KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011"

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kajaanin kaupungin konsernirakenne Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastustoimi Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginhallitus tulosalue Työllisyyden hoito tulosalue Keskushallinto tulosalue

4 2.2.3 Sivistystoimiala Sivistyslautakunta tulosalue Varhaiskasvatus tulosalue Perusopetus tulosalue Kaupunginkirjasto Kainuun maakuntakirjasto Kulttuurilaitokset tulosalue Liikuntapalvelut Ympäristötekninen toimiala Ympäristötekninen lautakunta tulosalue Ympäristö ja maankäyttö tulosalue Kunnallistekniikka tulosalue Tilapalvelu tulosalue Kainuun pelastuslaitos toimiala Kainuun pelastuslaitos Kaupungin tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Peruskunnan käyttötalouden toteutuminen Peruskunnan tuloslaskelmaosan toteutuminen Peruskunnan investointien toteutuminen Peruskunnan rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot

5 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Kajaanin Ammattikorkeakoulu liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos Kajaanin Mamselli liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Measurepolis Development Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ TILINTARKASTUSKERTOMUS

6 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, josta ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Suomen talous elpyi vuoden 2010 ajan maailmanlaajuisen finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta. Hyvää kehitystä jatkui aina vuoden 2011 kesään saakka. Tuolloin ilmaantui Euroopan taivaan ylle uusia synkkiä pilviä julkisen talouden velkakriisin muodossa. Euroalueen maista Portugali ja Kreikka ajautuivat tilanteeseen, joka vaati muiden maiden tukitoimia. Espanjan ja Italian talouskehitystä alettiin myös seurata tuskan hiki otsalla. Kriisin oireet hiipivät hitaasti Suomeenkin ja talouden kasvu hyytyi nopeasti loppuvuodesta. Orastava elpymisvaihe näytti loppuneen yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa maassamme tällä hetkellä. Hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan vähintään muutaman prosentin vuotuinen talouskasvu, ja se on paljolti sidoksissa työllisyyskehitykseen. Vientiteollisuuden kasvunäkymät, kotimaisen kulutuskysynnän kasvu sekä teollisuuden ja asuinrakentamisen investointien kasvu korreloivat suoraan työllisyyteen. Näiden mittareiden pysyminen hyvällä tasolla on välttämätön edellytys meidän selviämiselle tulevaisuudessa. Muita kriittisiä asioita ovat Suomen kilpailukyvyn säilyminen ja globaali rakennemuutos. Suomalainen teollisuussektori on joutunut kovaan saneeraukseen jo menneinä vuosina, ja nyt on edessä raju rakennemuutos myös niin sanotun korkean teknologian sektorilla. Suomessakin on uskottava se tosiasia, että perinteisillä keinoilla ei enää voi selvitä tulevaisuudessa. Impivaaralainen ajattelutapa ei enää riitä, koska elämme ja hengitämme maailmantalouden sykkeen tahdissa. Kuntatalous on keskeinen osa julkista sektoria, joten kaikki myllerrykset näkyvät myös yksittäisten kuntien taloudessa. Kestävyysvajeen selättämistalkoissa kunnilla on iso rooli. Valtion toimenpiteet heijastuvat välittömästi kuntien talouteen. Valtio on ryhtynyt toimenpiteisiin velkaantumiskierteensä katkaisemiseksi ja kuntien osalta se näkyy ensimmäisenä siten, että valtionosuudet eivät enää kasva totuttuun malliin. 6

7 Julkisen talouden alijäämien kasvun hillitseminen pakottaa kuntien palvelurakenteiden kehittämiseen ja palvelutasojen tarkasteluun. Myös kuntarakenteen hallintorajoihin on pakko tehdä muutoksia. Nykyisellään kuntapalveluja tuotetaan liian sirpaloituneissa yksiköissä ja monien pienten kuntien tulevaisuus on käytännössä riippuvainen niiden saamista valtionosuuksista. Kuntatalouden haasteista vaikein ja nopeinta ratkaisua vaativin on palvelutarpeen kasvu suhteessa aidosti käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Erityisesti ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu luo kovia paineita Suomessa lähimmän kahdenkymmenen vuoden aikana. Meillä Kainuussa tämä kehitystrendi otettiin vastaan ikävän konkreettisella tavalla Kainuun maakunta-kuntayhtymän talouden romahtaessa yli 11 miljoonan euron tappiolliseen tulokseen. Kajaanissa oli monia ilonaiheita vuonna Kaupunkimme perustamisen 360-vuotisjuhlaa vietettiin pitkin vuotta eri tavoin. Kajaanin ammattikorkeakoulun tulevaisuuteen liittyviä asioita ratkesi meille myönteisellä tavalla ja näyttää, että selviämme vähillä vaurioilla rakenneuudistuksesta. Kajaanin ammattikorkeakoulu valittiin myös Suomen parhaimmaksi alallaan. Transtechin vaunutilaukset saivat jatkoa. Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui hyvää vauhtia ja sinne on tulossa mm. CSC:n supertietokone. Petäisenniskan teollisuusalueen infran ja yritystoiminnan kehittäminen sai jatkoa. Myös erilaisten palvelukeskusten työpaikkoja on syntynyt edelleen runsaasti lisää Kajaaniin. Muualla Kainuussa kaivosteollisuus ja puurakentaminen kasvoivat hyvää vauhtia. Talvivaarasta kuului sekä hyvää että huonoa ja täytyy todella toivoa, että kaivosyhtiö saa ympäristöasiansa uskottavalle tolalle. Raskain yksittäinen menetys Kajaanin kannalta oli Suomi-Soffan noin 100 työpaikan häviäminen. Mikesin mittaustekniikan yksikön avaaminen Kajaaniin toi tervetullutta uutta osaamista meille. Kokonaisuutena työllisyyskehitys oli myönteistä ja taantuman vaikutukset elinkeinosektorille varsin vähäisiä. Kaupunki päätti juhlavaltuustossaan uuden uimahallin rakentamisen aloittamisesta. Isojen kouluyksiköiden korjaus jatkui Keskuskoulun peruskorjauksen aloittamisella. Vuoden 2012 alkupuolen asioista isoja ilonaiheita ovat lentoyhteyksien jatkuminen ja jopa paraneminen ja Kainuun Prikaatin vahvistuminen valmiusyksikkönä. Kajaanin kaupungin talouden parantamiseen on käytetty runsaasti voimavaroja viime vuosien aikana. Talouden tasapainottamisohjelman avulla olemme saaneet hahmotettua talouden strategiset linjaukset. Tasapainottamisohjelmaa täydentävän henkilöstösuunnitelman avulla on saatu merkittävästi hillittyä henkilöstön määrän kasvua. Käytännössä tämä on tapahtunut siten, että joiltakin osa-alueita henkilöstöä on vähentynyt ja tällä on paikattu henkilöstön lisäämistä vaativien sektoreiden (mm. varhaiskasvatus) tarpeita. Talouden tasapainottamisohjelma vaatii perkaamista ja päivittämistä ja se pitää viedä yhä syvemmälle toimintaprosesseihin ja palveluiden tuottamistapoihin. Kaupungin talouden kehitys vuonna 2011 oli voimakkaasti kahtiajakoinen. Alkuvuodesta näytti olevan lähes vääjäämätöntä, että päädytään noin 3-4 miljoonan euron ylijäämään. Loppuvuodesta verotulokehitys hiipui ja jäi yli miljoona euroa alle vuoden 2010 tasosta. Tämä trendi on näkynyt läpi koko Suomen kuntakentän, eikä Kajaanin kehitys poikkea siitä mitenkään olennaisesti. Tilinpäätös vuodelta 2011 on kaupungin osalta noin 1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on varsin tyydyttävä saavutus loppuvuodesta tapahtuneeseen verotulojen kasvun hiipumiseen nähden. Kaupunki on myös tehnyt vapaaehtoisen alaskirjauksen (0,55 miljoonaa euroa) Elokuvakeskuksen taseen tervehdyttämiseksi. Kainuun maakunta -kuntayhtymä teki vuonna 2011 alijäämää 11,1 miljoonaa euroa. Nämä ja aiemmin kertyneet alijäämät on nähty järkevimmäksi alaskirjata täysimääräisesti jo vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Hallintokokeilu päättyy joka tapauksessa vuoden 2012 lopussa. Kajaanin osuus alijäämistä on 5,3 miljoonaa euroa. Kun tästä vähennetään talousarviossa huomioitu osuus näistä ja eräiden yksiköiden ylijäämät, jää lopullista alaskirjattavaa noin 3,5 miljoonaa euroa. Tällä muutoksella vuoden 2011 kirjanpitoon merkittävä tulos painuu 2,4 miljoonaa alijäämäiseksi. Näin menetellen saadaan nollattua Kajaanin vastuulla olevat kuntayhtymän alijäämät vuoden 2011 loppuun saakka. Maakunta kuntayhtymän osalta näin isoihin alijäämiin ei ole pystytty varautumaan. Talouden tasapainottamisohjelman toteutumisen arvioinnissa oikea vertailupohja on kaupungin oma toiminnallinen tulos ja siksi olen sen tässä yhteydessä tuonutkin selvästi esiin. 7

8 Kaupungin oman toiminnan tuloksena syntynyt ylijäämäinen tulos (hieman yli 1 miljoonaa euroa) antaa uskoa siihen, että hankalissakin oloissa kaupungin peruslinjaukset taloudenpidossa ovat varsin kestävällä pohjalla. Erityisen myönteistä on se, että varsinkin sivistystoimiala ja myös ympäristötekninen toimiala pysyivät talousarvioissaan. Budjettikurin pitävyydestä on syytä kiittää niin poliittisia toimielimiä kuin henkilöstöä. Lisätalousarviota ei tarvinnut laatia vuonna Kaupungin yhteenlasketut alijäämät ovat vuoden 2011 jälkeen 15,7 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi hieman (88 euroa/asukas) ja oli tilinpäätöksessä 1880 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa noin 20 miljoonaa euroa vuosien suunniteltujen investointien seurauksena. Se, että joudummeko tarkastelemaan näiden investointien toteuttamiskelpoisuutta, riippuu muun muassa hallituksen kevään budjettiriihen linjauksista. Talouden hallinta on haaste myös jatkossa. Suurin riskitekijä lähitulevaisuudessa on vuoden 2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän lopullinen tulos, sarkastisemmin todettuna lopullisen alijäämän suuruus. Vuosikate oli noin 8,5 miljoonaa euroa (223 euroa/as) ja kattoi noin 76 prosenttia poistoista. Kaupungin (liikelaitosten kanssa) bruttoinvestoinnit olivat noin 27 miljoonaa euroa. Niistä merkittävä osa oli rakennusten ja kunnallistekniikan peruskorjausta. Investointitaso pysyy korkeana myös tulevina vuosina. Kaupungin rakennuskannasta valtaosa on rakennettu luvuilla ja vaatii mittavia peruskorjausja uusinvestointeja. Kuluneen vuoden keskeisimpiä asioita oli Kainuun mallin tulevaisuuden suunnittelu. Riittävää yksimielisyyttä hallintokokeilulain mukaiselle jatkolle ei löytynyt ja malli nykymuodossaan päättyy 2012 vuoden lopussa. Uutta palvelumallia perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon valmistellaan seitsemän kunnan yhteistyömallilla. Entinen Kainuun liitto palaa omaksi kuntayhtymäkseen, lukiot palautuvat kunnille ja Kainuun ammattioppilaitos Kajaanin kaupungille. Uusittu tulonjakopohjainen rahoitusmalli on Kajaanille nykyistä edullisempi ja lähes sellainen, jota kaupunki rahoitusneuvotteluissa tavoittelikin. Kuntarakenneuudistuksen osalta Kainuuseen esitetty ns. kolmen kunnan malli on Kajaanin osalta hyväksyttävissä sellaisenaan. Kokonaisuutena tarkastellen vuosi 2011 jää kaupungin historiaan varsin hyvänä vuotena. Monia pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia asioita saatiin ratkaistua ja suuntaviivat kaupungin kehittämiselle ovat kohtalaisen selkeät. Jari Tolonen kaupunginjohtaja 8

9 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Jäsenet Kaikkonen Vesa, pj. VAS Majuri Jenni KOK Karjalainen Aki, I vpj. KESK Matero Vuokko SDP Kemppainen Hannu T, II vpj. SDP Mikkonen Ritva VAS Enroth Paavo KOK Myllylä Raili VAS Haataja Minna VAS Nissinen Matti KESK Hakkarainen Eija PS Oikarinen Markku SDP Halonen Auli KOK Okkonen Arto KESK Halonen Markku KESK Ovaska Jukka-Pekka VIHR Haukipuro Airi KESK Parviainen Heikki KESK Heikkinen Jukka KESK Patronen Kaija KESK Hurskainen Timo KESK Peittola Minna KESK Huusko Vesa, KV ero VAS Piirainen Raimo SDP Hynynen Evelyn KD Rissanen Maija KESK Hyyryläinen Mauno KESK Ronkainen Tauno VAS Immonen Kauko VAS Rytkönen Timo VAS Vapauspuolue Immonen Marjatta KESK Räisänen Aki VAS Juntunen Hannu KOK Rönkkö Tommi, VAS KV valittu Karppinen Veli-Matti Kaj.Sit. Rönty Markku KOK Kemppainen Hannu S Hannu K. Kesk. Sankilampi Jaana PS Kettunen Pentti PS Sistonen Toivo KOK Kiljunen Ella SDP Suutari Eero KOK Koistinen Pekka KESK Tolonen Markku KESK Krogerus Timo Kaj.Sit. Tornberg Raimo KESK Kuutti Päivi KOK Törrö Leena SDP Kyllönen Toivo PS Vatula Anneli Kaj.Sit. Lämpsä Jouni VAS Väisänen Sanni VIHR saakka lähtien Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Okkonen Arto, pj. Myllylä Raili, I vpj. Sistonen Toivo, II vpj. Hyyryläinen Mauno Immonen Marjatta Rissanen Maija Kyllönen Sari Oikarinen Markku Kuutti Päivi Kyllönen Toivo Väisänen Sanni Henkilökohtaiset varajäsenet Koistinen Pekka Immonen Tyyne, KV valittu Kyllönen Erja, KV ero Juntunen Hannu Halonen Markku Peittola Minna Immonen Maarit Räisänen Aki Leinonen Niilo Heikkinen Seija Tihinen Ari, KV valittu Kettunen Pentti, KV ero Heiman Eva 9

10 Tarkastuslautakunta Jäsenet Enroth Paavo, pj. Mikkonen Ritva, vpj. Tolonen Markku Törrö Leena Ahlqvist Pertti Henkilökohtaiset varajäsenet Rantakurtakko Maarit Haataja Minna Alasalmi Aila, KV valittu Autio Johanna, KV ero Hekkala Heikki Elfving Seppo Keskusvaalilautakunta Jäsenet Väyrynen Pentti, KV valittu, pj Majava Eino, kv valittu, KV ero Huotari Vesa, KV ero Karjalainen Maija, vpj. Petrovic Stevo Latvakangas Osmo Jaanus-Nykänen Elvi Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Vatula Anneli 2. Väisänen Antero 3. Moilanen Riitta 4. Kettunen Jonas 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Tornberg Raimo, pj. Lämpsä Jouni, vpj. Heikkinen Jukka, KV valittu Hyyryläinen Mauno, KV ero Peittola Minna Hynynen Evelyn Sarr Kerttuli, KV valittu Kyllönen Sari, KV ero Majuri Jenni Käsmä Jouko Hekkala Heikki Vatula Anneli Heiman Eva, KV valittu Ovaska Jukka-Pekka, KV ero Henkilökohtaiset varajäsenet Hurskainen Timo Puskala Pasi Aittamaa Janne, KV valittu Karjalainen Aki, KV ero Parviainen Tuula, KV valittu Autio Johanna, KV ero Seppänen Irja Jestola Satu KV valittu Sarr Kerttuli, KV varsinaiseksi jäseneksi Ojala Katriina Väinölä Aki Leinonen Paula Kyllönen Mika Hirvilahti Marja, KV valittu Luak Samuel, KV ero Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen edustaja Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Heikkinen Jukka, pj. Patronen Kaija Komulainen Tuomas Kyllönen Tuija Puskala Pasi Korhonen Hannu Kivilahti Ritva Viiru Kunto Kallinen Matleena Henkilökohtaiset varajäsenet Schroderus Antti Parviainen Tuula Karjalainen Jonna Pelkonen Sisko Saarinen Mauri Valtanen Leena Pesonen Mikko Kuvaja Risto Kallunki Antti Väisänen Sanni, kaupunginhallituksen edustaja 10

11 Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Kyllönen Antero, pj. Halonen Markku, vpj. Haukipuro Airi Patronen Kaija Parviainen Heikki Lindgren Seppo Väyrynen Tuula Leinonen Voitto Kiljunen Ella Tihinen Ari, KV valittu Kyllönen Toivo, KV ero Heikkinen Sirpa, KV valittu Leinonen Tarja, KV ero Henkilökohtaiset varajäsenet Rytkönen Timo Nissinen Matti Ronkainen Minna Mulari Eeva-Liisa Jokelainen Esa Järvelä Matti Jestola Satu Surma-aho Timo Järvelin Matti Suutari Janne, KV valittu Tihinen Ari, KV vars.jäseneksi Huusko Päivi Hyyryläinen Mauno, kaupunginhallituksen edustaja Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Surma-aho Timo, pj. Halonen Markku, vpj. Kyllönen Antero Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi Immonen Marjatta, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Leinonen Voitto Parviainen Heikki Väyrynen Tuula Kemppainen Maarit Vesala Iiris, kv valittu Leinonen Tarja, KV ero Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Romppainen Mirja Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Koistinen Pekka, pj Kajaanin kaupunki Halonen Markku Kajaanin kaupunki Halonen Auli Kajaanin kaupunki Majuri Jenni Kajaanin kaupunki Kyllönen Mika Kajaanin kaupunki Kuvaja Risto Kajaanin kaupunki Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Piipponen Eira Kuhmon kaupunki Moilanen Heli Paltamon kunta Karppinen Irma M. Paltamon kunta Peltola Harri Puolangan kunta Moilanen Erkki Puolangan kunta Heikkinen Mauno Ristijärven kunta Oikarinen Olavi Ristijärven kunta Hyvönen Timo Sotkamon kunta Mustonen Juha Sotkamon kunta Holappa Veijo Suomussalmen kunta Kemppainen Risto Suomussalmen kunta Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunta Kyllönen Helinä Vaalan kunta Leinonen Niilo, kaupunginhallituksen edustaja 11

12 Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunta Jäsenet Piippo Esko, pj. Halonen Auli, vpj. Käsmä Jouko Karjalainen Aki Immonen Maarit Rissanen Maija Nissinen Matti Kunnas Karl Sankilampi Jaana Salonen Eero Soikkeli Maija Henkilökohtaiset varajäsenet Matero Vuokko Rantakurtakko Maarit Korhonen Hannu Kauppinen Juha Peittola Minna Karjalainen Maija Komulainen Tuomas Pääskylä Esko Hakkarainen Eija Kortelainen Janne Kilpeläinen Eeva, KH valittu Kyllönen Erja, KH ero Sistonen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupunginteatteri-oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Myllylä Raili, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Seija Ovaska Pekka Vatula Esko, henkilökunnan edustaja Kemppainen Mikko, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvottelukunnan edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Palm Riitta Karppinen Veli-Matti Heikkinen Mikko Kivilahti Ritva Lipponen Satu Siltala Tiina Manner Leena Rissanen Maija, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Hurskainen Timo, pj. Melakari Jaana, vpj. Räisänen Aki Huotari Tellervo Närhi Pirkko Karppinen Sirkka, henkilökunnan edustaja Aapakari Marjaana, palveluiden käyttäjien edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Moilanen Erkki Tolonen Maria Leinonen Kaija Latvakangas Osmo Turunen Anne Leikkainen Tarja Niemi Pekka Kuutti Päivi, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin Vesi liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Kettunen Pentti, puheenjohtaja Koskensalmi Leila, varapuheenjohtaja Leinonen Voitto Immonen Maarit Juutinen Eero Vimpari Jouni, henkilöstön edustaja Hyyryläinen Mauno, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Elfving Seppo Tartia-Jalonen Aila Käsmä Jouko Hurskainen Timo Pelkonen Sisko Halonen Jarmo 12

13 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Järvinen Reijo, puheenjohtaja Määttä Anneli, varapuheenjohtaja Melakari Jaana Valovaara Rainer Soininen Timo Tuominen Anssi Mäkinen Merja Henkilökohtaiset varajäsenet Koskelo Juha Kauppinen Juha Käsmä Jouko Tolonen Iikka Karjalalainen Tommi Kovalainen Pirjo Kilpeläinen Turo Myllylä Raili, kaupunginhallituksen edustaja Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö Vastaanottokeskuksen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinto- ja talousjohtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Tolonen Jari Aarnio Tuija Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Kemppainen Erkki saakka Hyvönen Kari, alkaen Kilpeläinen Turo Mäkinen Merja Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Kaukametsän johtaja Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja Saari Mikko Kurkinen Osmo Kemppainen Sirpa Niemi Martti Saari Mikko Kinnunen Jarmo Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Kainuun pelastuslaitos -toimiala Pelastusjohtaja Parviainen Anssi 13

14 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Vastaavasti perinteissä teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus eräiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2012 aktiviteetti jää viime vuoden tasolle. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti. Viime vuonna yksityisen kulutuksen kasvu oli verrattain vahvaa. Yksityisen kulutuksen määrä lisääntyi lähes 3,3 prosenttia. Kasvua tukevat myönteinen työllisyyskehitys sekä alhainen korkotaso. Vuonna 2012 edellytykset yksityisen kulutuksen kasvun jatkumiselle heikkenevät selvästi. Yksityisen kulutuksen kasvu määräytyy pitkälti kotitalouksien reaalitulojen kehityksen perusteella. Merkittävin yksittäinen kuluttajien käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttava tekijä ovat palkat. Yritysten sopeuttaessa toimintaansa aiempaa heikompiin kasvunäkymiin työllisyystilanne heikkenee. Hintojen nousu hidastuu mutta jatkuu edelleen nopeana. Tämä seurauksena kotitalouksien ostovoima lisääntyy vain hieman. Yksityisen kulutuksen kasvu jää vuonna 2012 noin puoleen prosenttiin. Vuonna 2011 kuluttajahinnat nousivat 3,5 prosenttia. Vuoden 2012 inflaation odotetaan hieman hidastuvan 2,7 prosenttiin, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa 2011 sovittu palkkaratkaisu on tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä kustannuspaineita. Koko maan työttömyysaste vuonna 2011 oli 7,9 prosenttia. Vuonna 2012 työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin. Työikäisen väestön (15-64 v) supistuminen vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoiden toimintaan lähivuosina. Työikäisen väestön määrä laski viime vuonna noin ja vuonna 2012 se vähenee noin hengellä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä syvenee -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Menoaste ja velkasuhde nousevat runsaan prosenttiyksikön pelkästään siitä syystä, että BKT:n arvo on vuonna 2012 runsas 4 mrd. euroa alhaisempi mitä aiemmin arvioitiin. Suomen julkista velkaa tulee kasvattamaan myös Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot. Suomen julkisen velan suhde BKT:hen pysyy kuitenkin edelleen EU:n perustamissopimuksessa asetettua 60 prosentin viitearvoa pienempänä. Valtiontalouden ennakoidaan olevan vuonna 2012 noin 7,4 mrd. euroa alijäämäinen, mikä on noin 3,8 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntatalouden lähiaikojen kuva on haasteellinen: kuntien toimintamenojen kasvuksi ennakoidaan neljää prosenttia, verotulot kasvavat vajaan prosentin. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä, kun kuntiin kohdistuva valtionapujen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaan vuonna Vuodelle 2012 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on enää 31,42 %. Taloustilanne on heikkenemässä ja ainakin vuoden 2012 alkupuoli näyttäisi painuvan jopa taantuman puolelle. Tuotannon kasvuksi arvioidaan viime vuodelta 2,6 prosenttia. Vuonna 2012 tuotannon arvioidaan lisääntyvän vain hieman eli 0,4 prosenttia ja kasvu tulee painottumaan loppuvuodelle. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Oleellista tässä tilanteessa ovat toimenpiteet, joilla luodaan pohjaa markkinaehtoisen kasvun käynnistymiselle. Ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. 14

15 Vuonna 2011 kuntatalouden kokonaiskuva oli suotuisa. Valtion aiemmat toimenpiteet, Kela-maksun poisto, yhteisöveron kuntien jako-osuuden korottaminen ja kiinteistöveron alarajojen nostaminen vaikuttivat positiivisesti täysimääräisesti vielä 2011 kuntien talouteen. Myös kuntien veronkorotukset sekä säästötoimenpiteet vaikuttivat siihen, että useimmissa kunnissa taloustilanne säilyi verraten vakaana. Lainakanta kasvoi kuitenkin edelleen merkittävästi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 noin 0,57 miljardia euroa positiivinen. Vuosikate oli noin 2,64 miljardia euroa, mikä jäi lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Vuoden 2007 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden sekä tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on kertynyt tulorahoitusvajetta vuosina yhteensä yli 10 miljardia euroa, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Ennakkotietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna nelisen prosenttia. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Verotulojen tilitysten ja valtionosuuksien kasvu oli niin ikään neljä prosenttia edellisvuodesta. Kuntaliiton ja VM:n verotuloennusteissa on lähdetty siitä, että veronalaiset ansiotulot kasvavat 3,7 prosenttia vuonna Vähennysten voimakas lisääntyminen murentaa kuitenkin kuntien veropohjaa. Maksettava kunnallisvero kasvaneekin korkeintaan 2 3 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen nopeasti. Kuntien lainakanta oli vuonna 2011 yhteensä 11,2 miljardia euroa, mikä oli euroa asukasta kohti. Edellisenä vuonna kunnilla oli lainaa euroa asukasta kohti. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,16 vuonna Vuodelle 2012 tuloveroprosenttia nosti 91 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 19,25 prosenttiin. Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat muun muassa vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi vuotta 2011 hitaammin, vaikka kunnat nostivat keskimääräistä kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat myöhentävät investointien aloituksia, syvenee kuntatalouden alijäämä vuonna Myös kuntien lainakannan kasvu uhkaa jatkua. Kuntatalouden näkymiä kiristävät yleisen talouskehityksen heikkenemisen lisäksi valtiontalouden kuntiin kohdistuvat mahdolliset lisäleikkaukset. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja taloustilanteen säilyessä epävakaana todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan. Vaikean taloustilanteen lisäksi kunnilla on edessään hyvin suuret haasteet, joista merkittävimmät liittyvät väestön ikääntymiseen, väestön keskittymiseen, työvoiman saatavuuteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan. Kestävyysvaje on myös kuntien ongelma: ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntatalouden keskeisin haaste on ikäsidonnaisten menojen kasvun hillintä. Lähivuosina kunnissa tarvitaan sopeuttamistoimia sekä suhdannetaantuman että pitkän aikavälin rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi. Kunnan koko sekä sosiaalisen ja taloudellisen rakenteen erot luovat eri kunnille erilaiset mahdollisuudet vastata talouden haasteisiin ja itse rahoittaa säädetyt, lähtökohtaisesti samat palveluvelvoitteet kohtuullisella kunnallisveron tasolla. Kuntarakenteen uudistamisen rinnalla tarvitaan kuntien palvelujen tuotantotapojen uudistamista sekä kuntien tehtävien ja tulorahoituksen saattamista kestävään tasapainoon. 15

16 Keskeiset tunnusluvut Suomi Määrän muutos, prosenttia BKT 1,0-8,2 3,6 2,6 Yksityinen kulutus 1,8-3,1 2,7 3,4 Julkinen kulutus 1,7 0,9 0,6 1,0 Kuluttajahinnat 4,1 0,0 1,2 3,5 Ansiotaso 5,6 4,0 2,6 2,8 Työttömien osuus työvoimasta, % 6,4 8,2 8,4 7,9 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,0 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,7 Veroaste, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 43,1 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2-2,7-2,8-1,2 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % 33,9 43,3 48,3 49,4 BKT:sta Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas Lainakanta euroa/asukas Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,54 18,59 18,97 19,16 Lähde: Valtiovarainministeriö, Suhdannekatsaus, joulukuu 2011 Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto Oman talousalueen kehitys Kainuun väestön määrä oli vuoden 2011 lopussa ( vuonna 2010). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 775 hengellä eli 0,9 prosentilla, mihin vaikutti kuntien välinen nettomuutto, joka oli negatiivinen 673 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli positiivien 204 henkilöä ja syntyneiden määrä oli 324 pienempi kuin kuolleiden määrä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2011 noin henkeä oli 870 henkeä vuodessa. Huolestuttavaa väestökehityksessä on, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 Kainuussa on asukasta. Kajaanin asukasluku oli vuoden 2011 lopussa Asukasluku väheni 112 hengellä. Syntyneisyyden enemmyys (+64) ja nettomaahanmuutto (+154) eivät pystyneet korvaamaan kuntien välistä nettomuuttoa (-341). Kajaanissa syntyi 441 lasta eli 60,2 prosenttia koko Kainuun syntyneiden määrästä (59,2 % vuonna 2010) Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut viime vuosina seuraava (tilanne ): Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , ,1 Yhteensä , , ,0 16

17 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kajaanin väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , ,4 Yhteensä , , ,0 Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0-14-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 4,5 prosentilla ja työikäisen väestön määrä vähenee lähes 10 prosentilla. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 37 prosentilla. Huoltosuhteen (ei-aktiivinen väestö/aktiivinen väestö) odotetaan heikkenevän tulevina vuosina nopeasti. Vuonna 2010 huoltosuhde oli noin 58, kun sen arvioidaan olevan vuonna ja vuonna 2020 jo 69. Kajaanin kokonaispinta-ala oli 2 264,00 km2 ja maapinta-ala 1 835,09 km2. Asukastiheys oli 20,7 asukasta/maakm2. Kainuussa lähiajan suhdannenäkymät ovat jonkin verran aiempaa positiivisemmat ja luottamus talouden hyvään kehitykseen on vahvistunut. Yritysten tulevaisuudennäkymät ovat valoisammat kuin Suomessa keskimäärin. Työpaikkojen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat kaivosteollisuuteen ja Kajaaniin rakennettaviin konesalipalveluihin. Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleenjärjestelyissä Kainuun prikaatin aseman uskotaan vahvistuvan. Vuosi 2011 oli Kainuussa historiallisen hyvä työllisyysvuosi. Työttömyys painui keskimäärin 516 henkilöä eli 11 prosenttia edellisvuotta alemmaksi. Kainuussa oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin (5 067 vuonna 2010) ja työttömien osuus työvoimasta 12,5 prosenttia. Myös jatkossa työttömyyden odotetaan painuvan yhä alemmaksi, kun työikäinen väestö vähenee ja työvoimaa poistuu yhä enemmän eläkkeelle. Kajaanin seudulla työttömyysaste oli selvästi alempi kuin muualla Kainuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä hieman kasvoi ja nuorisotyöttömyys hieman väheni. Rakenteelliseen työttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen liittyvät toimenpiteet säilyvät keskeisenä haasteena myös lähivuosina. Koko maan työttömyysprosentti oli 9,7 prosenttia eli lähes kolme prosenttiyksikköä alempi kuin Kainuussa. Kajaanissa oli työttömiä työnhakijoita viime vuonna keskimäärin henkilöä eli 12,6 prosenttia työvoimasta (2 402 vuonna 2010). Pitkäaikaistyöttömiä oli 454 ja nuorisotyöttömiä 337. Kajaanin seudun elinkeinoelämän kehitys oli vuoden aikana hyvä. Kaivannaisteollisuus jatkoi kasvuaan. Talvivaaran nikkelikaivoksella työskentelee lähes 600 henkilöä ja kaivoksen kokonaistyöllisyysvaikutukseksi on arvioitu kerroinvaikutukset mukaan lukien lähes henkilötyövuotta. Talvivaarassa suunnitellaan muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenottoa nykyisten kaivostoimintojen yhteydessä. Talvivaaran kaivos vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä Kainuun lisäksi seitsemässä muussa jalostusketjun maakunnassa. Myös Sotkamon Taivaljärven hopeakaivos hanke luo uskoa tulevaisuuteen. Kaivospiirin muodostaminen alueelle on aloitettu. Kaivoksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2012 ja tuotanto vuonna Metallialalla Transtech Oy:n menestys VR:n ja Helsingin liikennelaitoksen (HKL) hankinnoissa turvaa pitkäksi aikaa kaupungin suurimman alan yrityksen toiminnan ja ison työllistävän vaikutuksen. Transtech Oy ja VR Group ovat sopineet 12 ohjausvaunun ja 15 ravintolavaunun toimittamisesta vuosina 2013 ja Lisäksi sopimuksiin sisältyvät optiot 13 ohjausvaunun ja 11 ravintolavaunun toimittamisesta. Lisäksi kaksikerroksisten Intercity-vaunujen toimitukset jatkuvat kesään 2012 saakka. Transtech Oy ja HKL ovat sopineet 40 raitiovaunun toimittamisesta. Sopimus sisältää lisäksi option 90 lisävaunusta. Vaunujen sarjatuotanto alkaa vuonna 2014 ja toimitukset vuonna Muu metalliteollisuus pohjautuu pitkälti alihankintaan ja kamppailee kireässä kilpailussa. 17

18 Metsäklusterin vaikutus on edelleen suuri ja bioenergia on mahdollisuus myös Kainuulle. Matkailun kasvu lähiseudulla, erityisesti Vuokatissa ja Ukkohallassa, vaikuttaa Kajaanin myönteisesti monilla tavoin. UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen jälkihoito on jatkunut tuloksellisena. Renforsin Ranta yritysalueelle on syntynyt runsaasti korvaavia työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. Yritysalueesta on tullut kaupungin elinkeinopolitiikan keskeinen vahvuus. Keskeistä on ollut UPM:n pitkäjänteinen panostus jälkihoitoon. CSC:n supertietokoneen sijoituspäätöksen myötä käynnistynyt datacenter liiketoiminnan laajempi kehityskulku yritysalueella voimistui. UPM ja CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy ovat sopineet palvelinkeskuksen rakentamisesta Renforsin Rannan yritysalueelle. CSC:n modulaarisen Datapuiston (Data Center Park) tarpeisiin on varattu 3000 neliömetrin alue, jonne sijoitettava ensimmäinen kokonaisuus riittää tuhansille palvelimille. Palvelinkeskus aloittaa toimintansa syksyllä. Ensin alueelle sijoitetaan CSC:n supertietokone ja muita CSC:n asiakasjärjestelmiä. Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) luo uusia mahdollisuuksia. Cemis on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittaustekniikan keskus MIKESin, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittausja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Cemis on valinnut teknologisiksi painopisteiksi mittaustekniikan, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikan. Mittaustekniikan keskus (MIKES) on perustanut Renforsin Rannan yritysalueelle voima- ja virtauslaboratorion. MIKES-Kajaani vastaa voiman, vääntömomentin, suurten massojen sekä nestevirtausten mittaus- eli metrologiatoiminnasta. Tavoitteena on vahvistaa Kajaanin asemaa mittaustekniikan osaamiskeskittymänä. MIKES toimii osana mittaus- ja tietojärjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskus CEMIS:iä. IBM ja teknologiayhtiö Herman IT (HIT) rakentavat Renforsin Rannan yritysalueelle ekotehokkaan konesalin, joka toimii pääasiassa uusiutuvalla energialla. Sopimus IBM:n kanssa on merkittävä alueen konesaliliiketoiminnalle. Sopimus täydentää aiemmin CSC:n kanssa tehtyä sopimusta. On arvioitu, että hankkeisiin sijoittuviin yrityksiin syntyisi lähivuosina pari sataa työpaikkaa. Myös palvelu- ja yhteyskeskustoiminta on kasvanut Kajaanissa. SOK:n perustamaan palvelukeskukseen on sijoittunut S-ryhmää palvelevia, keskitettyjä tukitoimintoja mm. taloushallinnosta. Palvelukeskus palvelee S-ryhmää valtakunnallisesti. Petäisenniskan yritysalueen kehittäminen jatkui, ja alueelle on syntynyt uutta liikerakentamista. Alueen kaavan vahvistuminen mahdollistaa kaupan palvelujen kasvun tulevaisuudessakin. Kielteistä kaupungin elinkeinoelämässä oli Suomi-Soffan konkurssi, jonka myötä menetettiin paljon alan osaamista ja työttömäksi joutui noin 120 henkilöä. Palvelutoimialan kasvu on jatkunut. Sosiaali- ja terveysalan merkitys kasvaa väestön ikääntyessä, työllisyys paranee ja ala laajenee myös yksityissektorille. Uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat vaivanneet terveydenhuollossa ja sosiaalialalla jo pitkään. Aluekehityksen kannalta merkittävä menetys oli päätös Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttamisesta. Opettajakoulutuksen lakkauttamispäätöksen jälkeen Kainuun korkea-asteen konsortiossa toteutetaan yhteistä strategiaa, jonka ensimmäiset kokonaisuudet ovat AIKOPA (aikuiskoulutuspalvelut) ja CEMIS. Korkea-asteen seuraava kehittämiskohde on matkailualan koulutus. Rakennustuotanto Kajaanissa 2010 ja Muutos, lkm Muutos, % Valmistuneet rakennukset ,1 Kerrosala (k-m2) ,3 Asuntojen lkm ,8 Myönnetyt rakennusluvat ,3 Kerrosala (k-m2) ,6 Asuntojen lkm ,5 Lähde: Luvut perustuvat rakennusvalvontarekisteriin vietyyn aineistoon 18

19 Uudis- ja lisärakennuksia valmistui Kajaanissa vuonna 2011 yhteensä 302 ja niiden yhteenlaskettu kerrosala oli m2. Vähennystä edelliseen vuoteen oli noin neljä prosenttia kerrosalalla mitattuna. Uusia asuinhuoneistoja valmistui 140, mikä oli 78 enemmän kuin edellisvuonna. Asunnoista valmistui kaava-alueille 84 % ja haja-asutusalueille 16 %. Rakennuslupia myönnettiin 353, mikä oli edellisvuoden tasoa. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat Kajaanissa viime vuoden aikana keskimäärin 4,1 prosenttia. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Rivitaloasunnon neliöhinta oli euroa ja kerrostaloasunnon euroa. Lähteet: Suomen kuntaliitto TEM ja ELY-keskukset: Alueelliset talousnäkymät keväällä 2012 Tilastokeskus Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 2/ Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Tulosperusteissa ja tuloissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna Verotulokehitys pysähtyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisverotulot olivat 121,8 milj. euroa ja ne laskivat n. 1,1 milj. euroa (-0,9 %). Kunnallisverotuotto oli 107,4 milj.euroa (-1,5 %). Koko maan kunnallisverotuotto kasvoi 2,9 %:ia. Yhteisöverotuotto oli 5,9 milj.euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 7,1 %:ia. Koko maan vastaavan luvun kasvu oli 18,1 %:ia. Kiinteistöveroja kertyi 8,5 milj.euroa (1,8 %), ja koko maassa kasvua 2,6 %:ia. Valtionosuuksia kertyi 71 milj.euroa, jossa kasvua 1,7 milj.euroa (2,5 %). Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Vuoden 2011 toimintaa leimasi voimakkaasti keskustelu Kainuun hallintokokeilun jatkosta. Asiasta ei päästy yksimielisyyteen, koska Puolangan kunta ei hyväksynyt neuvoteltua perussopimusta. Kainuun maakunta kuntayhtymän talous heikkeni huomattavasti vuonna Kuntayhtymä teki alijäämää 11,1 miljoonaa euroa vuonna Tästä summasta Kajaanin kaupunki kirjasi vuodelle 2011 pakollista varausta 3,5 milj.euroa. Vuoden 2011 alkupuoliskolla tehtiin myös päätös uuden vesiliikuntakeskuksen rakentamisesta. Investointi on erittäin merkittävä ja muiden investointien kanssa nostaa Kajaanin kaupungin investointitason merkittävästi tulorahoitusta korkeammaksi. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2011 tilinpäätös olisi Kajaanin kaupungin osalta ollut talousarviota parempi ilman tehtyä pakollista varausta. Taseessa olevat alijäämät lisääntyivät 2,4 milj.eurolla ollen tilinpäätöksessä 15,7 milj.euroa. Vuoden 2012 talousarvio jouduttiin laatimaan alijäämäiseksi, jonka lisäksi alijäämän kasvun pelkoa lisää maakunnan heikko tulos vuodelta Julkisen talouden tasapainottamisen uusista toimenpiteistä päätetään maaliskuun 2012 loppupuolella. Tämän jälkeen pystytään paremmin arvioimaan tarvittavien uusien kaupungin talouden sopeuttamistoimien laajuus. Vaikka Kaupungin talouden tila näyttääkin haastavalta on toisaalta mm. elinkeinoelämän osalta saatu viime aikoina myös hyviä uutisia. 19

20 1.2.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstö Kajaanin kaupungin tavoitteena on olla hyvä ja arvostettu työnantaja. Kajaanin kaupungilla on voimassa Kajaani sopimus, jonka mukaan kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt toimivat yhteistyössä henkilöstöstrategian, talouden sopeuttamisohjelman, rakenteellisten muutosten ja henkilöstösuunnitelman toteuttamiseksi. Lisäksi sopimus sisältää tuottavuuden kasvuun, palvelujen parantamiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen liittyviä kohtia. Tämä yhteinen näkemys ja tahtotila poliittisten päätöksentekijöiden, virkamiesjohdon ja henkilöstön kesken on tuottanut hyvää tulosta. Vuosi 2011 oli turvallisen muutoksen vuosi. Työyhteisön toimivuustutkimus toteutettiin 2011 syksyllä. Kyselyyn vastasi 69 % henkilöstöstä. Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1-4. Kysymyksiä oli yhteensä 50, jotka jakaantuivat neljään aihealueeseen. Kyselyn yhteenveto: Tavoitteellisuus ja strateginen ajattelu 3,32 Johtamis- ja esimiestyö 3,30 Viestintä ja vuorovaikutus 3,28 Osaaminen 3,30 Kyselyitä on toteutettu vuosina 2005, 2007, 2009 ja Kaikissa neljässä aihealueessa on tapahtunut vuosi vuodelta tasaista kehitystä. Kehitys on tulos onnistuneesta päätöksenteosta ja johtamisesta sekä työntekijöiden hyvästä yhteistyötaidosta. Työyhteisön pelisäännöt -luento päätti luentojen sarjan, johon kuului myös koulutustilaisuudet teemoista Esimies työnantajan edustajana ja Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden johtaminen. Henkilöstösuunnittelutyöryhmä on vakiinnuttanut asemansa. Kaikilla toimialoilla on toteutettu toiminnan, talouden ja henkilöstön mitoitus samanaikaisesti ja jokaista uutta rekrytointia harkitessa. Menettely on ollut parasta henkilöstömenojen hallintaa. Merkittävää henkilöstömäärän kasvua on ainoastaan varhaiskasvatuksessa, jossa henkilöstön määrä määräytyy käytännössä lapsiluvun mukaan (ks. henkilöstötilasto), sekä uusi Kettukallion päiväkoti aloitti elokuussa Palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työnantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä pienistä näkemyseroista huolimatta. Järjestelyeräneuvottelut (kymmenen neuvottelua) on viety yksimielisinä päätökseen. Asiassa on auttanut yhteistoiminnallisesti laaditut työn vaativuuden arviointijärjestelmät. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työn vaativuuden arviointijärjestelmä uusittiin toimintakertomusvuonna. Kajaanin kaupungilla palveluksessaan hyvä ja työhönsä motivoitunut henkilöstö. Noudatettavat virka- ja työehtosopimukset Palkantarkistukset 2011 Keskusjärjestötasolla sovitut palkankorotukset vuonna 2011 KVTES Tehtäväkohtaisen palkan korotus oli 1,2 % sekä henkilökohtaisen lisän korotus 1,2 %. Kertaerä oli 100 henkilöille, joiden palvelussuhde on alkanut viimeistään Paikallinen järjestelyerä 0,8 % alkaen. 20

21 OVTES Yleiskorotuksen (1,2 %) ja järjestelyerän (0,8 %) vaikutukset työvoimakustannuksiin vuonna 2011 opetusalalla oli keskimäärin 1,3 %. Tämän lisäksi palkkakustannuksia nostivat toukokuussa 2011 maksettu kertaerä. Tuntipalkat Tuntipalkkaisten palkkoja korotettiin euron kertaerällä. Korotukset olivat senttikorotuksia tuntipalkkoihin ja olivat suuruusluokaltaan KVTES:n mukaisia prosentuaalisesti laskettuna. Tekninen sopimus Teknisen sopimuksen tehtäväkohtaista palkkaa sekä henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotettiin 1,2 % Lisäksi toukokuussa korotuksiin kuului 100 euron kertaerä järjestelyerä TS:n puolella oli 0,8 %. Kokonaisuudessaan kaikilla sopimusaloilla toteutettu kertaerä oli noin 0,3 prosentin suuruusluokkaa. Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut Kaupungin henkilöstökulut euroa Palkat ja palkkiot , ,41 * Henkilöstökorvaukset , ,52 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,89 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,22 * Muut henkilösivukulut , ,59 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,70 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,69 Henkilöstökulut yhteensä , ,39 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,83 * Henkilöstökorvaukset , ,05 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,78 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,95 * Muut henkilösivukulut , ,52 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,25 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,25 21

22 Kajaanin Vesi -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,25 * Henkilöstökorvaukset , ,03 Palk at ja palk k iot vähennettynä henk.k orvauk silla , ,22 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,87 * Muut henkilösivukulut , ,15 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,24 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 4 006, ,49 Henkilöstökulut yhteensä , ,73 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,45 * Henkilöstökorvaukset , ,78 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,67 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,13 * Muut henkilösivukulut , ,89 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,69 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,69 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,10 * Henkilöstökorvaukset , ,31 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,79 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,01 * Muut henkilösivukulut , ,33 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,13 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,13 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä euroa Palkat ja palkkiot , ,04 * Henkilöstökorvaukset , ,69 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,35 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,18 * Muut henkilösivukulut , ,48 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,01 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,18 Henkilöstökulut yhteensä , ,19 22

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN Sivu 1 OSUUSKAUPPA MAAKUNNAN EDUSTAJISTON VAALIT 1.3. - 16.3.2012 VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN JÄSENALUE 1: KAJAANI, PALTAMO, RISTIJÄRVI VALITUIKSI

Lisätiedot

Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi valitut. Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua

Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi valitut. Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua Kajaanin kaupunginvaltuusto 2017-2021 Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi 2017-2021 valitut. Nimi Ääniä Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua Hatva

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin painatauskeskus Kajaani 2013 ISBN 978-951-800-348-2

Kajaanin kaupungin painatauskeskus Kajaani 2013 ISBN 978-951-800-348-2 Kajaanin kaupunki Tilinpäätös 2012 Kajaanin kaupungin painatauskeskus Kajaani 2013 ISBN 978-951-800-348-2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 6 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 6 1.2 Olennaiset

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 31.12. Väestömäärän kehitys jatkuu myönteisenä Joensuun väestömäärä oli marraskuun lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 75 92. Väestömäärä oli 386 edellisen vuoden marraskuuta

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

VAALILAUTAKUNNAT (15) JA VAALITOIMIKUNNAT (3) VUODEN 2015

VAALILAUTAKUNNAT (15) JA VAALITOIMIKUNNAT (3) VUODEN 2015 1 VAALILAUTAKUNNAT (15) JA VAALITOIMIKUNNAT (3) VUODEN 2015 EDUSKUNTAVAALEJA VARTEN kh 17.3.2015 1. Äänestysalue Keskusta osoite VAS pj Vesa Kaikkonen Brahenkatu 24 B 4, 87100 Kajaani KESK vpj Marjatta

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010 KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginhallitus 5.4.2011 Kaupunginvaltuusto 13.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 6 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 6 1.2 Olennaiset tapahtumat

Lisätiedot

3 Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto/arviointitapaaminen. 4 Arviointitapaaminen/Kajaanin kaupungin sisäilmatyöryhmän edustaja

3 Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto/arviointitapaaminen. 4 Arviointitapaaminen/Kajaanin kaupungin sisäilmatyöryhmän edustaja Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (13) Aika 02.02.2017, klo 13:00-15:56 Paikka Kokoushuone Lönnrot, kaupungintalo, 3. krs Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2012 päivitys KH

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2012 päivitys KH KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2012 päivitys 2.10.2012 KH MIEHET 100 m 10,54 Jari Haverinen KajKi 1994 200 m 21,46 Matti Rusanen KuKi 1980 400 m 46,65 Matti Rusanen KuKi 1983 800 m 1.49,38 Esko

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

YLEISURHEILUN PIIRINENNÄTYKSET (Päivitys /KH)

YLEISURHEILUN PIIRINENNÄTYKSET (Päivitys /KH) Piirinennätykset 2008 YLEISURHEILUN PIIRINENNÄTYKSET (Päivitys 19.11.2008/KH) MIEHET 100 m 10,54 Jari Haverinen KajKi 1994 200 m 21,46 Matti Rusanen KuKi 1980 400 m 46,65 Matti Rusanen KuKi 1983 800 m

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

11 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat tulosalueen arviointitapaaminen

11 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat tulosalueen arviointitapaaminen Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 2/2017 1 (15) Aika 21.03.2017, klo 13:01-16:16 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone Leino Käsitellyt asiat 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 9 Pöytäkirjan tarkastus 10

Lisätiedot

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Valtiovarainministerin budjettiehdotus Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2013 (Päiv KH)

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2013 (Päiv KH) KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2013 (Päiv 15.10.2013 KH) MIEHET 100 m 10,54 Jari Haverinen KajKi 1994 200 m 21,46 Matti Rusanen KuKi 1980 400 m 46,65 Matti Rusanen KuKi 1983 800 m 1.49,38 Esko

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET (PÄIV KH)

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET (PÄIV KH) KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET (PÄIV 29.10.2014 KH) MIEHET 100 M 10,54 JARI HAVERINEN KAJKI 1994 200 M 21,46 MATTI RUSANEN KUKI 1980 400 M 46,65 MATTI RUSANEN KUKI 1983 800 M 1.49,38 ESKO HUTTU

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kaupunginhallitus 156 03.04.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 37 02.05.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 44 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.05.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 149/02.06.01.03/2017

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen

Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen Kestävä julkinen talous kuntapalvelujen turvaajana Kuntien tuottavuusseminaari Savoy-teatteri 16.6.2011 Ylijohtaja Päivi Laajala Tuottavuuden parantaminen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne Kunnanhallitus 79.0.0 Kunnanhallitus 0 0.0.0 Perusturvalautakunta 8.0.0 Vuoden 0 talousarvion ja vuosien 07-08 taloussuunnitelman laadintakehys (kv) 8/0.0.00/0 Kunnanhallitus.0.0 79 Kuntalain (8, ) mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005 Liite 1/ 5 maakuntavaltuusto 17.1.2005 MAAKUNTAHALLITUS III (MYR) Varsinainen jäsen maakunta Timo Säkkinen pj. Kainuun liitto, Kauppakatu

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 328 31.10.2016 Asianro 900/02.03.01/2016 106 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.10.2016 328 Talousjohtaja

Lisätiedot