SISÄLLYSLUETTELO Kuntayhtymähallitus pöytäkirja :30

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Kuntayhtymähallitus pöytäkirja :30 Pöytäkirjan etukansi/hallitus Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Kuntayhtymän ajankohtaiset asiat Hallitustyöskentelyn itsearvioinnin tulokset ja jatkotoimenpiteet Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opiskelijamäärä tilastointipäivänä Määräalan vuokrasopimuksen jatkaminen Metsäylioja 1:67 tilasta Kuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelma vuosille ja rakennusten korjaussuunnitelma vuosille Hallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2015 esitettyyn yhteenvetoon Koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille LapIT Oy:n omistajapolitiikka ja osakassopimus Muutos luottamusmiesvalinnoissa lukien Hallinto-oikeuden päätös valtuuston varapuheenjohtajavalinnasta Viranhaltijapäätökset Muutoksenhakuohjeistus... 26

2 Sivu 1 Aika Paikka Torstai klo Ravintola Oppipoika / kokoustila Oltermanni (4. krs), Korkalonkatu 33, Rovaniemi Osallistujat Päätöksentekijät Hallitus: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Seppo Halttu Esa Kangas, 1. varapuheenjohtaja Sanna Karhu Seija Karvo Micke Kari Jari Simola Arja Mäkitalo Vuokko Mäntymaa Reino Rissanen Tuomas Vanhala, 2. varapuheenjohtaja Kai Väistö, hallituksen puheenjohtaja Nafisa Yeasmin Sopimusperusteisen kunnan edustus läsnäolo- ja puheoikeudella: Esa Nordberg Pertti Palovaara Valtuuston puheenjohtajat: Kaarlo Alaoja Pentti Rytisalo Paula Nevalainen valtuuston puheenjohtaja valtuuston 1. varapuheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja Muut osallistujat Arto Ylitalo, kuntayhtymän johtaja, esittelijä Tarja Piittisjärvi, hallintosihteeri, hallituksen sihteeri Yliviivattu= pois ALLEKIRJOITUK- SET Marjaana Vähäkuopus, koordinaattori kuultavana klo Anu Tauriainen, suunnittelija kuultavana klo Erkki Jääskö, erikoissuunnittelija kuultavana klo Hannu Kerkelä, kiinteistöjohtaja kuultavana klo Taisto Arkko, rehtori kuultavana klo Leila Hurtig, rehtori (oto) kuultavana klo Else Kaarlela, talouspäällikkö kuultavana klo Mirjami Palojärvi, henkilöstöpäällikkö kuultavana klo Heikki Keskitalo, toimitusjohtaja kuultavana klo Puheenjohtaja Sihteeri Kai Väistö KÄSITELLYT ASIAT Tarja Piittisjärvi PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Rovaniemi Rovaniemi Nafisa Yeasmin Aika ja paikka Seppo Halttu Kuntayhtymän hallintopalvelujen ilmoitustaulu

3 Sivu 2

4 Sivu 3 96 KOKOUKSEN AVAUS, LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 103 pykälän 2 momentin mukaan: Muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Ilmoitus kokouskutsusta ja esityslistasta tähän kokoukseen on toimitettu sähköpostitse Esitys: Päätös: Puheenjohtaja avaa kokouksen, toteaa läsnäolijat sekä todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että hallitus piti tauon asiantuntijoiden kuulemisen aikana klo Merkittiin, ettei kukaan ollut poistunut kokouksesta tauon aikana.

5 Sivu 4 97 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Hallituksen pöytäkirjan tulee tarkastaa kaksi kokoukseen osallistunutta hallituksen jäsentä. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys: Päätös: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Nafisa Yeasmin ja Seppo Halttu. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Nafisa Yeasmin ja Seppo Halttu.

6 98 KUNTAYHTYMÄN AJANKOHTAISET ASIAT Sivu 5 Kuullaan kuntayhtymän johtaja Arto Ylitalon ja muiden valmistelijoiden selostus ajankohtaisista asioista ja käydään keskustelu asioiden pohjalta. - Toisen asteen Väylä ammattikorkeakouluun koordinaattori Marjaana Vähäkuopus esittelee mallia - Rovaniemen ammatilliset opettajat ry:n selvityspyyntö - RKK:n uuden toimintamallin ajankohtaiskatsaus - neuvottelu Kemijärven kaupungin johdon kanssa Kemijärven toimipisteen tilanteesta - Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakekauppaa koskevat oikaisuvaatimukset on nyt kaikki peruttu ja kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet osakeenemmistön ostamista koskevan esisopimuksen Eduskunnan sivistys- ja tiedejaoston pyytämä kirjallinen asiantuntijalausunto Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto pyysi mennessä kirjallista asiantuntijalausuntoa mm. RKK:ltä aiheesta HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Teema: Ammatillinen koulutus; resurssit ja rakenneuudistuksen toimeenpano; pahimmat kipupisteet Parhaat käytänteet -tilaisuus OPH:ssa TUTKEOPE-hankkeen Tulevaisuuden opettajan tavoiteosaamisen malli sai kunniamaininnan. - jäsenkuntien käymä neuvottelu perussopimuksen muuttamisesta OHEISMATERIAALI: Eduskunnalle jätetty lausunto HE 134/2016 Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee esille tulleet ajankohtaiset asiat tiedoksi. Päätös: Yhtymähallitus päätti puheenjohtajan esityksestä ja Reino Rissanen sekä Seija Karvon kannattamana, että Rovaniemen ammatilliset opettajat ry:n selvityspyyntöön vastataan seuraavassa kokouksessa omana asiakohtana. Yhtymähallitus merkitsi yksimielisesti kuullut asiat tiedoksi.

7 Sivu 6 99 HALLITUSTYÖSKENTELYN ITSEARVIOINNIN TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET Laatukoordinaattori Pertti Heikkilä: Yhtymähallitus on itsearvoinut omaa hallitustyöskentelyään välisenä aikana toteutetussa hallitustyöskentelyn itsearvioinnissa. Arviointi toteutettiin hallituksen kokouksessa hyväksytyn esityksen mukaisesti. Hallituksen itsearvioinnin tarkoituksena on nimenomaisesti itsearvioida hallituksen omaa hallitustyöskentelyään ja löytää arvioinnin perusteella sen vahvuudet ja parantamiskohteet. Yhtymähallituksen itsearviointi toteutettiin kolmivaiheisesti: 1. Itsearviointikysely 2. Kyselyn tulosten raportointi 3. Hallitustyöskentelyn arviointi-istunto Itsearviointikysely suunnattiin hallituksen varsinaisille jäsenille sekä hallitustyöskentelyyn osallistuvalle yhtymävaltuuston puheenjohtajistolle. Kyselyn pohjana käytettiin Rovaniemen kaupunginhallitukselle tehtyä vastaavaa kyselyä. Kyselyn kysymyksiä kuitenkin muutettiin osittain, huomioiden Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perustehtävä ja toimiala sekä hallituksen tehtävät. Kyselyn vastausaika oli Kyselyn vastaaminen tapahtui sähköisesti ja vastauslinkki lähetettiin vastaajille sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 11 hallituksen varsinaista jäsentä ja/tai valtuuston puheenjohtajistoon kuuluvaa henkilöä. Vastausprosentti oli 71,4 %. Kyselyn tulokset raportit valmisteltiin elokuussa ja ne yhdessä arviointi-istunnon ohjeiden kanssa toimitettiin hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle postitse tai sähköpostilla noin viikko ennen arviointi-istuntoa. Varsinainen hallitustyöskentelyn itsearviointi eli arviointi-istunto toteutettiin pidetyn hallituksen aamukoulun yhteydessä. Arviointi-istuntoon osallistui 11 hallituksen jäsentä ja/tai yhtymähallituksen puheenjohtajistoon kuuluvaa henkilöä. Tilaisuuden vetäjänä toimi laatukoordinaattori Pertti Heikkilä ja sihteerinä suunnittelija Anu Tauriainen. Arviointi-istunnossa pohjana käytettiin kesällä toteutetun itsearviointikyselyn tuloksia ja kyselyssä käytettyjä arviointialueita, joiden perusteella istunnossa keskusteltiin missä asioissa hallitustyöskentely on onnistunut ja mitkä ovat sen vahvuudet sekä missä asioissa hallitustyöskentelyssä olisi parannettavaa. Keskustelujen pohjalta arviointi-istunnossa päätettiin konsensusperiaatteella hallitustyöskentelyn vahvuuksista ja parantamisalueista. Hallituksen kokouksessa päätettiin osana itsearviointia, että arvioinnin tulosten perusteella hallitus päättää mihin toimenpiteisiin se ryhtyy oman työskentelynsä osalta. Kokouksessa tulokset esittää valmistelijan sijainen suunnittelija Anu Tauriainen. LIITE 1a: Hallitustyöskentelyn itsearviointi koonti vahvuuksista ja parantamisalueista

8 Sivu 7 LIITE 1b: Hallitustyöskentelyn itsearviointikyselyn tulokset (ilman avoimia vastauksia) OHEISMATERIAALI (vain hallituksen käyttöön) Hallitustyöskentelyn itsearviointi arviointi-istunnon muistio Hallitustyöskentelyn itsearviointikyselyn tulokset sisältäen avoimet vastaukset Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi itsearvioinnin tulokset (liite 1b) ja esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee tulokset tiedoksi. Hallitus päättää mihin toimenpiteisiin se ryhtyy arvioinnin tulosten perusteella oman työskentelynsä osalta. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli suunnittelija Anu Tauriainen. Yhtymähallitus päätti puheenjohtajan esityksestä Vuokko Mäntymaan kannattamana yksimielisesti, että kun mahdollisesta yhtymäkokousmalliin siirtymisestä on päätetty jäsenkuntien valtuustoissa, hallitus päättää arvioinnin tulosten perusteella tehtävistä toimenpiteistä.

9 Sivu ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPISKELIJAMÄÄRÄ TILASTOINTIPÄIVÄNÄ Erikoissuunnittelija: Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijamäärää seurataan vielä toistaiseksi, ennen rahoitus- ja toimintalainsäädännön voimaantuloa, vuosittain kahden virallisen tilastointipäivän tilanteen mukaisesti (20.1. ja 20.9.). Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä rahoituslain mukaan lasketaan painotettuna keskiarvolukuna (PKA), jossa huomioidaan tammikuun ja syyskuun tilastointipäivät, tammikuuta enemmän painottaen. Järjestämisluvan täyttöastetta seurataan aritmeettisena keskiarvona. Oppisopimuskoulutuksen toteutumista seurataan aritmeettisena keskiarvona. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan toteutettava lisäkoulutus sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen koulutus tilastoidaan vuosittain vain ja lopullinen toteutuma ilmoitetaan OPH:n kevään tiedonkeruun yhteydessä. Liitetaulukossa 2 on esitetty kuntayhtymän oppilaitoksissa toteutettavan koulutuksen opiskelijamäärätiedot vuosilta Ammatillisessa peruskoulutuksessa (Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Lapin Urheiluopisto) on tilastoinnin mukaan valtionosuusrahoituksen (VOS1) piiriin kuuluvia opiskelijoita yhteensä Tammikuun ja syyskuun tilastoinnin toteutuneet opiskelijamäärät yhdessä merkitsevät vuodelle 2016 painotettuna opiskelijamääränä 3014 vuosiopiskelijaa. Kuntayhtymän voimassa olevan järjestämisluvan mukainen enimmäisopiskelijamäärä vuonna 2016 on 3010, joten rahoituslain mukaan tarkasteltuna järjestämislupa ylittyy 4 opiskelijalla. Järjestämisluvan täyttöasteena tämä tarkoittaa 100,1 %. Oppilaitoksista Lapin ammattiopisto ja Lapin Urheiluopisto saavuttivat opiskelijamäärätavoitteensa. RKK saa valtionosuuden järjestämisluvan mukaisesta vuosiopiskelijamäärästä sekä valtionavustuksen järjestämisluvan ylittävästä opiskelijamäärästä nuorten aikuisten osaamisohjelman perusteella. Vuosiopiskelijamäärän saavuttamiseksi on tehty mm. aloituspaikkamuutoksia yhteishaun tilanteen ja koulutuksen kysynnän mukaan esim. eri perustutkintojen välillä. Samanaikaisesti on tehty uusia koulutusavauksia ja osoitettiin lisää aloituspaikkoja niille koulutusaloille, joilla on kysyntää. Markkinointia ja opiskelijarekrytointia on myös tehostettu. Opintonsa keskeyttäneiden (negatiivinen eroaminen) määrän vähentämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja jo aiemmin päätetyissä kehittämistehtävän ja -velvoitteen saaneissa perustutkinnoissa on käynnistetty tai jatkettu kehittämistoimenpiteitä. Oppilaitoksittain tarkasteltuna Lapin ammattiopisto ylitti talousarviotavoitteensa 91 opiskelijalla ja Lapin Urheiluopisto 3 vuosiopiskelijalla. Lapin matkailuopisto sen sijaan jäi tavoitteestaan 90 vuosiopiskelijaa, johon merkittävä syy on tammikuun 2016 tavoitetta alhaisempi opiskelijamäärä syksyllä 2015 ammattiinsa valmistuneiden suuren määrän vuoksi. Toisaalta alan koulutuksen vetovoimakaan ei ole ollut odotettu.

10 Sivu 9 Syyskuun tilastoinnin mukaisista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskeli 2412 (78 %) ja näyttötutkintona suoritettavassa ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa 640 (20 %) henkilöä. Muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (Valma/Telma) opiskeli yhteensä 72 henkilöä (2 %). Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän (Telma ja ValmaE) mukaisia opiskelijoita heistä oli 22. Erityisopiskelijoita tilastointipäivänä oli yhteensä 342 (11 %). Lukio-opintoja suorittavia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli 420 (13 %). Opiskelijoita, joilla ei tilastoinnissa ole Suomen kotikuntaa, oli 9. Heistä 6 oli Venäjältä ja muut Hollannista ja Itävallasta. Koulutusaloista tekniikan ja liikenteen ala 1183 (38 %) oli suurin. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskelijoita oli 855 (27 %) ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 364 (12 %). Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla opiskelijoita oli 324 (10 %) ja luonnonvara- ja ympäristöalalla 208 (7 %). Muiden alojen opiskelijoiden määrät ja osuudet olivat selvästi pienempiä. Oppisopimuskoulutuksessa oli opiskelijoita tilastointipäivänä 612. Heistä 188 opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa, jonka osalta tavoitteesta hieman jäätiin, ja 424 ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Tämän lisäksi Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) mukaisessa koulutuksessa oli 4 opiskelijaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevista suosituimmat koulutusalat olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelevista 165 opiskeli ammattitutkintoon ja 228 erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Muussa, ei tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, opiskeli 31 henkilöä. Lapin Urheiluopisto ja Lapin kesäyliopisto järjestävät koulutuskuntayhtymässä vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaista koulutusta. Liitetaulukossa 2 on esitetty vapaan sivistystyön koulutuksen volyymi (arvio toteutumasta vuodelle 2016) opiskelijatyövuosiksi muutettuna. Ammatillista lisäkoulutusta ja sen toteutusta ohjaa Opetus- ja kulttuuriministeriön RKK:lle myöntämä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa. Lisäkoulutusta järjestävät Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto sekä Lapin Urheiluopisto ja Lapin kesäyliopisto. Lupaan perustuen ministeriö myöntää vuosittain koulutuskuntayhtymälle opiskelijatyövuodet ja sen mukaisen valtionosuuden ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Vuodelle 2016 on kuntayhtymälle myönnetty yhteensä opiskelijatyövuotta ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuutena tämä merkitsee koulutuskuntayhtymälle vuodelle 2016 noin 2,2 M. Tämän lisäksi on myönnetty opiskelijatyövuosia ja sen mukaista valtionavustusta sekä aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen että nuorten

11 Sivu 10 aikuisten osaamisohjelman mukaiseen toimintaan. Näistä valtionavustuksia voidaan käyttää järjestämisluvan sekä OKM:n valtionosuuspäätöksen ylittävien ao. kohderyhmään kuuluvien opiskelijoiden kouluttamiseen. Lisäksi RKK on saanut valtionavustusta nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisen kohderyhmän ns. Hakevaan ja tukevaan toimintaan. Hakevalla toiminnalla toteutetaan toimenpiteitä, joilla ao. kohderyhmää etsitään sekä kannustetaan ammatilliseen koulutukseen ja tuetaan opintojen aikana. Myös Oppisopimuskeskus on saanut valtionavustusta nuorten aikuisten osaamisohjelmasta ao. kohderyhmän kouluttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen (VOS2) toteutumista seurataan syyskuun tilastointipäivänä, mutta lopullinen toteutuma vuodelta 2016 raportoidaan kevään 2017 kustannustietoraportoinnin yhteydessä Opetushallitukselle. Vuosittaisena tavoitteena on käytettävissä olevalla valtionosuudella vähintäänkin saavuttaa kuntayhtymälle myönnetty opiskelijatyövuosimäärä. Ennuste vuodelle 2016 on, että lisäkoulutuksen opiskelijatyövuositavoite tullaan ylittämään. LIITE 2: Opiskelijamäärät Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi koulutuskuntayhtymän opiskelijamäärätilanteen Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli erikoissuunnittelija Erkki Jääskö. Lisäksi kuultiin rehtori (oto) Leila Hurtigia ja rehtori Taisto Arkkoa. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.

12 Sivu MÄÄRÄALAN VUOKRASOPIMUKSEN JATKAMINEN METSÄYLIOJA 1:67 TILASTA Kiinteistöjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitus on kokouksessaan vuokrannut n. 1,0 ha:n määräalan Metsäylioja 1:67 tilasta Erkki Orrelle ja Erkki Jänkälälle porotarhausta varten. Sopimuksen mukaisesti vuokra-aika päättyi Hallitus on jatkanut ko. vuokrasopimusta saakka. Erkki Orre ja Erkki Jänkälä ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita jatkamaan porotarhausta ko. vuokra-alalla seuraavat 3 vuotta (liite 3). Koulutuskuntayhtymä on kokouksessaan myynyt opetusporokarjan Helena Ailungalle. Samassa yhteydessä Helena Ailungan kanssa on sovittu porotarhausalueen vuokrauksesta vuoden 2018 loppuun saakka. Erkki Orren ja Erkki Jänkälän kanssa solmittu kiinteistön Metsäylioja 1:67 määräala ja Helena Ailungalle vuokrattu porotarhausalue ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. On perusteltua porotarhauksen yhteistoiminnan kannalta jatkaa Erkki Orren ja Erkki Jänkälän kanssa solmittua vuokrasopimusta kahdella vuodella saakka. LIITE 3: Määräalan vuokraus Metsäylioja 1:67 tilasta jatkosopimusesitys Esitys: Johtaja: Hallitus päättää hyväksyä osapuolten välillä allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen jatkamisen saakka (2 vuotta) entisin ehdoin. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.

13 Sivu KUNTAYHTYMÄN RAKENTAMIS- JA INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE JA RAKENNUSTEN KORJAUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kiinteistöjohtaja: Investointiohjelma vuosille : Koulutuskuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt kiinteistöstrategia elokuuta Kiinteistöstrategiassa on linjattu tulevaisuuden toimenpiteet kiinteistöratkaisuille (säilytettävät, kehitettävät ja luovutettavat kiinteistöt). Tulevaisuuden investointi-/rakentamisohjelma perustuu tehtyihin koulutusalaratkaisuihin, hyväksyttyyn kiinteistöstrategiaan 2020 ja siinä määriteltyyn kiinteistöjen kuntoluokan säilyttämiseen sekä vuosittain tarkistettavaan toteutussuunnitelmaan ja yt-neuvotteluissa sovittuihin kiinteistöihin kohdistuviin vähennyksiin. Kiinteistöstrategian 2020 toteutussuunnitelma (liite 4a ) on päivitetty ja toimii pohjana rakentamisohjelmalle. Talousarvion rakentamisohjelma 2017: Rantavitikan toimipiste: koulutustilojen laajennustyö: Rantavitikan toimipisteen koulutustilojen laajennustyöhankkeen rakentamistyöt on aloitettu kesäkuussa 2015 ja työt valmistuvat kesään 2017 mennessä. Rantavitikan toimipisteen laajennustyöhankkeessa rakennetaan tilat koulutuskuntayhtymän rakennusalan koulutuksille ja hotelli-, ravintola- ja catering-alojen koulutuksille. Hanke on kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman mukainen. Rantavitikan toimipiste: Korvanranta -rakennuksen peruskorjaustyö: Kiinteistöstrategia 2020 linjausten mukaisesti ko. rakennus on suunniteltu peruskorjattavaksi kuntayhtymän omaan käyttöön. Korvanranta -rakennukseen rakennetaan tilat koulutuskuntayhtymän yhteiseen käyttöön (yhteisille toiminnoille ja toimisto- ja koulutustiloiksi, opiskelijahallinto ym.). Hankkeen peruskorjaustyöt on aloitettu kesäkuussa 2016 ja työt valmistuvat kesällä Hanke on kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman mukainen. Urheiluopiston toimipiste: majoitusrakennuksen laajennustyö: Investointiohjelmassa vuosille 2016 ja 2017 on majoitusrakennuksen laajennushanke. Hankkeen rakennustyöt on aloitettu elo-syyskuun vaihteessa ja työt valmistuvat suunnitelmien mukaan elokuussa Hankkeelle on varattava loppuosan rahoitus rakentamisohjelmassa vuodelle Hanke on kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman mukainen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt investointiavustuksen ko. hankkeelle vuodelle Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on alustavasti varannut vuoden 2017 avustuksista , joka on anottu syyskuussa 2016.

14 Sivu 13 Urheiluopiston toimipiste: Keittiön laajennus- ja korjaustyö: Urheiluopiston toimipisteen lisääntynyt ja lisääntyvä käyttö on tuonut haasteen keittiön toimivuudelle. Lisäksi terveysviranomaisten alustavat lausunnot keittiötilojen toimivuudesta antavat aiheen keittiötilojen korjaamiseen. Urheiluopiston nykyinen toiminta ja uusien investointihankkeiden myötä nykyinen keittiö ei pysty palvelemaan asiakkaita niiden vaatimuksien mukaisesti. Keittiötilat on korjattu vuonna 2009 sen aikaisia toimintoja varten. Urheiluopistoa on laajennettu sen jälkeen majoitusrakennuksella ja siihen liittyvillä tiloilla sekä myös muilla investoineilla. Keittiötilojen laajennus- ja korjaustöillä saadaan tarkoitukseen nähden tyydyttävät ja toimivat tilat hankkeen toteutuksen myötä. Korjaussuunnitelma: Kiinteistöpalvelussa laadittua korjaussuunnitelmaa on tarkennettu vuosille ja sen mukaisten investointien kustannusvaikutukset on huomioitu rakentamisohjelmassa. Korjaussuunnitelmassa on huomioitu vuodelle 2017 Rantavitikan toimipisteen vuoden 2017 koulutusalamuutoksiin ja siirtoihin liittyvät vielä tarvittavat korjaus- ja muutostyöt. Lisäksi Rantavitikan toimipisteen päärakennuksen pohjaviemärin kunto edellyttää peruskorjausta kesällä Lisäksi Rantavitikan toimipisteen ns. Jusala Center -rakennus on suunniteltu purettavan vuoden 2017 aikana. Korjaussuunnitelman eri kiinteistöihin kohdistuvilla korjaustöillä tehdään pieniä tilajärjestelyitä, parannetaan sisäilmaolosuhteita sekä korjataan kosteusvaurioita ja rakenteita. Korjaussuunnitelmaan sisältyvillä rakennusten korjaustöillä pienennetään kiinteistöissä muutoin syntyvää korjausvelkaa. Korjaussuunnitelman laadinnassa on huomioitu koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategia Asuntoloiden korjaustyöt: Pääosa koulutuskuntayhtymän asuntolarakennuksista on korjattu ja näillä koulutuskuntayhtymä pystyy tulevaisuudessa tarjoamaan II-asteen opiskelijoille riittävän määrän asuntolapaikkoja. Pieniä korjaustöitä sisällytetään rakentamisohjelmaan vuosittain mahdollisia korjaustarpeita varten. Koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategiassa 2020 on huomioitu myös asuntolarakennuksien tilanne. Talousarvion suunnitteluosa : Urheiluopiston uimahallin peruskorjaustyö: Urheiluopiston päärakennuksen yhteyteen on valmistunut 2002 vuoden lopussa uimahalli ( Wellness Center -hankkeessa). Uimahallitekniikka on saavuttamassa peruskorjausiän muutaman vuoden sisällä ja muutoinkin tekniikkatila rakennuksen alla aiheuttaa yläpuolisille rakenteille kosteus- ym. rasituksia. Kiinteistöstrategia 2020 on linjattu, että kuntayhtymän kiinteistöjen kuntoluokka pidetään 75 %:n tasolla, joka pääosin saavutetaan n. 13 vuoden kuluessa valmistumisesta. Uimahallin ns. vuosiseisokkien aikana kuntayhtymä on korjannut tarpeelliset ja kiireelliset työt sekä tarpeet. Uimahallirakennuksien kuluminen on normaalia suurempaa, joten peruskorjaustyö on tulossa tarpeelliseksi tämän vuosikymmenen loppupuolella. Suunnittelutyö olisi

15 Sivu 14 tarkoituksen mukaista aloittaa jo talousarvion suunnitteluosan aikana vuonna Hankkeelle on mahdollista anoa OKM:n erityisavustusta liikunnan koulutuskeskusten perustamiskustannuksiin vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti. LIITE 4a: KSTR 2020 päivitetty toteutussuunnitelma; LIITE 4b: Rakentamisohjelma ; LIITE 4c: Korjaussuunnitelma ; Esitys: Johtaja: Hallitus: - hyväksyy kiinteistöstrategia 2020 päivitetyn toteutussuunnitelman (liite 4a). - hyväksyy rakentamis- ja investointiohjelman vuosille liitteen 4b ja korjaussuunnitelman vuosille liitteen 4c mukaisina lähetettäväksi jäsenkunnille lausuntoa varten ja pyytää jäsenkuntien lausunnot mennessä. - pyytää koulutuskuntayhtymän YT-toimikunnan lausunnon liitteen 4b rakentamis- ja investointiohjelmasta vuosille ja liitteen 4c korjaussuunnitelmasta vuosille Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Lisäksi kuultiin toimitusjohtaja Heikki Keskitaloa ja erikoissuunnittelija Erkki Jääsköä. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.

16 Sivu HALLITUKSEN VASTAUS TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2015 ESITETTYYN YHTEENVETOON Talouspäällikkö: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 on ollut kuntayhtymävaltuustossa Esitetään hallituksen vastauksena arviointikertomuksessa esitettyyn yhteenvetoon ja huomioihin valtuustolle: Kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli vastauksen kokouksessaan Ote muistiosta : Esitys: Käsitellään talouspäällikön valmistelema vastaus. Johtoryhmä esittää asian viemistä hallitukselle. Päätös: Tehtyjen oikaisujen jälkeen esitetään asian viemistä hallitukselle Arviointikertomus kohta määrälliset tavoitteet, Lapin Urheiluopisto, s.10 11: Asiakastyytyväisyys toteutuma puuttuu. Vastaus: Tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen palautteet ovat olleet vähäisiä, alle 5 vastaajaa/ryhmä, niistä ei saada silloin yhteenvetoa. Maksullinen koulutus on ollut tulosalueella niin vähäistä (ei ole työvoimakoulutusta), että palauteraporttia ei ole voitu saada. Arviointikertomus kohta 7, Yhteenveto: Talousarvion mukaan tulosalueiden alijäämä on katettava kolmen seuraavan vuoden aikana. Miten valvonta toteutetaan? Vastaus: Vuoden 2015 TA:n täytäntöönpano-ohjeen (kuntayhtymähallitus ) mukaan: Talousarvioseurannasta vastaavat tulosalueiden johtajat/rehtorit, toimipistejohtajat, yksikönjohtajat ja talouspäällikkö. Tulosalueiden toimintaa ohjaavat määrärahat. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia, on välittömästi tehtävä korjaustoimenpiteet siten, että toiminta sopeutetaan määrärahaan. Sisäistä valvontaa koskevan ohjeen mukaan toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan seuraavasti: - yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä

17 Sivu 16 - hallitukselle neljä kertaa vuodessa (toiminnalliset 2 krt/v) - tulosalueen/yksikön johtajille kuukausittain Kuntalaki 410/ : Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talouden toteutuminen tulosalueittain kuntayhtymässä esitetään vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä laadittavassa tasekirjassa. LIITE 5a: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 LIITE 5b: Tasekirjan sivut ko. kohta 2015, 2014 ja 2013 Esitys: Johtaja: Hallitus esittää yhtymävaltuustolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen yhteenvetoon esitetyt vastaukset. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli talouspäällikkö Else Kaarlela. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.

18 Sivu KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Talouspäällikkö: Kuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmaesitys on valmisteltu hallituksen hyväksymien laadintaohjeiden sekä vuonna 2014 hyväksytyn strategian 2025 mukaisesti. Tuloarvioissa on huomioitu valtion hallitusohjelman mukaiset tulevat tulorahoituksen leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toimintatuottojen on arvioitu laskevan ammatillisen koulutuksen reformin ja säästötavoitteen ja rahoituslaissa esitetyn säästön vuoksi vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 3,9 milj. euroa. Kuntayhtymässä on käyty yt-neuvottelut 2016 talouden sopeuttamisesta toimintavuodelle 2017 tulevasta ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusleikkauksesta johtuen. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintatulosta tehtävä 12 % rahoitusleikkauksen vaikutus jaetaan talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien ajalle. Rahoitusleikkauksen vaikutuksen jaksottamisesta johtuva tulosalueen talousarviovuoden käyttötalouden alijäämä esitetään talousarviossa katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämällä toimintarahastosta. Talousarviossa on huomioitu Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston yhdistäminen yhdeksi tulosalueeksi, jolle tulosalueelle myös siirtyy kiinteistöpalveluihin sisältynyt ravitsemispalvelut vuoden 2017 alusta. Itä-Lapin ammattiopiston toiminta siirtyi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi alkaen. Kemijärven kaupunki maksaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle luovutussopimuksessa sovitun mukaisesti valtion rahoituksen (yksikköhinta ja sen harkinnanvarainen korotus) Kemijärven toimipisteen (entinen Itä-Lapin ammattiopisto) muut tulot ylittävät kustannukset. Muut jäsenkunnat eivät osallistu kustannuksiin. Kuntalaissa on työvoimakoulutuksen yhtiöittämisvelvoite vuoden 2016 loppuun mennessä. Valtion talousarviossa vuodelle 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirretään vuoden 2018 alusta lukien tutkintotavoitteinen ja osa ei tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käyvät neuvotteluja työvoimakoulutusrahoituksen siirtymisestä TEM:stä OKM:lle. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä seuraa miten siirtyminen vaikuttaa yhtiöittämisvelvoitteeseen. Muu kuin tutkintoon johtava työvoimakoulutus on kuntayhtymässä vähäistä, eikä Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä näin ollen nähdä tarvetta työvoimakoulutuksen yhtiöittämiseen. Lapin ammattiopisto - Lapin matkailuopisto -tulosalueen ja Santasport Lapin Urheiluopiston talousarvioesitykset on eritelty opetukseen ja maksulliseen palvelutoimintaan.

19 Sivu 18 Talousarvioesityksessä vuodelle 2017 valtion yksikköhintarahoitukseen on laskettu 12 %:n leikkaus vuoden 2016 tasosta. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä vuodelle 2017 on järjestämisluvan mukaan Ennakolliset yksikköhintatiedot saadaan marras-joulukuussa 2016 ja lopulliset järjestäjä- ja ylläpitäjäkohtaiset rahoituspäätökset vuodelle 2017 saadaan joulukuussa Tulosalueiden toimintakate kattaa kaluston suunnitelmanmukaiset poistot sekä kuntayhtymän sisäiset palvelut. Rakennusten sumupoistot sisältyvät tulosalueilta perittävään sisäiseen pääomavuokraan. Tulosalueiden talousarvioesityksissä on lähtökohtana, että kaikki kustannukset rahoitetaan yksikköhinnalla ja muilla tuloilla kuitenkin niin, että talousarvioesityksen 2017 mukaan Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto-tulosalueen käyttötalouden alijäämä voi olla enintään 1,8 M alijäämäinen, joka katetaan kuntayhtymän edellisten tilikausien ylijäämällä toimintarahastosta. Valtuustotasoiset toiminnalliset tavoitteet perustuvat kuntayhtymän strategiaan 2025 ja kriittisiin menestystekijöihin sekä tuloksellisuuden mittareihin. Koko kuntayhtymän investointiosassa rakennushankkeisiin esitetään vuodelle 2017 yhteensä 7,6 milj. euroa netto ja kalusto- ja laitehankintoihin yhteensä 0,58 milj. euroa netto. Investointikulut laskevat kuluvasta vuodesta 0,85 milj. euroa (9,4 %). Kuntayhtymän talousarvioesitys yhteensä Tuloslaskelma TP (ulkoinen/sis.) TA (ulkoinen/sis.) TA (ulkoinen/sis.) Muutos % Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,0 Toimintakate ,3 Peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää vuosittain yhtymävaltuusto. Perussopimuksen mukaan merkittävistä toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot. Talousarvio- ja suunnitelmaehdotus tulee toimittaa jäsenkunnille viimeistään lokakuun 31. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään joulukuun 31. päivään mennessä. Talousarvioesitys toimitetaan jäsenkunnille ja pyydetään toimittamaan lausunnot viimeistään Talousarvio käsitellään yhteistyötoimikunnassa LIITE 6: Kuntayhtymän talousarvio- ja suunnitelmaesitykset vuosille

20 Sivu 19 Esitys: Johtaja: Hallitus: - käsittelee kuntayhtymän vuosien talousarvio- ja -suunnitelmaesityksen. - pyytää talousarvioesityksestä jäsenkuntien lausunnot mennessä. - kuntayhtymän johtaja oikeutetaan tekemään talousarvioon mahdollisia teknisluonteisia korjauksia. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli talouspäällikkö Else Kaarlela. Lisäksi kuultiin rehtori Taisto Arkkoa. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.

21 Sivu LAPIT OY:N OMISTAJAPOLITIIKKA JA OSAKASSOPIMUS Kehitysjohtaja: LapIT:n omistajapoliittinen työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja sen loppuraportti on valmistunut. Työn aikana laadittiin myös esitys uudeksi osakassopimukseksi. Omistajapoliittisen työryhmän loppuraportissa on kohdassa 8.3 todettu mm: Ennen kuin uusi omistajapolitiikka tuodaan omistajien päätettäväksi, tehdään riittävät selvitykset suurimpien kuntayhtymien oman ICTtuotannon kustannuksista ja sisällöistä verrattuna LapIT:n vastaaviin. FCG International Oy teki Omistajapoliittisen työryhmän toimeksiannosta kuntayhtymien Bencmarkin selvityksen. Omistajapoliittinen työryhmä totesi saadun selvityksen perusteella, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymä pystyy hyödyntämään toimintaympäristönsä ja oppilasasiakaskuntansa tarjoamat mahdollisuudet tavalla, johon olisi vaikea ulkopuolelta enää aikaansaada lisäsäästöjä. Pitkälti oppilaitos-/toimialaeroista johtuen fuusiosta tai muusta yhteenliittymästä LapIT:n kanssa ei ole siten nähtävissä etujen välitöntä toteutumista. Omistajapolittiinen työryhmä ei nähnyt, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ICT-palveluja siirrettäisiin LapIT Oy:lle tai, että siirtoa ryhdyttäisiin valmistelemaan. Omistajapoliittinen työryhmä linjasi, että Tiivistetään yhteistyötä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa ja haetaan yhdessä ratkaisuja, joilla kehitetään seudullista ICT-yhteistyötä. LapIT Oy:n yhtiökokouksessa todettiin, että yhteistyön tulee perustua kokonaistaloudellisuuteen niin omistajien, LapIT Oy:n kuin LUC-IT palvelualueen (Rovaniemen koulutuskuntayhtymän) suhteen. Kokonaistaloudellisuus voidaan varmistaa ja todeta esim. tarjouspyyntömenettelyllä. Kuntayhtymän hallitus on ( 69) käsitellyt LapIT Omistajapoliittisen työryhmän loppuraporttia sekä FCG International Oy:n tekemää Bencmarkin selvitystä ja sen johtopäätöksiä. Hallitus merkitsi annetun selvitystyön tiedoksi ja esitti yhtymävaltuustolle vastauksena jätettyyn valtuustoaloitteeseen. LapIT Oy:n Omistajapolittiisen työryhmän työn aikana laadittiin esitys uudeksi osakassopimukseksi, jossa osapuolten yhteistyön tavoitteet on määritelty. Uudessa osakassopimuksessa LapIT Oy:n hallituksen kokoonpano muuttuu edelliseen osakassopimukseen verrattuna. Uuden osakassopimuksen mukaan LapIT Oy:n hallitukseen nimetään omistajien edustajien lisäksi yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen, joka edustaa toimi- ja liikealan tuntuemusta sekä yritysosaamista. LIITE 7a: Omistajapoliittiset linjaukset 2016 (ei julkinen) LIITE 7b: Osakassopimus 2016

22 Sivu 21 Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi LapIT Oy:n Omistajapoliittiset linjaukset 2016 huomioiden edellä mainitun ja hallituksessa käsitellyn Bencmarkin selvityksen tulokset. Lisäksi hallitus hyväksyy LapIT Oy:n Osakassopimuksen 2016 ja valtuuttaa johtajan hyväksymään teknisluonteiset korjaukset sopimukseen ja allekirjoittamaan sopimuksen. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.

23 Sivu MUUTOS LUOTTAMUSMIESVALINNOISSA LUKIEN Henkilöstöpäällikkö: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ltä on saapunut alla oleva ilmoitus toimihenkilömuutoksia koskien: Henna Jokinen toimii JUKO ry:n (KVTES, TS) pääluottamusmiehenä JUKO ry:n (OVTES) pääluottamusmiehenä jatkaa Tapio Lindfors. Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi JUKO ry:n (KVTES, TS) luottamusmiesvalinnan ajalle Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.

24 Sivu HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS VALTUUSTON VARAPUHEENJOHTAJAVALINNASTA Hallitus Kehitysjohtaja: Yhtymävaltuusto on myöntänyt voimaan astuneen kuntayhtymän perussopimuksen muutoksen johdosta eron valtuuston puheenjohtajuuksista sitä pyytäneille henkilöille ja valinnut keskuudestaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi uudet puheenjohtajat. Valtuusto myönsi eron Riitta Hokkaselle ja valitsi valtuuston 2. varapuheenjohtajaksi Paula Nevalaisen. Hokkanen teki asiasta kunnallisvalituksen hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus katsoo, että kun yhtymävaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen vain valtuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävän osalta eikä valituksenalaista päätöstä ole syytä kumota kokonaisuudessaan Ote: LIITE 4: Hallinto-oikeuden päätös nro 16/0682/2 Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee hallinto-oikeuden päätöksen nro 16/0683/2 tiedoksi ja esittää samalla, että valtuusto merkitsee päätöksen tiedoksi. Hallitus päättää jättää asian sillensä. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Merkittiin pöytäkirjaan, että Paula Nevalainen poistui kokouksesta esteellisenä (asianosainen).

25 Sivu 24 Merkittiin pöytäkirjaan, että Leena Jääskeläinen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Puheenjohtajan esityksestä ja Simolan kannattamana hallitus yksimielisesti päätti merkata hallinto-oikeuden päätöksen nro 16/0683/2 tiedoksi ja päätti esittää, että valtuusto merkitsee päätöksen tiedoksi Hallitus Korkein hallinto-oikeus ilmoitti tiedusteltaessa, että asianosaisena Paula Nevalainen on hakenut muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Tästä johtuen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös nro 16/0682/2 ei ole lainvoimainen ja siitä johtuen yhtymävaltuuston päätös on voimassa kunnes Korkein hallinto-oikeus on tehnyt asiasta päätöksen. Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi, että Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettu muutosta yhtymävaltuuston päätöksestä ja siitä johtuen yhtymävaltuuston päätös on voimassa. Hallitus esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee asian tiedoksi. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.

26 108 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sivu 25 Hallintosäännön 6 pykälän mukaan: Henkilöstöä koskevista ja muista päätöksistä tehdään viranhaltijapäätös. Päätökset kirjataan päätösluetteloon. Hallituksen ottokelpoiset päätökset tuodaan hallituksen tietoon oikaisuvaatimusajan kuluessa päätöksen tekemisestä. Hallitukselle on jätetty tiedoksi liitteestä 8 ilmenevät viranhaltijapäätösluettelot: - listat erillisistä viranhaltijapäätöksistä - luettelot virkavalinnoista, työsuhteista ja sijaisuuksista sekä virkavapauksista/työlomista, joihin ei ole automaattista VES/TES:iin perustuvaa oikeutta (WebTallennus) - ulkomaan matkamääräykset (epopulus matkalaskuohjelma) Esitys: Hallituksen puheenjohtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi liitteessä 8 ilmoitetut kuntayhtymän johtajan päätökset. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen. Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi liitteessä 8 ilmoitetut viranhaltijapäätökset. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.

27 Sivu 26 KUNTAYHTYMÄHALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ KOSKEVAT MUUTOKSENHAKUOHJEET I MUUTOKSENHAKUKIELTO Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta (KuntaL 136 ). Palkkauspäätösten osalta päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska päätös koskee työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä. Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä koskeviin päätöksiin ei voi hakea muutosta. Asia kuuluu pääsopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn piiriin ja työtuomioistuimen toimivaltaan. Lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ( 23) perustuvat riita-asiat ja hyvitysvaatimukset käsitellään yleisessä tuomioistuimessa. Pykälät: 96, 97, 98, 99, 100, 102, 103, 104, 105, 106, 107, 108 Tähän Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallituksen pöytäkirjassa olevaan päätökseen tyytymätön saa tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitukselle. Yhtymähallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta. Yhtymähallituksen tekemästä kansalliset kynnysarvot ylittävästä hankintapäätöksestä voidaan tehdä hakemus markkinaoikeudelle. Kansallisen kynnysarvon suuruus on: euroa tavara- ja palveluhankinnat euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut ja koulutuspalvelut yhteishankintana euroa rakennus- ja käyttöoikeusurakat II OIKAISUVAATIMUSOHJE JA HANKINTAOIKAISUOHJE Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitukselle/hankintaoikaisun hankintayksikölle: Pykälät: 101 Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot Oikaisuvaatimusviranomainen: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitus Posti- ja käyntiosoite: Toripuistikko 5-7 (3. krs), Rovaniemi Sähköpostiosoite: redu@redu.fi Puhelin: (keskus) Telefax: Viraston aukioloaika: Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteilla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen (KuntaL 137 ). Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä sen tekemään päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön. Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kunnan asukkailla tai kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole hankinta-asiassa oikeutta tehdä hakemusta markkinaoikeudelle, elleivät he ole asianosaisia (HankintaL ).

28 Sivu 27 Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus tai hankintaoikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (HankintaL 81 2 mom.). Kunnan jäsenen tai jäsenkunnan ja sen jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erikseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana (HallintoL 59 ). Tavallisessa sähköisessä tiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa hankintapäätöksen tiedoksiannossa, ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Myöhästynyttä oikaisuvaatimusta ei oteta tutkittavaksi. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää/nähtäväksi asettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja toimittaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimus on tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Siinä tulee mainita tekijän, ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, osoite, asuinkunta sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ei ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei suositella lähetettäväksi sähköpostitse tai sen liitteenä. Sähköisen asiakirjan (telekopio tai sähköposti) katsotaan saapuneen viranomaiselle kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, jota vaaditaan oikaistavaksi sekä vaatimuksen sisältö ja perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Muutoshakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli oikaisuvaatimus lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. III VALITUSOSOITUS Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen ja kunnan jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen (KuntaL 137 ). Pykälät: Valitusviranomainen on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus. Postiosoite on PL 189, OULU ja käyntiosoite Isokatu 4 (3. krs), Oulu. Puhelin (vaihde), telekopio ja sähköposti pohjois-suomi.hao@oikeus.fi. Asiakaspalvelu on avoinna

29 Sivu 28 Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. - Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen (päätös oikaisuvaatimusohjeineen) lähettämisestä. - Milloin oikaisua päätökseen haetaan kunnan jäsenen ominaisuudessa, oikaisuvaatimusaika lasketaan siitä, kun toimielimen pöytäkirja tai viranhaltijan päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Pöytäkirjanotteen voi tilata ja tarkempia ohjeita saada asianosaisen toimielimen sihteeriltä tai päätöksen tehneeltä viranhaltijalta. Valituskirjassa on ilmoitettava: - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirjaan on liitettävä myös asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, ellei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, telekopiona, sähköpostilla tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Sähköisesti toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä valitusviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla. IV ASIAN SAATTAMINEN MARKKINAOIKEUDEN KÄSITELTÄVÄKSI Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa asia voidaan saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee voi saattaa hankintapäätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Kunnan asukkailla tai kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole hankinta-asiassa oikeutta tehdä hakemusta markkinaoikeudelle, elleivät he ole asianosaisia. Pykälät: Valitusaika Hankintaoikaisuvaatimuksen vireille tulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Jollei toisin säädetä, hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä ja sen perusteluista sekä ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.