vammaisten henkilöiden tarvitsemien erityispalveluiden ja tukitoimien saatavuus ja laatu eri puolilla maata. Vammaisten asumisen pääperiaatteita ovat itsemääräämisoikeus ja henkilön omien valintojen sekä päätösten tukeminen, mahdollisuus valita asuinmuoto, asuinpaikka ja kumppani sekä mahdollisuus saada asumiseen ja muuhun jokapäiväiseen elämään tarvittava henkilökohtainen apu ja tuki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumista ja asumiseen tarvittavia tukipalveluja tulisi kehittää yksilöllisen asumisen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on sellaisten joustavien tukipalvelujen tarjoaminen, jotka mahdollistavat vammaisten henkilöiden elämisen heidän itse haluamallaan tavalla. Runsaskaan hoivan ja hoidon tarve ei poista asiakkaan oikeutta omaehtoiseen elämään. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia palveluja voidaan järjestää sosiaalihuoltolain (710/19829), vammaispalvelulain (380/1987) tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) perusteella. Vaikeavammaisten palveluasuminen ja henkilökohtainen apu kuuluvat erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Henkilöä pidetään palveluasumista järjestettäessä vammaispalveluasetuksen 11 :n mukaan vaikeavammaisena, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa suoriutuakseen jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Kehitysvammaisten erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan, sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa on pyrittävä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua

11 omassa kodissaan, mutta joka ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin (kehitysvammalaki 35 ). Vammaispalvelulaissa tai - asetuksessa ei ole määritelty, miten asuminen ja palvelut järjestetään. Palveluasuminen voidaan järjestää esimerkiksi palvelutalossa tai asiakas voi asua omassa kodissaan, jonne järjestetään tarvittavat palvelut. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin, mikäli vammaispalvelulain tarjoamat palvelut ovat kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeisiin nähden riittävät. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Erityislainsäädännön lisäksi vammaisten henkilöiden asumista ohjaavat osana yleistä asumisen kehittämistä Ympäristöministeriö ja Valtion asuntorahasto (ARA Suunnitteluopas 2011). Lisäksi kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunta on antanut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys. Hallitus edistää jokaisen mahdollisuuksia tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaan asumiseen. Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Ohjelman tavoitteena on vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. Tämä toteutetaan tuottamalla pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin asuntoa (eli vuosittain noin 600 asuntoa). Palveluasuntojen rakentamista rahoittaa ARA ja tukiasuntojen Raha-automaattiyhdistys (RAY). Sosiaali- ja terveysministeriö laatii erillisen suunnitelman laitoshoitoa korvaavien palvelujen kehittämiseksi. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle (vammaispalveluasetus 10 ). Asiakkaat saavat tarvitsemaansa tukea, apua ja palveluita itsenäisen elämän mahdollistamiseksi (esim. avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa, sekä asiakkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi tarvittava apu). (vammaispalveluasetus 10 ) Asiakas voi opiskella tai käydä päivisin töissä tai päivätoiminnassa, jonne on järjestettävä myös kuljetus. Palveluille ei ole yhteistä määritelmää ja käytetty terminologia kirjavaa. Suurta vaihtelua on myös siinä, millaisia muita asiakkaan tarvitsemaan hoitoon ja kuntoutukseen sekä perustarpeiden tyydyttämiseen liittyviä palveluja yksiköissä on järjestetty. Kehitysvammahuollossa ympärivuorokautista asumispalvelua annetaan nimikkeellä autettu asumi- 11

12 nen. Vammaispalvelulain mukaisessa toiminnassa puhutaan palveluasumisesta. Vammaisten henkilöiden asuminen ja huolenpito voidaan järjestää myös sosiaalihuoltolain 25 ja 26 :n mukaisena perhehoitona. Sosiaalihuoltolain 26 :n mukaan perhekodilla tarkoitetaan aluehallintoviraston luvan saanutta tai perhehoitajalaissa (312/1992) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Nk. ammatillinen perhehoito on luvanvaraista toimintaa. Nykyinen perhehoitajalaki ei määrittele sen asemaa, joten maahan on syntynyt toisistaan poikkeavia toimintakäytäntöjä. Perhehoidon uudistamistyö onkin jo käynnistetty (Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:15). 12

13 3 Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisten palvelujen valvonnan painopistealueet Yhdenvertainen, hyvälaatuinen sekä asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet huomioiva palvelutoiminta vaatii yhteneväiset toimintakriteerit palveluntuottajaorganisaatiosta, rahoitusjärjestelmistä tai toimintayksikön sijainnista riippumatta. Palvelu ja hoito on mitoitettava asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaan, samoin kuin tilat ja niiden varustelu. Lisäksi asumisyksikössä on oltava riittävästi pätevää henkilökuntaa asiakasrakenteeseen nähden. 3.1 Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Yksikön toiminnan tarkoitus, sen toimintaperiaatteet ja toiminnan kohde määritellään yksikön toiminta-ajatuksessa ja strategiassa. Valvonnan tarkoituksena on turvata palvelun laatu ja asiakkaan oikeuksien toteutuminen. Tässä tehtävässä valvontaviranomainen tarvitsee tietoja toimintakokonaisuudesta, jossa palveluita annetaan ja tavoitteista, joihin pyritään. Valvonta kohdistuu näihin Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Asunnon ja asuinpaikan valinta Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 40a Asiakaslaki (812/2000), 6 Toiminnan johtaminen Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 5 Kelpoisuuslaki (272/2005) 10 4 mom. Laadunhallinta ja omavalvonta Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Yhteistyö ja verkostot Vaadittava/suositeltava taso Toimintayksiköllä on toiminta-ajatus ja -suunnitelma, johon on kirjattu, mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu ja millaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan. Asiakasta ja tarvittaessa hänen läheisiään kuullaan asuinpaikan valinnassa. Palvelun antamisesta tehdään hallinnollinen päätös (julkiset palvelut) tai sopimus (yksityiset palvelut) Yksiköllä on kelpoisuusehdot täyttävä vastuuhenkilö ja hänen tehtävänkuvansa sekä toimivalta- ja vastuusuhteet on määritelty Yksikössä on omavalvontasuunnitelma ja/tai laatujärjestelmä Yhteistyö asiakkaiden, asiakkaiden läheisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa toimii 13

14 3.1.1 Toiminta-ajatus, strateginen suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen Toimintayksiköllä on oltava selkeä toiminta-ajatus ja tavoitteet. Toimintaajatuksessa ilmaistaan, mitkä arvot ja toimintaperiaatteet ohjaavat toimintaa, minkälaisille asiakkaille palvelua tarjotaan ja mitä tarjottavat palvelut ovat. Nämä tiedot ovat lähtökohtana yksikön resursseja ja toiminnan puitteita järjestettäessä. Asiakasvalinnoille pitää olla selkeät kriteerit. On myös tärkeää, että yksikössä tunnetaan tarkoin asiakasryhmää ohjaava erityislainsäädäntö. Ympärivuorokautisia palveluja tuottava yksikkö on siellä asuvien asiakkaiden koti. Toiminta on suunniteltava niin, että asiakas voi viettää mahdollisimman itsenäistä elämää siten kuin itse haluaa aina kulloisenkin elämäntilanteensa ja -vaiheensa mukaan. (STM suositus 2003:4.) Pääperiaatteena on, että samassa toimintayksikössä asuu ainoastaan asiakkaita, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä ja tarvitsevat samantyyppisiä palveluja. Tällöin voidaan taata se, että toimintayksikön henkilöstörakenne, henkilökunnan osaaminen ja toimitilat vastaavat siellä asuvien asukkaiden tarpeita. Sosiaalinen kanssakäyminen tai vuorovaikutus on yleensä luontevampaa samanikäisten kesken. Asiakkaiden elämänlaatu voi myös kärsiä, jos saman yksikön asiakkailla on hyvin erilaiset, jopa ristiriitaiset tarpeet ja elämäntavat. (asiakaslaki 4, kelpoisuuslaki, ARA suunnitteluopas 2011.) Kunnan on toimintojaan järjestäessään ja ostopalvelusopimuksia solmiessaan pyrittävä siihen, että asiakas voisi asua hänelle kerran osoitetussa palveluyksikössä niin kauan aikaa, kun hän tarvitsee palveluja (Asiakaslaki 4 ) Asunnon ja asuinpaikan valinta Vammaisen henkilön asuinpaikan valinnan ja muutoksen on perustuttava sosiaalitoimen laatimaan palvelusuunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa on kuunneltava ja otettava huomioon asiakkaan oma mielipide ja arvioitava, mikä ratkaisu vastaa parhaiten hänen etuaan. Jos henkilö ei pysty ilmaisemaan asiasta mielipidettään, se on yritettävä saada selville yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen kanssa. (Asiakaslaki 7.) Tarvittavat palvelut, hoito, huolenpito, apu ja tuki on järjestettävä kunkin asiakkaan henkilökohtaisista tarpeista lähtien silloin, kun hän niitä tarvitsee (Asiakaslaki 4 ). Avun ja tuen tarvetta arvioitaessa on kuultava henkilöä itseään. On hyvä käyttää apuna moniammatillista työryhmää, jotta asiakkaalle voidaan järjestää kaikki hänen tarvitsemansa palvelut. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisista kuntoutuskeskuksista ja poliklinikoilta saa tarvittaessa asiantuntija-apua. Joissain tapauksissa myös erikoissairaanhoidon apu saattaa olla tarpeen. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 6 :ssä tarkoitettujen kuntayhtymien tehtävänä on huolehtia siitä, että niiden alueella on saatavilla monialainen ja osaava tarpeiden ja toimintakyvyn arviointipalvelu. 14 Asumisyksikön sijainti vaikuttaa ulkoiluun ja liikkumiseen, asiointiin, harrastus- ja työtoimintaan sekä omaisten ja tuttavien vierailuihin. Asukkaan tuki-

15 verkoston ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että asumisyksikkö sijaitsee henkilön omalla kotiseudulla. Kotikunnan ulkopuolelle siirtymisen tulisi pääsääntöisesti perustua asiakkaan omaan toiveeseen. Samalla on varmistettava asiakkaan tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestyminen. (Asiakaslaki 4, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, 2010.) Palvelun antamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös (julkiset palvelut) tai sopimus (yksityiset palvelut). Siitä pitää käydä ilmi, minkä lain nojalla palvelu järjestetään ja mitä kaikkea palvelu sisältää. Perittävät asiakasmaksut tai hoidon korvaukseksi perittävät etuudet on myös kirjattava. Asuinpaikan tai siellä annettavien palvelujen muuttuessa tehdään uusi päätös/sopimus. Myös palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat päivitetään. (Asiakaslaki 6, 7, laki kehitysvammaisten erityishuollosta 34.) Lasten ja nuorten tilapäishoitoa on järjestetty yleisesti laitoksissa. Laitospaikkojen vähentämisen johdosta saattaa tarve lasten ja nuorten asumispalveluihin kasvaa. Lapsilla ja nuorilla voi myös olla tarvetta pitkäaikaisiin sijoituksiin silloin kun kotona asuminen ei syystä tai toisesta onnistu, eikä laitosta voida pitää lapsen tai nuoren tarpeisiin sopivana. On tärkeää, että alaikäiset vammaiset lapset ja nuoret sijoitetaan asumisyksikköön, jossa on vain alaikäisiä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, alaikäisten asuminen ja palvelut on järjestettävä aikuisten toiminnasta erillisessä yksikössä (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, Asiakaslaki 812/2000) Toiminnan johtaminen Asumisyksikössä on oltava palveluista vastaava henkilö (vastaava johtaja, toimintayksikön vastuuhenkilö). Yksityisten toimintayksiköiden vastuuhenkilö nimetään toiminnan aloittamisilmoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Hän vastaa siitä, että laissa, sopimuksissa ja lupaehdoissa määritellyt vaatimukset täyttyvät käytännön toiminnassa, esimerkiksi siitä, että toimintayksiköllä on palvelujen tarpeeseen ja asiakkaiden lukumäärään nähden riittävästi henkilöstöä, jonka koulutustaso ja ammattitaito mahdollistavat korkeatasoisten palvelujen antamisen. Hänellä on oltava myös tosiasialliset valtuudet johtaa yksikön toimintaa. Vastuuhenkilön on tunnettava yksikkönsä toiminta niin hyvin, että hän voi käytännössä huolehtia velvoitteistaan. Pelkkä nimellinen johtaja ei tähän pysty, vaan käytännössä johtajan on työskenneltävä toimintayksikössä. Lähtökohta on, että vastuuhenkilö työskentelee toimintayksikössä päätoimisesti. Mikäli useampi kuin yksi toimintayksikkö sijaitsee samassa kiinteistössä, samassa pihapiirissä tai muutoin lähietäisyydellä, voi sama henkilö johtaa useampaa yksikköä. Pienessä yksikössä vastuuhenkilö voi osallistua myös hoitotyöhön, kuitenkin enintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Työaika on järjestettävä niin, että vastuuhenkilöllä on riittävät edellytykset hoitaa tarvittava viranomais- ja muu yhteistyö sekä muut hallinnolliset tehtävät. Vastuuhenkilö ei siis pääsääntöisesti voi olla työvuorolistoilla yhtenä kolmivuorotyötä tekevistä työntekijöistä. (ks. HE 302/2011, laiksi yksityisistä sosiaalipalveluista.) Kaste-ohjelman puitteissa on mm. annettu ohjausta johtamiskäytäntöjen uudistamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen hoitotyössä (esim. STM julkaisuja 2009:18, Johtamisella laatua ja työhyvinvointia sosiaalialalle - toimintaohjelma). Hyvä johtajuus tukee henkilökunnan sitoutumista yksikön 15

16 tavoitteisiin ja toimimaan sen periaatteiden mukaisesti. Huono johtaminen heikentää työn laatua myös sellaisissa yksiköissä, joissa henkilöstö on määrällisesti riittävä ja ammattitaitoinen Laadunhallinta ja omavalvonta Asiakkaalla on oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun (Asiakaslaki 912/ ). Sosiaali- ja terveydenhuollossa laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Laatuun kuuluu myös kyky kohdentaa voimavarat ensisijaisesti eniten tarvitseville. Riskien tunnistaminen ja niiden torjuminen ennakolta niin, että toiminnassa sattuu mahdollisimman vähän virheitä edellyttää, että yksiköllä on toimiva omavalvontajärjestelmä. Valvontaohjelman liitteenä oleva tarkastuskertomuslomake sopii käytettäväksi myös omavalvonnan pohja-asiakirjana. Lomake antaa kattavan kuvan asioista, joihin valvonnassa kiinnitetään huomiota ja siinä on kuvattu toiminnan eri osatekijöille asetetut vaatimukset ja/tai suositukset. Omavalvonta voidaan myös liittää palveluntuottajan käytössä jo olevaan laatujärjestelmään. Omavalvontaa on myös käsitelty valvontaohjelman yleisessä osassa. Valvira antaa vuoden 2011 loppuun mennessä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain (922/2011) antaman valtuutuksen nojalla määräyksen yksityisen sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelman laadinnasta, sisällöstä ja seurannasta Yhteistyö ja verkostot Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestäminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen, ympäristöterveydenhuollon, työsuojelun sekä palo- ja pelastusviranomaisten kesken. Toimintayksikön työntekijöiden tehtävänä on auttaa asiakkaita solmimaan yhteyksiä toimintayksikön muihin asukkaisiin ja työntekijöihin sekä pitämään yllä yhteyksiä läheisiinsä sekä paikallisiin asukkaisiin sekä osallistumaan kiinnostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Asiakaslähtöisessä toiminnassa ja palvelujen järjestämisessä asiakkaan perhe ja muut asiakkaalle läheiset ihmiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asiakkaan omaisille ja läheisille tarjotaan myös mahdollisuuksia osallistua yksikössä järjestettävään yhteisölliseen toimintaan. 16

17 3.2 Henkilöstö Valvonta kohdistuu näihin Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Kelpoisuuslaki (272/2005) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) STM suositus 2007:14 Henkilöstön määrä ja rakenne STM suositus 2003:4 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä(504/2002) 3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 53 STM Täydennyskoulutusopas (STM:n julkaisuja 2006:6) Vaadittava/suositeltava taso Henkilöstöllä on lain mukainen kelpoisuus Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat asiakkaiden tarpeita. 0,5 työntekijää/asukas(yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on omia henkilökohtaisia avustajia) 0,8 tai yli työntekijää/asukas muissa kuin yllämainituissa tapauksissa avustavaa henkilöstöä 0,1-0,15 /asukas Kaikissa työvuoroissa on koulutettuja työntekijöitä Lasten kanssa työskentelevien rikostausta tarkastetaan Täydennyskoulutus on järjestetty Työnohjaus ja tarvittavat konsultaatiopalvelut on järjestetty Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Ympärivuorokautisia palveluja tuottavan yksikön toiminnasta vastaavalta henkilöltä edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (Kelpoisuuslaki 272/2005) 10 :n 4 momentin mukaisesti tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, alan tuntemusta sekä riittävää johtamistaitoa. On tärkeää, että johtajalla on asiantuntemusta, jonka avulla asiakkaiden tarpeet voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Asiantuntemusta tarvitaan myös henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen. Asumispalveluissa asiakasta tuetaan erityisesti sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla (Sosiaalihuoltoasetus 10 ). Siksi sosiaalipalveluihin keskittyvien toimintayksiköiden johtoon on perusteltua valita ensisijaisesti sosiaalialan tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Riittävä johtamistaito tarkoittaa joko tutkintoon sisältyvää tai sen lisäksi suoritettua johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa. Tämän saavuttaminen edellyttää noin kolmen vuoden työkokemusta. Asiakkaiden tarpeet ratkaisevat, millaista osaamista palveluyksikössä tarvitaan. Yksikön tehtävärakenne on suunniteltava niin, että sieltä löytyy asiakkaiden tarpeiden edellyttämää erilaista osaamista. Sosiaalihuollon henkilös- 17

18 tön kelpoisuudet on määritelty em. kelpoisuuslaissa. Ympärivuorokautisissa palveluissa voi työskennellä sosiaaliohjaajia (kelpoisuuslaki 6 ), lähihoitajia (8 ) tai muuta ammatillista hoitohenkilökuntaa (11 ). Sosiaaliohjaaja on ammattinimike tehtäville, joissa edellytetään sosiaalialan ammattikorkeakoulutasoista koulutusta. 1 Lähihoitajan kelpoisuuden antaa soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto. 2 Oikeudesta toimia sairaanhoitajan ja muissa terveydenhuollon tehtävissä on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) Jos yksikössä hoidetaan lapsia ja nuoria, tulisi henkilöstöön kuulua myös lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita. Asukkaat voivat tarvita monenlaista erityisosaamista vaativaa tukea. Haasteina voivat olla mm. mielenterveysongelmat, dementia tai päihdeongelmat. Asiakkaiden sairaudet voivat edellyttää esimerkiksi neurologista osaamista. Asumispalveluyksiköiden on huolehdittava siitä, että niiden käytettävissä on tarvittaessa erityistyöntekijöiden apua, esimerkiksi psykiatrista osaamista tai päihdehuollon ammattitaitoa. Asiakkaiden pitää tarvittaessa saada myös sosiaalityöntekijän palveluita.(sosiaalihuoltolaki 17, 39, Asiakaslaki 4 ja 5 ) Henkilöiden, jotka hoitavat ja hoivaavat vammaisia lapsia ja nuoria, on osattava ottaa huomioon lapsen etu sekä tunnistettava eri-ikäisten ja eri kehitysvaiheissa olevien lasten ja nuorten tarpeet (laki lapsen huollosta 1 ). Henkilökunnalla on oltava riittävä kieli- ja muiden kommunikaatiokeinojen taito, jotta asiakkaat saavat palvelun omalla kielellään (Asiakaslaki 4 ). Lasten kanssa työskentelevien rikostausta pitää selvittää (Laki alaikäisten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työnantajan on tarkastettava heidän rikosrekisteriotteensa. Aluehallintoviranomainen tarkastaa yksityisen toimintayksikön muun kuin työsopimussuhteessa toimivan vastuuhenkilön rikosrekisteriotteen osana lupahallintoa. 3.3 Henkilöstön määrä ja rakenne Asiakkaiden määrä ja heidän tarpeensa ratkaisevat, paljonko yksikössä tarvitaan henkilökuntaa ja millaista osaamista henkilökunnalta edellytetään. Henkilöstömitoituksen on oltava sellainen, että jokaiselle asukkaalle voidaan turvata perusoikeudet ja ihmisarvoisen elämän mahdollisuudet. Tarvittavaan henkilöstömäärään vaikuttavat lisäksi yksikön koko, tilat, toimintaperiaatteet, sekä käytetyt hoitomuodot ja menetelmät, asiakkaiden ikä, sosiaalisten tai terveydellisten ongelmien laajuus ja vakavuus, yksikön sijainti ja ympäristötekijät, yksikön liittyminen muihin palveluihin sekä mahdol Tutkintonimikkeitä ovat sosionomi, geronomi ja kuntoutuksen ohjaaja. Kelpoisuuden antavat myös ennen lain voimaan tuloa hankitut sosiaalikasvattajan, sosiaaliohjaajan, kehitysvammaistenohjaajan, sosiaalialan ohjaajan sekä sosiaalialan koulutuksen sisältävä diakonin tutkinto. 2 Soveltuvana tutkintona voi lähihoitajan tutkinnon lisäksi tehtäväkuvasta riippuen olla esim. viittomakielen ohjaajan tutkinto. Myös ennen lain voimaan tuloa hankittu kodinhoitajan ja kehitysvammaistenhoitajan taikka apuhoitajan, kodinhoitajan, perushoitajan ja mielenterveyshoitajan tutkinto antavat vastaavan kelpoisuuden.

19 lisuus käyttää muiden yksiköiden henkilöstöä tarvittaessa. Yksiköissä tulee varautua myös tilanteisiin, joissa asiakkaan palvelutarve tilapäisesti tai pidempiaikaisesti lisääntyy. Yksikön toiminta-ajatuksesta johdettu asiakkaiden palvelutarve siis viime kädessä ratkaisee, mikä on kussakin yksikössä oikea henkilöstömitoitus. (STM opas 2003:4.) Ympärivuorokautisia asumispalveluja tarjoavan yksikön henkilökunta toimii kolmessa vuorossa. Kaikissa vuoroissa on oltava asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden riittävästi osaavaa henkilökuntaa. On otettava huomioon myös mahdolliset päivystys- ja turvapalvelut, lääkehoidon asianmukainen hoitaminen kaikissa työvuoroissa sekä yksikön kokonaistilanteen hallinta. Yövalvonnan mitoituksessa on otettava huomioon asiakkaat, jotka tarvitsevat kahden auttajan apua. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa on asetettu henkilöstön vähimmäismääräksi 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohti (Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2008:3). Tätä pienemmällä henkilökuntamäärällä ei ympärivuorokautista toimintaa voi muissakaan palveluissa järjestää. Hoitohenkilöstöä tarvitaan vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Näin vähäinen henkilöstömäärä riittää kuitenkin vain esim. yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla (esim. työssä tai koulussa) tai että heillä on apuna omia henkilökohtaisia avustajia. Jos näitä ei ole, tarpeita vastaava suhdeluku on toiminnassa saatujen kokemusten mukaan 0,8. Usein asukkaiden toimintakyvyn puutteet ja asukkaiden moninaiset ja muuttuvat tarpeet (esim. kaksi auttajaa tarvitsevat tai haastavasti käyttäytyvät asiakkaat) kasvattavat suhdeluvun 1.5:een tai senkin yli. Lapsille tarkoitetuissa yksiköissä noudatetaan lastensuojeluyksiköiden mitoituksia (enintään 7 lasta/ vähintään 7 työntekijää) (lastensuojelulaki 370/ ) Hoitohenkilöstöön lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Lähiesimiehet lasketaan mukaan sillä osuudella, jonka he tosiasiallisesti käyttävät hoitotyöhön, kuitenkin enintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Yksikköön palveluja antavan erityishenkilökunnan (esim. toimintaterapeutit, fysioterapeutit) työpanos voidaan laskea mukaan hoitotyöhön. Henkilöstömitoitusta laskettaessa mukaan otetaan tosiasiallisesti läsnä oleva henkilökunta eli miehitetyt vakanssit. (vrt. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus STM 2008:3) Ottaen huomioon Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävärakennesuosituksen (STM 2007:14) sekä kelpoisuuslain (272/2005) vaatimukset tulisi hoitohenkilöstöstä vähintään 1/3:lla olla soveltuva opisto- tai AMK-tasoinen sosiaali- tai terveysalan tutkinto ja muulla henkilöstöllä sosiaali- tai terveysalan ammattitutkinto. Mikäli yksikössä toimii ammatillisesti kouluttamatonta henkilöstöä, esim. laitosapulaisia, jotka osallistuvat hoitotyöhön, heidän työpanoksensa lasketaan mukaan mitoitukseen tosiasiallisesti hoitoon käytetyn osuuden mukaisesti. Tällaisia hoitoon luettavia tehtäviä ovat esim. avustaminen ruokailussa, peseytymisessä ja wc-käynneissä. Tavoitteena kuitenkin on, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on alan ammatillinen koulutus. Onkin suotavaa, että työnantaja järjestää täydennyskoulutusta tai tukee kouluttamattomien työntekijöiden osallistumista ammatilliseen koulutukseen, jotta tavoite saavutetaan. Mikäli yksikön vakinaiseen henkilökuntaan kuuluva kouluttamaton 19

20 hoitotyöhön osallistuva työntekijä hankkii ammatillista kelpoisuutta oppisopimuskoulutuksella työpaikallaan, hänen opiskelun aikana tekemänsä hoitotyön osuus voidaan lukea mitoitukseen samalla osuudella kuin ennen koulutuksen aloittamistakin. Valvira on antanut ohjeen terveydenhuoltoalan opiskelijoiden tilapäisestä käytöstä alan tehtävissä. Linjausta voidaan analogisesti soveltaa myös sosiaalihuollon tehtäviin. Sen mukaan opiskelijat voivat toimia alansa tehtävissä siinä vaiheessa, kun tutkinnosta on suoritettu vähintään 2/3. Heidän on kuitenkin aina työskenneltävä ammatillisesti koulutetun henkilön ohjauksessa. Näin ollen he eivät voi esim. toimia yksin vuorossa. Käytännön työelämäjaksoilla olevia opiskelijoita ei lueta henkilöstömitoitukseen. Asiakastyön lisäksi yksikössä on oltava henkilökuntaa siivoukseen, ruokahuoltoon ja muihin tukitehtäviin. Näihin tehtäviin tarvitaan arviolta 0,1-0,15 henkilöä asukasta kohden. Epäkäytännölliset toimitilat tai muut vastaavat seikat taikka toisaalta uudet toimintojen järjestämistavat voivat kuitenkin vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. Laskennallisia mitoituksia käytetään myös silloin, kun palveluja hankitaan ostopalveluina. Perhekodissa, jossa hoidosta ja kasvatuksesta vastaa yksi vanhempi, voidaan sosiaalihuoltolain 26a :n 1 momentin mukaan hoitaa enintään neljää henkilöä samanaikaisesti. Neljään henkilöön luetaan hoitajan kanssa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt, jos kyse ei ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhekodissa voidaan hoitaa enintään seitsemää henkilöä edellyttäen, että hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaavista kahdesta henkilöstä ainakin toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella 2 momentissa säädetty kelpoisuus. Ammatillisessa perhekodissa asuvista hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista henkilöistä ainakin toisella on oltava tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaaminen on varmistettava tavoitteellisella, osaamistarpeiden arviointiin perustuvalla täydennyskoulutuksella. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilökunnan täydennyskoulutusvelvoite on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (SHL 53 ) ja Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositukseen (STM julkaisuja 6/2006). Asiakkaiden ja työntekijöiden erilaiset kulttuuriset taustat tuovat toiminta- ja työyhteisöihin uusia mahdollisuuksia ja haasteita, joihin tulee myös varautua. 20 Ympärivuorokautisissa vammaispalveluissa työskentely on henkisesti kuormittavaa työtä. Työuupumus alentaa empatiakykyä ja kärsivällisyyttä sekä kykyä tunnistaa asiakkaiden tarpeita, mikä saattaa johtaa asiakkaan huonoon kohteluun. Riski on sitä suurempi mitä haasteellisemmin käyttäytyvistä asiakkaista on kyse. Työnohjaus on keskeinen väline, jolla autetaan

21 työntekijää toimimaan ammatillisesti hankalissakin tilanteissa. Sitä on oltava myös akuutisti saatavilla, jos yksikössä tai henkilöllä esiintyy erityistä tarvetta siihen. Myös ulkopuolisia konsultaatiopalveluja on järjestettävä erityisesti haasteellisissa asiakastilanteissa. 3.4 Toimitilat Valvonta kohdistuu näihin Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 11 ja sosiaalihuoltoasetus (607/1983) Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus, STM:n oppaita 2003:4 Vaadittava/suositeltava taso - Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset - Huonetilat ja/tai palveluyksikön muut tilat ja kulkuyhteydet mahdollistavat asiakkaan kuntouttavan toiminnan ja ulkoilun (esim. piha-alue, kerrostaloissa parveke) Henkilökohtaiset asunnot STM:n oppaita 2003:4 ARA suunnitteluopas 2011 Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy STM:n Turvallisuussuunnitelmaopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille 2005:13 Kameravalvonta Perustuslaki 10 Rikoslaki 24 luvun 6, 11 Yhden hengen huoneen pinta-ala vähintään 35 m 2, ryhmämuotoisessa asumisessa 20-25m 2 Kahden hengen huoneen pinta-ala vähintään m 2 - Tapaturma- ja vaaratilanteet kirjataan ja arvioidaan säännöllisesti Vain perustellusta syystä, rekisteriseloste laadittu Vammaisten henkilöiden asuntoon liittyvät tarpeet poikkeavat hyvin vähän muun väestön tarpeista. Vammaisuus ei poista ihmisen oikeutta omaan kotiin, joka on hänen itsensä näköinen ja tarpeidensa mukainen, kaikissa elämän vaiheissa. Silloin kun kysymys on usein pitkäaikaisesta, jopa koko eliniän kestävästä asumisesta, tavoitteena on luoda mahdollisimman yhdenvertaiset olosuhteet muun väestön kanssa. (VAMPO ) Toimintayksikköjä perustettaessa on varmistettava myös ympäristön esteettömyys ja asiakkaiden liikkumisen ja osallistumisen mahdollistavat kulkuyhteydet. (mt.) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on antanut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Suosituksen yhtenä tavoitteena on ehkäistä ennakkoon uuslaitosten ja eri erityisryhmille tarkoitettujen asuntokeskittymien rakentaminen. 21

22 Suositusten mukaan nuoria ja aikuisia kehitysvammaisia ei pidä sijoittaa esimerkiksi dementiavanhusten tehostettuja palveluja tarjoavaan asumisyksikköön. Valtioneuvosto on tehnyt asiasta periaatepäätöksen , ja sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja Kuntaliitto ovat antaneet asiasta yhteisen kuntakirjeen. Sama kannanotto sisältyy myös ARAn suunnitteluoppaaseen (2011). Lupa- ja valvontaviranomaiset ovat tehneet linjauksensa näiden mukaisesti. Lähtökohtana on vammaisten henkilöiden asuminen tavallisilla asuinalueilla. Kuntien ei tule itse luoda eikä hyväksyä alueelleen erityisryhmille tarkoitettuja asuntokeskittymiä (ns. uuslaitoksia). Vammaisuus sinänsä ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa. Asuntokeskittymien muodostaminen on erityisryhmien palvelujen normalisaatioperiaatteen vastaista. Yksittäisiä lupahakemuksia käsiteltäessä Valvira ja AVIt kiinnittävät tästä näkökulmasta huomiota myös yksikön suunniteltuun sijoituspaikkaan. Ryhmäasumisessa (asuntoryhmät ja ryhmäkodit) asuntoryhmän kokoon vaikuttaa asuntotyyppi. Lupa- ja valvontaviranomaiset noudattavat ratkaisuissaan kehitysvamma-alan neuvottelukunnan linjauksia (2010) sekä ARAn ohjeistusta (2011). Omakoti- tai rivitaloratkaisuissa asuntojen enimmäismäärä samalla tontilla on 15 asuntoa. Tätä pidetään ehdottomana maksimina. Suositus on, että asunnot ryhmitellään pieniksi asuntoryhmiksi, esimerkiksi 15 asuntoa ryhmitellään kolmeksi viiden asunnon asuntoryhmäksi. Laatutavoitteena on, että ryhmäkoko säilyy pienenä sekä asuntoryhmä- että ryhmäkotimalleissa. Kerrostaloratkaisuissa suosituksena on maksimissaan asuntoa samassa kerrostalossa Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on laatinut valtion tuella rahoitettavien asuntojen suunnitteluoppaan Valvira ja AVIt suosittelevat oppaan seuraamista muulla tavalla rahoitettujen asuntojen suunnittelussa. Kaikkien tilojen on oltava esteettömiä. Ryhmäkodissa yhteisten tilojen merkitys on suurempi kuin muussa asumisessa. Niissä yhteiset tilat on mitoitettava niin, että asiakkaat voivat seurustella ja ruokailla tiloissa yhdessä. Yhteisiä tiloja ovat mm. keittiö-, ruokailu-, oleskelu ja sauna- sekä kodinhoitoja varastotila. Nämä ja asukashuoneet yhteen laskien ryhmäkodissa pitää olla tilaa neliötä asukasta kohden (ARA 2011). Asuntojen yhteyteen ei tule rakentaa päivätoiminnan tiloja. Poikkeuksena ovat asuntoratkaisut, joita räätälöidään vaativaa sairaanhoidollista tukea tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille, joille kulkeminen muualla sijaitsevaan päivätoimintaan aiheuttaa kohtuutonta rasitusta Henkilökohtaiset asunnot Valvontaviranomaisten linjausten lähtökohtana ovat mainitut kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan suositukset Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, 2010 ja ARAn suunnitteluohjeet. 22

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Hankintaseminaari 16.10.2012 Hanna Ahonen sosiaalineuvos Valvira 16.10.2012 Hanna Ahonen 1 Sosiaalihuollon lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon palvelujen tilanne ja toimivuus valvonnan ja lupahallinnon Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Kehitysvammahuollon palvelujen tilanne ja toimivuus valvonnan ja lupahallinnon Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kehitysvammahuollon palvelujen tilanne ja toimivuus valvonnan ja lupahallinnon Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Marja-Leena Kärkkäinen Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Johtaja Oulussa 23.8.2012

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA Itä-Suomen aluehallintovirasto/kuopion kaupunki TARKASTUSKERTOMUS SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA TARKASTUSKOHDE Kaupunki / Kunta Palveluntuottaja Kuopion kaupunki Toimintayksikkö

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä VALVONTAKÄYNNIN KERTOMUS Tabulaattorilla pääsee liikkumaan täytettävissä lomakekohdissa kätevästi seuraavaan täydennettävään ruutuun. Vammaisten henkilöiden asumispalvelut Valvonnan ajankohta [pvm] Tarkastuksen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä 29.12.2015 OHJAUS- JA VALVONTA -SEKÄ TARKASTUSKÄYNNIN KERTOMUS Tabulaattorilla pääsee liikkumaan täytettävissä lomakekohdissa kätevästi seuraavaan täydennettävään ruutuun. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014

ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Sisällys 1 Yleistä kunnallisesta

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito. valtakunnallinen valvontaohjelma

Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito. valtakunnallinen valvontaohjelma Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 1 Valtakunnalliset valvontaohjelmat Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä OHJAUS- JA VALVONTA- SEKÄ TARKASTUSKÄYNNIN KERTOMUS Tabulaattorilla pääsee liikkumaan täytettävissä lomakekohdissa kätevästi seuraavaan täydennettävään ruutuun. Mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella:

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella: Perusturvan toimiala Voimassaolevien delegointipäätösten

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa. Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Valvontaohjelmat ja omavalvonta

Valvontaohjelmat ja omavalvonta Valvontaohjelmat ja omavalvonta Mitä uutta? Hanna Ahonen 28.5.2013 280513 Hanna Ahonen 1 Sosiaalipalvelujen järjestäminen 1/3 Sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu Suomen perustuslaki, kuntalaki, sosiaalihuoltolaki,

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.6.2011 Taltionumero 1601 Diaarinumero 1543/3/10 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

VALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN

VALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN Tiina Piirilä-Laiho sosiaalihuollon ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 5.2.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Anssi Tulkki, ylitarkastaja Valvira - Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta osasto Rovaniemi 2.4.2014 2014 3.4.2014 Tähän esityksen nimi/tekijä

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Laatua luvalla HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Luvan ja ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelut - Ympärivuorokautinen (asiakkailla säännöllinen

Lisätiedot

lainmukainen toiminta?

lainmukainen toiminta? Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta? omavalvonta palvelujen yhteinen kehittämisväline viranomaisvalvonnan painopisteet ja toteuttamistavat Helsinki Sosiaalineuvos Hanna Ahonen,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Valvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle

Valvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle Valvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle Maija Pelkonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja 1.9.2011 1 Puheenvuoron runko Aluehallintoviraston tehtävät Sosiaalipäivystyksen valtakunnalliset

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvonta. Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maaliskuussa 2011

Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvonta. Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maaliskuussa 2011 Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvonta Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maaliskuussa 11 SELVITYKSIÄ 2:11 Helsinki 11 ISSN 1799-786 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-786 ISBN 978-952-5978-1-8

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot