PRO GRADU -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET
|
|
- Anni-Kristiina Ketonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PRO GRADU -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET
2 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 3 2. TEKSTIN ASETUKSET 3 3. TAULUKOT JA KUVAT YLEISTÄ PYLVÄSDIAGRAMMI VIIVADIAGRAMMI YMPYRÄDIAGRAMMI HAJONTADIAGRAMMI 5 4. TUTKIELMAN RAKENNE NIMIÖSIVU TIIVISTELMÄSIVU ESIPUHE LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KIRJALLISUUSKATSAUS TYÖN TAVOITTEET AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET TULOSTEN TARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET 13 LIITTEET 1 NIMIÖSIVUN MALLI 2 TIIVISTELMÄSIVUN MALLI
3 3 1. YLEISTÄ Pro Gradu -tutkielma koostuu seuraavista osista: Nimiösivu Tiivistelmäsivu Esipuhe Lyhenteet ja määritelmät Sisällysluettelo Johdanto Kirjallisuuskatsaus Työn tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu Johtopäätökset tai yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet 2. TEKSTIN ASETUKSET Tekstille käytetään seuraavia asetuksia: sivun koko: A4, pystyasetus tekstisivuille, vaaka-asetusta voidaan käyttää tarvittaessa taulukko- ja kuvasivuille marginaalit: 2,5 cm kaikista sivun reunoissa tekstimuoto: yksipalstainen tekstin tasaus: molemmat reunat tavutus: suomenkielisessä tekstissä suositellaan käytettävän tavutusta, muun kielisessä tekstissä tavutusta ei käytetä sivunnumerointi: sivun yläreunaan keskelle. Sivut lasketaan nimiösivusta saakka, mutta sivunnumerointi merkitään näkyviin vasta varsinaisesta tekstistä (johdannosta) alkaen. Tekstiosan jälkeen sijoitettaviin liitteisiin ei käytetä varsinaisen opinnäytetyön sivunumerointia, vaan jokaisen liitteen sivunumerointi aloitetaan alusta. kirjasintyyppi ja -koko: Times New Roman; pääotsikot: pistekoko 14 kirjoitettuna isoilla kirjaimilla vahvennetulla tekstillä; ensimmäisen tason alaotsikot: pistekoko 12 kirjoitettuna isoilla kirjaimilla vahvennetulla tekstillä; toisen tason ja sitä alemmat alaotsikot: pistekoko 12 kirjoitettuna pienillä kirjaimilla vahvennetulla tekstillä riviväli: 1,5 (tiivistelmäsivulla ja lähdeluettelossa 1) kappaleiden, otsikoiden ja kuvien ja taulukoiden jälkeen jätetään tyhjää sen verran, että teksti näyttää selkeältä valitse yhtenäinen käytäntö! Tekstin sisennystä ei käytetä. tekstinkäsittelyohjelma: esim. Word varsinaisen tekstiosan johdannosta alkaen voi tulostaa yksi- tai kaksipuolisena
4 4 3. TAULUKOT JA KUVAT 3.1 YLEISTÄ Taulukkojen ja kuvien tarkoitus on havainnollistaa esitettävää tietoa ja lyhentää suoran tekstin osuutta. Taulukoissa ja kuvissa kannattaakin esittää numeerinen ym. tieto, jonka esittäminen tekstinä on hankalaa ja tilaa vievää. Taulukkoja ja kuvia laadittaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: taulukkoon/kuvaan viitataan aina tekstiosassa taulukot/kuvat sijoitetaan aina kokonaisina sivuilleen (siis ei sivunvaihtoa kesken taulukon) mahdollisimman lähelle sitä tekstiosaa, joka käsittelee taulukon/kuvan sisältämää tietoa (mutta kuitenkin vasta asiaan liittyvän tekstiosan jälkeen) taulukon otsikkoteksti sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvateksti taas kuvan alle. Taulukon/kuvan tekstin tulee olla riittävän kattava, ts. taulukon/kuvan sisältö tulee olla ymmärrettävissä ilman päätekstin lukemista taulukot ja kuvat numeroidaan juoksevasti siinä järjestyksessä kuin ne esitetään (kuvilla ja taulukoilla kummallakin oma numerointinsa) taulukon ja kuvan jokainen yksiköllinen muuttaja varustetaan SI-järjestelmän mukaisella yksiköllä taulukot muotoillaan helppolukuisiksi ja -tajuisiksi käyttäen tekstinkäsittelyohjelmien taulukkopohjia. Taulukoissa tarkasteltava tekijä tai ilmiö sijoitetaan vasemmanpuoleiseen sarakkeeseen ja sitä kuvaavat mitatut/havaitut muuttujat taulukon riveille vältä tarpeettomien viivojen ja rasterointien käyttöä taulukoissa jos kuvat esitetään mustavalkoisena, tulee viivatyyppeihin ja rasterointeihin kiinnittää kuvien luettavuuden vuoksi erityistä huomiota kuvat piirretään sopivaa grafiikkaohjelmaa käyttäen ja kuville valitaan aineistolle parhaiten sopiva kuvaajatyyppi, jotka on esitetty seuraavissa kappaleissa 3.2 PYLVÄSDIAGRAMMI soveltuu muuttujan arvon vertaamiseen eri ryhmien välillä epäjatkuvilla muuttujilla erityistapauksissa aikariippuvuuden kuvaukseen pystypylväsesitys selkeämpi kuin vaakapylväsesitys histogrammi on pylväsdiagrammin erityismuunnos, esim. esiintyvyyden tai jakauman kuvaukseen tarvittaessa pylväsdiagrammissa voidaan kuvata tilastollisia tunnuslukuja (minimit, maksimit, persentiilit, luottamusvälit) liian monen ryhmän esittäminen samassa kuvassa heikentää kuvan hahmottamista jos pylväät joudutaan jakamaan osiin, ympyrädiagrammi saattaa olla parempi vaihtoehto 3.3 VIIVADIAGRAMMI soveltuu hyvin esim. aikasarjan, etäisyyden vaikutuksen jne. kuvaukseen jatkuvilla muuttujilla
5 5 voidaan piirtää useita käyriä, mutta huomaa luettavuus ja selkeys havainnoista voidaan esittää myös keskiarvoja, tällöin on syytä laittaa keskiarvon keskivirhe tai luottamusväli näkyviin asteikkojen jaotus pitää valita sellaiseksi, että havaintopisteiden koordinaatit voidaan lukea nopeasti ja vaivatta asteikkojen skaalaus tulee valita siten, että esitettävä käyrä täyttää diagrammin alan mahdollisimman laajasti koordinaattiakseleille on aina merkittävä suure ja SI-järjestelmän mukainen yksikkö 3.4. YMPYRÄDIAGRAMMI soveltuu suhteiden ja osuuksien kuvaukseen jos aineisto edellyttää useiden "piirakoiden" laatimista, on syytä harkita pylväsdiagrammin käyttöä sektorit kannatta asettaa kokojärjestykseen mustavalkoisessa esityksessä sektoreiden erottumiseen kannattaa kiinnittää huomiota liian monen sektorin käyttö heikentää kuvan hahmottamista 3.5 HAJONTADIAGRAMMI osoittaa riippuvuuden kahden muuttujan välillä voidaan piirtää regressiokuvaajan ja sen luottamusväli. Kuvaajan yhtälö ja tilastollinen merkitsevyys kannattaa merkitä näkyviin regressiota ei kannata esittää, jos riippuvuutta ei ole 4. TUTKIELMAN RAKENNE 4.1 NIMIÖSIVU Nimiösivun malli on esitetty liitteessä 1. Nimiösivulle merkitään: työn nimi tekijä yliopiston ja laitoksen nimi julkaisukuukausi ja vuosiluku. 4.2 TIIVISTELMÄSIVU Tiivistelmän pituus on aina 1 sivu. Sivun malli on esitetty liitteessä 2. Tiivistelmäsivulle merkitään: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Ympäristötiede tekijä: tutkielman nimi
6 6 opinnäytetutkielma, sivumäärä, liitteiden lukumäärä ja sivumäärä opinnäytetutkielman ohjaajat ja heidän taustaorganisaationsa ajankohta (kuukausi ja vuosi) 5-10 työtä kuvaavaa avainsanaa lyhyt tiivistelmä raportoitavasta työstä (yleensä n. ½ sivua). Tiivistelmässä tulee ilmetä työn lähtökohta ja tavoitteet, aineisto ja menetelmät yleisellä tasolla, keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmä voidaan tarvittaessa kirjoittaa myös englanniksi. Tiivistelmä on suppea itsenäinen selvitys opinnäytetyön sisällöstä. Sitä ei korvaa opinnäytteen loppuun liitettävä johtopäätökset tai yhteenveto. Sen tehtävänä on selvittää lukijalle tutkimuksen tarkoitus, miksi on tutkittu, mitä on tutkittu, mitä menetelmiä on käytetty ja mitkä ovat tulokset. Tiivistelmä auttaa lukijaa päättelemään, onko tutkielma syytä lukea kokonaan. Se voi jo sellaisenaan antaa riittävästi tietoa lukijalle, jolle tutkielman ala ei ole keskeinen. Tiivistelmä palvelee myös tieteellistä tiedonvälitystä: se voidaan välittää kansainvälisiin tietokantoihin ja julkaista yliopiston WWW-sivuilla. Tiivistelmä voi olla joko informatiivinen tai indikatiivinen. Informatiivisesta tiivistelmästä käy selville miksi, mitä ja miten on tutkittu sekä mitkä ovat tulokset. Indikatiivinen tiivistelmä kuvaa julkaisun sisältöä ja asioiden käsittelytapaa yleisesti. Tieteellisten julkaisujen tiivistelmät ovat useimmiten informatiivisia. Indikatiivinen tiivistelmä sopii esimerkiksi laaja-alaisiin yleisesityksiin, katsauksiin tai ohjeisiin 4.3 ESIPUHE Esipuheen pituus on yleensä 1 sivu. Esipuheessa mainitaan työn suoritusajankohta ja suorituspaikka, mahdolliset rahoittajat sekä työn tarkoitus. Mikäli kyseessä on työ, jossa on mukana useita osapuolia, esipuheessa voidaan esittää työnjako eri osapuolten kesken yleisellä tasolla. Lisäksi esipuheessa esitetään kiitokset henkilöille ja tahoille, jotka ovat jollakin tavoin myötävaikuttaneet opinnäytetyöntyön suoritukseen, rahoittajille sekä työn ohjaajille ja tarkastajille. Esipuhe voidaan varustaa tekijän allekirjoituksella ja nimenselvennyksellä. 4.4 LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT Mikäli tekstissä käytetään paljon lyhenteitä ja erikoistermejä, niiden selitykset voidaan esittää luettelona. 4.5 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluetteloon merkitään otsikot johdannosta lähtien, mutta ei raportin alkusivuja. Sivut lasketaan nimiösivusta saakka, mutta sivunnumerointi merkitään näkyviin vasta varsinaisesta tekstistä (johdannosta) alkaen. Tekstissä pääkappaleet aloitetaan aina uudelta sivulta. Otsikot numeroidaan juoksevasti otsikkotasoittain sisentäen otsikkotason vaihtuessa. Liitteet ilmoitetaan myös sisällysluettelossa, mutta yleisotsikkoa "Liitteet" ei numeroida eikä liitteitä sisällytetä raportin sivunumerointiin. Sen sijaan yksittäiset liitteet numeroidaan juoksevasti ja otsi-
7 7 koidaan. Sisällysluettelossa otsikot kirjoitetaan samalla ilmiasulla kuin tekstissä: pääotsikot: pistekoko 14 kirjoitettuna isoilla kirjaimilla vahvennetulla tekstillä; ensimmäisen tason alaotsikot: pistekoko 12 kirjoitettuna isoilla kirjaimilla vahvennetulla tekstillä; toisen tason ja sitä alemmat alaotsikot: pistekoko 12 kirjoitettuna pienillä kirjaimilla vahvennetulla tekstillä. 4.6 JOHDANTO Johdannon pituus on yleensä 1-2 sivua. Sen tarkoituksen on johdattaa lukija käsiteltävään aiheeseen. Johdannossa esitetään keskeisin taustatieto esim. tutkimusongelmasta, aiheen historiasta tai nykytilasta yleisellä tasolla ja kuvataan työn motiivi. Johdanto ei ole kirjallisuuskatsaus, joten siinä ei välttämättä tarvitse viitata kirjallisuuteen. Johdanto tulee kirjoittaa yleiskielellä ja erityistermejä ja lyhenteitä tulee välttää. Johdannon viimeinen kappale sisältää tiivistetyssä muodossa raportoitavan työn tavoitteet. Lyhyessä raportissa erillistä tavoite-kappaletta ei välttämättä tarvita. Kuitenkin mikäli kirjallisuuskatsaus on pitkä tai siinä on käsitelty aihetta laajasti, työn tavoitteet on syytä vielä esittää yksilöidymmin ennen aineiston ja menetelmien kuvaamista. 4.7 KIRJALLISUUSKATSAUS Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on antaa lukijalle yleiskuva opinnäytetyöhön liittyvistä aiheista. Kirjallisuuskatsaus voi käsitellä esim. tutkimusongelman tai -ilmiön teoriaa, historiallista kehittymistä, ongelman tai ilmiön esiintymistä, yleisyyttä ja merkitystä, ongelmaan tai ilmiöön vaikuttavia tekijöitä, ongelmaa tai ilmiötä selvittäviä tutkimusmenetelmiä ja asiasta annettuja ohjeita, määräyksiä, suosituksia ja raja-arvoja. Kirjallisuuskatsauksen rajaus on tehtävä huolella; kaikilla asioilla, jotka kirjallisuuskatsauksessa tuodaan esille, on oltava yhteys opinnäytteessä tehtävään työhön, jonka lukija pystyy hahmottamaan luettuaan tiivistelmän ja johdannon tekstin. Kirjallisuuskatsauksen rakenteen tulee olla selkeä, ja asiat tulee esittää tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, esim. ensin esitetään yleiset asiat edeten yksityiskohtaisempaan tietoon tai ensin esitetään historiallinen kehitys ja nykytila ja lopuksi tulevaisuuden näkymät. Alaotsikoiden käyttö selkeyttää kirjallisuuskatsauksen rakennetta. Kuitenkin liiallista otsikointia on vältettävä; jos otsikoita on liian tiheässä, teksti pirstoutuu pieniin osiin ja lukijan on vaikeaa hahmottaa kokonaisuuksia. Pääsääntönä voidaan pitää, että yhden otsikon alla tulee esittää vähintään kaksi tai useampia kappaleita. Myös kappalejakoon on syytä kiinnittää huomiota. Yhden tai kahden lauseen kappaleet voivat olla hyvä tehostekeino, kun halutaan korostaa tärkeitä asioita, mutta jatkuvasti käytettyinä ne vaikeuttavat tekstin lukemista ja hahmottamista. Kirjallisuuskatsaus on synteesi kirjallisuudessa esitetystä tiedosta. Katsauksessa esitetään eri lähteistä kerätty samaa asiaa käsittelevä tieto yhteisen otsikon alla. Synteesi tarkoittaa sitä, että kirjoittaja yhdistää kirjallisuudessa esitetyn tiedon ja esittää aiemmin kyseisestä asiasta havaitut yhtäläisyydet ja ristiriitaisuudet tiivistetyssä muodossa. Synteesiä ei siis ole se, että kirjoittaja kuvaa yhden lähdeviitteen tiedot yhdessä kappaleessa ja toisen tiedot seuraavassa kappaleessa, koska tällöin tietojen yhdistämistä ei ole tehty. Lähdeviitteiden tiedoista poimitaan vain oleellisin tieto, joka asiayhteyden kannalta on tärkeitä. Kuitenkin tieto tulee esittää siinä muodossa, että lukija voi päätellä, miten tulokseen on päädytty. Esim. käytetty mittaus-
8 8 menetelmä tai tutkimusasetelmaan liittyvät oleelliset taustatiedot on hyvä esitellä lyhyesti. Pääsääntöisesti kirjallisuuskatsauksessa tulee esittää tarkemmin ainakin niiden kirjallisuuslähteiden tiedot, joihin viitataan myöhemmin työn tuloksia tarkasteltaessa. Kirjallisuuskatsauksessa ei saa viitata työhön ja sen tuloksiin. Kirjallisuuskatsaus ei myöskään saa sisältää kirjoittajan omia mielipiteitä, vaan koko tekstin on perustuttava kirjallisuudessa esitettyihin tietoihin. Siten kirjoittaja ei saa valita kirjallisuuslähteitä omien mieltymystensä tai tutkimustulostensa mukaan, vaan katsauksessa käytettyjen kirjallisuusviitteiden tulee kattaa riittävän laajasti käsiteltävän asian eri puolia. Samankaltaisen numerotiedon (esim. mittaustulosten) esittäminen taulukoissa ja/tai kuvissa on hyvä keino synteesin aikaansaamiseksi. Taulukkojen ja graafisten esitysten käyttö helpottaa lukijaa myös keventää tekstiä, koska tällöin numeroita ei tarvitse enää toistaa tekstissä, vaan tekstissä voidaan keskittyä havaintojen toteamiseen. 4.8 TYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyön tavoitteet voidaan esittää yksityiskohtaisemmin erillisessä kappaleessa, vaikka ne olisi kerrottu yleisellä tasolla jo aiemmin johdannossa. Ensin esitetään työn yleiset hypoteesit, tavoitteet ja mahdollisuuksien mukaan kiteytetään työn tavoitteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen jälkeen tavoitteet yksilöidään selkeässä muodossa, esim. käyttäen numerointia tai ranskalaisia viivoja. Tavoite -kappaleen pituus on enintään 1 sivu. 4.9 AINEISTO JA MENETELMÄT Aineisto ja menetelmät kuvataan opinnäytetyössä yksityiskohtaisesti sillä tasolla, että työ voitaisiin periaatteessa toistaa raportissa annettujen tietojen perusteella. Yksityiskohtaisuutensa vuoksi Aineisto ja menetelmät -kappale on yleensä melko pitkä, ja siten alaotsikoiden käyttö on suotavaa. Sopivia alaotsikoita voidaan muodostaa esim. tutkimusaineiston, -kohteiden tai - henkilöiden kuvauksesta, tutkimus- tai mittausmenetelmistä, tutkimusasetelman kuvauksesta ja tulosten käsittelystä. Tutkimusaineiston, -kohteiden tai -henkilöiden kuvauksessa esitetään esim. kohteiden tai henkilöiden valintakriteerit, valintatavat, eettiset toimintatavat ja yleistiedot. Tutkimus- ja mittausmenetelmistä mainitaan esim. menetelmien valintakriteerit ja soveltuvuus kyseiseen tarkoitukseen, menetelmien periaatteet, määritysrajat, virhelähteet, laadunvarmistus, ja menetelmien (työn suorituksen) yksityiskohtainen kuvaus. Mikäli menetelmät on yksityiskohtaisesti kuvattu kirjallisuudessa, yleensä riittää, että viitataan kirjallisuuslähteeseen, esitetään työn suorituksen vaiheet pääpiirteittäin ja ilmaistaan selkeästi, mistä ja miksi viitteessä esitetystä toteutuksesta on poikettu. Tutkimusasetelma tai tutkimuksen kulku kuvataan selkeästi esim. graafista esitystapaa käyttäen. Kuvauksesta tulee ilmetä, missä järjestyksessä ja millaisissa olosuhteissa tutkimuksen eri vaiheet on toteutettu, ja mikäli työhön on osallistunut useampia tahoja, työnjako tahojen kesken voidaan myös esittää tässä yhteydessä. Tulosten käsittely on syytä kuvata erikseen varsinkin, jos on käytetty tilastollisia menetelmiä.
9 TULOKSET Tulokset esitetään loogisessa järjestyksessä käyttäen tarvittaessa alaotsikointia. Työn luonteesta riippuen ns. raakatulokset (esim. käsittelemättömät mittaustulokset) voidaan esittää liitteenä. Raakatulosten esittäminen liitteessä on perusteltua, jos aineisto on laaja ja siitä esitetään Tulokset -kappaleessa tilastollisia tunnuslukuja ja kuvia. Tavoitteena on, että tulokset esitetään mahdollisimman havainnollisessa muodossa riittävän pitkälle käsiteltyinä, jolloin johtopäätösten tekeminen mahdollistuu. Kuvien ja taulukoiden käyttö edistää havainnollistamista. Päätulokset esitetään lyhyesti ja selkeästi tekstissä, jossa viitataan käytettyihin kuviin tai taulukoihin, jotka sijoitetaan tekstiosan jälkeen. Kuvissa ja taulukossa esitettyä numerotietoa ei enää toisteta tekstissä, ja sama tulos esitetään joko taulukkona tai kuvana. Tulosten ilmoittamistarkkuuteen on syytä kiinnittää huomiota; tulosten esittämistarkkuus on korkeintaan mittausmenetelmän tarkkuus tai yleissääntönä voidaan pitää kolmen merkitsevän numeron tarkkuutta. Tulosten tarkastelu ei sisälly Tulokset -kappaleeseen. Joskus on kuitenkin vaikeaa vetää selkeää rajaa sille, milloin kyseessä on tulos ja milloin sen tarkastelu. Pääperiaatteena on, että sellainen tulosten tarkastelu, joka voidaan päätellä suoraan esitetyistä tuloksista ja joka ei edellytä laajempaa taustatietoa tai kirjallisuuden tuntemista, voidaan sisällyttää tuloksiin. Tulokset -kappaleessa ei myöskään viitata kirjallisuustietoihin TULOSTEN TARKASTELU Tulosten tarkastelu on tekijän omaa tulkintaa saamistaan tuloksista ja niiden vertaamista aiemmin julkaistuun tietoon. Tulosten tarkastelulla tekijä siis ohjaa lukijan ajattelua ja mielipiteitä kyseisestä asiasta. Siksi on tärkeää, että tulosten tarkastelu tehdään huolella, asiantuntevasti ja asiaa tarkastellaan eri puolilta. Vaikka tulosten tarkastelu sisältää tekijän mielipiteitä, mielipiteiden on perustuttava työssä havaittuun ja/tai aiemmin julkaistuun tietoon. Katteettomia ja perusteettomia mielipiteitä ei saa esittää. Toisinaan lyhyissä esityksissä tulokset ja tulosten tarkastelu voidaan yhdistää. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltava tapa, koska tällöin tulosten tarkastelu jää usein pinnalliseksi ja tulosten vertailu kirjallisuuteen vähäiseksi. Tulosten tarkastelussa on tarkoin harkittava asioiden esittämisjärjestys. Tarkastelun alussa tai lopussa voidaan esittää työn virhelähteet, arviot työn onnistumisesta ja tulosten luotettavuudesta sekä mahdolliset varaukset tuloksia tarkasteltaessa. Sen jälkeen voidaan esittää tulokset tärkeysjärjestyksessä, "itsestäänselvät" tulokset ensin ja uudet havainnot viimeiseksi. Tärkeintä on, että jokainen tulos tarkastellaan. Tulosten tarkastelussa on kuitenkin pyrittävä välttämään toistoa Tulokset -kappaleessa esitettyjen asioiden suhteen. Työssä saatu tulos esitetään lyhyesti muutamalla lauseella ja tuloksia sisältäviin taulukoihin ja kuviin voi myös viitata. Kussakin kappaleessa otetaan esille vain yksi työssä saatu tulos tai muutamia toisiinsa liittyviä tuloksia. Yksi tapa on rakentaa kappale siten, että ensin kerrotaan, mitä kyseisestä asiasta tiedetään kirjallisuuden valossa. Toinen, varsinkin ekologisten aineistojen yhteydessä käytetty tapa, on esittää päätulos ensin ja sen jälkeen verrata sitä kirjallisuudessa esitettyihin havaintoihin. Koska kirjallisuuden havainnot on kuvattu jo kirjallisuuskatsauksessa, kirjallisuusviitteistä esitetään vain oleellisin, kyseisen tuloksen kannalta merkittävin tieto. Esim. viitteen esittämää koejärjestelyä tai tutkimusasetelmaa ei ole enää syytä esittää tarkasti tässä yhteydessä, ellei sillä ole merkitystä tulosten vertailtavuuden kannalta. Kirjallisuuden tarjoaman tiedon
10 10 jälkeen esitetään oman työn tulos lyhyesti ja verrataan sitä kirjallisuuden tietoihin, ts. miltä osin kirjallisuus tukee oman työn tulosta, missä määrin tulokset ovat ristiriitaisia tai erityisesti millaisia uusia näkemyksiä oman tutkimuksen tulos tuo esille. Tässä tarkastelussa on syytä huomioida myös oman työn ja kirjallisuudessa esitettyjen havaintojen vertailukelpoisuus: mikäli tutkimusasetelmat poikkeavat toisistaan jonkin tulosten vertailun kannalta tärkeän asian suhteen, se on mainittava tekstissä. Kappaleen loppuun kirjataan kyseisestä tuloksesta tehtävä johtopäätös. Lopuksi kirjoittajan kannattaa palauttaa mieleensä työn tavoitteet ja verrata niitä Tulokset - ja Tulosten tarkastelu -kappaleen sisältöön. Jokaiseen tavoitteeksi merkittyyn asiaan on löydyttävä tulos, jota on myös tarkastelu lähemmin. Tulosten tarkastelun viimeinen kappale sisältää oman tutkimuksen tuloksista vedettävät yleistettävät johtopäätökset. Johtopäätökset voidaan myös kirjoittaa erilliseen johtopäätökset kappaleeseen. Tutkimusta voidaan pitää onnistuneena, jos voidaan osoittaa uusia asioita tai havaintoja, joita ei aiemmin ole julkaistu. Tämä uusi tieto kannattaa tuoda korostetusti esille johtopäätöksissä, mutta kirjallisuuden kanssa yhtenevät ja eriävätkin tulokset on hyvä mainita, vaikka kirjallisuuteen ei välttämättä enää viitatakaan. Tutkimustulosten soveltaminen ja niiden käyttö ja merkitys käytännön tilanteissa kannattaa esittää johtopäätöksissä, varsinkin jos raportti ei sisällä erillistä Johtopäätökset- tai Yhteenveto -kappaletta. Yleensä johtopäätöksissä otetaan myös kantaa siihen, millaisia tutkimustarpeita ja -ideoita kyseinen tutkimus herätti, tai miten kyseinen tutkimus edistää nykytietämystä tai asioiden kehitystä tulevaisuudessa. Kuitenkin liian maailmaa syleileviä, spekulatiivisia ja provokatiivisia päätelmiä kannattaa välttää. Mikäli tutkielma sisältää erillisen Johtopäätökset - tai Yhteenveto-kappaleen, tulosten tarkastelun viimeinen kappale voi olla kohtalaisen kevyt sisältäen lyhyesti vain keskeisimmät tulokset ja niiden johtopäätelmät JOHTOPÄÄTÖKSET TAI YHTEENVETO Opinnäytetöissä johtopäätökset ja tutkimuksen yhteenveto on hyvä esittää erillisessä kappaleessa. Johtopäätökset- tai Yhteenveto -kappaleessa asiat esitetään tiivistetyssä muodossa, ja kirjallisuuteen ei enää viitata. Suositeltava kappaleen enimmäispituus on 1 sivu. Johtopäätökset- tai Yhteenveto -kappaleessa ei enää esitellä työn yksittäisiä tuloksia, vaan ainoastaan yleistettävät johtopäätökset ja niiden merkitys. Jokainen johtopäätös esitetään omana kappaleenaan. Tulosten sovellettavuus, hyöty ja merkitys käytännössä sekä tutkimuksen tuottama uusi tieto ja sen mahdollinen vaikutus tuleviin tutkimushankkeisiin kannattaa tuoda esille selkeästi. Koska tämä kappale yleensä luetaan tarkemmin, kappaleessa kannattaa esittää erityisesti ne asiat, jotka tekijä haluaa jäävän lukijan muistiin LÄHDELUETTELO Opinnäytetyön tekstissä viitatun aineiston bibliografiset tiedot, joiden perusteella aineisto on mahdollista tunnistaa ja jäljittää, esitetään lähdeluettelossa. Tekstissä tulee olla viittaus jokaiseen lähteenä käytettyyn julkaisuun tai muuhun aineistoon. Lähdeviitteet on myös ilmoitetta-
11 11 va, jos tekstissä esitetään muista lähteistä lainattua, mukaeltua tai koottua aineistoa taulukoissa ja/tai kuvissa. Viittaustapoja on hyvin monenlaisia. Ympäristötieteellä suositellaan käytettäväksi alla olevaa tapaa. Voit valita myös muun tavan, kunhan tyyli on yhtenäinen. Harvard-järjestelmässä käytetyt lähteet luetellaan lähdeluettelossa tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tekstissä esiintyvät viittaukset ovat tällöin muodossa "tekijän nimi, painovuosi", esimerkiksi (Smith 1997), tai "Smithin (1997) mukaan...". Lähdeluettelo aakkostetaan tekijöiden mukaan. Jos kahdella tai useammalla lähteellä on samat tekijät, ne järjestetään aikajärjestykseen. Jos viitataan saman tekijän samana vuonna ilmestyneisiin teksteihin, erotetaan viitteet toisistaan pienillä kirjaimilla aakkosjärjestyksessä, esimerkiksi (Smith 1997a ja Smith 1997b). Lähdeluettelossa riviväli on 1. Eri lähteet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä ilman sisennyksiä. Alla esimerkkejä erityyppisistä lähteistä Lähdeviittauksissa tulee olla seuraavat tiedot: Lehtiartikkelit: o tekijät: sukunimi ja etunimien alkukirjaimet o julkaisuvuosi o artikkelin otsikko kokonaisuudessaan o lehden nimi (voidaan käyttää virallista lyhennettä) o voluumin eli vuosikerran numero ja artikkelin sivunumerot (ensimmäisen ja viimeisen sivunnumero) esim. Paik S. ja Vincent J.H Filter and cassette mass instability in ascertaining the limit of detection of inhalable airborne particulates. American Industrial Hygiene Association Journal 63: Kirjat: o tekijät ja/tai toimittajat: sukunimi ja etunimien alkukirjaimet o julkaisuvuosi o kirjan nimi o laitoksen (edition) numero, jos toinen tai myöhempi o kustantaja, painopaikka o mikäli viitataan vain kirjan osaan, ilmoitetaan viitteeksi kyseisen kappaleen kirjoittajat, nimi sekä kirjan toimittaja(t), kirjan nimi, sivunumerot, kustantaja, painopaikka esim. Percival S.L., Walker J.T. ja Hunter P.R Microbiological aspects of biofilms and drinking water. CRC Press, Boca Raton, FL. Schneider T Synthetic vitreous fibers. Teoksessa Spengler J.D., Samet J.M. ja McCarthy J.F. (toim.). The Indoor Air Quality Handbook, s McGraw-Hill, New York. Kokoomajulkaisut, esim. artikkelit konferenssijulkaisuissa: o kirjoittajat: sukunimi ja etunimien alkukirjaimet
12 12 o o o o julkaisuvuosi artikkelin nimi kokoomajulkaisun toimittajat: sukunimi ja etunimien alkukirjaimet kokoomajulkaisun nimi, voluumi eli vuosikerran numero, kustantaja, tai tiedot siitä, mistä julkaisu on saatavissa, esim. jakelua hoitava organisaatio ja sen osoite esim. Husman T., Nousiainen M., Laitinen S., Tuomainen A., Rautiala S., Iivanainen E. ja Nevalainen A Niveloireiden ryvästyminen kosteusvauriokiinteistöjen työntekijöillä - mahdollinen yhteys viemärivaurioihin. Teoksessa Säteri J. ja Backman H. (toim.). Sisäilmastoseminaari 2000, s SIY Raportti 14/2000. Sisäilmayhdistys ry., Helsinki. Raportit, standardit ym. julkiset asiakirjat o raportin kirjoittajat (sukunimi ja etunimien alkukirjaimet) tai asiakirjan laatinut organisaatio o julkaisuvuosi o raportin tai asiankirjan nimi ja sen tunnistetiedot (rekisterinumerot, koodit, sivunumerot ym.) o julkaisija, esim. sarjan nimi ja numero, julkaisijaorganisaatio, julkaisupaikka esim. Comité Européen de Normalisation (CEN) Workplace atmospheres Size fraction definitions for measurement of airborne particles (EN 481). Standard Brussels CEN. Scharf B Long term effects of ozone depletion on anatomy and physiology of Eriophorum russeolum Fries ex Hartm: a field experiment in Finnish Lapland. Diploma thesis, University of Osnabrück, Germany. Kirjeet, haastattelut ja muut julkaisemattomat tai ei-painetut lähteet kirjataan yleisten viittausohjeiden mukaisesti. Elektronisten lähteiden käytössä ja viittaamisessa sovelletaan samoja yleisperiaatteita kuin painetuissakin lähteissä. Lukijalle annetaan yksiselitteinen kuvaus käytetyistä elektronisista lähteistä. Elektronisen lähteen viitteessä täytyy näkyä samat asiat kuin painetun lähteen viitteessä sekä lisäksi elektronisen dokumentin saatavuustiedot, tyyppi ja viittauksen ajankohta. Lähteen tyyppi tai muoto mainitaan hakasulkeissa, esimerkiksi [online] tai [CD-ROM]. WWW-sivuista mainitaan URL-osoite ja päivämäärä. Hakemisto- ja tiedostonimien kirjoittamisessa on oltava tarkkana erikoismerkkien sekä isojen ja pienten kirjainten oikeinkirjoituksessa. On järkevää tulostaa käytetyistä elektronisista lähteistä itselleen päivätty paperikopio, jos se on teknisesti mahdollista. Tällöin kirjoittajalle jää todiste lähteen olemassaolosta ainakin käyttöhetkellä. esim. IARC (International Agency for Research on Cancer) Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans: Wood dust and formaldehyde. Luettu
13 LIITTEET Liitteet sijoitetaan tutkielman loppuun lähdeluettelon jälkeen. Liitteistä laaditaan liiteluettelo sisällysluetteloon. Liitteet numeroidaan juoksevasti. Jokaisella liitteellä on omat sivunumeronsa. Sivunumero sijoitetaan sivun oikeaan yläkulmaan. Jokaiselle sivulle kirjoitetaan ko. sivun sivunumero ja sulkuihin kyseisen liitteen kokonaissivumäärä, esim. 1(4). Mikäli raporttiin liitetään muista lähteistä peräisin olevaa aineistoa, kyseiset lähteet tulee merkitä myös raportin lähdeluetteloon.
14 Nimiösivun malli LIITE 1(2) OPINNÄYTETYÖN NIMI Tekijän nimi Opinnäytetyön nimi Pro Gradu -tutkielma Pääaineen nimi Itä-Suomen yliopisto, laitos kuu 20
15 Tiivistelmäsivun malli LIITE 2(2) ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta pääaine Tekijän nimi: Opinnäytetyön nimi Pro Gradu -tutkielma sivua, liitettä ( sivua) Tutkielman ohjaajat: kuu 20 avainsanat: (luettelo 1-5 tutkimuksen kannalta keskeisestä sanasta) TIIVISTELMÄ Tiivistelmän laadinnassa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmän tulee olla ymmärrettävissä ilman, että lukijan tarvitsee perehtyä koko tutkielmaan. Se on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä ilman väliotsakkeita. Tiivistelmässä on käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei yleensä saa sisällyttää eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkimukseen. Tiivistelmän on oltava mahdollisimman ytimekäs n sanan pituinen itsenäinen kokonaisuus, jonka on mahduttava ykkösvälillä kirjoitettuna tiivistelmäsivulle. Tiivistelmän pituus on yksi sivu tai poikkeustapauksessa kaksi sivua. Tiivistelmästä tulisi ilmetä mm: 1. opinnäytetutkielman nimi. ongelmat ja tavoitteet 2. tutkimuksen kohde, populaatio, alue yms. 3. käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit) 4. keskeiset tutkimustulokset ja tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja mahdolliset toimenpidesuositukset
Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotLUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET
LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET Tekijän nimi LuK -tutkielma Ympäristötiede Kupin ylipist, ympäristötieteen laits Helmikuu 2007 2 Kupin ylipist ympäristötieteen laits LuK -tutkielma KUOPION YLIOPISTO, Lunnntieteiden
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotTiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä
Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
LisätiedotTutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
LisätiedotYleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
LisätiedotTyön osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
LisätiedotEnsin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1
Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela
LisätiedotOma nimesi Tehtävä (5)
Oma nimesi Tehtävä 3.1 1 (5) Taulukot ja niiden laatiminen Tilastotaulukko on perinteinen ja monikäyttöisin tapa järjestää numeerinen havaintoaineisto tiiviiseen ja helposti omaksuttavaan muotoon. Tilastoissa
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotTUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016
TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotLaboratoriotyöselostuksen laatiminen
CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan
LisätiedotOTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero)
OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 477013P Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) Nimi (Opiskelijanumero) Johdanto Tähän dokumenttiin kootaan Prosessi-
LisätiedotKandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne
Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotCS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)
Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222
LisätiedotTIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotMatematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 1/25 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta Arto Lepistö Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto
Lisätiedot1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2
Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotPSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE
PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen sisällöstä.
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..
LisätiedotOhjeita kirjallisuustutkielman muotoiluun
Ohjeita kirjallisuustutkielman muotoiluun (= Kirjallisuustutkielman otsikko, keskitettynä, lihavoituna, fonttikoko 14 18) Johanna Kärkkäinen Kandidaatintutkielma/Pro gradu tutkielma 2016 Kemian tutkinto-ohjelma
LisätiedotEsseeohje Tarkoitus Rakenne
Teologinen tiedekunta 24.10.2017 Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen essee on tieteellisen
LisätiedotOhjeita lopputyön tekoon
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 1.8.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö
LisätiedotUsed with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015
MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.
LisätiedotOhjeita lopputyön tekoon
Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin
LisätiedotTutkimuskirjoittaminen
Tutkimuskirjoittaminen Perusrakenne Alkuosa Runko-osa Loppuosa Nimiösivu eli nimiölehti Tiivistelmä (abstrakti) Esipuhe / alkusanat (kiitokset) Sisällysluettelo Johdanto ja tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat
LisätiedotLuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008
LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotLYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN
Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2
LisätiedotTUTKIMUSKIRJOITTAMINEN
TUTKIMUSKIRJOITTAMINEN Tutkimusraportin perusrakenne Alkuosa Nimiösivu eli nimiölehti Tiivistelmä (abstrakti) Esipuhe / alkusanat (kiitokset) Sisällysluettelo Runko-osa Johdanto ja tutkimuksen teoreettiset
LisätiedotDIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne
DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa
LisätiedotWORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotLÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN
LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää
LisätiedotKirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle
No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
LisätiedotOhjeita julkaisun tekijälle 2017 HSL viestintä
Ohjeita julkaisun tekijälle 2017 HSL viestintä Sisällys 1. Johdanto...3 2. Ohjeita julkaisun tekijälle...4 3. Taittopohjat InDesign ja Word -muodoissa...4 4. Kannet...4 6. Sivujärjestys...5 6.1 Sisäkansi...5
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotOpinnäytetyön mallipohjan ohje
Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8
Lisätiedotmuistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja
18.3.2016 muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja SISÄLLYSLUETTELO Otsikot informatiivisia, suoraan asiaan Eri lukuihin tulokset ja pohdinta
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotTEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN
TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko
LisätiedotOn olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:
Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva
LisätiedotOhjeita lopputyötä varten
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 1.8.2017 Ohjeita lopputyötä varten Farmaseutin lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotCHEM-AXXX Kurssin nimi TYÖN NIMI. Ryhmä X Anonyymi Oppilas, 12345G Kaisa Kemisti, 43210A Teemu Teekkari, Joku Muu,
CHEM-AXXX Kurssin nimi TYÖN NIMI Ryhmä X Anonyymi Oppilas, 12345G Kaisa Kemisti, 43210A Teemu Teekkari, 121212 Joku Muu, 999999 Työ suoritettu 4.2.2014 Selostus jätetty 7.2.2014 Palautettu korjattuna 4.3.2014
LisätiedotTANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE. Sari Tuunanen
TANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE Sari Tuunanen 30.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkielman ohjeet... 3 2.1 Tutkielman rakenne... 3 2.1.1 Kansilehti... 3 2.1.2 Sisällysluettelo... 3 2.1.3
LisätiedotOHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN
OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN Raportointi kuuluu tärkeänä osana jokaisen fyysikon työhön riippumatta siitä työskenteleekö hän tutkijana yliopistossa, opettajana koulussa vai teollisuuden palveluksessa.
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti
Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?
LisätiedotOhjeita lopputyön tekoon
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 14.3.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen
Lisätiedotklo 14:15 salissa FYS2
Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotTyöselostusohjeen käyttäjälle
CHEM-C2200 Kemiallinen termodynamiikka TYÖN NIMI Selostuksen tekijä Kaisa Kemisti, 43210A Työpari Teemu Teekkari, 121212 Assistentti Aapo Assistentti Työ suoritettu Selostus jätetty Palautettu korjattuna
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari 1. pajaan tiivistelmäversio Jos kirjoitat kandidaatintyösi muulla kuin koulusivistyskielelläsi,
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotOHJEITA LAPIN YLIOPISTON SARJOIHIN KIRJOITTAVILLE. koskee vain yliopistopainossa painettavia julkaisuja ulkopuoliset painotalot antavat omat ohjeensa.
OHJEITA LAPIN YLIOPISTON SARJOIHIN KIRJOITTAVILLE koskee vain yliopistopainossa painettavia julkaisuja ulkopuoliset painotalot antavat omat ohjeensa. ohjeistoa täydennetään ja muokataan mahdollisimman
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi
Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
Lisätiedot- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä
BUSINESS LAW FORUM 2013 KIRJOITUSOHJEET 1. Kirjoitukset tulee jättää teoksen toimituskunnalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 12.4.2013. Käytä mieluiten Word -97 ohjelmaa tai tätä uudempaa versiota
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
LisätiedotArtikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite
OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,
Lisätiedot(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)
1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä
LisätiedotTutkielmaohje. (tiivistelmä tiedekunnan ohjeista, taloustieteeseen sopeutettuna) Tekstin oikea reuna pitää tasata, ja samalla on käytettävä tavutusta.
1. Tutkielman ulkoasu Tutkielman ulkoasu Tutkielmaohje (tiivistelmä tiedekunnan ohjeista, taloustieteeseen sopeutettuna) Hyvä pistekoko tutkielmassa on 12. Rivivälin tulee olla 1,5. Tekstin oikea reuna
Lisätiedot