Ruonankadun asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Ruonankadun asemakaavan muutos 166/ /2013 KH 94 Kaupunginsihteeri Riitta Lehtinen: Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan palauttaa päivätyn Ruonankadun asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston päätösten täytäntöönpanon yhteydessä Markku Tuuna esitti jatkovalmisteluohjeeksi seuraavaa: Asemakaavoitettava alue tulee laajentaa koskemaan kyseisen korttelin tontteja 2, 3, 4 ja 5. Asemakaavoitettavalla alueella tulee liikennejärjestelyjen ja ajo-oikeuksien perustua joko maanomistukseen taikka rasiteoikeuksiin Kaupunginhallitus päätti palata asiaan seuraavassa kokouksessa. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus antaa maankäyttöosastolle ohjeet Ruonankadun asemakaavamuutoksen jatkovalmistelusta. Markku Tuuna esitti Jan Lindströmin kannattamana jatkovalmisteluohjeeksi seuraavaa: Asemakaavoitettava alue tulee laajentaa koskemaan kyseisen korttelin tontteja 2, 3, 4 ja 5. Asemakaavoitettavalla alueella tulee liikennejärjestelyjen ja ajo-oikeuksien perustua joko maanomistukseen taikka rasiteoikeuksiin. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus antoi maankäyttöosastolle Ruonankadun asemakaavamuutoksen jatkovalmistelusta seuraavat ohjeet: Asemakaavoitettava alue tulee laajentaa koskemaan

2 kyseisen korttelin tontteja 2, 3, 4 ja 5. Asemakaavoitettavalla alueella tulee liikennejärjestelyjen ja ajo-oikeuksien perustua joko maanomistukseen taikka rasiteoikeuksiin. KH 64 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaavamuutoksen ohjeistus Kaupunginhallitus on ohjeistanut Ruonankadun asemakaavamuutoksen laatimista siten, että kaavamuutosaluetta laajennetaan korttelin 8 alueella myös tonttien 2, 3 ja 4 alueelle tontin 5 lisäksi. Myöhemmin ohjeistusta on muutettu siten, että tontti 2 jää pois kaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen valmistelu Tonttien 3, 4 ja 5 maanomistajien kanssa pyrittiin pitämään yhteinen neuvottelu kevään ja alkukesän aikana kaupunginhallituksen ohjeistuksen jälkeen. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Tontin 4 / Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n edustajien (Hanna-Sofia Poussu-Olli, Joose Olli ja Markku Aarola) sekä kaupungin edustajien (kaupunginlakimies Turo Järvinen ja kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila) kesken pidettiin palaveri, jossa käytiin läpi kaavoituksen sen hetkinen tilanne. Samalla pyydettiin Kiinteistö Oy:n edustajia tekemään kartalle esitys, miten heidän käsityksensä mukaan asiassa tulisi edetä. Karttapohja toimitettiin ja esitys saatiin Esityksessä oli ehdotettu seuraavaa: Rakentamattoman tontin 5 kaksi uutta liittymää otettaisiin Ruonankadun puoleisen kalliorinteen läpi. Tontille 4 merkittäisiin toinen, uusi rakennusala ulottuen olevaa rakennusalaa pitemmälle meren suuntaan, rakennusoikeus olisi 400 k-m². Kiinteistö Oy Ruonankadun tontille 4 esitetyn uuden rakennusalan liittymä otettaisiin suoraan rannasta, venesataman suunnasta rakentamattoman rinteen kautta. Tontille 4 merkittäisiin uusi rakennusala rantaan saunaa/talousrakennusta varten, rakennusoikeus olisi 100 k-m2. Tontin 5 länsiosaan oli merkitty vaihdettavat alueet Karvettien ja Ollien kesken. Kaupungin osalta voitiin todeta, että kaavaprosessissa on aiemmin tullut jo esille, ettei tontin 5 liittymiä ole tarkoituksenmukaista puhkaista Ruonankadun puoleiselle, jyrkän rinteen rakentamattomalle sivulle eikä tontin 4 liittymää oteta jyrkän merenrantarinteen kautta venesataman

3 suunnasta. Tontille 4 esitetty rakennusoikeuden lisäys on osittain mahdollista ottaa huomioon. Karvetit ovat jo aiemmin ilmoittaneet, etteivät ole halukkaita maanvaihtoon. Kiinteistö Oy:n esitys lähetettiin Karvettien edustajalle (Matti Vanto) kommentteja varten Kommentteja tiedusteltiin sähköpostilla ja kirjaamoon saatiin päivätty vastaus, jossa todettiin, että ottavat kantaa kaavakarttaluonnokseen, jonka kaupunki esittää arvioitavaksi. Asemakaavaehdotus Kaavoitusosastolla on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa on pyritty ottamaan huomioon osallisten ja kaupungin näkemykset. Mitoitus Rakennusoikeutta lisätään tontille 4 samassa suhteessa kuin tontilla 3 on ja myös aiemmassa kaavaehdotuksessa oli esitetty tontin 5 osalle lisättäväksi. Mitoitus noudattaa tonttitehokkuutta et=0.11. Tämä tarkoittaa rakennusoikeuden lisäämistä kaava-alueella kaikkiaan 710 k-m² tämän hetkisen 960 k-m²:n lisäksi. Kaavamuutosehdotuksen mukainen rakennusoikeus k-m² ja kaavamerkinnät mahdollistavat viiden asunnon rakentamisen alueelle, mikä tarkoittaa 334 k-m2 / asuntoa kohti. Korttelialueet Asemakaavan muutosehdotus: Tontille 5 esitetään kaksi erillistä rakennusalaa korttelimerkinnällä AO-1 (Erillispientalojen korttelialue. Rakennusalalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen). Rakennusaloista toinen sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa osoitetulle alueelle (kerrosluku I), ja toinen sen luoteispuolelle kerrosluvulla ½kI. Rakentamisen korkeutta rajataan kaavamääräyksin. Rakennusoikeudeksi on merkitty 350 k-m²/rakennusala eli yhteensä 700 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy 457 k-m². Tonttitehokkuus on ek=0.11. Tontille 3 ei esitetä muutoksia rakennusoikeuteen eikä rakennusalaan. Korttelin vanhan kaavamerkinnän poistuessa on erillismääräyksenä tontin 3 osalla säilytetty maininta 30 k-m² :n lämmittämättömän autotalli-varastorakennuksen rakentamisesta. Rakennusoikeus säilyy samana, 410 k-m². Tonttitehokkuus on ek=0,11. Tontille 4 esitetään merkintää AO (Erillispientalojen korttelialue. Rakennusalalle saa rakentaa kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta tai yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen) ja rakennusalaa laajennettavaksi sekä rakennusoikeudeksi 560 k-m². Kerrosluku on II. Rakennusoikeus lisääntyy 253 k-m². Tonttitehokkuus on ek=0,11. AO-1- ja AO-korttelialueilla on asuntoa kohti rakennettava kaksi

4 autopaikkaa, joista toinen on katettava. Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen : Kaavamuutoksen merkittävät kalliorinnealueet on osoitettu alueen osiksi, joilla ympäristö tulee säilyttää luonnontilaisena (s-lu). Ajoyhteys tontille 3 osoitetaan pääosin kirvesvarsitontin 4 kautta kaavamerkintänä ajoyhteys. Tämä tarkoittaa nykykäytännön mukaista merkitsemistä asemakaavaan. Maankäyttösopimukset ja asemakaavan käynnistämissopimukset Asemakaavamuutos on aikanaan käynnistynyt maanomistajien anomuksen perusteella. Mauri ja Ritva-Liisa Karvetti tonttien 3 ja 5 omistajina ja Kiinteistö Oy Ruonankatu 2 tontin 4 omistajana on lähettänyt Naantalin kaupunginhallitukselle osoitetun saapuneen anomuksen. Anomuksessa pyydetään kaavamuutosta anojien omistamalle alueelle. Kustannusvastuusta todetaan: "Muutoksista aiheutuvista kustannuksista tontinomistajat vastaavat tontteihin kohdistuvan työn suhteessa. Tontinmittauskustannukset jaetaan yhteisten pyykkien osalta puoliksi ja mahdollisen tonttijaon hakija vastaa niistä aiheutuvista kustannuksista. Mauri Karvetti Ritva-Liisa Karvetti Kiinteistö Oy Ruonankatu 2, Jorma Olli, hallituksen vars. jäs." Hakemuksen perusteella kaupunkisuunnittelujaosto on päättänyt antaa kaavoitus- ja ympäristölautakunnalle tehtäväksi 12. kaupunginosan 8 korttelin tontteja 3, 4 ja 5 koskeva asemakaavan mahdollisen tarkistamisen. Samalla kaupunkisuunnittelujaosto on päättänyt, että asemakaavan mahdollista muuttamista koskeva kaavoitussopimus tulee käsitellä samassa aikataulussa. Kaavamuutosta on valmisteltu pitkään ja lopulta ( ja ) kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätyi esittämään muutosta vain Karvettien omistamalle korttelin 8 tontille 5. Kaupunkisuunnittelujaosto päätti käynnistää maankäyttösopimusneuvottelut muutokseen perustuen Mauri ja Ritva-Liisa Karvetin kanssa. Karvetit vastustivat ehdottomasti maankäyttökorvauksen perimistä viitaten Naantalin kaupungin ja heidän väliseen vuonna 1969 tehtyyn kauppakirjaan. Sen sijaan he pitivät luonnollisena, että maanomistaja suorittaa asemakaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset. Karvettien ja kaupungin välisessä kauppakirjassa Karvetit olivat pidättäneet itsellään määräalan, johon nyt kaavoitettavana oleva aluekin kuuluu. Määräalan pidättäminen ja ehto sen kaavoittamisesta asumiseen oli arvioitavissa osaksi kaupungin suorittamaa vastiketta kauppahinnan lisäksi. Kaupungin maksettavaksi tullut kauppahinta olisi todennäköisesti ollut korkeampi, jos

5 myyjät eivät olisi pidättäneet määräalaa ja sen kaavoittamisesta ei olisi sovittu kauppakirjassa. Tämän johdosta Karvettien katsottiin vuonna 1969 suorittaneen vastiketta pidättämänsä määräalan kaavoittamisesta (1 200 k-m² asuinrakentamiseen) ja heitä kohdeltiin niin kuin sellaista maanomistajaa, jolle laaditaan ensimmäinen asemakaava. Kaupunkisuunnittelujaosto totesi , ettei Mauri ja Ritva-Liisa Karvetin kanssa ole tarpeen tehdä maankäyttösopimusta. Nyt esillä olevaan kaavamuutosalueeseen sisältyy myös korttelin 8 tontti 4, jonka omistaa Kiinteistö Oy Ruonankatu 2. Tontti on ostettu Karveteilta ja se on kuulunut samaan Karvettien kaupungin kanssa tekemässä maakaupassa itselleen pidättämään määräalaan. Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n alueella rakennusoikeus nousee 253 k-m², kun se Karvettien tontilla 5 nousee 457 k-m². Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n kanssa maankäyttösopimusneuvotteluja ei ole myöskään käyty. Naantalin yleinen periaate on, että jos kaavamuutoksella lisätään rakennusoikeutta ja siitä aiheutuu maanomistajalle merkittävää hyötyä, tehdään maankäyttösopimus, jossa maanomistaja sitoutuu yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen ja asemakaavasta aiheutuvan hyödyn korvaamiseen. Tätä toteutetaan esimerkiksi Rantakatu 20:n asemakaavamuutoksessa. Karvettien kanssa vuonna 1969 maakauppa on ollut erityinen peruste poiketa tästä periaatteesta. Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n kanssa erityistä perustetta ei ole. Yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa yleisesti sitä, että maanomistaja ei joudu toteuttamaan velvollisuuttaan laajemmin kuin toiset maanomistajat, mutta myös sitä, että maanomistaja ei velvollisuuden toteuttamisessa pääse toisia maanomistajia vähäisemmällä taloudellisella rasituksella. Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n kanssa pyritään sopimaan maankäyttösopimuksesta. Maankäyttömaksua määrättäessä lähtökohtana voisi olla Pirttiluoto-Karjaluodossa käytetty kerrosneliömetrihinta 440 /k-m². Maankäyttösopimuksen lisäksi kaupungin periaatteena on nykyisin solmia kaavamuutosta hakeneiden maanomistajien kanssa ennen muutostyön käynnistymistä kaavoituksen käynnistämissopimukset. Niissä periaatteena on, että maanomistajat maksavat kaupungille kaavoituskorvaukset, vaikka asemakaava ei tulisi lainvoimaiseksi. Karvettien kanssa erillistä kaavoituksen käynnistämissopimusta ei ole tehty, koska hanke on käynnistynyt kauan sitten eivätkä he ole kiistäneet velvollisuuttaan maksaa kaavoituskustannuksia. Kunnalla on oikeus suoraan MRL:n 59 :n perusteella periä maanomistajalta kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset, kun asemakaavamuutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta. Ilman kaavoituksen käynnistämissopimusta kustannuksia ei kuitenkaan pystytä perimään, jos kaava ei jostain syystä vahvistuisi. Ruonankadun asemakaavamuutoksen päivätty kaavakartta ja

6 -selostus oheistetaan. LIITTEET A4 - A5, KH (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää, että kummankin asemakaavamuutosalueen maanomistajan kanssa tehdään kaavoituksen käynnistämissopimukset. Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n kanssa pyritään sopimaan maankäyttösopimuksesta. Kerrosneliömetrihintana käytetään 440 /k-m². Sopimukset laaditaan ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. KAUPUNGINHALLITUS: KSJ 33 Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen : Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Mauri ja Ritva-Liisa Karvetin sekä Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n kanssa on pyritty neuvottelemaan asemakaavan käynnistämissopimuksesta ja Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n kanssa myös maankäyttösopimuksesta. Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n edustajat lähettivät kaupungille vastauksena neuvottelupyyntöön muistion, joka oheistetaan. LIITE A5, KSJ (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n edustaja ilmoitti sähköpostitse: "Pyydän ystävällisesti tutustumaan lähettämääni muistioon huolellisesti. Meillä ei ole aikeita hyväksyä nyt esitettyä kaavaa tai maankäyttösopimusta." Kaupungin puolelta laadittu luonnos asemakaavan käynnistämissopimukseksi Karvettien kanssa oheistetaan. LIITE A6, KSJ (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaupunginarkkitehdin selvityksen perusteella Ruonankadun asemakaavan laatimiskustannukset ovat kokonaisuudessaan noin Karvettien puolesta neuvotteluja kaupunkiin päin hoitanut Matti Vanto on sähköpostilla ilmoittanut, että Karvetit voisivat hyväksyä kaavoituksen käynnistämissopimuksen vain siinä muodossa, että maanomistaja vastaa esittämänsä asemakaavan laatimisesta ja käsittelystä alkaen aiheutuneista kustannuksista. Alkuperäisessä asemakaavamuutoshakemuksessaan Karvetit ovat ilmoittaneet maksavansa kaavoituskustannukset kokonaan. Neuvottelu asiasta on kesken.

7 MAL 59 :n mukaan, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Asemakaavan kustannukset voidaan siis periä maanomistajalta suoraan lain perusteella. Erillisellä sopimuksella on merkitystä vain silloin, jos asemakaava ei vahvistu. Sopimus varmistaa sen, että kustannukset voidaan periä myös tällöin maanomistajalta. Kun Pirttiluoto-Karjaluodon, Rantakatu 20:n, Kukolanvainion Kemmolan, Vaihelan ym. alueiden asemakaavamuutosten yhteydessä maanomistajien on edellytetty suostuvan maksamaan kaikki asemakaavasta aiheutuvat kustannukset, ei ole tasapuolista lähteä siitä, ettei Ruonankadun alueella näin tarvitsisi menetellä. Kaupungin ei siis kannata tehdä Karvettien kanssa sellaista sopimusta, jossa luovuttaisiin aikaisemmin syntyneiden asemakaavamuutoksen laatimiskustannusten perimisestä maanomistajalta. Maanomistajaa ei kuitenkaan pakolla voida velvoittaa hyväksymään taannehtivasti sopimuksen vapaaehtoista osaa eli kustannusten maksamista, jos asemakaavamuutos ei vahvistu. Oheismateriaali: asemakaavoituskustannukset Tämän takia sopimus voitaisiin ajatella muotoiltavan näiden kustannusten osalta seuraavasti: "Maanomistaja sitoutuu maksamaan kaupungille osuutensa edellä mainituista jälkeen syntyneistä kustannuksista siinäkin tapauksessa, että kaavamuutos ei saavuta lainvoimaa. Kustannukset veloitetaan maanomistajalta laskun perusteella 30 vuorokauden maksuajalla. Jos kaupunki keskeyttää kaavan laatimishankeen maanomistajista riippumattomista syistä, maanomistajan ei kuitenkaan tarvitse suorittaa kaupungille edellä mainittuja kustannuksia." Tämäkin muotoilu poikkeaa siitä, mitä kaupunki on muilla alueilla noudattanut. Koska Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n edustajat eivät hyväksy kaavamuutosta sen sisältöisenä kuin se on kaavoittajan valmistelun mukaan ollut mahdollista tehdä, on tarkoituksenmukaista, että asemakaavamuutos heidän osaltaan keskeytetään ja asemakaavan sisältö palautetaan heidän alueellaan vastaamaan rakennusoikeuden ja rakentamista ohjaavien määräysten osalta voimassa olevaa asemakaavaa. Ajoyhteys heidän alueellaan on tarpeen, jotta saman korttelin Karvettien omistamille tonteille voidaan kulkea samaa tielinjaa, eikä alueelle tarvitse rakentaa kahta tai kolmea vierekkäistä tielinjausta. Erilliset tielinjaukset ovat epätarkoituksenmukaisia ja niiden toteuttaminen edellyttäisi voimakasta maaston muokkausta. Tämän takia, jos rakennusoikeutta kortteliin lisätään, ajo-yhteys on tarkoituksenmukaista sisällyttää asemakaavaan.

8 Jos Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n alueella ei rakennusoikeus lisäänny, ei heitä voida velvoittaa myöskään maksamaan kaavoituskustannuksia. Kun asemakaavamuutoksen valmistelu lähtien on koskenut Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n aluetta, ei ole kohtuullista, että Karvetit velvoitetaan maksamaan näitä kaavoituskustannuksia. Korjattu luonnos asemakaavan käynnistämissopimukseksi Karvettien kanssa oheistetaan. LIITE A7, KSJ (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: KH 312 Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaupunkisuunnittelujaosto päättää, että Ruonankadun asemakaavamuutos valmistellaan siten, että Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n alueelle ei esitetä muita muutoksia kuin kirvesvarsitontin alkuun ajoyhteys viereisille tonteille. Mauri ja Ritva-Liisa Karvetin kanssa tehdään asemakaavan käynnistämissopimus kaupungin muillakin alueilla noudattamien käytäntöjen mukaisesti liitteenä A7 olevan korjatun sopimusluonnoksen mukaisin ehdoin. Merkittiin, että maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen selosti asiaa kokouksessa. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Kaavamuutoksen ohjeistus Kaupunkisuunnittelujaosto on kokouksessaan päättänyt jatkaa Ruonankadun kaavamuutostyötä siten, että Kiinteistö Oy Ruonankatu 2:n alueelle ei esitetä muita muutoksia kuin kirvesvarsitontin alkuun ajoyh teys viereisille tonteille. Asemakaavaehdotus Tontit 3 ja 4 Korttelin 8 tonttien 3 ja 4 osalle jäävät voimaan vuonna 1987 hy väk sytyn asemakaavan (Ak-165) merkinnät (AO-14) ja rakennusoikeudet: Erillispientalojen kortteli alue. Ton til le määrätyn rakennusoi keuden lisäksi saa rakentaa 30 m²:n suu ruisen läm mit tämättö män au totalli- ja varastora kennuksen. Autopaikkojen vähim mäis määrä on 2 autopaik-

9 kaa/asunto. Tontin 3 rakennusoikeus on 410 k-m² ja tontin 4 rakennusoi keus on 307 k-m². Tontin 4 "kirvesvarteen" on merkitty tonttia 3 ja tonttia 5 palveleva ajo-oikeusmerkintä. Merkintä sijoittuu hyvin vähäisessä määrin myös tontin 3 alu eelle nykykäytännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa nykykäytännön mukaista merkitsemistä asemakaavaan. Tontti 5 on tällä hetkellä rakentamaton. Tontille 3 ei esitetä muutoksia rakennusoikeuteen eikä rakennusalaan. Rakennusoikeus säilyy samana, 410 k-m². Tontille 4 ei esitetä ajo-yhteyden lisäksi muutoksia rakennusoikeuteen tai kaavamääräyksiin. Rakennusoikeus säilyy samana, 307 k-m². Tontti 5 Tontille 5 esitetään kaksi erillistä rakennusalaa korttelimerkinnällä (AO-1), erillispientalojen korttelialue. Rakennusalalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennusaloista toinen sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa osoitetulle alueelle kerrosluvulla I, ja toinen sen luoteispuolelle kerrosluvulla ½kI. Rakentamisen korkeutta rajataan kaavamääräyksin. Rakennusoikeudeksi on merkitty 350 k-m²/rakennusala eli yhteensä 700 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy 457 k-m². Tonttitehokkuus on ek=0.11. AO-1-korttelialueilla on asuntoa kohti rakennettava kaksi autopaikkaa, joista toinen on katettava. Kaavamuutoksen merkittävät kalliorinnealueet tontilla 5 on osoitettu alu een osiksi, joilla ympäristö tulee säilyttää luonnontilaisena (s-lu). Tonttijakoon ei tule muutoksia. Edellä selostetut muutokset on kirjattu päivättyihin kaavakarttaan ja selostukseen, jotka oheistetaan. LIITTEET A5 - A6, KH (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kun ver ra taan päivättyä ehdo tusta ai em paan päi vät tyyn, julki sesti nähtävillä ollee seen, pel kästään tont tia 5 koskeneeseen kaavaehdotuk seen, voidaan to deta että kaa vamuutos on ase tettava uudelleen nähtäville. Nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaulun ja internet-sivujen li säk si Rannikkoseudussa. Asemakaavan käynnistämissopimus Mauri ja Ritva-Liisa Karvetin kans sa on allekirjoitettu VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää asettaa päivätyn Ruonankadun asema kaavan muutosesityksen maankäyttö- ja raken-

10 nuslain 65 :n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mu kai sesti jul ki sesti nähtäville. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.