Samanaikaisopetus mahdollisuus vai mahdottomuus? Katja Pakarinen, Minna Kyttälä & Hanna-Maija Sinkkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Samanaikaisopetus mahdollisuus vai mahdottomuus? Katja Pakarinen, Minna Kyttälä & Hanna-Maija Sinkkonen"

Transkriptio

1 Samanaikaisopetus mahdollisuus vai mahdottomuus? Katja Pakarinen, Minna Kyttälä & Hanna-Maija Sinkkonen

2 Opetusministeriö on luonut pitkän aikavälin strategian, jonka avulla pyritään vastaamaan mm. jatkuvasti lisääntyvään erityisopetustarpeeseen. Strategiassa ehdotetaan, että oppilaalle ei tulevaisuudessa tehdä erityisopetuspäätöstä ennen kuin oppilas on saanut tehostettua tukea. Samanaikaisopetus on määritelty yhdeksi tehostetun tuen muodoksi mutta sen toteuttamisen tapoja ei ole Erityisopetuksen strategiassa määritelty tarkemmin. Samanaikaisopetus kahden opettajan yhteistyönä vaikuttaa ihanteelliselta keinolta luoda uutta koulukulttuuria ja vastata inklusiivisen koulun haasteisiin. Kirjallisuus kuitenkin osoittaa, että samanaikaisopetus voi lähteestä riippuen pitää sisällään hyvin monenlaisia tapoja opettaa. Mistä siis puhutaan kun puhutaan samanaikaisopetuksesta? Tarjoaako se mahdollisuuksia ratkaista kaikille yhteisen koulun ongelmat? Kohti uudenlaista koulukulttuuria? Hargreavesin (2006) mukaan uudessa koulukulttuurissa pitäisi hylätä opettaminen yksin suljettujen ovien takana. Opettamisen profession tulisi ennemminkin tarkoittaa sellaisen koulukulttuurin luomista, jossa tärkeäksi muodostuvat jaetut ammattikäytännöt, tiedot ja taidot. Jaettu vastuu, yhteistyö ja ammatillinen tietotaidon jakaminen ovat myös inklusiivisen koulun edellytyksiä. Inkluusio-ajattelu koulumaailmassa tukeutuu tasa-arvon periaatteeseen sekä tarkoittaa käytännössä erilaisten oppimisen esteiden purkua (Opetusministeriö 2007, 19). Inklusiivisuus on periaate, joka edellyttää sekä järjestelmän että toimintarakenteiden kehittämistä ja sellaisen toimintakulttuurin ja pedagogisten menetelmien kehittämistä, jotka edistävät kaikkien oppilaiden onnistumista opinnoissaan sekä hyvää kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on siis toimintaympäristö, joka sopii mahdollisimman hyvin kaikille oppilaille. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, miten luokan- tai aineenopettaja selviää tässä inklusiivisessa koulussa. Yhdeksi selviytymisvaihtoehdoksi on ehdotettu samanaikaisopetusta. Samanaikaisopetuksen päämäärät ovatkin yllättävän yhteneväiset inklusiivisen koulun tavoitteiden kanssa; samanaikaisopetuksessa pyritään sellaisiin opetuskäytäntöihin, jotka hyödyttävät kaikkia oppilaita ja luovat paremmat mahdollisuudet erityisoppilaiden sosiaaliseen integroitumiseen yleisopetuksen luokissa. Samanaikaisopetusta käytännössä toteuttanut eritysopettaja Sami Luoto korostaa, että samanaikaisopetuksesta hyötyvät niin erityisoppilaat kuin rivioppilaatkin: Samanaikaisopetus on erittäin hyvä keino tukea oppimisvaikeuksissa olevia oppilaita. Apu voi suuntautua integroituihin, rivioppilaisiin tai vaihdellen molempiin. Perinteisessä koulunkäyntiavustajamallissa on usein ongelmana se, että avustaja on kiinnitetty yhteen oppilaaseen, ja avun laajentaminen luokan muihin oppilaisiin ei välttämättä toteudu. Iso osa erityisoppilaista ei todellakaan tarvitse "vierihoitoa" joka sekunti. Sosiaalista stigmatisaatiota ajatellen voi olla jopa hyvä, että luokan avustaja ei ole leimallisesti yhden oppilaan tukija.

3 Samanaikaisopettaja voi suunnata apunsa juuri sinne, mihin sitä kulloisessakin opetustilanteessa tarvitaan. Samanaikaisopetuksen muodot Samanaikaisopetus tarkoittaa sitä, että kaksi opettajaa opettaa samanaikaisesti jotakin luokkaa tai ryhmää samassa tilassa. Pelkästään kahden opettajan läsnäolo samassa tilassa ei automaattisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi kyse samanaikaisopetuksesta. Samanaikaisopetuksen kriteereitä ovat vuorovaikutteisuus ja yhteisvastuullisuus. Tämä tarkoittaa yhteistä päätöksentekoa koskien opetuksen suunnittelua, toteutusta ja oppilaiden arviointia. Tämä aktiivinen ja tasa-arvoinen yhteistyö pystyy välittämään myös opetuskäytäntöjen ja tilanteiden kautta arvokasta hiljaista tietoa (Goodnough, ym., 2009). Opettajan työ sisältää paljon hiljaista tietoa, jossa tieto on nimenomaan kietoutunut käytäntöön. Samanaikaisopetus mahdollistaa toisen opettajan työn seuraamisen ja siten piilotiedon välittymisen. Yhteisvastuu puolestaan tarkoittaa sitä, että toinen ei toimi toisen konsulttina tai mentorina tai avustajana vaan sitä, että kaksi asemaltaan tasavertaista opettajaa jakaa opetusvastuun. Siten esimerkiksi avustajan käyttö luokassa ei ole samanaikaisopettamista. Avustaja ei ole tasavertainen ammattilainen koulutukseltaan, asemaltaan, tietotaidoltaan ja vastuiltaan eli samanaikaisopetuksen edellytykset eivät täyty. Yleisimmin opetuspareina toimivat erityisopettaja ja luokan- tai aineenopettaja. Samanaikaisopetusta voi toteuttaa myös kaksi luokanopettajaa tai kaksi aineenopettajaa (Shapiro & Dempsey, 2008). Samanaikaisopetuksen edellytys ei siis ole se, että toinen opettajista on erityisopettaja. Luokassa tai ryhmässä voi olla erityisoppilaita mutta se ei ole edellytys samanaikaisopetuksen määritelmälle. Tavoitteena on parantaa kaikkien, ei ainoastaan erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden mahdollisuuksia oppia. Jos luokassa on erityisoppilaita, erityisoppilaiden osuuden olisi hyvä vastata heidän suhteellista osuuttaan koko väestössä. Kugelmassin (2001) mukaan samalle luokalle olisi hyvä ottaa aina kaksi tai kolme samantyyppisen taustan omaavaa oppilasta (ns. klusterointi). Tällöin yhden oppilaan erilaisuus ei erotu niin selkeästi, ja toisaalta opetus on helpompi suunnitella.

4 Samanaikaisopetuksen muodot vaihtelevat alkeellisen tason paritoiminnasta hyvinkin kehittyneisiin tapoihin hyödyntää yhteistoimintaa. Ström (2002) on kuvannut erityisopettajan työhön liittyen erilaisia yhteistyön muotoja. Osa-aikaisen erityisopetuksen syntyvaiheesta aina tähän päivään käytössä ollessa klinikkamallissa erityisopettaja työskentelee oppilaan tai pienen tukea tarvitsevan oppilasryhmän kanssa. Perinteinen klinikkamalli on hyvin kaukana samanaikaisopetuksen ihanteista. Työtiimimallissa erityisopettaja kuuluu luokan- ja aineenopettajien muodostamaan työtiimiin, jolloin yhteistoiminnallisuus korostuu opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Resurssiopettajamalli edustaa Strömin mukaan kokonaisvaltaisempaa yhteistyön mallia, jossa yksilö-, pienryhmä- ja samanaikaisopetus vaihtelevat tilanteen mukaan. Resurssiopettajamallia kehiteltiin luvulla tukemaan integraatiokehitystä ja lisäämään yleisopetuksen valmiuksia vastaanottaa erilaisia oppijoita luokkiin. Edellisten lisäksi Ström kuvaa konsultaatiomallin, joka on lähellä resurssiopetusmallia, mutta jossa korostuu konsultaatiorooli ja tiivis yhteistyö opettajakunnan, oppilashuollon, oppilaiden huoltajien ja muiden koulumaailman sidosryhmien kanssa. Käytetyin samanaikaisopetuksen muoto on erityisopettajan avustajarooli (Mastropieri, ym., 2007). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luokan- tai aineenopettaja opettaa koko luokkaa ja erityisopettaja kiertelee luokassa niiden oppilaiden luona, jotka hänen näkemyksensä mukaan tarvitsevat apua. Vaikka tämä alkeellisen tason samanaikaisopetusmuoto voidaan nähdä hyvänä askeleena aloittaa pariopettaminen ja kehittää sitä kohti syvempää yhteistyötä, tämä roolijako ei valitettavasti useinkaan näytä kehittyvän syvempään yhteistyöhön tai yhteisvastuuseen (Mastropieri, ym., 2007). Tällöin samanaikaisopetuksen ihanteena oleva opettajien tasavertaisuus vaarantuu, koska toinen ammattilainen on ikään kuin alemman tason avustajan roolissa. Jos taas rooleja vaihdetaan niin, että kumpikin opettaja on välillä avustavassa tehtävässä, opettajien tasavertaiselle roolille luokassa on paremmat mahdollisuudet. Cook ja Friend (1995) erottavat kuusi erilaista samanaikaisopetusmuotoa, jotka voidaan asettaa järjestykseen sen mukaan, miten niissä toteutuvat yhteinen suunnittelu, opetuksen yhteinen toteuttaminen ja arviointi (kuvio 1).

5 Kehittyneimpänä samanaikaisopetuksen muotona voidaan pitää yhteisopettamista. Olennaista tuloksekkaassa samanaikaisopettamisessa ei kuitenkaan ole pakonomainen pyrkimys yhteisopettamiseen vaan pyrkimys joustavaan erilaisten opetuksen eriyttämiskeinojen hyödyntämiseen. Avainasemassa on halu ja kyky kokeilla eri opetusmuotoja, jotta samanaikaisopetuspari löytää henkilökohtaisesti miellyttävät ja opetettavan oppilasryhmän kannalta parhaiten toimivat opetustavat. Jotkut opettajat eivät koskaan tunne esimerkiksi varsinaista yhteisopettamista miellyttäväksi tavaksi opettaa (Cook & Friend, 1995) mutta he voivat silti löytää tapoja toteuttaa samanaikaisopettamista tehokkaasti. Samanaikaisopetuksen edellytykset ja hyödyt Yksi samanaikaisopetuksen edellytyksistä on yhteisvastuullisuus. Se merkitsee mm. sitä, että yksittäisen opettajan luokkahuoneautonomia vähenee. Samanaikaisopettaminen vaatii siis opettajalta itsevaltiaan roolista luopumista. Vaikka yksittäisen opettajan autonomia pienenee, opettajien autonomia tehdä omaa opetustaan koskevia päätöksiä saattaa kuitenkin samanaikaisopetusmallissa kasvaa.

6 Samanaikaisopetuksessa on mahdollisuus jatkuvaan vertaistukeen. Tämä on varmasti erinomainen keino vähentää työstressiä ja parantaa työssä jaksamista, mikäli yhteisopettaminen työparin kanssa todella toimii. Interaktiivinen opetusympäristö ja dialogi kahden ammattilaisen välillä tarjoaa myös opettajille mahdollisuuden oppia. Jang (2006) nostaa samanaikaisopetuksen yhteydessä esiin käsitteen optimaalisen lähikehityksen vyöhykkeestä ja viittaa tällä nimenomaan opettajaparin mahdollisuuksiin oppia toisiltaan. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että opettaja myöntää oman keskeneräisyytensä. Austinin (2001) tulokset osoittavat samanaikaisopetukseen ryhtyneiden opettajien kokeneen samanaikaisopetuksen lisänneen heidän ammattitietoaan. Onnistuneesti samanaikaisopetusta harjoittavissa kouluissa opettajat kokivat myös saaneensa tukea toisiltaan (Caron & McLaughlin, 2002). Esimerkiksi se, että samanaikaisopetuksessa opettajilla on mahdollisuus pitää yhdessä yhteyttä oppilaiden vanhempiin helpottaa opetusryhmän tilannetta silloin, kun opettaja joutuu olemaan pois työstä sairauden tai jonkun muun syyn takia. Myös vastuun jakaminen tällä alueella voi joskus olla mielekästä. Edelleen yhtenä positiivisena seikkana voidaan nähdä opettajien mahdollisuus hyödyntää opetustyössä juuri omia vahvuuksiaan, jolloin jaksaminen työviihtyvyys lisääntyy. Erityisopettajan työhön samanaikaisopetus tuo myös vaihtelua, koska ns. tavallisten lasten kanssa toiminen päivittäin auttaa pitämään mielessä millaista oppilaiden suoriutuminen yleensä kullakin ikätasolla on. Pakarisen (2009) läpikäymien samanaikaisopetusta käsittelevien tutkimusten mukaan samanaikaisopetuksen hyödyt olivat sekä oppilaiden, opettajien että vanhempien mielestä haittoja suuremmat. Tärkeää onnistumisen kannalta on luoda samanaikaisopetukselle sellaiset olosuhteet, joissa se voi onnistua, mikä ei välttämättä ole yksinkertainen asia. Nämä olosuhteet nimittäin koskevat sekä yksilöitä että fyysisiä resursseja. Pakarisen (2009) mukaan opettajan työssä ja työympäristössä voidaan erottaa ainakin viisi eri aluetta, joiden sisältämät asiat vaikuttavat samanaikaisopetuksen onnistumiseen. Näitä ovat 1) vanhan ammattitradition hylkääminen, 2) tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri, 3) ihmiskäsitys, 4) kasvatus- ja oppimisnäkemys ja 5) rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät. Vanhasta ammattitraditiosta luopuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että opettajien on luovuttava oikeudestaan määrätä yksin luokkahuoneen tapahtumista ja kyettävä jakamaan valtaansa sekä tietojaan ja taitojaan. Tämä on ehdoton ensi askel pyrittäessä samanaikaisopettamiseen. Opettajan ihmiskäsitys liittyy siihen, miten hän suhtautuu sekä omaan itseensä opettajana että siihen, miten hän suhtautuu työtovereihinsa ja oppilaisiin.

7 Onnistuneen samanaikaisopetuksen edellytys on, että opettaja kokee muiden opettajien tiedot ja taidot yhtä arvokkaina kuin omansa ja että hän kokee ne oppimisen arvoisina. Erilaiset tieto- ja taitopohjat pitäisi nähdä ammattia ja omaa asiantuntijuutta rikastuttavana tekijänä. Tähän liittyy myös toisen kunnioittaminen ja kyky luoda luottamukselliset välit muihin ammattilaisiin. Nämä liittyvät käsitteeseen ammatillinen yhdenvertaisuus (Cook & Friend, 1995; Mastropieri, ym. 2007). Carolin ja McLaughlinin (2002) tutkimus osoitti, että onnistuneesti samanaikaisopetusta toteuttavilla kouluissa kaikkiin oppilaisiin suhtauduttiin tasa-arvoisesti eikä erityisoppilaita pidetty laadullisesti erilaisina ihmisinä. Mastropieri (2005) havaitsi, että toimivassa samanaikaisopetuksessa kiinnitettiin huomiota nimenomaan siihen, miten muokata oppimisympäristöä myös erityisoppilaille sopivaksi. Toisin sanoen yksilön ongelmien katsottiin syntyneen ympäristön epäsopivuudesta, ei yksipuolisesti vain yksilön ominaisuuksista. Yhtenä samanaikaisopetuksen hyötynä voidaankin pitää sitä, että sen avulla hyvin erilaiset oppijat voivat opiskella yhdessä ja näin tarve sijoittaa oppilaita pienryhmäopetukseen vähenee. Tärkeää opettajaparin yhteistyön onnistumiselle on myös se, että opettajat jakavat kutakuinkin samantyyppisen näkemyksen siitä, mitä on hyvä opetus ja mitä on oppiminen sekä siitä, miten suhtaudutaan esimerkiksi ei-toivottavaan käyttäytymiseen. Opettajien yhteensopivuuteen liittyviä käytännönläheisiä tekijöitä ovat esimerkiksi opettajan melunsietokyky, järjestyksenhallintakeinot ja ne työtavat, joiden suhteen opettaja ei halua tehdä kompromisseja. Toimivaa henkilökemiaa peräänkuuluttaa myös samanaikaisopetusta käytännössä kokeillut erityisopettaja Sami Luoto: Koska samanaikaisopetus edellyttää hyvää tiimityötä, olisi tärkeää, että opettaja ja samanaikaisopettaja tulevat hyvin juttuun keskenään. Rehtoreiden tulisikin avoimesti keskusteluttaa työparien toiveet ja intressit. Samanaikaisopetus siis vaatii hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Dieker ja Murawski (2003) kuitenkin arvostelevat opettajankoulutusta siitä, että se ei tarjoa riittäviä valmiuksia opettajien väliseen yhteistyöhön. Opettajankoulutuksen lisäksi myös muut rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät vaikuttavat samanaikaisopetuksen onnistumiseen. Yhtenäisen peruskoulun ala- ja yläluokat eroavat suuresti samanaikaisopetuksen toteuttamisen edellytysten suhteen. Yläluokilla opetus on hajanaista. Oppiaineet, opettajat ja oppilaat vaihtuvat usein tunninkin välein ja tällöin toimivan ja luottamuksellisen yhteistyön luominen on vaikeaa.

8 Samanaikaisopetukseen ryhtyvät opettajat tarvitsevat myös enemmän aikaa opetuksen suunnitteluun ja arviointiin sekä ennen kouluvuoden alkua että sen aikana. Tämä suunnitteluaika pitäisi sisällyttää työjärjestykseen. Onnistunut samanaikaisopetus siis vaatii myös koulun johdon ja kunnan opetustoimen tukea. Samanaikaisopetus vaikuttaa ihanteelliselta keinolta luoda uutta koulukulttuuria ja vastata inklusiivisen koulun haasteisiin. Kuten Erityisopetuksen strategiassa (Opetusministeriö, 2007) todetaan, kouluissa on erityisoppilaiden lisäksi paljon oppilaita, jotka jäävät ns. harmaalle vyöhykkeelle. Heidän ongelmansa eivät ole riittävän suuria erityisopetuspäätöksen saamiselle mutta nämä oppilaat eivät silti selviydy ilman tukitoimia. Samanaikaisopetuksen avulla olisi mahdollisuus ottaa taidoiltaan ja oppimisvalmiuksiltaan erilaiset oppilaat huomioon ja näin mahdollisesti ennaltaehkäistä ongelmia koulutiellä. Samanaikaisopetuksen toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että sille annetaan mahdollisuus kehittämällä opettajankoulutusta (opettajien yhteistyövalmiudet) ja takaamalla riittävät rakenteelliset resurssit (koulun ja opetustoimen valmiudet). Helsingin opetusviraston aloittamassa, opetushallituksen rahoittamassa oppimisympäristöhankkeessa keskitytään sekä yleisopetuksen että luokkamuotoisen erityisopetuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen. Mukana olevilla kouluilla on mahdollisuus kokeilla ja kehittää erityisopetuksen ja yleisopetuksen opettajien yhteistyötä, samanaikaisopetusta ja oppilaiden joustavaa ryhmittelyä. Hankkeen seuranta tulee antamaan mielenkiintoista ja ajan tasalla olevaa tietoa erityisopetuksen strategian toteuttamismahdollisuuksista. Lähteet: Austin, V Teachers beliefs about co-teaching. Remedial and Special Education, 22, Caron, E. & McLaughlin, M Indicator of beacons of excellence schools: What do they tell us about collaborative process? Journal of Educational and Psychological Consultation, 13, Cook, L. & Friend, M Co-teaching: Guidelines for creating effective practices. Focus on Exceptional Children, 28, Dieker, L. & Murawski, W ways to keep you co-teacher. Strategies for before, during and after co-teaching. Teaching Exceptional Children, 3-4, Goodnough, K., Osmond, P., Dibbon, D., Glassman, M. & Stevens, K Exploring a triad mode of student teaching. Pre-service teacher and cooperating teacher perceptions. Teacher and Teacher Education, 25, Hargreaves, A., Goodson I Teachers Professional Lives: Aspirations and Actualities. Teoksessa A. Hargreaves, Goodson I (toim.), Teachers Professional Lives (1-25). RoutledgeFarmer. London.

9 Jang, S-J Research on the effects of team teaching upon two secondary school teachers. Educational Research, 48, ). Kugelmass, J Collaboration and compromise in creating and sustaining an inclusive school. International Journal of Inclusive Education, 5, Mastropieri, M.A., Scruggs, T.E., Graetz, J., Norland, J,. Gardizi W., Mcduffie, A.K Case Studies in co- Teacning in the Content Areas: Successes, Failures and Challenges. Intervention in School and Clinic 40 (5), ( ). Mastropieri, M. A., McDuffie, A. K. & Struggs, T. E Co-teaching in inclusive classrooms: A metasynthesis of qualitative research. Journal of Exceptional Children, 37, Opetusministeriö Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47. http//www.minedu.fi/opm/julkaisut Pakarinen, K Tieteellinen essee samanaikaisopetuksesta. Mitkä tekijät vaikuttavat samanaikaisopetuksen onnistuneeseen toteutumiseen? Proseminaarityö. Helsingin yliopisto. Shapiro, E. J. & Dempsey, C. J Conflict resolution in team teaching. College Teaching, 56, Ström, Kristiina 2002 Erityisopettajan työ peruskoulussa. Teoksessa Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. Toim. Jahnukainen M. (2002), Kirjoittajat: Katja Pakarinen, KM, LO, Lintuvaaran koulu Minna Kyttälä, FT, assistentti, tutkija, Helsingin yliopisto Hanna-Maija Sinkkonen, KT, LO, EO, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

A. Laaksonen, erityisopettaja, KT Turun normaalikoulu, 2011

A. Laaksonen, erityisopettaja, KT Turun normaalikoulu, 2011 A. Laaksonen, erityisopettaja, KT Turun normaalikoulu, 2011 Kahden opettajan yhteistyö Uusi koulukulttuuri > opettaminen yksin suljettujen ovien takana ei vastaa tätä päivää (Hargreaves, 2006) > tilalle

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen 26.4.2012

Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen 26.4.2012 Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun Hannu Savolainen 26.4.2012 Opetuksen uudistus mahdollisuutena ja haasteena Tuen kolmiportaisuus perinteisen yleisopetuksen ja erityisopetuksen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Lisätiedot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013 Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Halkokarin ja Rytimäen koulut

Halkokarin ja Rytimäen koulut Halkokarin ja Rytimäen koulut Kelpo-kehittämishanke kouluillamme - Toiminnan kuvausta ja arviointia 2011- - Mia Korpela Hankkeen aloitus ja sen lähtökohta Hanke aloitettiin kevätlukukaudella 2011. Hanke

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opintielle pienluokan kautta

Opintielle pienluokan kautta Opintielle pienluokan kautta Pienluokkatoiminnan arviointitutkimus Katja Jokinen Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tutkimuksen lähtökohdat Omat kokemukset erityisluokanopettajana

Lisätiedot

INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa

INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa KT Suvi Lakkala Vararehtori, Lapin yliopiston harjoittelukoulu Tutkimuksen toteuttaminen } Toteutin tutkimuksen omaa työtä tutkien } Kenttätyö:

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Samanaikaisopetus, yhteisopettajuus Keinot onnistuneeseen yhteisopettajuuteen.

Samanaikaisopetus, yhteisopettajuus Keinot onnistuneeseen yhteisopettajuuteen. Samanaikaisopetus, yhteisopettajuus Keinot onnistuneeseen yhteisopettajuuteen. 23.04.2014 Erityisluokanopettajat Miia Kareisto ja Pia Kvist Samanaikaisopetuksen määrittelyä Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Esipuhe Inklusiivinen arviointi on arviointia yleisopetuksen oppimisympäristössä tavalla, jossa periaatteet ja käytännöt on suunniteltu edistämään kaikkien

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 KOULU: Koivuhaan koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö 2. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä ARVIOINTI INKLUSIIVISISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ FI Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Esipuhe Inklusiivinen arviointi on arviointia yleisopetuksen oppimisympäristössä tavalla, jossa periaatteet

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..?

Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..? Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turussa 13.10.2010 Päivi Häkkinen Hyvä koulunkäynti tarjolla aikaa ja aikuisuutta Yhteisöön kuuluminen Toisten ihmisten kunnioittaminen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Mitä tulevaisuuden vaatima osaaminen on? 24.4.201 4 2 ITL-tutkimuksesta Innovative Teaching and Learning Kansainvälinen tutkimus-

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI on Raahen ja Vihannin yhteishanke teknologian tuomiseksi osaksi oppilaan arkea alkuopetuksesta lähtien. Suunnitteluvaiheessa mukana on ollut Honganpalon koulu Raahesta ja

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot