OHJEITA LAPIN YLIOPISTON SARJOIHIN KIRJOITTAVILLE. koskee vain yliopistopainossa painettavia julkaisuja ulkopuoliset painotalot antavat omat ohjeensa.

Transkriptio

1 OHJEITA LAPIN YLIOPISTON SARJOIHIN KIRJOITTAVILLE koskee vain yliopistopainossa painettavia julkaisuja ulkopuoliset painotalot antavat omat ohjeensa. ohjeistoa täydennetään ja muokataan mahdollisimman hyvin eri osapuolia palvelevaksi, siksi palautetta otetaan mielihyvin vastaan Tuula Tervashonka Muista viedä julkaisusi (myös muualla painetut ja julkaistut) Latu julkaisutietokantaan!

2 SISÄLLYS 1 JULKAISUMENETTELY... 3 Painatuskustannukset... 3 ISSN ja ISBN-tunnukset... 3 Sarjanumerot JULKAISUN ULKOASU JA KIRJOITUSOHJEET... 3 Koko... 3 Kieli... 3 Kannet... 4 Kirjasintyyppi ja tekstipalstan koko... 4 Sivujen numerointi... 4 Otsikointi... 4 Tiivistelmä (abstract)... 5 Sisällys... 5 Yhteenveto (summary)... 5 Lähdeluettelo ja viitteet... 5 Liitteet... 6 Taulukot, graafit ja kuvat LÄHTEIDEN MERKINTÄ JA LÄHDELUETTELON LAADINTA... 6 Yleisperiaatteet... 6 Lähdeluettelon laatiminen TEKSTIN ULKOASU... 7 Koko B Koko A BIBLIOGRAFISET TIEDOT JAKELU... 9

3 1 JULKAISUMENETTELY Julkaisusarjaan hyväksyminen tapahtuu tiedekuntien ja laitosten omien käytäntöjen mukaisesti. Kun tieteellinen tutkimus on hyväksytty yliopiston, tiedekunnan tai laitoksen julkaisusarjaan, se painatetaan julkaisuksi tai voidaan julkaista myös tai yksinomaan elektronisessa muodossa. Tekijänoikeudet säilyvät kaikissa julkaisumuodoissa tekijällä, mutta niistä on hyvä sopia erikseen, erityisesti jos on kysymys tavanomaisesta poikkeavasta työstä. Lisäpainoksista on sovittava kirjoittajan kanssa. Lisää tekijänoikeuksista kirjaston tiedonhakuoppaassa, kohta 9 Tekijänoikeudet, osoitteessa Julkaisun toimittamisessa on eri tiedekunnilla ja laitoksilla erilaiset käytännöt. Kirjoittaja itse sopii työn painatuksesta tai julkaisemisesta ja sen kustannuksista tiedekunnan käytännön mukaisesti. Kirjoittaja vastaa koko työn oikoluvusta. Kirjoittaja muokkaa tai muokkauttaa itse käsikirjoituksensa ohjeiden mukaisesti ja toimittaa sen tiedekunnan julkaisuvastaavalle (ellei sellaista ole, suoraan painoon) hyvänä (Laser) paperitulosteena ja levykkeellä tai tiedostona PostScript- tai PDF -muodossa. Huolimatta siitä, missä muodossa valmis käsikirjoitus tulee, siitä otetaan vielä kirjamuotoinen vedos, joten on varattava aikaa vielä yhteen oikolukuun. Painatuskustannukset Kirjoittajat vastaavat pääosin itse painatuskustannuksista mm. ulkopuolisen rahoituksen turvin. Tiedekunnilla on kuitenkin erilaisia rahoituskäytäntöjä. ISSN- ja ISBN-tunnukset Työssä tulee olla julkaistavaksi jätettäessä ISBN- (International Standard Book Number) ja ISSN- (International Standard Serial Number) tunnusnumerot, elektronisella julkaisulla on oltava myös oma ISBN tunnuksensa (lisätietoja: ks. erillinen liite). Nämä tunnukset merkitään myös tiivistelmään (Abstract). Tunnukset saadaan yliopiston kirjastosta puh. (016-) Sarjan numero Työssä tulee olla sarjassa olevan julkaisun järjestysnumero. Järjestysnumero merkitään myös tiivistelmään. Järjestysnumeron saa samoin puh JULKAISUN ULKOASU JA KIRJOITUSOHJEET Koko Julkaisun koko on B5 tai A5 tiedekunnan ja laitoksen käytännön mukaan. Molemmissa tapauksissa sisäsivut kirjoitetaan A4-kokoon, joka painatusvaiheessa pienennetään lopulliseen kokoonsa. Kirjoittajan tulee huomioida pienennös erityisesti taulukoiden ja kuvioiden laadinnassa. Kieli Käytettävä kieli on yleensä suomi tai englanti. Kieliasun oikeellisuudesta vastaa kirjoittaja.

4 4 Kannet Kansina käytetään sarjalle hyväksyttyä kansimallia, joka mahdollistaa etukannessa kuvien, piirroksien yms. käytön. Varsinaista vakiopohjaa ei tällä hetkellä ole käytössä. Takakannessa on hyvä olla lyhyt esittelyteksti, sinne voidaan sijoittaa myös kuvia. On kuitenkin huomioitava, että takakannessa tulee olla ISBN ja ISSN -tunnukset. Kannen suunnittelussa on käytettävissä yliopiston graafikko. Kansiin pyritään tiettyjen samanlaisten elementtien lisäksi saamaan myös yksilöllisyyttä. Kirjoittajan oma visio kannesta nopeuttaa suunnittelua. Aikaa on varattava 1 kk suunnitteluun ja lisäksi 2 viikkoa painolle. Kannet painetaan kirjapainotyönä tai Docucolor-neliväritulosteena ja niistä otetaan värivedos. Väitöskirjojen kansien suunnittelusta ei veloiteta erikseen, ei myöskään muun yliopiston oman julkaisun kannen suunnittelusta. Ulkopuolista rahoitusta saavien projektien tms. suunnittelutyöstä peritään tuntiveloitus. Kansien suunnittelua tehdään myös yliopistopainossa. Paino laskuttaa kaikesta kannensuunnittelusta. Kirjasintyyppi ja tekstipalstan koko Perusmerkkilajina käytetään yleensä yliopiston graafisen ohjeistuksen mukaisesti Garamondia, ja näistä suositeltavin on Adobe Garamond. Myös Times New Romania voidaan käyttää, ellei Garamond ole saatavilla. Haluttaessa voidaan otsikkofonttina käyttää Trebuchetia tai Arialia. Tekstin pistekoko on 14 pt koossa B5 ja 16 pt koossa A5. Korostukset tehdään kursiivilla. Erityistapauksessa voidaan kursivoinnin lisäksi käyttää lihavointia, ei koskaan alleviivauksia. Riviväli on 1, oikea ja vasen marginaali ovat 3 cm, jolloin palstan leveys on 15 cm. Ylämarginaali on 3 cm (sivunumero 2 cm:iin) ja alamarginaali 2,5 cm. Koossa A5 ylä- ja alamarginaalit ovat 2 cm, vasen ja oikea 3 cm. Sivujen numerointi Sivunumerointi aletaan laskea nimiösivulta (sarjan nimi, numero, julkaisija, julkaisun nimi, paikka ja vuosi) ja jatkuu yhtäjaksoisena viimeiseen tekstiä sisältävään sivuun. Myös liite- ja hakemistosivut sisältyvät yhtäjaksoiseen sivunumerointiin. Ensimmäinen sivunumero merkitään näkyviin vasta pääotsikon jälkeiselle sivulle. Pääotsikkosivuille ja mahdollisille väliin jääville tyhjille sivuille sivunumeroa ei merkitä näkyviin. Sivujen numerot merkitään arabialaisin numeroin ilman pistettä ylös keskelle sivua. Eri tieteenaloilla on omat käytäntönsä sivunumeroinnissa ja siksi tieteenalakohtaiset vaatimukset on varmistettava. Otsikointi Otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista. Pääotsikko aloittaa aina uuden sivun. Pääotsikkonumeron eikä muidenkaan otsikkonumeroiden viimeisen numeron jälkeen merkitä pistettä. PÄÄOTSIKKO kirjoitetaan suurin kirjaimin, lihavoituna pistekoolla 14 kun kyseessä B 5 kokoinen julkaisu, A5 koossa

5 5 pistekoko on 16. Pääotsikko, jossa ei käytetä numerointia, voidaan myös keskittää. Alaotsikot kirjoitetaan pienin lihavoidun kirjaimin koossa B 5 pistekoolla 14 ja vastaavasti koossa A5 pistekoolla 16. Pääotsikon ja seuraavan alaotsikon jälkeen jätetään kaksi tyhjää rivinväliä ja sitä seuraavien alaotsikoiden jälkeen yksi tyhjä riviväli ennen tekstin alkamista. Otsikoiden ja kappaleiden teksti aloitetaan 1 cm sisennettynä. Otsikon jälkeinen ensimmäinen kappale aloitetaan kuitenkin vasemmasta reunasta, samoin taulukon, kuvion tai lainauksen jälkeinen kappale. Tiivistelmä (abstract) Tiivistelmä (abstract) palvelee tutkimustietojen välittämistä tietojärjestelmiin. Se selvittää lukijalle suppeassa muodossa julkaisun sisällön. Tiivistelmä laaditaan itsenäiseksi tekstiksi julkaisun sisällöstä niin, että se on ymmärrettävissä ilman alkuperäistä julkaisuakin. Tiivistelmä (abstract) kirjoitetaan sekä julkaisun kielellä että englanniksi. Tiivistelmän paikka on julkaisun nimiölehteä seuraavalla sivulla. Jos julkaisu koostuu artikkeleista, kirjoitetaan kustakin artikkelista tiivistelmä, joka sijoitetaan artikkelin otsikon jälkeen ennen tekstiä. Tiivistelmän loppuun merkitään hakusanat, yleensä 7 sanaa. Näistä sanoista ensimmäiset valitaan työn sisällönmukaisesti (tai nimestä, jos se kuvaa työn sisältöä), muiden valinnassa käytetään joko valmiita asiasanaluetteloita esim. Vesa verkkosanasto ( tai oman tieteenalan tesauruksia ja oman tieteenalan vapaata sanastoa. Lisätietoa tesauruksista mm. Suomen yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tesaurusosoitteessa: Sisällys Sisällysluettelo voidaan luoda automaattisesti käyttäen ohjattua sisällysluettelotoimintoa, tai se laaditaan sarkaintoimintoa käyttäen sen jälkeen, kun muu teksti on puhtaaksikirjoitettu. Sisällysluettelo sijoitetaan julkaisun alkuun abstraktisivun ja esipuheen jälkeen. Luettelo kirjoitetaan käyttäen täyttömerkkinä pisteitä (...115) ennen numeroa. Otsikoksi merkitään SISÄLLYS. Yhteenveto (summary) Yleinen yhteenveto (summary) on tavallisesti tiivistelmää (abstract) laajempi selostus työn sisällöstä. Yhteenveto ei korvaa tiivistelmää. Suomenkielisessä tutkimuksessa yhteenveto kirjoitetaan jollakin kansainvälisellä kielellä (yleensä englanniksi) ja päinvastaisessa tapauksessa suomen kielellä. Yhteenveto sijoitetaan julkaisun loppuun ennen lähteitä. Pituus voi vaihdella; yleensä yhteenvedot ovat 2-10 sivun mittaisia. Ala- ja loppuviitteet Ala- tai loppuviitteinä voidaan merkitä huomautukset tai pitemmät kirjallisuusviitteet. Viitemerkinnöissä käytetään tekstin merkkilajia, koossa B 5 pistekokoa 12 ja riviväliä 0,85 ja koossa A5 pistekokoa 13, riviväli 0,9.

6 6 Liitteet Liitteet merkitään arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti tekstin jälkeen. Pieniä liitteitä voi sijoittaa useita samalle sivulle. Liitteiden liitteitä on vältettävä. Kirjoittajan on harkittava, mitä liitteitä hän julkaisuunsa liittää. Tutkimusmateriaali voidaan julkaista vain, jos siihen on erityistä syytä. Yhdistelmäväitöskirjoissa julkaisijan on hankittava artikkeleille uudelleenjulkaisu- tai myyntilupa. Liitteiden merkitsemistavoissa on eroavaisuuksia eri tieteenaloilla ja siksi ne on aina tarkistettava. Taulukot, graafit ja kuvat Taulukot, graafit ja kuvat numeroidaan arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti kukin omana numerosarjanaan. Numeron jälkeen ei merkitä pistettä. Taulukoiden ja kuvioiden selityksineen tulee olla ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista. Sanat Taulukko (1 ) ja Kuvio (1 ) kirjoitetaan koossa B5 pistekoolla 12, A5 kokoisena pistekoko on 13. Selitystekstin pistekoko on vastaavasti 12/13 ja rivinväli 0,9 cm. Taulukon tulee olla enintään tekstin levyinen ja suunta horisontaalinen (portrait). Selitysteksti sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion selitysteksti taas kuvion alapuolelle. Sarakkeita ei eroteta toisistaan pystyviivoin eikä kehyksiä käytetä ellei luettavuus esim. taulukon suuren koon vuoksi siitä vaadi. Poikittaisen asettelun vaativan leveän taulukon paikka on liitteissä. Ennen taulukon nimeä jätetään yksi tyhjä rivinväli, samoin taulukon jälkeen ennen tekstiä, joka aloitetaan vasemmasta reunasta. Kuvion nimen jälkeen jätetään myös yksi tyhjä rivinväli ennen tekstiä, joka tässäkin aloitetaan vasemmasta reunasta. Jos samalle sivulle sijoitetaan useita taulukoita tai kuvioita on selkeyden vuoksi syytä jättää niiden väliin kaksi riviväliä. Jos taulukkoa joudutaan jatkamaan seuraavalle sivulle, kirjoitetaan sivun oikeaan alareunaan sulkuihin (jatkuu). Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja sulkeisiin sama sana kuin edelliselle sivulle, esimerkiksi Taulukko 1 (jatkuu). Sivut on pyrittävä aina kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset kuvioihin ja taulukoihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (taulukko 2) tai (kuvio 3). Taulukot valmistetaan tekstinkäsittelyohjelman taulukkotyökalulla. Jos käsikirjoituksen taittaa joku muu kuin kirjoittaja itse, sijoitetaan taulukot, graafit ja kuvat kirjoituksen loppuun ja toimitetaan taittajalle kukin omana tiedostonaan. Tekstiin tulee tällöin olla merkittynä niiden sijoituspaikka ja materiaalin yksilöinti on oltava selkeä. Tarvittaessa on mukana oltava paperituloste, jossa kuviot ovat oikeilla paikoillaan. 3 LÄHTEIDEN MERKINTÄ JA LÄHDELUETTELON LAADINTA Yleisperiaatteet Jokaisesta lähteestä, johon tekstissä on viitattu, täytyy olla lähdeluettelossa tarpeelliset tiedot, samoin jokaisesta lähdeluettelossa mainitusta lähteestä tulee olla maininta tekstissä eli tekstissä ja lähdeluettelossa on oltava vastaavuus.

7 7 Lähdeluettelon laatiminen Lähdeluetteloon merkitään seuraavat asiat: 1 kirjoittajan sukunimi ja etunimen (tai etunimien) alkukirjain 2 painovuosi 3 teoksen tai kirjoituksen tarkka nimi ja osa; artikkeleista myös aikakauskirjan tai vastaavan nimi ja osa; sanomalehden artikkeleista myös lehden nimi ja päivämäärä 4 painos (ellei se ole ensimmäinen) 5 painopaikka (siinä muodossa kuin se on teoksessa) 6 kustantaja (niin lyhyesti kuin mahdollista) Lähteet merkitään sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet teokset tai artikkelit pannaan keskenään aakkosjärjestykseen ja erotetaan toisistaan ilmestymisvuoteen ilman välilyöntiä liitetyllä pienellä kirjaimella (esim. 1978a, 1978b). Lähteet translitteroidaan tarvittaessa. Eri tieteenaloilla on omat erityisvaatimuksensa lähdeluettelon laatimisessa. Ne on aina tarkistettava erikseen. Lähdeluettelon laadinnasta lisää kirjaston tiedonhakuoppaassa ks. kohta 8, Viittauskäytännöt osoitteessa Linkkejä elektroniseen viittaamiseen kirjaston sivuilla osoitteessa ja sieltä löytyy myös uusi RefWorks -viitteidenhallintaohjelma, jonka avulla voi järjestää ja luoda oman henkilökohtaisen online-viitetietokannan, muotoilla lähdeluettelon ja tekstin sisäiset viitteet automaattisesti monien eri säännöstöjen mukaan. Lisäksi sen avulla on mahdollista siirtää viitetietoja automaattisesti useista bibliografisista tietokannoista suoraan tai tekstitiedostoksi tallennuksen jälkeen omaan viitetietokantaan, kirjoittaa lähteen tiedot valmiille lomakkeelle ja sitä kautta tallentaa ne omaan tietokantaan sekä etsiä tallentamiaan viitteitä tekijän, kuvailutermin ja sarjajulkaisun nimen mukaan. 4 TEKSTIN ULKOASU Teksti aloitetaan aina parittomalta sivulta, pääotsikkosivu ilman sivunumeroa. Perusmerkkilajina käytetään yleensä yliopiston graafisen ohjeistuksen mukaisesti Garamondia (ei kuitenkaan ITC Garamond!), ja näistä suositeltavin on Adobe Garamond. Myös Times New Romania voidaan käyttää, erityisesti ellei Garamond ole saatavilla. Otsikkofonttina käytetään Trebuchetia tai, ellei sitä ole saatavilla, Arialia. Nämä fonttityypit ovat hyviä myös taulukko- ja kuvioteksteissä.

8 8 Koko B5 pistekoko PÄÄOTSIKOISSA 14 pt Alaotsikoissa 14 pt Muissa otsikoissa ja tekstissä 14 pt Sisällys- ja lähdeluetteloissa 13 tai 14 pt Lainauksissa 13 pt Taulukoissa ja sisennyksissä 12 pt Alaviitteissä 12 pt Riviväli tekstissä 1,0 taulukoissa ja sisennyksissä 0,9 alaviitteissä 0,85 Ylä- ja molemmat reunamarginaalit ovat 3 cm, alamarginaali 2,5 cm. Otsikot aloitetaan ylämarginaalista. Kappaleet erotetaan toisistaan 1 cm sisennyksellä. Korostukset tehdään kursiivilla. Koko A5 pistekoko PÄÄOTSIKOISSA 16 pt Alaotsikoissa 16 pt Muissa otsikoissa ja tekstissä 16 pt Lainauksissa ja lähdeluetteloissa 15 pt Sisällysluettelossa 14 pt Taulukoissa ja sisennyksissä 13 pt Alaviitteissä 13 pt Riviväli tekstissä 1,0 taulukoissa ja sisennyksissä 0,9 alaviitteissä 0,9 Ylä- ja alamarginaalit ovat 2 cm, vasen ja oikea 3 cm. Otsikot aloitetaan ylämarginaalista. Kappaleet erotetaan toisistaan 1 cm sisennyksellä. Korostukset tehdään kursiivilla. 5 JULKAISUN BIBLIOGRAFISET TIEDOT Bibliografiset tiedot julkaisuissa tulevat julkaisun nimiösivulle ja sen kääntöpuolelle sekä etu- ja takakanteen ja selkämykseen seuraavasti: nimiösivulle sarjan nimi ja numero tekijä(t) julkaisun nimi (päänimeke selvästi erottuvana) kustannuspaikka, julkaisuvuosi, kustantaja

9 9 nimiösivun kääntöpuolelle julkaisijan tiedot jakelutiedot/myyntitiedot painos copyright-tieto kirjapainomerkinnät ISBN ja ISSN etukanteen sarjan nimi ja numero tekijä(t) julkaisun nimi (päänimeke selvästi erottuvana) selkämykseen Lapin yliopiston logo sarjanumero julkaisun tekijä(t) ja nimi takakanteen yliopiston nimi ja logo ISBN ja ISSN. kustannuspaikka ja julkaisuvuosi 6 JAKELU Julkaisuista tulee toimittaa kirjastoon 5 kirjastokappaletta. Varsinaista vaihtotoimintaa on kirjastolla ainoastaan väitöskirjojen osalta. Kirjastoon toimitettava määrä tätä varten on 25 kpl ja määrään sisältyvät jo kirjastokappaleet. Viestinnälle toimitetaan 5 kappaletta kutakin julkaisua jaettavaksi lehdistölle tiedotuksen yhteydessä. Helsingin yliopiston vapaakappaletoimistoon lähetettävät julkaisut kuuluvat painon liiketoiminnan piiriin. Käytännössä asia on järjestetty Lapin yliopistossa niin, että paino lähettää nämä julkaisut kirjastoon, jossa ne työstetään edelleen lähetettäväksi.