Miksi yhteisopettajuutta?

Transkriptio

1 Miksi yhteisopettajuutta? Uudessa koulukulttuurissa pitäisi hylätä opettaminen yksin suljettujen ovien takana. Tärkeäksi muodostuvat jaetut ammattikäytännöt, tiedot ja taidot Jaettu vastuu, yhteistyö ja ammatillinen tietotaidon jakaminen 1

2 OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua Yhteistyö ja vuorovaikutus sivistymisen väylinä Lähikouluperiaate, OPS 2014 Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. 2

3 Oppilaiden osallisuus ja yhteistyö Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Käsitteet: yhteisopettajuus samanaikaisopetus (co-teaching) Samanaikaisopetus (Cook & Friend 1995) Samassa tilassa tapahtuvaa, kahden tai useamman pedagogisen ammattilaisen heterogeeniselle oppilasryhmälle antamaa opetusta (kummallakin aktiivinen rooli) Yhteisopettajuus (Takala 2010) Opetuksen yhteinen suunnittelu, toteutus ja arviointi 3

4 Samanaikaisopetuksen muotoja (Villa, Thousand & Nevin 2004) Avustava opettaminen Täydentävä opettaminen Rinnakkain opettaminen Tiimiopettaminen Toinen opettaa, toinen kiertää apuopettajana Toinen opettaa ja toinen täydentää tai tukee opetusta Molemmat opettavat yhtä aikaa mutta eri ryhmiä Yhteinen suunnittelu, roolien vaihto joustavasti oppitunnin aikana, yhteinen vastuu opetuksesta Samanaikaisopetusta käytännössä 6.lk 23 oppilasta, 4 HOJKS-oppilasta Fy-ke Erityisopettaja ja aineenopettaja suunnittelevat ja opettavat yhdessä Aluksi koko vuoden suunnitelma (aiheet) Useamman viikon ohjelman suunnittelu kerralla Opetus rinnakkain (tiimiopetus), vetovastuita vaihdellaan Oppitunnin jälkeen arviointi, mitä seuraavalla tunnilla pitäisi opettaa (minkälaisia taitoja on tarkoitus opettaa) Yhteinen suunnitteluaika varattu lukujärjestykseen 4

5 Samanaikaisopetusta käytännössä 3.-4.lk yhdessä, 43 oppilasta, ympäristö- ja luonnontieto Kaksi luokanopettajaa suunnittelee ja opettaa yhdessä Suunnitteluaika sovittu ja merkitty lukujärjestykseen Lisäksi päivittäin lyhyitä neuvotteluja OPS:ista valitaan aiheet, jotka sopivat molemmille luokka-asteille Tunneilla sovitut puheenvuorot, käytännössä joustavasti vaihdellen Toisen luokan oppilaat tuovat pelkät tuolit toiseen luokkaan Oppilaat työskentelevät sekaryhmissä, joilla on ryhmänjohtajat Tunnin alussa opetustuokio, jonka jälkeen oppilaat tekevät tehtäviä tai kiertävät toimintapisteillä (2 luokkaa käytössä) Samanaikaisopetusta käytännössä 2 x 3.lk, 42 oppilasta, 10 oppimissuunnitelmaa, 2 HOJKS-oppilasta Kaksi luokanopettajaa + liikunnassa avustaja Liikuntatunnit suunnitellaan ja vedetään yhdessä (joustavia ryhmittelyjä oppilaiden omien tarpeitten mukaan) Äidinkieltä ja matematiikkaa projekteina (yhteissuunnittelu, joustavia ryhmittelyjä oppilaiden tarpeitten ja osittain oman valinnan mukaan) Viikoittainen yhteinen suunnitteluaika Ristiin opettamista (tunnetaan molempien luokkien oppilaat) 5

6 Samanaikaisopetusta yläkoulussa (Kilpisen koulu Jyväskylä) Erityisopettajat, aineenopettajat ja koulunkäynnin ohjaajat Ennen kurssin alkua kysytään aineenopettajilta, tarvitsevatko he erityisopettajan vai koulunkäynnin ohjaajan tukea opetukseen Yhteissuunnittelu ja oppitunnin yhdessä pitäminen (opetus ja tiivistys, kiertäminen, auttaminen) Joustavat ryhmittelyt esim. kaksi 8.lk kolmeen ryhmään, yhteissuunnittelu ja vetäminen 2 viikon jaksoissa, yhteinen arviointi oppilaista Kuopion Pirtin koulun Luotsi-malli Erityisluokka ja yleisopetuksen luokka yhdessä Kaksi luokanopettajaa + avustaja Kahden luokan tunnit ja tilat Väriryhmiin jaottelu osalla tunneista Toimintaperiaatteena yhteistoiminnallisuus 6

7 Oppilaiden ryhmittely oppimistyylien mukaan (Kuopion Pirtin koulun Luotsi-malli) Siniset verbaalisia, aktiivisia, toiminnallisia, käytännönälykkäitä Vihreät Oppivat tekemällä ja toimimalla, kokeilunhaluisia Käytännönälykkäitä, tehtäväorientoituneita Punaiset Pohtijoita, teoreettisia, analyyttisiä, järjestelmällisiä Keltaiset Harkitsevia, huolellisia, rauhallisia Yhteistyön aloittaminen (Pulkkinen & Rytivaara 2011) Missä oppiaineissa yhteisopettajuudesta olisi eniten oppilaille hyötyä? Miten ja kenen kanssa haluaisin yhteisopettajuutta toteuttaa? Minkälainen olisi hyvä työpari? Minkälaista yhteistyötä toivoisin? (samanaikaisopetuksen mallit) 7

8 TEHTÄVÄ Pohtikaa ryhmässä mahdollisia haasteita ja ratkaisukeinoja kuuden ajatteluhatun avulla. Hyvän työparin ominaisuuksia (Pulkkinen & Rytivaara 2011) On kiinnostunut yhteisopetuksesta Käsitykset opettamisesta ja oppimisesta eivät ole liian erilaisia luotettava joustava 8

9 Yhteisopetuksen kehittämisen vaiheita Voi aloittaa missä vaiheessa tahansa mutta varhain aloitettuna totuttaa oppilaat työtapaan Ryhmän koolla ja aloittamisajalla voi olla merkitystä oppilaiden ryhmäytymiseen ja oppimiseen Tuntien palkitukset kannattaa ottaa jo hyvissä ajoin huomioon Myös oppilaat ja huoltajat kannattaa ottaa mukaan prosessiin kertomalla mistä on kyse Voi aloittaa pienistä kokonaisuuksista, kaikkea opetusta ei tarvitse jakaa alussa voi tehdä selkeän työnjaon tunneille keskustelut työparin kanssa ovat tärkeitä (yhteiseen opetukseen liittyvistä käytännön asioista, laajemmat käsitykset opettamisesta ja oppimisesta, toisen vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista, luokanhallinnasta ja käyttäytymissäännöistä) Luokkatilojen suunnittelu ja järjestely yhteisopetukseen sopivaksi Yhteisen suunnitteluajan merkitseminen kalenteriin 9

10 Yhteisopetuksen suunnittelu Aluksi kokonaissuunnitelma (jakso, aihepiiri, kokonaisuus) Yksittäisten oppituntien suunnittelu Sovitaan ennakkoon miten kumpikin valmistautuu yhteiseen suunnittelupalaveriin Alussa tuntien kulun voi suunnitella yhdessä Myöhemmin voi jakaa aiheet valmistelua varten Suunnitellaan yhteiset rutiinit Opetuksen tavoitteet, sisällöt, opetusmenetelmät, oppilaiden ryhmittely ja opettajien toiminta / roolit Yhteisopetuksen suunnittelu Yksittäisten oppilaiden tuntemus, osaaminen ja tuen tarve Mitä opetetaan yhdessä, mitä erikseen? Montako aikuista tarvitaan? 10

11 Yhteisopetuksen työtavat ja opetusmenetelmät Samoja kuin yksin pidettävilläkin tunneilla Lisäksi toiminnallista (ilmiölähtöinen, ongelmakeskeinen oppiminen, käänteinen opetus, yksilöllinen oppiminen), pelit ja leikit, retket, projektit, yhteistoiminnalliset menetelmät, joustavat ryhmittelyt jne. Edellytykset samanaikais- ja yhteisopettajuudelle 1)vanhan ammattitradition hylkääminen (yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen) 2) tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri 3) ihmiskäsitys (miten suhtautuu itseensä opettajana, työtovereihin ja oppilaisiin) 4) kasvatus- ja oppimisnäkemys (luokan pelisäännöt ja oppimiskäsitykset) 5) rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät (Pakarinen, 2009) 11

12 Yhteisopettajuuden iloja Pääsee helpommalla kun yhdessä mietitään ja suunnitellaan Mukavaa tehdä yhdessä Työn jakaminen on samalla työnohjausta Tulee peilattua omia vahvuuksia ja heikkouksia kun seuraa toisen työskentelyä Opettajien opetustyylit voivat täydentää toisiaan Jaettu vastuu oppilaista Tekee enemmän huomioita kun ei tarvitse aina keskittyä opettamiseen Erityisopettaja näkee myös yleisopetuksen oppilaita ja yleisen tason Erityisopettaja tutustuu myös muihin oppilaisiin, jos myöhemmin tulee ongelmia Oppilaat näkevät erilaisia opetustyylejä Hyödyt opettajien mukaan Hiljaisen tiedon jakaminen puhumalla, yhteissuunnittelulla, toisen työskentelyä havainnoimalla, yhdessä reflektoimalla Yhdessä toimiminen on luovaa, se tuottaa innovointia, uutta tietoa ja osaamista Jaettu opettajuus helpottaa työn kuormitusta Yhteinen suunnittelu (vie aluksi paljon aikaa) Oppilastuntemus tehostuu: kahdet havainnot jatkuvasti Eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, yhteistoiminnalliset työskentelytavat, parkkityöskentely, jne. luonteva järjestää Arviointi helpottuu Haavoittuvuus vähenee (sairastapauksessa tms.) Koti-koulu-, oppilashuolto-, kuntoutus- jne kuormitusta voidaan jakaa Vertaistuki koko ajan läsnä 12

13 ja haasteita Ison ryhmän tehtävään ryhtyminen on hitaampaa Yhteisen suunnitteluajan löytäminen Lukujärjestysten yhteensovittaminen Sopivan yhteistyökumppanin löytäminen Mahdollisuudet opettaa yhdessä (yläkoulu) Kuunteluharjoitus (dialogisuus) Kolmen hengen ryhmä, 1 kertoja, 1 kuuntelija ja 1 havaintojen tekijä Kertoja kertoo jonkin pulmatilanteen, kertoo omia mielipiteitään, havaintojaan tai tunteitaan, puhuu omasta puolestaan ja minämuodossa Kuuntelija kuuntelee, rohkaisee ja pyytää konkretisoimaan. Toisen kokemuksia ei kyseenalaisteta vaan tavoite on ymmärtää. Vastataan siihen mitä toinen sanoi, voidaan toistaa tai tiivistää toisen puhetta. Otetaan katsekontakti ja nyökkäily tai muuten osoitetaan kuuntelevansa. Ei tehdä omia tulkintoja vaan kuunnellaan mitä toinen sanoo. Ei neuvota, jos neuvoa ei pyydetä. Ei kerrota omia esimerkkejä. Havainnoitsija tekee havaintoja siitä, miten edellä olevat tavoitteet toteutuvat. Lopuksi kaikki: miltä tuntui, mikä oli vaikeaa, mitä pitäisi harjoitella? Missä tilanteissa voisi käyttää omassa työssä? 13