VÄLIRAPORTTI. Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke Rauman osahanke Taina Henriksson-Leivo Sanna Laine Hanna Ämmälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLIRAPORTTI. Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke Rauman osahanke 2.5.2010 30.9.2012. Taina Henriksson-Leivo Sanna Laine Hanna Ämmälä"

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke Rauman osahanke Taina Henriksson-Leivo Sanna Laine Hanna Ämmälä

2 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Rauman hankkeen tavoitteet ja toteutus 4 3. Hankeosiot Neuvontapalvelut Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Ikääntyneiden terveystarkastukset Omaishoitajien terveystarkastukset Hankkeen aikana tehdyt opinnäyte-.ja muut selvitystyöt Hankkeen aikaiset koulutus- ja muut tilaisuudet Rauman osahankkeen saama julkisuus Hankkeen kustannukset Yhteenveto Pohdinta 26

3 3 1. JOHDANTO KASTE Toimintakykyinen ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa hankkeen päätavoitteena on kehittää palveluja niin, että ikääntyneillä on mahdollisuus asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Kaste on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen, strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä väestön osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Näihin tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia, varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. Länsi-Suomen KASTE- hanke muodostuu kahdesta kuntien kehittämistarpeiden perusteella kootusta kehittämisteemasta: ikääntyneiden neuvontakeskuksen perustaminen ja rajapintakäytänteiden kehittäminen. Toteuttamisperiaatteina noudatetaan toteuttamista lähipalveluina, hyvien käytäntöjen hyödyntämistä, ikääntyvien osallisuuden tukemista, monituottajamallia, omaishoidon roolin korostamista, kolmannen sektorin osuuden lisäämistä sekä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on, että uudet toimintatavat ja innovaatioiden kokeilu juurtuvat osaksi kuntien vanhuspalveluiden toimintatapoja. Hanketta toteutetaan yhteistyössä ikääntyneiden, heidän omaistensa, luottamushenkilöiden ja eri organisaatioiden henkilöstön kesken Yhteiskunnan ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen, kysyntään ja kustannuksiin. Väestön ikääntyessä on välttämätöntä tehostaa ja lisätä toimia, joilla edistetään väestön hyvinvointia ja terveyttä. Toimintaa on kehitettävä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa mutta myös laajemmin eri toimijoiden yhteistyössä. Rauman kaupungin yli 65-vuotiaan väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin. Vuonna 2020 yli 75-vuotiaiden määrä on Raumalla 21 % suurempi kuin vuonna 2012 ja vuonna 2040 jo 80 % suurempi. Samalla kuitenkin työikäisen väestön määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä 18 %. Vuosittain päivittäistä apua tarvitsevien määrä kasvaa keskimäärin 3%. Erityisesti muistisairaiden vanhusten määrän kasvu luo paineita palvelujärjestelmän kehittämiselle. Asiakasmäärän kasvu ja toisaalta huoli pätevän työvoiman saannista tulevaisuudessa edellyttävät uusien työtapojen ja tekniikan käyttöönottoa. Ikääntyneiden henkilöiden hyvinvoinnin tukeminen ja omassa kodissa selviytyminen mahdollisimman pitkään siirtävät vaativien palvelujen tarvetta myöhempään ajankohtaan sekä mahdollistavat palvelurakenteen muuttamisen avohoitopainotteisempaan suuntaan. Tämä on sekä yhteiskunnan että asiakkaan näkökulmasta katsottuna itsestään selvä tavoite. Palvelujen järjestämisessä ovat asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden autonomisuus tärkeitä lähtökohtia. Rauman kaupungin ikääntymispoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2012 on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Strategisena tavoitteena on mm, että yli 75-vuotiaista raumalaisista 91 % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten

4 4 sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on edellytyksenä mm. ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen. Hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä voidaan parantaa kaikissa elämänvaiheissa. Ikääntyvässä yhteiskunnassa onkin tärkeää kehittää palveluja ja muita toimintoja vastaamaan ikäystävällisesti ja joustavasti ikääntyvien yksilöllisin tarpeisiin. Kaiken toiminnan tavoitteena on tukea onnistuvaa ikääntymistä. Tähän tavoitteeseen pyritään ottamalla käyttöön ja vahvistamalla ikäihmisten omia voimavaroja sekä tukemalla heitä tekemään elämäsään hyvinvointia ja terveyttä edistäviä valintoja. Valtakunnallisesti ja myös Rauman kaupungin ikääntymispoliittisessa strategiassa on nostettu esiin ennaltaehkäisevä toiminta ja sen kehittäminen. Ehkäisevällä työllä ja palveluilla sekä terveyden edistämisellä voidaan myöhentää ikääntyneiden palvelujen tarvetta. Ehkäisevän toiminnan kehittämiseksi Rauma on mukana Toimintakykyinen ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi- Suomessa ikääntyneiden neuvontakeskuksen perustaminen teemalla. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman (2007) mukaan Ikääntyneiden neuvontakeskuksista luodaan koko maan kattava matalan kynnyksen toimipisteverkosto osittain kuntien yhteistyönä. Neuvontakeskuksissa annetaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta palveluista, liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä ja tapaturmien ehkäisystä. Neuvontakeskuksissa voidaan myös arvioida ja seurata toimintakykyä ja terveydentilaa. Toimintamallissa kunnat, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä. Toteutus voidaan tiivistää kahteen asiaan: 1) neuvontakeskusverkoston laajentaminen koko maahan ja 2) hyvinvointia edistävien kotikäyntien laajentaminen osaksi ikäihmisten palveluvalikoimaa. 2. RAUMAN HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Hanke käynnistyi Raumalla hankerahoituksen varmistuttua. Hankkeen tavoitteena oli tukea ikääntyneen kotona selviytymistä ja asumista. Tavoitteena oli mallintaa neuvontapalveluiden yhden luukun toimintatapa, jolloin ikäihmisten olisi helppo saada tietoa, ohjausta ja opastusta yhdestä paikasta. Neuvonta- ja ohjauspalvelut kohdentuisivat kaikille raumalaisille ikäihmisille tai heidän läheisilleen. Tavoitteena oli perustaa neuvontakeskus, jonne keskittyisivät ennaltaehkäisevän toiminnan moniammatillisen tiimin palvelut. Neuvontapalveluita ja ehkäisevää työtä oli tarkoitus toteuttaa neuvontapuhelimen, terveystarkastusten ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien avulla. Tavoitteena oli myös kehittää ikäihmisille suunnattua tiedotusta ja tiedon jakamista kaupungin nettisivuja uudistamalla. Omaishoitajien työssä jaksamisen tukeminen oli myös yhtenä tavoitteena. Tarkoituksena oli etsiä uusia tukimuotoja omaishoitoon. Hyvinvointiteknologisten ratkaisujen selvittäminen ja käyttöönotto tukemassa kotihoitoa ja tehostetun palveluasumisen asukkaiden turvallisuutta olivat myös hankkeen tavoitteita. Hanketta varten oli varattu yhden henkilön palkkakulut. Hankkeessa aloitti kolme projektityöntekijää Taina Henriksson-Leivo 50 % neuvontapalvelut, Maija-Liisa Lievonen 20 % Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja Hanna Ämmälä 30 % terveystarkastukset. Maija-Liisa Lievonen siirtyi omaishoidon palveluvastaavaksi ja palveluvastaava Sanna Laine jatkoi hyvinvointia edistävien kotikäyntien tekemistä. Lisäksi hankkeen toteuttamisessa on ollut mukana sosiaali- ja terveysviraston muuta henkilökuntaa, kuten toimistosihteerejä, fysioterapeutteja, palveluvastaavia ja lääkäreitä.

5 5 Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä. Muutamia henkilövaihdoksia on tapahtunut hankkeen aikana. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen edustaja Seppo Ala-Siuru jäi pois keväällä 2010 ja hänen tilalleen tulivat Tarja Mäki ja Kimmo Kouru. Marraskuussa 2010 edustajaksi tuli myös Risto Kupari Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksesta. Helmikuussa 2012 tapahtui useampia henkilövaihdoksia. Sosiaalitoimen edustaja Marita Salonen jäi pois ja tilalle tuli Sanna Laine. Satakunnan ammattikorkeakoulun edustaja Jaana Simulan tilalle tuli Tarja Mäkelä ja Vapaaehtoisjärjestöjen edustaja Pauli Leinon tilalle Matti Kaukkila. Ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2010 kolme kertaa, 2011 kolme kertaa ja 2012 kolme kertaa. Kokouksiin on laadittu asialistat ja muistiot. Kokousten liitteet on toimitettu ryhmäläisille muistion mukana sähköpostilla tai kirjeellä. Hankkeen ohjausryhmä ajalla Ujula Tarja Katko-Kesälä Emilia Arvela Outi Alin Tarja Salonen Marita Lievonen Maija-Liisa Ämmälä Hanna Henriksson-Leivo Taina Ala-Siuru Seppo Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Simula Jaana Satakunnan ammattikorkeakoulu Huhtanen Timo Ikäihmisten neuvosto Leino Pauli Vapaaehtoisjärjestöt Nyfors Hanna Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke Ujula Tarja Katko-Kesälä Emilia Arvela Outi Alin Tarja Salonen Marita Lievonen Maija-Liisa Ämmälä Hanna Henriksson-Leivo Taina Mäki Tarja Kouru Kimmo Simula Jaana Huhtanen Timo Leino Pauli Nyfors Hanna Ujula Tarja Katko-Kesälä Emilia Arvela Outi Alin Tarja Salonen Marita Lievonen Maija-Liisa Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Satakunnan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten neuvosto Vapaaehtoisjärjestöt Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke

6 6 Ämmälä Hanna Henriksson-Leivo Taina Kupari Risto Mäki Tarja Kouru Kimmo Simula Jaana Huhtanen Timo Leino Pauli Nyfors Hanna Ujula Tarja Katko-Kesälä Emilia Arvela Outi Alin Tarja Kumpulainen Arja Lievonen Maija-Liisa Laine Sanna Ämmälä Hanna Henriksson-Leivo Taina Kupari Risto Mäki Tarja Kouru Kimmo Mäkelä Tarja Huhtanen Timo Kaukkila Matti Nyfors Hanna Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Satakunnan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten neuvosto Vapaaehtoisjärjestöt Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Satakunnan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten neuvosto Vapaaehtoisjärjestöt Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke Hankkeen alkuvaiheessa oli myös pienryhmätoimintaa hankeen eri osa-aluilta. Rauman hankkeen aloitusseminaari pidettiin Kulttuuritalo Posellissa Kehittämispäällikkö Reija Heinola Terveyden ja Hyvinvoinninlaitokselta kertoi neuvontapalveluista, Projektipäällikkö Hanna Nyfors Länsi-Suomen KASTE-hankkeesta ja Rauman projektityöntekijät esittelivät omat osuutensa. Erityisliikunnanohjaaja Tarja Mäki luennoi aiheesta Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä liikkeelle. 3. HANKEOSIOT Raumalla KASTE-hankkeen kehittämiskohteena olivat ikäihmisten palveluihin liittyvien neuvontapalveluiden kehittäminen, hyvinvointia edistävien kotikäyntien aloittaminen 80 vuotta täyttäville ja terveystarkastukset 75 vuotta täyttäville. 3.1 Neuvontapalvelut Vanhuspalvelujen tuloalueella tapahtui hallinnollisia muutoksia , jolloin sosiaali- ja terveysvirasto yhdistyivät. Samassa yhteydessä perustettiin vanhuspalvelujen tuloalueelle Ikäkeskus, johon keskittyivät mm. neuvontapalvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta. Alkuvuoden 2011 ajan Ikäkeskuksen neuvontapalvelut oli hajallaan kaupungin eri

7 7 toimipisteissä mutta muutos parempaan tuli kesällä. Palvelukeskus Mansikkapaikka valmistui , jonka jälkeen vanhuspalvelujen Ikäkeskuksen neuvonta- ja ehkäisevää työtä tekevät työntekijät muuttivat saman katon. Ikäkeskuksessa työskentelevät palvelupäällikkö, joka vastaa yksikön toiminnasta sekä SAS-toiminnasta, toimintaterapeutti (neuvontapalvelut), kaksi yli 65-vuotiaiden omaishoidon palveluvastaavaa, palveluvastaava (hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja lyhytaikaishoidon paikkojen täyttäminen), sairaanhoitaja (terveystarkastukset). Lisäksi ikäkeskuksen alaisuuteen kuuluvat lyhytaikaishoito, päiväkeskus-, kuntoutus- ja viriketoiminta. Palvelukeskuksessa toimivat myös kotihoitokeskus, kolme 15 asukkaan tehostetun palveluasumisen hoivakotia muistisairaille sekä 15 asukkaan vaikeavammaisten asumisyksikkö Puhti. Palvelukeskuksen vihkiäisiä vietettiin Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Lounais- Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Rauno Saari. Kutsuvieraita oli saapunut tilaisuuteen 100. Avoimet ovet järjestettiin Iltapäivän aikana palvelukeskuksen toimintaan ja tiloihin tutustui noin 200 raumalaista. Hankkeen projektityöntekijä oli palvelukeskuksen rakennusvaiheen aikana käyttäjän edustajana työmaakokouksissa sekä talon valmistuttua käynnistämässä sen toimintaa. Ikäkeskuksen neuvontapalvelut toteutuvat matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatteella. Asiakkaiden on mahdollista tulla neuvontakeskukseen keskustelemaan ikääntymiseen liittyvistä asioista ja palveluista. Samalla he saavat neuvontaa ja ohjausta ikääntymiseen liittyvistä asioista. Jonkin verran asiakkaita käykin tapaamassa työntekijöitä mutta pääasiassa yhteydenotot tapahtuvat puhelimitse. Myös sähköpostilla omaiset ja läheiset ottavat yhteyttä. Tarvittaessa voidaan tehdä myös kotikäynti. Ikäneuvontapuhelin Ikäneuvontapuhelin aloitti toimintansa Tavoitteena on antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta ikäihmistä tai läheisiä askarruttavissa asioissa, kuten kotona asumista tukevista palveluista (mm. kotihoidon hoiva- ja hoitopalvelut, tukipalvelut mm. turvapuhelin, ateriapalvelut) ikääntymiseen liittyvistä käytännön asioista asumisesta ja asumisvaihtoehdoista palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito taloudellisista etuuksista (KELA, toimeentulotuki) apuvälineistä liikkumisesta (palveluliikenne, kuljetuspalvelut) tapaturmien ehkäisystä liikunta-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista järjestöjen toiminnasta Puheluihin vastataan virka-aikana mutta käytännössä puhelin on ollut auki 24h vuorokaudessa. Tästä huolimatta lähes kaikki soitot tulevat virka-aikana. Joitakin soittoja on tullut klo jälkeen.

8 8 Puhelujen määrä oli vuonna 2010 (8kuukautta) 124 kpl, vuonna 2011 (12 kk) 271 kpl ja vuonna 2012 (8 kk) 204 kpl. Soittaja on yleensä omainen tai läheinen. Noin 20 % soittajista on miehiä. Soitot koskevat eniten yli 80-vuotiaita. Tilasto neuvontapuhelimesta kk kk kk Kotikäyntejä Tapaaminen toimistolla Soittaja itse 64 52,4 % 82 30,3 % 74 36,3 % omainen / läheinen 51 39,8 % ,3 % ,9 % ystävä / naapuri 5 4,0 % 13 4,8 % 9 4,4 % viranomainen tmv. taho 4 3,1 % 10 3,6 % 11 5,4 % Yht nainen 95 80,5 % ,9 % ,8 % mies 23 19,5 % 53 22,1 % 43 24,2 % Asiakkaan ikä alle 65 v 3 2,7 % 15 8,4 % 2 1,6 % v 17 15,3 % 11 6,1 % 18 14,4 % v 28 25,2 % 23 12,8 % 23 18,4 % v 34 30,6 % 47 26,3 % 42 33,6 % yli 85 v 29 26,1 % 83 46,4 % 40 32,0 % Järjestöyhteistyö Raumalaisille eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöille lähetettiin keväällä 2011 kysely liittyen Palvelukeskus Mansikkapaikkaan valmistuvien järjestötilojen käytöstä. Kysely lähetettiin yhteensä 47 järjestölle, joista 42 palautti kyselyn. Lisäksi järjestöille järjestettiin marraskuussa 2011 tiedotustilaisuus liittyen Mansikkapaikan järjestötilojen käyttöön. Tilaisuuteen osallistui 20 eri järjestöstä yhteensä 35 edustajaa. Osallistujille kerrottiin tulevasta toiminnasta, tilojen käyttöperiaatteista ja heillä oli mahdollisuus tutustua valmistuviin tiloihin. Palvelukeskus Mansikkapaikan pohjakerrokseen on varattu kokous- ja neuvottelutiloja eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöille kokous- ja harrastustoimintaa varten. Kokoushuoneita on kolme. Huoneiden koko vaihtelee neliön välillä ja tilaa on hengelle huoneen koosta riipuen. Yhdistykset voivat tarvitessaan varata lukittavan varastokaapin kokoustarvikkeiden ja -materiaalin säilyttämistä varten. Lisäksi alakerrassa on ns. monitoimitila, joka toimii klo välisenä aikana vaikeavammaisten päivätoimintatilana mutta on iltaisin ja viikonloppuisin järjestöjen varattavissa eri tilaisuuksia varten. Palvelukeskuksen 1. kerroksessa on luento- ja koulutustila noin 40 hengelle ja oleskelu- /seurustelutila noin 20 hengelle. Luentotilassa on kiinteä projektori ja kannettavan tietokoneen saa tarvittaessa lainaksi. Tilassa on myös kaksi tietokonetta ikäihmisten käyttöön ja tarvittaessa on mahdollisuus saada ohjausta koneiden käytössä.

9 9 Kaikkiin kokous- ja luentotiloihin on mahdollisuus saada lainaksi kannettava tietokone, projektori, valkokangas ja lehtiötaulu. Langaton WLAN-verkko on asennettu koko palvelukeskukseen. Luento- ja monitoimitila on varustettu kahvin- ja vedenkeittimellä sekä kahviastiastolla. Tarjoilu kokous- ja luentotiloihin on mahdollista järjestää myös Kaunisjärven vanhainkodin keittiön tai Kaunisjärvellä kahvilatoimintaa pitävän yrittäjän toimesta. Keväällä 2012 järjestettiin yhteistyössä Näkövammaisten keskusliitto ry:n kanssa muistitaitoryhmä näkövammaisille kotona asuville asiakkaille kahdeksan kertaa. Muu yhteistyö Palvelukeskus Mansikkapaikassa aloitettiin keväällä 2012 yhdessä Länsi-Suomen kesäyliopiston ja Rauman kaupungin kansalaisopiston kanssa Tiistai-tiima, joka kokoontuu joka toinen tiistai tunnin ajaksi eri aihealueiden tiimoilta. Tilaisuus on tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille. Hyvinvointiteknologian kokeilu ja käyttöönotto Hyvinvointiteknologian kartoittaminen ja sen mahdollinen käyttöönotto sisältyivät myös hankkeen tavoitteisiin. Keväällä 2010 kotipalvelulle tarjottiin mahdollisuutta osallistua Videran tarjoamaan Hyvinvointi-TV:n käyttökokeiluun virtuaalisesta kotipalvelusta. Hankkeen projektityöntekijä lähti vetämään kokeilua kotihoidossa. Virtuaalipalvelussa muodostuu vuorovaikutteinen ja reaaliaikainen kuvayhteys asiakkaan tai asiakkaiden ja kotipalvelun henkilökunnan välille. Tavoitteena oli, että kuvayhteyden avulla osa henkilökohtaisista kotikäynneistä, joissa ei kotipalvelun käyntiin liity erityisiä toimenpiteitä tai vastaavia tarpeita, voitaisiin korvata kuvayhteydellä. Virtuaalikotikäynnin tarkoitus ei ollut syrjäyttää perinteistä kotipalvelua, vaan olla tukemassa sitä. Kysymyksessä oli palvelukokonaisuus, jossa hyödynnetään videoneuvottelu- ja tiedonsiirtotekniikkaa. Hyvinvointi-TV on interaktiivinen palvelualusta, ja sitä käytetään television tai kosketusnäytön välityksellä. Palvelu toteutetaan kaksisuuntaisena laajakaistayhteytenä. TV:n välityksellä on mahdollista tukea ikääntyvien ihmisten omatoimisuutta ja itsenäisyyttä, sekä lisätä toimintakykyä ja mahdollisuutta kotona asumiseen. Sen välityksellä on mahdollista pitää yhteyttä myös omaisiin. Silloin omainen hankkii kotiinsa yhteydenpitoon tarvittavan omaisliittymän ja tietokoneeseensa kameran ja mikrofonin. Asiakas tarvitsee kotiinsa kosketuksella toimivan näyttöruudun, pienen kameran ja mikrofonin.

10 10 Kotipalvelu tarvitsee käyttöönsä vastaavat laitteet yhteyden saamiseksi. Palvelu vietiin asiakkaan kotiin Internetin avulla ja hoitajan käynti hoidettiin ruudun välityksellä. Asiakkaat voivat samanaikaisesti kohdata toisensa ja vaihtaa kuulumisia keskenään. Tällaisen kohtauspaikan kautta on mahdollista tarjota järjestettyä ohjelmaa, kuten liikuntaa, keskustelutilaisuuksia, menneiden muistelua, erilaisia musiikkiohjelmia ja vapaata keskustelua. Videralta saatiin koekäyttöön yhteensä 30 laitetta. Laitteita asennettiin asiakkaille yhteensä 24 ja kuusi laitetta asennettiin kotipalvelun tiimi- ja kerhotiloihin. Kesälomista johtuen suunnitellut laiteasennukset eivät toteutuneet heinäkuussa vaan asennukset toteutuivat elo-syyskuun aikana Laitteiden toimituksesta ja asennuksista vastasi Videra. Varsinainen kokeilu alkoi lokakuussa 2010 ja sen kestoksi sovittiin neljä kuukautta. Kokeilu päättyi tammikuussa Marraskuussa 2011 aloitettiin oman ohjelman tuottaminen Raumalta. Mukaan saatiin Satakunnan ammattikorkeakoulun Soteekki, jonka opiskelijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä niin, että he tuottivat ohjelmaa Hyvinvointi-TV:n kautta. Lähetyksiä oli kaksi kertaa viikossa ja ohjelman tuottamisesta vastasivat opiskelijat. Ohjelman tuottamiseen osallistui myös vanhustyöntekijöitä eri yksiköistä. Ohjelmatarjonta sisälsi mm. liikuntatuokioita, teemajuttuja, terveysinfoa, visailuja ja sanomalehtituokioita. Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelman sosionomiopiskelija Anneli Liesmäki teki opinnäytetyön Hyvinvointi-TV osana kotihoitoa. Tutkimustulosten perusteella todettiin ikäihmisten suhtautuvan ennakkoluulottomasti uuteen tekniikkaan. Käyttäjistä he, jotka alusta lähtien käyttivät laitetta rohkeasti, hyötyivät siitä myös eniten. Käyttäjät uskoivat laitteen lisäävän sosiaalista kanssakäymistä ja tuovan helpotusta yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteeseen, mutta se edellyttää aktiivista laitteen käyttämistä. Tutkimus osoitti kotipalvelulla olevan asiakaskäyntejä, jotka voidaan hoitaa virtuaalikäynteinä mutta asiakkaiden valintaan ja asiakaskäyntien sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, esim. muistisairaille Hyvinvointi-TV palveluna ei sovi. Laitteen käyttö oli ikäihmisille helppoa, mutta lukuisat tekniset viat häiritsivät laitteen käyttöä ja siitä saatua kokemusta. Päätelmänä on, että laite sopii osaksi kotihoitoa, mutta tekniset ongelmat ja häiriöt osoittivat kehitystyön olevan vielä kesken. Lukuisat tekniset ongelmat käyttökokeilun aikana, sekä kokeilun alussa ilmenneet ohjelmien puuttumiset ja lähetysten

11 11 katkeamiset latistivat niin käyttäjien kuin henkilökunnankin intoa käyttää uutta laitetta. Tämän vuoksi laitteita ei kokeiluajan jälkeen otettu pysyvään käyttöön vaan kokeilu päättyi tammikuussa Palvelukeskus Mansikkapaikan tehostetun palveluasumisen palvelukodit muistisairaille valmistuivat heinäkuussa Palvelukotien suunnitteluvaiheessa hankkeen projektityöntekijä tutustui suunnitteluun osallistuvien käyttäjän edustajien kanssa ELSIturvalattioiden toimintaan ja päädyttiin esittämään perinteisten hoitajakutsujärjestelmien sijasta turvalattian käyttöönottoa. Turvalattian toiminta perustuu anturiteknologiaan, jossa lattiapinnoitteen alle asennetaan anturikalvo. Anturi tunnistaa ja viestittää hoitohenkilökunnalle mikäli asukas esimerkiksi kaatuu. Muistisairaat asukkaat eivät tarvitse perinteistä ranneketta eikä heidän tarvitse itse tehdä mitään aktiivista toimenpidettä hälytyksen käynnistämiseksi. Asukkaan kaatumisista tulee aina hälytys hoitajan puhelimeen mutta kaikki tapahtumatyypit eivät ole luonteeltaan hälytyksiä vaan ns. ei-toivottujen tilanteiden ennaltaehkäisy sekä hoidon oikea-aikainen kohdentaminen ovat mahdollisia turvalattian avulla. Järjestelmään on tarvittaessa liitettävissä perinteiset hoitajakutsulaitteet, kuten painikkeet ja vetonarut. Palvelukodeissa on valmius ottaa käyttöön myös Vivago hyvinvointirannekkeet. Palvelukeskus Mansikkapaikan vaikeavammaisten asumisyksikkö Puhdissa otettiin käyttöön Vivago-hyvinvointiranneke järjestelmä, jossa toimintoina on mm. asukkaiden jatkuva aktiviteetin seuranta, joka mahdollistaa automaattisen hälytyksen tekemisen silloin, kun käyttäjä ei sitä itse pysty tekemään. Sen avulla voidaan arvioida ja ennakoida asiakkaan voinnin muutoksia ja seurata hoitoa. Ilmoitus tulee myös silloin, jos ranneke riisutaan. Puhdin kaikkiin asuinhuoneisiin on asennettu Elsi Turvalattian anturikalvo, jolloin sen käyttöönotto on helposti toteutettavissa. 3.2 Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat yksi osa Raumalla meneillään olevaa Kastehanketta, jonka tavoitteena on ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ennalta ehkäisevän toiminnan kehittäminen. Kotikäynnin tavoitteena on tukea ikääntyneen kotona selviytymistä ja asumista antamalla kotikäynnin yhteydessä neuvontaa ja ohjausta tarjolla olevista palveluista, ennakoida palvelujen tarvetta ja tuoda esille ikääntyneen omia voimavaroja omatoimisuuden säilyttämiseksi. Hankkeen kotikäynnit kohdentuvat 80 vuotta täyttäneille ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisten palveluiden piirissä tai laitoshoidossa asuvia. Ikäihmisten henkilötietojen saamiseksi on käytetty väestörekisteriä. Kotikäynnillä käytetään pohjana Kuntaliiton lomaketta, joka on muutettu omia tarpeita vastaavaksi jo Metso-projektin aikana. Kotikäynnillä keskustellaan asumiseen, terveydentilaan sekä toimintakykyyn liittyvistä asioista, kartoitetaan arkipäivän askareista ja tehtävistä selviytymistä sekä pyritään ennakoimaan niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Käynnillä kartoitetaan mm. päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, kotihoidon tarvetta sekä mahdollista apuvälineiden ja asunnon muutostöiden tarvetta. Käynnin aikana saa myös tietoa ja opastusta tarjolla olevista palveluista ja apuvälineistä. Käynnin yhteydessä voidaan tarvittaessa tehdä muistitesti MMSE (Mini-Mental State Examination) sekä kotioloihin soveltuva tasapainotesti.

12 12 Jokaisella kotikäynnillä jaetaan Turvallisia vuosia -esite, joka kertoo kotitapaturmista ja niiden ehkäisemisestä. Lisäksi jaetaan myös Ikäinstituutin Kävely kevyemmäksi esite jossa on selkeästi esitetty alaraajoihin kohdistuvia liikkeitä. Kotikäynnillä jaetaan kaupungin Ikäihmisten palveluopas, joka sisältää tietoa erilaisista saatavilla olevista palveluista sekä niiden yhteystiedot. Opas toimii niin sanotusti pienimuotoisena puhelinluettelona ja on saanut positiivista palautetta. Muut jaettavat materiaalit määräytyvät sen mukaan, mitä kotikäynnillä tulee esille, esimerkiksi kuljetustukihakemus tai palveluliikenteen esite. Kotikäyntiin osallistuvalle tarjotaan mahdollisuus osallistua Soteekin terveystarkastukseen sekä ohjattuun liikuntaryhmään. Liikuntaryhmä on ollut erittäin suosittu ja se on koettu merkittäväksi hyvinvointia edistäväksi tekijäksi monella tapaa. Liikuntaryhmän suosio on lisännyt ryhmien määrää merkittävästi ja tämän vuoksi vuonna 1932 syntyneiden kohdalla tätä ohjattua liikuntaryhmää ei pystytä järjestämään. Dokumentointi ja tilastointi Asiakkaan antamia tietoja käsitellään tilastojen laatimisen yhteydessä luottamuksellisesti niin, ettei yksittäisen ihmisen henkilöllisyys paljastu missään vaiheessa. Asiakkaalta pyydetään kirjallisen suostumus kotikäynnin tietojen kirjaamiseen Effican terveyskertomuksen Hoito-lehdelle, joka on yhteiskäytössä terveysviraston työntekijöiden kanssa. Hoito-lehdelle kirjataan asumiseen, terveydentilaan sekä toimintakykyyn liittyvät asiat sekä mahdollisesti kotikäynnillä tehdyt testit (MMSE sekä kotioloihin soveltuva tasapainotesti) sekä tietenkin muut kotikäynnillä esille tulleet merkittävät asiat ja huomiot. Tehdyistä kotikäynneistä on tehty Excel-taulukkopohjaan yksityiskohtainen tilastointi, joka pitää sisällään jokaisen lomakkeen kysymyksen. Tilastoinnin yhteenvedossa kyetään tarkastelemaan koko ikäryhmän vastauksia. Vuosina 1930 sekä 1931 syntyneiden kohdalla on käytetty kyseistä tilastointimenetelmää, jatkossa hankkeen tilastoinnissa käytetään ainoastaan riskiluokitusta. Hankkeen eteneminen vuonna Rauman Toimintakykyisenä ikääntyminen - hanke aloitettiin vuonna Kyseisenä vuonna 1930 syntyneitä raumalaisia oli 303, joista 210 ei kuulunut palveluiden piiriin. Kirje lähetettiin 190:lle ja käyntejä tehtiin yhteensä 153. Kotikäyntejä alettiin tehdä vuoden 2010 kevään aikana. Hankkeen kotikäyntien käynnistämisen teki geronomiopiskelija (AMK) 6,5 viikon harjoittelujaksolla. Tämän jälkeen kotikäyntejä jatkoi hankkeen projektityöntekijä muiden töiden ohella, joka osaksi viivästytti käyntien tekemistä. Lokakuusta lähtien vuonna 2011 oli lisäksi käyntejä tekemässä sama geronomiopiskelija 3 päivää viikossa. Vuonna 1930 syntyneiden kotikäynnit saatiin päätökseen vuoden 2011 marraskuussa. Marraskuussa 2011 hankkeessa jatkettiin käyntien tekemistä vuonna 1931 syntyneille. Vuonna 1931 syntyneitä oli Raumalla 270, joista 192 ei kuulunut säännöllisten palveluiden piiriin ja joille saatekirje kotikäynneistä lähetettiin. Käyntejä tehtiin 128:lle, joiden joukossa oli myös vuonna 1931 syntyneiden puolisoita, jotka ovat syntyneet vuosina 1930 sekä Tällöin käynnit kohdistuivat molemmille.

13 13 Kotikäynti perustui vapaaehtoisuuteen ja näin ollen molempien ikäryhmien kohdalla osa ikääntyneistä kieltäytyi kotikäynnistä, kertoen olevansa hyvässä kunnossa eikä katsonut kotikäyntiä tarpeelliseksi. Osaa ikääntyvistä ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoitettu ja eräällä oli palvelut käynnistymässä kotihoidon kanssa tai sitten ikäryhmään kuuluva ei asunut paikkakunnalla vakituisesti. Riskiluokitus Kotikäynnin aikana arvioitiin ikäihmisen toimintakykyä ja tämän perusteella heidät luokiteltiin neljään eri ryhmään. Riskiluokitusta muutettiin myöhemmin vuonna 1931 syntyneiden kohdalla selkeämmäksi. Jatkossa heidät luokiteltiin kolmeen eri ryhmään, jolloin yhdistettiin havaittava riski ja kohonnut riski yhdeksi samaksi luokitteluksi. 1. ohjaus palveluiden piiriin 2. hyväkuntoiset 3. havaittava riski 4. kohonnut riski riskiryhmä Riskiryhmään luokitellaan kuuluvan henkilöt, jotka kokivat yksinäisyyttä, muistisairaat, joilla on olemassa lääkitys, omaishoitajat, tasapaino-ongelmista kärsivät, kaatuminen johon ei ole selvää syytä, masennusta sairastavat sekä havaittavissa oleva toimintakyvyn alentuminen. Yhteenvetona taulukkokaaviot riskiluokista Taulukko 1. riskiluokitus 1930 syntyneet Taulukko 2. riskiluokitus 1931 syntyneet. Palvelut, joiden piiriin on ohjattu Kotikäynnin aikana ikäihmisiä ohjattiin erilaisten palveluiden piiriin, joita olivat mm. Ikäkeskuksen sairaanhoitajan vastaanotto, Soteekki, ohjattu liikuntaryhmä, apuvälinelainaamo, palveluliikenteen käyttäjäksi, päivätoiminta, sosiaalihoitajan vastaanotto, lääkärin vastaanotto, muistipoliklinikka, kuljetustuen hakijaksi, omaishoito ja jalkahoitaja. Myös asunnon muutostyöt nousivat joissakin tapauksissa esille. Palveluiden piiriin ohjatuista ei kuitenkaan ole tämän jälkeen tietoa, ovatko he olleet yhteydessä ohjattuun tahoon, vaan tämä on jäänyt ikääntyneen omaan harkintaan ja päätökseen.

14 14 Soteekki Soteekki on Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus, joka tarjoaa hyvinvointipalveluja yrityksille, yhteisöille ja yksityisille asiakkaille opiskelijatyönä opettajan ohjauksessa. Soteekissa toimii sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, sosionomi- ja fysioterapeuttiopiskelijoita. Soteekin tavoitteena on tukea Satakunnan aluekehitystä edistämällä alueen yrittäjyyttä, kehittämällä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja tukea uusien yrityksien perustamista jo koulutuksen aikana. Soteekki tuottaa asiakkaan toiveiden mukaista, räätälöityä palvelutoimintaa. Soteekin palvelutoiminta on maksullista. Rauman kaupunki tukee Soteekin toimintaa ja toimii heidän yhteistyökumppanina. Hyvinvointia edistävään kotikäyntiin osallistuvalle tarjotaan mahdollisuutta Soteekin järjestämään terveystarkastukseen. Tämä on asiakkaalle vapaaehtoinen sekä maksuton. Terveystarkastus pitää sisällään mm. pituuden ja painon mittaamisen, painoindeksin (BMI) määrittämisen, verenpaineen ja pulssin mittauksen sekä tarvittaessa voidaan tutkia näkö ja kuulo sekä lisäksi verensokeri ja hemoglobiini. Yksilöllinen terveysneuvonta kuuluu myös heidän terveystarkastuksen sisältöön. Soteekin terveystarkastuksiin kotikäynneiltä ohjattiin vuonna 1930 syntyneitä 56 henkilöä (taulukko 3.) ja vuonna 1931 syntyneitä 59 (taulukko 4). Toteutuneita terveystarkastuksia on kyseisten ikäryhmien kohdalla tehty Soteekissa yhteensä 49 syksyyn v mennessä. Taulukko 3. Taulukko 4. Liikuntaryhmä Kaupungin vanhuspalvelujen Ikäkeskuksen fysioterapian järjestämiin liikuntaryhmiin osallistui vuonna 1930 syntyneitä 55 henkilöä (taulukko 3) ja vuonna 1931 syntyneitä 59 (taulukko 4). Joihinkin ryhmiin saattoi osallistua myös ikäihmisen puoliso, vaikka kotikäynti ei varsinaisesti kohdistunutkaan häneen. Liikuntaryhmän osallistujat koostuvat niistä henkilöistä, joiden kotikäynnin yhteydessä havaittiin tarvitsevan ja hyötyvän kuntoilujaksosta ja lisäksi olivat halukkaita osallistumaan liikuntaryhmään. Ryhmät muodostettiin soittojen perusteella, jonka jälkeen osallistujille lähetettiin kutsukirje. Yhteen ryhmään mahtui mukaan noin 6-8 henkilöä. Ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa viikossa, 10 viikon ajan. Tämän on katsottu olevan riittävän pitkä aika kunnon kohentumiseen. Osallistujia kannustettiin omatoimiseen harjoitteluun kotioloissa sekä osallistumaan jatkossa erilaisiin kaupungin vapaa-aikakeskuksen tai yhdistysten järjestämiin liikuntaryhmiin sekä omatoimiseen harjoitteluun. Kaste-hankkeen ryhmiä vetävät kaupungin Ikäkeskuksen fysioterapeutit sekä kuntohoitajat. Ryhmät

15 15 kokoontuvat Kaunisjärven vanhainkodissa sekä Lapin osalta Linnavuoren palvelukeskuksessa. Kaikille ryhmäläisille tehtiin ennen jakson alkua henkilökohtainen alkutestaus lyhyellä fyysisen suorituskyvyn testistöllä SPPB (Short Physical Performance Battery). Lisäksi tehtiin Bergin tasapainotestistä osat 9 ja 11 sekä polven ojennusvoiman testaus 2 kg:n mansettipainolla. Varsinaisessa kuntoilujaksossa keskityttiin harjoittamaan tasapainon sekä lihasvoiman lisäämistä. Kuntoilujakson päätyttyä tehtiin lopputestaukset. Näin pystyttiin vertaamaan tuloksia alkutesteihin ja näin ollen selviää jakson vaikutus henkilön kunnon kohenemisessa. Kuntoilujakso saattoi joillekin osallistujille olla myös sosiaalisen kanssakäymisen lisäämistä ja virkistäytymistä. Kuntoilukerta sisälsi alkuverryttelyn (n.15 min), tasapainoradan (n.30 min), voimailuharjoituksia kuntosalilaitteilla (n.30 min) sekä loppuvenyttelyn (n.15 min). Hankkeen eteneminen vuonna 2012 Hankkeen projektityöntekijä vaihtui vuoden 2012 alussa ja hanke eteni kevään aikana suunnitellusti toteuttaen kotikäyntejä vuonna 1931 syntyneille. Kevään aikana hankkeessa toteutettiin pilotointi hyvinvointikyselylomakkeella, joka mukaili Salon kaupungin KASTEhankkeessa kehittämää mallia hyvinvointikyselystä. Rauman hankkeen ohjausryhmässä käytiin yhdessä läpi hyvinvointikyselyn lomake ja päädyttiin ottamaan kysely käyttöön seuraavaan eli vuonna 1932 syntyneen ikäryhmän kohdalla. Hyvinvointikysely sisältää kysymykset; asuminen ja ympäristö, terveys ja toimintakyky, ravitsemus sekä sosiaalinen osallistuminen. Lomake on suunniteltu vastaajan kannalta yksinkertaiseksi, pääosin rastittamalla oman näkemyksen sekä kokemuksen mukaisen vastauksen. Lomakkeessa on myös vastauksien täydennysmahdollisuus avovastaamisella. Hyvinvointikyselyn tarkoituksena on vähentää kasvavien ikäryhmien kohdalla kotikäyntien määrää. Tavoitteena on seuloa riskiryhmät ja vastaisuudessa kotikäynnit tullaan tarjoamaan vastausten sekä riskipisteytyksien perusteella. Kyselylomake lähetetään ikäihmiselle kotiin, jonka mukana on hankkeen saatekirje. Tarkoituksena on, että vastaaja täyttää lomakkeen ja palauttaa sen takaisin mukana tulleessa palautuskuoressa. Vastaamiselle on annettu aikaa 2 viikkoa. Tämän jälkeen vastaajaan otetaan yhteyttä joko puhelimitse ja tarjotaan kotikäyntiä tai lähetetään kirje, missä kiitetään osallistumisesta ikäihmisten hyvinvointikyselyyn. Ikäihmiselle jätetään kuitenkin mahdollisuus kotikäyntiin, jos itse kokee sen aiheelliseksi ja tarpeelliseksi. Vuonna 1932 syntyneitä raumalaisia on 267, joista 201 ei kuulu säännöllisten palveluiden piiriin. Näille raumalaisille tullaan lähettämään hyvinvointikysely ja kotikäyntejä tullaan tarjoamaan ja tekemään vastausten ja pisteytyksien perusteella. Ensimmäiset hyvinvointikyselylomakkeet on lähetetty Elokuun loppuun mennessä ( ) hyvinvointikyselyitä on lähetetty 75, joista palautuneita on 41. Palautuneista kyselyistä kolme henkilöä on kokenut olevansa vielä hyvässä kunnossa eivätkä ole katsoneet tarpeelliseksi osallistua kyselyyn tällä kertaa. Vastanneiden joukossa on yksi, joka oli tullut kotihoidon asiakkaaksi, mutta vastasi tästä huolimatta kyselyyn. Vastanneiden riskipisteet ovat 0-23 pisteen välillä. Kotikäyntejä on ehditty tekemään elokuun loppuun mennessä viidelle henkilölle. Kotikäyntien sisältö on ollut sama kuin

16 16 aiempien ikäryhmien kohdalla ja on painottunut tarkastelemaan ikääntyneen toimintakykyä sekä pärjäämistä kotioloissa. Samalla on annettu ohjausta sekä neuvontaa saatavilla olevista palveluista. Lisäksi on ollut kaksi puhelinkontaktia, joissa on keskusteltu hyvinvointiin liittyvistä asioista ja tarkennettu kyselyn vastauksia sekä samalla annettu puhelimitse ohjausta ja neuvontaa SYNTYNEET 267 hlöä -> 201 palv. ulkopuolella Lähetetyt kirjeet ( mennessä) 75 Palautuneet kyselyt 41 Tyhjiä lomakkeita palautunut 3 Tehdyt kotikäynnit 5 Puhelinkontaktit 2 Kotihoidon asiakkuus 1 PISTEYTYKSET VASTANNEIDEN KESKEN 0-23 Taulukko 5. lähetetyt kirjeet mennessä Lisäksi hankkeessa on kevään 2012 aikana suunniteltu kotikäynteihin sekä Kastehankkeen terveystarkastuksiin sopiva asiakaspalautelomake, jota ryhdyttiin jakamaan kotikäyntiasiakkaille lähtien. Lomakkeesta tehtiin yksisivuinen sisältäen neljä kysymystä, jotka liittyivät asiakkaan omiin kokemuksiin sekä odotuksiin kotikäynnin sisällöstä. Lomakkeessa on mahdollisuus myös vastata omin sanoin, mitä mieltä on tehdystä kotikäynnistä tai terveystarkastuksesta. Asiakaspalautelomake ja palautuskuori jätetään käynnin lopuksi asiakkaalle. Asiakaspalaute Kotikäyntien asiakaspalautteet ovat pääasiassa olleet myönteisiä. Käynnit on koettu antoisiksi sekä samalla myös mieltä virkistäväksi siinä mielessä, että kannetaan huolta ikääntyvistä. Toiveena on esitetty, että jatkossakin panostetaan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Parantamisen varaa koettiin olevan palveluiden hintojen esille tuomisessa. Kukaan vastaajista ei kuitenkaan kokenut käyntiä turhana vaan hyödyllisenä, koska keskustellen tulee selvitettyä mieltä askarruttavia asioita ja kysymyksiä. Saadut palautteet kertovat sen, että käynnit koetaan varsin tärkeiksi ja niitä on hyvä jatkaa myös hankkeen päätyttyä. 3.3 Ikääntyneiden terveystarkastukset Länsi-Suomen alueella Kaste-ohjelman Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeessa yhtenä painoalueena on iäkkäiden ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana ennakoivien palveluiden kehittämistä. Ikääntyneiden terveystarkastukset ovat yksi osa neuvontapalveluita. Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa Ikääntyneiden terveystarkastukset 75-vuotiaille raumalaisille

17 17 aloitettiin marraskuussa Keväästä 2010 alkaen tämän ikäryhmän terveystarkastusten sisällön kehittämistyötä on jatkettu Kaste hankkeessa. Terveystarkastuksessa pyritään tunnistamaan hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöitä, ennaltaehkäisemään palvelutarpeita ja kohdentamaan palveluja sekä tukemaan terveyttä ja toimintakykyä edistävien valintojen tekemistä tarjoamalla elämäntapaohjeita. Hankkeen eteneminen vuonna 2010 Vuonna 1935 syntyneiden ikäryhmälle toteutettiin (n=367) yhteensä 277 terveystarkastusta. Kutsua ei lähetetty 54 henkilölle, jotka olivat pysyvästi laitoshoidossa, säännöllisen palvelun piirissä, muuttaneet pois paikkakunnalta tai kuolleet. Vuonna henkilöä ei kokenut terveystarkastusta kutsuhetkellä tarpeelliseksi. Terveystarkastuksessa todetun toimintakyvyn perusteella 75 vuotta täyttäneet raumalaiset luokiteltiin neljään luokkaan 1. Hyväkuntoiset 75 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on ikäistään vastaava tai parempi toimintakyky. 2. Henkilöllä on havaittava toimintakyvyn lasku tai riski toimintakyvyn heikkenemiseen. Osalla on perussairaus, joka on hyvässä hoidossa ja säännölliset kontrollikäynnit. 3. Henkilöillä todettiin kohonnut riski toimintakyvyn heikkenemiseen, esim. useita pitkäaikaissairauksia; kohonnut verenpaine ja sokeriarvo (ei hoitotasolla), yli- tai alipaino, päihteet, vakava masennus. 4. Erityispalveluiden piiriin tai jatkohoitoon ohjatut henkilöt, joilla todettiin palvelun tarve. terveydenhoitajan, lääkärin vastaanotolle, muistihoitajan vastaanotolle tai laboratoriokokeisiin.) Vuonna 2010 toteutuneissa terveystarkastuksissa hyväkuntoisiksi arvioitiin 111 henkilöä (40 %) tutkituista 75 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kontrollin piirissä oli 51 henkilöä (18.4 %). Uusintakontrolliin terveydenhoitajan vastaanotolle, lääkärin tai muistihoitajan vastaanotolle sekä verikokeisiin ohjattiin 12 (4.5 %) henkilöä. Havaittava toimintakyvyn lasku tai sen riski todettiin 40 henkilöllä (14.4 %). Vuonna 2010 tähän ryhmään kuuluivat henkilöt, joilla oli liikkumiseen liittyvä haitta, erilaiset kiputilat, useita lääkärissä käyntejä. Heille jaettiin neuvoja ja opastusta tai ohjattiin fysioterapian liikuntaryhmiin. Kohonnut riski toimintakyvyn laskuun oli 63 henkilöllä (22.7 %). Tähän ryhmään kuuluvat mm. henkilöt, joilla on useita sairauksia ja jotka eivät ole hoidossa tai säännöllisen kontrollin piirissä. Taulukko 1: Vuoden 2010 terveystarkastusten tuloksia

18 18 Hankkeen ensimmäisenä vuonna 2010 riskien tunnistaminen ja tilastointi perustui yhdessä hankkeen projektipäällikön kanssa tapahtuvaan pohdintaan ja terveydenhoitajan subjektiiviseen arvioon. Apuna käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton sähköisen neuvontapalveluiden kehittämiseen liittyvän oppaan taustatietoja. Tilastointi eri riskiryhmiin tapahtui osaksi jälkikäteen. Vuoden 2010 terveystarkastuksista saatiin kuitenkin arvokasta kirjattua ja tilastoitua tietoa raumalaisten 75-vuotiaiden terveydentilasta ja toimintakyvyn riskitekijöistä. Toiminatakyvyn riskit ja niiden tunnistaminen nostettiinkin esiin hanketyön jatkuessa. Hankkeen eteneminen vuonna 2011 Koska iäkkäiden henkilöiden terveystarkastuksia varten ei ole valtakunnallisia, yhtenäisiä kriteereitä, asiaa pohdittiin yhdessä myös Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston terveyskeskussairaalan ylilääkärin ja ylihoitajan kanssa. Vuoden 2011, vuonna 1936 syntyneiden ikäluokan toimintakykyyn heikentävästi vaikuttavia tekijöitä lähdettiin tunnistamaan mm. seuraavien kriteerien avulla. Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat riskitekijät: - henkilöllä on useita pitkäaikaissairauksia (vähintään kolme) ja he eivät ole säännöllisen hoidon tai kontrollin piirissä - henkilöllä on paljon päivystyskäyntejä - yli- ja alipaino - päihteet - vakava masennus ja/tai yksinäisyys tai masennus - muistiongelmat Lisäksi riskiluokitusten sisältöjä tarkennettiin. Edellisvuoden (v.2010) terveystarkastuksissa esille nousseiden kokemusten perusteella vuonna 1936 syntyneet 75-vuotiaat raumalaiset luokiteltiin toimintakyvyn perusteella viiteen riskiluokkaan. 1. Hyväkuntoiset 75 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on ikäistään vastaava tai parempi toimintakyky. 2. Henkilöillä on perussairaus, joka on hyvässä hoidossa ja he käyvät säännöllisissä kontrolleissa. 3. Henkilöillä on havaittava toimintakyvyn lasku tai sen riski > riskiin voidaan usein puuttua jo terveystarkastuskäynnillä. 4. Henkilöillä todettiin kohonnut riski toimintakyvyn heikkenemiseen (useita pitkäaikaissairauksia, kohonnut verenpaine tai sokeriarvo, yli- tai alipaino, päihteet, paljon päivystyskäyntejä, päihteet, vakava masennus, omaishoitajuus, tms.) 5. Jatkohoitoon tai erityispalveluiden piiriin ohjatut henkilöt, joilla todettiin palvelun tarve (lääkärin vastaanotolle, verikokeisiin, muistipoliklinikalle) Vuonna 2011 toteutettiin yhteensä 310 terveystarkastusta vuonna 1936 syntyneiden ikäryhmälle (n=388). Yhteensä 56 henkilöä ei kutsuttu, koska he olivat säännöllisen kotihoidon piirissä, pysyvästi laitoshoidossa, paikkakunnalta pois muuttaneita tai vuoden aikana kuolleita henkilöitä. Kutsutuista 15 kieltäytyi terveystarkastuksesta ja seitsemän ei saapunut tai peruuttanut tarkastusaikaa. Hyväkuntoisia 75-vuotiaita 1936 syntyneiden ikäluokasta oli 147 (47.4 %). Säännöllisen hoidon ja kontrollin piirissä oli 68 (21.9 %) henkilöä. Havaittava toimintakyvyn riski eli riski

19 19 johon usein voitiin puuttua jo terveystarkastuskäynnillä, oli 13 henkilöllä (4.1 %). Heille pyrittiin jakamaan neuvoja ja opastusta esim. terveelliseen ravitsemukseen tai painonhallintaan liittyvissä asioissa tai ohjaamalla heitä esim. liikuntaryhmiin. Terveystarkastusten perusteella 36 (11.6 %) henkilöllä oli kohonnut riski toimintakyvyn laskuun (= 3 pitkäaikaissairautta, yli- tai alipaino, päihde- tai muistiongelma, yksinäisyys). Palveluiden piiriin tai jatkohoitoon ohjattiin yhteensä 46 (14.8 %) terveystarkastetuista. Vuonna 2011 toteutettiin 1936 syntyneiden ikäryhmälle 310 terveystarkastusta 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Hyväkuntoiset 75 vuotiaat Säännöllisen hoidon piirissä Havaittava riski toim.kyvyn laskuun Kohonnut riski toim.kyvyn laskuun Ohjattu palveluiden piiriin Taulukko: 2 Vuoden 2011 terveystarkastuksen tuloksia Terveystarkastusprosessi Vuosien 2010 ja 2011 terveystarkastuksia varten tiedot 75 vuotta täyttävistä raumalaisista saatiin väestörekisteristä. Heille lähetettiin kutsu saapua terveystarkastukseen. Kutsun yhteydessä kutsutut saivat esitietolomakkeen, jossa oli asumiseen, ympäristöön, terveyteen, liikuntaan, ravitsemukseen ja sosiaaliseen osallistumiseen liittyviä kysymyksiä. Esitietolomake toimi myös asiakaan valmistautumisen apuna ja pohjana asioiden käsittelylle vastaanotolla. Käytetyn esitietolomakkeen pohjana olivat sekä Raumalla vuosina toteutetun kehittämishanke Metson että Kuntaliiton kotikäyntien lomakepohjat. Terveystarkastuksessa suoritetaan terveydentilaan liittyviä seulontatutkimuksia, mm. pituus+ paino= BMI, verenpaine, hemoglobiini, verensokeri sekä näkö ja kuulo. Fyysisen toimintakyvyn kartoittamiseksi tehdään soveltaen Berg:n Kotioloihin soveltuva tasapainotesti. Lisäksi asiakkaan omista tarpeista tai hoitajan havaintojen mukaan tehdään tarvittaessa MMSE (Mini-Mental State Examination) muistitesti, Diabetes-riskipisteytys ja Masennusseula (GDS-15). Tarvittaessa voidaan kirjoittaa lähete verikokeita varten. Hoitajan haastattelussa kartoitetaan vielä asiakkaan muiden terveyspalveluiden käyttöä (silmälääkäri, hammaslääkäri, gynekologi), kontakteja omaisiin ja läheisiin, toimeentuloa sekä mahdollisuutta Kelan kautta saataviin tukiin. Terveystarkastuskäynnillä on asiakkaalla mahdollisuus kysyä palveluista ja/tai keskustella asioista, jotka askarruttavat mieltä. Terveystarkastuskäynnin yhteenveto kirjataan Effica - tietojärjestelmään HOITO- lehdelle sekä viittaus TIIVISTELMÄ - lehdelle, näin muut työntekijät voivat löytää tiedot terveystarkastuksesta.

20 20 Tiedot väestörekisteristä Kutsu 75-vuotiaille Esitiedot Mittaukset Hoitajan haastattelu Kirjaus Effica tietojärjestelmään Seuranta Kuvio vuotiaiden terveystarkastusprosessi Hankkeen eteneminen vuonna 2012 Hankkeen eteneminen jatkui kevään 2012 aikana. Vuonna 1936 syntyneiden ikäluokan terveystarkastukset saatiin suoritettua suunnitellusti. Ikäluokkien henkilömäärät nousevat jatkuvasti ja kokonaisille ikäluokille suunnattujen terveystarkastuksen suorittaminen on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa. Niinpä terveystarkastusten osalta päädyttiin Rauman Kaste-hankkeen ohjausryhmän hyväksymänä jatkaa seuraavan ikäluokan, vuonna 1937 syntyneiden 75-vuotiaiden raumalaisen terveystarkastuksia mukaellen Salon KASTE hankkeessa kokeiltua ja käytössä olevaa Hyvinvointikyselyä. Hyvinvointikysely lähetetään koko 1937 syntyneiden ikäluokalle (n= 375) poissulkien säännöllisen kotihoidon piirissä tai pysyvästi laitoshoidossa oleville. Hyvinvointikysely sisältää kysymyksiä asumiseen, terveyteen ja toimintakykyyn, ravitsemukseen ja sosiaaliseen osallistumiseen liittyen. Kyselyn vastaukset on ns. riskipisteytetty ja vastausten perusteella kutsutaan henkilöt terveystarkastukseen. Riskipisteytyksen pohjana on osaksi Salon malli sekä paikallisesti asiantuntijoiden ja vielä erikseen Rauman Kaste-hankkeen ohjausryhmän kanssa läpikäyty malli. Terveystarkastuksen sisältö vastaa aikaisempien ikäluokkien terveystarkastusten sisältömallia. Käynnin yhteenveto kirjataan Effica potilastietojärjestelmään. Elokuun loppuun mennessä ( ) Hyvinvointikysely on lähetetty vuotiaalle raumalaiselle. Käytettävissä tällä hetkellä on 107 henkilön tiedot. Näistä 90 henkilöä on palauttanut kyselyn, Kaksi henkilöä palautti tyhjän lomakkeen. 107 tiedossa olevasta henkilöstä 17 ei ole palauttanut kyselyä. Terveystarkastukseen 75-vuotiaista raumalaisista on riskipisteytyksen perusteella kutsuttu 30. Hyvinvointikyselyn vastaukset painottuvat hieman eri tavoin. Niinpä käytössä ei ole määrättyä riskipisterajaa. Nyt kutsuttujen riskipisteet ovat olleet 0-22 pisteen välillä.

21 syntyneet ikäryhmä on 375 hlöä lähetetyt kirjeet mennessä käytettävissä olevat tiedot palauttaneet tyhjiä lomakkeita palautunut terveystarkastukseen kutsutut riskipisteet vastanneiden kesken 130 hlölle 107 hlöstä 90 hlöä 2 hlöä 30 hlöä 0-22 riskipistettä Taulukko 3: Lähetetyt hyvinvointikyselyt ( ) 3.4 Omaishoitajien terveystarkastukset Ikäkausitarkastusten rinnalla on koko Kaste-hankkeen ajan ( ) tehty myös omaishoitajille suunnattuja terveystarkastuksia. Terveystarkastukset on pyritty suuntaamaan ensisijaisesti niille omaishoitajille, jotka ovat jo pitkään hoitaneet läheistään. Tiedot kutsuttavista omaishoitajista vuosina 2010 ja 2011 saatiin omaishoidon palveluvastaavilta. Omaishoitajien terveystarkastuksissa käytettiin samaa mallia kuin 75-vuotiaiden terveystarkastuksissa. Omaishoitajille lähetettiin kutsu saapua tarkastukseen. Kutsun yhteydessä he saivat esitietolomakkeen, jonka he täyttivät etukäteen ennen vastaanotolle tuloa. Esitietolomake toimi vastaanotolla keskustelun pohjana. Myös omaishoitajien terveystarkastuksissa suoritetaan terveydentilaan liittyviä seulontatutkimuksia, fyysisen toimintakyvyn kartoittamiseksi tasapainotesti. Omaishoitajilla on mahdollisuus keskustella erityisesti omaishoitoon liittyvistä haasteita tai muista mieltä askarruttavista asioista. Vuonna 2012 on omaishoitajien kohdalla otettu käyttöön Omaishoitajien hyvinvoinnin arviointilomake. Hyvinvointikyselyn kautta omaishoitajilla on mahdollisuus arvioida läheisensä hoitamiseen liittyviä mahdollista tuen tarvetta, arvostusta sekä omaa jaksamistaan. Omaishoitajien palautettua lomakkeen, palveluvastaavat tekevät arviokäynnin ja näiden arviokäyntien perusteella tarvittaessa omaishoitajat ohjataan terveystarkastukseen. 4. HANKKEEN AIKANA TEHDYT OPINNÄYTE- JA MUUT SELVITYSTYÖT Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Turun Yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana on aloitettu kaksi opinnäytetyötä liittyen terveystarkastuksiin ja yksi integroiva projektityö liittyen hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja terveystarkastusten kustannuslaskentaan Terveystarkastuksiin liittyen on tekeillä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen opiskelijan pro gradu- tutkielma. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kotona asuvien 75-vuotiaisen (vuonna syntyneiden) kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä. Itsenäisen selviytymisen kuvaamisen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka ovat yhteydessä itsenäiseen selviytymiseen tai uhkaavat itsenäistä selviytymistä. Selviytymistä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää esimerkiksi palveluiden kohdentamiseksi oikein.

RAUMAN OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI

RAUMAN OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI RAUMAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveysvirasto Ikäkeskus/Ehkäisevä työ Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012- juurruttamishanke

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Valmistunut 15.9.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton yhteistyönä Tekijöinä kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Pöytäkirja 4 Vanhusneuvosto 2/2015 56100 Ruokolahti

Ruokolahden kunta Pöytäkirja 4 Vanhusneuvosto 2/2015 56100 Ruokolahti Vanhusneuvoston kokous 2/2015 Aika Tiistai 21.4.2015 kello 9.00 11.30 Paikka Läsnä Poissa Puheenjohtaja Sihteeri Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Toivo Ruohonen, Eläkeliiton Ruokolahden yhdistys

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 7.10.2014 klo 12 14:30 Paikka Hallinnon tilat, Moisiontie 19 Paikalla Heli Jalonen,

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Havainnointikäyntien tausta 1. Havainnointikäyntejä tehtiin marras- joulukuussa 2013 yhteensä 22, näistä puolet Jyväskylässä 2. Havainnoinnit teki Oma tupa,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot