Samanaikaisopetus mahdollisuus vai mahdottomuus? Katja Pakarinen, Minna Kyttälä & Hanna-Maija Sinkkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Samanaikaisopetus mahdollisuus vai mahdottomuus? Katja Pakarinen, Minna Kyttälä & Hanna-Maija Sinkkonen"

Transkriptio

1 Samanaikaisopetus mahdollisuus vai mahdottomuus? Katja Pakarinen, Minna Kyttälä & Hanna-Maija Sinkkonen

2 Opetusministeriö on luonut pitkän aikavälin strategian, jonka avulla pyritään vastaamaan mm. jatkuvasti lisääntyvään erityisopetustarpeeseen. Strategiassa ehdotetaan, että oppilaalle ei tulevaisuudessa tehdä erityisopetuspäätöstä ennen kuin oppilas on saanut tehostettua tukea. Samanaikaisopetus on määritelty yhdeksi tehostetun tuen muodoksi mutta sen toteuttamisen tapoja ei ole Erityisopetuksen strategiassa määritelty tarkemmin. Samanaikaisopetus kahden opettajan yhteistyönä vaikuttaa ihanteelliselta keinolta luoda uutta koulukulttuuria ja vastata inklusiivisen koulun haasteisiin. Kirjallisuus kuitenkin osoittaa, että samanaikaisopetus voi lähteestä riippuen pitää sisällään hyvin monenlaisia tapoja opettaa. Mistä siis puhutaan kun puhutaan samanaikaisopetuksesta? Tarjoaako se mahdollisuuksia ratkaista kaikille yhteisen koulun ongelmat? Kohti uudenlaista koulukulttuuria? Hargreavesin (2006) mukaan uudessa koulukulttuurissa pitäisi hylätä opettaminen yksin suljettujen ovien takana. Opettamisen profession tulisi ennemminkin tarkoittaa sellaisen koulukulttuurin luomista, jossa tärkeäksi muodostuvat jaetut ammattikäytännöt, tiedot ja taidot. Jaettu vastuu, yhteistyö ja ammatillinen tietotaidon jakaminen ovat myös inklusiivisen koulun edellytyksiä. Inkluusio-ajattelu koulumaailmassa tukeutuu tasa-arvon periaatteeseen sekä tarkoittaa käytännössä erilaisten oppimisen esteiden purkua (Opetusministeriö 2007, 19). Inklusiivisuus on periaate, joka edellyttää sekä järjestelmän että toimintarakenteiden kehittämistä ja sellaisen toimintakulttuurin ja pedagogisten menetelmien kehittämistä, jotka edistävät kaikkien oppilaiden onnistumista opinnoissaan sekä hyvää kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on siis toimintaympäristö, joka sopii mahdollisimman hyvin kaikille oppilaille. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, miten luokan- tai aineenopettaja selviää tässä inklusiivisessa koulussa. Yhdeksi selviytymisvaihtoehdoksi on ehdotettu samanaikaisopetusta. Samanaikaisopetuksen päämäärät ovatkin yllättävän yhteneväiset inklusiivisen koulun tavoitteiden kanssa; samanaikaisopetuksessa pyritään sellaisiin opetuskäytäntöihin, jotka hyödyttävät kaikkia oppilaita ja luovat paremmat mahdollisuudet erityisoppilaiden sosiaaliseen integroitumiseen yleisopetuksen luokissa. Samanaikaisopetusta käytännössä toteuttanut eritysopettaja Sami Luoto korostaa, että samanaikaisopetuksesta hyötyvät niin erityisoppilaat kuin rivioppilaatkin: Samanaikaisopetus on erittäin hyvä keino tukea oppimisvaikeuksissa olevia oppilaita. Apu voi suuntautua integroituihin, rivioppilaisiin tai vaihdellen molempiin. Perinteisessä koulunkäyntiavustajamallissa on usein ongelmana se, että avustaja on kiinnitetty yhteen oppilaaseen, ja avun laajentaminen luokan muihin oppilaisiin ei välttämättä toteudu. Iso osa erityisoppilaista ei todellakaan tarvitse "vierihoitoa" joka sekunti. Sosiaalista stigmatisaatiota ajatellen voi olla jopa hyvä, että luokan avustaja ei ole leimallisesti yhden oppilaan tukija.

3 Samanaikaisopettaja voi suunnata apunsa juuri sinne, mihin sitä kulloisessakin opetustilanteessa tarvitaan. Samanaikaisopetuksen muodot Samanaikaisopetus tarkoittaa sitä, että kaksi opettajaa opettaa samanaikaisesti jotakin luokkaa tai ryhmää samassa tilassa. Pelkästään kahden opettajan läsnäolo samassa tilassa ei automaattisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi kyse samanaikaisopetuksesta. Samanaikaisopetuksen kriteereitä ovat vuorovaikutteisuus ja yhteisvastuullisuus. Tämä tarkoittaa yhteistä päätöksentekoa koskien opetuksen suunnittelua, toteutusta ja oppilaiden arviointia. Tämä aktiivinen ja tasa-arvoinen yhteistyö pystyy välittämään myös opetuskäytäntöjen ja tilanteiden kautta arvokasta hiljaista tietoa (Goodnough, ym., 2009). Opettajan työ sisältää paljon hiljaista tietoa, jossa tieto on nimenomaan kietoutunut käytäntöön. Samanaikaisopetus mahdollistaa toisen opettajan työn seuraamisen ja siten piilotiedon välittymisen. Yhteisvastuu puolestaan tarkoittaa sitä, että toinen ei toimi toisen konsulttina tai mentorina tai avustajana vaan sitä, että kaksi asemaltaan tasavertaista opettajaa jakaa opetusvastuun. Siten esimerkiksi avustajan käyttö luokassa ei ole samanaikaisopettamista. Avustaja ei ole tasavertainen ammattilainen koulutukseltaan, asemaltaan, tietotaidoltaan ja vastuiltaan eli samanaikaisopetuksen edellytykset eivät täyty. Yleisimmin opetuspareina toimivat erityisopettaja ja luokan- tai aineenopettaja. Samanaikaisopetusta voi toteuttaa myös kaksi luokanopettajaa tai kaksi aineenopettajaa (Shapiro & Dempsey, 2008). Samanaikaisopetuksen edellytys ei siis ole se, että toinen opettajista on erityisopettaja. Luokassa tai ryhmässä voi olla erityisoppilaita mutta se ei ole edellytys samanaikaisopetuksen määritelmälle. Tavoitteena on parantaa kaikkien, ei ainoastaan erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden mahdollisuuksia oppia. Jos luokassa on erityisoppilaita, erityisoppilaiden osuuden olisi hyvä vastata heidän suhteellista osuuttaan koko väestössä. Kugelmassin (2001) mukaan samalle luokalle olisi hyvä ottaa aina kaksi tai kolme samantyyppisen taustan omaavaa oppilasta (ns. klusterointi). Tällöin yhden oppilaan erilaisuus ei erotu niin selkeästi, ja toisaalta opetus on helpompi suunnitella.

4 Samanaikaisopetuksen muodot vaihtelevat alkeellisen tason paritoiminnasta hyvinkin kehittyneisiin tapoihin hyödyntää yhteistoimintaa. Ström (2002) on kuvannut erityisopettajan työhön liittyen erilaisia yhteistyön muotoja. Osa-aikaisen erityisopetuksen syntyvaiheesta aina tähän päivään käytössä ollessa klinikkamallissa erityisopettaja työskentelee oppilaan tai pienen tukea tarvitsevan oppilasryhmän kanssa. Perinteinen klinikkamalli on hyvin kaukana samanaikaisopetuksen ihanteista. Työtiimimallissa erityisopettaja kuuluu luokan- ja aineenopettajien muodostamaan työtiimiin, jolloin yhteistoiminnallisuus korostuu opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Resurssiopettajamalli edustaa Strömin mukaan kokonaisvaltaisempaa yhteistyön mallia, jossa yksilö-, pienryhmä- ja samanaikaisopetus vaihtelevat tilanteen mukaan. Resurssiopettajamallia kehiteltiin luvulla tukemaan integraatiokehitystä ja lisäämään yleisopetuksen valmiuksia vastaanottaa erilaisia oppijoita luokkiin. Edellisten lisäksi Ström kuvaa konsultaatiomallin, joka on lähellä resurssiopetusmallia, mutta jossa korostuu konsultaatiorooli ja tiivis yhteistyö opettajakunnan, oppilashuollon, oppilaiden huoltajien ja muiden koulumaailman sidosryhmien kanssa. Käytetyin samanaikaisopetuksen muoto on erityisopettajan avustajarooli (Mastropieri, ym., 2007). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luokan- tai aineenopettaja opettaa koko luokkaa ja erityisopettaja kiertelee luokassa niiden oppilaiden luona, jotka hänen näkemyksensä mukaan tarvitsevat apua. Vaikka tämä alkeellisen tason samanaikaisopetusmuoto voidaan nähdä hyvänä askeleena aloittaa pariopettaminen ja kehittää sitä kohti syvempää yhteistyötä, tämä roolijako ei valitettavasti useinkaan näytä kehittyvän syvempään yhteistyöhön tai yhteisvastuuseen (Mastropieri, ym., 2007). Tällöin samanaikaisopetuksen ihanteena oleva opettajien tasavertaisuus vaarantuu, koska toinen ammattilainen on ikään kuin alemman tason avustajan roolissa. Jos taas rooleja vaihdetaan niin, että kumpikin opettaja on välillä avustavassa tehtävässä, opettajien tasavertaiselle roolille luokassa on paremmat mahdollisuudet. Cook ja Friend (1995) erottavat kuusi erilaista samanaikaisopetusmuotoa, jotka voidaan asettaa järjestykseen sen mukaan, miten niissä toteutuvat yhteinen suunnittelu, opetuksen yhteinen toteuttaminen ja arviointi (kuvio 1).

5 Kehittyneimpänä samanaikaisopetuksen muotona voidaan pitää yhteisopettamista. Olennaista tuloksekkaassa samanaikaisopettamisessa ei kuitenkaan ole pakonomainen pyrkimys yhteisopettamiseen vaan pyrkimys joustavaan erilaisten opetuksen eriyttämiskeinojen hyödyntämiseen. Avainasemassa on halu ja kyky kokeilla eri opetusmuotoja, jotta samanaikaisopetuspari löytää henkilökohtaisesti miellyttävät ja opetettavan oppilasryhmän kannalta parhaiten toimivat opetustavat. Jotkut opettajat eivät koskaan tunne esimerkiksi varsinaista yhteisopettamista miellyttäväksi tavaksi opettaa (Cook & Friend, 1995) mutta he voivat silti löytää tapoja toteuttaa samanaikaisopettamista tehokkaasti. Samanaikaisopetuksen edellytykset ja hyödyt Yksi samanaikaisopetuksen edellytyksistä on yhteisvastuullisuus. Se merkitsee mm. sitä, että yksittäisen opettajan luokkahuoneautonomia vähenee. Samanaikaisopettaminen vaatii siis opettajalta itsevaltiaan roolista luopumista. Vaikka yksittäisen opettajan autonomia pienenee, opettajien autonomia tehdä omaa opetustaan koskevia päätöksiä saattaa kuitenkin samanaikaisopetusmallissa kasvaa.

6 Samanaikaisopetuksessa on mahdollisuus jatkuvaan vertaistukeen. Tämä on varmasti erinomainen keino vähentää työstressiä ja parantaa työssä jaksamista, mikäli yhteisopettaminen työparin kanssa todella toimii. Interaktiivinen opetusympäristö ja dialogi kahden ammattilaisen välillä tarjoaa myös opettajille mahdollisuuden oppia. Jang (2006) nostaa samanaikaisopetuksen yhteydessä esiin käsitteen optimaalisen lähikehityksen vyöhykkeestä ja viittaa tällä nimenomaan opettajaparin mahdollisuuksiin oppia toisiltaan. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että opettaja myöntää oman keskeneräisyytensä. Austinin (2001) tulokset osoittavat samanaikaisopetukseen ryhtyneiden opettajien kokeneen samanaikaisopetuksen lisänneen heidän ammattitietoaan. Onnistuneesti samanaikaisopetusta harjoittavissa kouluissa opettajat kokivat myös saaneensa tukea toisiltaan (Caron & McLaughlin, 2002). Esimerkiksi se, että samanaikaisopetuksessa opettajilla on mahdollisuus pitää yhdessä yhteyttä oppilaiden vanhempiin helpottaa opetusryhmän tilannetta silloin, kun opettaja joutuu olemaan pois työstä sairauden tai jonkun muun syyn takia. Myös vastuun jakaminen tällä alueella voi joskus olla mielekästä. Edelleen yhtenä positiivisena seikkana voidaan nähdä opettajien mahdollisuus hyödyntää opetustyössä juuri omia vahvuuksiaan, jolloin jaksaminen työviihtyvyys lisääntyy. Erityisopettajan työhön samanaikaisopetus tuo myös vaihtelua, koska ns. tavallisten lasten kanssa toiminen päivittäin auttaa pitämään mielessä millaista oppilaiden suoriutuminen yleensä kullakin ikätasolla on. Pakarisen (2009) läpikäymien samanaikaisopetusta käsittelevien tutkimusten mukaan samanaikaisopetuksen hyödyt olivat sekä oppilaiden, opettajien että vanhempien mielestä haittoja suuremmat. Tärkeää onnistumisen kannalta on luoda samanaikaisopetukselle sellaiset olosuhteet, joissa se voi onnistua, mikä ei välttämättä ole yksinkertainen asia. Nämä olosuhteet nimittäin koskevat sekä yksilöitä että fyysisiä resursseja. Pakarisen (2009) mukaan opettajan työssä ja työympäristössä voidaan erottaa ainakin viisi eri aluetta, joiden sisältämät asiat vaikuttavat samanaikaisopetuksen onnistumiseen. Näitä ovat 1) vanhan ammattitradition hylkääminen, 2) tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri, 3) ihmiskäsitys, 4) kasvatus- ja oppimisnäkemys ja 5) rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät. Vanhasta ammattitraditiosta luopuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että opettajien on luovuttava oikeudestaan määrätä yksin luokkahuoneen tapahtumista ja kyettävä jakamaan valtaansa sekä tietojaan ja taitojaan. Tämä on ehdoton ensi askel pyrittäessä samanaikaisopettamiseen. Opettajan ihmiskäsitys liittyy siihen, miten hän suhtautuu sekä omaan itseensä opettajana että siihen, miten hän suhtautuu työtovereihinsa ja oppilaisiin.

7 Onnistuneen samanaikaisopetuksen edellytys on, että opettaja kokee muiden opettajien tiedot ja taidot yhtä arvokkaina kuin omansa ja että hän kokee ne oppimisen arvoisina. Erilaiset tieto- ja taitopohjat pitäisi nähdä ammattia ja omaa asiantuntijuutta rikastuttavana tekijänä. Tähän liittyy myös toisen kunnioittaminen ja kyky luoda luottamukselliset välit muihin ammattilaisiin. Nämä liittyvät käsitteeseen ammatillinen yhdenvertaisuus (Cook & Friend, 1995; Mastropieri, ym. 2007). Carolin ja McLaughlinin (2002) tutkimus osoitti, että onnistuneesti samanaikaisopetusta toteuttavilla kouluissa kaikkiin oppilaisiin suhtauduttiin tasa-arvoisesti eikä erityisoppilaita pidetty laadullisesti erilaisina ihmisinä. Mastropieri (2005) havaitsi, että toimivassa samanaikaisopetuksessa kiinnitettiin huomiota nimenomaan siihen, miten muokata oppimisympäristöä myös erityisoppilaille sopivaksi. Toisin sanoen yksilön ongelmien katsottiin syntyneen ympäristön epäsopivuudesta, ei yksipuolisesti vain yksilön ominaisuuksista. Yhtenä samanaikaisopetuksen hyötynä voidaankin pitää sitä, että sen avulla hyvin erilaiset oppijat voivat opiskella yhdessä ja näin tarve sijoittaa oppilaita pienryhmäopetukseen vähenee. Tärkeää opettajaparin yhteistyön onnistumiselle on myös se, että opettajat jakavat kutakuinkin samantyyppisen näkemyksen siitä, mitä on hyvä opetus ja mitä on oppiminen sekä siitä, miten suhtaudutaan esimerkiksi ei-toivottavaan käyttäytymiseen. Opettajien yhteensopivuuteen liittyviä käytännönläheisiä tekijöitä ovat esimerkiksi opettajan melunsietokyky, järjestyksenhallintakeinot ja ne työtavat, joiden suhteen opettaja ei halua tehdä kompromisseja. Toimivaa henkilökemiaa peräänkuuluttaa myös samanaikaisopetusta käytännössä kokeillut erityisopettaja Sami Luoto: Koska samanaikaisopetus edellyttää hyvää tiimityötä, olisi tärkeää, että opettaja ja samanaikaisopettaja tulevat hyvin juttuun keskenään. Rehtoreiden tulisikin avoimesti keskusteluttaa työparien toiveet ja intressit. Samanaikaisopetus siis vaatii hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Dieker ja Murawski (2003) kuitenkin arvostelevat opettajankoulutusta siitä, että se ei tarjoa riittäviä valmiuksia opettajien väliseen yhteistyöhön. Opettajankoulutuksen lisäksi myös muut rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät vaikuttavat samanaikaisopetuksen onnistumiseen. Yhtenäisen peruskoulun ala- ja yläluokat eroavat suuresti samanaikaisopetuksen toteuttamisen edellytysten suhteen. Yläluokilla opetus on hajanaista. Oppiaineet, opettajat ja oppilaat vaihtuvat usein tunninkin välein ja tällöin toimivan ja luottamuksellisen yhteistyön luominen on vaikeaa.

8 Samanaikaisopetukseen ryhtyvät opettajat tarvitsevat myös enemmän aikaa opetuksen suunnitteluun ja arviointiin sekä ennen kouluvuoden alkua että sen aikana. Tämä suunnitteluaika pitäisi sisällyttää työjärjestykseen. Onnistunut samanaikaisopetus siis vaatii myös koulun johdon ja kunnan opetustoimen tukea. Samanaikaisopetus vaikuttaa ihanteelliselta keinolta luoda uutta koulukulttuuria ja vastata inklusiivisen koulun haasteisiin. Kuten Erityisopetuksen strategiassa (Opetusministeriö, 2007) todetaan, kouluissa on erityisoppilaiden lisäksi paljon oppilaita, jotka jäävät ns. harmaalle vyöhykkeelle. Heidän ongelmansa eivät ole riittävän suuria erityisopetuspäätöksen saamiselle mutta nämä oppilaat eivät silti selviydy ilman tukitoimia. Samanaikaisopetuksen avulla olisi mahdollisuus ottaa taidoiltaan ja oppimisvalmiuksiltaan erilaiset oppilaat huomioon ja näin mahdollisesti ennaltaehkäistä ongelmia koulutiellä. Samanaikaisopetuksen toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että sille annetaan mahdollisuus kehittämällä opettajankoulutusta (opettajien yhteistyövalmiudet) ja takaamalla riittävät rakenteelliset resurssit (koulun ja opetustoimen valmiudet). Helsingin opetusviraston aloittamassa, opetushallituksen rahoittamassa oppimisympäristöhankkeessa keskitytään sekä yleisopetuksen että luokkamuotoisen erityisopetuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen. Mukana olevilla kouluilla on mahdollisuus kokeilla ja kehittää erityisopetuksen ja yleisopetuksen opettajien yhteistyötä, samanaikaisopetusta ja oppilaiden joustavaa ryhmittelyä. Hankkeen seuranta tulee antamaan mielenkiintoista ja ajan tasalla olevaa tietoa erityisopetuksen strategian toteuttamismahdollisuuksista. Lähteet: Austin, V Teachers beliefs about co-teaching. Remedial and Special Education, 22, Caron, E. & McLaughlin, M Indicator of beacons of excellence schools: What do they tell us about collaborative process? Journal of Educational and Psychological Consultation, 13, Cook, L. & Friend, M Co-teaching: Guidelines for creating effective practices. Focus on Exceptional Children, 28, Dieker, L. & Murawski, W ways to keep you co-teacher. Strategies for before, during and after co-teaching. Teaching Exceptional Children, 3-4, Goodnough, K., Osmond, P., Dibbon, D., Glassman, M. & Stevens, K Exploring a triad mode of student teaching. Pre-service teacher and cooperating teacher perceptions. Teacher and Teacher Education, 25, Hargreaves, A., Goodson I Teachers Professional Lives: Aspirations and Actualities. Teoksessa A. Hargreaves, Goodson I (toim.), Teachers Professional Lives (1-25). RoutledgeFarmer. London.

9 Jang, S-J Research on the effects of team teaching upon two secondary school teachers. Educational Research, 48, ). Kugelmass, J Collaboration and compromise in creating and sustaining an inclusive school. International Journal of Inclusive Education, 5, Mastropieri, M.A., Scruggs, T.E., Graetz, J., Norland, J,. Gardizi W., Mcduffie, A.K Case Studies in co- Teacning in the Content Areas: Successes, Failures and Challenges. Intervention in School and Clinic 40 (5), ( ). Mastropieri, M. A., McDuffie, A. K. & Struggs, T. E Co-teaching in inclusive classrooms: A metasynthesis of qualitative research. Journal of Exceptional Children, 37, Opetusministeriö Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47. http//www.minedu.fi/opm/julkaisut Pakarinen, K Tieteellinen essee samanaikaisopetuksesta. Mitkä tekijät vaikuttavat samanaikaisopetuksen onnistuneeseen toteutumiseen? Proseminaarityö. Helsingin yliopisto. Shapiro, E. J. & Dempsey, C. J Conflict resolution in team teaching. College Teaching, 56, Ström, Kristiina 2002 Erityisopettajan työ peruskoulussa. Teoksessa Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. Toim. Jahnukainen M. (2002), Kirjoittajat: Katja Pakarinen, KM, LO, Lintuvaaran koulu Minna Kyttälä, FT, assistentti, tutkija, Helsingin yliopisto Hanna-Maija Sinkkonen, KT, LO, EO, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Miksi yhteisopettajuutta?

Miksi yhteisopettajuutta? Miksi yhteisopettajuutta? Uudessa koulukulttuurissa pitäisi hylätä opettaminen yksin suljettujen ovien takana. Tärkeäksi muodostuvat jaetut ammattikäytännöt, tiedot ja taidot Jaettu vastuu, yhteistyö ja

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Meidän työpaikkamme Kiviniemen koulu Perusopetusryhmiä 12 ja alueellisia pienryhmiä 4 Oppilaita

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen 26.4.2012

Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen 26.4.2012 Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun Hannu Savolainen 26.4.2012 Opetuksen uudistus mahdollisuutena ja haasteena Tuen kolmiportaisuus perinteisen yleisopetuksen ja erityisopetuksen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa Leena Liusvaara aluerehtori Keskustan koulu Salossa 375 oppilasta 34 opettajaa, 10 avustajaa 23 por, joista 8 pienryhmiä Valmistavan opetuksen ryhmä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Miten jalkauttaa kolmiportaista tukea opiskelijoille? enorssi-ohjauskoulutus Kehittämistehtävä Hennariikka Kangas Kevät 2012

Miten jalkauttaa kolmiportaista tukea opiskelijoille? enorssi-ohjauskoulutus Kehittämistehtävä Hennariikka Kangas Kevät 2012 Miten jalkauttaa kolmiportaista tukea opiskelijoille? enorssi-ohjauskoulutus Kehittämistehtävä Hennariikka Kangas Kevät 2012 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (2010):

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola. Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo. Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay

Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola. Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo. Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay Matinkylä-Olari Leppävaara Tapiola Espoonlahti Keski- ja Pohjois-Espoo Oikeus- ja koulutuspalvelu Lawpoint Ay ELA ja samanaikaisopettajuus Kokemuksia samanaikaisesta pedagogiikasta Tallenne (dvd) yhteisopettajuusmallista

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala Erityisopetuksen strategia 2007 OPM Marjatta Takala Erityisopetuksen kasvu Tilastotekniset tekijät Kuntoutushoidolliset tekijät Kehittynyt diagnosointi Tutkimuksen tuottama tieto Lainsäädäntö Tilastointi

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Lasten ajatuksia osallisuudesta Oppilaat saavat vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin suhteellisen hyvin, mutta osallistamista pitäisi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi OPS prosessin tasot Lainsäädäntö valtakunnallinen ja kansainvälinen Opetushallituksen perusteet

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke ROVANIEMI OULU Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen henkilöstölle

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN Osaamisen ja sivistyksen asialla TARVETTA MUUTOKSEEN: Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrän kasvu Yleisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Kodin ja koulun kohtaaminen Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014 Yhteistyöstä Kodin ja koulun yhteistyötä pidetään yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista opetuksessa Yhteiskunnan moninaistuminen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

SAMANAIKAISOPETUKSEN RAKENTUMINEN JA TOTEUTUMINEN OPETTAJIEN KERTOMANA. Elina Kettula ja Taina Repola

SAMANAIKAISOPETUKSEN RAKENTUMINEN JA TOTEUTUMINEN OPETTAJIEN KERTOMANA. Elina Kettula ja Taina Repola SAMANAIKAISOPETUKSEN RAKENTUMINEN JA TOTEUTUMINEN OPETTAJIEN KERTOMANA Elina Kettula ja Taina Repola Pro gradu -tutkielma Kasvatustieteen laitos Erityispedagogiikan yksikkö Jyväskylän yliopisto kevät 2008

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot