Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen

Transkriptio

1 Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun Hannu Savolainen

2 Opetuksen uudistus mahdollisuutena ja haasteena Tuen kolmiportaisuus perinteisen yleisopetuksen ja erityisopetuksen tilalle Muutos koskettaa laajasti koulun arkea sillä sekä oppilaan tukea koskeva päätöksenteko että tuen toteuttaminen on muuttunut Jotta oppilas voisi saada oikeanvahvuisen ja oikea-aikaisen tuen tarvitaan ja arvostetaan entistä enemmän: pedagogista asiantuntijuutta, kollegiaalista yhteistyötä, moniammatillisuutta, joustavuutta tuen intensiteetin vaihetelussa Uudella toimintamallilla yhtymäkohtia kolmeen - ei välttämättä samansuuntaiseen - kansainväliseen virtaukseen: 1. Inklusiivisen opetuksen kehittäminen 2. Evidence based practises 3. Response to Intervention -lähestymistapa

3 1. Inklusiivisen opetuksen kehittäminen Taustalla maailmanlaajuinen trendi ja kansainväliset sopimukset Kansainvälinen huomio kaikkien tasavertaisten oikeuksien toteutumiseen Suomalaisessa tulkinnassa korostuu: Pragmaattisuus Keskustelu yleis- ja erityisopetuksesta Ihmisoikeuskysymykset vähemmällä huomiolla Suomalaisessa peruskoulussa sisäänrakennettuna inkluusion laaja tulkinta kaikkien koulusta Samanaikaisesti on parannettu koulun laatua ja menty vastoin kansainvälisiä tason nostoon tähtääviä trendejä (testaus, kilpailu, seurauksellinen tulosvastuu) Erityisopetuksen laajeneminen on ollut massiivista

4 Lähde : Jahnukainen 2011

5 2. Evidence based practices Kansainvälisesti kasvanut trendi ohjata julkisia varoja sellaisiin interventioihin, joilla on vahva näyttö vaikuttavuudesta Erityisopetuksen ja oppilaan tuen tuloksia on ollut vaikea mitata mm. siksi, että sama asia on voinut tarkoittaa hyvin eri asioita eri kunnissa Suomessa erittäin vähän opetuksellisten interventioiden vaikuttavuustutkimusta

6 Response to Intervention Perusta lääketieteen preventiomalleissa Monia erilaisia malleja: 3-7 tuen tasoa Yksi jatko ongelmanratkaisumalleihin vs. protokollamalleihin Uusi ajatus: Smart RTI Yhteistä ajatus tuen intensiteetin vaihtelusta tuen tarpeen ja vasteen (response) mukaan Yleisesti käytössä oleva malli on Suomeen valittu kolmiportaisen tuen malli

7 Suomalainen RTI-malli? TASO I: Yleinen tuki Hyvät opetusmenetel mät, erityttäminen, tukiopetus, oppimisvaikeud en huomioiva arviointi. Pulmien ennaltaehkäisy Seulonta/ edistymisen seuranta riskilasten tunnistamiseksi statuksen vahvistamiseksi ja/tai hylkäämiseksi - TUKI EI RIITÄ Oppilaalla on todettuja pulmia oppimisessa ja hän tarvitsee monia tuen muotoja tai säännöllistä tukea TASO II. Tehostettu tuki Tutkimusnäyttöön perustuvan vaikuttavan tuen käyttö Suunnitelmallinen jakso, jonka aikana ja jälkeen tilanne arvioidaan Edistymisen (vasteen) arviointi suhteessa tavoitteeseen/ vaikeuteen, jota pyritään lieventämään Oppimissuunnitelma sovituksi jaksoksi + TUESTA TULOKSIA - TUKI EI RIITÄ Pirjo Savolainen/ ISKE-verkosto 2012 Tehostettua tukea on annettu, mutta tarvitaan lisää tukitoimia kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttamiseksi TASO III: Erityinen tuki Pidempiaikaisen pedagogisen ohjelman suunnittelu ja oppimisen seuranta sekä säännöllinen ohjelman toimivuuden (vasteen) arvioiminen HOJKS =tuki ja opetuspaikan määrittely vain tarvittaessa opetuksen yksilöllistäminen + TUESTA TULOKSIA - TUKI EI RIITÄ

8 Yleinen tuki Kaikki oppilaat kuuluvat yleiseen tukeen Koko koulun henkilökunta osallistuu yleiseen tukeen Tavoitteena primaari preventio ongelmien ennaltaehkäisy hyvien käytäntöjen, opetuksen ja kasvatuksen kautta Jokaisessa koululuokassa vallitsevaan suureen yksilöjen ominaisuuksien vaihteluun vastaaminen Ennaltaehkäisyn alueesta riippuen kaikille tarjotun hyvän opetuksen ja kasvatuksen osana tarjottavan yleisen tuen keinot voivat vaihdella lukivaikeudet: seulonta eriyttäminen (tukiopetus) käyttäytymisen ongelmat koulunlaajuinen positiivisen käyttämisen tukiohjelma, kaikille samat säännöt, johdonmukainen palaute tarkkaavuuspulmat ongelman määrittely, yksilölliset ohjeet ja palaute 8

9 Tehostettu tuki Tuen muodot tuttuja, lähellä perinteistä osa-aikaisen / laaja-alaisen erityisopetuksen ajatusta Oppilaan oikeus saada hänelle suunnattua tukea tasa-arvoista on saada tukea yksilöllisen tarpeen perusteella Tällainen joustava tuki yksi kansainvälisesti esille nostettu suomalaisen koulun menestystarinan selittäjä Uutta tuen suunnitelmallisuus ja dokumentointi sekä moniammatillinen päätöksenteko: Tuki perustuu havaintoon ettei yleinen tuki riitä On näyttöön perustuvaa tietoa millaisella yksilöllisemmällä opetuksella voidaan saada tuloksia Etenemistä tavoiteltujen tulosten suuntaan seurataan tarkasti Päätös tuen riittävyydestä perustuu ennusteeseen lapsen tulevasta kehityksestä

10 Erityinen tuki Pienluokkien käyttö erityisen tuen muotona kriittisen tarkastelun kohteeksi Kysymyksiä: Mitä ovat luokkamuotoisen intensiivisen tuen keinot muutoksen aikaansaamiseksi? Mitä muutoksia lapsissa tavoitellaan? Mistä tiedetään, että interventio on saavuttanut tavoitteensa? Kun näihin vastataan saatetaan huomata, että nykyisistä pienluokkien oppilaista: Merkittävä osa kuuluisi heti tuettuna tavallisille luokille Merkittävä osa hyötyy pienryhmämuotoisesta tuesta, ja voi jonkin ajan kuluttua integroitua takaisin isoon luokkaan Pienelle osalle pienluokka voi olla pidemmän aikavälin järkevä ratkaisu Vielä pienempi osa tarvitsee pienryhmää intensiivisempää tukea 10

11 Tutkimushavaintoja

12 ISKE Verkoston tutkimustoiminta Kolmen kohortin seurantatutkimus: Kestää vähintään kolme vuotta kullakin kohortilla Tänä keväänä kahdelle kohortille kolmannet mittaukset Tavoitteena seurata oppimisen ja hyvinvoinnin kehitystä ja arvioida tuen merkitystä Tutkimuskokeilut: Konsultaatiomalli tarkkaavuuspulmiin puuttumisessa koulun alussa Työrauha kaikille tukitoimimalli yläkoulussa Opettajatutkimus: Opettajien asennoituminen ja suhtautuminen käynnissä olevaan muutosprosessiin, minäpystyvyyden rooli muutoksessa Yhteistyöhankkeen kautta kansainvälistä vertailutietoa Jatkossa: Koko koulun positiivisen käyttäytymisen tukimallin (SWPBIS) kehittäminen ja testaaminen

13 Tutkimustuloksia: kolme näkökulmaa 1. Kuinka opettajat kokevat kouluissa tapahtuvan kehitysprosessin? 2. Millaisia ovat lasten vanhempien kokemukset lasten tuesta eri tasoilla? 3. Kuinka erilaista tukea saavat lapset kokevat alakoulun päättövaiheen ja siirtymisen yläkouluun?

14 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% Opettaminen kokonaan tai suurimmaksi osaksi yleisopetuksessa mahdollista (Suutari, Anne, 2011)

15 Muita opettajien kokemuksia Asennoitumista inkluusioon mitattiin SACIE:lla, jossa erotetaan: Sentiments: yleinen suhtautuminen vammaisten ihmisten kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen Attitudes: yleinen asennoituminen inklusiiviseen opetukseen Concerns: asennoituminen erityisen tuen tarpeessa olevien lasten omaan luokkaan ottamiseen Minäpystyvyyttä mitattiin TEIP:llä (Teacher Efficacy for Inclusive Practices) jossa kolme osa-aluetta: Inklusiiviset opetuskäytännöt Käyttäytymisen hallinta Yhteistyö muiden opettajien ja vanhempien kanssa

16 Tuloksia Asennoituminen sitä kriittisempää, mitä lähempänä asia on omaa työtä (sentiments attitudes concerns) Mitatuista minäpystyvyyden alueista parhaiten asenteita selittävät yhteistyötaidot Minäpystyvyyden taso on hyvä, mutta heikointa suhteessa käyttäytymisen hallintaan Minäpystyvyyttä selittävät parhaiten kokemukset erityisen tuen tarpeessa olevien lasten opetuksesta ja inklusiiviseen opetukseen liittyvä koulutus.

17 Tärkeää huomata! Erityisesti tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmat ovat haaste yleiselle tuelle Sekä asennoituminen että minäpystyvyys ovat varsin pysyviä vuodesta toiseen. Varsinkin asenneilmastossa on suurehkoa vaihtelua koulujen välillä Asenneilmasto näyttää vaikuttavan myös siihen millaiseksi opettajat kokevat oman osaamisensa erilaisten lasten opettamisessa Minäpystyvyys suhteessa käyttäytymisen hallintaan erityisesti suomalaisopettajien kompastuskivi Yleisessä asennoitumisesessa tapahtunut positiivista kehitystä, erityisesti luokanopettajien ja aineenopettajien joukossa

18 2. Vanhempien kokemus koulun tuesta 5. luokan lasten vanhemmilta kysyttiin käsityksiä: Yhteistyöstä opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa Lapsen koulunkäyntiin liittyvistä huolenaiheista Lapset jaettiin tuen mukaan neljään ryhmään: Erityistä tukea saavat (6,3 %) Tehostettua tukea saavat (12,4 %) Yleistä tukea saavat (18,5 %) Muut lapset (62,9 %)

19 Saako lapsesi riittävästi tukea koulusta? Lapsen tuen muoto Kyllä Ei Erityinen tuki 84,6 % 15,4 % Tehostettu tuki 80,0 % 20,0 % Yleinen tuki 74,0 % (-) 26,0 % (+) Muut 89,4 % (+) 10,6 % (-) P =.041

20 Yhteenveto vanhempien kokemuksesta Vanhemmat pääosin hyvin tyytyväisiä lapsensa saamaan tukeen Suhteet opettajiin erittäin hyvät Huolenaiheet vähäisiä Opiskelun sujuminen huolestuttaa eniten erityisen ja tehostetun tuen lasten vanhempia Erityisesti yleisen tuen lapsien vanhemmat sitä mieltä että lapsi ei saa tarpeeksi tukea

21 3. Lasten kokemus koulusta Tässä tarkastelussa esitetään millaisia näkemyksiä 5. luokalla tukea saaneilla oppilailla on koulunkäyntiin 6. luokalla Lapsilta kysyttiin 6. luokalla kuinka mielellään he käyvät koulua ja millaisia odotuksia heillä on tulevaa koulunkäyntiä kohtaan Erityistä huomiota kysymyksissä sille kuinka lapset ennakoivat siirtymistä yläkouluun

22 Yhteenveto lasten kokemuksesta Lapset käyvät mielellään koulua ja suhtautuvat luottavaisesti yläkoulun opiskeluun ja uusien opettajien kanssa pärjäämiseen Tehostettua tukea saavilla eniten huolta tulevissa opinnoissa pärjäämisestä Uusia kavereita odotetaan innolla ja kiusaamista pelätään vain vähän Kiusaaminen ja kavereiden vähyys arveluttaa eniten erityistä tukea saavia lapsia

23 Missä olemme minne menemme? Y L E I S O P E T U S E R I T Y I S O P E T U S Ennen Kahdenlaisia oppilaita, kolmenlaisia opettajia, suuresti vaihtelevat käytännöt TEHOSTETTU TUKI YLEINEN TUKI ERITYINEN TUKI Nyt Monenlaisia oppilaita, kolmenlaisia opettajia yhteistyössä, päällekäistyvät työtehtävät, malleja siirtymiselle portailla ylöspäin, tuen intensiteetin vähentämisen kriteerit lähes puuttuvat Tulevaisuudessa Yhdenlaisia oppilaita, tuen joustava intensiteetin vaihtelu, yhteistä työtä tekevät opettajat

24 TARK. KÄYT AID MAT MUS LIIK HIST Tulevaisuudessa Yhdenlaisia oppilaita, tuen joustava intensiteetin vaihtelu, yhteistä työtä tekevät opettajat

25 Kiitokset!