KULTTUURITOIMI TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan kuvaus

Transkriptio

1 KULTTUURITOIMI Toiminnan kuvaus Lappeenrannan maakuntakirjasto on hyvinvointipalveluja antava, uudistuva koko kansan käyttämä yhteiskunnan toimija, joka välittää sekä paikallista että kansainvälistä kulttuuria ja tietoa. Maakuntakirjasto toimii Lappeenrannan kaupunginkirjastona, ja sillä on myös kirjastolain ja -asetuksen säätämät alueelliset tehtävät. Yhteiskunnan muistina Lappeenrannan kaupungin museot keräävät, tallentavat, säilyttävät, tutkivat ja esittelevät toiminta-alueensa ja -alansa taidetta ja kulttuuriperintöä tuottaen asiakkaalle tietoa ja elämyksiä. Lappeenrannan kaupungin museoilla on museolaissa ja -asetuksessa määritelty alueellinen tehtävä tallentaa, säilyttää ja tehdä tunnetuksi Lappeenrantaan, Etelä-Karjalaan ja luovutettuun Karjalaan sekä aluetaidemuseon osalta myös Kymenlaaksoon liittyvää oman toimialansa aineistoa sekä tukea alueen muiden museoiden toimintaa. Lappeenrannan kaupunginorkesterin tehtävä ammattiorkesterina on tarjota korkeatasoisia klassisen musiikin orkesterikonsertteja pääasiassa lappeenrantalaisille, mutta myös vetovoimatekijänä muille Etelä-Karjalan maakunnan sekä Saimaan lähialueiden asukkaille. Orkesterin ohjelmistossa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon monipuolisesti erilaiset kohdeyleisöt. Lappeenrannan kaupunginteatteri on Etelä-Karjalan johtava ammattiteatteri, jossa taiteilijoiden koulutustaso on korkea, osaaminen on laadukasta ja työn toteutus korkeatasoista. Tavoitteena on tuottaa teatteriesityksiä, jotka kiinnostavat yleisöä, viihdyttävät, luovat taide-elämyksiä ja tarjoavat tekijöilleen taiteellisen haasteen. Monipuolista ohjelmistoa täydennetään vierailevilla esityksillä. Lisäksi kulttuuritoimi tukee paikallista kulttuurityötä jakamalla avustuksia, lastenkulttuuritoimintaa mm. Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun kautta, galleriatoimintaa Galleria Pihaton kautta, sekä kesäteatterialueen toimintaa. TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjasto huolehtii palvelujen ajanmukaisuudesta: sähköiset palvelut, uudistuneet kirjastoautoreitit, sekä alueellisen kirjastojärjestelmän ja yhteiskuljetusten myötä tehostuneet ja yhdenmukaistuneet kirjastopalvelut. Maakunnallista kirjastoyhteistyötä tehostetaan edelleen koko alueen kirjastoasiakkaiden hyödyksi Heili-kimpan puitteissa. Tuottavuustavoitteidensa rinnalla kirjasto ottaa huomioon myös uudistetun kirjastolainsäädännön asettamat velvoitteet koulutetun kirjastohenkilöstön määrästä. Maakuntakirjaston asiakasraati on vakiinnuttanut paikkansa eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimisessa ja kirjastopalveluiden kehittämisessä. Kirjasto panostaa edelleen monipuoliseen ja eri käyttäjäryhmille suunnattuun tapahtumatuotantoon. Kirjastotoiminnan merkittävin riski on tietojärjestelmän vioittuminen. Museo tuottaa asiakasta lähellä olevia monipuolisia ja kehittyviä museopalveluita, hoitaa ja käyttää kokoelmiaan aktiivisesti ja toimii asiantuntijana ja vaikuttajana erilaisissa verkostoissa. Näyttelytoiminnassa otetaan huomioon suurta yleisöä kiinnostavat laajemmat aiheet, mutta myös paikalliset ja erityisteemat. Museopedagogiaa tarjotaan kaikenikäisille. Museo on mukana valtakunnallisissa kokoelmatyön kehittämishankkeissa. Vuoden 205 huhtikuussa avataan suurnäyttely Avojaloin 0 kertojaa Karjalan Kannaksella, joka jakautuu sekä Etelä-Karjalan museoon että taidemuseoon. Näyttely on museon omaa tuotantoa ja sitä on valmisteltu useita vuosia. Koska näyttelyn esilläoloaika on normaalia pitempi, museon näyttelyjen kokonaislukumäärä jää vuoden 205 toimintasuunnitelmassa pienemmäksi. Tämä voi vaikuttaa myös kävijämääriin. Vuoden 20 alusta luovuttiin kolmen paikallismuseon ylläpidosta, Joutsenon pitäjänmuseosta, Nuijamaan museosta ja Pätärin talomuseosta. Henkilökunnan vaihtuvuuden (mm. eläköityminen) aiheuttamiin haasteisiin on vastattu sisäisellä työnkierrolla ja kehittämällä prosessilähtöistä toimintamallia.

2 Suurimpia museotoiminnan riskejä ovat edelleen kokoelmatilojen huono kunto sekä kiinteiden kulujen kasvu varsinaiseen toimintaan jäävän määrärahan kustannuksella. Orkesteri järjestää säännöllisesti konserttikausina vuosittain nelisenkymmentä julkista konserttia, jonka lisäksi koululaisille on suunnattu kulttuuripolku ja työsuunnitelmissa on huomioitu työpaikka-, päiväkoti- ja vanhainkoti sekä tilauskonsertit. Saimaa Sinfonietta -brändi on korkeatasoisella kvaliteetillaan ja persoonallisella ohjelmistoprofiilillaan yksi Lappeenrannan vetovoimamahdollisuuksista. Orkesterin taloudellisen raamin mukaisesti konserttien määrä liikkuu noin 0 konsertissa vuodessa orkesterin kokoonpanon ja esitettävän ohjelmiston mukaisesti. Ohjelmisto- ja orkesterikokoonpanoja tehostamalla konsertoinnin määrää voidaan nostaa konserttiuusinnoilla Saimaan lähialueilla erillistuilla. Toimintaa tehostamalla esiintymismäärä on kasvanut kaupungin eri tilaisuuksien, juhlien ja tilausesiintymisten myötä vuosittain 50 esiintymiseen. Näin tehostetaan Lappeenrannan vetovoimaisuutta ja kytketään orkesteri yhtenä kaupungin kulttuurilaitoksena osaksi kaupungin ja Saimaan vetovoimaista imagoa. Orkesterin markkinointi toimii olemassa olevien resurssien mukaan. Orkesteri tähtää edelleen taiteellisen johtajansa kanssa soittajistonsa laadulliseen kehittämiseen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Yleisön kiinnostusta orkesterin toimintaan ja palveluihin lisätään edelleen aktiivisilla kohdekampanjoilla suuntaamalla viestintää yrityksille, harrastajaryhmille ja yksityisille tahoille sekä venäläisille. Teatterin keskeiset tavoitteet ovat korkea taiteellinen taso, omaleimaisuus ja tarjonnan monipuolisuus. Vuodessa tuotetaan yhteensä -0 erilaista ensi-iltaa isolle ja pienelle näyttämölle. Ohjelmistossa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti eri ikäryhmät sekä myös eri tyylit; kotimainen ja ulkomainen draama, musiikkiteatteri, komedia, lapsille ja nuorille suunnattu teatteri jne. Yhteistyötä jatketaan kaupungissa toimivien alan organisaatioiden/järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Toimintavuoden 205 vaativimpana haasteena on uuteen teatteritaloon muuttamisen ja esitystoiminnan turvaamisen yhdistämisen problematiikka. Näytäntökauden 205 alusta kaupunginteatterissa on uusi teatterinjohtaja. Uuden talon avajaiset ja samalla ensi-ilta on tammikuussa 206. Ennen uusiin tiloihin pääsyä yhä voimakkaampana riskinä näyttäytyy vanhan teatteritalon huono kunto sekä katsojamäärien vaikea ennustettavuus. Vuoden 20 todennäköinen toimintakatteen ylitys tuo paineet merkittäviin kustannussäästöihin seuraavalle vuodelle. Kulttuuritoimen muut tehtävät Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kulttuuritoimen uuden johtosäännön. Johtosääntömuutoksen tavoitteena on kaupungin tapahtumatoiminnan ja siihen liittyvien toimintojen, kuten tilavarausten, tapahtumakoordinaation ja tapahtumajärjestäjien neuvonnan keskittäminen konsernipalveluihin. Tapahtumatoimintojen keskittämisellä tehostetaan ja kehitetään kaupungin tapahtumatuotantoa, tuotetaan palvelua asiakaslähtöisesti yhdestä palvelupisteestä, sekä kehitetään kaupunkia tapahtumapaikkana. Valtuuston päätöksen mukaisesti osa yleisen kulttuuritoimen tehtävistä siirtyy konsernipalvelujen hoidettavaksi ja osa jää kulttuuritoimen alaisuuteen. Kulttuuritoimen alaisuuteen jäävien tehtävien hoitamiseen varatut määrärahat siirtyvät kulttuurilautakunnan kustannuspaikalle 500. Kulttuuritoimi vastaa edelleen sekä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten toimintaan myönnettävistä avustuksista, että muistakin kulttuuriavustuksista jakosääntöjen mukaisesti, Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun toiminnasta, avustustoimintaan liittyvän Galleria Pihaton toiminnasta ja valtuuston..20 tekemän päätöksen mukaisesti myös kesäteatteritoiminnan tarjonnan varmistamisesta ulkopuolisilla toimijoilla. Kulttuuritoimi vastaa Lastenkulttuurikeskuksen maakunnallisen lastenkulttuurikeskus METKU:n verkostosta, yhteistyökumppanuudesta Kaakkois-Suomen lasten ja nuorten kulttuuriverkostossa, maakunnallisista METKU -kuorotoiminnasta ja METKAT -lastenkulttuuriviikoista sekä valtakunnallisesta Taikalamppu -yhteistyöstä. Lappeenrannassa Lastenkulttuurikeskus koordinoi ja kokoaa lastenkulttuurityötä, tuottaa peruskoulun -8 luokkalaisten kulttuuripolkua, vastaa 9-luokkalaisten K9-kulttuurikortista sekä koulujen ja päiväkotien taidetyöpajoista. Kulttuuritoimi vastaa Galleria Pihaton toiminnasta tekemällä sopimuksen Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen kanssa. Kulttuuritoimi vastaa vuosittain kesäteatterinäytelmän valinnasta, sekä hankkii kesäteatterialueelle pidempiaikaisen toimijan, jonka tehtävänä on kehittää alueen toimintaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti.

3 Alla olevat määrärahat siirtyvät konsernipalveluihin. KULTTUURITOIMEN TULOSALUEET TALOUSARVIO KULTTUURILAUTAKUNTA 50 KIRJASTOTOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (Max ) Kirjastokäyntien määrän ja lainauslukujen laskevan trendin pysäyttäminen. Monipuolinen tapahtumatuotanto eri asiakasryhmät huomioiden. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet (Max 5) (Hyvinvointiohjelma, Kaupunkirakenneohjelma, Talous- ja palvelurakenneohjelma, Elinkeino-ohjelma, Venäjäohjelma) Palvelujen monipuolisuus eri ikäryhmille lapset ja nuoret, ikäihmiset, perheet: kirjaston palvelu- ja tapahtumatuotanto, monialainen yhteistyö mm. nuorisotoimen kanssa. Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri ja yhteisöllisyyden parantaminen: kirjaston asiakasraati, vuorovaikutteinen asiakaskäyttöliittyma, some.

4 Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen vuorovaikutteisin palveluin: kielikahvila, venäjänkieliset satutuokiot. Automatisoinnin hyödyntäminen palvelutuotannossa. Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit (min. /tavoite) TP 20 TA 20 TAE 205 Toimintakulut asukasta kohti 50,0 5,8 5,8 Lainaukset asukasta kohti 2,68,67,90 Kirjastokäynnit asukasta kohti 7,7 7,66 7,90 Kirjastokäynnit, fyysiset käynnit Kirjastokäynnit, verkkokäynnit Heilikirjastot.fi -sivulla Kokonaislainaus Kirjaston järjestämät tapahtumat/osallistujat 58/099 80/ /0000 Lainausautomaateilta lainaaminen / palvelutiskiltä lainaaminen (%) Pääkirjaston a-osasto, n-osasto ja Korvenkylän kirjasto 6 / MUSEOTOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (Max ) Monipuoliset ja kehittyvät museopalvelut ovat lähellä asiakasta Kokoelmia käytetään, hoidetaan ja hallitaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti asianmukaisissa olosuhteissa. Museo toimii aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana sekä alueellisissa että kansainvälisissä verkostoissa Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet (Max 5) (Hyvinvointiohjelma, Kaupunkirakenneohjelma, Talous- ja palvelurakenneohjelma, Elinkeino-ohjelma, Venäjäohjelma) Kulttuurivaihto Viipuriin-Pietariin ja muualle Eurooppaan, nivelenä toimiminen Kulttuurikasvatus kaikille kaupunkilaisille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Osallistutaan kaupunkikuvan ja kulttuurimatkailun kehittämiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Yhteisöllisten kulttuuri- ja taidehankkeiden kehittäminen yhteistyössä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa

5 Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit (min. /tavoite) TP 20 TA 20 TAE 205 Asiakaskäynnit näyttelyissä ja tilaisuuksissa Verkkokäynnit Asiakastilaisuuksien lukumäärä keskim. kävijämäärä/tilaisuus Asiakasraadin ja museoklubin kokoukset 8 8 Näyttelyjen kokonaislukumäärä Etelä-Karjalan museo Etelä-Karjalan taidemuseo Galleria Laura Ratsuväkimuseo Wolkoffin talomuseo Vihreä makasiini Kokoelmanhallintatapahtumat lukumäärä Tietopalveluvastaukset lukumäärä Asiantuntija- ja viranomaislausunnot kpl Osallistuminen verkostoihin (lukumäärä) kansainväliset valtakunnalliset alueelliset ORKESTERITOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (Max ) Orkesterikonsertit n konserttia vuodessa. Kehittyminen Saimaa Sinfoniettana. Vetovoimainen kansainvälinen kulttuurilähettiläs, joka esiintyy ulkomailla ja levyttää.

6 Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet (Max 5) (Hyvinvointiohjelma, Kaupunkirakenneohjelma, Talous- ja palvelurakenneohjelma, Elinkeino-ohjelma, Venäjäohjelma) Saimaa Sinfonietta -brändin eteenpäin vieminen vetovoimaisena kulttuuritoimijana (tavaramerkki) Kehittyvä ja kansainvälinen ammattiorkesteri Kaupunginorkesteri kaupunkilaisten positiivisen hyvinvoinnin parantajana Konserttiyhteydet festivaaleille ulkomailla ja kotimaassa. Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut ja välivuosien Laulava Lappeenranta -tapahtuma Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit (min. /tavoite) Voimavarat / vakanssit 2 muusikkoa, toimistohenkilöä, siviilipalvelusmies valtionosuus htv: 29 Julkisten konserttien määrä (sinfonietta, sinfonia, kamari, sakraali ja viihde) Kuulijamäärä (julkiset konsertit, päiväkodit, koulut, vanhainkodit, sairaalat) Saimaa Sinfonietat (yhteistyössä Sibelius-Akatemian ja Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa) Konserttimatkat ja tilausesiintymiset kutsusta Italia, Pietari, Levi TP 20 TA 20 TAE TEATTERITOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (Max ) Tuotantokapasiteetti Isolla ja pienellä näyttämöllä yhteensä 0 ensi-iltaa Vierailuesityksiä kummassakin salissa Toiminnan vaikuttavuus Esitysten yleisömenestys, katsojaluvut Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Käyttötalouden tasapaino Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet (Max 5) (Hyvinvointiohjelma, Kaupunkirakenneohjelma, Talous- ja palvelurakenneohjelma, Elinkeino-ohjelma, Venäjäohjelma)

7 Teatteri pyrkii vaikuttamaan hyvinvointia tukevaan elinympäristöön kiinnittämällä erityistä huomiota mm. lasten ja ikääntyneiden kulttuurisiin osallistumismahdollisuuksiin. Yhteistyössä yleisen kulttuuritoimen kanssa toteutetaan lastennäytelmän esitykset lappeenrantalaisissa päiväkodeissa. Yhteistyötä koulujen kanssa jatketaan aktiivisesti, esim. K9-korttilaiset, kulttuuripolut ja yhteys opetusohjelmiin. Keväällä 205 toteutetaan Nuori Näyttämö hanke. Teatteri tekee yhteistyötä venäläisten kulttuuritoimijoiden kanssa: yhteisproduktiot koti- ja ulkomaisten teattereiden/tekijöiden kanssa. Venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumiseen, työllistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen teatteri osallistuu tarjoamalla oppilaitoksille tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan harjoittelupaikkoja. Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit (min. /tavoite) Tuotantokapasiteetti Omat ensi-illat, kpl Jukola-sali Veeran kammari Linnoituksen kesäteatteri Muu tila TP 20 8 TA 20 7 TAE Esitysten määrät, kpl Jukola-sali Veeran kammari Linnoituksen kesäteatteri Muu tila Vierailuesitykset, kpl Jukola-sali Veeran kammari Toiminnan vaikuttavuus Katsojaluvut, katsojia yhteensä Talviteatteri Kesäteatteri Katsomon täyttöaste Jukola-sali Veeran kammari Linnoituksen kesäteatteri Muut tilat % 6 % 7 % % 58 % % 6 % 00 % Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Toimintakate ( 000 ) Valtionosuuteen oikeuttavat henkilötyövuodet KULTTUURITOIMI YHTEENSÄ

8