KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011"

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kajaanin kaupungin konsernirakenne Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastustoimi Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginhallitus tulosalue Työllisyyden hoito tulosalue Keskushallinto tulosalue

4 2.2.3 Sivistystoimiala Sivistyslautakunta tulosalue Varhaiskasvatus tulosalue Perusopetus tulosalue Kaupunginkirjasto Kainuun maakuntakirjasto Kulttuurilaitokset tulosalue Liikuntapalvelut Ympäristötekninen toimiala Ympäristötekninen lautakunta tulosalue Ympäristö ja maankäyttö tulosalue Kunnallistekniikka tulosalue Tilapalvelu tulosalue Kainuun pelastuslaitos toimiala Kainuun pelastuslaitos Kaupungin tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Peruskunnan käyttötalouden toteutuminen Peruskunnan tuloslaskelmaosan toteutuminen Peruskunnan investointien toteutuminen Peruskunnan rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot

5 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Kajaanin Ammattikorkeakoulu liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos Kajaanin Mamselli liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Measurepolis Development Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ TILINTARKASTUSKERTOMUS

6 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, josta ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Suomen talous elpyi vuoden 2010 ajan maailmanlaajuisen finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta. Hyvää kehitystä jatkui aina vuoden 2011 kesään saakka. Tuolloin ilmaantui Euroopan taivaan ylle uusia synkkiä pilviä julkisen talouden velkakriisin muodossa. Euroalueen maista Portugali ja Kreikka ajautuivat tilanteeseen, joka vaati muiden maiden tukitoimia. Espanjan ja Italian talouskehitystä alettiin myös seurata tuskan hiki otsalla. Kriisin oireet hiipivät hitaasti Suomeenkin ja talouden kasvu hyytyi nopeasti loppuvuodesta. Orastava elpymisvaihe näytti loppuneen yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa maassamme tällä hetkellä. Hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan vähintään muutaman prosentin vuotuinen talouskasvu, ja se on paljolti sidoksissa työllisyyskehitykseen. Vientiteollisuuden kasvunäkymät, kotimaisen kulutuskysynnän kasvu sekä teollisuuden ja asuinrakentamisen investointien kasvu korreloivat suoraan työllisyyteen. Näiden mittareiden pysyminen hyvällä tasolla on välttämätön edellytys meidän selviämiselle tulevaisuudessa. Muita kriittisiä asioita ovat Suomen kilpailukyvyn säilyminen ja globaali rakennemuutos. Suomalainen teollisuussektori on joutunut kovaan saneeraukseen jo menneinä vuosina, ja nyt on edessä raju rakennemuutos myös niin sanotun korkean teknologian sektorilla. Suomessakin on uskottava se tosiasia, että perinteisillä keinoilla ei enää voi selvitä tulevaisuudessa. Impivaaralainen ajattelutapa ei enää riitä, koska elämme ja hengitämme maailmantalouden sykkeen tahdissa. Kuntatalous on keskeinen osa julkista sektoria, joten kaikki myllerrykset näkyvät myös yksittäisten kuntien taloudessa. Kestävyysvajeen selättämistalkoissa kunnilla on iso rooli. Valtion toimenpiteet heijastuvat välittömästi kuntien talouteen. Valtio on ryhtynyt toimenpiteisiin velkaantumiskierteensä katkaisemiseksi ja kuntien osalta se näkyy ensimmäisenä siten, että valtionosuudet eivät enää kasva totuttuun malliin. 6

7 Julkisen talouden alijäämien kasvun hillitseminen pakottaa kuntien palvelurakenteiden kehittämiseen ja palvelutasojen tarkasteluun. Myös kuntarakenteen hallintorajoihin on pakko tehdä muutoksia. Nykyisellään kuntapalveluja tuotetaan liian sirpaloituneissa yksiköissä ja monien pienten kuntien tulevaisuus on käytännössä riippuvainen niiden saamista valtionosuuksista. Kuntatalouden haasteista vaikein ja nopeinta ratkaisua vaativin on palvelutarpeen kasvu suhteessa aidosti käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Erityisesti ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu luo kovia paineita Suomessa lähimmän kahdenkymmenen vuoden aikana. Meillä Kainuussa tämä kehitystrendi otettiin vastaan ikävän konkreettisella tavalla Kainuun maakunta-kuntayhtymän talouden romahtaessa yli 11 miljoonan euron tappiolliseen tulokseen. Kajaanissa oli monia ilonaiheita vuonna Kaupunkimme perustamisen 360-vuotisjuhlaa vietettiin pitkin vuotta eri tavoin. Kajaanin ammattikorkeakoulun tulevaisuuteen liittyviä asioita ratkesi meille myönteisellä tavalla ja näyttää, että selviämme vähillä vaurioilla rakenneuudistuksesta. Kajaanin ammattikorkeakoulu valittiin myös Suomen parhaimmaksi alallaan. Transtechin vaunutilaukset saivat jatkoa. Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui hyvää vauhtia ja sinne on tulossa mm. CSC:n supertietokone. Petäisenniskan teollisuusalueen infran ja yritystoiminnan kehittäminen sai jatkoa. Myös erilaisten palvelukeskusten työpaikkoja on syntynyt edelleen runsaasti lisää Kajaaniin. Muualla Kainuussa kaivosteollisuus ja puurakentaminen kasvoivat hyvää vauhtia. Talvivaarasta kuului sekä hyvää että huonoa ja täytyy todella toivoa, että kaivosyhtiö saa ympäristöasiansa uskottavalle tolalle. Raskain yksittäinen menetys Kajaanin kannalta oli Suomi-Soffan noin 100 työpaikan häviäminen. Mikesin mittaustekniikan yksikön avaaminen Kajaaniin toi tervetullutta uutta osaamista meille. Kokonaisuutena työllisyyskehitys oli myönteistä ja taantuman vaikutukset elinkeinosektorille varsin vähäisiä. Kaupunki päätti juhlavaltuustossaan uuden uimahallin rakentamisen aloittamisesta. Isojen kouluyksiköiden korjaus jatkui Keskuskoulun peruskorjauksen aloittamisella. Vuoden 2012 alkupuolen asioista isoja ilonaiheita ovat lentoyhteyksien jatkuminen ja jopa paraneminen ja Kainuun Prikaatin vahvistuminen valmiusyksikkönä. Kajaanin kaupungin talouden parantamiseen on käytetty runsaasti voimavaroja viime vuosien aikana. Talouden tasapainottamisohjelman avulla olemme saaneet hahmotettua talouden strategiset linjaukset. Tasapainottamisohjelmaa täydentävän henkilöstösuunnitelman avulla on saatu merkittävästi hillittyä henkilöstön määrän kasvua. Käytännössä tämä on tapahtunut siten, että joiltakin osa-alueita henkilöstöä on vähentynyt ja tällä on paikattu henkilöstön lisäämistä vaativien sektoreiden (mm. varhaiskasvatus) tarpeita. Talouden tasapainottamisohjelma vaatii perkaamista ja päivittämistä ja se pitää viedä yhä syvemmälle toimintaprosesseihin ja palveluiden tuottamistapoihin. Kaupungin talouden kehitys vuonna 2011 oli voimakkaasti kahtiajakoinen. Alkuvuodesta näytti olevan lähes vääjäämätöntä, että päädytään noin 3-4 miljoonan euron ylijäämään. Loppuvuodesta verotulokehitys hiipui ja jäi yli miljoona euroa alle vuoden 2010 tasosta. Tämä trendi on näkynyt läpi koko Suomen kuntakentän, eikä Kajaanin kehitys poikkea siitä mitenkään olennaisesti. Tilinpäätös vuodelta 2011 on kaupungin osalta noin 1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on varsin tyydyttävä saavutus loppuvuodesta tapahtuneeseen verotulojen kasvun hiipumiseen nähden. Kaupunki on myös tehnyt vapaaehtoisen alaskirjauksen (0,55 miljoonaa euroa) Elokuvakeskuksen taseen tervehdyttämiseksi. Kainuun maakunta -kuntayhtymä teki vuonna 2011 alijäämää 11,1 miljoonaa euroa. Nämä ja aiemmin kertyneet alijäämät on nähty järkevimmäksi alaskirjata täysimääräisesti jo vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Hallintokokeilu päättyy joka tapauksessa vuoden 2012 lopussa. Kajaanin osuus alijäämistä on 5,3 miljoonaa euroa. Kun tästä vähennetään talousarviossa huomioitu osuus näistä ja eräiden yksiköiden ylijäämät, jää lopullista alaskirjattavaa noin 3,5 miljoonaa euroa. Tällä muutoksella vuoden 2011 kirjanpitoon merkittävä tulos painuu 2,4 miljoonaa alijäämäiseksi. Näin menetellen saadaan nollattua Kajaanin vastuulla olevat kuntayhtymän alijäämät vuoden 2011 loppuun saakka. Maakunta kuntayhtymän osalta näin isoihin alijäämiin ei ole pystytty varautumaan. Talouden tasapainottamisohjelman toteutumisen arvioinnissa oikea vertailupohja on kaupungin oma toiminnallinen tulos ja siksi olen sen tässä yhteydessä tuonutkin selvästi esiin. 7

8 Kaupungin oman toiminnan tuloksena syntynyt ylijäämäinen tulos (hieman yli 1 miljoonaa euroa) antaa uskoa siihen, että hankalissakin oloissa kaupungin peruslinjaukset taloudenpidossa ovat varsin kestävällä pohjalla. Erityisen myönteistä on se, että varsinkin sivistystoimiala ja myös ympäristötekninen toimiala pysyivät talousarvioissaan. Budjettikurin pitävyydestä on syytä kiittää niin poliittisia toimielimiä kuin henkilöstöä. Lisätalousarviota ei tarvinnut laatia vuonna Kaupungin yhteenlasketut alijäämät ovat vuoden 2011 jälkeen 15,7 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi hieman (88 euroa/asukas) ja oli tilinpäätöksessä 1880 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa noin 20 miljoonaa euroa vuosien suunniteltujen investointien seurauksena. Se, että joudummeko tarkastelemaan näiden investointien toteuttamiskelpoisuutta, riippuu muun muassa hallituksen kevään budjettiriihen linjauksista. Talouden hallinta on haaste myös jatkossa. Suurin riskitekijä lähitulevaisuudessa on vuoden 2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän lopullinen tulos, sarkastisemmin todettuna lopullisen alijäämän suuruus. Vuosikate oli noin 8,5 miljoonaa euroa (223 euroa/as) ja kattoi noin 76 prosenttia poistoista. Kaupungin (liikelaitosten kanssa) bruttoinvestoinnit olivat noin 27 miljoonaa euroa. Niistä merkittävä osa oli rakennusten ja kunnallistekniikan peruskorjausta. Investointitaso pysyy korkeana myös tulevina vuosina. Kaupungin rakennuskannasta valtaosa on rakennettu luvuilla ja vaatii mittavia peruskorjausja uusinvestointeja. Kuluneen vuoden keskeisimpiä asioita oli Kainuun mallin tulevaisuuden suunnittelu. Riittävää yksimielisyyttä hallintokokeilulain mukaiselle jatkolle ei löytynyt ja malli nykymuodossaan päättyy 2012 vuoden lopussa. Uutta palvelumallia perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon valmistellaan seitsemän kunnan yhteistyömallilla. Entinen Kainuun liitto palaa omaksi kuntayhtymäkseen, lukiot palautuvat kunnille ja Kainuun ammattioppilaitos Kajaanin kaupungille. Uusittu tulonjakopohjainen rahoitusmalli on Kajaanille nykyistä edullisempi ja lähes sellainen, jota kaupunki rahoitusneuvotteluissa tavoittelikin. Kuntarakenneuudistuksen osalta Kainuuseen esitetty ns. kolmen kunnan malli on Kajaanin osalta hyväksyttävissä sellaisenaan. Kokonaisuutena tarkastellen vuosi 2011 jää kaupungin historiaan varsin hyvänä vuotena. Monia pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia asioita saatiin ratkaistua ja suuntaviivat kaupungin kehittämiselle ovat kohtalaisen selkeät. Jari Tolonen kaupunginjohtaja 8

9 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Jäsenet Kaikkonen Vesa, pj. VAS Majuri Jenni KOK Karjalainen Aki, I vpj. KESK Matero Vuokko SDP Kemppainen Hannu T, II vpj. SDP Mikkonen Ritva VAS Enroth Paavo KOK Myllylä Raili VAS Haataja Minna VAS Nissinen Matti KESK Hakkarainen Eija PS Oikarinen Markku SDP Halonen Auli KOK Okkonen Arto KESK Halonen Markku KESK Ovaska Jukka-Pekka VIHR Haukipuro Airi KESK Parviainen Heikki KESK Heikkinen Jukka KESK Patronen Kaija KESK Hurskainen Timo KESK Peittola Minna KESK Huusko Vesa, KV ero VAS Piirainen Raimo SDP Hynynen Evelyn KD Rissanen Maija KESK Hyyryläinen Mauno KESK Ronkainen Tauno VAS Immonen Kauko VAS Rytkönen Timo VAS Vapauspuolue Immonen Marjatta KESK Räisänen Aki VAS Juntunen Hannu KOK Rönkkö Tommi, VAS KV valittu Karppinen Veli-Matti Kaj.Sit. Rönty Markku KOK Kemppainen Hannu S Hannu K. Kesk. Sankilampi Jaana PS Kettunen Pentti PS Sistonen Toivo KOK Kiljunen Ella SDP Suutari Eero KOK Koistinen Pekka KESK Tolonen Markku KESK Krogerus Timo Kaj.Sit. Tornberg Raimo KESK Kuutti Päivi KOK Törrö Leena SDP Kyllönen Toivo PS Vatula Anneli Kaj.Sit. Lämpsä Jouni VAS Väisänen Sanni VIHR saakka lähtien Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Okkonen Arto, pj. Myllylä Raili, I vpj. Sistonen Toivo, II vpj. Hyyryläinen Mauno Immonen Marjatta Rissanen Maija Kyllönen Sari Oikarinen Markku Kuutti Päivi Kyllönen Toivo Väisänen Sanni Henkilökohtaiset varajäsenet Koistinen Pekka Immonen Tyyne, KV valittu Kyllönen Erja, KV ero Juntunen Hannu Halonen Markku Peittola Minna Immonen Maarit Räisänen Aki Leinonen Niilo Heikkinen Seija Tihinen Ari, KV valittu Kettunen Pentti, KV ero Heiman Eva 9

10 Tarkastuslautakunta Jäsenet Enroth Paavo, pj. Mikkonen Ritva, vpj. Tolonen Markku Törrö Leena Ahlqvist Pertti Henkilökohtaiset varajäsenet Rantakurtakko Maarit Haataja Minna Alasalmi Aila, KV valittu Autio Johanna, KV ero Hekkala Heikki Elfving Seppo Keskusvaalilautakunta Jäsenet Väyrynen Pentti, KV valittu, pj Majava Eino, kv valittu, KV ero Huotari Vesa, KV ero Karjalainen Maija, vpj. Petrovic Stevo Latvakangas Osmo Jaanus-Nykänen Elvi Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Vatula Anneli 2. Väisänen Antero 3. Moilanen Riitta 4. Kettunen Jonas 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Tornberg Raimo, pj. Lämpsä Jouni, vpj. Heikkinen Jukka, KV valittu Hyyryläinen Mauno, KV ero Peittola Minna Hynynen Evelyn Sarr Kerttuli, KV valittu Kyllönen Sari, KV ero Majuri Jenni Käsmä Jouko Hekkala Heikki Vatula Anneli Heiman Eva, KV valittu Ovaska Jukka-Pekka, KV ero Henkilökohtaiset varajäsenet Hurskainen Timo Puskala Pasi Aittamaa Janne, KV valittu Karjalainen Aki, KV ero Parviainen Tuula, KV valittu Autio Johanna, KV ero Seppänen Irja Jestola Satu KV valittu Sarr Kerttuli, KV varsinaiseksi jäseneksi Ojala Katriina Väinölä Aki Leinonen Paula Kyllönen Mika Hirvilahti Marja, KV valittu Luak Samuel, KV ero Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen edustaja Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Heikkinen Jukka, pj. Patronen Kaija Komulainen Tuomas Kyllönen Tuija Puskala Pasi Korhonen Hannu Kivilahti Ritva Viiru Kunto Kallinen Matleena Henkilökohtaiset varajäsenet Schroderus Antti Parviainen Tuula Karjalainen Jonna Pelkonen Sisko Saarinen Mauri Valtanen Leena Pesonen Mikko Kuvaja Risto Kallunki Antti Väisänen Sanni, kaupunginhallituksen edustaja 10

11 Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Kyllönen Antero, pj. Halonen Markku, vpj. Haukipuro Airi Patronen Kaija Parviainen Heikki Lindgren Seppo Väyrynen Tuula Leinonen Voitto Kiljunen Ella Tihinen Ari, KV valittu Kyllönen Toivo, KV ero Heikkinen Sirpa, KV valittu Leinonen Tarja, KV ero Henkilökohtaiset varajäsenet Rytkönen Timo Nissinen Matti Ronkainen Minna Mulari Eeva-Liisa Jokelainen Esa Järvelä Matti Jestola Satu Surma-aho Timo Järvelin Matti Suutari Janne, KV valittu Tihinen Ari, KV vars.jäseneksi Huusko Päivi Hyyryläinen Mauno, kaupunginhallituksen edustaja Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Surma-aho Timo, pj. Halonen Markku, vpj. Kyllönen Antero Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi Immonen Marjatta, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Leinonen Voitto Parviainen Heikki Väyrynen Tuula Kemppainen Maarit Vesala Iiris, kv valittu Leinonen Tarja, KV ero Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Romppainen Mirja Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Koistinen Pekka, pj Kajaanin kaupunki Halonen Markku Kajaanin kaupunki Halonen Auli Kajaanin kaupunki Majuri Jenni Kajaanin kaupunki Kyllönen Mika Kajaanin kaupunki Kuvaja Risto Kajaanin kaupunki Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Piipponen Eira Kuhmon kaupunki Moilanen Heli Paltamon kunta Karppinen Irma M. Paltamon kunta Peltola Harri Puolangan kunta Moilanen Erkki Puolangan kunta Heikkinen Mauno Ristijärven kunta Oikarinen Olavi Ristijärven kunta Hyvönen Timo Sotkamon kunta Mustonen Juha Sotkamon kunta Holappa Veijo Suomussalmen kunta Kemppainen Risto Suomussalmen kunta Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunta Kyllönen Helinä Vaalan kunta Leinonen Niilo, kaupunginhallituksen edustaja 11

12 Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunta Jäsenet Piippo Esko, pj. Halonen Auli, vpj. Käsmä Jouko Karjalainen Aki Immonen Maarit Rissanen Maija Nissinen Matti Kunnas Karl Sankilampi Jaana Salonen Eero Soikkeli Maija Henkilökohtaiset varajäsenet Matero Vuokko Rantakurtakko Maarit Korhonen Hannu Kauppinen Juha Peittola Minna Karjalainen Maija Komulainen Tuomas Pääskylä Esko Hakkarainen Eija Kortelainen Janne Kilpeläinen Eeva, KH valittu Kyllönen Erja, KH ero Sistonen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupunginteatteri-oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Myllylä Raili, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Seija Ovaska Pekka Vatula Esko, henkilökunnan edustaja Kemppainen Mikko, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvottelukunnan edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Palm Riitta Karppinen Veli-Matti Heikkinen Mikko Kivilahti Ritva Lipponen Satu Siltala Tiina Manner Leena Rissanen Maija, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Hurskainen Timo, pj. Melakari Jaana, vpj. Räisänen Aki Huotari Tellervo Närhi Pirkko Karppinen Sirkka, henkilökunnan edustaja Aapakari Marjaana, palveluiden käyttäjien edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Moilanen Erkki Tolonen Maria Leinonen Kaija Latvakangas Osmo Turunen Anne Leikkainen Tarja Niemi Pekka Kuutti Päivi, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin Vesi liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Kettunen Pentti, puheenjohtaja Koskensalmi Leila, varapuheenjohtaja Leinonen Voitto Immonen Maarit Juutinen Eero Vimpari Jouni, henkilöstön edustaja Hyyryläinen Mauno, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Elfving Seppo Tartia-Jalonen Aila Käsmä Jouko Hurskainen Timo Pelkonen Sisko Halonen Jarmo 12

13 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Järvinen Reijo, puheenjohtaja Määttä Anneli, varapuheenjohtaja Melakari Jaana Valovaara Rainer Soininen Timo Tuominen Anssi Mäkinen Merja Henkilökohtaiset varajäsenet Koskelo Juha Kauppinen Juha Käsmä Jouko Tolonen Iikka Karjalalainen Tommi Kovalainen Pirjo Kilpeläinen Turo Myllylä Raili, kaupunginhallituksen edustaja Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö Vastaanottokeskuksen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinto- ja talousjohtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Tolonen Jari Aarnio Tuija Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Kemppainen Erkki saakka Hyvönen Kari, alkaen Kilpeläinen Turo Mäkinen Merja Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Kaukametsän johtaja Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja Saari Mikko Kurkinen Osmo Kemppainen Sirpa Niemi Martti Saari Mikko Kinnunen Jarmo Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Kainuun pelastuslaitos -toimiala Pelastusjohtaja Parviainen Anssi 13

14 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Vastaavasti perinteissä teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus eräiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2012 aktiviteetti jää viime vuoden tasolle. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti. Viime vuonna yksityisen kulutuksen kasvu oli verrattain vahvaa. Yksityisen kulutuksen määrä lisääntyi lähes 3,3 prosenttia. Kasvua tukevat myönteinen työllisyyskehitys sekä alhainen korkotaso. Vuonna 2012 edellytykset yksityisen kulutuksen kasvun jatkumiselle heikkenevät selvästi. Yksityisen kulutuksen kasvu määräytyy pitkälti kotitalouksien reaalitulojen kehityksen perusteella. Merkittävin yksittäinen kuluttajien käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttava tekijä ovat palkat. Yritysten sopeuttaessa toimintaansa aiempaa heikompiin kasvunäkymiin työllisyystilanne heikkenee. Hintojen nousu hidastuu mutta jatkuu edelleen nopeana. Tämä seurauksena kotitalouksien ostovoima lisääntyy vain hieman. Yksityisen kulutuksen kasvu jää vuonna 2012 noin puoleen prosenttiin. Vuonna 2011 kuluttajahinnat nousivat 3,5 prosenttia. Vuoden 2012 inflaation odotetaan hieman hidastuvan 2,7 prosenttiin, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa 2011 sovittu palkkaratkaisu on tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä kustannuspaineita. Koko maan työttömyysaste vuonna 2011 oli 7,9 prosenttia. Vuonna 2012 työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin. Työikäisen väestön (15-64 v) supistuminen vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoiden toimintaan lähivuosina. Työikäisen väestön määrä laski viime vuonna noin ja vuonna 2012 se vähenee noin hengellä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä syvenee -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Menoaste ja velkasuhde nousevat runsaan prosenttiyksikön pelkästään siitä syystä, että BKT:n arvo on vuonna 2012 runsas 4 mrd. euroa alhaisempi mitä aiemmin arvioitiin. Suomen julkista velkaa tulee kasvattamaan myös Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot. Suomen julkisen velan suhde BKT:hen pysyy kuitenkin edelleen EU:n perustamissopimuksessa asetettua 60 prosentin viitearvoa pienempänä. Valtiontalouden ennakoidaan olevan vuonna 2012 noin 7,4 mrd. euroa alijäämäinen, mikä on noin 3,8 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntatalouden lähiaikojen kuva on haasteellinen: kuntien toimintamenojen kasvuksi ennakoidaan neljää prosenttia, verotulot kasvavat vajaan prosentin. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä, kun kuntiin kohdistuva valtionapujen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaan vuonna Vuodelle 2012 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on enää 31,42 %. Taloustilanne on heikkenemässä ja ainakin vuoden 2012 alkupuoli näyttäisi painuvan jopa taantuman puolelle. Tuotannon kasvuksi arvioidaan viime vuodelta 2,6 prosenttia. Vuonna 2012 tuotannon arvioidaan lisääntyvän vain hieman eli 0,4 prosenttia ja kasvu tulee painottumaan loppuvuodelle. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Oleellista tässä tilanteessa ovat toimenpiteet, joilla luodaan pohjaa markkinaehtoisen kasvun käynnistymiselle. Ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. 14

15 Vuonna 2011 kuntatalouden kokonaiskuva oli suotuisa. Valtion aiemmat toimenpiteet, Kela-maksun poisto, yhteisöveron kuntien jako-osuuden korottaminen ja kiinteistöveron alarajojen nostaminen vaikuttivat positiivisesti täysimääräisesti vielä 2011 kuntien talouteen. Myös kuntien veronkorotukset sekä säästötoimenpiteet vaikuttivat siihen, että useimmissa kunnissa taloustilanne säilyi verraten vakaana. Lainakanta kasvoi kuitenkin edelleen merkittävästi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 noin 0,57 miljardia euroa positiivinen. Vuosikate oli noin 2,64 miljardia euroa, mikä jäi lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Vuoden 2007 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden sekä tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on kertynyt tulorahoitusvajetta vuosina yhteensä yli 10 miljardia euroa, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Ennakkotietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna nelisen prosenttia. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Verotulojen tilitysten ja valtionosuuksien kasvu oli niin ikään neljä prosenttia edellisvuodesta. Kuntaliiton ja VM:n verotuloennusteissa on lähdetty siitä, että veronalaiset ansiotulot kasvavat 3,7 prosenttia vuonna Vähennysten voimakas lisääntyminen murentaa kuitenkin kuntien veropohjaa. Maksettava kunnallisvero kasvaneekin korkeintaan 2 3 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen nopeasti. Kuntien lainakanta oli vuonna 2011 yhteensä 11,2 miljardia euroa, mikä oli euroa asukasta kohti. Edellisenä vuonna kunnilla oli lainaa euroa asukasta kohti. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,16 vuonna Vuodelle 2012 tuloveroprosenttia nosti 91 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 19,25 prosenttiin. Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat muun muassa vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi vuotta 2011 hitaammin, vaikka kunnat nostivat keskimääräistä kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat myöhentävät investointien aloituksia, syvenee kuntatalouden alijäämä vuonna Myös kuntien lainakannan kasvu uhkaa jatkua. Kuntatalouden näkymiä kiristävät yleisen talouskehityksen heikkenemisen lisäksi valtiontalouden kuntiin kohdistuvat mahdolliset lisäleikkaukset. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja taloustilanteen säilyessä epävakaana todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan. Vaikean taloustilanteen lisäksi kunnilla on edessään hyvin suuret haasteet, joista merkittävimmät liittyvät väestön ikääntymiseen, väestön keskittymiseen, työvoiman saatavuuteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan. Kestävyysvaje on myös kuntien ongelma: ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntatalouden keskeisin haaste on ikäsidonnaisten menojen kasvun hillintä. Lähivuosina kunnissa tarvitaan sopeuttamistoimia sekä suhdannetaantuman että pitkän aikavälin rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi. Kunnan koko sekä sosiaalisen ja taloudellisen rakenteen erot luovat eri kunnille erilaiset mahdollisuudet vastata talouden haasteisiin ja itse rahoittaa säädetyt, lähtökohtaisesti samat palveluvelvoitteet kohtuullisella kunnallisveron tasolla. Kuntarakenteen uudistamisen rinnalla tarvitaan kuntien palvelujen tuotantotapojen uudistamista sekä kuntien tehtävien ja tulorahoituksen saattamista kestävään tasapainoon. 15

16 Keskeiset tunnusluvut Suomi Määrän muutos, prosenttia BKT 1,0-8,2 3,6 2,6 Yksityinen kulutus 1,8-3,1 2,7 3,4 Julkinen kulutus 1,7 0,9 0,6 1,0 Kuluttajahinnat 4,1 0,0 1,2 3,5 Ansiotaso 5,6 4,0 2,6 2,8 Työttömien osuus työvoimasta, % 6,4 8,2 8,4 7,9 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,0 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,7 Veroaste, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 43,1 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2-2,7-2,8-1,2 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % 33,9 43,3 48,3 49,4 BKT:sta Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas Lainakanta euroa/asukas Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,54 18,59 18,97 19,16 Lähde: Valtiovarainministeriö, Suhdannekatsaus, joulukuu 2011 Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto Oman talousalueen kehitys Kainuun väestön määrä oli vuoden 2011 lopussa ( vuonna 2010). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 775 hengellä eli 0,9 prosentilla, mihin vaikutti kuntien välinen nettomuutto, joka oli negatiivinen 673 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli positiivien 204 henkilöä ja syntyneiden määrä oli 324 pienempi kuin kuolleiden määrä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2011 noin henkeä oli 870 henkeä vuodessa. Huolestuttavaa väestökehityksessä on, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 Kainuussa on asukasta. Kajaanin asukasluku oli vuoden 2011 lopussa Asukasluku väheni 112 hengellä. Syntyneisyyden enemmyys (+64) ja nettomaahanmuutto (+154) eivät pystyneet korvaamaan kuntien välistä nettomuuttoa (-341). Kajaanissa syntyi 441 lasta eli 60,2 prosenttia koko Kainuun syntyneiden määrästä (59,2 % vuonna 2010) Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut viime vuosina seuraava (tilanne ): Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , ,1 Yhteensä , , ,0 16

17 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kajaanin väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , ,4 Yhteensä , , ,0 Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0-14-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 4,5 prosentilla ja työikäisen väestön määrä vähenee lähes 10 prosentilla. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 37 prosentilla. Huoltosuhteen (ei-aktiivinen väestö/aktiivinen väestö) odotetaan heikkenevän tulevina vuosina nopeasti. Vuonna 2010 huoltosuhde oli noin 58, kun sen arvioidaan olevan vuonna ja vuonna 2020 jo 69. Kajaanin kokonaispinta-ala oli 2 264,00 km2 ja maapinta-ala 1 835,09 km2. Asukastiheys oli 20,7 asukasta/maakm2. Kainuussa lähiajan suhdannenäkymät ovat jonkin verran aiempaa positiivisemmat ja luottamus talouden hyvään kehitykseen on vahvistunut. Yritysten tulevaisuudennäkymät ovat valoisammat kuin Suomessa keskimäärin. Työpaikkojen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat kaivosteollisuuteen ja Kajaaniin rakennettaviin konesalipalveluihin. Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleenjärjestelyissä Kainuun prikaatin aseman uskotaan vahvistuvan. Vuosi 2011 oli Kainuussa historiallisen hyvä työllisyysvuosi. Työttömyys painui keskimäärin 516 henkilöä eli 11 prosenttia edellisvuotta alemmaksi. Kainuussa oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin (5 067 vuonna 2010) ja työttömien osuus työvoimasta 12,5 prosenttia. Myös jatkossa työttömyyden odotetaan painuvan yhä alemmaksi, kun työikäinen väestö vähenee ja työvoimaa poistuu yhä enemmän eläkkeelle. Kajaanin seudulla työttömyysaste oli selvästi alempi kuin muualla Kainuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä hieman kasvoi ja nuorisotyöttömyys hieman väheni. Rakenteelliseen työttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen liittyvät toimenpiteet säilyvät keskeisenä haasteena myös lähivuosina. Koko maan työttömyysprosentti oli 9,7 prosenttia eli lähes kolme prosenttiyksikköä alempi kuin Kainuussa. Kajaanissa oli työttömiä työnhakijoita viime vuonna keskimäärin henkilöä eli 12,6 prosenttia työvoimasta (2 402 vuonna 2010). Pitkäaikaistyöttömiä oli 454 ja nuorisotyöttömiä 337. Kajaanin seudun elinkeinoelämän kehitys oli vuoden aikana hyvä. Kaivannaisteollisuus jatkoi kasvuaan. Talvivaaran nikkelikaivoksella työskentelee lähes 600 henkilöä ja kaivoksen kokonaistyöllisyysvaikutukseksi on arvioitu kerroinvaikutukset mukaan lukien lähes henkilötyövuotta. Talvivaarassa suunnitellaan muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenottoa nykyisten kaivostoimintojen yhteydessä. Talvivaaran kaivos vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä Kainuun lisäksi seitsemässä muussa jalostusketjun maakunnassa. Myös Sotkamon Taivaljärven hopeakaivos hanke luo uskoa tulevaisuuteen. Kaivospiirin muodostaminen alueelle on aloitettu. Kaivoksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2012 ja tuotanto vuonna Metallialalla Transtech Oy:n menestys VR:n ja Helsingin liikennelaitoksen (HKL) hankinnoissa turvaa pitkäksi aikaa kaupungin suurimman alan yrityksen toiminnan ja ison työllistävän vaikutuksen. Transtech Oy ja VR Group ovat sopineet 12 ohjausvaunun ja 15 ravintolavaunun toimittamisesta vuosina 2013 ja Lisäksi sopimuksiin sisältyvät optiot 13 ohjausvaunun ja 11 ravintolavaunun toimittamisesta. Lisäksi kaksikerroksisten Intercity-vaunujen toimitukset jatkuvat kesään 2012 saakka. Transtech Oy ja HKL ovat sopineet 40 raitiovaunun toimittamisesta. Sopimus sisältää lisäksi option 90 lisävaunusta. Vaunujen sarjatuotanto alkaa vuonna 2014 ja toimitukset vuonna Muu metalliteollisuus pohjautuu pitkälti alihankintaan ja kamppailee kireässä kilpailussa. 17

18 Metsäklusterin vaikutus on edelleen suuri ja bioenergia on mahdollisuus myös Kainuulle. Matkailun kasvu lähiseudulla, erityisesti Vuokatissa ja Ukkohallassa, vaikuttaa Kajaanin myönteisesti monilla tavoin. UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen jälkihoito on jatkunut tuloksellisena. Renforsin Ranta yritysalueelle on syntynyt runsaasti korvaavia työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. Yritysalueesta on tullut kaupungin elinkeinopolitiikan keskeinen vahvuus. Keskeistä on ollut UPM:n pitkäjänteinen panostus jälkihoitoon. CSC:n supertietokoneen sijoituspäätöksen myötä käynnistynyt datacenter liiketoiminnan laajempi kehityskulku yritysalueella voimistui. UPM ja CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy ovat sopineet palvelinkeskuksen rakentamisesta Renforsin Rannan yritysalueelle. CSC:n modulaarisen Datapuiston (Data Center Park) tarpeisiin on varattu 3000 neliömetrin alue, jonne sijoitettava ensimmäinen kokonaisuus riittää tuhansille palvelimille. Palvelinkeskus aloittaa toimintansa syksyllä. Ensin alueelle sijoitetaan CSC:n supertietokone ja muita CSC:n asiakasjärjestelmiä. Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) luo uusia mahdollisuuksia. Cemis on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittaustekniikan keskus MIKESin, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittausja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Cemis on valinnut teknologisiksi painopisteiksi mittaustekniikan, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikan. Mittaustekniikan keskus (MIKES) on perustanut Renforsin Rannan yritysalueelle voima- ja virtauslaboratorion. MIKES-Kajaani vastaa voiman, vääntömomentin, suurten massojen sekä nestevirtausten mittaus- eli metrologiatoiminnasta. Tavoitteena on vahvistaa Kajaanin asemaa mittaustekniikan osaamiskeskittymänä. MIKES toimii osana mittaus- ja tietojärjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskus CEMIS:iä. IBM ja teknologiayhtiö Herman IT (HIT) rakentavat Renforsin Rannan yritysalueelle ekotehokkaan konesalin, joka toimii pääasiassa uusiutuvalla energialla. Sopimus IBM:n kanssa on merkittävä alueen konesaliliiketoiminnalle. Sopimus täydentää aiemmin CSC:n kanssa tehtyä sopimusta. On arvioitu, että hankkeisiin sijoittuviin yrityksiin syntyisi lähivuosina pari sataa työpaikkaa. Myös palvelu- ja yhteyskeskustoiminta on kasvanut Kajaanissa. SOK:n perustamaan palvelukeskukseen on sijoittunut S-ryhmää palvelevia, keskitettyjä tukitoimintoja mm. taloushallinnosta. Palvelukeskus palvelee S-ryhmää valtakunnallisesti. Petäisenniskan yritysalueen kehittäminen jatkui, ja alueelle on syntynyt uutta liikerakentamista. Alueen kaavan vahvistuminen mahdollistaa kaupan palvelujen kasvun tulevaisuudessakin. Kielteistä kaupungin elinkeinoelämässä oli Suomi-Soffan konkurssi, jonka myötä menetettiin paljon alan osaamista ja työttömäksi joutui noin 120 henkilöä. Palvelutoimialan kasvu on jatkunut. Sosiaali- ja terveysalan merkitys kasvaa väestön ikääntyessä, työllisyys paranee ja ala laajenee myös yksityissektorille. Uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat vaivanneet terveydenhuollossa ja sosiaalialalla jo pitkään. Aluekehityksen kannalta merkittävä menetys oli päätös Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttamisesta. Opettajakoulutuksen lakkauttamispäätöksen jälkeen Kainuun korkea-asteen konsortiossa toteutetaan yhteistä strategiaa, jonka ensimmäiset kokonaisuudet ovat AIKOPA (aikuiskoulutuspalvelut) ja CEMIS. Korkea-asteen seuraava kehittämiskohde on matkailualan koulutus. Rakennustuotanto Kajaanissa 2010 ja Muutos, lkm Muutos, % Valmistuneet rakennukset ,1 Kerrosala (k-m2) ,3 Asuntojen lkm ,8 Myönnetyt rakennusluvat ,3 Kerrosala (k-m2) ,6 Asuntojen lkm ,5 Lähde: Luvut perustuvat rakennusvalvontarekisteriin vietyyn aineistoon 18

19 Uudis- ja lisärakennuksia valmistui Kajaanissa vuonna 2011 yhteensä 302 ja niiden yhteenlaskettu kerrosala oli m2. Vähennystä edelliseen vuoteen oli noin neljä prosenttia kerrosalalla mitattuna. Uusia asuinhuoneistoja valmistui 140, mikä oli 78 enemmän kuin edellisvuonna. Asunnoista valmistui kaava-alueille 84 % ja haja-asutusalueille 16 %. Rakennuslupia myönnettiin 353, mikä oli edellisvuoden tasoa. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat Kajaanissa viime vuoden aikana keskimäärin 4,1 prosenttia. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Rivitaloasunnon neliöhinta oli euroa ja kerrostaloasunnon euroa. Lähteet: Suomen kuntaliitto TEM ja ELY-keskukset: Alueelliset talousnäkymät keväällä 2012 Tilastokeskus Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 2/ Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Tulosperusteissa ja tuloissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna Verotulokehitys pysähtyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisverotulot olivat 121,8 milj. euroa ja ne laskivat n. 1,1 milj. euroa (-0,9 %). Kunnallisverotuotto oli 107,4 milj.euroa (-1,5 %). Koko maan kunnallisverotuotto kasvoi 2,9 %:ia. Yhteisöverotuotto oli 5,9 milj.euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 7,1 %:ia. Koko maan vastaavan luvun kasvu oli 18,1 %:ia. Kiinteistöveroja kertyi 8,5 milj.euroa (1,8 %), ja koko maassa kasvua 2,6 %:ia. Valtionosuuksia kertyi 71 milj.euroa, jossa kasvua 1,7 milj.euroa (2,5 %). Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Vuoden 2011 toimintaa leimasi voimakkaasti keskustelu Kainuun hallintokokeilun jatkosta. Asiasta ei päästy yksimielisyyteen, koska Puolangan kunta ei hyväksynyt neuvoteltua perussopimusta. Kainuun maakunta kuntayhtymän talous heikkeni huomattavasti vuonna Kuntayhtymä teki alijäämää 11,1 miljoonaa euroa vuonna Tästä summasta Kajaanin kaupunki kirjasi vuodelle 2011 pakollista varausta 3,5 milj.euroa. Vuoden 2011 alkupuoliskolla tehtiin myös päätös uuden vesiliikuntakeskuksen rakentamisesta. Investointi on erittäin merkittävä ja muiden investointien kanssa nostaa Kajaanin kaupungin investointitason merkittävästi tulorahoitusta korkeammaksi. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2011 tilinpäätös olisi Kajaanin kaupungin osalta ollut talousarviota parempi ilman tehtyä pakollista varausta. Taseessa olevat alijäämät lisääntyivät 2,4 milj.eurolla ollen tilinpäätöksessä 15,7 milj.euroa. Vuoden 2012 talousarvio jouduttiin laatimaan alijäämäiseksi, jonka lisäksi alijäämän kasvun pelkoa lisää maakunnan heikko tulos vuodelta Julkisen talouden tasapainottamisen uusista toimenpiteistä päätetään maaliskuun 2012 loppupuolella. Tämän jälkeen pystytään paremmin arvioimaan tarvittavien uusien kaupungin talouden sopeuttamistoimien laajuus. Vaikka Kaupungin talouden tila näyttääkin haastavalta on toisaalta mm. elinkeinoelämän osalta saatu viime aikoina myös hyviä uutisia. 19

20 1.2.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstö Kajaanin kaupungin tavoitteena on olla hyvä ja arvostettu työnantaja. Kajaanin kaupungilla on voimassa Kajaani sopimus, jonka mukaan kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt toimivat yhteistyössä henkilöstöstrategian, talouden sopeuttamisohjelman, rakenteellisten muutosten ja henkilöstösuunnitelman toteuttamiseksi. Lisäksi sopimus sisältää tuottavuuden kasvuun, palvelujen parantamiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen liittyviä kohtia. Tämä yhteinen näkemys ja tahtotila poliittisten päätöksentekijöiden, virkamiesjohdon ja henkilöstön kesken on tuottanut hyvää tulosta. Vuosi 2011 oli turvallisen muutoksen vuosi. Työyhteisön toimivuustutkimus toteutettiin 2011 syksyllä. Kyselyyn vastasi 69 % henkilöstöstä. Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1-4. Kysymyksiä oli yhteensä 50, jotka jakaantuivat neljään aihealueeseen. Kyselyn yhteenveto: Tavoitteellisuus ja strateginen ajattelu 3,32 Johtamis- ja esimiestyö 3,30 Viestintä ja vuorovaikutus 3,28 Osaaminen 3,30 Kyselyitä on toteutettu vuosina 2005, 2007, 2009 ja Kaikissa neljässä aihealueessa on tapahtunut vuosi vuodelta tasaista kehitystä. Kehitys on tulos onnistuneesta päätöksenteosta ja johtamisesta sekä työntekijöiden hyvästä yhteistyötaidosta. Työyhteisön pelisäännöt -luento päätti luentojen sarjan, johon kuului myös koulutustilaisuudet teemoista Esimies työnantajan edustajana ja Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden johtaminen. Henkilöstösuunnittelutyöryhmä on vakiinnuttanut asemansa. Kaikilla toimialoilla on toteutettu toiminnan, talouden ja henkilöstön mitoitus samanaikaisesti ja jokaista uutta rekrytointia harkitessa. Menettely on ollut parasta henkilöstömenojen hallintaa. Merkittävää henkilöstömäärän kasvua on ainoastaan varhaiskasvatuksessa, jossa henkilöstön määrä määräytyy käytännössä lapsiluvun mukaan (ks. henkilöstötilasto), sekä uusi Kettukallion päiväkoti aloitti elokuussa Palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työnantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä pienistä näkemyseroista huolimatta. Järjestelyeräneuvottelut (kymmenen neuvottelua) on viety yksimielisinä päätökseen. Asiassa on auttanut yhteistoiminnallisesti laaditut työn vaativuuden arviointijärjestelmät. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työn vaativuuden arviointijärjestelmä uusittiin toimintakertomusvuonna. Kajaanin kaupungilla palveluksessaan hyvä ja työhönsä motivoitunut henkilöstö. Noudatettavat virka- ja työehtosopimukset Palkantarkistukset 2011 Keskusjärjestötasolla sovitut palkankorotukset vuonna 2011 KVTES Tehtäväkohtaisen palkan korotus oli 1,2 % sekä henkilökohtaisen lisän korotus 1,2 %. Kertaerä oli 100 henkilöille, joiden palvelussuhde on alkanut viimeistään Paikallinen järjestelyerä 0,8 % alkaen. 20

21 OVTES Yleiskorotuksen (1,2 %) ja järjestelyerän (0,8 %) vaikutukset työvoimakustannuksiin vuonna 2011 opetusalalla oli keskimäärin 1,3 %. Tämän lisäksi palkkakustannuksia nostivat toukokuussa 2011 maksettu kertaerä. Tuntipalkat Tuntipalkkaisten palkkoja korotettiin euron kertaerällä. Korotukset olivat senttikorotuksia tuntipalkkoihin ja olivat suuruusluokaltaan KVTES:n mukaisia prosentuaalisesti laskettuna. Tekninen sopimus Teknisen sopimuksen tehtäväkohtaista palkkaa sekä henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotettiin 1,2 % Lisäksi toukokuussa korotuksiin kuului 100 euron kertaerä järjestelyerä TS:n puolella oli 0,8 %. Kokonaisuudessaan kaikilla sopimusaloilla toteutettu kertaerä oli noin 0,3 prosentin suuruusluokkaa. Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut Kaupungin henkilöstökulut euroa Palkat ja palkkiot , ,41 * Henkilöstökorvaukset , ,52 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,89 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,22 * Muut henkilösivukulut , ,59 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,70 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,69 Henkilöstökulut yhteensä , ,39 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,83 * Henkilöstökorvaukset , ,05 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,78 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,95 * Muut henkilösivukulut , ,52 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,25 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,25 21

22 Kajaanin Vesi -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,25 * Henkilöstökorvaukset , ,03 Palk at ja palk k iot vähennettynä henk.k orvauk silla , ,22 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,87 * Muut henkilösivukulut , ,15 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,24 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 4 006, ,49 Henkilöstökulut yhteensä , ,73 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,45 * Henkilöstökorvaukset , ,78 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,67 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,13 * Muut henkilösivukulut , ,89 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,69 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,69 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,10 * Henkilöstökorvaukset , ,31 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,79 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,01 * Muut henkilösivukulut , ,33 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,13 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,13 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä euroa Palkat ja palkkiot , ,04 * Henkilöstökorvaukset , ,69 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,35 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,18 * Muut henkilösivukulut , ,48 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,01 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,18 Henkilöstökulut yhteensä , ,19 22

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN Sivu 1 OSUUSKAUPPA MAAKUNNAN EDUSTAJISTON VAALIT 1.3. - 16.3.2012 VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN JÄSENALUE 1: KAJAANI, PALTAMO, RISTIJÄRVI VALITUIKSI

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

VAALILAUTAKUNNAT (15) JA VAALITOIMIKUNNAT (3) VUODEN 2015

VAALILAUTAKUNNAT (15) JA VAALITOIMIKUNNAT (3) VUODEN 2015 1 VAALILAUTAKUNNAT (15) JA VAALITOIMIKUNNAT (3) VUODEN 2015 EDUSKUNTAVAALEJA VARTEN kh 17.3.2015 1. Äänestysalue Keskusta osoite VAS pj Vesa Kaikkonen Brahenkatu 24 B 4, 87100 Kajaani KESK vpj Marjatta

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET (PÄIV KH)

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET (PÄIV KH) KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET (PÄIV 29.10.2014 KH) MIEHET 100 M 10,54 JARI HAVERINEN KAJKI 1994 200 M 21,46 MATTI RUSANEN KUKI 1980 400 M 46,65 MATTI RUSANEN KUKI 1983 800 M 1.49,38 ESKO HUTTU

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 328 31.10.2016 Asianro 900/02.03.01/2016 106 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.10.2016 328 Talousjohtaja

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, SKAL 0,5 km (v) 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6.20 Lapset alle 8, SKAL 0,5 km (v) 1. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3.08 2. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

SM2016 Esikisat / PSM

SM2016 Esikisat / PSM SM2016 Esikisat / PSM Vaala, 27.02.2016 Yksilökilpailut M 1. Ollakka Jukka 48 Ou 272 (35:24) 278 (-8m/+3m) 558 (93) 1108 2. Leinonen Henri 44 KP 248 (39:28) 274 (-7m/-6m) 582 (97) 1104 3. Lalli Teuvo 41

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kainuun Maakuntahiihto, pm ja HS

Kainuun Maakuntahiihto, pm ja HS Kainuun Maakuntahiihto, pm ja HS T U L O K S E T Miehet 15 vuotta 3 km V 1. Tommi Härkönen Paltamon Urheilijat 7.23,7 2. Antti Huusko Ristijärven Pyry 7.23,8 0.00,1-5. 30834424 Mikko Haverinen Kuhmo-Ski

Lisätiedot

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V Tulokset / El Pilkit Kuusamo 08.04.2016 N Alle 70 V 1. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa 4164 G 2. Nuora Maila Pohj Pohjanmaa 4060 G 3. Aalto Eila Pirkanmaa 3608 G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa 3214 G

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Kajaani, 25.03.2016 Yksilökilpailut M 1. Nousiainen Jarno 8 Pohjois-Karjala 290 (35:59) 284 (-5m/+3m) 552 (92) 1126 2. Repo Tuomas 11 Vieremän Eränkävijät 258 (41:15) 280

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 98 30.3.2015 Asianro 356/02.02.01/2015 59 Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola TULOS. MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta

EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola TULOS. MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta 1 MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta 1 1948 Heiskanen Veijo Pohjois-Pohjanmaan piiri alle 70 2 1881 Lindberg Kari Keski-Suomen piiri alle 70 3 1786 Neuvonen Mikko Etelä-Savon piiri alle 70 4 1374 Myyry Pertti

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Talouden näkymät 2015-2017 Valtuuston talousseminaari 29.9.2014 Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 15.10.2014 1 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139.

Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139. Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan 24.3.2013. Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139. NU12 NU15 NU18 1. Issakainen Iida PKUK 656 g 2. Lintunen Riku PP 246 g 1. Väistö Jalmari

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot