Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 142. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 142 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:55-21:00 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo Torsti Hokkanen Markku Antinoja Leena Kaasinen Essi Leino Tiina Elo Yusef Abu Madi Mauri Hämäläinen teknisen toimen johtaja kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö suunnittelupäällikkö vs. yleiskaavapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 142 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Mauri Hämäläinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Suvi Karhu Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 142 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 219 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2017, pöydälle Finnoon keskus, asemakaava- ja asemakaavan 12 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 31. kaupunginosa Kaitaa, pöydälle Maarinaukio, asemakaavan muutosehdotuksen 28 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, pöydälle Karakallio II, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 38 muutokseksi, alue , 57. kaupunginosa Karakallio (Kh-asia), pöydälle Karakallio, asemakaavan muutosehdotuksen 53 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 57. kaupunginosa Karakallio, pöydälle Karakallion täydennysrakentaminen Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen 64 hyväksyminen, alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, pöydälle Yleiskaavan kudelmien tavoitteet Tapiolan keskus, ehdotus kaupunginhallitukselle 77 asemakaavan muutokseksi, alue , 12. kaupunginosa Tapiola (Kh-Kv-asia) Lahdenpohja, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 86 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. ja 17. kaupunginosa Otaniemi ja Laajalahti Ruusutorppa I muutos, asemakaavan muutosehdotuksen 93 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Säterinkallio II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 98 hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Albergan kartano, asemakaavan muutoksen 107 hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Koskelo I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 83. kaupunginosa Bodom 235 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen 121 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 31. kaupunginosa Kaitaa Rakennuskiellon jatkaminen Niittykummussa 125 rakennuskieltoalueella Rakennuskiellon jatkaminen Kolmperässä 127 rakennuskieltoalueella Päätöksiä ja kirjelmiä 129

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 219 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 220 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Suvi Karhu.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2017, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Puustinen, puh Essi Leino, puh Markku Antinoja, puh Ossi Keränen, puh Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2017, 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset, Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä esitti jäsenille etukäteen toimitetut ja myös pöydälle jaetut muutokset ja lisäykset työohjelman kohtiin Liikennesuunnittelu ja Asemakaava. Lisäksi esittelijä esitti lisättäväksi Edelläkävijänä ajassa kohtaan: Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja rakennusvalvonnan yhteistyössä kehitetään menettelytapoja, joilla joustavoitetaan rakennuslupamenettelyä esimerkiksi vähäisinä poikkeamisina asemakaavasta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Ahlmanin kannattamana, että kohtaan Yleiskaavoitus alaotsikko 7 tehdään lisäys Lautakunta korostaa, että POKE - yleiskaavaluonnos tulee saattaa kuntalaisten ja muiden julkisesti arvioitavaksi mahdollisimman pian. Palautteen saamiseksi ydinasioihin nostetaan esille keskeisiä linjauksia ja kysymyksiä, joihin toteutettavalla vuorovaikutuksella ja tehtävillä selvityksillä haetaan hyviä ratkaisuja. Lautakunta korostaa lisäksi sitä, että luonnoksessa ei tule olla valmiita ratkaisuja kaikkiin tärkeimpiin kysymyksiin ja että kaikkien yleiskaavoituksen selvitysten ei luonnosvaiheessa tarvitse olla tehtyinä ja viimeisteltyinä. POKE -työ aikataulutetaan siten, että lautakunta voi viimeistään maaliskuussa 2017 tehdä päätöksen joko yleiskaavaluonnoksen tai sitä suppeamman materiaalin asettamisesta nähtäville.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 142 Jäsen Pöntynen ehdotti jäsen Ahlmanin kannattamana, että myös metrovyöhykkeellä tarvitaan jatkossa uusia pientalokaavoja ja nykyisten pientaloalueiden täydennysrakentamista. Näin estetään asukasrakenteen vääristyminen ja verotulojen aleneminen. Jäsen Kai Lintunen ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että talousarvion mukaiset uudet kaavoitusresurssit kohdistetaan ensisijaisesti uudispientalokaavoituksen edistämiseen ja nopeuttamiseen keskittyen pääsuunnittelualueiden suurempien pientalokaavojen edistämiseen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lintusen kannattamana, että pientalorakentamista vauhditetaan kaavoituksen avulla sekä luomalla edellytykset suunnittelutarveratkaisujen käytölle. Näitä voidaan vauhdittaa etenkin kun valmisteltu rakennuslain muutos tulee lainvoimaiseksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän tekemät lisäykset sekä puheenjohtajan, jäsen Pöntisen ja jäsen Lintusen tekemät muutosehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut esittelijän sekä puheenjohtajan ehdotusta, totesi puheenjohtaja niiden tulleen hyväksytyksi. Koska Jäsen Lintusen ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne jotka kannattavat jäsen Lintusen lisäystä äänestävät Jaa, ja ne jotka vastustavat, Ei. Nimenhuutoäänestyksessä lisäyksen puolesta Jaa äänestivät jäsenet Pöntynen, Karhu, Lahti, varajäsen Haapsaari, Salo, Ahlman, Palomäki, Oila, varajäsen Päivinen, Lintunen ja puheenjohtaja Markkula eli yksitoista (11) jäsentä, ja vastaan Ei jäsen Nevanlinna ja varapuheenjohtaja Louhelainen, eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta vastaan hyväksyneen jäsen Lintusen lisäyksen. Esittelijän korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja työohjelma - asiakirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2017, 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset, 3 kohtaan Yleiskaavoitus alaotsikko 7 tehdään lisäys Lautakunta korostaa, että POKE -yleiskaavaluonnos tulee saattaa kuntalaisten ja muiden julkisesti arvioitavaksi mahdollisimman pian. Palautteen saamiseksi ydinasioihin nostetaan esille keskeisiä linjauksia ja kysymyksiä, joihin toteutettavalla vuorovaikutuksella ja tehtävillä selvityksillä haetaan hyviä

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 142 ratkaisuja. Lautakunta korostaa lisäksi sitä, että luonnoksessa ei tule olla valmiita ratkaisuja kaikkiin tärkeimpiin kysymyksiin ja että kaikkien yleiskaavoituksen selvitysten ei luonnosvaiheessa tarvitse olla tehtyinä ja viimeisteltyinä. POKE -työ aikataulutetaan siten, että lautakunta voi viimeistään maaliskuussa 2017 tehdä päätöksen joko yleiskaavaluonnoksen tai sitä suppeamman materiaalin asettamisesta nähtäville. 4 Kohtaan Johdanto alaotsikko painopisteet loppuun tehdään lisäys Myös metrovyöhykkeellä tarvitaan jatkossa uusia pientalokaavoja ja nykyisten pientaloalueiden täydennysrakentamista. Näin estetään asukasrakenteen vääristyminen ja verotulojen aleneminen. Talousarvion mukaiset uudet kaavoitusresurssit kohdistetaan ensisijaisesti uudispientalokaavoituksen edistämiseen ja nopeuttamiseen keskittyen pääsuunnittelualueiden suurempien pientalokaavojen edistämiseen. Pientalorakentamista vauhditetaan kaavoituksen avulla sekä luomalla edellytykset suunnittelutarveratkaisujen käytölle. Näitä voidaan vauhdittaa etenkin kun valmisteltu rakennuslain muutos tulee lainvoimaiseksi. Oheismateriaali Selostus - Poistettavaksi esitettävät asemakaavan työohjelmakohteet - Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2017, pöydälle Vuosittain laadittavassa Kaupunkisuunnittelun työohjelmassa esitetään Espoon yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä liikennesuunnittelun työkohteet vuodelle Työohjelmassa tuodaan lisäksi esiin kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämisen ja projektien painotuksia. Työohjelmaa voi pitää kaavoitusohjelman vuosittaisena tarkistuksena ja se tukee valtuustosopimuksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan sopimuksen toteutumista. Taustalla vaikuttavia päätöksiä Valtio ja Helsingin seudun kunnat sopivat elokuussa 2014 suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä. Sopimuksen mukaan valtio osallistuu Länsimetron jatkeen rahoitukseen ja Espoo sitoutuu kaavoittamaan vuosittain kerrosneliömetriä (k-m²) asumiselle. Sopimuksen mukaan asunnot tulee kaavoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisen ja toteutumassa olevan rataliikenteen varrelle. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-sopimuksessa Espoon vuosittaiseksi kaavoitustavoitteeksi on määritelty asuntokerrosalaa k-m² kaudelle Asunto-ohjelman hyväksymisen ( ) yhteydessä valtuusto hyväksyi tila- ja asuntojaoksen antaman kehotuksen valmistella hyväksymiskäsittelyyn vuositasolla vähintään k-m² uutta

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 142 asuntorakennusoikeutta, jotta MAL-sopimuksen tavoitteisiin pystytään vastaamaan. Valtuusto hyväksyi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) hyötytavoitteet ja linjaukset Tässä yhteydessä valtuusto ohjeisti tiivistämään kaupunkirakennetta ja priorisoimaan kaupunkisuunnittelun työohjelman kohteita siten, että saadut tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset, sekä nopeuttamaan maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia. Työohjelman painopisteet Maankäytön yleissuunnittelu Yleiskaavayksikkö osallistuu yhdessä liikennesuunnitteluyksikön kanssa seudulliseen MAL-yhteistyöhön ja maakuntakaavayhteistyöhön. Maankäytön yleissuunnittelussa ollaan valmistelemassa useita osayleiskaavoja, maankäyttötarkasteluita ja maankäytön suunnittelua tukevia analyysejä. MAL-tavoitteiden mukaisesti osayleiskaavatyöt painottuvat raideliikenteen kehittämisvyöhykkeille. Osayleiskaavoituksella luodaan edellytykset hyvälle joukkoliikenteelle ja tuetaan kestävän palvelurakenteen kehittymistä. Espoon keskustaverkostoa ja niiden välisten raideliikenneyhteyksien yleiskaavatasoista maankäyttöä tutkitaan yhdessä liikennesuunnittelun kanssa. Liikennesuunnittelu Vuonna 2017 liikennesuunnittelun asemakaavatason painopisteet ovat Länsimetron, Raide-Jokerin ja Kaupunkiradan maankäytön kehittämisvyöhykkeillä. Yleispiirteisemmällä tasolla liikennettä suunnitellaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksessa sekä muissa osayleiskaavoissa. Raitiotieyhteyksien tilavarauksia tutkitaan kaavoituksen lähtökohtien selkiyttämiseksi. Pyöräsuunnittelutietämystä lisätään työpajalla ja laaditaan ensimmäinen pyöräilyn laatureitin liikennesuunnitelma. Myös Helsingin ja Turun nopean junayhteyden suunnitteluun sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ2019 laatimiseen osallistutaan. Asemakaavoitus Asemakaavoituksen työohjelman laadinnan reunaehtona on ollut asetettujen kaavoitusvelvoitteiden täyttäminen. Viime vuosina painopiste on ollut laajoissa keskustojen kehittämisprojekteissa metroasemien ympäristössä ja junaradan varrella. Hyvillä saavutettavuusvyöhykkeillä sijaitsevat kerrostalokohteet ovatkin muodostaneet pääosan MAL-tavoitteiden saavuttamisessa. Metroasemien ympäristöt ovat keskeisiä kaavoituskohteita myös vuonna Merkittävimpänä uutena asemakaavoituskokonaisuutena avautuu Kera, kun alueen osayleiskaava hyväksytään. Valtuuston päätöksen mukaisesti asemakaavoituksessa otetaan aiempaa voimakkaammin huomioon kaavatalous. Merkittävien kaavojen osalta

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 142 Päätöshistoria lasketaan hankkeen taloudellisuus alustavasti ennen kaavoitukseen ryhtymistä. Pientalokaavoituksessa aiempina vuosina on kertynyt huomattava kaavavaranto. Samanaikaisesti kysyntä on vähentynyt. Kun vireillä on edelleenkin suuri määrä pientalokohteita eri puolella Espoota, varannon odotetaan tästäkin kasvavan. Tästä syystä uusia pientalokaavoja ei esitetä aloitettaviksi vuonna Pientalokohteista priorisoidaan suurempien kaava-alueiden (esim. Gobbacka, Viiskorpi) osa-aluekaavoja, joista saadaan maankäyttösopimus aikaan. Lisäksi pyritään edistämään niiden pientalokaavojen etenemistä, jotka ovat edenneet pitkälle (esim. Espoonkartanon osa-alueet, Miilukorpi ja Ruukinranta), ja joilla täten on edellytykset edetä hyväksyntään. Elinkeinokohteet, olivatpa ne toimistotyöpaikkoja, kauppaa tai erilaisten yritysten laajennustarpeita, ovat kokonaisuutena merkittäviä Espoon elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Uusia elinkeinokohteita otetaan tarvittaessa työn alle joustavasti myös kesken ohjelmakauden. Palveluiden ja julkisten hankkeiden osalta yleisimmät kohteet ovat koulujen laajennuksia. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto on keskeisessä osassa MAL-sopimuksen ARA-tavoitteiden saavuttamiseksi, joten työohjelmassa on mukana useampi Espoon asuntojen kohde. Tärkeään seudulliseen joukkoliikennehankkeeseen, Raide-Jokeriin, liittyvät asemakaavat ja asemakaavan muutokset etenevät hyväksymiskäsittelyyn kevään 2017 aikana. Asemakaavoituksen työohjelman aikataulutavoitteiden laadinnan yhteydessä on pyritty aiempaa realistisempaan aikataulutukseen. Ohjelmointi on vuodelle 2017, mutta aikataulu-arviot ulottuvat seuraavallekin vuodelle. Aiempien vuosien saavutuksia analysoitaessa on saatu tarkempaa tietoa siitä, minkä verran aikaa erityyppisten kaavoituskohteiden prosessien eri vaiheisiin oikeasti kuluu ja kuinka esimerkiksi henkilökunnan vaihtuvuus, työtavat, yms. seikat heijastuvat ohjelmoinnin toteutumiseen. Vuonna 2016 työohjelmassa olleista kohteista poistuvat lainvoimaisiksi tulleet. Lisäksi poistetaan kohteita, jotka on esim. liitetty toiseen asemakaavaan, hankkeessa ei ole tapahtunut mitään pitkiin aikoihin tai edellytykset kaavan laadinnalle ovat muutoin rauenneet. Kehittäminen ja projektit Kehittämisen ja projektien painopistealueet perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymien poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteiden, Espoo-tarinan ja talouden ja tuottavuuden tehostamistoimenpiteiden edistämiseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2017, 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset, Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnoon keskus, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 31. kaupunginosa Kaitaa, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Mervi Hokkanen, puh Mikla Koivunen, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo I:n valmisteluaineistosta, alue , ja Suomenojan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Finnoon keskus - Finno centrum asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6762, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden ja jäsen Ahlmanin kannattamana lautakunnan toteavan, että Finnoon asemakaavoitukselle on asetettu korkeat laatutavoitteet. Nyt ennen ehdotuksen asettamista nähtäville on arvioitava valmistunutta ehdotusta, sen perustelumateriaalia ja siinä esitettäviä jatkotoimia. Lautakunta päättää palauttaa ehdotuksen valmisteltavaksi siten, että asemakaavaehdotuksen toteutettavuudesta ja vaikuttavuudesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin saadaan asiantuntija-arviot sekä samalla ehdotus jatkotoimista lautakunnalle päätettäväksi. Tällöin lautakunta korostaa etenkin alueen toimimista taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen sekä ilmaston muutoksen torjunnan esimerkkialueena, alueen brändiä ja houkuttelevuutta investointi- ja asumiskohteena sekä asuntoohjelman toteuttamista.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 142 Tavoitteena on, että asia saadaan lautakunnan päätettäväksi helmikuussa Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä perusteltu palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: toteaa, että Finnoon asemakaavoitukselle on asetettu korkeat laatutavoitteet. Nyt ennen ehdotuksen asettamista nähtäville on arvioitava valmistunutta ehdotusta, sen perustelumateriaalia ja siinä esitettäviä jatkotoimia. Lautakunta päättää palauttaa ehdotuksen valmisteltavaksi siten, että asemakaavaehdotuksen toteutettavuudesta ja vaikuttavuudesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin saadaan asiantuntija-arviot sekä samalla ehdotus jatkotoimista lautakunnalle päätettäväksi. Tällöin lautakunta korostaa etenkin alueen toimimista taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen sekä ilmaston muutoksen torjunnan esimerkkialueena, alueen brändiä ja houkuttelevuutta investointi- ja asumiskohteena sekä asunto-ohjelman toteuttamista. Tavoitteena on, että asia saadaan lautakunnan päätettäväksi helmikuussa Liite Oheismateriaali Selostus 1 Finnoon keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Finnoon keskus, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Finnoon keskus, tapahtumaluettelo - Finnoon keskus, kaavamääräykset 1 - Finnoon keskus, kaavamääräykset 2 - Finnoon keskus, kaavakartta - Finnoon keskus, ajantasa-asemakaava - Finnoon keskus, havainnekuva - Finnoon keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen keskeisin yleistavoite on toteuttaa alueella yhdyskuntarakennetta tiivistävä Finnoon keskus, joka tukeutuu liikenteellisesti alueelle toteutettavaan metroasemaan. Alueelle suunnitellaan uusi Finnoon keskus metro-, asuin-, liike-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka muodostuvassa identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Metroaseman ympäristöön sijoittuva liikekeskus tarjoaa Finnoon alueen kaupalliset palvelut. Linnustoltaan tärkeän

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 142 Finnoviken-kosteikon säilyminen turvataan. Finnoonlaakso suunnitellaan virkistysalueeksi ulkoreitteineen. Voimalaitoksen aluetta täydennysrakennetaan lisääntyvän biopolttoaineiden käytön mahdollistamiseksi. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2, jolloin kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti suunnitteluvarauksesta Rakennusyhtiö Hartelalle , ja ohjeisti päätöksessään jatkosuunnittelussa noudatettavan kaupunkisuunnittelulautakunnan asettamia lähtökohtia ja tavoitteita sekä edelleen kehittämään niitä sekä muun muassa alueen tehokkuutta, luontokeskuksen konseptointia ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Suunnitteluvarausta on asemakaavoituksen aikana jatkettu ja viimeisin suunnitteluvaraus on voimassa asti. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Finnoon keskus - Finno centrum, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6762, käsittää korttelit 31001, 31014, 31018, ja osa korttelista sekä 23160, 31 kaupunginosassa Kaitaa, alue Aloite ja vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 alkaen nimikkeellä Finnoon projektialue. Lisäksi aloite asemakaavan muuttamiseksi on tullut Fortum Power and Heat Oy:ltä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 142 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisesti osana tiivistyvää Etelä-Espoon nauhakaupunkirakennetta, Matinkylän ja Kaitaan välissä. Nauhakaupungin maankäyttö vaihtelee aluekeskusten tiiviistä rakentamisesta rantojen pientaloalueisiin sekä näiden välisiin virkistys- ja rakentamattomiin alueisiin. Kaava-alueen pohjoispuolella on Länsiväylä ja seudullisesti merkittävä Suomenojan kaupanalue. Lisäksi Suomenojan alueella on työpaikkoja. Kaava-alueella on yhdyskuntateknisiä toimintoja; jätevedenpuhdistamo ja voimalaitos. Jätevedenpuhdistamo on poistumassa vuoteen 2022 mennessä. Merkittävä osa kaava-aluetta on puhdistamon laskeutusallas, joka ympäristöineen on määritelty vuonna 2009 kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA). Suomenoja-nimellä tunnetun IBA-kohteen rajaus kattaa altaan ja Finnovikenin lisäksi Finnobäckenin suun ja osan jokivarren itäpuolisesta palstaviljelmästä. Kaava-alueen eteläosasta, Djupsundsbäckenin purolaaksosta on keväällä 2013 Finnoon keskustan alueella rajattu kaksi ydinaluetta ja kolmas Finnoon altaan itäpuolelta. Djupsundsbäckenin varren ydinalue on merkittävä koko Länsiväylän eteläpuolisten elinympäristöjen säilymisen kannalta, koska ydinalueen kautta kulkee tällä hetkellä ainoa varmasti tunnistettu itä-länsisuuntainen yhteys kohti Hannusmetsän Länsiväylän ylittävää reittiä. Kaava-alueella on myös Finnoonlaakson virkistysalue, joka on yhteys merenrannalta keskuspuistoon. Kaava-alue ulottuu merenrantaan. Alueen suurin maanomistaja on Espoon kaupunki. Voimalaitoksen alueen omistaa Fortum Power and Heat Oy. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty tiivistyväksi taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läpi on osoitettu raideliikenteen varaus. Energiahuollon alue on maakuntakaavassa ja jätevedenpuhdistamo on poistettu alueelta ja sijoitettu Blominmäkeen. Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on selvitysaluetta ja virkistysaluetta. Vireillä olevat: Finnoo osayleiskaava Suunnittelualueella on vireillä Finnoon osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, linnuston suojelualueeksi, virkistysalueiksi ja energiahuollon alueeksi. Nyt laadittu

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 142 asemakaava ja asemakaavan muutos on vireillä olevan Finnoon osayleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa yhdeksän asemakaavaa, joissa alue on määritetty Teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueiksi, kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialueiksi sekä katu- ja lähivirkistysalueiksi. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Finnoo I asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Valmisteluaineisto oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin 12 kappaletta. Lausuntoja saatiin kolme ja kannanottoja viisi kappaletta. Mielipiteet ja lausunnot koskevat laajempaa aluetta kuin tässä asemakaavassa on mukana. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin: - Liikenteeseen, erityisesti pyöräilyn helppouteen ja turvallisuuteen, pyöräilyreittien laadukkuuteen ja yhteyksiin sekä riittävään polkupyöräpysäköintimäärään, joukkoliikenteeseen sekä autopysäköinnin ratkaisuihin. - Linnusto- ja luontoarvojen huomioiminen, lintualueen suojelu, riittävät suojavyöhykkeet sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen. - Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristötavoitteiden toteutumiseen - Kaupunkimaisen ympäristön muodostumiseen ja rakentamisen mittakaavaan. Lausunnoissa ja kannanotoissa kiinnitettiin huomioita: - Kunnallistekniikan huomioimiseen asemakaavoituksessa - Lintualtaan suojelusta ja liito-oravien huomioimisesta - Tonttijaon huomioimiseen Palaute on huomioitu kaavan valmistelussa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Suomenoja -asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin 0 kappaletta. Lausuntoja saatiin kaksi kappaletta. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota:

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / Tontin eteläosassa kulkevan johtokujan leventäminen niiltä osin, kun tilaa on - Maakaasuasetus tulee huomioida asemakaavoitustyössä. Palaute on huomioitu kaavan valmistelussa. Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunkisuunnittelulautakunta asetti lähtökohdat ja tavoitteet asemakaavalle , jotka ovat ohjanneet asemakaavoitusta. Asemakaava-alue muodostuu kolmesta osa-alueesta: metrosisäänkäyntien ympärille muodostuvasta liikekeskus-, asuin- ja toimitilakortteleista, Finnovikenin ja Finnoonlaakson suojelu- ja virkistysalueista sekä voimalaitoksen alueesta, jossa toiminnan kehittämisen tukemiseksi lisätään rakennusoikeutta. Toiminnot ja rakentaminen Kantavia teemoja suunnittelussa ovat urbaanius, vihreys ja merellisyys. Finnoon keskuksen alue on perusrakenteeltaan reunoilta kohti keskustaa nouseva rakennettu siluetti. Kaupunkirakenne avautuu viuhkamaisesti luontoon ja kurottaa keskellä kohti korkeuksia mahdollistaen asunnoista pitkälle avautuvat näkymät. Finnoon keskusaukiolta puistoon kohti mentäessä ympäristö muuttuu asteittain vehreämmäksi. Alueen reunan vaihettumisvyöhykkeellä huomioidaan liittyminen läheisiin luontoalueisiin. Asemakaava-alueen korkein rakentaminen sijoittuu Finnoonsillan varrelle sekä keskustatoimintojen korttelialueelle ja sen läheisyyteen. 20-kerroksisia ja sitä korkeampia rakennuksia on viisi, joista korkein on 26-kerroksinen ja sijoittuu Finnoonsillan ja Suomenlahdentien risteykseen alueen saapumisnäkymään kerroksisia rakennuksia on yhdeksän ja loput rakennukset ovat tätä matalampia, pääosin 5-8 -kerroksisia. Kaava-alueella sijaitsee metroasema ja sen kaksi sisäänkäyntiä. Sisäänkäyntien yhteydessä sijaitsee keskustakortteli kaupallisine palveluineen ja asuinrakennuksineen. Viereisessä korttelissa sijaitsee asuinrakentamisen lisäksi toimitilaa sekä Finnoon keskuksen alueen pysäköintilaitos. Näitä keskuskortteleita reunustaa asumisen korttelit. Lisäksi kaava-alueella on yksi päiväkotitontti sekä päiväkodille varattu rakennusala asuinkerrostalokorttelin yhteydessä. Keskeiset torit ja aukiot sijaitsevat metrosisäänkäyntien ja keskustakorttelin vieressä. Torin ympärille on osoitettu liiketilaa asuinrakennusten kivijalkaan. Asemakaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on k-m 2.. Asumista tästä on k-m 2, liikerakennusten ja liiketilojen rakennusoikeutta on k-m 2 ja toimistorakennusten rakennusoikeutta on k-m 2. Lisäksi päiväkodeille on osoitettu k-m 2. Energiahuollon kerrosala on k-m 2, josta uutta kerrosalaa on k-m 2. Keskustan korttelien tehokkuudet vaihtelevat 1,6-4,0. Liikenne

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 142 Liikenteellisesti asemakaava-alue tukeutuu Länsimetron jatkeeseen ja Finnoon metroasemaan. Suunnittelualueelta sekä sen ympäristöstä osoitetaan sujuvat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet metroaseman kahdelle sisäänkäynnille, joiden läheisyyteen osoitetaan myös liityntäpyöräpysäköintiä. Kaava-alueelle osoitetaan pyöräilyn laatureitti sekä muita ajoneuvoliikenteen kanssa eri tasossa kulkevia kevyen liikenteen reittejä. Alueen katuverkko täydentyy huomioiden lisääntyvän maankäytön, joukkoliikenteen sekä erikoiskuljetusten tarpeet. Metroaseman lähiympäristössä pysäköintiä määrätään toteutettavaksi vähemmän kuin muilla alueilla ja sitä tehostetaan vuoroittaiskäytön keinoin keskitetyissä pysäköintilaitoksissa. Pysäköinti toteutetaan rakenteellisena pihakannenalaisena laitoksena kortteleissa ja kahdessa keskitetyssä pysäköintilaitoksessa. Yleistä pysäköintiä on mahdollista sijoittaa kadun varsille, pysäköintialueille ja pysäköintilaitokseen. Luonto Finnovikenin linnustoltaan arvokas alue suojellaan ja sitä ympäröivät lähivirkistysalueet osoitetaan sen suojavyöhykkeiksi. Alueille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Rakentamista on ohjeistettu niin, että vaikutukset linnustoon lievenevät. Liito-oravien ydinalueet on säilytetty s-1 merkinnällä. Ydinalueiden ulkopuolella säilyy ruokailupuustoa sekä asemakaavan viheralueilla että asemakaavan ulkopuolella osayleiskaavassa säilytettäväksi esitetyillä viheralueilla. Tärkeät latvusyhteydet on osoitettu viheralueille. Finnoon pohjoisemmasta ydinalueesta on saatu poikkeamislupa liito-oravan suojelusta. Finnoonlaakso asemakaavan pohjoisosassa on säilytetty virkistysalueena, jonka toimintojen monipuolistamiselle on luotu mahdollisuudet. Finnobäckenin puron ympäristön puusto on ekologisuuden kannalta tärkeä säilyttää ja kehittää puustoisena vyöhykkeenä. Voimalaitos Fortum Power and Heat Oy on siirtymässä tuotannossaan biopolttoaineisiin ympäristöluvan mukaisesti. Tämän toteuttaminen vaatii uusia rakennuksia ja laitteita, kuten kattilan biomuutos, biomassan vastaanottorakennuksen, varastoja, kevyen polttoöljyn säiliön ja kaukojäähdytyslaitoksen. Osa voimalaitoksen tontista on osoitettu linnuston suojelualueeksi sekä suojeluarvoja sisältäväksi suojaviheralueeksi. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 142 Ympäristövaikutusselvitys ja energiatehokkuus Kaava-alueella on laadittu linnustovaikutusten arviointi ja Finnoon korkean rakentamisen maisemavaikutusten arviointi. Voimalaitoksen vaikutusten arviointia on tehty laajasti osayleiskaavan yhteydessä ja niitä on täydennetty biopolttoaineiden vaikutusten arvioinnilla, jota on käsitelty asemakaavan yhteydessä laaditussa riskiarviossa. Asemakaavaselostuksessa on vaikutusten arviointi ja sen yhteydessä on koostettu yhteen erillisistä vaikutusselvityksistä keskeisimmät näkökulmat. Asemakaavaratkaisulla ja rakentamisen ohjeistuksella on pyritty minimoimaan vaikutusten arvioinneissa esiin nousseet vaikutukset ihmisten elinoloihin ja luontoon sekä yhteen sovittamaan luontoarvot ja rakentaminen. Edellytyksiä energiatehokkuuteen on tutkittu asemakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi paikallinen energiayhtiö tavoittelee hiilineutraalia tuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Kaavataloudelliset vaikutukset Finnoon keskustan asemakaava-alueen kunnallisteknisen ja julkisen talonrakentamisen Espoon kaupungille kohdistuvat kokonaiskustannukset ovat noin 66 miljoonaa euroa. Luku pitää sisällään Etelä-Espoota ja Finnoon aluetta laajemmin palvelevan pääkatuverkon sekä pilaantuneiden maiden kunnostuksen, jossa neuvottelut kustannuksista ovat vielä kesken. Mahdollisia kaupungin hallitseman pysäköintiyhtiön rakennusinvestointeja ei ole huomioitu kustannuksina julkisessa talonrakentamisessa mutta on huomioitu maanluovutuksen saannossa. Kaupunki saa alueesta maamyyntituloa ja vähäisessä määrin maankäyttömaksua. Asemakaavan voidaan arvioida olevan kaavataloudellisesti kannattava. Kaavatalouden lisäksi Finnoon keskuksen toteuttamisella on huomattava yhdyskuntataloudellinen vaikutus. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Keskusta- ja voimalaitosalueille on laadittu erilliset korttelisuunnitelmat. Keskeisille yleisille alueille on laadittu lähiympäristösuunnitelma. Suunnitelmia tarkennetaan ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Tärkeälle lintualueelle suojavyöhykkeineen on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Perittävät maksut Fortum Power and Heat Oy on maksanut (maksupäivämäärä) asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 142 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Finnoon keskuksesta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 1.2 Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 1.3 Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa-alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 1.4 Finnoo-Kaitaa-visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luontoja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 1.5 Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. 1.6 Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin vuoroittaispysäköintiperiaatteella tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. 1.8 Linnustoalueen ja lähiluonnon ympäristö- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan ja allas riittävine suojavyöhykkeineen osoitetaan säilytettäväksi. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä ympäristön arvojen säilyttämisen vaatimukset. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotuksen kohta 1.3 muutetaan kuulumaan seuraavasti: Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa-alueen ilmastovaikutusten minimointiin. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / Finnoon keskuksesta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 1.2 Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 1.3 Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa-alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 1.4 Finnoo-Kaitaa-visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luontoja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 1.5 Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. 1.6 Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin vuoroittaispysäköintiperiaatteella tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. 1.8 Linnustoalueen ja lähiluonnon ympäristö- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan ja allas riittävine suojavyöhykkeineen osoitetaan säilytettäväksi. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä ympäristön arvojen säilyttämisen vaatimukset.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn kuluessa esittelijä täydensi esityslistatekstiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2009:77 ja ympäristöministerin vastauksen eduskunnan puhemiehelle koskien kirjallista kysymystä Suomenojan lintualtaiden suojelu. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti lisäyksenä ja muutoksena seuraavaa: - kohdan 1.5 loppuun lisäys: Tehdään selvitys metron käyttöä tehokkaasti palvelevasta sähköbussien käyttöön perustuvasta liityntäjärjestelmästä. - kohdasta 1.6 poistetaan sanan vuoroittaispysäköintiperiaatteella ja sen loppuun tehdään lisäys: Tätä varten tehdään selvitys vaihtoehtoisista tavoista järjestää pysäköinnin toiminnallinen ja taloudellinen hallinnointi. - kohta 1.8 muutetaan muotoon: Lintukosteikon ja lähiluonnon luonto- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan, allas osoitetaan suojelualueeksi ja lisäksi osoitetaan riittävä suojavyöhyke. Asutus sijoitetaan alueen eteläosassa riittävän etäälle naurulokkikoloniasta asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. - alkuperäisen kohdan 1.8 loppu erotetaan omaksi kohdaksi 1.9. Suojavyöhykkeelle ei osoiteta mitään toimintoja kevyitä polkuja lukuun ottamatta. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä luontoarvojen säilyttämisen vaatimukset. - uusi kohta 1.10: Luontokeskuksen rakennuksen muotoa ja sijaintia tutkitaan siten, että sieltä voi seurata lintukosteikon elämää menemättä fyysisesti luontoon ja että se on korostetusti alueen imagollinen tekijä. Luontokeskuksen esisuunnittelu käynnistetään potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan kestävän kehityksen innovaatioihin ja tulevaisuuteen keskittyvä aktiviteettikeskus. Keskustelun kuluessa jäsen Paula Pöntynen teki jäsenen Teemu Lahtisen kannattaman seuraavan palautusesityksen: KSL palauttaa asian uudelleen valmisteluun odottamaan Finnoon osayleiskaavan valmistumista. Perustelut: Finnoon osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja siitä annettiin 15 lausuntoa ja 12 mielipidettä. Finnoon osayleiskaava ei ole ollut KSL:n käsittelyssä nähtävillä olon jälkeen. Luonnoksesta annettujen lausuntojen mukaan yleiskaavaluonnos ei täytä MRL:n yleiskaavalle määräämiä tehtäviä eikä se anna riittävää

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 142 pohjaa asemakaavoitukselle. Lausuntojen mukaan yleiskaavaluonnoksessa on merkittäviä puutteita kuten voimalaitoksen läheisyyteen liittyen suuronnettomuusriski ja alueen vallitsevien melutasojen riittävä huomioon ottaen sekä savukaasujen leviämisselvityksen puuttuminen korkeiden rakennusten osalta (Fortum Power and Heat Oy). Useissa lausunnoissa mainitaan puuttuvista selvityksistä kuten perusteelliset kulttuuriympäristöselvitykset puuttuvat (Espoon kaupunginmuseo) ja korkean rakentamisen lisäselvitykset vaikutusten arviointeineen puuttuvat (Uudenmaan ELY-keskus). Lisäksi ELY-keskus lausui sanatarkasti lainaten näin: Nyt lausunnolla oleva luonnos ei vastaa alueen suunnittelukysymyksiin, se ei riittävästi ohjaa asemakaavoitusta eikä siinä ole esitetty määräyksiä haitallisten vaikutusten torjumiseksi. Tehty laaja pohjatyö ei ole välittynyt kaavaan. Mielipiteissä nostetaan esiin myös KHO:n päätös (KHO:20009:77 Antopäivä ), joka kumosi Suomenojan venesataman kaavapäätökset, ja esitetään siihen sekä EU:n lintudirektiiviin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2 päivänä huhtikuuta 1979) perustuen, että Suomenojan altaan osalta on tehtävä vastaavat selvitykset ja arvioitava vaikutukset samalla tavalla kuin Natura verkostoon liitettyjen alueiden osalta on tarpeen. Edellä mainitut ja monet muut lausunnoissa esiin tuodut asiat huomioon ottaen asemakaavoitusta ei ole tarkoituksenmukaista viedä eteenpäin ennen keskeneräistä yleiskaavaprosessia. Julistettuaan keskustelun palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä, koska sitä oli myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautuksen kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka ovat palautusta vastaan, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Paula Pöntynen ja Teemu Lahtinen eli (2) kaksi jäsentä ja palautusta vastustivat (ei) puheenjohtaja Markku Markkula sekä jäsenet Timo Rauhanen, Kaisa Rastimo, Tiina Elo, Jussi Holma, Mikael Jern, Laura Kiijärvi, Kimmo Oila, Pirjo Kemppi-Virtanen ja Heikki Seppä eli kymmenen (10) jäsentä yhden (1) jäsenen ollessa poissa. Puheenjohtaja totesi lautakunnan kymmenellä äänellä kahta (10/2) vastaan, yhden ollessa poissa, hylänneen palautusehdotuksen. Keskustelun jatkuessa jäsen Paula Pöntynen esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Tiina Eloa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen ja jäsen Pöntysen ehdottamat muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Finnoon keskuksesta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 1.2 Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 1.3 Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa -alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 1.4 Finnoo-Kaitaa -visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luonto- ja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 1.5 Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Tehdään selvitys metron käyttöä tehokkaasti palvelevasta sähköbussien käyttöön perustuvasta liityntäjärjestelmästä. 1.6 Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan. Tätä varten tehdään selvitys vaihtoehtoisista tavoista järjestää pysäköinnin toiminnallinen ja taloudellinen hallinnointi. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. 1.8

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 142 Päätöshistoria Linnustoalueen ja lähiluonnon ympäristö- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan ja allas riittävine suojavyöhykkeineen osoitetaan säilytettäväksi. 1.9 Suojavyöhykkeelle ei osoiteta mitään toimintoja kevyitä polkuja lukuun ottamatta. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä ympäristön arvojen säilyttämisen vaatimukset Luontokeskuksen rakennuksen muotoa ja sijaintia tutkitaan siten, että sieltä voi seurata lintukosteikon elämää menemättä fyysisesti luontoon ja että se on korostetusti alueen imagollinen tekijä. Luontokeskuksen esisuunnittelu käynnistetään potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan kestävän kehityksen innovaatioihin ja tulevaisuuteen keskittyvä aktiviteettikeskus. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Tiina Elon. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo I:n valmisteluaineistosta, alue , ja Suomenojan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Finnoon keskus - Finno centrum asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6762, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markula ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 142 seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko varapuheenjohtajan Louhelaisen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Fortum Power and Heat Oy - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - TUKES, lausuntopyyntö - THL, lausuntopyyntö - Gasum Oy, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Maarinaukio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoon Raide-Jokerin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Maarinaukio - Marplatsen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6952, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Ahlmanin kannattamana, että KL-1-kaavamääräys muutetaan; - vähittäiskaupan myymälätilat rajataan enintään 500 m 2 :iin - toimistotilojen p-normia ei lasketa 1/200 k-m 2 :iin, vaan voimassa olevan asemakaavan mukainen velvoitemääräys säilyy. - poistetaan opiskelija-asuminen Lisäksi lautakunta päättää jatkovalmistelua koskevaksi ohjeeksi, että ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä osana Otaniemen kokonaissuunnitelman valmistelua arvioidaan kortteliin sijoitettavia toimenpiteitä, käyttötarkoitusta ja tehokkuutta siten, että tätä korttelia koskeva asemakaavan muutostyö voidaan käynnistää. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 142 vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti, että KL-1-kaavamääräys muutetaan; - vähittäiskaupan myymälätilat rajataan enintään 500 m 2 :iin - toimistotilojen p-normia ei lasketa 1/200 k-m 2 :iin, vaan voimassa olevan asemakaavan mukainen velvoitemääräys säilyy. - poistetaan opiskelija-asuminen Lisäksi lautakunta päättää jatkovalmistelua koskevaksi ohjeeksi, että ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä osana Otaniemen kokonaissuunnitelman valmistelua arvioidaan kortteliin sijoitettavia toimenpiteitä, käyttötarkoitusta ja tehokkuutta siten, että tätä korttelia koskeva asemakaavan muutostyö voidaan käynnistää. 2 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoon Raide-Jokerin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 3 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Maarinaukio - Marplatsen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6952, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue , 4 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Maarinaukio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 4 Maarinaukio, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Maarinaukio, tapahtumaluettelo - Maarinaukio, kaavamääräykset - Maarinaukio, kaavakartta - Maarinaukio, ajantasa-asemakaava - Maarinaukio, havainnekuva - Maarinaukio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Kaavamuutosalue käsittää neljä korttelia niiden välisine katuineen. Tavoitteena on muuttaa nykyisiä asemakaavoja siten, että Raide-Jokerin

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 142 tarvitsema aluevaraus sijoittuu katualueelle ja samalla Maarintien katualueella oleva liito-oravayhteys säilyy. Korttelien ja koko ja muoto muuttuvat katujen leventämisen takia, mutta käyttötarkoitus, rakennusoikeus ja kerrosluvut pysyvät ennallaan. Toimistorakennusten kortteliin sallitaan pääkäyttötarkoituksen lisäksi julkisia ja yksityisiä palveluja. Korttelin pääkäyttötarkoitus muuttuu toimisto- sekä korkeakoulun ja tutkimuslaitosten rakennusten korttelialueesta hotelli- ja huoneistohotellirakennusten korttelialueeksi. Korttelin rakennusoikeus nousee k-m 2. Kaupunginhallitus päätti , että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Viranomaisneuvottelu Raide-Jokeriin liittyvistä asemakaavoista Espoossa on pidetty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Raide-Jokeria varten laadittavat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelmaan Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi , ohjeena koskien Raide-Jokerin jatkovalmistelua tekniselle toimialalle: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää teknisen keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, esimerkiksi Vermontie / Ravitiealueen, Alberganesplanadin ja Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin Raide-Jokerin suunnitelmia Hankesuunnitelma on tehty vuoden 2015 aikana ja hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa Espoon kaupunginhallitus hyväksyi yhteistyösopimuksen Raide- Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 142 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Maarinaukio - Marplatsen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6952, käsittää korttelit 10037, 10055, 10056, korttelin tontin 2 sekä katu-, liikenne ja puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Maanomistus Maarinsolmuun rajautuva kortteli ja sitä ympäröivät puisto- ja katualueet ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Technopolis Oyj omistaa korttelialueet Vaisalantien itä- ja länsipuolella ja on lisäksi tehnyt Senaatti-kiinteistöjen kanssa kesäkuussa 2016 määräosakaupan koskien korttelin tonttia 2. Kaupunki omistaa osan Vaisalantiestä ja osan Maarintiestä. Alueen nykytila Kehä I:n rajautuvassa korttelissa 10037, osoitteessa Vaisalantie 2-8, toimii yrityskeskittymä Technopolis Innopoli 3, punatiilisissä 6-kerroksisissa rakennuksissa. Vaisalantien vastakkaisella puolella, rakentamattomassa korttelissa 10055, on pysäköintialue. Maarintiehen liittyvä kortteli on rakentamaton. Kevyenliikenteen väylä tulee Kehä I:n yli kaava-alueelle ja kulkee Maarinrannantien ja Maarintien eteläpuolella. Korttelin 10019

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 142 eteläosassa, Tietotien varrella on Micronovan tutkimuslaitos. Saman korttelin pohjoisosa on rakentamaton. Kaava-alueella on Otaniemen liito-orava-alueelle tärkeä kulkuyhteys. Se kulkee pohjoisesta Natura-alueen reunalta Maarintien katualueen etelälaidassa olevaa lehtipuuvyöhykettä pitkin ja jatkuu etelään kaavan ulkopuolella, korttelin tontilla 3. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa on kaavamuutosalueen kohdalle esitetty taajamatoimintojen aluetta. Korttelin eteläosa on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Jokerilinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan. Maakuntakaavassa linjaus suuntautuu Leppävaarasta Tapiolan suuntaan kun nyt kaavoitettava linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Korttelin eteläosa kuuluu Otaniemen kampusalueeseen, valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. RKY-alue rajautuu Maarinaukion kaavan eteläosaan, johon ei tule muutoksia. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) kaava-alue on kehitettävää julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Kaavan esittämät toiminnot ovat yleiskaavan mukaisia ottaen huomioon Otaniemeen laajoina aluevarauksina esitetyt PY -aluevaraukset. Pääkäyttötarkoituksen ohella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Yleiskaavan mukainen virkistysyhteys toteutuu kevyen liikenteen sillalla. Kaavalla ei muuteta korttelin eteläosaa, joka kuuluu kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Asemakaavan muutos eroaa yleiskaavasta raidelinjauksen osalta. Raide-Jokerin linjaus kulkee yleiskaavassa Leppävaarasta Tapiolaan. Raiteen sijainti kartalla on ohjeellinen, yhteys sitova. Tapiolan ja Otaniemen välinen yhteys täydentyy pian valmistuvan metroradan avulla, jolloin yleiskaavan mukainen yhteystarve toteutuu. Linjauksen siirto ei aiheuta haittaa yleiskaavassa esitetyille keskeisille maankäyttöratkaisuille tai aluevarauksille. Kaava toteuttaa valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita. Raide-Jokerikaavoilla luodaan edellytykset rakentaa joukkoliikennettä palveleva pikaraitiotie. Viranomaisneuvottelu Raide-Jokerikaavoista käytiin MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille oli varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 142 mennessä. Maarinaukion kaavaan liittyviä mielipiteitä saatiin 4 kappaletta. Kannanottoja saatiin yksi ja lausuntoja kaksi kappaletta. Maanomistajan mielipiteen mukaan jo toimivat lnnopoli-rakennukset tulevat hyötymään Raide-Jokerista, mutta koska rakentamaton tontti pienenee, tulevat tontin käyttömahdollisuudet nykyisten suunnitelmien mukaisina heikkenemään. Toisen maanomistajan mielipiteen mukaan pysäkin paikka on perusteltu. Yksityishenkilön mielipiteessä ehdotettiin tutkittavaksi Kehä I:n muuttamista kaupunkimaiseksi bulevardikaduksi, sillä se toisi mielipiteen mukaan lisää rakentamispaikkoja ja siten myös Raide-Jokerin käyttäjiä. Helsingin polkupyöräilijöiden mielipiteessä tähdennettiin sujuvan ja turvallisen polkupyöräilyn mahdollistamista suunnittelussa. Ympäristökeskuksen kannanotossa muistutettiin Natura-alueen ja liitooravien huomioimisesta. HSY:n lausunnossa muistutettiin, että kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää johtosiirtojen tarve sekä huomioida riittävät tilavaraukset nykyisille sekä siirrettäville vesihuollon putkille ja laitteille. Carunan lausunnossa tähdennettiin, että Raide-Jokerin linjaus tulee kulkemaan useissa kohdin lunastetuilla johtoalueilla, joten voimajohtojen mahdollisia siirtoja ja uusia johtoreittiä tulee miettiä yhtenä suurempana kokonaisuutena yksittäisten asemakaava-alueiden sijaan. Raide-Jokerin rakentamisen edellyttämät johtosiirrot on esitetty Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa. Periaatteena on ollut, että raiteiden alle ei jää radan suuntaisia johtoja tai putkia, mutta raiteiden alitukset sallitaan. Jatkosuunnittelun yhteydessä suunnitellaan mm. johtojen siirtojen aikataulut yhteistyössä HSY:n ja Carunan edustajien kanssa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Raide-Jokerista järjestettiin Leppävaarassa Maarinaukion kaavamuutos ei herättänyt keskustelua asukastilaisuudessa. Asemakaavan muutos Vaisalantien, Maarinrannantien ja Maarintien katualueille varataan tilaa Raide-Jokerille. Liito-oravayhteys säilyy Maarintien noin 50 metriä leveän katualueen keskellä. Samalla Maarinsolmusta tulevan Maarintien linjaus muutetaan suoremmaksi. Maarinsolmua lähinnä olevan korttelin pääkäyttötarkoitus muutetaan hotelli- ja huoneistohotellirakennuksille, joihin saa sijoittaa myös toimisto- ja liiketilaa sekä julkisia ja yksityisiä palveluja. Kortteliin saa sijoittaa enintään kerrosneliömetrin kokoisen vähittäiskaupan myymälän. Kortteliin saa sijoittaa myös polttoaineen jakeluaseman. Nykyisen kaavan mukainen rakennusoikeus, k-m 2, osoitetaan kokonaan pääkäyttötarkoituksen käyttöön. Erillisen, liike- ja aputiloja sekä pysäköintilaitoksen sisältävän rakennusalan rakennusoikeus on k-m 2. Korttelissa (Innopoli 3) mahdollistetaan nykyisten toimistojen lisäksi julkisia ja yksityisiä palvelutiloja sekä liikuntaa ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Kortteleiden ja rakennusoikeus, kerrosluvut

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 142 ja käyttötarkoitus; toimisto- sekä korkeakoulun ja tutkimuslaitosten rakennusten korttelialue, pysyvät ennallaan. Kaava-alueen kokonaispinta-ala m 2. Kaavan kokonaiskerrosala on k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Liikenne Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - opetus-, tutkimus- ja toimistotilat 1 ap / 200 k-m 2 - liiketilat 1 ap / 100 k-m 2 - hotelli 1 / 150 k-m 2 - opiskelija-asunnot 1 ap / 250 k-m 2 - asunnot 1 ap / 150 k-m 2 - muut palvelutilat 1 ap / 200 k-m 2 Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään seuraavasti: - opetus-, tutkimus- ja toimistotilat: 1 pp / 50 k-m 2, joista puolet oltava lukitussa katoksellisessa tilassa. - liiketilat: 1 pp / 30 k-m 2, joista puolet oltava katetussa tilassa. - hotelli: 1 pp / k-m 2. - julkiset ja yksityiset lähipalvelut sekä liikuntaa ja vapaa-ajan toimintaa palvelevat tilat: 1 pp / 100 k-m 2 - asunnot: 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. - opiskelija-asunnot: 1 pp / 30 k-m 2 katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. Kaavalla mahdollistetaan Raide-Jokerin ratalinja ja Maarin pysäkki sekä samalla varmistetaan jalankulun ja pyöräilyn sekä ajoneuvoliikenteen edellytykset. Vaisalantien katualueella olevien kunnallisteknisten johtojen linjausten vuoksi raitiotie sijoitetaan ajoradan itäpuolelle, ja siksi katualue levenee korttelin kohdalla. Vaisalantiellä raitiotien viereen sijoittuu myös jalankulku- ja pyörätie, joka jatkuu edelleen pohjoiseen Kehä I:n varteen. Kaavassa on katualueella tilavaraus myös toiselle pikaraitiotieyhteydelle, tulevaisuudessa rakennettavalle yhteydelle Otaniemi - Suurpelto. Varaus sijoittuu Maarintielle korttelin eteläreunaan. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää korttelin osalta maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys ja kaupallinen analyysi

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 142 Natura-arvio Raide-Jokerihankkeen vaikutuksista Laajalahden Natura 2000-alueeseen valmistui keväällä Rajoittamalla rakentamisen aikaisia meluavia toimenpiteitä pesimäajan ulkopuolelle, ei hankkeista arvioida aiheutuvan sellaisia haitallisia vaikutuksia Natura-alueen lajistoon tai luontotyyppeihin, jotka lyhyellä tai pitkällä aikavälillä heikentäisivät niiden ominaispiirteitä tai vaarantaisivat suojelutasoa. Otaniemeen on vuonna 2015 laadittu palvelurakenneanalyysi, jossa todetaan, että Otaniemen palvelutarjonnan suurin potentiaali nykyisille ja tuleville asukkaille on lähipalveluissa, joiden vetovoimaisina ankkuritoimijoina toimivat päivittäistavarakaupat. Palveluiden keskittäminen tiiviisti luonnollisten ihmisvirtojen äärelle metroaseman yhteyteen mahdollistaa parhaat edellytykset muullekin monipuoliselle liiketoiminnalle. Lisäksi alueella on tarvetta syvemmällä asutuksen keskellä sijaitseville kevyille lähipalveluille kuten esimerkiksi kioskeille ja pienmyymälöille. Otaniemen keskukseen on näillä näkymin tulossa kaksi noin 500 k-m² päivittäistavarakauppaa, eli yhteensä n k-m². Maarinaukion asemakaavassa osoitetaan päivittäistavarakaupalle tiloja k-m². Näin laskennallinen päivittäistavarakaupan liiketilatarve on lähivuosiksi toteutettu. Vuonna 2030 lisätarvetta on yli k-m², mikä mahdollistaa uusien päivittäistavarakauppojen sijoittumisen Otaniemen alueelle tai olemassa olevien laajentamisen. Kaavataloudelliset vaikutukset Raide-Jokerin hankesuunnitelman liitteenä on kustannusarvio, jossa kustannukset on esitetty kaduittain. Maarinrannantien kustannus on noin 2,4 miljoona, Vaisalantien noin 1,4 ja Maarintien noin 6,9 miljoonaa euroa. Koko Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 275 miljoonaa euroa. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide-Jokerihanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Maarintien uuden katulinjauksen rakentamisen ja johtojen siirron on alustavasti arvioitu maksavan 2 milj. euroa. Käyttötarkoituksen muuttuminen korttelissa tuo maankäyttösopimustuloja kaupungille, mutta maankäyttösopimustulot eivät kata kadun rakentamisesta ja johtojen siirrosta johtuvia kunnallisteknisiä kustannuksia. Kaavamuutoksen yhdyskuntataloudelliset hyödyt muodostuvat ennen kaikkea kaupunkirakenteen kehittämisestä. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Huoneistohotellin kortteliin on tehty viitesuunnitelma. Perittävät maksut

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 142 Päätöshistoria Senaatti-kiinteistöt on korttelin kaavamuutoksen hakijana maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoon Raide-Jokerin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Maarinaukio - Marplatsen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6952, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että: KL-1-kaavamääräys muutetaan; 1. vähittäiskaupan enimmäispinta-ala muutetaan 500 k-m 2 :ksi 2. poistetaan opiskelija-asuminen Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että: Päätösklemmin 2 loppuun lisätään: siten rajattuna, että nähtäville menevät ne osat, jotka koskevat katualueita ja Raide-Jokerin vaatimia muutoksia. Korttelialueiden käyttötarkoituksen muutokset sekä lisärakennusoikeus tuodaan valmisteluun erikseen laajemman alueen kokonaisuuden tarkastelun myötä. Jäsen Seppo Salo ehdotti jäsen Kimmo Oilan kannattamana, että toimistotilojen autopaikkanormi muutetaan muotoon 1 ap / 50 k-m 2. Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 142 Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Kai Lintusen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy/Jussi Rönkkö, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Karakallio II, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 57. kaupunginosa Karakallio (Kh-asia), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Teija Patrikka, puh Katariina Peltola, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Karakallio II asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Karakallio II - Karabacka II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6981, 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 766,67 euroa, eli yhteensä 4 366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Puheenjohtaja Markkulan ehdotti jäsenten Lahden ja Pöntysen kannattamina, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että tutkitaan uusia ratkaisuja lautakunnan jäsenten esittämiin seuraaviin huoliin: - Esitetyt Bertta-talot ovat liian massiivisia tälle paikalle ja ne poikkeavat tyyliltään liian paljon toteutuneesta rakentamisesta. - Karakallion Huollon toimipiste ei sovellu tähän paikkaan. Palvelupisteen tulisi sijaita Karakallion kaupallisessa ytimessä ja mahdolliset varikkotilat muualla. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 142 vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että tutkitaan uusia ratkaisuja lautakunnan jäsenten esittämiin seuraaviin huoliin: - Esitetyt Bertta-talot ovat liian massiivisia tälle paikalle ja ne poikkeavat tyyliltään liian paljon toteutuneesta rakentamisesta. - Karakallion Huollon toimipiste ei sovellu tähän paikkaan. Palvelupisteen tulisi sijaita Karakallion kaupallisessa ytimessä ja mahdolliset varikkotilat muualla. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Karakallio II, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 6 Karakallio II, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Karakallio II, tapahtumaluettelo - Karakallio II, kaavamääräykset 1 - Karakallio II, kaavamääräykset 2 - Karakallio II, kaavakartta - Karakallio II, ajantasa-asemakaava - Karakallio II, havainnekuva - Karakallio II, yleisnäkymä lounaasta - Karakallio II, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydennysrakentaa Karakalliota rakennus- ja asuntokantaa monipuolistamalla. Tavoitteena on kohtuuhintainen ja hallintamuotojakaumaltaan monipuolinen asuntotuotanto. Tärkeä tavoite on myös toimitilatyöpaikkojen säilyttäminen alueella. Asemakaavan muutoksella laajennetaan korttelialuetta nykyisen asemakaavan puistoalueelle. Muutoksella mahdollistetaan uusia asuinkerrostaloja liikennemelualueella sijaitsevalle puistoalueelle ja siirretään toimitilarakentamisen korttelialue nykyisin pysäköintikäytössä olevalle puistoalueelle. Rakennusoikeutta nostetaan k-m 2. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2, josta k-m 2 on uutta asuntokerrosalaa. Lautakunta edellytti päätöksessään, että ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta lautakunnan käsiteltäväksi valmistellaan Karakallion täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, jonka valmistelu on tarpeen tehdä hyvässä yhteistyössä mm. alueen asukkaiden, asuntoyhtiöiden ja lautakunnan kanssa. Yleissuunnitelman osana tarkastellaan myös meluntorjunnan tarpeita ja toteutustapaa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta on valmisteltu Karakallion täydennysrakentamisselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit ).

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 142 Selvitystä käsiteltiin Karakallion asukasillassa ja lautakunnan infotilaisuudessa Asemakaavamuutoksen yhteydessä laadittua liikenteen toimivuustarkastelua on täydennetty tarkastelulla, jossa on huomioitu myös täydennysrakentamisselvityksen esittämä täydennysrakentamispotentiaali. Turuntien liikennemelu on Karakallion merkittävin melulähde, joka vaikuttaa maankäyttöön Karakallion eteläosissa, muttei kaavamuutoksen alueella eikä Karakallion keskeisillä osilla. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt varata Karakallion Huolto Oy:lle maa-alueita Karakalliosta korttelin laajennuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen paikan suunnittelua varten. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on jatkanut varauspäätöstä , , ja Varaus on voimassa saakka. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Karakallio II - Karabacka II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6981, käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 57. kaupunginosassa Karakallio, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut osa-alueen maanomistajalta. Karakallion Huolto Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n hakemus on saapunut Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 142 Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Karakalliontien ja Rastaalantien liittymän yhteydessä. Liittymä on kaupunkirakenteellisesti tärkeä Karakallion sisääntulokohta. Pääosa noin 1,7 ha suuruisesta kaava-alueesta on tyypillistä taajamalähimetsää. Maasto on koilliseen ja kaakkoon viettävää, heinittynyttä kalliosta rinnettä, jossa kasvaa mäntyjä, pihlajaa, koivua sekä runsaasti katajaa. Liittymän länsipuolella sijaitsee Karakallion Huolto Oy:n noin 300 k-m 2 :n suuruinen vuonna 1969 valmistunut huoltorakennus. Kalasääksentien itäpuolella sijaitsee laajahko pysäköintikenttä. Kaavaalueeseen sisältyy Karakalliontien ja Kalasääksentien katualueita. Bussit liikennöivät Rastaalan- ja Karakalliontietä pitkin ja alueella on pysäkkipari Karakalliontiellä. Kaava-aluetta rajaavan Rastaalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä kaava-alueen kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa Karakalliontien noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kalasääksentien ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet Karakallion keskustaan ja myös Leppävaaran suuntaan. Koulut ja päiväkodit ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Alue rajautuu lännessä Kalasääksentiehen, jonka länsipuolisissa kortteleissa on III IV -kerroksisia asuinkerrostaloja. Itäpuolelle Rastaalantien varteen on 2000-luvulla rakennettu IV-kerroksisia asuinkerrostaloja, joista pohjoisimmissa osa julkisivuista on V-kerroksisia. Alueen välittömässä läheisyydessä on päivittäistavarakauppa ja polttoaineen jakeluasema. Suunnittelualueelle leviää Rastaalantien tieliikennemelua. Korttelin tontin 1 omistaa Karakallion Huolto Oy. Muutoin kaavaalue on Espoon kaupungin omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa Karakallion pohjoispuolella kulkee moottoriväylä- (Kehä II jatke) sekä sen kanssa samansuuntaiset viheryhteystarpeen ja pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin merkinnät. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty valtuustossa , saanut lainvoiman ) alue on varattu asuntoalueeksi, joka kuuluu ryhmään Nykyisellään säilyvät alueet. Niitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Yleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen, jonka ohella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 142 se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu ja sen suuntainen sijainniltaan ohjeellinen virkistysyhteys. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Alueella on voimassa kolme asemakaavaa: Karakallio II (vahvistettu ), Kortteli 57035:n asemakaava ja asemakaavan muutos kortteleissa ja sekä jalankulku- ja puistoalueella (vahvistettu ) ja Karakallio II, muutos (hyväksytty ). Asemakaavoissa alueelle on osoitettu toimisto-, työpaikka- ja huoltorakennusten korttelialue (KTH), puistoaluetta (VP) ja luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL) sekä katualuetta. KTH-korttelialueen rakennusoikeus on määritelty tehokkuuslukuna e = 0.4. Lisäksi autonsäilytyspaikan rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 300 k-m 2. Autopaikkavaatimus on 1 ap / 50 k-m 2. Korttelialueelle on merkitty maanalaiselle johdolle varattu alueen osa. Maanpinnan likimääräiseksi korkeusasemaksi korttelialueella on merkitty + 36,25 (N60). Ajoneuvoliittymän järjestäminen Rastaalantieltä on kielletty. Korttelialueen eteläpuolelle on osoitettu Sääksipolku -niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, joka johtaa Rastaalantien alittavalle jalankulku- pyörätielle (Sääksiportti). Kalasääksentien katualueelle on merkitty maanpinnan likimääräiset korkeusasemat (+ 35,25; + 36,25 ja + 38,25). Kalasääksentien, Karakalliontien risteysalueen, KTH - korttelialueen ja lounaisen puistoalueen toteutus ei vastaa voimassa olevaa asemakaavaa. Kevyen liikenteen alikulkua ei ole toteutettu. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävänäoloaikana jätettiin 5 muistutusta ja saatiin 6 lausuntoa ja 2 kannanottoa. Pääpaino muistutuksissa esitetyssä kritiikissä kohdistui asuinkerrostalojen kokoon ja varjostushaittaan. Huoltotoimintaa ei pidetty paikalle sopivana ja liikennehaitoista oltiin huolissaan. ELY-keskus esitti täsmennyksiä melua koskeviin määräyksiin. Caruna pyysi varaamaan tilan puistomuuntamolle. Tilat ja alueet -yksikkö painotti Rastaalantien alikulun toteuttamisen tärkeyttä. Kaavaa on tarkistettu nähtävänäolon jälkeen seuraavasti: - Asuinkerrostaloja on siirretty etäämmälle toisistaan varjostushaitan vähentämiseksi. Tästä on seurannut, että kaava-aluetta on koilliskulmassa suurennettu pelastusreittiin liittyvän tikasauton nostopaikan verran (180 m 2 ). - Keskimmäistä rakennusta on madallettu yhdellä kerroksella. - Rakennusten itäjulkisivuille on lisätty koko julkisivun mittainen yhden kerroksen sisäänveto.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / Maanpinnan likimääräisen korkeusaseman merkintöjä on tarkistettu, jotta rakennuksia voidaan sovittaa maastoon paremmin. - Rakennusalakohtaisia kerrosaloja on tarkistettu; kokonaiskerrosala on pysynyt samana. - Leikki- ja oleskelualueita on siirretty. - Meluselvitys on päivitetty vastaamaan tehtyjä rakennusalojen muutoksia. Päivitetyn meluselvityksen ja ELY-keskuksen lausunnon perusteella on tarkistettu melua koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Leikki- ja oleskelualueiden melusuojausta on parannettu. - LPA-korttelialueelle on lisätty muuntamon rakennusala. - Kaavamääräyksiin on lisätty velvoite rakentaa kattoterasseja. - Kaavamääräyksiin on lisätty mahdollisuus vähentää pysäköintipaikkoja 20 %, mikäli tontille tulee Espoon kaupungin tuettuja vuokra-asuntoja. - KTY-korttelialueen rakennusalaa on siirretty ja pohjoisosaan osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa. - Lisätty avovarastointikielto. - Pihoja ja niiden käyttöä koskevia kaavamääräyksiä on täsmennetty pihan vehreyden ja toiminnallisuuden parantamiseksi. - On tehty teknisiä tarkistuksia kaavakartalle. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Karakallion viimeaikainen täydennysrakentaminen on mahdollistanut kaupunginosan asukasmäärän pysymisen noin asukkaan tasolla, mutta asukasmäärä ei ole riittänyt tukemaan palveluiden säilymistä. Kaava-alueella on nykyisin työpaikkatoimintaa ja muutoksen tavoitteena on jatkossakin mahdollistaa toimitilatyöpaikkojen sijoittuminen alueelle. Kaavamuutosalueen kaupunkirakenteellinen sijainti on luonteva tehostavan täydennysrakentamisen paikka. Alue sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähelle. Melusuojauksen sisältävällä kaavaratkaisulla voidaan liikennemelulle alttiille alueelle sijoittaa asumista. Bertta-konsepti Kaavamuutosehdotus on suunniteltu toteutettavaksi Bertta-konseptilla. Bertta-kerrostaloissa lähtökohtana on hyödyntää pieniä rakennuspaikkoja sijoittamalla autopaikat rakennuksen alakerroksiin ja mitoittaa rakennuksen runko tämän mukaan. Asuntojen kohtuuhintaisuuteen pyritään kahdeksan kerroksisella keskikäytäväratkaisulla, jossa yhdellä hissillä palvellaan kerrostasanne tehokkaasti. Rakennukset hyötyvät rinnemaastosta, jossa

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 142 pysäköintikerroksiin voidaan järjestää ajoyhteys ilman merkittäviä ramppeja. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 1,7 ha ( m 2 ). Siitä noin 0,52 ha on uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), noin 0,23 ha toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), noin 0,24 ha asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH), noin 0,11 ha autopaikkojen korttelialuetta (LPA), noin 0,07 ha puistoa (VP) ja noin 0,56 ha katualuetta. Kaava-alueen yhteenlaskettu kerrosala on k-m 2, mikä vastaa aluetehokkuutta ea = 0.7. Uuden asuinrakentamisen rakennusoikeus k-m 2. Asuinkerrostalojen ja sitä palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen korttelitehokkuus on noin ek = Uusi asuinkerrosala vastaa noin 220 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Kaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa on 162 asuntoa. Toimitilarakennusten rakennusoikeus on k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Kortteliin osoitettu uusi asuinkerrostalojen korttelialue on jaettu kolmeksi ohjeelliseksi tontiksi, joille on esitetty kolmen asuinkerrostalon rakennusalat. Kerrostalot on sijoitettu siten, että naapurustolla säilyy näkymiä talojen väleistä eikä Kalasääksentielle muodostu suljettua katukuilua. Rakennusmassoja on jäsennöity ja sovitettu ympäristöönsä erilaisilla enimmäiskerrosluvuilla. Rakennuksissa on IV - VIII- kerroksisia osia. Pohjoisimman ja eteläisimmän kerrostalon päämassan suurin sallittu kerrosluku on VIII, keskimmäisen VII. Itä- ja länsijulkisivut ovat pitkältä osalta päämassaa kerroksen matalampia ja lisäksi koillis- ja lounaiskulmat kaksi- tai kolme kerrosta päämassaa matalampia. Kerrostalojen julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja, tehosteena voidaan käyttää myös muita materiaaleja ja värejä. Kerrostalojen ylimmän kerroksen tulee julkisivukäsittelyltään ja - jäsentelyltään erota peruskerroksista. Pysäköintitilojen julkisivut tulee toteuttaa rakennuksen pääjulkisivun laatutason mukaisena. Talousrakennusten kattopinnat tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana kattorakenteena. Melusuojaustoimenpiteenä on määrätty parvekkeet lasitettaviksi. Tietyillä osilla julkisivuja parvekerakenteille on lisäksi annettu äänitasoerotus, joka tulee saavuttaa. Piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi eikä asuinkerrostalojen, asumista palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen ja autopaikkojen korttelialueiden välisiä tontinrajoja ei saa aidata. Pihan yleisilmeen tulee olla vehreä. Kalasääksentien puoleisille V- ja VIkerroksisten rakennusalojen kattotasanteille tulee rakentaa kattoterasseja asukkaiden yhteiskäyttöön. Rastaalantien puoleiselle sivulle sekä eteläosaan on rakennettava melueste, jonka tulee olla pääosin kiviaineista. Melueste tulee jäsennöidä läpinäkyvin osin, pintakäsittelyin sekä muuriin

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 142 liittyvin istutuksin. Maastoa joudutaan muokkaamaan ja kaavassa on osoitettu maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Meluesteet, pengerrykset ja tukimuurit tulee toteuttaa korkeatasoisesti yhtenäisen pihasuunnitelman mukaan. Asuinkerrostalojen korttelialueen yhteenlaskettu kerrosala on k-m 2. Kaavaa toteutettaessa nykyinen huoltorakennus puretaan. Huoltorakennuksen tontilla saattaa esiintyä maaperän pilaantuneisuutta ja kaavassa määrätään maaperä tutkittavaksi ja tarvittaessa puhdistettavaksi. Kaavamuutoksessa annetaan lisäksi määräyksiä mm. lisärakennusoikeuksista, pysäköinnistä, ilmanvaihdon tuloilman otosta ja hulevesistä. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue palvelee viereistä asuinkerrostalojen korttelialuetta. Korttelialueet liittyvät toisiinsa ja niiden piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Asuinkerrostalojen, asumista palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen ja autopaikkojen korttelialueiden välisiä tontinrajoja ei saa aidata. AH-korttelialueen kautta on osoitettu ajoyhteydet asuinkerrostalojen alimpiin kerroksiin suunniteltuihin pysäköintitiloihin siten, että kulku asunnoista leikki- ja oleskelualueille voidaan järjestää risteämättä ajoyhteyden kanssa. Osalle Kalasääksentien puoleista rajaa tulee rakentaa pääosin kiviaineinen melueste, joka suojaa erityisesti AHkorttelialueelle sijoitettuja leikki- ja oleskelualueita. Korttelialueelle saa rakentaa muuriin yhdistettyjä talousrakennuksia yhteensä enintään 80 k-m 2 :n verran. Talousrakennusten kattopinnat tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana viherkattorakenteena. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina on istutettava ja pihan yleisilmeen tulee olla vehreä. Leikki- ja oleskelualueet tulee erottaa pensasistutuksin liikennöitävistä alueen osista. Maantasoon sijoitettavat pysäköintipaikat tulee jäsennellä istutuksin. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Autopaikkojen korttelialueelle saa sijoittaa asuinkerrostalojen korttelialueen autopaikkoja. Korttelialueelle saa rakentaa II tasoisen pysäköintilaitoksen. Korttelialueelle on osoitettu rakennusalat talousrakennukselle ja muuntamolle sekä asuinkerrostalolle johtava jalankululle varattu alueen osa. Talousrakennus on viitesuunnitelmissa osoitettu asuinkerrostalojen käyttöön; kaavamääräyksellä on sallittu esimerkiksi jätehuoltotilojen sijoittaminen kiinteistöjen välisin sopimuksin toiselle tontille. Maantasoon sijoitettavat pysäköintipaikat tulee jäsennellä istutuksin. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Kalasääksentien länsipuolelle Karakalliontien kulmaukseen nykyiselle pysäköintikentälle on sijoitettu toimitilarakennusten korttelialue.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 142 Rakennusoikeutta on osoitettu k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennus sijoittuu Kalasääksentien puolella samaan linjaan kuin pohjoispuoleinen asuinkerrostalo. Julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja, joissa voidaan käyttää tehosteena myös muita materiaaleja ja värejä. Autopaikat ja huoltokalusto sijoittuvat pysäköimispaikalle (p), joka rajataan katukuvaa huolittelevalla ja kulkemista ohjaavalla muurilla. Korttelinosan olemassa olevan asuinkerrostalon puoleiselle pohjoissivulle on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Maantasoon sijoitettavat pysäköintipaikat tulee jäsennellä istutuksin. Puisto (VP) Karakalliontien varren puustoinen osa-alue, joka luontevasti liittyy Poutahaukanpolun länsipuoleiseen Sääksipuistoon, on osoitettu puistoksi. Katualueet Voimassa olevan asemakaavan jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue, Sääksipolku, ja Karakalliontien eteläpuoleinen pieni luonnonmukaisena säilytettävä puistoalue (PL) muutetaan Karakalliontien katualueeksi. Luonnonmukaisena säilytettäväksi kaavoitettu puistoalue on nykyisellään huoltoasematonttia reunustavaa piennaraluetta, jota ei käytännössä voida säilyttää luonnonmukaisena. Katusuunnitelmissa määritellään katualueen sisäinen toiminnallinen jako jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken. Jalankulku- ja pyöräily-yhteys on tarkoitus säilyttää Karakalliontien varressa. Kalasääksentien katualuetta muutetaan vastaamaan toteutunutta, nykyistä katulinjausta. Kalasääksentien ja Karakalliontien katualuerajauksia on tarkistettu. Katualueessa on varauduttu Rastaalantien alikulun toteuttamiseen. Korkeusmerkinnät on kaavasta poistettu; Kalasääksentien tasausta on suunniteltu loivennettavaksi. Kadun tasaus suunnitellaan tarkemmin katusuunnitelmassa. Liikenne Kaavamuutosalueen ja sen läheisyyden liikennejärjestelyitä on tutkittu kaavatyön yhteydessä. Liikennejärjestelyihin on esitetty liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Kalasääksentien yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä on suunniteltu levennettäväksi 3,5 metriseksi ja kadun tasausta on suunniteltu loivennettavaksi, jotta esteettömyyden perustaso täyttyy. Lisäksi Kalasääksentien katualueelle on suunniteltu yleisiä pysäköintipaikkoja vierailijoita varten. Kalasääksentien parantaminen ei vaadi Kalasääksentien katualueen muuttamista asemakaavassa, vaan parantamistoimet voidaan toteuttaa voimassa olevan asemakaavan katualueella. Karakalliontien ajorataa on siirretty hieman etelämmäksi, jolloin bussipysäkille ja sen ohittavalle yhdistetylle jalankulku- ja pyörätielle on

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 142 saatu enemmän tilaa. Kalasääksentien liittymän kohdalle Karakalliontien ylittävä suojatielle on suunniteltu keskisaareke, jolloin kadun ylitys helpottuu ja turvallisuus paranee. Rastaalantien alikulun toteuttamismahdollisuudet on varmistettu. Liikennejärjestelyiden parantaminen vaatii katusuunnitelmien laatimisen. Uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa katuverkon muuhun liikenteeseen. Uuden maankäytön liikennetuotos on arvioitu olevan alle 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen 2035 mukaan Rastaalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, Karakalliontien noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kalasääksentien ajoneuvoa vuorokaudessa. Toimivuustarkastelujen (WSP ) mukaan uusi maankäyttö ei muodosta ongelmaa läheisen katuverkon liikenteen toimivuudelle. Palvelutaso Karakalliontien ja Kalasääksentien sekä Karakalliontien ja Rastaalantien liittymissä pysyy hyvänä lukuun ottamatta aamuhuipputuntia vuonna 2035, jolloin Karakalliontien ja Rastaalantien liittymän palvelutaso on tyydyttävä. Rastaalantien ja Rastaspuistontien liittymän palvelutaso heikkenee vuoden 2035 tilanteessa ja palvelutason parantamiseksi liittymään suositellaan valo-ohjausta. Palvelutason heikkeneminen johtuu suureiksi osaksi liikenteen yleisestä kasvusta. Nähtävänäolon jälkeen on tehty liikenteellisiä lisätarkasteluja, joissa on huomioitu Karakallion täydennysrakentamissuunnitelma mukaan lukien päiväkodin laajennus. Lisätarkastelujen mukaan liikenteen toimivuus on erittäin huono kaiken täydennysrakentamissuunnitelman mukaisen rakentamisen toteuttamisen jälkeen. Parannustoimenpiteiden ja liittymien valo-ohjauksen jälkeen liikenteen toimivuus voidaan kuitenkin turvata. Pysäköinti Autopaikkojen vähimmäismäärät: - AK-korttelialueella 1 ap / 85 k-m 2 (eli yhteensä 125 ap), kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. - KTY-korttelialueella 1ap / 50 k-m 2 (eli yhteensä 23 ap). Jos tontilla on Espoon kaupungin tuettuja vuokra-asuntoja, sen pysäköintipaikkojen määrää voidaan vähentää 20 %. KTY-korttelialueella vaadituista autopaikoista on rakennettava vähintään kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Asumisen osalta liikkumisesteisten autopaikkojen vähimmäisvaatimukset tulevat Espoon rakennusjärjestyksestä, jonka mukaan asuinrakennusten korttelialueella tulee rakentaa vähintään yksi liikkumisesteisen autopaikka 30 autopaikkaa kohden. Liikkumisesteisten autopaikat tulee sijoittaa niiden käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 142 Yleistä pysäköintiä, joka palvelee muun muassa alueella vierailevia, on mahdollista toteuttaa Kalasääksentien katualueelle kadunvarsipysäköintinä. Yleistä pysäköintiä tulee toteuttaa alueelle ohjeen mukaan 1 ap / k-m 2, mikä tarkoittaa autopaikkaa. Suunnitelmassa on esitetty kadunvarteen 16 autopaikkaa, jotka palvelevat sekä uutta maankäyttöä, että jo olemassa olevaa maankäyttöä. Polkupyörien vähimmäismäärät: - AK-korttelialueella 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Normin 1 pp / 30 k-m 2 mukaisten pyöräpaikkojen (354 pp) tulee olla katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. - KTY-korttelialueella 1 pp / 80 k-m 2 eli yhteensä 15 pyöräpaikkaa. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset ja suunnitelmat Kaavatyön yhteydessä on laadittu viitesuunnitelmat (Optiplan Oy , Arkkitehtitoimisto Eero Korosuo Ky , tarkistettu ) ja korttelisuunnitelma (Optiplan Oy ) sekä seuraavat selvitykset: - Luontoselvitys Espoon Karakallion asemakaava-alueilla vuonna 2015 (Ympäristötutkimus Yrjölä ) - Maaperäolosuhteet, alustava hulevesisuunnitelma (Geotek Oy ) - Karakallion täydennysrakentaminen, liikenteen toimivuustarkastelut sekä toimenpidetarkastelut, WSP Finland Oy, Kalasääksentien parantamissuunnitelma ja Rastaalantien alikulkuvaraus (WSP ) - Rastaalantien alikulku, alikulkusuunnitelman tarkentaminen yleissuunnitelmatasoiseksi (WSP ) - Karakalliontien alikulku ja Kalasääksentie, alustava johtosiirtotarkastelu (WSP ) - Tieliikenteen meluselvitys, Karakallion Bertat (Akukon ) - Varjoanalyysi, animaatiot, (Optiplan , , ) - Varjostustutkielmat (Optiplan ) Meluselvityksen (Akukon Oy, ) mukaan asuinkorttelin Rastaalantien ja Karakalliontien puolelle sekä osalle Kalasääksentien puoleista rajaa tarvitaan noin 1,2-2,1 m korkuinen melueste, jotta leikki- ja oleskelualueilla saavutetaan melutasojen ohjearvot. Meluselvityksen mukaan kaavassa osoitetuille leikki- ja oleskelualueille ei esitetyt meluesteet toteutettuna ulotu ohjearvoja ylittävää liikennemelua. Lisäksi selvityksen mukaan parvekkeet täytyy lasittaa. Osalla pohjois- ja

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 142 itäjulkisivuja parvekkeiden lasituksen ääneneristävyys tulee olla vähintään 12 db. Uudet rakennukset toimivat meluesteinä Kalasääksentien länsipuolella olemassa olevien asuinrakennusten kohdalla. Meluselvityksen mukaan KTY-korttelialueelle suunnitellun Karakallion Huollon huoltoliikenne ei vaikuta melutasoihin Kalasääksentien varrella olevien rakennusten kohdalla. Selvityksen mukaan uusi rakentaminen ei vaikuta Rastaalantien itäpuolelle kohdistuviin melutasoihin. Kalasääksentien puolella julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melutasot pienentyvät kaavan toteuttamisen myötä nykytilanteeseen verrattuna. Rakennukset ovat vähintään noin 10 m päässä Rastaalantien ajoradan reunasta. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ilmanlaatuvyöhykkeiden minimiarvot täyttyvät. Rakennuksien tuloilman suodatukseen ja sijoitteluun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota liikenteen aiheuttamisen epäpuhtauksien takia. Leikki- ja oleskelualueet sijaitsevat yli 33 m päässä Rastaalantien ajoradasta ja niiden osalta täyttyy ilmanlaatuvyöhykkeiden suositusetäisyys. Kaavamääräyksissä on huomioitu melu- ja ilmanlaatuasiat. Asuinkerrostalojen korttelialueen ja katualueen aluevarauksessa on varauduttu Rastaalantien alikulkuun. Hulevesistä on annettu määräyksiä, joiden mukaan hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. Ratkaisuilla pyritään edistämään imeytymistä. Tavoitteena on Espoon hulevesiohjelman mukaisesti hulevesien hallinnan parantaminen, hulevesitulvien vähentäminen ja hulevesien laadun aiheuttamien haittojen ehkäisy ympäristössä Karakallion alueilta ei löytynyt erityisesti suojeltavia luontotyyppejä, lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, liito-oravaa eikä erityisesti suojeltavia lintulajeja. Luontoselvityksen perusteella mitään alueen osista ei ole tarpeen suojella kaavamuutoksissa. Riittävien viheralueiden säilyttäminen asutuksen keskellä kuuluu hyvän kaavoituksen keskeisiin periaatteisiin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta on valmisteltu Karakallion täydennysrakentamisselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit ). Selvityksessä on kokonaisvaltaisesti tarkasteltu Karakallion täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa selvityksen kanssa. Maaperän pilaantuneisuus Huoltotontilla sijainneiden öljysäiliöiden vuoksi kaavassa on velvoitettu ennen rakentamista selvittämään maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja tarvittaessa puhdistamaan maaperä.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 142 Päätöshistoria Kaavatalous Kaava-alue on suurimmaksi osaksi Espoon kaupungin omistuksessa. Kaavan aiheuttamat kustannukset koostuvat pääsääntöisesti katulinjauksiin sekä tulevaan alikulkuun liittyvistä töistä. Kaavan tulot koostuvat tontinmyynti- ja alueidenvaihtotuloista. Espoon kaupungin kannalta tulot ylittävät kustannukset, joten hanke on kaavataloudellisesti positiivinen. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman on laatinut Optiplan Oy. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Karakallio II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karakallio II - Karabacka II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6981, joka käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Kristolan kannattamana, että asemakaava laitetaan nähtäville seuraavin lisäpäätöksin: Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen tämän asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta lautakunnan käsiteltäväksi valmistellaan Karakallion täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, jonka

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 142 valmistelu on tarpeen tehdä hyvässä yhteistyössä mm. alueen asukkaiden, asuntoyhtiöiden ja lautakunnan kanssa. Yleissuunnitelman osana tarkastellaan myös meluntorjunnan tarpeita ja toteutustapaa. Karakallio kaipaa elinympäristön ja olemassa olevan rakennuskannan osittaista uudistamista ja täydentämistä, jotta alueen elinvoimaisuus saadaan paranemaan siksi yleissuunnitelman laadintaa ja muita toimenpiteitä on syytä kiirehtiä. Yleissuunnitelmasta voi aiheutua tähän asemakaavaan merkittäviäkin muutostarpeita. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Karakallio II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karakallio II - Karabacka II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6981, joka käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen tämän asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi valmistellaan Karakallion täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, jonka valmistelu on tarpeen tehdä hyvässä yhteistyössä mm. alueen asukkaiden, asuntoyhtiöiden ja lautakunnan kanssa. Yleissuunnitelman osana tarkastellaan myös meluntorjunnan tarpeita ja toteutustapaa. Karakallio kaipaa elinympäristön ja olemassa olevan rakennuskannan osittaista uudistamista ja täydentämistä, jotta alueen elinvoimaisuus saadaan paranemaan siksi yleissuunnitelman laadintaa ja muita toimenpiteitä on syytä kiirehtiä. Yleissuunnitelmasta voi aiheutua tähän asemakaavaan merkittäviäkin muutostarpeita. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 142 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Karakallio II asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Karakallio II - Karabacka II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6981, 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 766,67 euroa, eli yhteensä 4 366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn kuluessa varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko varapuheenjohtajan Kirsi Louhelaisen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Karakallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 57. kaupunginosa Karakallio, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Mika Heikkilä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Karakallion asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karakallio - Karabacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6997, 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Karakallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 8 Karakallio, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Karakallio, tapahtumaluettelo - Karakallio, kaavamääräykset - Karakallio, kaavakartta - Karakallio, ajantasa-asemakaava - Karakallio, havainnekuva - Karakallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin omistamaa vuokra-asuntotarjontaa muuttamalla maantasopysäköintiin nykyisellään käytetty alue asuinrakentamiseen. Hanke eheyttää ja uudistaa samalla

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 142 Karakallion läntisen sisääntulon kaupunkikuvaa, sekä nostaa olevan korttelin pysäköintiratkaisun laatutasoa. Espoon Asunnot on kaavahankkeen hakija. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Karakallio - Karabacka asemakaavan muutos 57. kaupunginosa, Karakallio. Osa korttelia sekä virkistysaluetta. Muutetaan vahvistettua asemakaavaa aluenumero Karakallio. Hyväksytty Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon Asunnot Oy:ltä hakemuksella Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Karakalliontien ja Lähderannantien kaakkoiskulmauksessa. Suunnittelualue käsittää Karakalliontien varteen sijoittuvan pysäköintialueen, sen luonnontilaista reunavyöhykettä kevyenliikenteen yhteyksineen sekä itäosassa kaksi 1960-luvun kerrostaloa pihoineen. Alueelle ja sen naapurustoon, itä- ja pohjoispuolelle sijoittuu kuusikerroksista 1960-luvun asuinkerrostalorakentamista. Karakalliontie on Karakallion alueelle keskeinen katuyhteys. Kaava-alueen pohjoispuoliset Karakalliontien varren kerrostalot ovat pistetaloja ja alueen itäpuoliset ns. lamellitaloja. Etelä- ja länsipuolella on luonnontilaista aluetta kallioineen.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 142 Suunnittelualue on suoraan tai välillisesti Espoon kaupungin omistamaa (tontti 57002:1 on Espoon kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön Espoon Asunnot Oy:n omistama). Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi, joka kuuluu ryhmään Nykyisellään säilyvät alueet. Niitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Laadittu kaavamuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava Karakallio (hyväksytty ja vahvistettu ). Suunnittelualueelle on asemakaavassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) sekä luonnontilassa säilytettävä puistoaluetta (PL). AK-korttelialueella rakennusoikeutta on k-m 2. Kaavassa sallitut lastentarha ja osan pysäköintipaikoista toteuttaminen katettuina eivät ole toteutuneet. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Suunnittelijoiden vastaanotto järjestettiin Karakallion koululla klo OAS on ollut nähtävillä , ja osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä kirjallista mielipidettä ja yksi kannanotto. Palautteessa suhtaudutaan kriittisesti kaavamuutokseen. Siinä arvostetaan alueen alkuperäistä väljyyttä ja avaruutta, tuodaan esiin rakennusvaiheen ympäristöhaittoja sekä toteutuneen kohteen varjostusvaikutusta ja vaikutuksia näkymiin, pelätään liikenteellisen toimivuuden laskevan. Palautteessa kyseenalaistetaan myös alueen palvelujen tarvetta sekä peräänkuulutetaan laajemman suunnittelun

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 142 tarvetta. Palautteessa osoitetaan toisaalta ymmärrystä myös täydennysrakentamisen ja palvelujen merkitykselle alueen kannalta. Palautteeseen perustuen uuden korttelin varjostusvaikutuksesta on tehty varjostusselvitys. Uusien talojen sijoittelussa on pyritty huomioimaan sekä naapurikortteleiden näkymät että valon saanti. Kaavaan on sisällytetty rakentamistapaa ja lähiympäristön suunnittelua ohjaavia kaavamääräyksiä. Korttelisuunnitelmaa on tarkennettu pohjautuen uusiin ohjeisiin autopaikkojen osoittamistarpeesta, näin pysäköintikellaria on voitu pienentää itäreunastaan jonkin verran ja itäreunan olevan kerrostalon suuntaan on saatu maantasossa lisää väljyyttä. Kaavan laadinnan yhteydessä on tehty liikenteenmeluselvitys ja - päästöarvio, arvioitu liikenteen toimivuus sekä järjestelyt Karakalliontien ja Lähderannantien osalta. Samoin on tehty luontoselvitys. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta on valmistunut Karakallion täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti selvittävä konsulttityö (Karakallion täydennysrakentaminen, täydennysrakentamisselvitys, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2016). Kaavamuutos on huomioitu selvityksessä. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin omistamaa vuokra-asuntotarjontaa muuttamalla maantasopysäköintiin nykyisellään käytetty alue asuinrakentamiseen. Kaavamuutos täydentää nykyistä kaupunkirakennetta mahdollistaen asumista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL -toteutusohjelman mukaisesti. Kaavamuutoksella parannetaan Karakallion palveluiden kehittymisedellytyksiä asukasmäärää lisäämällä. Kaavamuutos kehittää kaupunkikuvaa ja mahdollistaa myös toimitilojen sijoittumista alueelle. Asemakaavan muutoksella laajennetaan korttelialuetta voimassa olevan asemakaavan puistoalueelle. Muutoksella mahdollistetaan uusi asuinkerrostalokokonaisuus ja nostetaan korttelin olevien asuinkerrostalojen pysäköinnin laatutasoa. Rakennusten kerrosluku ja massoittelu mukailee ympäristön asuinrakentamista. Korttelialueen laajennuksesta huolimatta virkistysalueen yhtenäisyys ja oleva kevyenliikenteenyhteys säilyy. Uutta kolmen talon muodostamaa taloryhmää kytkee toisiinsa ja kokonaisuudeksi kaksikerroksinen kellaripysäköinnin rakennusala, jonne sijoitetaan sekä olevien että uusien talojen autopaikat. Pysäköintikellarin päälle sijoittuu talopiha oleskeluineen ja leikkialueineen. Ajo pysäköintiin tapahtuu nykyratkaisun mukaisesti Karakalliontieltä.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 142 Kerrostalojen suurin sallittu kerrosluku on oleva lähiympäristön rakennuskanta ja kaava-alueen rinnemaasto huomioiden (1/2) VII. Kaksi pohjoisinta taloa asettuvat Karakalliontien varteen ja rajaavat katutilaa. Eteläisin talo sijoittuu kalliomaisemaan, virkistysalueen reunaan. Kaavassa on osoitettu maanpinnan ja kansipihan likimääräisiä korkeusasemia perustuen viitesuunnitelmaan. Korttelin olevien rakennusten osalta kaava, lukuun ottamatta pysäköintinormin päivitystä, on ensisijassa toteava. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2,0 ha, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta vajaa noin 1,6 ha ja virkistysaluetta vajaa 0,5 ha. Kaavanmuutoksessa virkistysaluetta noin 0,2 ha muuttuu korttelialueeksi. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2, ja aluetehokkuus on e = Asuinkerrostalojen korttelialueen korttelitehokkuus (ek) ja tonttitehokkuus (et) = Kaavassa on osoitettu uutta asumista yhteensä k-m 2, mikä mahdollistaa uuden asunnon, jos asuntojen keskipinta-ala on noin 50 m 2. Olevaa asumista on k-m 2 ja 93 asuntoa. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallitaan lisärakennusoikeutta asumista palveleville tiloille sekä asuntojen työtiloille ja pysäköintitiloille, samoin Karakalliontien suuntaan ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvia liike-, palvelu-, ja toimistotiloja korkeintaan 5 % korttelin kokonaiskerrosalasta. Kokonaiskerrosala vastaa noin asukasta, josta uusia noin puolet eli (mitoitusarvoilla noin k-m 2 / asukas). Pysäköinti Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 85 k-m². kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto. Espoon asunnoille saadaan 20 % lievennys autopaikkanormista. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / 30 k-m² kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Vähintään puolet pyöräpaikoista katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaan kaavamuutoksen hankkeelle vaaditaan noin 8 yleistä pysäköintipaikkaa (1 ap / k-m 2 ). Lähialueella on tällä hetkellä riittävästi yleisiä autopaikkoja mm. kadunvarsilla ja erillisillä LP-alueilla. Karakallion keskusta kaavamuutoksen (kaava nro ) ja Karakallion täydennysrakentamisen yhteydessä tarkastellaan alueen yleisen pysäköinnin järjestelyitä tulevaisuudessa

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 142 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa suoraan tai välillisesti. Espoon kaupungin kannalta hanke on kaavataloudellisesti positiivinen. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelin viitesuunnitelman on laatinut Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy. Perittävät maksut Hakija(t) ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Karakallion asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karakallio - Karabacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6997, 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 142 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko varapuheenjohtajan Louhelaisen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija(t) - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 226 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / / Karakallion täydennysrakentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Tarja Pennanen, puh nimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Karakallion päivätyn täydennysrakentamisselvityksen otettavaksi huomioon Karakallion tulevissa asemakaavan muutoksissa ohjaavana ja kehittyvänä kokonaissuunnitelmana, 2 toteaa, että täydennysrakentamisella kehitetään Karakallion alueen yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti, 3 edellyttää vuoropuhelun jatkamista Karakallion asunto-osakeyhtiöiden omistajien kanssa kiinteistöjen kehittämisestä ja että, 4 Karakallion täydennysrakentamisesta järjestetään asukastilaisuus, jossa esitellään asunto-osakeyhtiöiden näkemyksiä kiinteistöjensä kehittämistavoitteista sekä asukkailta saatujen palautteiden pohjalta tarkistettua Karakallion täydennysrakentamisselvitystä. Käsittely Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että Karakalliosta tehdään täydennysrakentamisen pilottikohde. Koska varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotusta myös vastustettiin, totesi puheenjohtaja Markkula, että siitä on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne jotka kannattavat lisäystä äänestävät Jaa, ja ne jotka vastustavat, Ei. Nimenhuutoäänestyksessä lisäyksen puolesta Jaa äänestivät jäsenet

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 226 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 142 Pöntynen, Karhu, Lahti, varajäsen Haapsaari, Nevanlinna, varapuheenjohtaja Louhelainen, Salo, Ahlman, Oila; Päivinen, Lintunen ja puheenjohtaja Markkula (12). Vastaan äänesti jäsen Palomäki (1). Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdellatoista äänellä yhtä vastaan hyväksyneen varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdottaman lisäyksen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Karakallion päivätyn täydennysrakentamisselvityksen otettavaksi huomioon Karakallion tulevissa asemakaavan muutoksissa ohjaavana ja kehittyvänä kokonaissuunnitelmana, 2 toteaa, että täydennysrakentamisella kehitetään Karakallion alueen yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti, 3 täydennysrakentamisen selvityksiin tulee sisällyttää myös energiatehokkuuden parantaminen, 4 edellyttää vuoropuhelun jatkamista Karakallion asunto-osakeyhtiöiden omistajien kanssa kiinteistöjen kehittämisestä ja että, 5 Karakalliosta tehdään täydennysrakentamisen pilottikohde. Oheismateriaali Selostus - Karakallion täydennysrakentamisselvitys Karakallion täydennysrakentamisselvityksen tavoitteena on mahdollistaa Karakallion kehittyminen osana tulevaisuuden Espoota sekä taata riittävä asukasmäärä alueella ja sitä kautta mahdollistaa alueen palvelutason säilyminen. Suunnitelmassa on osoitettu laajamittaisen uudisrakentamista, jotta Karakallion imagoa saadaan vahvistettua ja palvelut turvattua tulevaisuudessa.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 226 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 142 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Lähderannantie, Rastaalantie ja Turuntien välisellä alueella. Alueen keskellä kulkee itälänsisuuntainen Karakalliontie, joka toimii alueen kokoojakatuna. Samalla tiellä kulkee joukkoliikenne. Kortteleiden liikenne on järjestetty pääosin ulkosyötteisenä, joka mahdollistaa autottomien vyöhykkeiden syntymisen kortteleiden väliin. alueelle on tyypillistä, että autottomilla vyöhykkeillä kulkee pitkiä suoria kevyenliikenteen raitteja. Merkittävimmät virkistysreitit kulkevat suunnittelualueen pohjoispuolella. Karakallion on rakentunut pääasiassa ja 1970-lukujen aikana. Vanhin rakennus on luvulta oleva Rastaalan koulun rakennus alueen koillisosassa lukujen välisenä aikana alueelle on rakentunut yksittäisiä rakennuksia aivan alueen keskustan tuntumaan. Alueella on kaksi koulua. Päiväkotitarjonta tulee lisääntymään uuden päiväkodin valmistuttua olemassa olevan tilalle Karakallion asukasmäärä on noin 3200, josta yli 65-vuotiaita on 26 %. Alle 18-vuotiaita on noin 20 % asukasmäärästä. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet ostoskeskukseen. Alueella on vireillä asemakaavamuutoksia, mitkä on huomioitu täydennysrakentamisselvityksessä. Karakallion kehittäminen Karakallion täydennysrakentamisen suunnitelmalla luodaan puitteita alueen luontevalle kehittämiselle sekä uudisrakentamiselle. Uusi rakentaminen tulee täydentämään Karakallion asuinaluetta ja tuo kaupunkitilojen aktivoinnilla sekä omaleimaisella arkkitehtuurillaan

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 226 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / 142 luonnetta kaupunginosalle. Suunnitelman toteutuksen kannalta oleelliset lähtökohdat ovat Karakalliontien osittainen uudelleen linjaus sekä olemassa olevien kävely- ja pyöräilyreittien vahvistaminen. Karakalliontien linjausta muuttamalla luodaan isompia yhtenäisiä rakentamiselle soveltuvia aloja. Toimenpiteellä Karakalliontien luonnetta muutetaan läpiajokadusta aluetta yhdistäväksi kaupunkimaiseksi katutilaksi. Rakentaminen sijoittuu kadun varteen, jolloin rakentamisen määrä olemassa olevien rakennusten lomassa on maltillisempaa. Karakalliontien varrella olevien pistetalojen arkkitehtuuri on ilmeeltään yhtenäistä, jotta kaupunkikuvasta tulee rauhallinen ja paikkaan sopiva. Kauttaaltaan alueen materiaali- ja värivalinnoissa pyritään harmoniseen ja rauhalliseen, alueen maisemaa ja henkeä kunnioittavaan yleisilmeeseen. Suunnitelma on vain varovasti ottanut kantaa asunto-osakeyhtiöiden (as oy) kiinteistöihin. Tällä ei kuitenkaan ole poissuljettu as oy:en kehittämistä mahdollisuutta, vaan tavoitteena onkin kartoittaa näiden tahojen tulevaisuudennäkymiä. Suunnitelmassa esitetyt kiinteistöjen täydennysrakentamisen toimenpiteet eivät myöskään pois sulje kiinteistöjen kehittämistä toisella tavalla, enemmänkin esitetyt keinot voidaan nähdä keskustelun avauksena. Näitä kehittämiskeinoja ovat muun muassa tonttien täydennysrakentaminen rivitaloilla ja hissittömien talojen korottaminen. On myös mahdollista kokonaan uudisrakentaminen olemassa olevan rakennuksen tilalle, mitä tässä suunnitelmassa ei ole esitetty, mutta mikä voi nousta esille as.oy:n kanssa käydyssä keskusteluissa. Karakallio säilyy edelleen puistojen ympäröimänä asuinalueena. Alueen sisäisiä puistoja kehitetään kaupunkipuistoina. Alueelle ominaista kävely-ympäristöä vahvistetaan. Kävely-ympäristön ulottaminen yhtenäisenä Rastaalan koululta Karakallion ostoskeskuksen läpi Karakallion koululle on tärkeä kokoava teema alueella. Mitoitus Karakallion täydennysrakentamisselvityksessä ilmenee, että alueen asuinkerrosneliömäärä on mahdollista kasvattaa noin k-m 2 alueen ominaispiirteitä kunnioittaen. Luku tarkentuu asemakaavoitusten myötä. Selvitykset Karakallion alueesta on tehty luontoselvitys Espoon Karakallion asemakaava-alueilla vuonna 2015 (Ympäristötutkimus Yrjölä )

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue , 10. kaupunginosa Otaniemi, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Keilaniemen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6954, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Liite Oheismateriaali 9 Keilaniemi, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Keilaniemi, tapahtumaluettelo - Keilaniemi, kaavamääräykset - Keilaniemi, kaavakartta - Keilaniemi, ajantasa-asemakaava - Keilaniemi, ote Raide-Jokerin hankesuunnitelmasta

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 142 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyisiä asemakaavoja siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus sijoittuu katualueelle. Keilaniemeen rakennetaan Raide-Jokerin päätepysäkki. Kaava-alueen koko on noin 2 ha. Kaupunginhallitus päätti , että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Viranomaisneuvottelu Raide-Jokeriin liittyvistä asemakaavoista Espoossa on pidetty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Raide-Jokeria varten laadittavat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelmaan Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Keilaniemen kaavamuutoksen uudelleen valmisteltavaksi Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi , ohjeena koskien Raide-Jokerin jatkovalmistelua tekniselle toimialalle: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää teknisen keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, esimerkiksi Vermontie / Ravitie-alueen, Alberganesplanadin ja Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellään Raide-Jokerin kokonaisuuden lisäksi tätä kaavaa koskien visio Keilaniemen kehittämisestä. Kaavaehdotus antaa hankesuunnitelman mukaiselle ratkaisulle kaavalliset valmiudet. Hankesuunnitelma on tehty vuoden 2015 aikana ja hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / 142 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6954, käsittää katu-, liikenne ja puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen nykytila Alueen poikki koillis-lounaissuuntaisesti sijaitsee 2+2 -kaistainen pääkatu, Kehä I:ltä erkaneva Kuusisaarentie. Kadun eteläpuoli on tällä hetkellä Kehä I:n parantamiseen liittyvää työmaa-aluetta.

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / 142 Kaava-alueen ulkopuolella etelässä on Keilaniemen toimistorakennuksia ja pohjoisessa Otaniemen liike- ja toimistorakennuksia. Lännessä metroaseman rakentaminen on pian valmis. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa Keilaniemen kohdalle on osoitettu taajamatoimintojen alue, moottoriväylä ja liikennetunneli. Jokerilinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan. Maakuntakaavassa linjaus suuntautuu Leppävaarasta Tapiolan suuntaan. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) kaavamuutosalue on kehitettävän työpaikka-alueen (TP) ja kehitettävän julkisten palvelujen ja hallinnon alueen (PY) liittymäkohdassa. Karhusaarentie, Hagalundintien eteläpää ja Kuusisaarentien länsipää on merkitty merkittävästi parannettavaksi kaksiajorataiseksi päätieksi. Yleiskaavassa on esitetty myös maanalainen raide. Asemakaavan muutos eroaa yleiskaavasta raidelinjauksen osalta. Raide-Jokerin linjaus kulkee yleiskaavassa Leppävaarasta Tapiolaan. Raiteen sijainti kartalla on ohjeellinen, yhteys sitova. Tapiolan ja Otaniemen välinen yhteys täydentyy pian valmistuvan metroradan avulla, jolloin yleiskaavanmukainen yhteystarve toteutuu. Linjauksen siirto ei aiheuta haittaa yleiskaavassa esitetyille keskeisille maankäyttöratkaisuille tai aluevarauksille. Neljässä muutettavassa asemakaavassa alue on liikennealuetta, katua ja puistoa. Alueella on voimassa myös maanalainen asemakaava, Keilaniemen metrotunneli. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä lausuntoa. HSY:n lausunnossa muistutettiin johtosiirtojen tarpeesta. HSL:n lausunnossa muistutettiin varautumisesta Miestentien bussipysäkkeihin ja siitä, että kevyen liikenteen yhteydet alueella tulee toteuttaa sujuvina, turvallisina ja esteettöminä joukkoliikennepysäkkien ja - asemien hyvä saavutettavuus huomioiden. Carunan lausunnossa pyydettiin huomioimaan Keilarannassa maan alla kulkeva voimajohto. Kaavamääräykseen lisättiin määräys: Rakentamisesta tulee pyytää sähköyhtiöltä risteämälausunto.

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / 142 Päätöshistoria ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaavaan lisättiin määräys: Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Kaikki neljä edellä mainittua tahoa ovat mukana Raide-Jokerin toteutuksen suunnittelussa. Mielipiteitä ei jätetty. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella muutetaan nykyisiä asemakaavoja niin, että liikennealue, puisto ja istutettava katualueen osa muutetaan kaduksi, jolle Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus voidaan sijoittaa. Kaavassa esitetään myös Kuusisaarentien alikulku, jonka nimeksi tulee Valoportti - Ljusporten. Kaavaan merkitään myös maa-merkinnällä ohjeellinen alue maanalaista jalankulkuyhteyttä. Kulkuyhteys kulkee itäpuolella olevasta korttelista Raide-Jokerin pysäkeille ja metroasemalle. Ympäristövaikutusselvitys Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa esitetyn arvioinnin mukaan ei Keilaniemen kaavalla ole erityisiä vaikutuksia luonnonoloihin, ekologisiin yhteyksiin, maisemakuvaan tai virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksiin. Nykytason melu aiheutuu pääasiassa autoliikenteestä eikä raitioliikenne tuo siihen merkittävää lisäystä. Raide-Jokeri mm. parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja luotettavuutta sekä kasvattaa matkustajamääriä. Kaavataloudelliset vaikutukset Raide-Jokerin hankesuunnitelman liitteenä on kustannusarvio, jossa kustannukset on esitetty kaduittain. Karhusaarentien kustannukset ovat yhteensä noin 3,5 miljoona euroa. Koko Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 275 miljoonaa euroa. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide-Jokerihanke on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Keilaniemen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6954, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Keilaniemen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6954, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / 142 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Uudenmaan liitto, Caruna - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / / Yleiskaavan kudelmien tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Ritva Helminen-Halkola, puh Heidi Ahlgren, puh Laura Malm-Grönroos, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Pihla Sillanpää, puh Sanna Jaatinen, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat asumisen, elinkeinojen, palvelujen ja viherkudelman tavoitteet maankäytön suunnittelun tueksi, 1.1 Espoossa varaudutaan ja luodaan edellytykset väestön kasvuun sekä mahdollistetaan vähintään asukkaan väestömäärä vuonna Kasvu suunnataan pääasiassa joukkoliikenneyhteyksien kasvu- ja kehityskäytäville sekä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentäen. Keskusten ja niiden välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämisellä edistetään Espoon verkostomaisen kaupunkirakenteen kehitystä. Asuinalueita kehitetään paikalliset lähtökohdat ja vahvuudet huomioiden luoden vaihtelevia ja omaleimaisia asumismahdollisuuksia, 1.2 luodaan edellytykset vähintään työpaikkaan vuonna 2050 varmistamalla työpaikka-alueiden riittävyys monipuolisesti. Elinkeinovyöhykkeitä kehitetään huomioiden niiden erilaiset elinkeinoidentiteetit sekä toimialojen ja toimintojen sijoittumisen logiikat. Vahvistetaan kilpailukykyä luomalla palveluiden sijoittumista sekä yritysten verkostoitumista ja erikoistumista tukevaa monipuolista kaupunkirakennetta,

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / varaudutaan maankäytön näkökulmasta vähintään asukkaan palvelutarpeisiin vuonna Tehostetaan palvelurakentamisen maankäyttöä. Palvelut sijoitetaan keskeisesti asukkaisiin nähden ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Palveluverkkoa suunnitellaan kokonaistaloudellisesti, 1.4 ekosysteemipalveluiden tarjontaa vahvistetaan ja niiden moninaiskäyttöä edistetään. Espoon viheralueilla tarjotaan nykyisille ja tuleville asukkaille monipuolisia virkistyspalveluita ja luontokokemuksia. Lähivirkistysalueilla ja laajemmilla viheralueilla edistetään koko kaupungin kattavan, hyvin saavutettavan ja helposti hahmotettavan virkistysverkoston muodostumista. Siniviherrakenteen merkitys luonnon prosessien ylläpitämisessä ja ympäristön laadun säätelyssä otetaan huomioon. Siniviherrakenteella edistetään erityisesti pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja käyttömahdollisuuksia sekä ehkäistään tulvahaittojen syntymistä. Ekologisen verkoston elinvoimaisuutta ylläpidetään osana kaupunkiympäristöä. Maiseman ominaispiirteet, historiallinen kerroksellisuus ja kulttuuriympäristöt tunnistetaan ja niitä käytetään alueiden suunnittelun voimavarana. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset turvataan mahdollistamalla riittävän laajojen pelto- ja metsäalueiden eheys sekä mahdollistetaan tuotanto kaupunkirakenteen sisällä. Siniviherrakenteella hillitään ilmastonmuutosta ja varaudutaan sen aiheuttamiin vaikutuksiin. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / 142 Selostus Kaupunkirakenteen strategisina kudelmina tarkastellaan koko Espoon asumisen, elinkeinojen, palvelujen ja viher- ja virkistysalueiden teemoja vuonna Tässä kudelmaprosessin vaiheessa tuodaan päätettäväksi tavoitteita. Prosessin aikana on koottu ja analysoitu paljon tietoa, jota voidaan käyttää maankäytön suunnittelussa, osayleiskaavojen lähtötietoina ja suunnittelun vaikutusten arvioinneissa. Kudelmien tavoitteilla ohjataan Espoon kehittymistä viihtyisänä ja luonnonläheisenä, asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskusten verkostokaupunkina Espoo-tarinan mukaisesti. Kudelmien tavoitteet tulee nähdä linjauksina tulevaisuudesta. Tunnistetut teemat tukevat Espootarinaa ja tulevat myös toimimaan tukena tulevia strategioita valmisteltaessa. Teemat kuvaavat niitä tulevaisuusnäkymiä ja toimenpidetarpeita, joita kaupungin tulee yleiskaavatasoiselle suunnittelulle asettaa. Kudelmien tavoitteita hyödynnetään maankäyttövisioiden, osayleiskaavojen ja asemakaavojen laadinnassa. Kudelmat tarjoavat tulevaisuudenkuvia kaupungin tulevasta kehityksestä ja niitä käytetään myös maankäytön seudullisessa yhteistyössä. Kudelmat toimivat suunnittelun työkaluina, mutta myös kaupungin eri alueiden omailmeisyyden, hengen ja identiteetin vahvistajina. Seuraavissa kappaleissa avataan kunkin kudelman tavoitteiden taustaa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää monitasoista yhteistyötä ja toimenpiteitä eri toimijoiden ja verkostojen kesken. Osaa tavoitteista tulee edistää yhteistyössä eri toimialojen tai ympäristö ja teknisen toimialan eri yksiköiden kesken. Asumisen kudelma Asumisen kudelman lähtökohtana on varautuminen pitkällä aikavälillä Espoon nopeaan kasvuun. Se tarkoittaa, että maankäytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset Espoon väestön kasvulle vähintään asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Asumisen kudelmaa on laadittu yhteistyössä asemakaavayksikön kanssa ja siinä on huomioitu liikennesuunnitteluyksikön laatimat visiot. Työ koostuu tavoitteiden lisäksi niitä avaavista tavoitekorteista sekä kartasta, joka on strateginen ja yleispiirteinen kuvaus kehittämisen painopisteistä sekä keskeisistä identiteettitekijöistä. Kestävän ja toimivan kaupunkirakenteen kannalta on ensisijaisen tärkeää suunnata väestönkasvu joukkoliikenneyhteyksien varteen sekä täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Länsimetro tiivistää ja monipuolistaa merellisen Espoon kaupunkirakennetta. Kaupunki- ja rantarata tehostaa maankäyttöä erityisesti Keski-Espoon asemanseuduilla. Länsirata uutena avauksena mahdollistaa ekologisten asemanseutujen rakentumisen. Muut raide- ja joukkoliikennehankkeet vahvistavat Espoon aluerakenteen eheytymistä ja kehitystä verkostokaupungiksi. Nämä mahdollistavat joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisen ja tehostamisen.

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / 142 Asumisen kudelmassa keskeisenä on nähty myös alueiden kehittäminen huomioiden paikalliset lähtökohdat ja vahvuudet. Espooseen saadaan näin luotua vaihtelevia ja omaleimaisia asumismahdollisuuksia sekä mahdollistettua jokaiselle väestöryhmälle parhaiten sopiva asumismuoto kaupunkikeskuksen urbaanista yksiöstä luonnonrauhassa sijaitsevaan pientaloon. Espoo-tarinan mukaisesti kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Kaupunki- ja paikalliskeskusten kehittämisen lähtökohtana onkin monipuolinen ja sekoittunut kaupunkirakenne sekä keskusten vetovoimatekijöiden vahvistaminen. Kaupunkirakennetta täydentävät monipuoliset ja omailmeiset asuinalueet, jotka tukeutuvat läheisiin kaupunki- ja paikalliskeskuksiin. Maaseutuympäristöön sijoittuvat kylät tarjoavat perinteiseen kylärakenteeseen pohjautuvat asumismuodot. Kyliä kehitetään tukeutuen olemassa olevaan palvelu- ja kunnallistekniseen verkkoon hyödyntäen alueiden identiteettitekijöitä. Elinkeinokudelma Alueen kilpailukyky, taloudellinen kasvu ja hyvinvointi ovat tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunkialueen suuri väestömäärä ja korkea työpaikka- ja asukastiheys sekä toimialojen monipuolisuus ja saman alan yritysten läheisyys lisäävät yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuutta. Elinkeinokudelman tavoitteena on tunnistaa menestyvän yritystoiminnan edellytykset maankäytön näkökulmasta sekä huomioida ne suunnittelussa. Näitä edellytyksiä ovat erikokoisten yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tekijät, kuten saavutettavuus, toimitiloja koskevat vaatimukset sekä keskittymisestä ja tiiviistä kaupunkirakenteesta saatavat edut, kuten myös alueiden erilaiset elinkeinoidentiteetit. Palvelukudelma Palvelukudelmassa varaudutaan Espoon väestön kasvamiseen vähintään asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Kasvava asukasmäärä lisää palvelutarpeita ja palveluita pyritään jatkossa tuottamaan entistä kustannustehokkaammin. Nykyinen palveluverkko on muotoutunut vuosikymmenten kuluessa. Kaavoitus on vastannut kaavan laadinnan ajankohdan palvelutarpeisiin ja mitoituksiin. Menneiden vuosien mitoitus ja palvelutarpeet eivät välttämättä vastaa nykyisiä ja tulevia tarpeita. Palvelukudelmassa 2050 on esitetty maankäytön näkökulmasta ratkaisuvaihtoehtoja tiivistyvän kaupunkirakenteen julkisten palveluiden rakentamiseen. Tehokkaammalla maankäytöllä pystytään käyttämään paremmin hyväksi nykyistä kaupungin maanomistusta ja toteuttamisratkaisuilla voidaan rakentaa rakennusten koko elinkaaren kustannuksien kannalta kokonaistaloudellisesti edullisemmin. Tiivistyvä

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / 142 kaupunkirakenne edellyttää palvelurakennuksilta tehokkaampaa toteutusta, ottamatta kantaa siihen onko palvelun tuottaja julkinen vai yksityinen sektori. Palvelukudelma 2050 sisältää vyöhykekartan lisäksi yleisperiaatteita ja linjauksia maankäytönsuunnittelun tueksi julkisten palveluiden hankkeisiin. Yleisperiaatteet ovat tunnistettuja julkisten palveluiden hankkeiden suunnittelun tarkastelunäkökulmia. Yleisperiaatteet ja niitä tarkentavat linjaukset on laadittu yhteiseksi työkaluksi ja tarkistuslistaksi julkisten palveluiden hankkeisiin osallistuville tahoille. Yleisperiaatteet ja niiden linjaukset haastavat osittain nykyisiä Espoossa olevia käytäntöjä julkisten palveluiden hankkeille. Yleisperiaatteet tarttuvat niihin suunnittelun kohtiin, joita on mahdollista ratkaista vaihtoehtoisella tavalla kuin miten ne ovat perinteisesti toteutettu. Yleisperiaatteiden ja niiden linjauksien tarkentaminen ja jatkokehittäminen edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Viherkudelma Viherkudelma on kokonaiskuva siitä, miten kasvavassa ja tiivistyvässä Espoossa turvataan toimiva siniviherverkosto sekä ekosysteemipalvelut. Sillä on pyritty lisäämään ymmärrystä siniviherrakenteen merkityksestä ihmisen näkökulmasta. Viherkudelmassa esitetään tavoitteita siniviherrakenteen eli kaikkien kasvullisten alueiden, kuten viheralueiden, peltojen, pihojen ja kadun varsien kasvillisuuden sekä vesistöjen kehittämiselle Espoossa vuoteen Tavoitteissa on otettu huomioon ekosysteemien nykytila Espoossa ja varauduttu muutoksiin, joita kaupungin kasvun, kaupunkirakenteen tiivistymisen sekä ilmastonmuutoksen ennakoidaan aiheuttavan. Viherkudelma sisältää myös tavoitteiden tueksi ja konkretisoimiseksi laaditut tavoitekortit, joissa esitetään seitsemän tavoitetta ja esimerkkejä niiden saavuttamista tukevista toimenpiteistä. Lisäksi viherkudelma sisältää kehityskuva kartan ja siihen liittyvän kuvauksen arvokkaista viheraluekokonaisuuksista ja saariston merellisen virkistäytymisen vyöhykkeestä. Viherkudelmatyössä on tehty yhteistyötä kaupunkisuunnittelukeskuksen sisällä sekä useiden kaupungin keskuksien ja ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa. Siniviherrakenteella on tärkeä merkitys ihmisille, sillä se lisää hyvinvointia tuottamalla erilaisia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Se tarjoaa monipuolisia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia, jotka vaikuttavat myönteisesti ihmisten terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Lisäksi siniviherrakenne ylläpitää luonnon prosesseja, kuten veden ja ravinteiden kiertoa sekä säätelee ympäristön laatua vaikuttamalla muun muassa ilman lämpötilaan, ilman- ja vedenlaatuun, tulvien hallintaan ja pölytykseen. Siniviherrakenne ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, joka suojaa ympäristöä erilaisilta muutoksilta (resilienssi). Viheralueet, pihat ja viljelmät sekä pinta- ja pohjavedet tarjoavat lisäksi erilaisia luonnon tuotteita, kuten ravintoa ja juomavettä. Maiseman kerroksellisuus ja kulttuuriympäristöt ovat keskeinen osa omaleimaista ja hyvää kaupunkiympäristöä. Kaikkia

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / 142 näitä ekosysteemien ja niiden toimintojen tuottamia hyötyjä ihmiselle kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Ekosysteemien tuottamien hyötyjen tukeminen on tärkeä osa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä viherrakenteen määrä yleensä vähenee samalla, kun tarve ekosysteemipalveluille kasvaa. Asukasmäärän kasvaessa virkistysalueiden käyttäjäpaine kasvaa ja sen myötä viheralueiden yhtenäisyyden säilyttämisen merkitys kasvaa. Ympäristöhaitat ja -riskit yleensä korostuvat liikenteen ja asukkaiden määrän kasvaessa sekä ilmaston muuttuessa samalla, kun paine säätelyprosesseja tuottavien kasvullisten alueiden vähenemiseen kasvaa. Kaupunkiympäristössä, on olennaista kehittää viherrakennetta kustannustehokkaasti tukemalla viheralueiden moninaiskäyttöä. Ekosysteemien moninaiskäytöllä voidaan sovittaa yhteen erilaisia ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita sekä toimintoja tiivistyvässä ja kasvavassa kaupunkirakenteessa. Siniviherrakenteen huomioon ottamisella voidaan merkittävästi lisätä asukkaiden hyvinvointia ja Espoon houkuttelevuutta asuinalueena.

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Tapiolan keskus, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 12. kaupunginosa Tapiola (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Minna Järvenpää, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Tapiolan keskuksen kaavamuutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tapiolan keskuksen - Hagalunds centrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6920, 12. kaupunginosassa Tapiolassa, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,65 euroa, eli yhteensä 3 166,65 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Päätös Jäsen Paula Pöntynen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 10 Tapiolan keskus, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 11 Tapiolan keskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo - Tapiolan keskus, kaavamääräykset - Tapiolan keskus, kaavakartta

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 78 / Tapiolan keskus, ajantasa-asemakaava - Tapiolan keskus, aluekuva - Tapiolan keskus, laaja aluekuva - Tapiolan keskus, viistokuva koilliseen - Tapiolan keskus, näkymä Itätuulenkujalta koilliseen - Tapiolan keskus, ilmanäkymä Itätuulenkujalta luoteeseen - Tapiolan keskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Selostus Kaavamuutoksella osoitetaan Tapiolan keskustaan lisää asuntoja, liike-, toimisto- ja palvelutilaa sekä Merituulentien ylittävä kevyen liikenteen raitti ja toriaukio. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2, josta rakennusoikeuden lisäystä on noin k-m 2. Lisäys on pääosin asuinkerrosalaa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata LähiTapiola-ryhmälle korttelin tontin 2 Tapiolan keskuksesta alueen suunnittelua ja kehittämistä varten. Suunnitteluvaraus on voimassa saakka. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville. Samalla se halusi lisäselvitystä seuraaviin asioihin ja niitä on päätöksen jälkeen tutkittu: Nähtävilläolon aikana on tutkittu jalankulkureittien toimivuus Tapiolan keskustassa siinä tilanteessa, kun liikekeskuksen tilat ovat kiinni. Yleiselle jalankululle aina auki olevat pohjois-eteläsuuntaiset reitit sijoittuvat liikekeskuksen itäpuolella Tuulikinsillalle ja länsipuolella Sammonsillalle, joka toteutetaan tämän kaavamuutoksen myötä. Lisäksi kaava-alueen länsipuolelle tutkitaan uutta Merituulentien ylittävää kulkureittiä Pohjantien ja Etelätuulentien reunaan. Lautakunnan päätöksen mukaisesti kaavaehdotuksessa varmistetaan kulkuyhteyksien toteutuminen myös asuintalojen välistä, jotta keskustaan ei muodostuisi suljettuja piha-alueita. Piha-alueita koskevissa kaavamääräyksissä (17 ) edellytetään seuraavaa: Sujuvat kävely-yhteydet eri pihatasojen ja vierekkäisten asuinpihojen välillä sekä kaava-alueen itäpuoleiselle Kirjokannen alueelle tulee varmistaa. Piha-alueiden avoimuutta koskien määrätään seuraavaa: Piha-alueiden tulee liittyä luontevasti ympäristön maastoon ja rakenteisiin. Tontteja ei saa aidata. Toisiinsa rajautuvilla tonteilla piha-alueet tulee suunnitella ja rakentaa yhtenäisesti. Kaavakarttaan lisätään jalankulkuyhteys Itätuulenkujan ja kauppakeskuksen väliselle alueelle, jossa on tiedossa kulkuyhteystarve suunnilleen nykyisen Sampokujan eteläpään paikkeilla. Pihakansitasojen päälle sijoittuvat kävelyreitit puolestaan kulkevat pihatasolta toiselle portaita pitkin ylimmälle Kirjokannen pihalle saakka. Näiden mutkittelevien kulkureittien sijainti määräytyy rakennus- ja pihasuunnitteluvaiheessa, jolloin voidaan tarkemmin ottaa huomioon piha-alueet toimintoineen kokonaisuutena kaavamääräysten mukaisesti. Lautakunta päätti myös, että kohteen rakentaminen on vaiheistettava siten, että eteläpuoleisten asuintalojen kulkuyhteyttä varten tarvittava kannen osuus rakennetaan ensivaiheessa siten, että kulku jo

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 79 / 142 rakennustyön aikana mahdollistetaan. Näitä seikkoja otetaan huomioon kaupunkitekniikan keskuksen johdolla tehtävässä katualueen suunnittelussa ja yhteistyössä korttelialueiden rakennussuunnittelun kanssa. Eteläpuoleisia asuintaloja varten rakennetaan työmaa-aikainen kulkuyhteys rakennusten pohjoisseinustalle myös kansitasolla ja varmistetaan näin pääsy sisäänkäynneille. Itätuulenkujan ylittävä työmaaaikainen kulkuyhteys tehdään kujan länsipäähän ja pääkulkuyhteys sijoittuu kujan itäpäähän Tuulikinsiltaan liittyen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6929, käsittää osan korttelia 12004, ja sekä katualueen, 12. kaupunginosassa Tapiolassa, alue Poistuu osa korttelia ja Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Asemakaavan muutosta ovat hakeneet Kiinteistö Oy Säästötammi, Tapiolan Toimitalo Oy, Kiinteistö Oy Tapiolan Keskusraitti ja Kiinteistö Oy Espoon Itätuulentie 8. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaupungin kuulutuslehdissä samalla kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavanmuutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 80 / 142 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Tapiolan keskustassa. Muutoskohde on 1980-luvulla rakennettua tiivistä ydinkeskustaa, joka sijoittuu osin Merituulentien päälle. Alue poikkeaa rakentamistavaltaan ja kaupunkikuvaltaan alkuperäisestä Tapiolan puutarhakaupungin keskustasta. Myös osa Merituulentien katualueesta sisältyy muutosalueeseen. Merituulentien laskeminen tasolta +6.0 noin +1.0 tasolle ja uuden linja-autoterminaalin rakentaminen on parhaillaan meneillään. Merituulentien päälle sijoittuva Ainoa 2-3:n liikekeskus asuintorneineen on rakenteilla kaavamuutosalueen itäpuolella. Kaavamuutosalueella Merituulentien pohjoispuolella korttelin tontilla 4 sijaitsee 2-6-kerroksinen asuin- ja liikerakennus, joka on Kiinteistö Oy Säästötammen omistuksessa. Merituulentien eteläpuolella korttelin tontilla 2 sijaitsee kaksikerroksinen Tapiolan palvelutalo, jonka omistaa Espoon kaupunki. Sen vieressä tontilla 6 sijaitsee kaksikerroksinen liikerakennus ja tontilla 7 samaan kokonaisuuteen liittyvä 4-kerroksinen liikerakennus. Nämä kiinteistöt ovat LähiTapiola-ryhmän omistuksessa. Muutosalueen rakennuksista on laadittu rakennushistoriaselvitys. Rakennuksilla ei ole katsottu olevan suojeltavia arvoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (kohdan 4.4.) mukaisesti kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit kuten museoviraston selvitys "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)" otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tapiolan puutarhakaupunki on yksi selvityksessä mainituista kulttuuriympäristöistä. Tapiolan keskustan kaavamuutosalue sisältyy inventoinnin mukaiseen aluerajaukseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Tapiolan keskuksen kaavamuutosaluetta koskevat myös Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Yleistavoitteisiin on kirjattu, että Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asuin-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaava Aluetta koskee Uudenmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman Tapiolan keskuksen kaavamuutosalue on maakuntakaavassa merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Lisäksi se on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi osana Tapiolan puutarhakaupungin kokonaisuutta. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata.

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 81 / 142 Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka on saanut lainvoiman Tapiolan keskuksen kaavamuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K keskustatoimintojen alueeksi. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavamuutoskohde on myös osa kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi merkittyä aluetta, kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Kaavamuutosalueella on voimassa useita asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia. Rakennusoikeutta alueella on yhteensä noin k-m 2 ja kerrosluku vaihtelee kahdesta yhdeksään kerrokseen. Osat kortteleista ja sisältyvät kaavamuutokseen Tapiolan keskus , joka on saanut lainvoiman Kaavamuutoksen mukaista rakentamista ei kuitenkaan ole toteutettu. Alueet on osoitettu asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja. Kaavamuutos Tapiolan keskus on vahvistettu Siinä korttelin itäisin osa on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja korttelin osa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavassa Tapiolan keskus , joka on vahvistettu , on korttelin läntisin osa osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Myös osa Merituulentien katualueesta sisältyy tähän asemakaavaan. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme muistutusta ja saatiin neljä lausuntoa ja kolme kannanottoa. Lausunnot saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Caruna Espoo Oy:ltä ja Fortum Power and Heat Oy:ltä. Kannanotot saatiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, kaupunkitekniikan keskukselta ja kaupunginmuseolta. ELY-keskus suhtautui pääosin myönteisesti kaavamuutokseen. Muut tahot kiinnittivät huomiota oman osa-alueensa seikkoihin, lähinnä toteutusvaiheeseen liittyen. Kaupunginmuseolla ei ollut kommentoitavaa esillä olleisiin suunnitelmiin. Muistutukset saatiin kaavamuutosalueen pohjoisosan kiinteistön ja eteläpuoleisten kiinteistöjen edustajilta sekä yhdeltä ympäristön asukkaalta. Pohjoisosan kiinteistön muistutuksessa mainittiin mm. että kiinteistölle suunniteltua asuinrakennusoikeutta tulee lisätä merkittävästi. Eteläpuoleisten kiinteistöjen edustajat olivat huolissaan uudisrakentamisen sekä Itätuulenkujan kansirakenteen uudistamisen mahdollisista haitoista heidän kiinteistölleen. Asukkaan muistutuksessa tuotiin esiin mm, että suunnitellut rakennukset ovat liian korkeita ja massiivisia paikalleen.

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 82 / 142 Toivottiin myös, että kevyen liikenteen reitti Tapiolan keskuksesta etelään tulisi kulkemaan samalla kohdalla kuin nykyinen Sampokuja. Korjattuun kaavaehdotukseen on lisätty yleiselle jalankululle varattu alueen osa Itätuulenkujan ja kauppakeskuksen välille suunnilleen sille paikalle, jossa nykyisen Sampokujan eteläpää sijaitsee. Muilta osin ehdotukseen on tehty teknisluonteisia tarkistuksia, mm. tarkennettu tonttikohtaisia rakennusoikeuslukuja (lisäys yhteensä noin 200 k-m 2 ) ja korjattu kaavamääräysten tekstiä. Viitesuunnitelmia ei ole muutettu ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen, liike-, toimisto- ja palvelutilojen lisärakentaminen Tapiolan keskustaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen. Muutoksella mahdollistetaan myös Merituulentien ylittävän kevyenliikenteen sillan ja toriaukion toteuttaminen alueen länsireunalle. Kaavamuutos vastaa Tapiolan keskustan kehittämisen tavoitteita voimistaa ja monipuolistaa keskuksen vetovoimaa, kohentaa keskuksen kaupunkikuvaa ja jalostaa keskuksen luonnetta kaupunkilaisten olohuoneena ja kohtaamispaikkana. Kaavamuutoksella pyritään vastaamaan niin Espoon kaupungin tavoitteisiin kuin laajemminkin seudullisiin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin asumista mahdollisuuksien mukaan erityisesti raideliikenteen varrella. Korttelialue AL-1 Asemakaavan nykyiset AL-, AL-1-, K- ja Y-korttelialueet muutetaan AL-1-korttelialueeksi: asuin-, liike, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, johon saa rakentaa myös lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja. Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2 ja tehokkuus e = 3.5. Rakennusoikeuden lisäystä on noin k-m 2. Lisäys on pääosin asuinkerrosalaa. Alueelle osoitetaan viisi 12-kerroksista tornitaloa sekä 2-3-kerroksista tilaa laajempina kokonaisuuksina, jotka liittyvät luontevasti jo osin rakenteilla oleviin Ainoa 2-3:n liikekeskustiloihin. Tilojen läpi on toteutettava yleiset kävelyreitit ja yhteydet metro- ja bussiterminaaliin. Myös piha-alueiden tulee liittyä luontevasti toisiinsa ja kävely-yhteydet eri pihatasojen ja vierekkäisten pihojen välillä tulee kaavamääräysten mukaisesti varmistaa. Esitetty rakentaminen jatkaa alueen itäpuolelle aiemmin kaavoitettua ja jo rakenteilla olevaa kaupunkirakennetta. 12-kerroksiset rakennukset näkyvät kaupunkimaisemassa lännen suuntaan, mutta eivät niinkään itään päin Leimuniityn ja Tapionaukion suuntaan. Rakennukset jäävät korkeudeltaan Tapiolan Keskustornia matalammiksi.

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 83 / 142 Päätöshistoria Uudisrakentaminen muuttaa Itätuulenkujan kansirakenteen päällistä miljöötä avoimemmaksi. Kujan pohjoispuolella nykyisten muurimaisten rakennusten sijaan esitetään kaksi tornitaloa ja niiden väliin piha-aluetta, joka aukeaa etelään kadun suuntaan. Länsituulen kävelykadun varteen puolestaan esitetään yksi tornitalo jo rakenteilla olevien asuintalojen jatkeeksi. Muilta osin Länsituulen varrelle osoitetaan 3-kerroksista rakentamista viereisen liikekeskuksen tapaan. Liikenne Korttelialueen autopaikat tulee sijoittaa tontille pihakannen / rakennuksen alle tai maanalaiseen keskuspysäköintitilaan. Merituulentien etelänpuoleisille korttelialueille on ajoyhteys Itätuulenkujalta ja autopaikkoja voidaan sijoittaa pihakansitasojen alapuolelle yhteensä noin 120 autopaikkaa. Merituulentien pohjoispuoleiselle korttelialueelle on ajoyhteys Pohjantieltä maanalaiseen pysäköintitilaan, jonne voidaan rakentaa noin 50 autopaikkaa. Yleinen pysäköinti keskittyy keskustan maanalaiseen keskuspysäköintitilaan. Kaavamuutosalueen länsireunalle osoitetaan yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu Sammonsilta sekä Merituulentori. Torialueen alle tulee toteuttaa yleistä pyöräpysäköintitilaa keskustan asiakas- ja liityntäpysäköinnin käyttöön. Metroaseman liityntäpysäköinnin käyttöön on metron sisäänkäyntien yhteyteen osoitettava yhteensä koko keskustan alueella vähintään 500 paikkaa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaava muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Tapiolan keskuksen valmisteluaineistosta, alue ,

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 84 / hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Tapiolan keskuksen - Hagalunds centrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6920, 12. kaupunginosassa Tapiolassa, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Jäsen Paula Pöntynen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Keskustelun kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattama, että päätösehdotuksen lisätään seuraavat uudet kohdat: Nähtävilläolon aikana on tutkittava jalankulkureittien toimivuus Tapiolan keskustassa myös tilanteessa, kun liikekeskukset ovat kiinni. Kulkureitit myös asuintalojen välistä on merkittävä kaavaan, jotta keskustaan ei muodostu suuria suljettuja piha-alueita. Kohteen rakentaminen on vaiheistettava siten, että eteläpuolisten asuintalojen kulkua varten tarvittava kannen osuus rakennetaan ensivaiheessa siten, että kulku jo rakennustyön aikana mahdollistetaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen lisäykset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Tapiolan keskuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Tapiolan keskuksen - Hagalunds centrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6920, 12. kaupunginosassa Tapiolassa, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 85 / 142 nähtävilläolon aikana on tutkittava jalankulkureittien toimivuus Tapiolan keskustassa myös tilanteessa, kun liikekeskukset ovat kiinni. Kulkureitit myös asuintalojen välistä on merkittävä kaavaan, jotta keskustaan ei muodostu suuria suljettuja piha-alueita. 5 kohteen rakentaminen on vaiheistettava siten, että eteläpuolisten asuintalojen kulkua varten tarvittava kannen osuus rakennetaan ensivaiheessa siten, että kulku jo rakennustyön aikana mahdollistetaan. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

86 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 86 / / Lahdenpohja, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. ja 17. kaupunginosa Otaniemi ja Laajalahti Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh Aino Aspiala, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lahdenpohjan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Lahdenpohja asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7010, 10. ja 17. kaupunginosassa Otaniemi ja Laajalahti, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki jäsen Lintusen kannattamana lisäysesityksen: Rinnakkaistie Laajalahden kohdalla on ollut pitkään esillä Kehä I:n parantamissuunnitelmissa. Nyt tässä nähtäville asetettavassa asemakaava-ehdotuksessa on tästä luovuttu. Lautakunta edellyttää, että nähtäville asetettavaan materiaaliin laaditaan riittävän selkeä vaihtoehtoesitys siitä, miten Kehä I:n rinnakkaistie toteutettaisiin. Lisäksi on tuotettava vertailu nyt nähtäville asetetun ratkaisun sekä rinnakkaistievaihtoehdon hyvistä ja huonoista puolista tarkastellen luontoratkaisuja sekä liikenteen toimivuutta eri alueilla asuvien ja asioivien kannalta sekä perustelut miksi on päädytty esittämään valittua ratkaisua. Saatu palaute ja siitä aiheutuvat johtopäätökset tuodaan pikaisesti lautakunnan arvioitavaksi siten, että lautakunta voi niin päättäessään saattaa rinnakkaistiestä luopumisen kaupunginhallituksen ratkaistavaksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko tehty lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska

87 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 87 / 142 ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lahdenpohjan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Lahdenpohja asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7010, 10. ja 17. kaupunginosassa Otaniemi ja Laajalahti, alue , 3 Rinnakkaistie Laajalahden kohdalla on ollut pitkään esillä Kehä I:n parantamissuunnitelmissa. Nyt tässä nähtäville asetettavassa asemakaava-ehdotuksessa on tästä luovuttu. Lautakunta edellyttää, että nähtäville asetettavaan materiaaliin laaditaan riittävän selkeä vaihtoehtoesitys siitä, miten Kehä I:n rinnakkaistie toteutettaisiin. Lisäksi on tuotettava vertailu nyt nähtäville asetetun ratkaisun sekä rinnakkaistievaihtoehdon hyvistä ja huonoista puolista tarkastellen luontoratkaisuja sekä liikenteen toimivuutta eri alueilla asuvien ja asioivien kannalta sekä perustelut miksi on päädytty esittämään valittua ratkaisua. Saatu palaute ja siitä aiheutuvat johtopäätökset tuodaan pikaisesti lautakunnan arvioitavaksi siten, että lautakunta voi niin päättäessään saattaa rinnakkaistiestä luopumisen kaupunginhallituksen ratkaistavaksi. 4 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Lahdenpohja, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 13 Lahdenpohja, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Lahdenpohja, tapahtumaluettelo - Lahdenpohja, kaavamääräykset 1 - Lahdenpohja, kaavamääräykset 2 - Lahdenpohja, kaavakartta-ala - Lahdenpohja, kaavakartta-ylä - Lahdenpohja, ajantasa-asemakaava-ala - Lahdenpohja, ajantasa-asemakaava-ylä - Lahdenpohja, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pikaraitiotien kulkeminen Kehä I:n itäreunalla ja samalla kaavoittaa Kehä I.

88 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 88 / 142 Kaavalla osoitetaan myös luonnonsuojelualueet, niiden suojavyöhykkeet ja liito-oravien ekologiset yhteydet. Rakennusoikeutta osoitetaan olemassa oleville Villa Elfvikille ja Villa Heinolle. Myös etelässä sijaitsevalle kaukolämpöpumppaamolle ja mahdolliselle pikaraitiotien sähkönsyöttöasemalle osoitetaan rakennusoikeutta. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi yhteistyösopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lahdenpohja, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7010, käsittää korttelin 17086,17085 ja 10081, liikenne- ja luonnonsuojelualuetta, 10. ja 17. kaupunginosassa Otaniemi ja Laajalahti, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Aluetta hallitsee Kehä I:n väyläympäristö sekä Laajalahden luonnonympäristö. Alueella olevia polkuja käytetään pohjoiseteläsuuntaisena virkistysyhteytenä. Kehä I:n itäpuolisilla alueilla on vähäistä asutusta. Alueella on todettu liito-oravaesiintymiä ja reittejä.

89 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 89 / 142 Alue on monen tahon maanomistuksessa. Omistajia on sekä Espoon, että Helsingin kaupunki, yksityisiä omistajia ja valtio. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on varattu kaksiajorataiselle päätielle tai pääkadulle. Päätielle on osoitettu merkittävästi parannettava tai uusi eritasoliittymä. Päätien itäpuolelle on osoitettu olemassa oleva 100 kv voimansiirtolinja (z). Tien itäpuolella ranta-alueita on osoitettu säilytettäväksi luonnonsuojelualueeksi (SL) ja Natura alueeksi. Suojelu-alueiden läpi kulkee maakaasulinja (k). Osa suojelualueesta on merkitty myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Etelämpänä on osoitettu uutta tai olennaisesti muuttuvaa virkistysaluetta. Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta. Vähäiset asemakaavoitetut alueen osat ovat puistoa (P) ja Kehä I:n tiealuetta (LT). Alueella on 80-luvulla käynnistetty Laajarannan asemakaavoitus, jonka valmistelu on aikoinaan keskeytetty, mutta prosessia ei ole virallisesti rauetettu. Kaavan käsittelystä on kulunut aikaa eikä kaavan valmisteluprosessi vastaa nykyistä maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöä, tästä johtuen Laajarannan kaava tullaan virallisesti rauettamaan Lahdenpohjan kaavaprosessissa. Asemakaavaan vaikuttavat ratkaisut Kaupunginhallituksen päätös Espoon kaupunki on Otaniemi -yhteisöjen (Aalto-yliopisto, paikalliset toimijat) aloitteesta teettänyt vuonna 2013 selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksen perusteella Espoon kaupunginhallitus päätti , että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen / Keilaniemeen kulkevana. Linjauksen siirto tukisi Aalto-yliopiston tavoitteita kansainvälisenä kilpailukykyisenä yliopistoalueena. Otaniemen vaihtoehdossa linjaus saisi suuremman käyttäjämäärän, jolloin Raide-Jokeri olisi tehokkaammassa käytössä. Ratkaisulla pystyttäisiin myös korvaamaan kokonaisuudessa linja-auto-jokeri. Elinkeino- ja palvelukudelmassa on tunnistettu Otaniemi ja Keilaniemen alueet kansainvälisesti merkittäviksi teknologian innovaatiokeskittymäksi, jolloin raidelinjauksen siirto näille alueille tukisi alueen toimintoja.

90 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 90 / 142 Raide-Jokerin yksi keskeinen tavoite on huomattavasti nykyistä Helsingin raitiotieverkkoa nopeampi matka-aika. Kehä I:n itäreuna on koko 25 kilometrin raitiotielinjalla ainoa kohta, jossa saavutetaan radan maksiminopeus ja on oleellinen osuus hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Linjaus Kehä I:n itäpuolella Raidejokeri linjataan kulkevaksi Kehä I:n itäpuolella. Tällöin pikaraitiolle ei tule risteämisiä muun liikenteen kanssa lukuun ottamatta Sakkolantien muutamien kiinteistöjen liikennettä. Kehä I:n länsipuolella väylän reuna-alueet ovat jo varsin täyteen rakennettuja eikä raidelinja mahdu sinne, ellei nykyistä rakennuskantaa pureta tai Kehä I siirretä. Raide-Jokeri risteäisi Laajalahdensolmun kohdalla Turvesuontien kanssa. Turvesuontien liikennemäärät ovat suuret. Jotta Raide-Jokeri voisi ajaa liittymän läpi maksiminopeudella, tarvittaisiin liittymään tasoristeysjärjestely puomeineen. Raide-Jokerin vuorovälillä tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että ajoneuvoliikenne jonoutuisi täysin joka suuntaan ja liittymäjärjestelyt olisivat täysin toimimattomat. Linjauksen kääntäminen Kehä I:n länsipuolelta Otaniemen suuntaan edellyttäisi siltaa tai alikulkuratkaisuja. Laajalahdensolmun ja Maarinsolmun väliin siltaa ei voida toteuttaa liito-oravayhteyksien takia. Maarinsolmussa se taas veisi alueelta lähes kaiken maankäytön potentiaalin tilan ahtaudesta johtuen. Maankäytön lisääminen radan varteen on erittäin merkittävä tekijä hankkeen taloudellisen kannattavuuden saavuttamiseksi. Kaikissa aikaisemmissa ns. Otaniemi-selvityksissä linjaukset, joissa Kehä I ylitetään Maarinsolmussa, hylättiin ratkaisun vaikean toteutettavuuden takia. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin yhdeksän kappaletta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin neljä kappaletta. Lahdenpohjan kaava-aluetta koskevissa mielipiteissä kritisoitiin hankesuunnitelmassa osoitettua Laajarannan pysäkin sijaintia ja, että pysäkin pitäisi olla lähempänä nykyisten 550-bussilinjan pysäkkejä. Sakkolantien asukkaat toivoivat alueelle asemakaavaa. Hankesuunnitelman yhteydessä ja ennen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidettiin useampi osallistamistilaisuus.

91 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 91 / 142 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kehä I kaavoitetaan maantiealueeksi (LT). Pikaraitiotietä varten kaavoitetaan kulku-ura katualueena. Suunnittelun aikana selvitettiin, olisiko Raide-Jokerin linjauksen viereen kaavoitettava rinnakkaiskatu vai ei. Kysymys rinnakkaiskadusta liittyy laajemmin Ruukinrannan asuinalueen katujärjestelyihin ja yhteyksiin Kehä I:lle ja sen länsipuolelle. Se liittyy myös Elfvikin vanhan metsän suojelukysymykseen. Neuvotteluissa ympäristöministeriön kanssa ilmeni, ettei rinnakkaiskatu ole käytännössä mahdollinen, koska sillä olisi haitallisia vaikutuksia Elfvikin vanhan metsän suojeluun. Tästä syystä kaavaehdotuksessa on päädytty esittämään vaihtoehtoa, jossa Ruukinrannan alue liitetään liikenneverkkoon Kurkijoentien risteyssillalla, eikä kaavassa esitetä rinnakkaiskatua. Kaavassa on myös huomioitu kunnallistekniikan tarpeet (kaasulinja, kaukolämpöpumppu ja 110 kv voimalinja). Suunnittelualueella on huomioitu rantaraitti ja liito-oravien ekologiset yhteydet sekä linnustoalueen ja vanhan metsän suojelutoimenpiteitä. Neuvottelussa ympäristöviranomaisten kanssa todettiin, että suojelun varmistamiseksi sekä vanhojen metsien suojelualue ja osa Natura-alueesta on esitettävä tässä kaavassa. Niitä oli aiemmin tutkittu Ruukinrannan kaavoituksen yhteydessä. Vanhojen metsien suojelu-alueet ja Natura-alue kaavoitetaan luonnonsuojelualueiksi (SL). Luonnonsuojelualueille ja Laajalahden asutukselle on esitetty suojaviheralueita (EV ja EV/s). Olemassa olevat rakennukset vanhan metsän alueella kaavoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja suojelluksi yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y/s). Korttelialueilla olevat Villa Heino ja Elfvik esitetään suojeltaviksi rakennuksiksi (sr). Yleistä pysäköintiä (LP) on osoitettu Elfvikintien päähän pääasiassa palvelemaan Elfvikin luontotalolla vierailevia, mutta myös virkistysalueella käyviä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavataloudelliset vaikutukset Kokonaistaloudellisesti arvioituna Raide-Jokerin hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen.

92 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 92 / 142 Vuonna 2015 Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa Lahdenpohjan kohdan kustannusarvioiksi arvioitiin noin 34,8 miljoonaa euroa, joka sisältää kadun, kehä I ylittävän sillan, sen aiheuttaman tasauksen muutos ja 110 kv voimalinjan siirron kustannukset. Kustannuksia aiheutuu myös suojellun metsäalueen lieventämis-, ennallistamis- ja kompensointitoimenpiteitä sekä 110 kv kaapeloinnista, joita ei ole laskettu. Perittävät maksut Raide-Jokeri on Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä valtion yhteinen hanke. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Gasum Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Caruna, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

93 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 93 / / Ruusutorppa I muutos, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Kati Kivelä, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ovat annettu Ruusutorppa I, muutos asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ruusutorppa I, muutos - Rosatorp I, detaljplaneändtring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7016, joka käsittää katualueita Huvilinnanmäellä, Huvilinnanaukiolla ja Säterinkadulla sekä osan puistosta 51P44, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 14 Ruusutorppa I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Ruusutorppa I, tapahtumaluettelo - Ruusutorppa I, kaavamääräykset - Ruusutorppa I, kaavakartta - Ruusutorppa I, ajantasa-asemakaava - Ruusutorppa I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksella muodostetaan uusia autopaikkojen korttelialueita katualueelle Huvilinnanmäen, Huvilinnanaukion ja Säterinkadun varrelle. Muutoksen yhteydessä liitetään kaistale

94 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 94 / 142 Huvilinnanaukio-puiston pohjoisosasta osaksi Huvilinnanaukion katualuetta. Muutoksen syynä on nykyisten autopaikkojen korttelialueiden poistuminen Alberganesplanadin varrelta Raide-Jokeri -hankkeen johdosta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Etelä-Leppävaaran asukaspysäköintipaikkojen määrän säilyminen nykyisellään. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Ruusutorppa I, muutos - Rosatorp I, detaljplaneändtring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7016, käsittää katualueita Huvilinnanmäellä, Huvilinnanaukiolla ja Säterinkadulla sekä osan puistosta 51P kaupunginosassa (Leppävaara), alue Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut ajankohtaiseksi osana Raide-Jokeri -hankkeeseen liittyviä asemakaavamuutoksia. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran kaupunginosassa Etelä-Leppävaaran alueella. Kaavamuutosalueen pinta-ala on m 2. Säterinkatu on alueellinen kokoojakatu, jolla liikennöi myös linja-autot. Huvilinnanmäki on tonttikatu, joka yhdistää Huvilinnantien kanssa Säterinkadun ja Leppävaarankadun toisiinsa. Huvilinnanaukio on päättyvä tonttikatu. Raide-Jokerin alustava linjaus kulki Huvilinnanaukion ja Huvilinnanmäen kautta, minkä takia niiden katualueet ovat suhteellisen leveitä. Näin ollen katualueille on nykyisin sijoitettu yleistä pysäköintiä. Kaavamuutosalueella on yleisiä pysäköintipaikkoja noin 55.

95 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 95 / 142 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) sekä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen KHO ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka rajoittuu pohjoisessa pääratalinjaukseen ja idässä moottoriväylään (Kehä I). Alueen läheisyydessä on keskustatoimintojen alue sekä pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi (A). Sen läpi on voimassa olevassa yleiskaavassa merkitty kulkevaksi ohjeellinen uusi raideliikenneyhteys. Raideliikennelinjausta on sittemmin muutettu, ja se kulkee nykyisten suunnitelmien mukaisesti Alberganesplanadia pitkin Leppävaaran asemalle. Asemakaava Alueella on voimassa useita asemakaavoja: - Ruusutorppa I (alue , hyväksytty ) kattaa Huvilinnanmäki-kadun ja Säterinkadun osan. - Ruusutorpanpuisto (alue , hyväksytty ) kattaa katualueen Huvilinnanmäen, Huvilinnanaukion ja Huvilinnantien risteyksen kohdalta. - Ruusutorppa I muutos (alue , hyväksytty ) kattaa Huvilinnanaukio -kadun ja -puiston alueet. Suunnittelualue on asemakaavoissa katualueena sekä puistoalueena. Asemakaavassa Ruusutorppa I muutos (alue ) Huvilinnanaukio -katu on merkitty kuuluvaksi maanalaisen väestönsuojan rakennusalaan. Asemakaava sallii väestönsuojan vaatimien ilmastointi- sekä henkilöliikennekuilujen sijoittamisen yläpuoliselle puisto- tai katualueelle. Lisäksi osalla alueesta on voimassa maanalainen asemakaava Ruusutorpanluola (alue , hyväksytty ). Tällä asemakaavamuutoksella ei muuteta voimassaolevaa maanalaista asemakaavaa. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille oli varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin yhdeksän kappaletta.

96 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 96 / 142 Mielipiteissä oltiin huolissaan leikkipuiston pienenemisestä ja lisääntyvän liikenteen aiheuttamista turvallisuusriskeistä. Pysäköintipaikkojen mitoituksen ja lisääntymisen koettiin heikentävän lähiympäristön laatua Huvilinnanaukiolla. Huvilinnanaukion varren mäntyjen säilyttämistä toivottiin. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on säilyttää lähialueen asukkaiden asukaspysäköintipaikat nykyisten paikkojen poistuessa Alberganesplanadilta Raide-Jokeri -hankkeen myötä. Suunnittelualueelle esitetään yhteensä 60 asukaspysäköintipaikkaa, jotka korvaavat Raide-Jokerin myötä Alberganesplanadilta poistuvat 60 asukaspysäköintipaikkaa. Tällä asemakaavan muutoksella muodostettavat pysäköintipaikat ovat palvelutasoltaan vastaavia kadunvarsipysäköintipaikkoja kuin Alberganesplanadilta poistuvat pysäköintipaikat. Suunnittelualueella on nykyään yhteensä 55 kadunvarsipaikkaa, jotka ovat kaikki yleisiä pysäköintipaikkoja. - Huvilinnanaukion kadunvarsien pysäköintipaikat lisääntyvät nykyisestä 18 autopaikasta 41 autopaikkaan. Näistä paikoista 35 palvelevat asukaspysäköintipaikkoina ja 6 jää yleisiksi pysäköintipaikoiksi. - Huvilinnanmäelle ei rakenneta uutta paikoitusta, vaan nykyisistä 30 yleisistä pysäköintipaikoista 19 muutetaan asukaspysäköintipaikoiksi. - Säterinkadun kaava-alueella sijaitsevalla osalla on 7 yleistä pysäköintipaikkaa. Näistä 6 muutetaan asukaspysäköintipaikoiksi. Vieraspysäköintipaikat vähenevät kaavamuutoksen myötä nykyisestä 55 autopaikasta 18 autopaikkaan, eli vieraspysäköintipaikkojen lukumäärä pienenee 37 autopaikalla. Etelä-Leppävaaran alueelle jää kaavamuutoksen jälkeenkin runsaasti yleisiä pysäköintipaikkoja katujen, kuten Säterinkadun, Leppävaarankadun, Alberganesplanadin ja Huvilinnantien varsille. Tätä tukee Etelä-Leppävaaran alueella keväällä 2016 tehty pysäköintipaikkaselvitys. Korttelialueet Asemakaavan muutoksella Huvilinnanmäen, Huvilinnanaukion ja Säterinkadun katualueista erotetaan 5 kpl autopaikkojen korttelialueita erillisellä LPA-merkinnällä. Asemakaavan muutoksella ei vaikuteta alueen kerrosalamääriin. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2. Muutoksen myötä suunnittelualueelle muodostuu 889 m 2 LPA-korttelipysäköintimaa-alaa. Autopaikkojen korttelialueisiin liitetään (ALUE) -merkintä, joka osoittaa niille mahdollisuuden sijoittaa Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmään kuuluvien kortteleiden autopaikkoja kiinteistöjen ja aluepysäköintiyhtiön välisin sopimuksin.

97 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 97 / 142 Suunnittelualueella säilyy ennallaan Huvilinnanaukion osalta merkintä (v-ma), jolla osoitetaan maanalaisen väestönsuojan rakennusalaa. Väestönsuojan vaatimat ilmastointi- sekä henkilöliikennekuilut saadaan rakentaa yläpuoliselle yleiselle puisto- tai katualueelle. Väestönsuojaan saa sijoittaa liikunta-, harrastus- ja vapaa-aika-, varasto- sekä autonsäilytystiloja. Huvilinnanaukion varsilta poistetaan tai siirretään kolme pientä lehtipuuta. Huvilinnanaukion mäntyparille osoitetaan säilyttävä merkintä Alueen osa, jolla sijaitseva kaupunkikuvan kannalta tärkeä puuryhmä on säilytettävä (s-1). Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä sopimusneuvotteluita. Perittävät maksut Asemakaavan muutos ei aiheuta perittäviä maksuja. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

98 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 98 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Säterinkallio II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Tarja Pennanen, puh Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutus on annettu Säterinkallio II asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Säterinkallio II - Säteriberget II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6976, 51. kaupunginosassa (Leppävaara) ja 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 15 Säterinkallio II, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 16 Säterinkallio II, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Säterinkallio II, tapahtumaluettelo - Säterinkallio II, kaavamääräykset - Säterinkallio II, kaavakartta - Säterinkallio II, ajantasa-asemakaava - Säterinkallio II, ote Raide-Jokerin hankesuunnitelmasta - Säterinkallio II, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Turunväylän ylittävän Raide-Jokerin sillan rakentaminen ja laajentaa Linnoitustien katualuetta Raide-Jokeria varten.

99 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 99 / 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi , ohjeena koskien Raide-Jokerin jatkovalmistelua tekniselle toimialalle: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää teknisen keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, esimerkiksi Vermontie / Ravitiealueen, Alberganesplanadin ja Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. Valtuusto hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi yhteistyösopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,7 ha.

100 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 100 / 142 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Säterinkallio II - Säteriberget II, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6976, käsittää katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 51. kaupunginosassa (Leppävaara) ja 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Leppävaarassa. Suunnittelualue käsittää pääasiassa Linnoitustien katualuetta ja Turunväylän liikennealuetta. Linnoitustie ja Turunväylä ovat rakennettuja. Alue rajautuu pohjoisessa Linnoitustiehen ja etelässä Laajalahteen.

101 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 101 / 142 Linnoitustien länsipuolelle on suunnitteilla uusi asuin- ja työpaikka-alue (Säterinkallionkulman asemakaava, aluenumero ). Säterinkallionkulman osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Maanomistus Katu- ja virkistysalueen sekä kiinteistön omistaa Espoon kaupunki. Kiinteistöt , omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistö on yksityisessä omistuksessa. Kiinteistöt , , omistaa Kiinteistö Oy Säterinkallio c/o Hartela Kiinteistömarkkinointi. Turunväylän liikennealueen omistaa Liikennevirasto. Maanomistuskartta on kaavaselostuksessa kohdassa Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa alueelle on osoitettu pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli ja joukkoliikenteen vaihtopaikka. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu uusi raidelinjaus, joka on sijainniltaan ohjeellinen. Asemakaava Alue on osittain asemakaavoitettu. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat:

102 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 102 / Säterinrinne II (hyväksytty kaupunginvaltuustossa ), joka käsittää pienen osan Säterinkallion virkistysalueesta. - Säterinsyrjä (hyväksytty kaupunginvaltuustossa ), joka käsittää Linnoitustien katualuetta. - Pikkalanpuisto (vahvistettu ympäristöministeriössä ), joka käsittää Turunväylän liikennealuetta. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi muistutus ja seitsemän lausuntoa/kannanottoa. Muistutuksessa pidettiin turhana Linnoitustien itäpuolista yhdistettyä kevyen liikenteen väylää. Lausunnoissa ja kannanotoissa Raide-Jokeria pidettiin yleisesti myönteisenä hankkeena. Fortum Power and Heat Oy kiinnitti huomioita alueella sijaitseviin kaukolämpölinjoihin. Espoon ympäristökeskus ilmoitti, että pilaantuneet maat ja luontoarvot on huomioitu riittävällä tarkkuudella sekä lausui polkupyöräpysäköinnistä pysäkin läheisyydessä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) lausui varautumisesta bussiliikenteeseen sekä ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa asemakaavan sisältöön. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) lausui johtosiirroista. Caruna Espoo Oy lausui sähköverkosta, johtosiirroista ja risteämälausunnon tarpeellisuudesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) lausui sillan toteuttamissopimuksesta sekä melusta ja tärinästä, jotka tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Nähtävilläolon jälkeen kaavamääräyksiin on lisätty velvollisuus huomioida melu, tärinä ja runkomelu (1 ).

103 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 103 / 142 Asemakaava Yleisperustelu- ja kuvaus Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä poikittaisista joukkoliikennehankkeista, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtuusto hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Asemakaavan muutoksessa mahdollistetaan Turunväylän ylittävän Raide-Jokerin sillan rakentaminen ja laajennetaan Linnoitustien katualuetta Raide-Jokeria varten. Liikenne Raide-Jokerin linjaus ylittää Turunväylän uudella sillalla, jota pitkin myös bussit voivat liikennöidä Laajalahden ja Leppävaaran välillä. Lisäksi sillalla on jalankulku- ja pyörätie. Suunnittelualueella Linnoitustien eteläpäässä raitiotielle varataan oma ajoura. Pysäkki on sijoitettu Linnoitustien eteläpäähän. Pysäkin eteläpuolelta linjataan uusi katuyhteys Leirikadulle ja sitä kautta Impilahdentielle. Nykyinen Impilahdentien itäpään linjaus poistuu käytöstä uuden sillan kohdalta. Osa Linnoitustien nykyisistä kadunvarsipysäköintipaikoista säilytetään. Paikat erotetaan raitiotiestä erotuskaistalla ja kaiteella, jotta pysäköinti ei vaaranna raitiovaunun liikennöintiä. Sähkönsyöttöasema sijoitetaan Linnoitustien eteläpäähän lähelle pysäkkiä. Maankäytön suunnittelun yhteydessä (Säterinkallionkulman asemakaava, aluenumero ) sähkönsyöttöasema on mahdollista integroida rakennuksiin. Raide-Jokeri Keilaniemestä Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi seudun eniten käytetty bussilinja 550. Suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman nopea ja häiriötön raitiotien kulku. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 9 km sijoittuu Espoon alueelle. Radalle tulee 33 pysäkkiä, joista Espoon puolella on 11. Raitiotie on kaksiraiteinen ja se on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Kapeilla osuuksilla linjaus on linjattu bussiliikenteen ja / tai muun ajoneuvoliikenteen kanssa samalle ajoradalle. Risteykset ovat samassa tasossa muun liikenteen kanssa kaupunkikuvallisista ja kustannussyistä. Jalankulun ja pyöräilyn liikkuminen samassa tasossa raitiotien kanssa

104 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 104 / 142 mahdollistaa pysäkkien hyvän saavutettavuuden sekä viihtyisän ympäristön. Esteettömyys on huomioitu pysäkkien suunnittelussa. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteyksissä etuisuudet muuhun liikenteeseen nähden. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa. Päävarikko sijoittuu Roihupellon metrovarikon viereen ja sivuvarikko Laajalahteen. Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset ovat noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin miljoonaa euroa. Sopimusneuvottelut Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset Raide-Jokerista on laadittu hankesuunnitelma Raide-Jokerin hankesuunnitelman 2015 mukaan raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä. Vaunukalusto on yleensä hiljaista ja rata toteutetaan siten, että ääntä syntyy mahdollisimman vähän. Melua voi syntyä esimerkiksi kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Pysäkkien kohdalla äänitasot eivät juuri nouse raitiovaunun alhaisen nopeuden ansiosta. Hankesuunnitelman yhteydessä melua on arvioitu laskennallisen mallin avulla. Mallissa ei ole otettu huomioon mahdollista kaarteista ja vaihteista aiheutuvaa lisämelua. Raitiovaunu voi aiheuttaa kaarrekirskuntaa tiukoissa kaarteissa. Suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman loivia kaarteita. Myös vaihderistikot voivat aiheuttaa melua. Vaihteet sijaitsevat pysäkkien läheisyydessä, jossa nopeudet ovat alhaisia. Normaalissa liikenteessä vaihteista ei aiheudu merkittävää melua. Tärinää voi aiheutua pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla. Näillä osuuksilla raiteet tullaan perustamaan paalulaatoilla tai vähintään massanvaihdon varaan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, rakenteet vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla tärinäriski on vähäinen. Runkomelua esiintyy silloin, kun sekä rata, että rakennus sijaitsevat kallion päällä olevalla tiiviillä maaperällä tai suoraan kalliolla ja keskinäinen etäisyys on suhteellisen lyhyt. Runkomelua voidaan vaimentaa runkomeluriskikohteissa esimerkiksi vaimentavalla matolla. Raideliikenneselvityksen (Promethor Oy, 2016) mukaan Raide-Jokerin liikennöinti ei aiheuta suunnittelualueen kohdalla ympäröivälle asutukselle melutasojen ohjearvojen ylittävää raideliikennemelua. Jatkosuunnittelussa tutkitaan raide- ja autoliikenteen melun yhteisvaikutusta. Kaavan on lisätty määräys Pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu..

105 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 105 / 142 Päätöshistoria Alueelle on laadittu luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, ). Suunnittelualue on pääosin rakennettua liikenne- ja katualuetta. Turunväylän pohjoispuolella sijaitsevalla Säterin alueella Linnoitustien varressa on metsää ja vanhoja pihamaita. Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita eikä suojeltavia eläinten elinympäristöjä. Kaavataloudelliset vaikutukset Raide-Jokerin hankesuunnitelman liitteenä on kustannusarvio, jossa kustannukset on esitetty kaduittain. Linnoitustien ja Turunväylän ylittävän sillan rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 12 miljoona euroa. Koko Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 275 miljoonaa euroa. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan hanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoon Raide-Jokerin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Säterinkallio II - Säteriberget II asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6976, 51. kaupunginosassa (Leppävaara) ja 17. kaupunginosassa (Laajalahti), alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus

106 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 106 / 142 ELY - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 2 mom mukaan sitä pyytäneet

107 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 107 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Albergan kartano, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Albergan kartanon asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Albergan kartano - Alberga gård asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6970, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen teki puheenjohtaja Markkulan kannattamana pöydällepanoehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen ja edellyttää kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelevan lautakunnan käytettäväksi silloin tapahtuvaa käsittelyä varten jatkosuunnittelua ja toteutusta ohjaavat toimenpidelinjaukset, joista lautakunta voi silloin päättää ja joihin sisällytetään etenkin ohjeet koskien Raide-Jokerin sijoittumista, aiheuttamaa melua, autopaikkojen määrää ja sijoittelua sekä varautumista ns. shared space -ratkaisuun tulevaisuudessa. Näiden valmistelu suoritetaan ollen yhteydessä Leppävaara-seuraan sekä asuntoyhtiöihin ja muihin vastaaviin asianosaisiin. Meluselvitykset toimitetaan näille tahoille ja saatetaan julkisesti tiedoksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Lintusen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen ja edellyttää kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelevan lautakunnan käytettäväksi

108 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 108 / 142 silloin tapahtuvaa käsittelyä varten jatkosuunnittelua ja toteutusta ohjaavat toimenpidelinjaukset, joista lautakunta voi silloin päättää ja joihin sisällytetään etenkin ohjeet koskien Raide-Jokerin sijoittumista, aiheuttamaa melua, autopaikkojen määrää ja sijoittelua sekä varautumista ns. shared space -ratkaisuun tulevaisuudessa. Näiden valmistelu suoritetaan ollen yhteydessä Leppävaara-seuraan sekä asuntoyhtiöihin ja muihin vastaaviin asianosaisiin. Meluselvitykset toimitetaan näille tahoille ja saatetaan julkisesti tiedoksi. Liite Oheismateriaali Selostus 17 Albergan kartano, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 18 Albergan kartano, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Albergan kartano, tapahtumaluettelo - Albergan kartano, kaavamääräykset - Albergan kartano, kaavakartta - Albergan kartano, ajantasa-asemakaava - Albergan kartano, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pikaraitotie kulkeminen Alberganesplanadilla ja muodostaa Alberganesplanadin keskelle puistoalue niin, että jalankulku- ja pyöräily-yhteydet katkeavat. Raide-Jokerin liikennöinnistä pyritään luomaan sujuva, huomioiden alueen liikenneturvallisuus ja -sujuvuus. Suunnittelualue sijaitsee Alberganesplanadilla ja on pinta-alaltaan noin m². Alberganesplanadilla olevat puut kaavoitetaan puistoksi ja raitiolinjan alle jääville asukaspysäköintipaikoille (LPA, alue) etsitään korvattavat alueet Leppävaarasta. Ruusutorppa I (111603) kaavamuutoksessa esitetään korvaavia autopaikkoja Huvilinnanmäen, Huvilinnanaukion ja Säterinkadun katualueille. Lisäksi Säterinkujalta estetään liittyminen Linnoitustielle. Kaavalla ei osoiteta uutta rakennusoikeutta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessa, että Alberganesplanadin länsireunalla säilytetään noin 20 autopaikkaa, joita alueella vierailevat ja asioivat voivat käyttää. Jatkosuunnittelussa ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä laaditaan suunnitelma ja asianosaisten tahojen kanssa neuvotellaan kokonaisratkaisu siitä, miten Raide-Jokerin toteutuksesta aiheutuva asukaspysäköintipaikkojen vähennys korvataan. Raide-Jokerin aiheuttamien meluhaittojen minimoinnin suunnittelua jatketaan. Alueen länsiosassa katua ei avata autoilulle Leppävaarankadulta. Nähtävillä olon aikana tutkitaan miten pikaratikan nopeus tällä alueella saadaan riittävän pieneksi ja koko kaupunkirakenne saadaan mahdollisimman viihtyisäksi ja turvalliseksi

109 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 109 / 142 ns. shared space - ratkaisulla. Lautakunnan päätöksen jälkeen asukkaiden kanssa on pidetty tapaaminen ja heidän kanssaan on järjestetty maastossa kävely. Alueen asukaspysäköintiä hallinnoivan Leppävaaran pysäköinti Oy:n kanssa on neuvotteluissa sovittu korvattavista autopaikoista. Kaupunki on osaltaan aloittanut kaavoituksen korvattavien autopaikkojen osoittamiseksi Leppävaaran alueella. Nähtävilläolon aikana raitiotieliikenteen meluselvitys on valmistunut. Kaavaehdotus on laadittu selvitystulosten mukaisesti. Suunnitelmakuvat on muutettu päätöksen jälkeen siten, ettei Leppävaarankadulta avata ajoneuvoliikenteelle. Muutos vaikuttaa kaavaan siten, että raidelinjaus siirtyy hieman idemmäs, jolloin kirsikkapuita menetetään. Nämä kirsikkapuut sijaitsevat kaavoitetulla katualueella. Lisäksi kadulla säilytetään kaksisuuntainen ajo ja kadun päässä oleva kääntöpaikka. Nähtävillä pidetyssä materiaalissa esitettiin Raide-Jokerin nopeudet eri kohdissa Alberganesplanadia. Tässä kohdassa nopeudet ovat alhaisia 0-30 km/h välillä. Shared space ratkaisua selvitettiin, mutta Alberganesplanadin alueella päädyttiin pitämään kulkumuodot erillään liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden takia. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Albergan kartano - Alberga gård asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6970, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue

110 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 110 / 142 Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suuri osa suunnittelualueesta sijaitsee Leppävaarankadun ja Säterinkadun väliin jäävälle Alberganesplanadille. Pieni osa Linnoitustien pohjoispäästä kuuluu myös suunnittelualueeseen. Alberganesplanadi pohjoispäässä on taideteos Lippumeri ja keskellä esplanadia istutettuja puita. Suunnittelualue rajautuu itä ja länsipuolella asuintalokortteleihin. Alue on kaupungin maanomistuksessa. Kioski ja asukaspysäköintialueet on kaupungin omistamia alueita, joiden hallinta on siirretty pitkäaikaisesti paikanpitäjille vuokralle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on varattu nykyisellään säilytettävänä asuinalueen (A), joka rajautuu yksiajorataiseen päätiehen, pääkatuun tai alueelliseen kokoojakatuun. Alueen asemakaavaa muuttaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Raidelinjaus on osoitettu yleiskaavakartassa lännempänä Alberganesplanadista, mutta merkintä on sijainniltaan ohjeellinen, mutta yhteytenä sitova etelän suuntaan. Nyt laadittu asemakaavan muutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alberganesplanadi on osoitettu kaduksi, jonne on osoitettu Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmän kuuluvien kortteleiden autopaikkoja (LPA, alue). Alberganesplanadin keskelle on osoitettu istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentamaton alueen osa. Säterinkadun ja Alberganesplanadin pohjoispuolella oleva istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentamaton alueen osa on merkattu ohjeellisena. Asemakaavassa on sallittu myös rakennusala, jolle saa sijoittaa kioskin, jonka rakennusoikeus on 80 k-m² (k80). Nykyinen suunnittelualue rajautuu asuinkortteleihin, joissa on liittymäkieltoja ja ulokkeen merkintöjä (u ja u-1).

111 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 111 / 142 Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin 7 muistutusta ja saatiin 5 lausuntoa ja kannanottoa. Muistutuksissa oltiin huolissaan pikaraitiotien tuomasta melusta ja sen kuulumisesta asuntojen sisään ja siitä miten korvattavat autopaikat sijoitetaan. Muistutuksissa nostettiin esille myös lautakunnan ohjeistukset jatkosuunnittelusta. Asemakaavan muutos Alberganesplanadi-niminen katu on osoitettu katualueeksi, jonka keskellä olevat istutettavat tai luonnon varaisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa pidettävä rakentumatonalue on osoitettu puistoksi (VP). Puistoalueen keskelle on osoitettu rakennusala olemassa olevalle rakennukselle (k), jonka rakennusoikeus on 150 k-m². Puistoon on merkattu myös olemassa olevat johtoputket, joiden sijainti on likimääräinen. Asemakaava ehdotus koskee myös suunnittelualueeseen rajautuvien liikeja toimistorakennusten ja asuinkortteleiden (K, AK) liittymäkiellot ja ulokkeet (u). Kaavassa on myös merkintöjä kadun likimääräisistä korkeusasemista. Alberganesplanadin länsireunassa säilyvät yleiset pysäköintipaikat ennallaan, kuten kaupunkisuunnittelulautakunta päätöksessään edellytti. Esplanadin länsireunassa on noin 20 paikkaa ja itäreunassa noin 14 paikkaa. Asuinkortteleiden aluepysäköintipaikat siirretään muualle Etelä-Leppävaaran alueella. Korvaavia pysäköintipaikkoja esitetään sijoitettavaksi Huvilinnanmäelle, Huvilinnanaukiolle ja asukkaiden ehdottamalle Säterinkadulle. Alberganesplanadin länsiosan ajorata säilytetään ennallaan kaksisuuntaisena ja pohjoispäässä säilyy kääntöpaikka. Raitiotielinja on länsiosan ajoradan ja puiston välissä. Raitiotiepysäkki sijaitsee Alberganesplanadin eteläpäässä. Pysäkin välittömään läheisyyteen osoitetaan ainoastaan liityntäpyöräpysäköintiä. Ajoyhteys Linnoitustieltä Säterinkujalle katkaistaan liittymäkiellolla. Tällöin varmistetaan Raide-Jokerin liikennöin sujuvuus. Säterinkujalle yhteys toimii edelleen Säterinkadulta.

112 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 112 / 142 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset Raitiotieliikenteelle on tehty meluselvitys (Promethor OY, ). Selvityksen lähtötietona on käytetty Helsingin uuden raitiovaunun melupäästötietoja. Selvityksen mukaan raitiotieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso asuinrakennuksien julkisivuihin on suurimmillaan päivällä 55 db ja yöllä 50 db. Asuinhuoneiden sisä äänitason ohjearvon ollessa vastaavasti 35 db ja 30 db, saadaan julkisivun ääneneristävyysvaatimukseksi suurimmillaan 20 db. Lisäksi selvityksen mukaan nykyisten asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyyden tulee olla suurimmillaan 30 db, jotta maksimiäänitaso asuintiloissa yöaikaan ei ylitä 45 db:ä. Nykyisten asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyyden voidaan arvioida olevan vähintään 30 db ja siten täyttävän niin keskiäänitasoista kuin yöaikaisesta maksimiäänitasosta muodostuvan ääneneristävyysvaatimuksen. Kaavan lisätään määräys Pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Kaavataloudelliset vaikutukset kustannusarvioiksi arvioitiin noin 2,7 miljoonaa euroa, joka sisältää kadun kustannukset, rakennuttamis- ja omistaja tehtävät ja suunnittelutyön. Kustannusarviossa on myös otettu huomioon 10 % arvaamattomat kustannukset. Korvattavien autopaikkojen kustannusarvioita ei ole laskettu, mutta kokonaistaloudellisesti arvioituna Raide-Jokerin hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Raide-Jokeri on Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä valtion yhteinen hanke. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

113 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 113 / yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Albergan kartanon valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Albergan kartano - Albergan garden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6970, 51. Kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että: Ehdotus palautetaan valmisteluun siten, että tutkitaan vaihtoehdon A (oas) toteuttaminen myös ns. shared space - ratkaisuna, jossa eri liikennemuodot yhdistyvät (ns. A2-ratkaisu). Lähtökohtana shared space - ratkaisussa on Alberganesplanadin liikennejärjestelyiden nykytila (ilman katuyhteyden avaamista Leppävaarankadulle) ja poikittaispysäköinnin muuttaminen kadunvarsipysäköinniksi. Shared space - ratkaisun tutkiminen on erityisen tärkeää kaupunkikeskusten ydinalueilla elävän ja toimivan kaupunkirakenteen ja -kuvan rakentamiseksi. Lisäperusteluja: Raitiotieliikenteen erottaminen muusta liikenteestä on ymmärrettävä lähtökohta liikennesuunnittelulle, mutta ei välttämättä ole toimivin ratkaisu kaupunkikeskusten ydinalueilla. Kaupunkikeskusten ydinalueilla shared space - ratkaisu tuottaa varmasti elävämpää ja toimivampaa kaupunkirakennetta (ei keinotekoisia estevaikutuksia). Raitiotie on myös osa kaupunkikuvaa, eikä sitä voida pelkillä turvallisuussyillä sulkea ulos keskustojen yhtenäisestä kaupunkirakenteesta. Katuyhteyden avaaminen Leppävaarankadulle taas johtaa varmasti rajuun läpiajoliikenteeseen kohti Säteriä sulkien puistoalueen kokonaan läpiajavan ajoneuvoliikenteen saartamaksi. Samoja teemoja joudumme varmasti miettimään myös mm. Otaniemen osalta, joten tämä harjoitus on syytä tehdä jo tässä vaiheessa, jotta ymmärrämme, mitä olemme päättämässä. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Stefan Ahlman, varajäsen Lari Tuominen, jäsen

114 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 114 / 142 Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli kuusi (6) jäsentä. Sitä vastustivat jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, varajäsen Henna Partanen, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo ja jäsen Ulla Palomäki eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta vastaan (7/6) hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kai Lintusen ja jäsen Seppo Salon kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: Jatkosuunnittelun ohjeena on, että Alberganesplanadin länsireunalla säilytetään noin 20 autopaikkaa, joita alueella vierailevat ja asioivat voivat käyttää. Lisäksi ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä laaditaan suunnitelma ja asianosaisten tahojen kanssa neuvotellaan kokonaisratkaisu siitä, miten Raide-Jokerin toteutuksesta aiheutuva asukaspysäköintipaikkojen vähennys korvataan. Raide-Jokerin aiheuttamien meluhaittojen minimoinnin suunnittelua jatketaan. Alueen länsiosassa katua ei avata autoilulle Leppävaarankadulta. Nähtävillä olon aikana tutkitaan miten pikaratikan nopeus tällä alueella saadaan riittävän pieneksi ja koko kaupunkirakenne saadaan mahdollisimman viihtyisäksi ja turvalliseksi ns.shared space - ratkaisulla. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska puheenjohtajan tekemää lisäysehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän alkuperäistä päätösehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän alkuperäisen ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät varajäsen Henna Partanen ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtajan lisäyksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, varajäsen Lari Tuominen, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yksitoista (11) jäsentä. Puheenjohtaja totesi lisäysehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2).

115 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 115 / 142 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Albergan kartanon valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Albergan kartano - Albergan garden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6970, 51. Kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 päätti, että jatkosuunnittelun ohjeena on, että Alberganesplanadin länsireunalla säilytetään noin 20 autopaikkaa, joita alueella vierailevat ja asioivat voivat käyttää. Lisäksi ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä laaditaan suunnitelma ja asianosaisten tahojen kanssa neuvotellaan kokonaisratkaisu siitä, miten Raide-Jokerin toteutuksesta aiheutuva asukaspysäköintipaikkojen vähennys korvataan. Raide-Jokerin aiheuttamien meluhaittojen minimoinnin suunnittelua jatketaan. Alueen länsiosassa katua ei avata autoilulle Leppävaarankadulta. Nähtävillä olon aikana tutkitaan miten pikaratikan nopeus tällä alueella saadaan riittävän pieneksi ja koko kaupunkirakenne saadaan mahdollisimman viihtyisäksi ja turvalliseksi ns. shared space - ratkaisulla. 4 merkittiin että nähtäville asetettavaa materiaalia tarkistetaan siltä osin, ettei se ole ristiriidassa lisäpäätöksen kanssa, 5 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet - Laskutus: ksk.laskutus@espoo.fi - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 2 mom mukaan sitä pyytäneet tarvittaessa

116 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 116 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Koskelo I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 83. kaupunginosa Bodom Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh Katariina Peltola, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Muistutuksia ei annettu, lausunnot on annettu Koskelo I:n asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn Koskelo I - Skrakaby I asemakaavan muutosen, piirustusnumero 7008, 83. kaupunginosassa Bodom, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 19 Koskelo I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Koskelo I, tapahtumaluettelo - Koskelo I, kaavamääräykset - Koskelo I, kaavakartta - Koskelo I, ajatasa-asemakaava - Koskelo I, asemapiirustus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sallia teollisuus- ja varastotoiminnan ohella urheilu- ja virkistystoimintaa sekä mahdollistaa uusien autopaikkojen sijoittamisen kaavassa olevalle voimajohdon varoalueen osalle. Kaavalla ei nosteta rakennusoikeutta.

117 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 117 / 142 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Koskelo I - Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7008, käsittää korttelin 83002, 83. kaupunginosassa Bodom, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijoittuu Koskelon teollisuusalueen eteläpäähän rajautuen idässä Kehä III:n ja lännessä Koskelontiehen. Tontilla on asemakaavan mukaisesti toteutunut k-m² teollisuus- ja varastorakennus. Rakennuksessa on järjestetty poikkeusluvin urheilutoimintaa. Tontilla kulkee 400 kv:n voimajohto, jonka yksi pylväs sijaitsee tontilla. Viereisillä tonteilla on teollisuus- ja varastokäytössä sekä liiketiloina olevia rakennuksia. Suunnittelualue on pääosin rakennettua ja pinnoitettua ympäristöä, jonka reunoilla on kuitenkin kapeat, aluetta rajaavat puustoistutukset. Alueella ei ole todettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja.