RAUMAN OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAUMAN OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 RAUMAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveysvirasto Ikäkeskus/Ehkäisevä työ Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa juurruttamishanke RAUMAN OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI Taina Henriksson-Leivo Sanna Laine Hanna Ämmälä

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PILOTIN ETENEMINEN JUURRUTTAMISHAKKEESSA PILOTIN TOIMINTAMUODOT Yleinen toiminta Hanketoiminta Neuvontakeskusteema Neuvontakeskus Ikäneuvontapuhelin Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Ikääntyneiden terveystapaamiset Omaishoitajien terveystarkastukset Teemoihin liittyvä muu toiminta PILOTIN VOIMAVARAT TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

3 1. JOHDANTO Toimintakykyisenä ikääntyminen - vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa hankkeessa tehty kehittämistyö jatkui juurruttamishankkeessa, joka käynnistyi Kaste-hankkeen tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä. Tavoitteena on KOKO ELÄMÄ KOTONA siten, että ikääntyneellä on mahdollisuus asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Toteuttamisperiaatteina ovat hyvien käytäntöjen hyödyntäminen, ikääntyvien osallisuuden tukeminen, omaishoidon roolin korostaminen, kolmannen sektorin osuuden lisääminen sekä yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on, että uudet toimintatavat ja innovaatioiden kokeilu juurtuvat osaksi kunnan vanhuspalveluiden toimintatapoja. Varsinainen KASTE -hanke käynnistyi Raumalla hankerahoituksen varmistuttua. Hankkeen tavoitteena oli tukea ikääntyneiden kotona selviytymistä ja asumista. Tavoitteena oli, että neuvonta- ja ohjauspalvelut kohdentuisivat kaikille raumalaisille ikäihmisiille ja heidän läheisilleen. Tavoitteena oli perustaa neuvontakeskus, jonne keskittyisivät ennaltaehkäisevän toiminnan moniammatillisen tiimin palvelut. Neuvontapalveluita ja ehkäisevää työtä oli tarkoitus toteuttaa neuvontapuhelimen, terveystapaamisten ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien avulla. Omaishoitajien työssä jaksamisen tukeminen oli myös yksi hankkeen tavoitteista. Hankkeen tavoitteet saatiin toteutettua suunnitelmien mukaisesti. Ikäneuvontapuhelimen toiminta alkoi heti hankkeen käynnistyttyä keväällä Hyvinvointia edistäviä kotikäyntiä alettiin tehdä koko 80 vuotta täyttävien ikäryhmälle ja terveystarkastuksia 75 vuota täyttäville. Ulkopuolelle jäivät kotihoidon piirissä tai laitoshoidossa olevat. Palvelukeskus Mansikkapaikka valmistui heinäkuussa 2011, jolloin saman katon alle keskittyivät neuvonta- ja ohjauspalvelut. Kotikäyntien ja terveystarkastusten pohjana olevan hyvinvointikyselyn jatkokehittämistä kuin myös neuvontapalveluiden mallintamista ja kehittämistä haluttiin vielä jatkaa varsinaisen hankkeen jälkeen. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen haluttiin vielä nostaa esille hanketyössä. Tämä oli mahdollista jatkohankkeen aikana. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä projektityöntekijöiden, ohjausryhmän jäsenten, sosiaali- ja terveysviraston muun henkilökunnan, kaupungin muiden organisaatioiden ja järjestöjen edustajien kanssa. 2

4 2. PILOTIN ETENEMINEN JUURRUTTAMISHAKKEESSA Raumalla KASTE- juurruttamishankkeessa jatkettiin neuvontapalveluiden kohdentamista kaikille raumalaisille ikäihmisille, heidän läheisilleen ja muille, jotka tarvitsevat ikääntymiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Juurruttamishankkeen tavoitteena oli, että sen aikana vakiinnutetaan hankkeessa mallinnetut uudet tavat toteuttaa terveystapaamisia (75v.) ja hyvinvointia edistävien kotikäyntejä (80v.) hyvinvointikyselyn pohjalta osaksi raumalaista vanhuspalvelua. Tavoitteena oli myös kehittää uusia toimintatapoja tukemaan omaishoitajien jaksamista mm. terveystapaamisten ja muiden keinojen avulla. Hanketta varten oli varattuna yhden henkilön palkkakulut. Hankkeessa projektityöntekijöinä jatkoivat Taina Henriksson-Leivo 20 % neuvontapalvelut, Sanna Laine 20 % hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja Hanna Ämmälä 60 % terveystapaamiset. Lisäksi hankkeen toteuttamisessa on ollut mukana sosiaali- ja terveysviraston muuta henkilökuntaa, kuten toimistosihteerejä, fysioterapeutteja, palveluvastaavia ja lääkäreitä. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ovat vakiintuneet osaksi raumalaista vanhuspalvelua. Raumalla vuonna 2011 sosiaali- ja terveystoimen yhdistyessä perustettiin vanhuspalveluiden tulosalueelle Ikäkeskuksen tulosyksikkö, jonka budjetissa on varattu rahat ehkäisevän työn palveluihin, omaishoitoon ja lyhytaikaisen laitoshoitoon. Näin tulee tapahtumaan myös vuoden 2014 budjetissa eikä määrärahoja ole tarkoitus vähentää. Hankkeessa tehdyn kehittämistyön ja jo juurtuneiden hyvien käytäntöjen jatkamiselle on olemassa hyvät resurssit. 3. PILOTIN TOIMINTAMUODOT 3.1 Yleinen toiminta Koulutus Hankkeen aikana projektityöntekijät ovat osallistuneet sekä Länsi-Suomen KASTE- hankkeen järjestämiin että valtakunnallisiin koulutus- ja muihin tilaisuuksiin. Taina Henriksson- Leivo oli kertomassa FCG:n järjestämässä koulutustilaisuudessa Jyväskylässä Neuvontapalvelut iäkkäille mitä, miksi, miten Case Rauma Ikäneuvontapuhelin. Hanna Ämmälä oli Kuntaliiton Kuntatalolla Helsingissä järjestämässä - Iäkkäiden neuvontapalvelut kuntoon kunnissa tilaisuudessa kertomassa raumalaisesta tavasta toteuttaa terveystapaamisia. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja WinNovan eri opiskelijaryhmät ovat käyneet tutustumassa hankkeeseen, Ikäkeskuksen toimintaan ja neuvontapalveluihin. Juurruttamishankkeen aikana Rauman pilotti järjesti koulutuspäivän Kaunisjärven vanhainkodissa. Aiheena oli Vanhushuollon lainsäädäntö. Luennoitsijana toimi varatuomari Jarkko Helminen Lakipalvelu Jarkko Helminen Oy:stä. Koulutus oli tarkoitettu koko Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle, kaupunginvaltuutetuille, Ikäihmisten neuvoston jäsenille sekä vanhuspalvelujen yhteistyötahojen toimijoille ja näiden henkilökunnalle. Osallistujia oli yhteensä 86. Koulutus sai paljon myönteistä palautetta. Aihe oli kiinnostava ja hyvin ajankohtainen lähestyvän uuden vanhuspalvelulain voimaantulon takia. 3

5 Rauman pilotti järjesti luentotilaisuuden aiheesta Oikea-aikainen geriatrinen kuntoutus vastaus ympärivuorokautisen hoidon paikkapulaan? Muistisairauksiin liittyvien käytösoireiden lääkkeetön hoito ja muistisairaan kuntoutus. Luennoitsijana toimi Markus Halminen, LT, geriatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys, Länsi-Suomen Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskuksesta Porista. Myös tämä koulutus oli tarkoitettu koko Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle sekä vanhuspalvelujen yhteistyötahojen henkilökunnalle. Osallistujia oli yhteensä 84. Koulutus sai paljon myönteistä palautetta. Aihe oli kiinnostava ja kaikkia koskettava. Järjestöyhteistyö Hankkeen aikana valmistuneen Palvelukeskus Mansikkapaikan pohjakerrokseen on varattu kokous- ja neuvottelutiloja eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöille kokous- ja harrastustoimintaa varten. Järjestöt voivat ilmaiseksi varata tiloja kokouksiinsa ja tilaisuuksiinsa. Järjestöille on varattu varastokaappi kokous- ym. tarvikkeita varten. Hankkeen aikana raumalaisille järjestöille järjestyi kokous- ja toimintatilat myös Sinisaaresta, jonne perustettiin Järjestötalo. Toiminta siellä on hyvin vilkasta ja monipuolista. Rauman kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys tukevat Järjestötalon toimintaa. Monet järjestöt ovat jatkaneet toimintaansa siellä edelleen. Palvelukeskus Mansikkapaikka ei ole saanut sitä asemaa järjestöjen keskuudessa kuin hankkeen alkaessa toivottiin ja millaista yhteistyötä lähdettiin hakemaan. Mansikkapaikan tilat tuovat kuitenkin lisäresurssia järjestöjen käyttöön. Projektityöntekijät ovat olleet kertomassa hankkeen ja Ikäkeskuksen toiminnasta useille eri eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöille. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja verkostoituminen Toimintaa on kehitetty yhteistyössä projektityöntekijöiden, ohjausryhmän jäsenten, sosiaali- ja terveysviraston ja muun henkilökunnan, kaupungin muiden organisaatioiden ja järjestöjen edustajien kanssa. Hankkeen aikana on tehty hyvää yhteistyötä monien eri ammattilaisten kanssa. Yhteistyön seurauksena tieto mm. Ikäkeskuksen toiminnasta on lisääntynyt ja yhteistyön tekeminen helpottunut. Ammattilaisille on hankkeen puitteissa järjestetty eri luento- ja koulutustilaisuuksia. Ikäkeskuksen henkilökunta on käynyt eri järjestöjen tilaisuuksissa kertomassa hankkeesta ja ikääntyneiden palveluista ja kotona asumisen tukemisesta. Myös yksittäisiä opiskelijoita sekä opiskelijaryhmiä on ollut tutustumassa ja kuulemassa hankkeen toiminnasta. Koko Kaste- hankkeen ajan on tehty tiivistä yhteistyötä muiden pilottien hanketyöntekijöiden sekä oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat olleet mm. yksityisten tehostetun palveluasumisen yksiköt, joilta kaupunki ostaa palveluasumista. Näiden henkilökuntaa on kutsuttu hankkeen järjestämiin luento- ja koulutustilaisuuksiin. Yksityisiä yrittäjiä on osallistunut myös palvelupäivien toteuttamiseen ja oheispalveluiden järjestämiseen pitämällä esim. tuote- ja myyntiesittelyjä. Lisäksi WinNovan Rauman yksikön parturi-kampaajakoulutusohjelman opiskelijat olivat leikkaamassa asiakkaiden hiuksia. 4

6 Viestintä Vanhustyö - lehdessä 1/2013 julkaistiin artikkeli: Turun yliopisto tutkii: Mitkä seikat vaikuttavat ikääntyneiden itsenäiseen selviytymiseen kotona. Artikkeli perustui TtM-opiskelija Anette Ahlqvistin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella tehtyyn Pro gradu tutkielmaan raumalaisten 75-vuotiaitten terveydestä ja toimintakyvystä. Sanomalehti Länsi-Suomessa oli artikkeli Ikäväestön apu yhden puhelinsoiton päässä Raumalla ja Rauman kaupungin tiedotuslehdessä 1/2013 oli artikkeli Ikääntyvien koti turvalliseksi, jossa kerrottiin neuvontapalveluista ja ikäneuvontapuhelimen toiminnasta. Hankkeen ja Ikäkeskuksen toimintaa on esitelty useille eri eläkeläis-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöille Palvelukeskus Mansikkapaikan tiloissa tai yhdistysten omissa kokoontumispaikoissa. Arviointi Toimintakykyisenä Ikääntyminen juurruttamishankkeen pilottien kesken suoritettiin keväällä 2013 vertaisarvioinnit. Vertaisarviointi tukee pilottien itsearvioinnin avulla koko hankkeen yhteistä arviointia. Pilottien vertaisarviointi toteutui pilottipareina. Rauman pilottiparina oli Salo. Arviointi pidettiin Salossa ja Raumalta osallistuivat hanketyöntekijät sekä heidän esimiehensä, Ikäkeskuksen päällikkö Arja Kumpulainen. Vastaavasti Salosta osallistuivat hanketyöntekijä Tuula Ahtela, vanhuspalveluiden johtaja Hannele Lyytinen ja Ikäkeskustoiminnan toiminnanohjaaja Minna Lähdemaa. 3.2 Hanketoiminta Neuvontakeskusteema Neuvontakeskus Laatusuosituksissa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi mainitaan neuvontakeskukset, joissa ikäihmisten ja heidän läheisten olisi mahdollista saada matalan kynnyksen palvelua. Raumalla KASTE- hankkeen kehittämiskohteena oli ikäihmisten palveluihin liittyvien neuvontapalveluiden ja ehkäisevän toiminnan kehittäminen. Ikääntyneet ja heidän läheisensä tarvitsevat neuvontaa ja ohjausta ikääntymiseen, terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa sekä siinä, mistä ja miten tukea ja palveluja voi tarvittaessa saada. Tähän tarpeeseen voidaan vastata matalan kynnyksen neuvontakeskuspalveluin. Palvelukeskus Mansikkapaikka valmistui Palvelukeskus toimii neuvonnan ja ohjauksen keskuspaikkana. Vanhuspalvelujen tulosalueella toimivan Ikäkeskuksen toiminnan tavoitteena on, että ikäihmiset ja heidän läheisensä saavat neuvontaa ja ohjausta matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatteella. Ikäkeskukseen muuttivat saman katon alle neuvontaa ja ehkäisevää työtä tekevät työntekijät. Ikäkeskuksessa toteutuu moniammatillinen ja verkostomainen työskentelytapa, koska osaamista on hyvin laajasti ikääntynyttä koskevissa asioissa niin sosiaali- kuin terveyspalvelujenkin osalta. Ikäkeskuksessa työskentelevät palvelupäällikkö, joka vastaa yksikön toiminnasta sekä SAS-toiminnasta. Toi- 5

7 mintaterapeutti vastaa neuvontapalveluista. Ikäkeskuksessa on kolme palveluvastaavaa, joista kaksi huolehtii yli 65-vuotiaiden omaishoidon asiakkaiden palveluista ja yksi hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja lyhytaikaishoidon paikkojen täyttämisestä. Sairaanhoitajan vastaanotolla tapahtuu 75-vuotiaiden ja omaishoitajien terveystapaamiset. Asiakkaiden on mahdollista tulla neuvontakeskukseen keskustelemaan ikääntymiseen liittyvistä asioista ja palveluista, kuten kotona asumista tukevista palveluista (mm. kotihoidon hoiva- ja hoitopalvelut, tukipalvelut mm. turvapuhelin, ateriapalvelut) ikääntymiseen liittyvistä käytännön asioista asumisesta ja asumisvaihtoehdoista palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja vanhainkotihoidosta taloudellisista etuuksista (KELA, toimeentulotuki) apuvälineistä liikkumisesta (palveluliikenne, kuljetuspalvelut) tapaturmien ehkäisystä liikunta-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista järjestöjen toiminnasta Jonkin verran asiakkaita käykin tapaamassa työntekijöitä mutta pääasiassa yhteydenotot tapahtuvat puhelimitse. Myös sähköpostilla omaiset ja läheiset ottavat yhteyttä. Tarvittaessa voidaan tehdä myös kotikäynti. Lisäksi neuvontakeskuksessa on tietokoneita ikäihmisten käytössä ja tarvittaessa saa opastusta koneen käytössä. Palvelukeskus Mansikkapaikan pohjakerrokseen on varattu kokous- ja neuvottelutiloja eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöille kokous- ja harrastustoimintaa varten. Kokoushuoneita on kolme. Huoneiden koko vaihtelee neliön välillä ja tilaa on hengelle huoneen koosta riippuen. Yhdistykset voivat tarvitessaan varata lukittavan varastokaapin kokoustarvikkeiden ja -materiaalin säilyttämistä varten. Lisäksi alakerrassa on ns. monitoimitila, joka toimii klo välisenä aikana vaikeavammaisten päivätoimintatilana mutta on iltaisin ja viikonloppuisin järjestöjen varattavissa eri tilaisuuksia varten. Palvelukeskuksen 1. kerroksessa on luento- ja koulutustila noin 40 hengelle ja oleskelu- /seurustelutila noin 20 hengelle. Luentotilassa on kiinteä projektori ja kannettavan tietokoneen saa tarvittaessa lainaksi. Tilassa on myös kaksi tietokonetta ikäihmisten käyttöön ja tarvittaessa on mahdollisuus saada ohjausta koneiden käytössä. Kaikkiin kokous- ja luentotiloihin on mahdollisuus saada lainaksi kannettava tietokone, projektori, valkokangas ja lehtiötaulu. Langaton WLAN-verkko on asennettu koko palvelukeskukseen. Luento- ja monitoimitila on varustettu kahvin- ja vedenkeittimellä sekä kahviastiastolla. Tarjoilu kokous- ja luentotiloihin on mahdollista järjestää myös Kaunisjärven vanhainkodin keittiön tai Kaunisjärvellä kahvilatoimintaa pitävän yrittäjän toimesta Ikäneuvontapuhelin Ikäneuvontapuhelin aloitti toimintansa Tavoitteena on antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta ikäihmistä tai läheisiä askarruttavissa asioissa, kuten kotona asumista tukevista palveluista (mm. kotihoidon hoiva- ja hoitopalvelut, tukipalvelut mm. turvapuhelin, ateriapalvelut) 6

8 ikääntymiseen liittyvistä käytännön asioista asumisesta ja asumisvaihtoehdoista palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito taloudellisista etuuksista (KELA, toimeentulotuki) apuvälineistä liikkumisesta (palveluliikenne, kuljetuspalvelut) tapaturmien ehkäisystä liikunta-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista järjestöjen toiminnasta Ikäneuvontapuhelimesta saa yhdestä numerosta kattavasti tietoa ikääntymiseen liittyvistä asioista. Puheluihin vastataan virka-aikana mutta käytännössä puhelin on ollut auki 24h vuorokaudessa. Tästä huolimatta lähes kaikki soitot tulevat virka-aikana. Joitakin soittoja on tullut klo jälkeen. Puhelujen määrä oli hankkeen aloitusvuonna 2010 (8 kuukautta) 124 kpl, vuonna kpl ja vuonna kpl. Viimeisenä hankevuonna puheluja tuli ajalla yhteensä 312 kpl. Soittaja on yleensä omainen tai läheinen. Noin 23 % soittajista on miehiä. Yli 63 % soitoista koskettaa yli 80-vuotiaita. Sisältöalueet: ikäihmisten kotona selviytymiseen liittyvät asiat kuljetuspalvelut: vpl:n ja shl:n kuljetuspalvelut, kaupungin palveluliikenne kotihoidon tukipalvelut: mm. turvapuhelin, ateria- ja kauppapalvelut siivous palvelusetelit kotihoidon hoiva- ja sairaanhoitopalvelut asumisvaihtoehdot: tavallinen vuokra-asuminen, tehostettu- ja tavallinen palveluasuminen, vanhainkoti omaishoito terveyspalvelut: muistiin liittyvät asiat ajanvaraus lääkärin vastaanotolle, fysioterapia lääkinnällinen kuntoutus, apuvälineet Kelan etuudet, kuten eläkkeen saajan hoitotuki ja asumistuki ikäihmisten asuntojen korjauskustannuksissa avustaminen ja yleensä asunnon muutostyöt maksut ja niiden määräytyminen (kotihoito, tehostettu palveluasuminen ja vanhainkotihoito) kotikuntalaki - oikeus vaihtaa kotikuntaa ja asuinpaikkaa Tilasto neuvontapuhelimesta

9 Kotikäyntejä Tapaaminen toimistolla Soittaja itse 64 52,4 % 82 30,3 % ,6 % ,8 % omainen / läheinen 51 39,8 % ,3 % ,2 % ,6 % ystävä / naapuri 5 4,0 % 13 4,8 % 23 6,8 % 13 4,2 % viranomainen tmv. taho 4 3,1 % 10 3,6 % 15 4,4 % 14 4,4 % Yht nainen 95 80,5 % ,9 % ,8 % ,3 % mies 23 19,5 % 53 22,1 % 65 21,2 % 71 22,7 % Asiakkaan ikä alle 65 v 3 2,7 % 15 8,4 % 6 2,5 % 10 4,1 % v 17 15,3 % 11 6,1 % 36 14,6 % 26 10,7 % v 28 25,2 % 23 12,8 % 45 18,4 % 53 21,9 % v 34 30,6 % 47 26,3 % 76 31,0 % 80 33,1 % yli 85 v 29 26,1 % 83 46,4 % 82 33,5 % 73 30,2 % Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat KASTE- hankkeen Toimintakykyisenä ikääntyminen yhtenä osana Rauman hanketta. Kotikäyntien tavoitteena on ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ennalta ehkäisevän toiminnan kehittäminen. Kotikäynnin tavoitteena on tukea ikääntyneen kotona selviytymistä ja asumista antamalla kotikäynnin yhteydessä neuvontaa ja ohjausta tarjolla olevista palveluista, ennakoida palvelujen tarvetta ja tuoda esiin ikääntyneen omia voimavaroja omatoimisuuden säilyttämiseksi. Hankkeen kotikäynnit kohdentuvat 80 vuotta täyttäneille ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisten kotihoidon palveluiden piirissä, tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa asuvia. Ikäihmisten henkilötietojen saamiseksi on käytetty väestörekisteriä. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ryhdyttiin toteuttamaan keväällä Tällöin kotikäynnit suunnattiin koko ikäryhmälle. Kotikäynnillä käytettiin pohjana Kuntaliiton lomaketta, joka on muutettu jo Metso-projektin aikana Rauman kaupungin tarpeita vastaavaksi. Kotikäynnillä keskustellaan asumiseen, terveydentilaan sekä toimintakykyyn liittyvistä asioista, kartoitetaan arkipäivän askareista ja tehtävistä selviytymistä sekä pyritään ennakoimaan niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Käynnillä kartoitetaan mm. päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, kotihoidon tarvetta sekä mahdollista apuvälineiden ja asunnon muutostöiden tarvetta. Käynnin aikana saa myös tietoa ja opastusta tarjolla olevista palveluista ja apuvälineistä. Käynnin yhteydessä voidaan tehdä tarvittaessa muistitesti MMSE (Mini-Mental State Examination) sekä kotioloihin soveltuva tasapainotesti, joka mukailee Berg:n testiä. Jokaisella kotikäynnillä jaetaan Turvallisia vuosia esite, joka kertoo kotitapaturmista ja niiden ehkäisemisestä. Lisäksi jaetaan Ikäinstituutin Kävely kevyemmäksi esite, missä 8

10 on selkeästi esitetty alaraajoihin kohdistuvia liikkeitä. Kotikäynnillä jaetaan kaupungin Ikäihmisten palveluopas, joka sisältää tietoa erilaisista saatavilla olevista palveluista sekä niiden yhteystiedot. Opas toimii niin sanotusti pienimuotoisena puhelinluettelona ja palveluoppaana ja se on saanut positiivista palautetta. Muut kotikäynnillä jaettavat materiaalit määräytyvät sen mukaan, mitä käynnin aikana tulee esille, esimerkiksi kuljetustukihakemus tai palveluliikenteen esite. Kotikäyntiin osallistuvalle ikäihmiselle tarjotaan lisäksi mahdollisuutta osallistua Soteekin (SAMK, Sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus) terveystarkastukseen sekä ohjattuun liikuntaryhmään. Kotikäynnin aikana arvioidaan ikääntyneen toimintakykyä ja tarvittaessa mietitään yhdessä osallistumista Ikäkeskuksen fysioterapian järjestämään liikuntaryhmään. Liikuntaryhmän tavoitteena on lisätä toimintakykyä ja tasapainoa sekä innostaa omaehtoiseen liikkumiseen ja samalla myös lisätä tietoutta liikunnan merkityksestä. Joillekin ikäihmisille liikuntaryhmään osallistuminen on katsottu olevan merkittävä sosiaalinen tapahtuma, jolla voidaan ehkäistä yksinäisyyttä ja kenties luoda uusia ystävyyssuhteita. Kotikäynneistä tehdään kirjaukset sosiaali- ja terveysviraston yhteiseen Effica potilastietojärjestelmään. Kirjaukset tehdään HOITO- lehdelle, jolloin kotikäynnillä esille tulleet asiat kyetään hyödyntämään myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. HOITO- lehdelle kirjataan asumiseen, terveydentilaan sekä toimintakykyyn liittyvät asiat sekä mahdollisesti kotikäynnillä tehdyt testit sekä tietenkin muut esille tulleet asiat. Rauman Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen aloitusvuonna v kotikäynnit kohdistuivat koko ikäluokalle. Vuonna 1930 syntyneitä oli 303, joista 210 ei kuulunut palveluiden piiriin. Kotikäynnit aloitettiin vuoden 2010 kevään aikana ja kaiken kaikkiaan saatekirjeitä lähetettiin vuonna -30 syntyneille 190:lle, joista käyntejä tehtiin 153. Hankkeen kotikäyntien käynnistämisen aloitti geronomiopiskelija (AMK) 6,5 viikon harjoittelujaksolla. Tämän jälkeen hankkeen projektityöntekijä jatkoi kotikäyntien tekemistä muiden töiden ohella. Lokakuusta lähtien vuonna 2011 oli käyntejä tekemässä lisäksi sama geronomiopiskelija kolme päivää viikossa. Vuonna 1930 syntyneiden kotikäynnit saatiin päätökseen vuoden 2011 marraskuussa. Marraskuussa 2011 hankkeessa jatkettiin kotikäyntien tekemistä vuonna 1931 syntyneille. Vuonna 1931 syntyneitä oli Raumalla 270, joista 192 ei kuulunut säännöllisten palveluiden piiriin ja joille saatekirje kotikäynneistä lähetettiin. Käyntejä tehtiin 128:lle, joiden joukossa oli myös vuonna 1931 syntyneiden puolisoita, jotka ovat syntyneet vuosina 1930 sekä Tällöin käynnit kohdistuivat molemmille. Kotikäynnit perustuvat aina vapaaehtoisuuteen ja näin ollen molempien ikäryhmien kohdalla osa ikääntyneistä kieltäytyi kotikäynnistä, kertoen olevansa hyvässä kunnossa eikä katsonut kotikäyntiä tarpeelliseksi. Osaa ikääntyvistä ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoitettu. Erään kohdalla oli myös niin, ettei saatekirjeen saanut asunut paikkakunnalla vakituisesti, ja eräällä henkilöllä oli palvelut käynnistymässä kotihoidon kanssa. 9

11 Riskiluokitus Kotikäynnin aikana arvioitiin ikäihmisen toimintakykyä ja tämän perusteella heidät luokiteltiin neljään eri ryhmään. Riskiluokitusta muutettiin myöhemmin vuonna 1931 syntyneiden kohdalla selkeämmäksi. Jatkossa heidät luokiteltiin kolmeen eri ryhmään, jolloin yhdistettiin havaittava riski ja kohonnut riski yhdeksi samaksi luokitteluksi. 1. ohjaus palveluiden piiriin 2. hyväkuntoiset 3. havaittava riski riskiryhmä 4. kohonnut riski Riskiryhmään luokitellaan kuuluvan henkilöt, jotka kokevat yksinäisyyttä, muistisairaat, joilla on olemassa lääkitys, omaishoitajat, tasapaino-ongelmista kärsivät, kaatuminen johon ei ole selvää syytä, masennusta sairastavat sekä havaittavissa oleva toimintakyvyn alentuminen, myös alkoholin liiallinen käyttö katsotaan kuuluvan riskiryhmään. Yhteenvetona taulukkokaaviot neljästä eri ikäryhmästä ja niiden riskiluokituksesta Taulukko 1. riskiluokitus 1930 syntyneet Taulukko 2. riskiluokitus 1931 syntyneet. Taulukko 3. riskiluokitus 1932 syntyneet Taulukko 4. riskiluokitus 1933 syntyneet elokuun loppu v Palvelut, joiden piiriin on ohjattu Kotikäynnin aikana tarkasteltiin yhdessä asiakkaan kanssa kotitilannetta, selviytymistä kotioloissa sekä avuntarvetta, jolloin ikäihmisiä myös ohjattiin erilaisten palvelujen piiriin mm. Ikäkeskuksen sairaanhoitajan vastaanotto, Soteekki, ohjattu liikuntaryhmä, apuvälinelainaamo, palveluliikenteen käyttäjäksi, päivätoiminta, sosiaalihoitajan vastaanotto, lääkärin vastaanotto, muistipoliklinikka, kuljetustuen hakijaksi, omaishoito ja jalkahoitaja. Myös asunnon muutostyöt nousivat joissakin tapauksissa esille. Palvelujen piiriin ohjatuis- 10

12 ta ei kuitenkaan ole tämän jälkeen tietoa, ovatko he olleet yhteydessä ohjattuun tahoon, vaan tämä on jäänyt ikääntyneen omaan harkintaan ja päätökseen. Soteekki Soteekki on Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus, joka tarjoaa hyvinvointipalveluja yrityksille, yhteisöille ja yksityisille asiakkaille opiskelijatyönä opettajan ohjauksessa. Soteekissa toimii sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, sosionomi- ja fysioterapeuttiopiskelijoita. Soteekin tavoitteena on tukea Satakunnan aluekehitystä edistämällä alueen yrittäjyyttä, kehittämällä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja tukea uusien yrityksien perustamista jo koulutuksen aikana. Soteekki tuottaa asiakkaan toiveiden mukaista, räätälöityä palvelutoimintaa. Soteekin palvelutoiminta on maksullista. Rauman kaupunki tukee Soteekin toimintaa ja toimii heidän yhtenä yhteistyökumppanina. Hyvinvointia edistävään kotikäyntiin osallistuvalle tarjotaan mahdollisuutta Soteekin järjestämään terveystarkastukseen. Tämä on asiakkaalle vapaaehtoinen sekä maksuton. Terveystarkastus pitää sisällään mm. pituuden ja painon mittaamisen, painoindeksin (BMI) määrittämisen, verenpaineen ja pulssin mittauksen sekä tarvittaessa voidaan tutkia näkö ja kuulo sekä lisäksi verensokeri ja hemoglobiini. Yksilöllinen terveysneuvonta kuuluu myös heidän terveystarkastuksen sisältöön. Soteekin terveystarkastuksiin kotikäynneiltä ohjattiin vuonna 1930 syntyneitä 56 henkilöä (taulukko 5.) ja vuonna 1931 syntyneitä 59 (taulukko 6). Syksyyn v mennessä toteutuneita terveystarkastuksia Soteekissa on ikäryhmien kohdalla yhteensä 49. Taulukko 5. vuonna 1930 syntyneet Taulukko 6. vuonna 1931 syntyneet Liikuntaryhmät Rauman kaupungin vanhuspalvelujen Ikäkeskuksen fysioterapian järjestämiin liikuntaryhmiin osallistui vuonna 1930 syntyneitä 55 henkilöä (taulukko 1) ja vuonna 1931 syntyneitä 59 (taulukko 2). Joihinkin ryhmiin saattoi osallistua myös ikäihmisen puoliso, vaikka kotikäynti ei varsinaisesti kohdistunutkaan häneen. Liikuntaryhmän osallistujat koostuvat niistä henkilöistä, joiden kotikäynnin yhteydessä havaittiin tarvitsevan ja hyötyvän kuntoilujaksosta ja lisäksi olivat halukkaita osallistumaan liikuntaryhmään. Ryhmät muodostettiin soittojen perusteella, jonka jälkeen osallistujille lähetettiin kutsukirje. Yhteen ryhmään mahtui mukaan noin 6-8 henkilöä. Ryhmät kokoon- 11

13 tuvat kaksi kertaa viikossa, 10 viikon ajan. Tämän on katsottu olevan riittävän pitkä aika kunnon kohentumiseen. Osallistujia kannustettiin omatoimiseen harjoitteluun kotioloissa sekä osallistumaan jatkossa erilaisiin kaupungin vapaa-aikakeskuksen tai yhdistysten järjestämiin liikuntaryhmiin sekä omatoimiseen harjoitteluun. Kaste-hankkeen ryhmiä vetävät kaupungin Ikäkeskuksen fysioterapeutit sekä kuntohoitajat. Ryhmät kokoontuvat Kaunisjärven vanhainkodissa sekä Lapin osalta Linnavuoren palvelukeskuksessa. Kaikille ryhmäläisille tehdään ennen jakson alkua henkilökohtainen alkutestaus lyhyellä fyysisen suorituskyvyn testistöllä SPPB (Short Physical Performance Battery). Lisäksi tehdään Bergin tasapainotestistä osat 9 ja 11 sekä polven ojennusvoiman testaus 2 kg:n mansettipainolla. Varsinaisessa kuntoilujaksossa keskitytään harjoittamaan tasapainon sekä lihasvoiman lisäämistä. Kuntoilujakson päätyttyä tehdään lopputestaukset. Näin pystytään vertaamaan tuloksia alkutesteihin ja näin ollen selviää jakson vaikutus henkilön kunnon kohenemisessa. Kuntoilujakso saattaa joillekin osallistujille olla myös sosiaalisen kanssakäymisen lisäämistä ja virkistäytymistä. Kuntoilukerta sisältää alkuverryttelyn (n.15 min), tasapainoradan (n.30 min), voimailuharjoituksia kuntosalilaitteilla (n.30 min) sekä loppuvenyttelyn (n.15 min). Liikuntaryhmän suosio yllätti täysin suurella osallistujamäärällä, jolloin Ikäkeskuksen fysioterapian resurssit eivät antaneet myöden järjestää vuonna 1932 syntyneille kyseistä liikuntaryhmää. Vuoden 1931 syntyneiden liikuntaryhmät jatkuivat pitkälle vuoden 2013 keväälle asti. Vuoden 1933 syntyneiden kohdalla tilanne on toinen, sillä kotikäynnit kohdentunut riskipisteytyksen kautta ja näin ollen kotikäyntien määrä on selkeästi vähentynyt. Hyvinvointikysely ja hankkeen eteneminen vuonna 2012 Hankkeen projektityöntekijä vaihtui vuoden 2012 alussa ja hanke eteni kevään aikana suunnitellusti toteuttaen kotikäyntejä vuonna 1931 syntyneille. Kevään aikana hankkeessa toteutettiin pilotointi hyvinvointikyselylomakkeella, joka mukaili Salon kaupungin Kastehankkeessa kehittämää mallia hyvinvointikyselystä. Rauman hankkeen ohjausryhmässä käytiin yhdessä läpi hyvinvointikyselyn lomake ja päädyttiin ottamaan kysely käyttöön seuraavan eli vuonna 1932 syntyneen ikäryhmän kohdalla. Hyvinvointikysely sisältää kysymykset; asuminen ja ympäristö, terveys ja toimintakyky, ravitsemus sekä sosiaalinen osallistuminen. Lomake on suunniteltu vastaajan kannalta yksinkertaiseksi, pääosin rastittamalla oman näkemyksen sekä kokemuksen mukaisen vastauksen. Lomakkeessa on myös vastauksien täydennysmahdollisuus avovastaamisella. Tällöin vastaajalle jää mahdollisuus myös tarkentaa omia näkemyksiään ja tuntojaan itsestään. Hyvinvointikyselyn tarkoituksena on vähentää kasvavien ikäryhmien kohdalla kotikäyntien määrää. Tavoitteena on seuloa riskiryhmät ja vastaisuudessa kotikäynnit tullaan tarjoamaan vastausten sekä riskipisteytyksien perusteella. Kyselylomake lähetetään ikäihmiselle kotiin, jonka mukana on hankkeen saatekirje. Tarkoituksena on, että vastaaja täyttää lomakkeen ja palauttaa sen takaisin mukana tulleessa palautuskuoressa. Vastaamiselle on annettu aikaa 2 viikkoa. Tämän jälkeen vastaajaan otetaan yhteyttä joko puhelimitse ja tarjotaan kotikäyntiä tai lähetetään kirje, missä kiitetään osallistumisesta ikäihmisten hyvinvointikyselyyn. Ikäihmiselle jätetään kuitenkin mahdollisuus kotikäyntiin, jos itse kokee sen aiheelliseksi ja tarpeelliseksi. 12

14 Vuonna 1932 syntyneitä raumalaisia oli 267, joista 201 ei kuulunut säännöllisten palveluiden piiriin. Kotikäynnit tarjottiin vastausten ja pisteytyksien perusteella. Palautuneista kyselyistä 16 henkilöä on kokenut olevansa vielä hyvässä kunnossa eivätkä ole katsoneet tarpeelliseksi osallistua kyselyyn tällä kertaa, joten kyselylomake palautui tyhjänä. Kokonaan palauttamatta jättäneitä on 25 henkilöä. Näiden joukossa oli samaan ikäryhmään kuuluva pariskunta, jotka olivat lähiaikoina tulleet omaishoidontuen piiriin. Kyselyyn vastanneiden joukossa oli myös yksi, joka oli tullut kotihoidon asiakkaaksi, mutta vastasi tästä huolimatta kyselyyn. Yhteydenottoja on tullut myös, kun kyselyn saanut on ilmoittanut muuttaneensa toiselle paikkakunnalle, tai että kokee itsensä hyväkuntoiseksi ja halusi puhelimitse kertoa voinnistaan ja pärjäämisestään kotona. Eräs henkilö otti itse etukäteen yhteyttä ja toivoi saavansa kyselyn. Erään ikäihmisen kohdalla sosiaalityöntekijä ilmoitti kyselyn saaneen henkilön olevan tällä hetkellä laitoshoidossa ja jäävän odottamaan pysyvää hoivapaikkaa. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden riskipisteet olivat tällä ikäryhmällä 0-23 pisteen välillä. Korkeimman riskipisteen saaja oli säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä oleva. koko ikäluokka 267 lähetetyt kyselyt % palautetut kyselyt ,9 % tyhjänä palautetut 16 8,2 % EI palautettuja 25 12,8 % tehdyt kotikäynnit 42 27,2 % Tilasto 1. lähetetyt hyvinvointikyselyt -32 syntyneille Asiakaspalaute Vuoden 2012 kevään aikana suunniteltiin kotikäynteihin sekä Kaste- hankkeen terveystarkastuksiin sopiva asiakaspalautelomake, jota ryhdyttiin jakamaan kotikäyntiasiakkaille lähtien. Lomakkeesta tehtiin yksisivuinen sisältäen neljä kysymystä, jotka liittyivät asiakkaan omiin kokemuksiin sekä odotuksiin kotikäynnin sisällöstä. Lomakkeessa on mahdollisuus myös vastata omin sanoin, mitä mieltä on tehdystä kotikäynnistä tai terveystarkastuksesta. Asiakaspalautelomake ja palautuskuori jätetään käynnin lopuksi asiakkaalle. Kotikäyntien asiakaspalautteet ovat pääasiassa olleet myönteisiä. Käynnit on koettu antoisiksi sekä samalla myös mieltä virkistäväksi siinä mielessä, että kannetaan huolta ikääntyvistä. Toiveena on esitetty, että jatkossakin panostetaan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Parantamisen varaa koettiin olevan palveluiden hintojen esille tuomisessa. Kukaan vastaajista ei kuitenkaan kokenut käyntiä turhana vaan hyödyllisenä, koska keskustellen tulee selvitettyä mieltä askarruttavia asioita ja kysymyksiä. Saadut palautteet kertovat sen, että käynnit koetaan varsin tärkeiksi ja niitä on hyvä jatkaa myös hankkeen päätyttyä. Juurruttamisvuosi Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä muiden KASTE- kuntien hankkeiden kanssa ja mm. loppuvuodesta v oli yhteistapaaminen Salon ja Huittisten kanssa. Tällöin pilotit kävivät yhdessä läpi mm. hyvinvointikyselyn riskipisteytystä. Hyvinvointikyselyn sisältöä kehitettiin yhdessä Salon pilotin kanssa edelleen ja sen tiimoilta oli yhteinen tapaaminen maa- 13

15 liskuussa 2013 Salossa. Tämän tapaamisen myötä Salon ja Rauman hankkeiden hyvinvointikyselyjä muokattiin niin, että mallit ovat entistä lähempänä toisiaan. Joitakin eroavaisuuksia niissä kuitenkin edelleen on. Salon hankkeeseen on Turun Yliopiston informaatioteknologian laitoksen opiskelija ja hyvinvointikyselyn sähköisen mallin tuottaja Miika Karmitsa työstänyt sähköistä mallia, jota voidaan myöhemmässä vaiheessa hyödyntää myös Raumalla. Kotikäyntien osalta jatketaan hyvinvointikyselyiden lähettämistä samalla toimintatavalla vuoden 2013 aikana. Raumalla on vuonna 1933 syntyneitä 254, joista tämän hetkisen tiedon mukaan (8/2013) 207 on säännöllisten palveluiden ulkopuolella. Heille tullaan lähettämään hyvinvointikysely, jonka vastaukset riskipisteytetään. Vastausten perusteella valitaan ne, joille kotikäynti toteutetaan. Vuoden 2013 elokuun loppuun mennessä on lähetetty 106 hyvinvointikyselyä. Kyselyiden ja vastauksien pohjalta on elokuun loppuun mennessä tehty 16 kotikäyntiä ja 7 puhelinkontaktia. Kotikäyntien sisältö on sama kuin aiempien ikäryhmien kohdalla ja painottuu tarkastelemaan ikääntyneen toimintakykyä sekä kotona pärjäämistä. Samalla annetaan ohjausta sekä neuvontaa saatavilla olevista palveluista. Vastauksien riskipisteytyksien jälkeen on kyseisen ikäryhmän kohdalla toteutettu myös puhelinkontakteja, joissa on keskusteltu hyvinvointiin liittyvistä asioista ja tarkennettu kyselyn vastauksia. Puhelinkeskusteluissa on samalla annettu myös ohjausta ja neuvontaa eikä näin ollen kotikäynnille ole ollut tarvetta. Hankkeen päädyttyä vuoden 2013 syyskuun loppuun, tullaan kotikäyntejä edelleen jatkamaan samalla toimintatavalla. Koko ikäluokka 254 lähetetyt kyselyt 106 palautetut kyselyt 85 tyhjänä palautetut 11 EI palautettuja 10 tehdyt kotikäynnit 16 Tilasto 2. elokuun loppuun mennessä lähetetyt hyvinvointikyselyt-33 syntyneille Ikääntyneiden terveystapaamiset KASTE- ohjelman Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeessa yhtenä painoalueena on iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana ennakoivien palveluiden kehittämistä. Ikääntyneiden terveystapaamiset ovat yksi osa neuvontapalveluita. Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa Ikääntyneiden terveystarkastukset 75-vuotialle raumalaisille aloitettiin Keväästä 2010 alkaen tämän ikäryhmän terveystarkastusten kehittämistyötä on jatkettu Kaste- hankkeen avulla. Terveystarkastuksissa pyritään tunnistamaan hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöitä, ennaltaehkäisemään palvelutarpeita ja kohdentamaan palveluja sekä tukemaan terveyttä ja toimintakykyä edistävien valintojen tekemistä tarjoamalla elämäntapaohjeita. Kun mahdolliset riskit on tunnistettu ajoissa, voi oikeita valintoja tekemällä vaikuttaa omaan toimintakyynsä merkittävästi. 14

16 Ensimmäinen ikäluokka kutsuttiin vuonna Koko vuonna 1935 syntyneiden ikäryhmälle (n= 367) toteutettiin yhteensä 277 terveystarkastusta. Kaikille 75-vuotiaille raumalaisille lähetettiin kirjallinen kutsu (poissulkien henkilöt, jotka ovat säännöllisen palvelun piirissä tai ovat pysyvästi laitoshoidossa) saapua terveystarkastukseen. Kutsun yhteydessä kutsutut saivat esitietolomakkeen, jossa oli asumiseen, ympäristöön, terveyteen, liikuntaan, ravitsemukseen ja sosiaaliseen osallistumiseen liittyviä kysymyksiä. Esitietolomake toimi asiakkaan valmistautumisen apuna ja pohjana asioiden käsittelylle vastaanotolla. Käytetyn esitietolomakkeen pohjana olivat sekä Raumalla vuosina toteutetun kehittämishanke Metson että Kuntaliiton kotikäyntien lomakepohja. Hankkeen ensimmäisenä vuonna riskien tunnistaminen ja tilastointi perustui yhdessä hankkeen silloisen projektipäällikön kanssa tehtyyn pohdintaan ja terveydenhoitajan subjektiiviseen arvioon. Apuna käytettiin terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton sähköisen neuvontapalveluiden kehittämiseen liittyvän oppaan taustatietoja. (Heinola & Holma 2011 Sähköinen opas neuvontapalveluista ja kotikäynneistä) Toimintakyvyn riskit ja niiden tunnistaminen nostettiinkin esiin hanketyön jatkuessa. Koska iäkkäiden henkilöiden terveystarkastuksia varten ei ole valtakunnallisia, yhtenäisiä kriteereitä; asiaa pohdittiin yhdessä myös Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston terveyskeskussairaalan ylilääkärin ja ylihoitajan kanssa. Vuonna 1936 syntyneiden ikäluokan toimintakykyyn heikentävästi vaikuttavia tekijöitä lähdettiin tunnistamaan mm. seuraavien kriteerien avulla vuonna Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat riskitekijät: - henkilöllä on useita pitkäaikaissairauksia (vähintään kolme), jotka eivät ole säännöllisen hoidon tai kontrollin piirissä - henkilöllä on paljon päivystyskäyntejä - ravitsemustila (yli- ja alipaino, BMI:lla arvioidut ääripäät) - päihteiden käyttäjät - vakava masennus ja/tai yksinäisyys tai masennus - muistiongelmat - sosiaalisten kontaktien vähyys - turvattomuus kohonnut riski toimintakyvyn laskuun Vuonna 2011 toteutettiin 310 terveystarkastusta 1936 syntyneiden ikäluokalle (n=388). Terveystarkastuksissa todetun toimintakyvyn perusteella 1936 syntyneet luokiteltiin viiteen luokkaan: 1. Hyväkuntoisia 75-vuotiaita (47 %) 2. Säännöllisen hoidon ja kontrollin piirissä (22 %) 3. Havaittava riski, johon voitiin puuttua usein jo terveystarkastuskäynnillä (4 %) 4. Kohonnut riski toimintakyvyn laskuun (12 %) 5. Palveluiden piiriin ohjattu (15 %) Terveystarkastuksessa suoritetaan terveydentilaan liittyviä seulontatutkimuksia, mm. pituus+ paino= BMI, verenpaine, hemoglobiini, verensokeri sekä näkö ja kuulo. Fyysisen toimintakyvyn kartoittamiseksi tehdään soveltaen Berg:n Kotioloihin soveltuva tasapainotesti. Lisäksi asiakkaan omista tarpeista tai hoitajan havaintojen mukaan tehdään tarvittaessa MMSE (Mini-Mental State Examination) muistitesti, Diabetes-riskipisteytys ja Masennusseula (GDS-15). 15

17 Hoitajan haastattelussa kartoitetaan vielä asiakkaan muiden terveyspalveluiden käyttöä (silmälääkäri, hammaslääkäri, gynekologi), kontakteja omaisiin ja läheisiin, toimeentuloa sekä mahdollisuutta Kelan kautta saataviin tukiin. Terveystarkastuskäynnillä on asiakkaalla mahdollisuus kysyä palveluista ja/tai keskustella asioista, jotka askarruttavat mieltä. Terveystarkastuskäynnin yhteenveto kirjataan Effica- tietojärjestelmään HOITO- lehdelle sekä viittaus TIIVISTELMÄ - lehdelle, näin muut Sosiaali- ja terveysviraston työntekijät voivat löytää tiedot terveystarkastuksesta. Ikäluokkien henkilömäärät nousevat jatkuvasti ja kokonaisille ikäluokille suunnattujen terveystarkastuksen suorittaminen on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa. Niinpä terveystarkastusten osalta päädyttiin Rauman KASTE- hankkeen ohjausryhmän hyväksymänä jatkaa seuraavan ikäluokan, vuonna 1937 syntyneiden 75-vuotiaiden raumalaisen terveystarkastuksia mukaillen Salon KASTE hankkeessa kokeilussa ja käytössä olevaa Hyvinvointikyselyä. Vuonna 2012 Hyvinvointikysely lähettiin koko 1937 syntyneiden ikäluokalle (n=375) (poissulkien säännöllisen palvelun piirissä tai pysyvästi laitoshoidossa oleville.) Hyvinvointikysely sisältää kysymyksiä asumiseen, terveyteen ja toimintakykyyn, ravitsemukseen ja sosiaaliseen osallistumiseen liittyen. Kyselyn vastaukset on ns. riskipisteytetty ja vastausten perusteella kutsuttaan henkilöt terveystapaamiseen. Riskipisteytyksen pohjana oli osaksi Salon malli sekä paikallisesti asiantuntijoiden ja vielä erikseen Rauman KASTE- hankkeen ohjausryhmän kanssa läpikäyty malli. Hyvinvointikyselyn vastaukset painottuvat hieman eri tavoin. Niinpä käytössä ei ole määrättyä riskipisterajaa, vaan vastaukset käydään läpi ja terveystapaamisen tarve mietitään yksilöllisesti. Terveystarkastuksen sisältö vastasi aikaisempien ikäluokkien terveystarkastusten sisältömallia. Käynnin yhteenveto kirjataan Effica potilastietojärjestelmään. Terveystarkastus - nimitys muuttuu terveystapaamisiksi. Vuonna 2012 lähetettiin 1937 syntyneiden ikäluokalle 323 (n=375) hyvinvointikyselyä, josta riskipisteytyksen jälkeen kutsuttiin 66 henkilöä terveystapaamiseen. Terveystapaamiseen kutsutuista 61 %:lla oli kohonnut riski toimintakyvyn laskuun, 39 % oli hyväkuntoisia 75-vuotiaita ja 19 % ohjattiin palveluiden piiriin mm. muistihoitajalle, lääkärille tai verikokeille. Koko 75-vuotiaitten ikäluokka 375 v Hyvinvointikysely lähetetty 323/ 86 % Terveystapaamisen kutsuttu 66 / 21 % Kohonnut riski toimintakyvyn 40 / 6 % laskuun Hyväkuntoiset 75-vuotiaat 26 / 39 % Ohjattu palveluiden piiriin 13 / 19 % Taulukko 1. Vuoden 2012 terveystapaamisten tilastoa 16

18 Tiedot 75 vuotta täyttävistä raumalaisista saadaan väestörekisteristä. Heille, joita ei vastausten perusteella kutsuta terveystapaamiseen, lähetetään kiitoskirje hyvinvointikyselyyn vastaamisesta. Kuvio vuotiaiden terveystapaamisprosessi KASTE- hankkeen juurruttamisvuonna 2013 noudatettiin 1938 syntyneiden ikäluokkaan (n=349) samaa toimintamallia kuin 1937 syntyneillä. Heille lähetetään hyvinvointikysely palautetut vastaukset riskipisteytetään kutsutaan tarkempaan terveystapaamiseen tai lähetetään kiitoskirje osallistumisesta. Joulukuussa 2012 Salon, Huittisten ja Rauman pilotit kävivät yhdessä läpi hyvinvointikyselyn riskipisteytystä. Vuoden 2013 aikana on hyvinvointikyselyn sisällön kehittämistä jatkettu yhdessä Salon KASTE- hankkeen kanssa. Salossa järjestettiin hyvinvointikyselyyn liittyvä keskustelutilaisuus, jossa mukana olivat Salon vanhustenhuollon ylilääkäri Pertti Andelmin, vanhuspalveluiden johtaja Hannele Lyytinen, Kuntaliiton eritysasiantuntija Hannele Häkkinen, Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Hanna Nyfors, Turun Yliopiston informaatioteknologian laitoksen opiskelija, hyvinvointikyselyn sähköisen mallin tuottaja Miika Karmitsa sekä Salon ja Rauman hankkeiden projektityöntekijöitä. Keskustelutilaisuuden myötä Salon ja Rauman hankkeiden hyvinvointikyselyjä muokattiin niin, että mallit ovat nyt lähempänä toisiaan kuin ennen. Sähköistä mallia voidaan jatkossa hyödyntää myös Raumalla. 17

19 Vuoden 2013 elokuun loppuun mennessä 1938 syntyneiden ikäluokalle (n=349) hyvinvointikysely on lähetetty 212 henkilölle. Heistä 36 henkilöön (17 %) on oltu yhteydessä, kutsuttu terveystapaamiseen tai oltu puhelimitse yhteydessä. Näistä 72 %:lla on kohonnut riski toimintakyvyn laskuun, 28 % on ollut hyväkuntoisia 75-vuotiaita ja 14 % on ohjattu palveluiden piiriin. Koko 75-vuotiaitten ikäluokka v.2013 Hyvinvointikysely lähetetty ( ) Yhteyden otot (terveystapaamiset + soitot) Kohonnut riski toimintakyvyn laskuun /61 % 36/17 % 26/72 % Hyväkuntoiset 75-vuotiaat 10/28 % Ohjattu palveluiden piiriin 5/14 % Taulukko 2: Vuoden 2013 terveystapaamisten tilastoa, Terveystapaamisten kautta on tähän mennessä saatu tietoa lähes neljän 75-vuotiaiden ikäluokan terveydentilasta ja toimintakyvystä. Hyvinvointikyselyn pohjalta pyritään terveystapaamisia kohdentamaan entistä paremmin juuri riskiryhmiin. 18

20 Taulukko 3: Yhteenveto hankevuosilta 2010, 2011, 2012, Omaishoitajien terveystarkastukset Ikäkausitarkastusten rinnalla on koko KASTE- hankkeen ajan, tehty myös omaishoitajille suunnattuja terveystarkastuksia. Terveystarkastukset on pyritty suuntaamaan ensisijaisesti niille omaishoitajille, jotka ovat jo pitkään hoitaneet läheistään. Tiedot kutsuttavista omaishoitajista vuosina 2010 ja 2011 saatiin omaishoidon palveluvastaavilta. Omaishoitajien terveystarkastuksissa käytettiin samaa mallia kuin 75-vuotiaiden terveystarkastuksissa. Omaishoitajille lähetettiin kutsu saapua tarkastukseen. Kutsun yhteydessä he saivat esitietolomakkeen, jonka he täyttivät etukäteen ennen vastaanotolle tuloa. Esitietolomake toimi vastaanotolla keskustelun pohjana. Myös omaishoitajien terveystapaamisissa suoritetaan terveydentilaan liittyviä seulontatutkimuksia ja fyysisen toimintakyvyn kartoittamiseksi tasapainotesti. Omaishoitajilla on mahdollisuus keskustella erityisesti omaishoitoon liittyvistä haasteista tai muista mieltä askarruttavista asioista. Vuonna 2012 omaishoitajien kohdalla otettiin käyttöön Omaishoitajien hyvinvoinnin arviointilomake. Hyvinvointikyselyn kautta omaishoitajilla on mahdollisuus arvioida läheisensä hoitamiseen liittyviä mahdollista tuen tarvetta, arvostusta sekä omaa jaksamistaan. Omaishoitajien palautettua lomakkeen, palveluvastaavat tekevät tarvittaessa arviokäynnin ja näiden arviokäyntien perusteella omaishoitajat ohjataan terveystarkastukseen. Nyt KASTE- hankkeen juurruttamisvuoden 2013 aikana on jatkettu omaishoitajien jaksamisen tukemista kohdennettujen terveystapaamisten avulla. Terveystapaamisia on pyritty kohdentamaan niille omaishoitajille, joiden hoidettavan tai omassa terveydentilassa on tapahtunut muutosta, joka vaikuttaa omaishoitajana jaksamiseen. Terveystapaamisissa on informoitu tämänhetkisistä omaishoitajan jaksamista lisäävästä palvelutarjonnoista, mm. lyhytaikaishoidon jaksojen ja omaishoidon sairaanhoitajan sekä Soteekin (SAMK, sosiaalija terveysalan palvelukeskus) opiskelijoiden antamasta Omaishoitajan oljenkorsi palve- 19

21 luista. Lisäksi omaishoitajien jaksamista tukemaan ollaan järjestämässä heille kuntoutusja virkistyskursseja yhteistyössä Soteekin kanssa. Omaishoitajien terveystapaamisissa on koko hankkeen ajan ollut käytössä esitietolomake, jonka omaishoitajat täyttävät ennen terveystapaamiseen tuloa. Esitietolomake toimii asiakkaan valmistautumisen apuna ja pohjana asioiden käsittelylle vastaanotolla Teemoihin liittyvä muu toiminta Palvelukeskus Mansikkapaikassa aloitettiin keväällä 2011 yhdessä Länsi-Suomen kesäyliopiston ja Rauman kaupungin kansalaisopiston kanssa Tiistai-tiimat, jotka kokoontuivat joka toinen tiistai tunnin ajaksi eri aihealueiden tiimoilta. Tilaisuudet oli tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille. Tavoitteena oli järjestää kotona asumista tukevaa toimintaa ja tapahtumia. Syksyllä 2012 Tiistai-tiiman järjestäminen jäi hankkeen vastuulle mutta toimintaa jatkettiin saman periaatteen mukaisesti järjestämällä asiapitoisia luentoja ikääntyneitä koskettavista asioista, kuten ravitsemuksesta, suun ja hampaiden hoidosta ja ereseptistä sekä kevyempää ohjelmaa, kuten yhteislaulua, Stand up show ja trupaduurin esityksiä. Hankkeen aikana on kokeiltu eri tapoja järjestää palvelupäiviä kotona asuville ikäihmisille. Palvelupäivät on toteutettu yhdessä Rauman seurakunnan, Soteekin (Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus) ja WinNovan (Rauman ammattiopiston parturi-kampaajalinjan) opiskelijoiden, yksityisten yrittäjien ja Ikäkeskuksen henkilökunnan kanssa. Päivien aikana on ollut kevyttä, viihdepohjaista ohjelmaa, tuote- ja myyntiesittelyjä (Suomen Sairaalatukku, Apu- ja Turvavälinepalvelu Satavakka, Vaatemyynti Seniorshop), verenpaine-, sokeri- ja hemoglobiinimittausta sekä neuvontaa ja ohjausta ikääntymiseen liittyvissä asioissa ja palveluissa. Soteekin opiskelijoiden kanssa aloitettiin keväällä 2013 suunnittelutyö kuntoutus- ja virkistystoiminnan aloittamisesta omaishoitajille. Kaikille omaishoitajille (noin180 hlöä) opiskelijat lähettivät toukokuussa kyselyn, jossa tiedusteltiin halukkuutta osallistua toimintaan ja heitä kiinnostavia aihealueita. Kyselyn palautti 42 omaishoitajaa. Heitä kiinnostavia aihealueita olivat liikunta mm. uimahalli ja kuntosali, luennot ja erilaiset kädentaidot. Toimintaryhmistä kiinnostuneista muodostettiin kolme ryhmää, joista kaksi aloittaa lokakuussa ja yksi alkuvuodesta Ryhmä kokoontuu viisi kertaa joka toinen viikko. Opiskelijat kantavat päävastuun toimintakertojen toteuttamisesta. Myös Ikäkeskuksen henkilökuntaa on mukana ryhmien toteuttamisessa järjestetyn palvelupäivän yhteydessä järjestettiin asiakaskysely osallistuneille palvelupäivien toiminnan kehittämisestä. Kyselyn toteutti Satakunnan ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelija Katri Silvendoin kehittämistehtävänään. Kyselyn palautti 52 henkilöä 20

22 4. PILOTIN VOIMAVARAT Hankeen aikana on Raumalla työskennellyt kolme projektityöntekijää. Hanketta varten on varattu yhden henkilön palkkakulut. Prosenttiosuudet jakaantuivat Taina Henriksson-Leivo 20 % neuvontapalvelut, Sanna Laine 20 % hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja Hanna Ämmälä 60 % terveystapaamiset. Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä, joka on kokoontunut vuonna 2010 kolme kertaa, 2011 kolme kertaa ja 2012 kolme kertaa. Vuonna 2013 ohjausryhmän kokouksia on ollut yksi. Yksi kokous pidetään vielä hankkeen päättymisen jälkeen. Kokouksiin on laadittu asialistat ja muistiot. Kokousten liitteet on toimitettu ryhmäläisille muistion mukana sähköpostilla tai kirjeellä. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Turun Yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana valmistui kaksi opinnäytetyötä liittyen terveystarkastuksiin/terveystapaamisiin ja yksi integroiva projektityö liittyen hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja terveystarkastusten kustannuslaskentaan. Lisäksi Soteekin (Satakunnan ammattikorkeakoulun palvelukeskuksen) opiskelijat ovat olleet tiiviisti mukana hankkeen toteuttamisessa. Terveystarkastuksiin liittyen valmistui Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen opiskelijan pro gradu- tutkielma. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotona asuvien 75-vuotiaiden (vuonna syntyneiden) kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä. Itsenäisen selviytymisen kuvaamisen tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka ovat yhteydessä itsenäiseen selviytymiseen tai uhkaavat itsenäistä selviytymistä. Selviytymistä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää esimerkiksi palveluiden kohdentamiseksi oikein. Satakunnan ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden terveydenhoitajaopiskelija teki opinnäytetyön asiakkaiden kokemuksista 75-vuotis terveystarkastusten sisällöstä. Opiskelijan tekemä päättötyö toimi asiakaspalautteena. Turun yliopiston Kauppakorkeakoulun opiskelija on tehnyt integroivan projektityön Iäkkäiden hyvinvointia edistävien palvelujen kustannuslaskennasta. Projektityön tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon maksaa yksi hyvinvointia edistävä kotikäynti, yksi ikääntyneen terveystarkastus sekä omaishoitajan vastaanottokäynti. 5. TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ovat vakiintuneet osaksi raumalaista vanhuspalvelua. Iäkkäille suunnatut neuvontapalvelut ja ehkäisevien palvelujen kehittäminen ja niiden merkitys on nostettu esiin voimaan tulleessa uudessa vanhuspalvelulaissa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla voidaan lisätä toimintakykyisiä elinvuosia ja siirtää muiden palvelujen tarvetta myöhäisempään vaiheeseen. Raumalla hankkeen aikana kehitetyt käytännöt täyttävät hyvin lain kunnille asettamia velvoitteita käynnistyneen Ikäkeskuksen tavoitteeksi on toiminnan alkaessa asetettu, että ikäihmiset ja heidän läheisensä saavat neuvontaa ja ohjausta yhden luukun ja matalan kynnyksen periaatteella. Tällä hetkellä Ikäkeskuksen asiakkaat saavat yhdestä numerosta kattavasti tietoa, opastusta ja ohjausta ikääntymiseen liittyvistä asioista. Neuvontapuhelimeen 21

VÄLIRAPORTTI. Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke Rauman osahanke 2.5.2010 30.9.2012. Taina Henriksson-Leivo Sanna Laine Hanna Ämmälä

VÄLIRAPORTTI. Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke Rauman osahanke 2.5.2010 30.9.2012. Taina Henriksson-Leivo Sanna Laine Hanna Ämmälä VÄLIRAPORTTI Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke Rauman osahanke 2.5.2010 30.9.2012 Taina Henriksson-Leivo Sanna Laine Hanna Ämmälä 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Rauman hankkeen tavoitteet ja toteutus 4

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Valmistunut 15.9.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton yhteistyönä Tekijöinä kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi Havainnointikäyntien tausta 1. Havainnointikäyntejä tehtiin marras- joulukuussa 2013 yhteensä 22, näistä puolet Jyväskylässä 2. Havainnoinnit teki Oma tupa,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 7.10.2014 klo 12 14:30 Paikka Hallinnon tilat, Moisiontie 19 Paikalla Heli Jalonen,

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015

Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015 1 Minna Heinonen Sosionomi (AMK) opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015 Tämä asiakaskysely on koottu

Lisätiedot

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

LAPPEENRANTA PALVELUOHJAUSTA IKÄÄNTYVILLE JA OMAISILLE

LAPPEENRANTA PALVELUOHJAUSTA IKÄÄNTYVILLE JA OMAISILLE LAPPEENRANTA PALVELUOHJAUSTA IKÄÄNTYVILLE JA OMAISILLE 1 PALVELUOHJAUS Suomeen palveluohjaus 1990-luvun puolivälissä Kotiin tuotettavien palveluiden muodot vanhuksille moninaistuneet julkisen ja lähiyhteisön

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Ikäihminen kehittäjänä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä: hallinnoivana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry, Härmän Vanhustentukisäätiö,

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot