VÄLIRAPORTTI. Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke Rauman osahanke Taina Henriksson-Leivo Sanna Laine Hanna Ämmälä

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke Rauman osahanke Taina Henriksson-Leivo Sanna Laine Hanna Ämmälä

2 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Rauman hankkeen tavoitteet ja toteutus 4 3. Hankeosiot Neuvontapalvelut Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Ikääntyneiden terveystarkastukset Omaishoitajien terveystarkastukset Hankkeen aikana tehdyt opinnäyte-.ja muut selvitystyöt Hankkeen aikaiset koulutus- ja muut tilaisuudet Rauman osahankkeen saama julkisuus Hankkeen kustannukset Yhteenveto Pohdinta 26

3 3 1. JOHDANTO KASTE Toimintakykyinen ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa hankkeen päätavoitteena on kehittää palveluja niin, että ikääntyneillä on mahdollisuus asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Kaste on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen, strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä väestön osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Näihin tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia, varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. Länsi-Suomen KASTE- hanke muodostuu kahdesta kuntien kehittämistarpeiden perusteella kootusta kehittämisteemasta: ikääntyneiden neuvontakeskuksen perustaminen ja rajapintakäytänteiden kehittäminen. Toteuttamisperiaatteina noudatetaan toteuttamista lähipalveluina, hyvien käytäntöjen hyödyntämistä, ikääntyvien osallisuuden tukemista, monituottajamallia, omaishoidon roolin korostamista, kolmannen sektorin osuuden lisäämistä sekä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on, että uudet toimintatavat ja innovaatioiden kokeilu juurtuvat osaksi kuntien vanhuspalveluiden toimintatapoja. Hanketta toteutetaan yhteistyössä ikääntyneiden, heidän omaistensa, luottamushenkilöiden ja eri organisaatioiden henkilöstön kesken Yhteiskunnan ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen, kysyntään ja kustannuksiin. Väestön ikääntyessä on välttämätöntä tehostaa ja lisätä toimia, joilla edistetään väestön hyvinvointia ja terveyttä. Toimintaa on kehitettävä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa mutta myös laajemmin eri toimijoiden yhteistyössä. Rauman kaupungin yli 65-vuotiaan väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin. Vuonna 2020 yli 75-vuotiaiden määrä on Raumalla 21 % suurempi kuin vuonna 2012 ja vuonna 2040 jo 80 % suurempi. Samalla kuitenkin työikäisen väestön määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä 18 %. Vuosittain päivittäistä apua tarvitsevien määrä kasvaa keskimäärin 3%. Erityisesti muistisairaiden vanhusten määrän kasvu luo paineita palvelujärjestelmän kehittämiselle. Asiakasmäärän kasvu ja toisaalta huoli pätevän työvoiman saannista tulevaisuudessa edellyttävät uusien työtapojen ja tekniikan käyttöönottoa. Ikääntyneiden henkilöiden hyvinvoinnin tukeminen ja omassa kodissa selviytyminen mahdollisimman pitkään siirtävät vaativien palvelujen tarvetta myöhempään ajankohtaan sekä mahdollistavat palvelurakenteen muuttamisen avohoitopainotteisempaan suuntaan. Tämä on sekä yhteiskunnan että asiakkaan näkökulmasta katsottuna itsestään selvä tavoite. Palvelujen järjestämisessä ovat asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden autonomisuus tärkeitä lähtökohtia. Rauman kaupungin ikääntymispoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2012 on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Strategisena tavoitteena on mm, että yli 75-vuotiaista raumalaisista 91 % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten

4 4 sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on edellytyksenä mm. ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen. Hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä voidaan parantaa kaikissa elämänvaiheissa. Ikääntyvässä yhteiskunnassa onkin tärkeää kehittää palveluja ja muita toimintoja vastaamaan ikäystävällisesti ja joustavasti ikääntyvien yksilöllisin tarpeisiin. Kaiken toiminnan tavoitteena on tukea onnistuvaa ikääntymistä. Tähän tavoitteeseen pyritään ottamalla käyttöön ja vahvistamalla ikäihmisten omia voimavaroja sekä tukemalla heitä tekemään elämäsään hyvinvointia ja terveyttä edistäviä valintoja. Valtakunnallisesti ja myös Rauman kaupungin ikääntymispoliittisessa strategiassa on nostettu esiin ennaltaehkäisevä toiminta ja sen kehittäminen. Ehkäisevällä työllä ja palveluilla sekä terveyden edistämisellä voidaan myöhentää ikääntyneiden palvelujen tarvetta. Ehkäisevän toiminnan kehittämiseksi Rauma on mukana Toimintakykyinen ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi- Suomessa ikääntyneiden neuvontakeskuksen perustaminen teemalla. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman (2007) mukaan Ikääntyneiden neuvontakeskuksista luodaan koko maan kattava matalan kynnyksen toimipisteverkosto osittain kuntien yhteistyönä. Neuvontakeskuksissa annetaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta palveluista, liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä ja tapaturmien ehkäisystä. Neuvontakeskuksissa voidaan myös arvioida ja seurata toimintakykyä ja terveydentilaa. Toimintamallissa kunnat, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä. Toteutus voidaan tiivistää kahteen asiaan: 1) neuvontakeskusverkoston laajentaminen koko maahan ja 2) hyvinvointia edistävien kotikäyntien laajentaminen osaksi ikäihmisten palveluvalikoimaa. 2. RAUMAN HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Hanke käynnistyi Raumalla hankerahoituksen varmistuttua. Hankkeen tavoitteena oli tukea ikääntyneen kotona selviytymistä ja asumista. Tavoitteena oli mallintaa neuvontapalveluiden yhden luukun toimintatapa, jolloin ikäihmisten olisi helppo saada tietoa, ohjausta ja opastusta yhdestä paikasta. Neuvonta- ja ohjauspalvelut kohdentuisivat kaikille raumalaisille ikäihmisille tai heidän läheisilleen. Tavoitteena oli perustaa neuvontakeskus, jonne keskittyisivät ennaltaehkäisevän toiminnan moniammatillisen tiimin palvelut. Neuvontapalveluita ja ehkäisevää työtä oli tarkoitus toteuttaa neuvontapuhelimen, terveystarkastusten ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien avulla. Tavoitteena oli myös kehittää ikäihmisille suunnattua tiedotusta ja tiedon jakamista kaupungin nettisivuja uudistamalla. Omaishoitajien työssä jaksamisen tukeminen oli myös yhtenä tavoitteena. Tarkoituksena oli etsiä uusia tukimuotoja omaishoitoon. Hyvinvointiteknologisten ratkaisujen selvittäminen ja käyttöönotto tukemassa kotihoitoa ja tehostetun palveluasumisen asukkaiden turvallisuutta olivat myös hankkeen tavoitteita. Hanketta varten oli varattu yhden henkilön palkkakulut. Hankkeessa aloitti kolme projektityöntekijää Taina Henriksson-Leivo 50 % neuvontapalvelut, Maija-Liisa Lievonen 20 % Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja Hanna Ämmälä 30 % terveystarkastukset. Maija-Liisa Lievonen siirtyi omaishoidon palveluvastaavaksi ja palveluvastaava Sanna Laine jatkoi hyvinvointia edistävien kotikäyntien tekemistä. Lisäksi hankkeen toteuttamisessa on ollut mukana sosiaali- ja terveysviraston muuta henkilökuntaa, kuten toimistosihteerejä, fysioterapeutteja, palveluvastaavia ja lääkäreitä.

5 5 Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä. Muutamia henkilövaihdoksia on tapahtunut hankkeen aikana. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen edustaja Seppo Ala-Siuru jäi pois keväällä 2010 ja hänen tilalleen tulivat Tarja Mäki ja Kimmo Kouru. Marraskuussa 2010 edustajaksi tuli myös Risto Kupari Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksesta. Helmikuussa 2012 tapahtui useampia henkilövaihdoksia. Sosiaalitoimen edustaja Marita Salonen jäi pois ja tilalle tuli Sanna Laine. Satakunnan ammattikorkeakoulun edustaja Jaana Simulan tilalle tuli Tarja Mäkelä ja Vapaaehtoisjärjestöjen edustaja Pauli Leinon tilalle Matti Kaukkila. Ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2010 kolme kertaa, 2011 kolme kertaa ja 2012 kolme kertaa. Kokouksiin on laadittu asialistat ja muistiot. Kokousten liitteet on toimitettu ryhmäläisille muistion mukana sähköpostilla tai kirjeellä. Hankkeen ohjausryhmä ajalla Ujula Tarja Katko-Kesälä Emilia Arvela Outi Alin Tarja Salonen Marita Lievonen Maija-Liisa Ämmälä Hanna Henriksson-Leivo Taina Ala-Siuru Seppo Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Simula Jaana Satakunnan ammattikorkeakoulu Huhtanen Timo Ikäihmisten neuvosto Leino Pauli Vapaaehtoisjärjestöt Nyfors Hanna Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke Ujula Tarja Katko-Kesälä Emilia Arvela Outi Alin Tarja Salonen Marita Lievonen Maija-Liisa Ämmälä Hanna Henriksson-Leivo Taina Mäki Tarja Kouru Kimmo Simula Jaana Huhtanen Timo Leino Pauli Nyfors Hanna Ujula Tarja Katko-Kesälä Emilia Arvela Outi Alin Tarja Salonen Marita Lievonen Maija-Liisa Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Satakunnan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten neuvosto Vapaaehtoisjärjestöt Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke

6 6 Ämmälä Hanna Henriksson-Leivo Taina Kupari Risto Mäki Tarja Kouru Kimmo Simula Jaana Huhtanen Timo Leino Pauli Nyfors Hanna Ujula Tarja Katko-Kesälä Emilia Arvela Outi Alin Tarja Kumpulainen Arja Lievonen Maija-Liisa Laine Sanna Ämmälä Hanna Henriksson-Leivo Taina Kupari Risto Mäki Tarja Kouru Kimmo Mäkelä Tarja Huhtanen Timo Kaukkila Matti Nyfors Hanna Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Satakunnan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten neuvosto Vapaaehtoisjärjestöt Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Rauman kaupunki / kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Satakunnan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten neuvosto Vapaaehtoisjärjestöt Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke Hankkeen alkuvaiheessa oli myös pienryhmätoimintaa hankeen eri osa-aluilta. Rauman hankkeen aloitusseminaari pidettiin Kulttuuritalo Posellissa Kehittämispäällikkö Reija Heinola Terveyden ja Hyvinvoinninlaitokselta kertoi neuvontapalveluista, Projektipäällikkö Hanna Nyfors Länsi-Suomen KASTE-hankkeesta ja Rauman projektityöntekijät esittelivät omat osuutensa. Erityisliikunnanohjaaja Tarja Mäki luennoi aiheesta Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä liikkeelle. 3. HANKEOSIOT Raumalla KASTE-hankkeen kehittämiskohteena olivat ikäihmisten palveluihin liittyvien neuvontapalveluiden kehittäminen, hyvinvointia edistävien kotikäyntien aloittaminen 80 vuotta täyttäville ja terveystarkastukset 75 vuotta täyttäville. 3.1 Neuvontapalvelut Vanhuspalvelujen tuloalueella tapahtui hallinnollisia muutoksia , jolloin sosiaali- ja terveysvirasto yhdistyivät. Samassa yhteydessä perustettiin vanhuspalvelujen tuloalueelle Ikäkeskus, johon keskittyivät mm. neuvontapalvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta. Alkuvuoden 2011 ajan Ikäkeskuksen neuvontapalvelut oli hajallaan kaupungin eri

7 7 toimipisteissä mutta muutos parempaan tuli kesällä. Palvelukeskus Mansikkapaikka valmistui , jonka jälkeen vanhuspalvelujen Ikäkeskuksen neuvonta- ja ehkäisevää työtä tekevät työntekijät muuttivat saman katon. Ikäkeskuksessa työskentelevät palvelupäällikkö, joka vastaa yksikön toiminnasta sekä SAS-toiminnasta, toimintaterapeutti (neuvontapalvelut), kaksi yli 65-vuotiaiden omaishoidon palveluvastaavaa, palveluvastaava (hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja lyhytaikaishoidon paikkojen täyttäminen), sairaanhoitaja (terveystarkastukset). Lisäksi ikäkeskuksen alaisuuteen kuuluvat lyhytaikaishoito, päiväkeskus-, kuntoutus- ja viriketoiminta. Palvelukeskuksessa toimivat myös kotihoitokeskus, kolme 15 asukkaan tehostetun palveluasumisen hoivakotia muistisairaille sekä 15 asukkaan vaikeavammaisten asumisyksikkö Puhti. Palvelukeskuksen vihkiäisiä vietettiin Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Lounais- Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Rauno Saari. Kutsuvieraita oli saapunut tilaisuuteen 100. Avoimet ovet järjestettiin Iltapäivän aikana palvelukeskuksen toimintaan ja tiloihin tutustui noin 200 raumalaista. Hankkeen projektityöntekijä oli palvelukeskuksen rakennusvaiheen aikana käyttäjän edustajana työmaakokouksissa sekä talon valmistuttua käynnistämässä sen toimintaa. Ikäkeskuksen neuvontapalvelut toteutuvat matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatteella. Asiakkaiden on mahdollista tulla neuvontakeskukseen keskustelemaan ikääntymiseen liittyvistä asioista ja palveluista. Samalla he saavat neuvontaa ja ohjausta ikääntymiseen liittyvistä asioista. Jonkin verran asiakkaita käykin tapaamassa työntekijöitä mutta pääasiassa yhteydenotot tapahtuvat puhelimitse. Myös sähköpostilla omaiset ja läheiset ottavat yhteyttä. Tarvittaessa voidaan tehdä myös kotikäynti. Ikäneuvontapuhelin Ikäneuvontapuhelin aloitti toimintansa Tavoitteena on antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta ikäihmistä tai läheisiä askarruttavissa asioissa, kuten kotona asumista tukevista palveluista (mm. kotihoidon hoiva- ja hoitopalvelut, tukipalvelut mm. turvapuhelin, ateriapalvelut) ikääntymiseen liittyvistä käytännön asioista asumisesta ja asumisvaihtoehdoista palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito taloudellisista etuuksista (KELA, toimeentulotuki) apuvälineistä liikkumisesta (palveluliikenne, kuljetuspalvelut) tapaturmien ehkäisystä liikunta-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista järjestöjen toiminnasta Puheluihin vastataan virka-aikana mutta käytännössä puhelin on ollut auki 24h vuorokaudessa. Tästä huolimatta lähes kaikki soitot tulevat virka-aikana. Joitakin soittoja on tullut klo jälkeen.

8 8 Puhelujen määrä oli vuonna 2010 (8kuukautta) 124 kpl, vuonna 2011 (12 kk) 271 kpl ja vuonna 2012 (8 kk) 204 kpl. Soittaja on yleensä omainen tai läheinen. Noin 20 % soittajista on miehiä. Soitot koskevat eniten yli 80-vuotiaita. Tilasto neuvontapuhelimesta kk kk kk Kotikäyntejä Tapaaminen toimistolla Soittaja itse 64 52,4 % 82 30,3 % 74 36,3 % omainen / läheinen 51 39,8 % ,3 % ,9 % ystävä / naapuri 5 4,0 % 13 4,8 % 9 4,4 % viranomainen tmv. taho 4 3,1 % 10 3,6 % 11 5,4 % Yht nainen 95 80,5 % ,9 % ,8 % mies 23 19,5 % 53 22,1 % 43 24,2 % Asiakkaan ikä alle 65 v 3 2,7 % 15 8,4 % 2 1,6 % v 17 15,3 % 11 6,1 % 18 14,4 % v 28 25,2 % 23 12,8 % 23 18,4 % v 34 30,6 % 47 26,3 % 42 33,6 % yli 85 v 29 26,1 % 83 46,4 % 40 32,0 % Järjestöyhteistyö Raumalaisille eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöille lähetettiin keväällä 2011 kysely liittyen Palvelukeskus Mansikkapaikkaan valmistuvien järjestötilojen käytöstä. Kysely lähetettiin yhteensä 47 järjestölle, joista 42 palautti kyselyn. Lisäksi järjestöille järjestettiin marraskuussa 2011 tiedotustilaisuus liittyen Mansikkapaikan järjestötilojen käyttöön. Tilaisuuteen osallistui 20 eri järjestöstä yhteensä 35 edustajaa. Osallistujille kerrottiin tulevasta toiminnasta, tilojen käyttöperiaatteista ja heillä oli mahdollisuus tutustua valmistuviin tiloihin. Palvelukeskus Mansikkapaikan pohjakerrokseen on varattu kokous- ja neuvottelutiloja eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöille kokous- ja harrastustoimintaa varten. Kokoushuoneita on kolme. Huoneiden koko vaihtelee neliön välillä ja tilaa on hengelle huoneen koosta riipuen. Yhdistykset voivat tarvitessaan varata lukittavan varastokaapin kokoustarvikkeiden ja -materiaalin säilyttämistä varten. Lisäksi alakerrassa on ns. monitoimitila, joka toimii klo välisenä aikana vaikeavammaisten päivätoimintatilana mutta on iltaisin ja viikonloppuisin järjestöjen varattavissa eri tilaisuuksia varten. Palvelukeskuksen 1. kerroksessa on luento- ja koulutustila noin 40 hengelle ja oleskelu- /seurustelutila noin 20 hengelle. Luentotilassa on kiinteä projektori ja kannettavan tietokoneen saa tarvittaessa lainaksi. Tilassa on myös kaksi tietokonetta ikäihmisten käyttöön ja tarvittaessa on mahdollisuus saada ohjausta koneiden käytössä.

9 9 Kaikkiin kokous- ja luentotiloihin on mahdollisuus saada lainaksi kannettava tietokone, projektori, valkokangas ja lehtiötaulu. Langaton WLAN-verkko on asennettu koko palvelukeskukseen. Luento- ja monitoimitila on varustettu kahvin- ja vedenkeittimellä sekä kahviastiastolla. Tarjoilu kokous- ja luentotiloihin on mahdollista järjestää myös Kaunisjärven vanhainkodin keittiön tai Kaunisjärvellä kahvilatoimintaa pitävän yrittäjän toimesta. Keväällä 2012 järjestettiin yhteistyössä Näkövammaisten keskusliitto ry:n kanssa muistitaitoryhmä näkövammaisille kotona asuville asiakkaille kahdeksan kertaa. Muu yhteistyö Palvelukeskus Mansikkapaikassa aloitettiin keväällä 2012 yhdessä Länsi-Suomen kesäyliopiston ja Rauman kaupungin kansalaisopiston kanssa Tiistai-tiima, joka kokoontuu joka toinen tiistai tunnin ajaksi eri aihealueiden tiimoilta. Tilaisuus on tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille. Hyvinvointiteknologian kokeilu ja käyttöönotto Hyvinvointiteknologian kartoittaminen ja sen mahdollinen käyttöönotto sisältyivät myös hankkeen tavoitteisiin. Keväällä 2010 kotipalvelulle tarjottiin mahdollisuutta osallistua Videran tarjoamaan Hyvinvointi-TV:n käyttökokeiluun virtuaalisesta kotipalvelusta. Hankkeen projektityöntekijä lähti vetämään kokeilua kotihoidossa. Virtuaalipalvelussa muodostuu vuorovaikutteinen ja reaaliaikainen kuvayhteys asiakkaan tai asiakkaiden ja kotipalvelun henkilökunnan välille. Tavoitteena oli, että kuvayhteyden avulla osa henkilökohtaisista kotikäynneistä, joissa ei kotipalvelun käyntiin liity erityisiä toimenpiteitä tai vastaavia tarpeita, voitaisiin korvata kuvayhteydellä. Virtuaalikotikäynnin tarkoitus ei ollut syrjäyttää perinteistä kotipalvelua, vaan olla tukemassa sitä. Kysymyksessä oli palvelukokonaisuus, jossa hyödynnetään videoneuvottelu- ja tiedonsiirtotekniikkaa. Hyvinvointi-TV on interaktiivinen palvelualusta, ja sitä käytetään television tai kosketusnäytön välityksellä. Palvelu toteutetaan kaksisuuntaisena laajakaistayhteytenä. TV:n välityksellä on mahdollista tukea ikääntyvien ihmisten omatoimisuutta ja itsenäisyyttä, sekä lisätä toimintakykyä ja mahdollisuutta kotona asumiseen. Sen välityksellä on mahdollista pitää yhteyttä myös omaisiin. Silloin omainen hankkii kotiinsa yhteydenpitoon tarvittavan omaisliittymän ja tietokoneeseensa kameran ja mikrofonin. Asiakas tarvitsee kotiinsa kosketuksella toimivan näyttöruudun, pienen kameran ja mikrofonin.

10 10 Kotipalvelu tarvitsee käyttöönsä vastaavat laitteet yhteyden saamiseksi. Palvelu vietiin asiakkaan kotiin Internetin avulla ja hoitajan käynti hoidettiin ruudun välityksellä. Asiakkaat voivat samanaikaisesti kohdata toisensa ja vaihtaa kuulumisia keskenään. Tällaisen kohtauspaikan kautta on mahdollista tarjota järjestettyä ohjelmaa, kuten liikuntaa, keskustelutilaisuuksia, menneiden muistelua, erilaisia musiikkiohjelmia ja vapaata keskustelua. Videralta saatiin koekäyttöön yhteensä 30 laitetta. Laitteita asennettiin asiakkaille yhteensä 24 ja kuusi laitetta asennettiin kotipalvelun tiimi- ja kerhotiloihin. Kesälomista johtuen suunnitellut laiteasennukset eivät toteutuneet heinäkuussa vaan asennukset toteutuivat elo-syyskuun aikana Laitteiden toimituksesta ja asennuksista vastasi Videra. Varsinainen kokeilu alkoi lokakuussa 2010 ja sen kestoksi sovittiin neljä kuukautta. Kokeilu päättyi tammikuussa Marraskuussa 2011 aloitettiin oman ohjelman tuottaminen Raumalta. Mukaan saatiin Satakunnan ammattikorkeakoulun Soteekki, jonka opiskelijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä niin, että he tuottivat ohjelmaa Hyvinvointi-TV:n kautta. Lähetyksiä oli kaksi kertaa viikossa ja ohjelman tuottamisesta vastasivat opiskelijat. Ohjelman tuottamiseen osallistui myös vanhustyöntekijöitä eri yksiköistä. Ohjelmatarjonta sisälsi mm. liikuntatuokioita, teemajuttuja, terveysinfoa, visailuja ja sanomalehtituokioita. Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelman sosionomiopiskelija Anneli Liesmäki teki opinnäytetyön Hyvinvointi-TV osana kotihoitoa. Tutkimustulosten perusteella todettiin ikäihmisten suhtautuvan ennakkoluulottomasti uuteen tekniikkaan. Käyttäjistä he, jotka alusta lähtien käyttivät laitetta rohkeasti, hyötyivät siitä myös eniten. Käyttäjät uskoivat laitteen lisäävän sosiaalista kanssakäymistä ja tuovan helpotusta yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteeseen, mutta se edellyttää aktiivista laitteen käyttämistä. Tutkimus osoitti kotipalvelulla olevan asiakaskäyntejä, jotka voidaan hoitaa virtuaalikäynteinä mutta asiakkaiden valintaan ja asiakaskäyntien sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, esim. muistisairaille Hyvinvointi-TV palveluna ei sovi. Laitteen käyttö oli ikäihmisille helppoa, mutta lukuisat tekniset viat häiritsivät laitteen käyttöä ja siitä saatua kokemusta. Päätelmänä on, että laite sopii osaksi kotihoitoa, mutta tekniset ongelmat ja häiriöt osoittivat kehitystyön olevan vielä kesken. Lukuisat tekniset ongelmat käyttökokeilun aikana, sekä kokeilun alussa ilmenneet ohjelmien puuttumiset ja lähetysten

11 11 katkeamiset latistivat niin käyttäjien kuin henkilökunnankin intoa käyttää uutta laitetta. Tämän vuoksi laitteita ei kokeiluajan jälkeen otettu pysyvään käyttöön vaan kokeilu päättyi tammikuussa Palvelukeskus Mansikkapaikan tehostetun palveluasumisen palvelukodit muistisairaille valmistuivat heinäkuussa Palvelukotien suunnitteluvaiheessa hankkeen projektityöntekijä tutustui suunnitteluun osallistuvien käyttäjän edustajien kanssa ELSIturvalattioiden toimintaan ja päädyttiin esittämään perinteisten hoitajakutsujärjestelmien sijasta turvalattian käyttöönottoa. Turvalattian toiminta perustuu anturiteknologiaan, jossa lattiapinnoitteen alle asennetaan anturikalvo. Anturi tunnistaa ja viestittää hoitohenkilökunnalle mikäli asukas esimerkiksi kaatuu. Muistisairaat asukkaat eivät tarvitse perinteistä ranneketta eikä heidän tarvitse itse tehdä mitään aktiivista toimenpidettä hälytyksen käynnistämiseksi. Asukkaan kaatumisista tulee aina hälytys hoitajan puhelimeen mutta kaikki tapahtumatyypit eivät ole luonteeltaan hälytyksiä vaan ns. ei-toivottujen tilanteiden ennaltaehkäisy sekä hoidon oikea-aikainen kohdentaminen ovat mahdollisia turvalattian avulla. Järjestelmään on tarvittaessa liitettävissä perinteiset hoitajakutsulaitteet, kuten painikkeet ja vetonarut. Palvelukodeissa on valmius ottaa käyttöön myös Vivago hyvinvointirannekkeet. Palvelukeskus Mansikkapaikan vaikeavammaisten asumisyksikkö Puhdissa otettiin käyttöön Vivago-hyvinvointiranneke järjestelmä, jossa toimintoina on mm. asukkaiden jatkuva aktiviteetin seuranta, joka mahdollistaa automaattisen hälytyksen tekemisen silloin, kun käyttäjä ei sitä itse pysty tekemään. Sen avulla voidaan arvioida ja ennakoida asiakkaan voinnin muutoksia ja seurata hoitoa. Ilmoitus tulee myös silloin, jos ranneke riisutaan. Puhdin kaikkiin asuinhuoneisiin on asennettu Elsi Turvalattian anturikalvo, jolloin sen käyttöönotto on helposti toteutettavissa. 3.2 Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat yksi osa Raumalla meneillään olevaa Kastehanketta, jonka tavoitteena on ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ennalta ehkäisevän toiminnan kehittäminen. Kotikäynnin tavoitteena on tukea ikääntyneen kotona selviytymistä ja asumista antamalla kotikäynnin yhteydessä neuvontaa ja ohjausta tarjolla olevista palveluista, ennakoida palvelujen tarvetta ja tuoda esille ikääntyneen omia voimavaroja omatoimisuuden säilyttämiseksi. Hankkeen kotikäynnit kohdentuvat 80 vuotta täyttäneille ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisten palveluiden piirissä tai laitoshoidossa asuvia. Ikäihmisten henkilötietojen saamiseksi on käytetty väestörekisteriä. Kotikäynnillä käytetään pohjana Kuntaliiton lomaketta, joka on muutettu omia tarpeita vastaavaksi jo Metso-projektin aikana. Kotikäynnillä keskustellaan asumiseen, terveydentilaan sekä toimintakykyyn liittyvistä asioista, kartoitetaan arkipäivän askareista ja tehtävistä selviytymistä sekä pyritään ennakoimaan niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Käynnillä kartoitetaan mm. päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, kotihoidon tarvetta sekä mahdollista apuvälineiden ja asunnon muutostöiden tarvetta. Käynnin aikana saa myös tietoa ja opastusta tarjolla olevista palveluista ja apuvälineistä. Käynnin yhteydessä voidaan tarvittaessa tehdä muistitesti MMSE (Mini-Mental State Examination) sekä kotioloihin soveltuva tasapainotesti.

12 12 Jokaisella kotikäynnillä jaetaan Turvallisia vuosia -esite, joka kertoo kotitapaturmista ja niiden ehkäisemisestä. Lisäksi jaetaan myös Ikäinstituutin Kävely kevyemmäksi esite jossa on selkeästi esitetty alaraajoihin kohdistuvia liikkeitä. Kotikäynnillä jaetaan kaupungin Ikäihmisten palveluopas, joka sisältää tietoa erilaisista saatavilla olevista palveluista sekä niiden yhteystiedot. Opas toimii niin sanotusti pienimuotoisena puhelinluettelona ja on saanut positiivista palautetta. Muut jaettavat materiaalit määräytyvät sen mukaan, mitä kotikäynnillä tulee esille, esimerkiksi kuljetustukihakemus tai palveluliikenteen esite. Kotikäyntiin osallistuvalle tarjotaan mahdollisuus osallistua Soteekin terveystarkastukseen sekä ohjattuun liikuntaryhmään. Liikuntaryhmä on ollut erittäin suosittu ja se on koettu merkittäväksi hyvinvointia edistäväksi tekijäksi monella tapaa. Liikuntaryhmän suosio on lisännyt ryhmien määrää merkittävästi ja tämän vuoksi vuonna 1932 syntyneiden kohdalla tätä ohjattua liikuntaryhmää ei pystytä järjestämään. Dokumentointi ja tilastointi Asiakkaan antamia tietoja käsitellään tilastojen laatimisen yhteydessä luottamuksellisesti niin, ettei yksittäisen ihmisen henkilöllisyys paljastu missään vaiheessa. Asiakkaalta pyydetään kirjallisen suostumus kotikäynnin tietojen kirjaamiseen Effican terveyskertomuksen Hoito-lehdelle, joka on yhteiskäytössä terveysviraston työntekijöiden kanssa. Hoito-lehdelle kirjataan asumiseen, terveydentilaan sekä toimintakykyyn liittyvät asiat sekä mahdollisesti kotikäynnillä tehdyt testit (MMSE sekä kotioloihin soveltuva tasapainotesti) sekä tietenkin muut kotikäynnillä esille tulleet merkittävät asiat ja huomiot. Tehdyistä kotikäynneistä on tehty Excel-taulukkopohjaan yksityiskohtainen tilastointi, joka pitää sisällään jokaisen lomakkeen kysymyksen. Tilastoinnin yhteenvedossa kyetään tarkastelemaan koko ikäryhmän vastauksia. Vuosina 1930 sekä 1931 syntyneiden kohdalla on käytetty kyseistä tilastointimenetelmää, jatkossa hankkeen tilastoinnissa käytetään ainoastaan riskiluokitusta. Hankkeen eteneminen vuonna Rauman Toimintakykyisenä ikääntyminen - hanke aloitettiin vuonna Kyseisenä vuonna 1930 syntyneitä raumalaisia oli 303, joista 210 ei kuulunut palveluiden piiriin. Kirje lähetettiin 190:lle ja käyntejä tehtiin yhteensä 153. Kotikäyntejä alettiin tehdä vuoden 2010 kevään aikana. Hankkeen kotikäyntien käynnistämisen teki geronomiopiskelija (AMK) 6,5 viikon harjoittelujaksolla. Tämän jälkeen kotikäyntejä jatkoi hankkeen projektityöntekijä muiden töiden ohella, joka osaksi viivästytti käyntien tekemistä. Lokakuusta lähtien vuonna 2011 oli lisäksi käyntejä tekemässä sama geronomiopiskelija 3 päivää viikossa. Vuonna 1930 syntyneiden kotikäynnit saatiin päätökseen vuoden 2011 marraskuussa. Marraskuussa 2011 hankkeessa jatkettiin käyntien tekemistä vuonna 1931 syntyneille. Vuonna 1931 syntyneitä oli Raumalla 270, joista 192 ei kuulunut säännöllisten palveluiden piiriin ja joille saatekirje kotikäynneistä lähetettiin. Käyntejä tehtiin 128:lle, joiden joukossa oli myös vuonna 1931 syntyneiden puolisoita, jotka ovat syntyneet vuosina 1930 sekä Tällöin käynnit kohdistuivat molemmille.

13 13 Kotikäynti perustui vapaaehtoisuuteen ja näin ollen molempien ikäryhmien kohdalla osa ikääntyneistä kieltäytyi kotikäynnistä, kertoen olevansa hyvässä kunnossa eikä katsonut kotikäyntiä tarpeelliseksi. Osaa ikääntyvistä ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoitettu ja eräällä oli palvelut käynnistymässä kotihoidon kanssa tai sitten ikäryhmään kuuluva ei asunut paikkakunnalla vakituisesti. Riskiluokitus Kotikäynnin aikana arvioitiin ikäihmisen toimintakykyä ja tämän perusteella heidät luokiteltiin neljään eri ryhmään. Riskiluokitusta muutettiin myöhemmin vuonna 1931 syntyneiden kohdalla selkeämmäksi. Jatkossa heidät luokiteltiin kolmeen eri ryhmään, jolloin yhdistettiin havaittava riski ja kohonnut riski yhdeksi samaksi luokitteluksi. 1. ohjaus palveluiden piiriin 2. hyväkuntoiset 3. havaittava riski 4. kohonnut riski riskiryhmä Riskiryhmään luokitellaan kuuluvan henkilöt, jotka kokivat yksinäisyyttä, muistisairaat, joilla on olemassa lääkitys, omaishoitajat, tasapaino-ongelmista kärsivät, kaatuminen johon ei ole selvää syytä, masennusta sairastavat sekä havaittavissa oleva toimintakyvyn alentuminen. Yhteenvetona taulukkokaaviot riskiluokista Taulukko 1. riskiluokitus 1930 syntyneet Taulukko 2. riskiluokitus 1931 syntyneet. Palvelut, joiden piiriin on ohjattu Kotikäynnin aikana ikäihmisiä ohjattiin erilaisten palveluiden piiriin, joita olivat mm. Ikäkeskuksen sairaanhoitajan vastaanotto, Soteekki, ohjattu liikuntaryhmä, apuvälinelainaamo, palveluliikenteen käyttäjäksi, päivätoiminta, sosiaalihoitajan vastaanotto, lääkärin vastaanotto, muistipoliklinikka, kuljetustuen hakijaksi, omaishoito ja jalkahoitaja. Myös asunnon muutostyöt nousivat joissakin tapauksissa esille. Palveluiden piiriin ohjatuista ei kuitenkaan ole tämän jälkeen tietoa, ovatko he olleet yhteydessä ohjattuun tahoon, vaan tämä on jäänyt ikääntyneen omaan harkintaan ja päätökseen.

14 14 Soteekki Soteekki on Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus, joka tarjoaa hyvinvointipalveluja yrityksille, yhteisöille ja yksityisille asiakkaille opiskelijatyönä opettajan ohjauksessa. Soteekissa toimii sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, sosionomi- ja fysioterapeuttiopiskelijoita. Soteekin tavoitteena on tukea Satakunnan aluekehitystä edistämällä alueen yrittäjyyttä, kehittämällä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja tukea uusien yrityksien perustamista jo koulutuksen aikana. Soteekki tuottaa asiakkaan toiveiden mukaista, räätälöityä palvelutoimintaa. Soteekin palvelutoiminta on maksullista. Rauman kaupunki tukee Soteekin toimintaa ja toimii heidän yhteistyökumppanina. Hyvinvointia edistävään kotikäyntiin osallistuvalle tarjotaan mahdollisuutta Soteekin järjestämään terveystarkastukseen. Tämä on asiakkaalle vapaaehtoinen sekä maksuton. Terveystarkastus pitää sisällään mm. pituuden ja painon mittaamisen, painoindeksin (BMI) määrittämisen, verenpaineen ja pulssin mittauksen sekä tarvittaessa voidaan tutkia näkö ja kuulo sekä lisäksi verensokeri ja hemoglobiini. Yksilöllinen terveysneuvonta kuuluu myös heidän terveystarkastuksen sisältöön. Soteekin terveystarkastuksiin kotikäynneiltä ohjattiin vuonna 1930 syntyneitä 56 henkilöä (taulukko 3.) ja vuonna 1931 syntyneitä 59 (taulukko 4). Toteutuneita terveystarkastuksia on kyseisten ikäryhmien kohdalla tehty Soteekissa yhteensä 49 syksyyn v mennessä. Taulukko 3. Taulukko 4. Liikuntaryhmä Kaupungin vanhuspalvelujen Ikäkeskuksen fysioterapian järjestämiin liikuntaryhmiin osallistui vuonna 1930 syntyneitä 55 henkilöä (taulukko 3) ja vuonna 1931 syntyneitä 59 (taulukko 4). Joihinkin ryhmiin saattoi osallistua myös ikäihmisen puoliso, vaikka kotikäynti ei varsinaisesti kohdistunutkaan häneen. Liikuntaryhmän osallistujat koostuvat niistä henkilöistä, joiden kotikäynnin yhteydessä havaittiin tarvitsevan ja hyötyvän kuntoilujaksosta ja lisäksi olivat halukkaita osallistumaan liikuntaryhmään. Ryhmät muodostettiin soittojen perusteella, jonka jälkeen osallistujille lähetettiin kutsukirje. Yhteen ryhmään mahtui mukaan noin 6-8 henkilöä. Ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa viikossa, 10 viikon ajan. Tämän on katsottu olevan riittävän pitkä aika kunnon kohentumiseen. Osallistujia kannustettiin omatoimiseen harjoitteluun kotioloissa sekä osallistumaan jatkossa erilaisiin kaupungin vapaa-aikakeskuksen tai yhdistysten järjestämiin liikuntaryhmiin sekä omatoimiseen harjoitteluun. Kaste-hankkeen ryhmiä vetävät kaupungin Ikäkeskuksen fysioterapeutit sekä kuntohoitajat. Ryhmät

15 15 kokoontuvat Kaunisjärven vanhainkodissa sekä Lapin osalta Linnavuoren palvelukeskuksessa. Kaikille ryhmäläisille tehtiin ennen jakson alkua henkilökohtainen alkutestaus lyhyellä fyysisen suorituskyvyn testistöllä SPPB (Short Physical Performance Battery). Lisäksi tehtiin Bergin tasapainotestistä osat 9 ja 11 sekä polven ojennusvoiman testaus 2 kg:n mansettipainolla. Varsinaisessa kuntoilujaksossa keskityttiin harjoittamaan tasapainon sekä lihasvoiman lisäämistä. Kuntoilujakson päätyttyä tehtiin lopputestaukset. Näin pystyttiin vertaamaan tuloksia alkutesteihin ja näin ollen selviää jakson vaikutus henkilön kunnon kohenemisessa. Kuntoilujakso saattoi joillekin osallistujille olla myös sosiaalisen kanssakäymisen lisäämistä ja virkistäytymistä. Kuntoilukerta sisälsi alkuverryttelyn (n.15 min), tasapainoradan (n.30 min), voimailuharjoituksia kuntosalilaitteilla (n.30 min) sekä loppuvenyttelyn (n.15 min). Hankkeen eteneminen vuonna 2012 Hankkeen projektityöntekijä vaihtui vuoden 2012 alussa ja hanke eteni kevään aikana suunnitellusti toteuttaen kotikäyntejä vuonna 1931 syntyneille. Kevään aikana hankkeessa toteutettiin pilotointi hyvinvointikyselylomakkeella, joka mukaili Salon kaupungin KASTEhankkeessa kehittämää mallia hyvinvointikyselystä. Rauman hankkeen ohjausryhmässä käytiin yhdessä läpi hyvinvointikyselyn lomake ja päädyttiin ottamaan kysely käyttöön seuraavaan eli vuonna 1932 syntyneen ikäryhmän kohdalla. Hyvinvointikysely sisältää kysymykset; asuminen ja ympäristö, terveys ja toimintakyky, ravitsemus sekä sosiaalinen osallistuminen. Lomake on suunniteltu vastaajan kannalta yksinkertaiseksi, pääosin rastittamalla oman näkemyksen sekä kokemuksen mukaisen vastauksen. Lomakkeessa on myös vastauksien täydennysmahdollisuus avovastaamisella. Hyvinvointikyselyn tarkoituksena on vähentää kasvavien ikäryhmien kohdalla kotikäyntien määrää. Tavoitteena on seuloa riskiryhmät ja vastaisuudessa kotikäynnit tullaan tarjoamaan vastausten sekä riskipisteytyksien perusteella. Kyselylomake lähetetään ikäihmiselle kotiin, jonka mukana on hankkeen saatekirje. Tarkoituksena on, että vastaaja täyttää lomakkeen ja palauttaa sen takaisin mukana tulleessa palautuskuoressa. Vastaamiselle on annettu aikaa 2 viikkoa. Tämän jälkeen vastaajaan otetaan yhteyttä joko puhelimitse ja tarjotaan kotikäyntiä tai lähetetään kirje, missä kiitetään osallistumisesta ikäihmisten hyvinvointikyselyyn. Ikäihmiselle jätetään kuitenkin mahdollisuus kotikäyntiin, jos itse kokee sen aiheelliseksi ja tarpeelliseksi. Vuonna 1932 syntyneitä raumalaisia on 267, joista 201 ei kuulu säännöllisten palveluiden piiriin. Näille raumalaisille tullaan lähettämään hyvinvointikysely ja kotikäyntejä tullaan tarjoamaan ja tekemään vastausten ja pisteytyksien perusteella. Ensimmäiset hyvinvointikyselylomakkeet on lähetetty Elokuun loppuun mennessä ( ) hyvinvointikyselyitä on lähetetty 75, joista palautuneita on 41. Palautuneista kyselyistä kolme henkilöä on kokenut olevansa vielä hyvässä kunnossa eivätkä ole katsoneet tarpeelliseksi osallistua kyselyyn tällä kertaa. Vastanneiden joukossa on yksi, joka oli tullut kotihoidon asiakkaaksi, mutta vastasi tästä huolimatta kyselyyn. Vastanneiden riskipisteet ovat 0-23 pisteen välillä. Kotikäyntejä on ehditty tekemään elokuun loppuun mennessä viidelle henkilölle. Kotikäyntien sisältö on ollut sama kuin

16 16 aiempien ikäryhmien kohdalla ja on painottunut tarkastelemaan ikääntyneen toimintakykyä sekä pärjäämistä kotioloissa. Samalla on annettu ohjausta sekä neuvontaa saatavilla olevista palveluista. Lisäksi on ollut kaksi puhelinkontaktia, joissa on keskusteltu hyvinvointiin liittyvistä asioista ja tarkennettu kyselyn vastauksia sekä samalla annettu puhelimitse ohjausta ja neuvontaa SYNTYNEET 267 hlöä -> 201 palv. ulkopuolella Lähetetyt kirjeet ( mennessä) 75 Palautuneet kyselyt 41 Tyhjiä lomakkeita palautunut 3 Tehdyt kotikäynnit 5 Puhelinkontaktit 2 Kotihoidon asiakkuus 1 PISTEYTYKSET VASTANNEIDEN KESKEN 0-23 Taulukko 5. lähetetyt kirjeet mennessä Lisäksi hankkeessa on kevään 2012 aikana suunniteltu kotikäynteihin sekä Kastehankkeen terveystarkastuksiin sopiva asiakaspalautelomake, jota ryhdyttiin jakamaan kotikäyntiasiakkaille lähtien. Lomakkeesta tehtiin yksisivuinen sisältäen neljä kysymystä, jotka liittyivät asiakkaan omiin kokemuksiin sekä odotuksiin kotikäynnin sisällöstä. Lomakkeessa on mahdollisuus myös vastata omin sanoin, mitä mieltä on tehdystä kotikäynnistä tai terveystarkastuksesta. Asiakaspalautelomake ja palautuskuori jätetään käynnin lopuksi asiakkaalle. Asiakaspalaute Kotikäyntien asiakaspalautteet ovat pääasiassa olleet myönteisiä. Käynnit on koettu antoisiksi sekä samalla myös mieltä virkistäväksi siinä mielessä, että kannetaan huolta ikääntyvistä. Toiveena on esitetty, että jatkossakin panostetaan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Parantamisen varaa koettiin olevan palveluiden hintojen esille tuomisessa. Kukaan vastaajista ei kuitenkaan kokenut käyntiä turhana vaan hyödyllisenä, koska keskustellen tulee selvitettyä mieltä askarruttavia asioita ja kysymyksiä. Saadut palautteet kertovat sen, että käynnit koetaan varsin tärkeiksi ja niitä on hyvä jatkaa myös hankkeen päätyttyä. 3.3 Ikääntyneiden terveystarkastukset Länsi-Suomen alueella Kaste-ohjelman Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeessa yhtenä painoalueena on iäkkäiden ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana ennakoivien palveluiden kehittämistä. Ikääntyneiden terveystarkastukset ovat yksi osa neuvontapalveluita. Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa Ikääntyneiden terveystarkastukset 75-vuotiaille raumalaisille

17 17 aloitettiin marraskuussa Keväästä 2010 alkaen tämän ikäryhmän terveystarkastusten sisällön kehittämistyötä on jatkettu Kaste hankkeessa. Terveystarkastuksessa pyritään tunnistamaan hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöitä, ennaltaehkäisemään palvelutarpeita ja kohdentamaan palveluja sekä tukemaan terveyttä ja toimintakykyä edistävien valintojen tekemistä tarjoamalla elämäntapaohjeita. Hankkeen eteneminen vuonna 2010 Vuonna 1935 syntyneiden ikäryhmälle toteutettiin (n=367) yhteensä 277 terveystarkastusta. Kutsua ei lähetetty 54 henkilölle, jotka olivat pysyvästi laitoshoidossa, säännöllisen palvelun piirissä, muuttaneet pois paikkakunnalta tai kuolleet. Vuonna henkilöä ei kokenut terveystarkastusta kutsuhetkellä tarpeelliseksi. Terveystarkastuksessa todetun toimintakyvyn perusteella 75 vuotta täyttäneet raumalaiset luokiteltiin neljään luokkaan 1. Hyväkuntoiset 75 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on ikäistään vastaava tai parempi toimintakyky. 2. Henkilöllä on havaittava toimintakyvyn lasku tai riski toimintakyvyn heikkenemiseen. Osalla on perussairaus, joka on hyvässä hoidossa ja säännölliset kontrollikäynnit. 3. Henkilöillä todettiin kohonnut riski toimintakyvyn heikkenemiseen, esim. useita pitkäaikaissairauksia; kohonnut verenpaine ja sokeriarvo (ei hoitotasolla), yli- tai alipaino, päihteet, vakava masennus. 4. Erityispalveluiden piiriin tai jatkohoitoon ohjatut henkilöt, joilla todettiin palvelun tarve. terveydenhoitajan, lääkärin vastaanotolle, muistihoitajan vastaanotolle tai laboratoriokokeisiin.) Vuonna 2010 toteutuneissa terveystarkastuksissa hyväkuntoisiksi arvioitiin 111 henkilöä (40 %) tutkituista 75 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kontrollin piirissä oli 51 henkilöä (18.4 %). Uusintakontrolliin terveydenhoitajan vastaanotolle, lääkärin tai muistihoitajan vastaanotolle sekä verikokeisiin ohjattiin 12 (4.5 %) henkilöä. Havaittava toimintakyvyn lasku tai sen riski todettiin 40 henkilöllä (14.4 %). Vuonna 2010 tähän ryhmään kuuluivat henkilöt, joilla oli liikkumiseen liittyvä haitta, erilaiset kiputilat, useita lääkärissä käyntejä. Heille jaettiin neuvoja ja opastusta tai ohjattiin fysioterapian liikuntaryhmiin. Kohonnut riski toimintakyvyn laskuun oli 63 henkilöllä (22.7 %). Tähän ryhmään kuuluvat mm. henkilöt, joilla on useita sairauksia ja jotka eivät ole hoidossa tai säännöllisen kontrollin piirissä. Taulukko 1: Vuoden 2010 terveystarkastusten tuloksia

18 18 Hankkeen ensimmäisenä vuonna 2010 riskien tunnistaminen ja tilastointi perustui yhdessä hankkeen projektipäällikön kanssa tapahtuvaan pohdintaan ja terveydenhoitajan subjektiiviseen arvioon. Apuna käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton sähköisen neuvontapalveluiden kehittämiseen liittyvän oppaan taustatietoja. Tilastointi eri riskiryhmiin tapahtui osaksi jälkikäteen. Vuoden 2010 terveystarkastuksista saatiin kuitenkin arvokasta kirjattua ja tilastoitua tietoa raumalaisten 75-vuotiaiden terveydentilasta ja toimintakyvyn riskitekijöistä. Toiminatakyvyn riskit ja niiden tunnistaminen nostettiinkin esiin hanketyön jatkuessa. Hankkeen eteneminen vuonna 2011 Koska iäkkäiden henkilöiden terveystarkastuksia varten ei ole valtakunnallisia, yhtenäisiä kriteereitä, asiaa pohdittiin yhdessä myös Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston terveyskeskussairaalan ylilääkärin ja ylihoitajan kanssa. Vuoden 2011, vuonna 1936 syntyneiden ikäluokan toimintakykyyn heikentävästi vaikuttavia tekijöitä lähdettiin tunnistamaan mm. seuraavien kriteerien avulla. Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat riskitekijät: - henkilöllä on useita pitkäaikaissairauksia (vähintään kolme) ja he eivät ole säännöllisen hoidon tai kontrollin piirissä - henkilöllä on paljon päivystyskäyntejä - yli- ja alipaino - päihteet - vakava masennus ja/tai yksinäisyys tai masennus - muistiongelmat Lisäksi riskiluokitusten sisältöjä tarkennettiin. Edellisvuoden (v.2010) terveystarkastuksissa esille nousseiden kokemusten perusteella vuonna 1936 syntyneet 75-vuotiaat raumalaiset luokiteltiin toimintakyvyn perusteella viiteen riskiluokkaan. 1. Hyväkuntoiset 75 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on ikäistään vastaava tai parempi toimintakyky. 2. Henkilöillä on perussairaus, joka on hyvässä hoidossa ja he käyvät säännöllisissä kontrolleissa. 3. Henkilöillä on havaittava toimintakyvyn lasku tai sen riski > riskiin voidaan usein puuttua jo terveystarkastuskäynnillä. 4. Henkilöillä todettiin kohonnut riski toimintakyvyn heikkenemiseen (useita pitkäaikaissairauksia, kohonnut verenpaine tai sokeriarvo, yli- tai alipaino, päihteet, paljon päivystyskäyntejä, päihteet, vakava masennus, omaishoitajuus, tms.) 5. Jatkohoitoon tai erityispalveluiden piiriin ohjatut henkilöt, joilla todettiin palvelun tarve (lääkärin vastaanotolle, verikokeisiin, muistipoliklinikalle) Vuonna 2011 toteutettiin yhteensä 310 terveystarkastusta vuonna 1936 syntyneiden ikäryhmälle (n=388). Yhteensä 56 henkilöä ei kutsuttu, koska he olivat säännöllisen kotihoidon piirissä, pysyvästi laitoshoidossa, paikkakunnalta pois muuttaneita tai vuoden aikana kuolleita henkilöitä. Kutsutuista 15 kieltäytyi terveystarkastuksesta ja seitsemän ei saapunut tai peruuttanut tarkastusaikaa. Hyväkuntoisia 75-vuotiaita 1936 syntyneiden ikäluokasta oli 147 (47.4 %). Säännöllisen hoidon ja kontrollin piirissä oli 68 (21.9 %) henkilöä. Havaittava toimintakyvyn riski eli riski

19 19 johon usein voitiin puuttua jo terveystarkastuskäynnillä, oli 13 henkilöllä (4.1 %). Heille pyrittiin jakamaan neuvoja ja opastusta esim. terveelliseen ravitsemukseen tai painonhallintaan liittyvissä asioissa tai ohjaamalla heitä esim. liikuntaryhmiin. Terveystarkastusten perusteella 36 (11.6 %) henkilöllä oli kohonnut riski toimintakyvyn laskuun (= 3 pitkäaikaissairautta, yli- tai alipaino, päihde- tai muistiongelma, yksinäisyys). Palveluiden piiriin tai jatkohoitoon ohjattiin yhteensä 46 (14.8 %) terveystarkastetuista. Vuonna 2011 toteutettiin 1936 syntyneiden ikäryhmälle 310 terveystarkastusta 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Hyväkuntoiset 75 vuotiaat Säännöllisen hoidon piirissä Havaittava riski toim.kyvyn laskuun Kohonnut riski toim.kyvyn laskuun Ohjattu palveluiden piiriin Taulukko: 2 Vuoden 2011 terveystarkastuksen tuloksia Terveystarkastusprosessi Vuosien 2010 ja 2011 terveystarkastuksia varten tiedot 75 vuotta täyttävistä raumalaisista saatiin väestörekisteristä. Heille lähetettiin kutsu saapua terveystarkastukseen. Kutsun yhteydessä kutsutut saivat esitietolomakkeen, jossa oli asumiseen, ympäristöön, terveyteen, liikuntaan, ravitsemukseen ja sosiaaliseen osallistumiseen liittyviä kysymyksiä. Esitietolomake toimi myös asiakaan valmistautumisen apuna ja pohjana asioiden käsittelylle vastaanotolla. Käytetyn esitietolomakkeen pohjana olivat sekä Raumalla vuosina toteutetun kehittämishanke Metson että Kuntaliiton kotikäyntien lomakepohjat. Terveystarkastuksessa suoritetaan terveydentilaan liittyviä seulontatutkimuksia, mm. pituus+ paino= BMI, verenpaine, hemoglobiini, verensokeri sekä näkö ja kuulo. Fyysisen toimintakyvyn kartoittamiseksi tehdään soveltaen Berg:n Kotioloihin soveltuva tasapainotesti. Lisäksi asiakkaan omista tarpeista tai hoitajan havaintojen mukaan tehdään tarvittaessa MMSE (Mini-Mental State Examination) muistitesti, Diabetes-riskipisteytys ja Masennusseula (GDS-15). Tarvittaessa voidaan kirjoittaa lähete verikokeita varten. Hoitajan haastattelussa kartoitetaan vielä asiakkaan muiden terveyspalveluiden käyttöä (silmälääkäri, hammaslääkäri, gynekologi), kontakteja omaisiin ja läheisiin, toimeentuloa sekä mahdollisuutta Kelan kautta saataviin tukiin. Terveystarkastuskäynnillä on asiakkaalla mahdollisuus kysyä palveluista ja/tai keskustella asioista, jotka askarruttavat mieltä. Terveystarkastuskäynnin yhteenveto kirjataan Effica - tietojärjestelmään HOITO- lehdelle sekä viittaus TIIVISTELMÄ - lehdelle, näin muut työntekijät voivat löytää tiedot terveystarkastuksesta.

20 20 Tiedot väestörekisteristä Kutsu 75-vuotiaille Esitiedot Mittaukset Hoitajan haastattelu Kirjaus Effica tietojärjestelmään Seuranta Kuvio vuotiaiden terveystarkastusprosessi Hankkeen eteneminen vuonna 2012 Hankkeen eteneminen jatkui kevään 2012 aikana. Vuonna 1936 syntyneiden ikäluokan terveystarkastukset saatiin suoritettua suunnitellusti. Ikäluokkien henkilömäärät nousevat jatkuvasti ja kokonaisille ikäluokille suunnattujen terveystarkastuksen suorittaminen on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa. Niinpä terveystarkastusten osalta päädyttiin Rauman Kaste-hankkeen ohjausryhmän hyväksymänä jatkaa seuraavan ikäluokan, vuonna 1937 syntyneiden 75-vuotiaiden raumalaisen terveystarkastuksia mukaellen Salon KASTE hankkeessa kokeiltua ja käytössä olevaa Hyvinvointikyselyä. Hyvinvointikysely lähetetään koko 1937 syntyneiden ikäluokalle (n= 375) poissulkien säännöllisen kotihoidon piirissä tai pysyvästi laitoshoidossa oleville. Hyvinvointikysely sisältää kysymyksiä asumiseen, terveyteen ja toimintakykyyn, ravitsemukseen ja sosiaaliseen osallistumiseen liittyen. Kyselyn vastaukset on ns. riskipisteytetty ja vastausten perusteella kutsutaan henkilöt terveystarkastukseen. Riskipisteytyksen pohjana on osaksi Salon malli sekä paikallisesti asiantuntijoiden ja vielä erikseen Rauman Kaste-hankkeen ohjausryhmän kanssa läpikäyty malli. Terveystarkastuksen sisältö vastaa aikaisempien ikäluokkien terveystarkastusten sisältömallia. Käynnin yhteenveto kirjataan Effica potilastietojärjestelmään. Elokuun loppuun mennessä ( ) Hyvinvointikysely on lähetetty vuotiaalle raumalaiselle. Käytettävissä tällä hetkellä on 107 henkilön tiedot. Näistä 90 henkilöä on palauttanut kyselyn, Kaksi henkilöä palautti tyhjän lomakkeen. 107 tiedossa olevasta henkilöstä 17 ei ole palauttanut kyselyä. Terveystarkastukseen 75-vuotiaista raumalaisista on riskipisteytyksen perusteella kutsuttu 30. Hyvinvointikyselyn vastaukset painottuvat hieman eri tavoin. Niinpä käytössä ei ole määrättyä riskipisterajaa. Nyt kutsuttujen riskipisteet ovat olleet 0-22 pisteen välillä.

21 syntyneet ikäryhmä on 375 hlöä lähetetyt kirjeet mennessä käytettävissä olevat tiedot palauttaneet tyhjiä lomakkeita palautunut terveystarkastukseen kutsutut riskipisteet vastanneiden kesken 130 hlölle 107 hlöstä 90 hlöä 2 hlöä 30 hlöä 0-22 riskipistettä Taulukko 3: Lähetetyt hyvinvointikyselyt ( ) 3.4 Omaishoitajien terveystarkastukset Ikäkausitarkastusten rinnalla on koko Kaste-hankkeen ajan ( ) tehty myös omaishoitajille suunnattuja terveystarkastuksia. Terveystarkastukset on pyritty suuntaamaan ensisijaisesti niille omaishoitajille, jotka ovat jo pitkään hoitaneet läheistään. Tiedot kutsuttavista omaishoitajista vuosina 2010 ja 2011 saatiin omaishoidon palveluvastaavilta. Omaishoitajien terveystarkastuksissa käytettiin samaa mallia kuin 75-vuotiaiden terveystarkastuksissa. Omaishoitajille lähetettiin kutsu saapua tarkastukseen. Kutsun yhteydessä he saivat esitietolomakkeen, jonka he täyttivät etukäteen ennen vastaanotolle tuloa. Esitietolomake toimi vastaanotolla keskustelun pohjana. Myös omaishoitajien terveystarkastuksissa suoritetaan terveydentilaan liittyviä seulontatutkimuksia, fyysisen toimintakyvyn kartoittamiseksi tasapainotesti. Omaishoitajilla on mahdollisuus keskustella erityisesti omaishoitoon liittyvistä haasteita tai muista mieltä askarruttavista asioista. Vuonna 2012 on omaishoitajien kohdalla otettu käyttöön Omaishoitajien hyvinvoinnin arviointilomake. Hyvinvointikyselyn kautta omaishoitajilla on mahdollisuus arvioida läheisensä hoitamiseen liittyviä mahdollista tuen tarvetta, arvostusta sekä omaa jaksamistaan. Omaishoitajien palautettua lomakkeen, palveluvastaavat tekevät arviokäynnin ja näiden arviokäyntien perusteella tarvittaessa omaishoitajat ohjataan terveystarkastukseen. 4. HANKKEEN AIKANA TEHDYT OPINNÄYTE- JA MUUT SELVITYSTYÖT Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Turun Yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana on aloitettu kaksi opinnäytetyötä liittyen terveystarkastuksiin ja yksi integroiva projektityö liittyen hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja terveystarkastusten kustannuslaskentaan Terveystarkastuksiin liittyen on tekeillä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen opiskelijan pro gradu- tutkielma. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kotona asuvien 75-vuotiaisen (vuonna syntyneiden) kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä. Itsenäisen selviytymisen kuvaamisen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka ovat yhteydessä itsenäiseen selviytymiseen tai uhkaavat itsenäistä selviytymistä. Selviytymistä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää esimerkiksi palveluiden kohdentamiseksi oikein.