HILMO Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HILMO Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus"

Transkriptio

1 Tiedosta hyvinvointia Opas pilottikäyttöön HILMO Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2008 Versio Stakes työryhmä

2 Opas pilottikäyttöön Alkusanat Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmää laajennetaan siten, että yksilötason tietoja kerätään myös terveyskeskusten avohoidon palveluista. Tärkeänä osana uudistukseen liittyy tietojen raportointi Stakesin uudella raportointijärjestelmällä, joka tulee saataville verkkopalveluna. Tämä opas on tarkoitettu palvelun tuottajille ja tietojärjestelmätoimittajille muutokseen varautumista varten. Tämä opas on myös tarkoitettu erityisesti niille yksiköille, jotka ensiksi ottavat tämän oppaan mukaiset luokitukset käyttöönsä. Oppaan selitteitä tullaan tarkentamaan pilottikäytössä saatujen kokemusten ja palautteen perusteella. Käyttäjien toivotaankin antavan palautetta epäselviksi koetuista kohdista. Jatkossa opas tullaan liittämään osaksi Stakesin muuta HILMO -ohjeistusta. Tämän oppaan tietosisällön mukainen avohoidon tietojen keruu käynnistyy pilottiyksiköissä vuonna Tiedonkeruuta laajennetaan sitä mukaa kuin tietojärjestelmiin on tehty tarvittavat muutokset ja niistä saadaan kuvatun tietosisällön mukaiset tiedot. Tavoitteena on, että tämän tietosisällön mukaiset tiedot ovat saatavissa kattavasti vuodelta Avohoidon tietojen keruu koskee ensi vaiheessa julkisen hallinnon (kunnat, kuntayhtymät, kunnalliset liikelaitokset) yksiköitä ja niiden osalta perusterveydenhuollon avohoidon tehtäväalueiden lisäksi kotihoitoa niiltä osin kuin tiedot ovat saatavissa asiakasjärjestelmistä. Tämä tiedonkeruu ei kuitenkaan korvaa kotihoidon laskentaa. Stakes tulee järjestämään syksyllä 2008 koulutustilaisuuksia avohoidon ilmoitusjärjestelmän tietojen ja luokitusten käytöstä. Raportointijärjestelmän kautta kuntien ja toimintayksiköiden tiedot ovat verkkopalveluna käytettävissä toiminnan suunnittelua, seurantaa, vertailua ja kehittämistä varten. Avohoidon yksilötasoisten tietojen saaminen kansalliseen rekisteriin merkitsee edistysaskelta, joka täyttää suuren puutteen kansallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilörekistereissä. Helsingissä maaliskuussa 2008 Olli Nylander Tulosaluejohtaja

3 Opas pilottikäyttöön Sisältö 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ILMOITUS AVOHOIDON ILMOITUKSEN VALMISTELU JA KÄYTTÖÖNOTTO ILMOITUSJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA TIETOJEN KÄYTTÖTARKOITUS TIETOJEN ANTAMINEN KÄSITTEET TIETOSISÄLTÖ JA LUOKITUKSET LUOKITUKSET TIEDONKERUUN MUU SISÄLTÖ Perustiedot Muut tiedot AINEISTON MUODOSTAMINEN JA LÄHETTÄMINEN ERÄIDEN TOIMINTOJEN TOTEUTUS TIETOJÄRJESTELMISSÄ YHTEYDENOTTO JA VARAUKSEN KÄSITTELY KÄYNTISYY- JA DIAGNOOSILUOKITUKSET...30

4 Opas pilottikäyttöön PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ILMOITUS Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa, että terveyskeskuksen avohoidon toiminnasta aletaan kerätä tapahtumatason tietoja valtakunnalliseen Stakesin rekisteriin. Tiedot kerätään henkilötunnuksellisina. Tietojen luovutus Stakesille perustuu lakiin ja asetukseen terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (556/1989) ja lakiin sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tilastotoimesta (409/2001) sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). Stakesilla on pyynnöstä oikeus saada maksutta suunnittelu-, tutkimus- ja tilastointitehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset (Laki sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta 1073/1992, 6 ). Tietojen käsittelyä varten henkilötunnukset salataan. Julkaistavat tiedot ovat summattuja lukuja. Yksittäisen asiakkaan tietoja ei julkaista. Tietoja käytetään ainoastaan tilastolliseen ja tutkimuskäyttöön. Tässä asiakirjassa kuvataan avohoidon ilmoitusjärjestelmää varten toimitettavat tiedot ja niiden luokitukset. Samalla korvataan Hoidon saatavuuden seurannan manuaalissa (Versio 2.1_ ) annetut ohjeet. Opas on tarkoitettu erityisesti seuraaville ryhmille: o perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta vastaaville o niille, jotka huolehtivat tietojen tallennuksen yhdenmukaisuudesta ja käyttäjien ohjeistuksesta o niille, jotka tallentavat tietoja asiakastietojärjestelmiin o niille, jotka toteuttavat muutoksia tietojärjestelmiin ja suunnittelevat tietojen poimintaa o tietojen hyödyntäjille; mm. raportoinnin suunnittelijoille ja raporttien hyödyntäjille o informaatioksi terveydenhuollon eri intressiryhmille Opas on tallennettu Stakesin verkkosivuille osoitteessa: 1.1 Avohoidon luokitusten valmistelu ja ilmoituksen käyttöönotto Avohoidon luokitukset hyväksyttiin koodistopalvelun johtoryhmässä Ne on valmisteltu terveyskeskusten avohoitoluokitusten ja perusterveydenhuollon toimenpideluokituksen asiantuntijaryhmässä: Simo Kokko, Stakes, puheenjohtaja Outi Elonheimo, Helsingin yliopisto Niina Kontio, Suomen Terveystalo Ilkka Kunnamo, Suomalainen lääkäriseura Duodecim Pentti Lampi, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Jukka Liedes, Oulun kaupunki (5/2007 saakka)

5 Opas pilottikäyttöön Matti Mäkelä, Stakes (1/2008 lähtien) Päivi Nurmi-Koikkalainen, Stakes Hannu Rintanen, Stakes Pirjo Tuomola, Stakes (2/2007 lähtien) Sanna-Mari Saukkonen, Stakes, sihteeri Työryhmä on vastuussa luokitusten päivittämisestä ja edelleen kehittämisestä. Hyväksytyt luokitukset on tallennettu koodistopalvelimen testipuolelle, Koodistopalvelu-Sosiaali- ja terveysalan tietoyhteiskuntayksikkö Avohoidon ilmoitusjärjestelmän käyttöönotto sovitetaan kansallisen arkiston ja sen tietoliikenneyhteyksien käyttöönottoon seuraavan vaiheistuksen mukaan: 1) Pilotointi vuodesta 2008 lähtien sovittujen ja jatkossa sovittavien yksiköiden kanssa siten, että tiedot poimitaan asiakastietojärjestelmistä ja toimitetaan Stakesiin CD-levykkeillä. 2) Vuodelta 2009 tiedot kerätään kaikilta julkisten palvelujen tuottajilta siten, että tiedot poimitaan asiakastietojärjestelmistä ja toimitetaan Stakesiin CDlevykkeillä. 3) Asiakastietojärjestelmistä poimitut tiedot lähetetään Stakesiin kansallisen arkiston tietoyhteyksien kautta sähköisinä pilotoinnin alkaessa vuonna ) Tilasto- ja tutkimuskäyttöön tarkoitettujen tietojen poimimisen mahdollisuus suoraan kansallisesta arkistosta tulee selvitettäväksi arkiston ollessa toiminnassa. 5) Yksityiset palveluntuottajat otetaan mukaan tiedonkeruuseen vaiheittain. 1.2 Ilmoitusjärjestelmän tavoitteet ja tietojen käyttötarkoitus Avohoidon ilmoitusjärjestelmän tavoitteet: Yhdenmukainen tietosisältö Ilmoitusjärjestelmään tuotetuissa tiedoissa käytetään hyväksyttyjä valtakunnallisia luokituksia ja koodistoja. Lähettäjä vastaa tietojen yhdenmukaisuudesta. Tihentyvä frekvenssi Tietojen siirto sähköistetään ja tietojen käsittely automatisoidaan Stakesin tietovarastokäsittelyssä. Tämä mahdollistaa usein toistuvan keruun ja tuoreiden raporttien tuottamisen. Parantunut tietojen käytettävyys Avohoidon raportointi uudistetaan liittämällä se Stakesin uuteen raportointijärjestelmään, jossa tuottajien ja kuntien omat ja vertailutiedot ovat käytettävissä verkkopalveluna. Avohoidon ilmoituksen tietosisällöt Erityisesti diagnoosien, toimenpiteiden ja jatkohoidon suunnittelun osalta tietosisällöt on valittu siten, että tiedot tukevat mahdollisimman hyvin potilaan hoitoa ja potilaskertomusmerkintöjen tekemistä. Tietojen kirjaaminen potilaskontaktien aikana voi tuoda työntekijälle välitöntä hyötyä mm. päätöksenteon tuen ja toimintojen automatisoinnin kautta. Avohoidon ilmoitusjärjestelmässä koottavia tietoja voidaan käyttää ainakin seuraaviin tarkoituksiin:

6 Opas pilottikäyttöön Palveluntuottajan toiminnan volyymin, rakenteen ja sisällön seuranta ja vertailu Kunnan/muun alueen väestön terveysongelmien esiintymisen seuranta ja vertailu Tietojen käyttäminen esim. tuotteistuksessa Hoidon saatavuuden seuranta Terveydenhuollon sekä terveyden- ja sosiaalihuollon palvelukokonaisuuksien muodostaminen 1.3 Tietojen antaminen Tämän oppaan mukaisia tietoja antavat kuntien ja kuntayhtymien (ml. kunnalliset liikelaitokset) toimintayksiköt, jotka tuottavat kunnan huolehdittavaksi säädettyjä perusterveydenhuollon avopalveluja (Kansanterveyslaki 66/1972, 5 ). Tämän lisäksi ne yksiköt, jotka pystyvät tuottamaan kuvauksen mukaisia tietoja kotihoidon käynneistä, toimittavat tiedot siltä osin kuin ne ovat saatavissa. Tämä siis, vaikka toiminta olisi sosiaalitoimen alaisuudessa. Huomattavaa on, että tässä oppaassa annetaan ohjeita asiakastietojärjestelmiin tallennettavista tiedoista ainoastaan tilastotarkoituksiin käytettävien kirjausten näkökulmasta. Nämä ohjeet eivät korvaa säädöksiä, joissa annetaan ohjeita merkinnöistä asiakaskertomustietoihin (esim. sosiaali- ja terveysministeriön asetus 99/2001). 2 KÄSITTEET Tässä asiakirjassa käytetään seuraavia yleiskäsitteitä. Luokituksissa käytettävät käsitteet on määritelty kunkin luokituksen yhteydessä. Asiakas on avohoidon palveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva henkilö. Palveluntuottaja Palveluntuottajalla tarkoitetaan tässä asiakirjassa lain (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä /159) kuvaamaa palvelujen antajaa. Palvelutapahtuma Palvelutapahtumalla tarkoitetaan terveydenhuollon palvelujen antajan ja asiakkaan välistä yksittäisen palvelun järjestämistä tai toteuttamista (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä /159). Yleisin palvelutapahtuma avohoidossa on käynti. Yhteen palvelutapahtumaan voi kuitenkin sisältyä useampia käyntejä, jos on kyseessä esim. sarjahoito fysioterapiassa. Puhelimessa annettu terveyden- tai sairaanhoito voi olla joko itsenäinen palvelutapahtuma, jos se ei hoidollisesti liity muuhun palvelutapahtumaan, tai se on osa jotakin palvelutapahtumaa, esim.

7 Opas pilottikäyttöön avohoitokäyntiä 1 ). Periaatteena on, että yhden palvelutapahtuman eri osatapahtumat toteutetaan saman hoitopäätöksen perusteella ja ne voidaan yhdistää palvelutapahtumatunnuksen avulla. Tarkoitus on, että avohoidon ilmoituksen seurantatietue lähetetään sekä itsenäisistä että johonkin toiseen palvelutapahtumaan liittyvistä vastaanottokäynnistä, kotikäynnistä, puhelusta, kirjeestä jne. joista tehdään tässä kuvatut merkinnät. Palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuus on yhden tai useamman terveydenhuollon palvelujen antajan tuottamien palvelutapahtumien yksilöity kokonaisuus (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007). Seurantatietue Seurantatietue sisältää palvelutapahtumasta tai sen osasta toimitettavat tiedot tämän oppaan liitteessä määritellyssä muodossa. Seurantatietue sisältää yhteen tai useampaan seurantapisteeseen kuuluvat tiedot. Seurantapiste Seurantapisteillä tarkoitetaan tässä asiakirjassa perusterveydenhuollon avohoidon palvelutapahtuman tilastokäsittelyn vaiheita. Seurantapisteet vastaavat kansanterveyslain (66/1972, 15b ) mukaista hoidon saatavuuden seurannan tietotarvetta. Seurantapisteitä ovat asiakkaan yhteydenotto palveluyksikköön, hoidon tarpeen arviointi, ajanvaraus, käynnin tai muun palvelutapahtuman toteutuminen tai sen peruuntuminen. Kuva 1: Perusterveydenhuollon palvelutapahtuman seurantapisteet Palvelutapahtuma Yhteydenotto Hoidon tarpeen arviointi Ajanvaraus Käynnin toteutuminen Palvelutapahtuma Palvelutapahtuma Toteutuneet käynnit Käyntiä edeltävät päivämäärät 1 Terveydenhuollon kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri, KANTA -jatkomäärittely, syksy 2007, Ydindokumentti

8 Opas pilottikäyttöön Yhteydenotto Seurantapisteeksi rekisteröitävällä yhteydenotolla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa asiakas ottaa yhteyttä saadakseen palvelua ja asiakastietojärjestelmä avataan henkilötunnuksella. Jos yhteydenotto koskee ei-yksilöön liittyvää yleistä informaatiota, tapahtumaa ei rekisteröidä. Myöskään silloin, jos asiakas soittaa kysyäkseen laboratoriovastauksia tai tuo reseptiä uusittavaksi, noutaa reseptin, todistuksen tms., yhteydenottoa ei rekisteröidä seurantapisteeksi. Hoidon tarpeen arviointi Hoidon tarpeen arviointi on vuorovaikutustilanne, jossa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet, niiden vaikeusaste sekä tarvittavan palvelun kiireellisyys asiakkaan antamien tietojen perusteella. Hoidon tarpeen arvioinnin voi tehdä asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on työkokemusta ja yhteys hoitoa antavaan toimintayksikköön sekä käytettävissään asiakasasiakirjat (VnA 1019/2004). 3 TIETOSISÄLTÖ JA LUOKITUKSET Avohoidosta kerättävä tieto on luokiteltua tai muuta tietoa, kuten esim. päivämääriä. Taulukossa 1 esitetään numeroituina kentät, joiden mukaista tietoa avohoidosta kerätään. Tietuekuvaus kokonaisuudessaan on liitteenä 1.

9 Opas pilottikäyttöön Taulukko 1. Avohoidon tietosisältö Tunn Kentän sisältö Versio 1.4 Palvelutapahtuman perustiedot Palvelutapahtuman toteutuminen K1 Asiakkaan henkilötunnus K21 Käynti (4) K2 Asiakkaan kotikunta K22 Käyntipäivä ja kellonaika, aloitusaika K3 Asiakkaan asuinpaikan postinumero K23 Käyntipäivä ja kellonaika, lopetusaika K4 Palveluntuottaja K24 Ammatti K5 Palveluntuottajan palveluyksikkö K25 Palvelumuoto K6 Seurantatietueen tunnus K26 Yhteystapa K7 Palvelutapahtumatunnus K27 Kävijäryhmä K8 Palvelukokonaisuustunnus K28 Hoidon kiireellisyys Yhteydenotto K29 Käynnin luonne K9 Asiakkaan yhteydenotto (1) K30 Ensikäynti K10 Yhteydenottopäivä ja kellonaika K31 Diagnoosi1 ICD10 Hoidon tarpeen arviointi K32 Diagnoosi2 ICD10 K11 Hoidon tarpeen arviointi (2) K33 Diagnoosi3 ICD10 K12 Hoidon tarpeen arvioimispäivä ja kellonaika K34 Diagnoosi4 ICD10 K13 Ammatti K35 Diagnoosi5 ICD10 K14 Hoidon kiireellisyys K36 Diagnoosi6 ICD10 K15 Käynnin luonne K37 Ulkoinen syy K16 Ensikäynti K38 Tapaturmatyyppi K17 Hoidon tarpeen arvioinnin tulos K39 Diagnoosi1 ICPC2 Ajanvaraus K40 Diagnoosi2 ICPC2 K18 Ajanvarauksen teko (3) K41 Diagnoosi3 ICPC2 K19 Ajanvarauksen tekopäivä ja kellonaika K20 Käynnille varattu ajankohta K42 Diagnoosi4 ICPC2 K43 Diagnoosi5 ICPC2 K44 Diagnoosi6 ICPC2 K45 Toimenpide 1 K46 Toimenpide 2 K47 Toimenpide 3 K48 Toimenpide 4 K49 Toimenpide 5 K50 Toimenpide 6 K51 Hammashuollon indeksi D, aikuinen K52 Hammashuollon indeksi M, aikuinen K53 Hammashuollon indeksi F, aikuinen K54 Hammashuollon indeksi d, lapsi K55 Hammashuollon indeksi m, lapsi K56 Hammashuollon indeksi f, lapsi K57 Hammashuollon yhdistetty D ja d K58 Jatkohoito1 K59 Jatkohoito2 K60 Jatkohoito3 Peruuntuminen K61 Palvelutapahtuman peruuntuminen K62 Peruuntumisen ajankohta K63 Palvelutapahtuman peruuntumisen syy Huom. Tietosisällön kentät K51-K57 on toistaiseksi tarkoitettu suun terveydenhuollon SUHAT -hankkeen pilottikunnille.

10 Opas pilottikäyttöön Tietosisällön tuottaminen tietojärjestelmään tapahtuu seuraavilla tavoilla: 1) Asiakastietojärjestelmän käyttäjästä tietojärjestelmään tallennettujen taustatietojen avulla (esim. ammatti) 2) Tietojärjestelmän automaattisesti tuottamana (päivämäärätiedot) 3) Osa tiedoista (käynnin luonne, palvelumuoto, yhteystapa, kävijäryhmä) voidaan tuottaa oletusarvona automaattisesti sen jälkeen, kun työntekijälle on luotu työjärjestyksen tai vastaavan ennakkosuunnitelman pohja 4) Käyttäjän tallentamana Tavoitteena on, että ne tiedot, joihin käyttäjän tulee ottaa kantaa ja tallentaa, ovat oleellista ja vaikutuksiltaan merkittävää sisällöllistä tietoa, kuten diagnoosi/käynnin syy. 3.1 Luokitukset Seuraavien luokitusten mukaiset tiedot sisältyvät seurantatietueeseen. Luokituksista on kuvattu määritelmä, luokituksen tietojen käyttötarkoitus, luokat ja koodit sekä niiden selitteet. Taulukko 2. Avohoidossa käytettävät luokitukset Ammatti Hoidon kiireellisyys Käynnin luonne Ensikäynti Hoidon tarpeen arvioinnin tulos Palvelumuoto Yhteystapa Kävijäryhmä Diagnoosi/käynnin syy Ulkoinen syy Tapaturmatyyppi Toimenpide Jatkohoito Palvelutapahtuman peruuntumisen syy Ammatti Ammatti kuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta ja toimenkuvaa terveyskeskuksessa. Ammatin koodaamisessa hyödynnetään Tilastokeskuksen Ammattiluokitusta (Ammattiluokitus 2001), joka on saatavissa osoitteesta: Ammattikoodi on yleensä henkilökohtaiseen käyttäjätunnukseen sisältyvä ominaisuus ja tallentuu sen mukaisesti tietojärjestelmään. Voimassa oleva ammattiluokitus ei sisällä kaikkia nykyisiä ammattinimikkeitä. Yhtenäisyyden vuoksi annetaan seuraavat ohjeet: suuhygienistin ammattikoodina käytetään koodia 3225 (hammashuoltajat)

11 Opas pilottikäyttöön hammasteknikon ja erikoishammasteknikon koodina käytetään koodia 2229 (Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat) opiskelijat, jotka opiskeluaikanaan ovat työsuhteessa saavat hoitamansa tehtävän mukaisen ammattikoodin HUOM. Harjoittelujaksoillaan opiskelijoilla ei ole oikeutta itsenäisiin asiakasasiakirjamerkintöihin (Potilasasiakirja-asetus 6 ) Hoidon kiireellisyys Määritelmä/kuvaus: Kuvaa aikaa, jonka kuluessa asiakkaan hoito on aloitettava. Arvio tehdään lääketieteellisin perustein. Käyttötarkoitus: Luokittelun avulla saadaan selville mm. kiireellisten potilaiden määrä ajanvarausvastaanottojen lomassa sekä kiireettömien potilaiden määrä päivystysvastaanotoilla. Luokittelua voidaan käyttää myös laatukriteerinä jälkikäteen ja tarkastella suhteessa diagnoosiin, arvioitiinko hoidon tarve oikein. Luokat ja koodit: V = välitön hoidon tarve K = kiireellinen hoidon tarve E = ei-kiireellinen hoidon tarve V välitön hoidon tarve Hoidon tarve on välitön, jos hoito on aloitettava kahden tunnin sisällä. K kiireellinen hoidon tarve Hoidon tarve on kiireellinen, jos hoito on aloitettava vuorokauden sisällä. E ei-kiireellinen hoidon tarve Hoidon tarve ei ole kiireellinen, jos hoidon aloitus voi odottaa yli vuorokauden. Käynnin luonne Määritelmä/kuvaus: Käyttötarkoitus: Luokat ja koodit: Käynnin luonteella tarkoitetaan asiakkaan asian ensisijaista kohdistumista joko jo ilmenneeseen terveysongelmaan tai terveyden edistämiseen, terveyden ylläpitämiseen tai sairauksien ennaltaehkäisyyn. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tallennettua tietoa käytetään laskettaessa hoidon saatavuuden tunnuslukuja. Käyntien tilastoinnissa saadaan tietoa avoterveydenhuollon palvelutapahtumien sisällöllisestä kohdentumisesta terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon. TH = terveydenhoito SH = sairaanhoito

12 Opas pilottikäyttöön TH terveydenhoito Terveydenhoidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kansanterveystyön osa-aluetta, jonka tarkoituksena on terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. SH sairaanhoito Sairaanhoidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä tutkimista, toimenpiteitä ja muuta hoitamista sekä kuntouttamista oireen, sairauden, vian tai vamman vuoksi. Ensikäynti Määritelmä/kuvaus: Ensikäynnillä tarkoitetaan asiakkaan ensimmäistä palvelutapahtumaa kyseisellä palveluntuottajalla uuden ongelman/asian vuoksi tai kun asiakas itse hakeutuu hoitoon aiemmin hoidetun pitkäaikaisen ongelman pahenemisen vuoksi. Ensikäynti voi aloittaa uuden palvelukokonaisuuden tai se voi liittyä aiempaan. Äkillisen sairauden komplisoitumisen tai pitkittymisen takia tehdyt käynnit luokitellaan uusintakäynneiksi. Lääkärintodistuksen tarve aiemmin todetun sairauden takia kirjataan uusintakäynniksi. Käyttötarkoitus: Luokat ja koodit: Asiakkaalta tulisi saada vastaus seuraaviin kysymyksiin: Onko tämä uusi ongelma/vaiva/asia? Onko pitkäaikainen sairautenne pahentunut? Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tallennettua tietoa käytetään laskettaessa hoidon saatavuuden tunnuslukuja. Ensikäyntiluokitusta voidaan käyttää käyntitilastoissa sairaanhoidon ensikäyntien ja muiden käyntien suhteen laskennassa. Tarkasteltavaksi tulee myös tiedon käyttömahdollisuus tuotteistuksessa. K = kyllä E = ei K kyllä Kontakti kirjataan ensikäynniksi (K), kun asiakkaan asia, ongelma tai vaiva on uusi tai asiakas itse hakeutuu hoitoon pitkäaikaisen ongelman pahenemisen vuoksi. Keskustellen päädytään yhteisymmärrykseen asiakkaan kanssa. Samaa periaatetta käytetään myös terveydenhoitokäynneissä: Ensimmäinen yhteydenotto/käynti neuvolaan, kouluterveydenhuollon vastaanotolle jne. kirjataan ensikäynniksi. Muissa terveystarkastuksissa, seulontatutkimuskäynneillä jne. merkintä voi oletusarvoisesti olla Kyllä.

13 Opas pilottikäyttöön E ei Saman ongelman/asian vuoksi tapahtuvat ensimmäistä käyntiä seuraavat käynnit (uusintakäynnit) saavat merkinnän Ensikäynti= Ei. Hoidon tarpeen arvioinnin tulos Määritelmä/kuvaus: Hoidon tarpeen arvioinnin tulos ilmaisee, miten asiakkaan asian hoitamisessa edetään. Käyttötarkoitus: Hoidon saatavuuden seuranta, hoitoon pääsyn jonotusajat. Kiinnostavaa on myös, mikä osuus hoidon tarpeen arvioinnin asioista voidaan hoitaa kotihoito-ohjeilla. Luokat ja koodit: Y20 ajanvaraus tai muu hoidon järjestely Y21 annettu neuvontaa/kotihoito-ohjeet Y22 hoito tarpeellista, mutta aikaa ei voida antaa palveluntarjoajasta johtuvista syistä Y29 tarjottu aika ei sovi asiakkaalle Y20 ajanvaraus tai muu hoidon järjestely Asiakkaalle varataan vastaanottoaika tai hänet ohjataan välittömästi hoitoon sen jälkeen, kun terveydenhuollon ammattihenkilö on arvioinut, että hoito on tarpeellista. Muulla hoidon järjestelyllä tarkoitetaan asiakkaan ohjaamista jonkin muun palvelujen antajan tarjoaman hoidon piiriin, esimerkiksi kotikuntaansa tai asiakas ohjataan maksusitoumuksella yksityisen sektorin palveluun. Y21 annettu neuvontaa/kotihoito-ohjeet Asiakkaan henkilökohtainen tilanne on selvitetty ja todettu, että asia voidaan hoitaa kotioloissa annettujen neuvojen ja kotihoito-ohjeiden avulla eli ei ole tarvetta terveydenhuollon ammattilaisen antamaan hoitoon. Y22 hoito tarpeellista, mutta aikaa ei voida antaa palveluntarjoajasta johtuvista syistä On tehty hoidon tarpeen arviointi ja hoito on todettu tarpeelliseksi, mutta aikoja ei ole annettavissa palveluntarjoajasta johtuvista syistä. Sen sijaan asiakas saatetaan laittaa ns. ajanvarausjonoon ja aika annetaan myöhemmin. Y29 tarjottu aika ei sovi asiakkaalle Tätä luokkaa voidaan käyttää mm. silloin, kun aika varataan asiakkaan toivomuksesta tarjottua myöhempään ajankohtaan tai kun hän kieltäytyy hoidosta. Näitä ajanvarauksia ja tapahtumia ei oteta mukaan hoidon saatavuuden seurantaan.

14 Opas pilottikäyttöön Palvelumuoto Määritelmä/kuvaus: Palvelumuoto kuvaa terveyskeskuksen toimintojen sisältöä kansanterveyslain kunnille määrittelemien tehtäväalueiden mukaisesti. Asiakastietojärjestelmissä palvelumuoto on useimmiten järjestelmän käyttäjän taustatiedoksi tallennettava oletustieto, mutta sen tulee olla käyttäjän muutettavissa, mikäli tehtäväkuva esim. väliaikaisesti muuttuu. Käyttötarkoitus: Luokat ja koodit: Palvelumuodon avulla kuvataan tilastoinnissa avohoidon palvelurakennetta; esim. lasketaan palvelutapahtumien lukumääriä, asiakasmääriä jne. palvelumuodoittain. T11 Avosairaanhoito T21 Äitiysneuvola T22 Lastenneuvola T23 Perhesuunnittelu-/ehkäisyneuvola T24 Muut neuvolapalvelut (vanhus- ym. neuvolat) T26 Kouluterveydenhuolto T27 Opiskeluterveydenhuolto T28 Seulonnat ja muut joukkotarkastukset T29 Muu terveydenhoito T30 Lakisääteinen työterveyshuolto T31 Ei-lakisääteinen työterveyspalvelu T35 Merimiesterveydenhuolto T40 Kotihoito T41 Kotisairaanhoito T42 Kotipalvelu T51 Fysioterapia T52 Apuvälinepalvelu T53 Puheterapia T54 Toimintaterapia T55 Jalkaterapia T56 Ravitsemusterapia T59 Muu kuntoutus ja erityisterapia T60 Suun terveydenhuolto T71 Mielenterveystyö T73 Päihdetyö T80 Päivätoiminta T81 Päiväsairaalatoiminta T90 Muu palvelutoiminta T11 Avosairaanhoito Avosairaanhoito on asiakkaan terveysongelman (sairauden) käsittelyä varten annettavaa palvelua. Avosairaanhoito voi olla päivystysluonteista

15 Opas pilottikäyttöön tai ennalta sovittua, esim. pitkäaikaissairauksien (diabetes, astma, verenpainesairaudet, reumataudit, dementia jne.) seurantaa. T21 Äitiysneuvola Äitiysneuvola on raskaana oleville naisille raskausajan tueksi ja raskauden kulun seurantaa varten järjestettyä palvelua. Äitiysneuvolapalvelua on myös väestövastuuneuvolassa tai muussa vastaavassa toteutettu raskauden seuranta. Palvelumuotona on äitiysneuvola myös, jos äitiysneuvolatyön yhteydessä hoidetaan sairautta. Kuitenkin, jos raskaana oleva ohjautuu yksinomaan sairauden vuoksi terveyskeskukseen, palvelumuotona on avosairaanhoito. T22 Lastenneuvola Lastenneuvola on 0 7 -vuotiaiden lasten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen seuraamiseksi sekä perheiden kasvatuskysymysten ja elämänhallinnan tukemiseksi tuotettua palvelua. Palvelumuotona on lastenneuvola myös silloin, jos tämän työn yhteydessä annetaan rokotuksia tai hoidetaan sairautta. Kuitenkin yksinomaan lapsen sairauden vuoksi toteutunut palvelu on avosairaanhoitoa. T23 Perhesuunnittelu-/ehkäisyneuvola Perhesuunnitteluneuvola on raskauden ehkäisyneuvontaa ja -seurantaa, raskauden suunnitteluun liittyvää palvelua sekä ehkäisyongelmien hoitoa käsittävää toimintaa. Raskauden ehkäisyneuvola kuuluu lakisääteisiin terveysneuvontapalveluihin. Perhesuunnitteluneuvola -palvelua on myös väestövastuuneuvolassa tai muussa vastaavassa toteutettu toiminta. Palvelumuoto on perhesuunnittelu-/ehkäisyneuvolaa myös silloin, jos tämän työn yhteydessä hoidetaan sairautta. T24 Muut neuvolapalvelut Muut neuvolapalvelut ovat tietylle kohderyhmälle kohdistettuja neuvolan kaltaisia palveluja, jotka eivät kuitenkaan kohdistu raskauden suunnitteluun ja seurantaan tai lapsen kehityksen seuraamiseen tai lapsiperheiden tukemiseen. Muita neuvolapalveluja ovat esim. nuorten-, aikuisten- ja ikäihmisten-/vanhusneuvolat tai em. kohderyhmille suunnatut vastaanotot. Palvelumuoto on 'muut neuvolapalvelut' myös silloin, jos tämän työn yhteydessä hoidetaan sairautta. T26 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten lain mukaista oppilaitosten terveydellisten olojen valvontaa, oppilaiden terveydenhoitoa ja terveyskasvatusta sekä tarpeellisten erikoistutkimusten järjestämistä. Kouluterveydenhuolto on kouluikäisten terveysseurantaa ja -neuvontaa toteuttavaa sekä kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Kouluterveydenhuoltoa on kaikki kouluterveydenhuollossa toteutunut toiminta, esim. sairaanhoito, tapaturmat, terveystarkastukset, terveyden edistämistyö ja erikoistutkimukset. Palvelumuoto on

16 Opas pilottikäyttöön kouluterveydenhuoltoa myös silloin, jos kouluterveydenhuollon yhteydessä hoidetaan sairautta. T27 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia edistävää neuvontaa ja tarkastuksia sisältävää toimintaa. Opiskeluterveydenhuolto tarkoittaa toisen asteen oppilaitosten, lukioiden ja korkeakoulujen opiskeluterveydenhuollon kokonaisuutta, kunnan lain mukaan tarjoamaa palvelua. Opiskeluterveydenhuolloksi nimetään kaikki opiskeluterveydenhuollossa toteutunut toiminta, esim. sairaanhoito, terveystarkastukset, tapaturmat ja tutkimukset. Opiskeluterveydenhuoltoa ovat myös opiskeluterveydenhuollossa toteutuneet kutsuntatarkastukset. Palvelumuoto on opiskeluterveydenhuoltoa myös silloin, jos tämän työn yhteydessä hoidetaan sairautta. T28 Seulonnat ja muut joukkotarkastukset Seulonnat ja joukkotarkastukset ovat määritellyille kohderyhmille sairauksien ennalta havaitsemiseksi tarkoitettua palvelua. Tähän palvelumuotoluokkaan lasketaan kuuluvaksi esim vuotiaille naisille järjestettävät rintasyöpäseulontatutkimukset ja vuotiaille naisille järjestettävät kohdun kaulaosan syöpäseulontatutkimukset. T29 Muu terveydenhoito Palvelumuotona käytetään luokkaa 'muu terveydenhoito' esim. seuraavissa toiminnoissa: erikseen toteutettu rokotustoiminta ja ne kutsuntatarkastukset, joita ei toteuteta opiskeluterveydenhuollossa. T30 Lakisääteinen työterveyshuolto Työterveyshuollolla tarkoitetaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työja toimintakykyä. Työterveyshuolloksi nimetään työterveyshuoltolain 12 :n mukainen palvelu. Työterveyshuoltoa on myös työterveyshuollon palveluna järjestetty fysioterapia. T31 Ei-lakisääteinen työterveyshuolto Ei-lakisääteinen työterveyshuolto on työnantajan työtekijälle järjestämiä työterveyshuoltolain 14 :n mukaisia sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. T35 Merimiesterveydenhuolto Merimiesterveydenhuollolla tarkoitetaan asetuksella määrätyille kunnille tehtäväksi annettua Kansanterveyslain 14a :n 1) kohdan mukaista merimiesten terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa merimiehille. T40 Kotihoito Kotihoidolla tarkoitetaan tässä yhdistettyä kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua. Ensisijaisesti pyritään kotisairaanhoito- ja kotipalvelumuodot

17 Opas pilottikäyttöön erittelemään. Mikäli em. toiminnot eivät ole eroteltavissa, toiminta nimetään kotihoito -luokkaan. T41 Kotisairaanhoito Kotisairaanhoito on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä, asiakkaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua. Kotisairaalatoiminta katsotaan kotisairaanhoidoksi. Kotisairaalaa koskevat tiedot ilmoitetaan myös Hoitoilmoitustiedonkeruun (Hilmo) kotihoidon asiakaslaskennassa. T42 Kotipalvelu Kotipalvelulla tarkoitetaan kotona selviytymisen tueksi annettavaa terveyskeskuksen palvelua asiakkaan asuinpaikkaan, kotiin tai vastaavaan henkilöille, jotka tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissa. Kotipalvelu voi olla hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista, säännöllistä palvelua tai tilapäisesti annettavaa palvelua. T51 Fysioterapia Fysioterapia on väestön terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävää ja ylläpitävää yksilö- ja/tai ryhmätasoista toimintaa. Fysioterapian tarpeen kartoittamiseksi selvitetään asiakkaan liikkumis- ja toimintakykyä sekä niitä haittaavia tai estäviä tekijöitä. Asiakkaalle optimaalisen toiminta- ja liikuntakyvyn saavuttamiseksi käytetään fysioterapeuttista hoitoa. Fysioterapiaksi nimetään laillistetun fysioterapeutin toteuttama toiminta. HUOM. fysioterapia työterveyshuollossa luetaan työterveyshuolloksi. T52 Apuvälinepalvelu Apuvälineellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella asiakkaalle päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi myönnettävää laitetta. Apuvälinepalvelulla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa apuvälineluovutuksen yhteydessä toteutuu asiakkaalle suoritettava tutkimus-, hoito- tai neuvontatapahtuma. T53 Puheterapia Puheterapia on lääkinnällistä puheen, kielen ja äänen häiriöiden tutkimista, hoitoa ja kuntoutusta. Puheterapiaksi nimetään laillistetun puheterapeutin suorittamat esim. puheterapian tutkimusta, hoitoa tai neuvontaa sisältävä palvelu, josta tehdään merkintä asiakasasiakirjoihin. T54 Toimintaterapia Toimintaterapia on asiakkaan toimintamahdollisuuksia päivittäisessä toimintaympäristössä edistävää kuntoutusta. Toimintaterapiaksi nimetään laillistetun toimintaterapeutin suorittama esim. toimintaterapian tutkimusta, hoitoa tai neuvontaa sisältävä palvelu.

18 Opas pilottikäyttöön T55 Jalkaterapia Jalkaterapia on jalkaongelmia ehkäisevää ja jalkojen toimintaa ylläpitävää hoitoa sekä sairausperäisten jalkaongelmien hoitoa. Jalkaterapian osa-alueita ovat: jalkaterapiatarpeen ja alaraajojen toimintakyvyn arviointi, ehkäisevä jalkaterapia, kliininen jalkaterapia, jalkojen apuvälineterapia ja toiminnallinen harjoittelu. Jalkaterapiaksi nimetään jalkaterapeuttien suorittama jalkaterapian tutkimusta, hoitoa tai neuvontaa sisältävä palvelu. T56 Ravitsemusterapia Ravitsemusterapia on asiakkaan tai asiakasryhmän ohjausta ja opastusta, jonka tavoitteena on suunnitella asiakkaalle sopiva ruokavalio ja tukea sen toteutuksessa (esimerkiksi gluteeniton ruokavalio keliaakikolle). Myös terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvä ravitsemusohjaus kuuluu ravitsemusterapiaan (esimerkiksi painonhallinta, jonka avulla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta). Ravitsemusterapiaksi nimetään laillistetun ravitsemusterapeutin suorittama ravitsemusterapia. T59 Muu kuntoutus ja erityisterapia Muulla kuntoutuksella ja erityisterapialla tarkoitetaan em. luokkiin T51 T56 kuulumatonta kuntoutustoimintaa. T60 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto on suun ja hampaiden terveyttä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Suun terveydenhuoltoon kirjataan kuuluvaksi kansanterveyslain 14 :n 1 momentin kohtien 4 ja 10 mukaiset valistusja ehkäisytoiminta sekä hampaiden tutkimusta ja hoitoa sisältävät käynnit sekä kiireellinen hammashoito. T71 Mielenterveystyö Mielenterveystyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä perusterveydenhuollon avohoidon toimintana järjestettyjä mielenterveyspalveluja. Mielenterveyspalvelut ovat elämän kriisitilanteiden- ja mielenterveysongelmien tueksi ja psykiatrisiin sairauksiin tarjottavia avopalveluja. Mielenterveys -luokkaan nimetään kuuluvaksi terveyskeskuksen tuottama kansanterveyslain ja mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, kun asianomaiseen tehtävään osoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö pääsääntöisesti sitä hoitaa. Psykoterapia lasketaan sisältyväksi mielenterveystyöhön. Huom.: lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanottotapahtumat, jotka eivät toteudu erikseen osoitetun mielenterveysyksikön tai mielenterveyden asioiden hoitamiseen erikoistuneen ja osoitetun ammattihenkilön toimesta, kirjataan avosairaanhoidoksi. T73 Päihdetyö Päihdetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä perusterveydenhuollon avohoidon toimintana järjestettävää ehkäisevää, hoitavaa ja kuntouttavaa nimenomaisesti päihteisiin osoitettua/kohdistuvaa

19 Opas pilottikäyttöön perusterveydenhuollon avohoidon toimintaa. Mikäli esim. mielenterveysyksikön asiakkaan kanssa käsitellään myös päihdeasioita, kirjataan tämä kuitenkin kuuluvaksi mielenterveystyöhön. Samoin, mikäli lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön avosairaanhoidon vastaanotolla käsitellään asiakkaan päihdeasiaa, kirjataan toiminta avosairaanhoidoksi. Päihdetyöksi on tarkoitus kirjata vain erikseen osoitetun päihdeyksikön tai päihdetyön hoitamiseen erikoistuneen ja osoitetun ammattihenkilön toimesta toteutunut toiminta. T80 Päivätoiminta Päivätoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä perusterveydenhuollon avohoidon toimintana järjestettävää, terveyttä, toimintakykyä ja kodin arjessa selviytymistä tukevaa toimintaa, joka kohdistuu iäkkäisiin ja/tai pitkäaikaissairaisiin ihmisiin. T81 Päiväsairaalatoiminta Päiväsairaalatoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä lääkärin päätökseen perustuvaa perusterveydenhuollon avohoidon toimintana tuotettua tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta silloin, kun vastaanottokäynti ei riitä täyttämään tuen tarvetta ja kun ympärivuorokautinen hoito ei ole välttämätöntä. T90 Muu palvelutoiminta Muu palvelutoiminta luokkaan kuuluu kaikki muu kuin edellä lueteltu perusterveydenhuollon avohoidon toiminta. Yhteystapa Määritelmä/kuvaus: Käyttötarkoitus: Luokat ja koodit: Yhteystapa kuvaa ammattihenkilön ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen toteuttamismuotoa. Seurataan vuorovaikutustapojen jakaumia ja suhteen muutoksia. R10 Käynti vastaanotolla R20 Kotikäynti R30 Työpaikkakäynti R40 Sairaalakäynti R50 Puhelinyhteys R51 Sähköinen yhteys R55 Kirje R60 Konsultaatio R90 Muu R10 Käynti vastaanotolla Yhteystavaksi kirjataan käynti vastaanotolla, kun asiakas tulee lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle

20 Opas pilottikäyttöön saamaan palvelua. Käynti vastaanotolla voi perustua ennalta varattuun aikaan tai se voi tapahtua ilman ajanvarausta. R20 Kotikäynti Yhteystavaksi kirjataan kotikäynti, jos sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö käy asiakkaan kotona tai siihen verrattavassa asuinpaikassa antamassa palvelua. Kotikäynniksi kirjataan käynti myös esim. vanhainkotiin, palvelutaloon tai asuntolaan, mikäli asiakas asuu pääsääntöisesti em. paikassa. Myös kotisairaalatoimintana tehtävät käynnit kirjataan kotikäynneiksi. R30 Työpaikkakäynti Yhteystavaksi kirjataan työpaikkakäynti, kun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö tulee asiakkaan työpaikalle työn, työmenetelmien tai työpaikan olosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden arviointia varten. Huom. työpaikkaselvitys on eri tapahtuma kuin työpaikkakäynti. R40 Sairaalakäynti Yhteystavaksi kirjataan sairaalakäynti, kun sosiaali- tai terveydenhuollon avohoidon toiminnan alaisuudessa työskentelevä ammattihenkilö käy asiakkaan luona tämän ollessa sairaalahoidossa. Esimerkiksi lääkärin päivystysaikana tekemä päivystyskäynti terveyskeskuksen vuodeosastolle voidaan kirjata sairaalakäynniksi. R50 Puhelinyhteys Yhteystavaksi kirjataan puhelinyhteys, jos asiakas (tai hänen edustajansa) ja sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö ovat puhelinyhteydessä yksilöllistä terveyden- tai sairaanhoidon tutkimusta, hoitoa tai neuvontaa koskevassa asiassa. Puhelua varten on mahdollisesti varattu henkilökohtainen puhelinaika (ei kuitenkaan välttämättä). Asiakas voi soittaa ammattihenkilölle tai ammattihenkilö ottaa yhteyttä asiakkaaseen esimerkiksi tutkimustulosten tulkintaa ja hoito-ohjeiden antamista varten. R51 Sähköinen yhteys Sähköiseksi yhteydeksi kirjataan kuuluvaksi kontaktit, joissa asiakas ja sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö ovat yhteydessä terveyden- tai sairaanhoidon neuvontaa tai palveluun ohjausta koskevassa asiassa sähköpostitse, internetin välityksellä, tekstiviestillä tai videoneuvottelussa. Videoneuvottelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä asiakkaan hoidon toteuttamisessa käytettyä reaaliaikaista kuva- ja ääniyhteyttä kahden tai useamman pisteen välillä. Muista sähköisistä yhteystavoista videoneuvottelu eroaa siinä, että käyttäjien välillä on katsekontakti. Videoneuvotteluun voidaan liittää datayhteys, jonka välityksellä dokumenttien jakaminen osallistujien kesken on mahdollista. Jos asiakas on ammattihenkilön vastaanotolla läsnä ja videoneuvotteluyhteys otetaan

21 Opas pilottikäyttöön toiseen ammattihenkilöön, se, jonka luona asiakas on, kirjaa yhteystavaksi vastaanoton. R55 Kirje tai faksi Kirje tai faksi on yhteystapana silloin, kun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan välinen kontakti toteutetaan kirjeen tai faxin välityksellä. R60 Konsultaatio Lääkärin tai muun erityisosaamista omaavan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön jollekin toiselle sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölle antama neuvonanto, josta tehdään merkintä asiakasasiakirjaan ilman että konsultaation antaja tapaa asiakasta. Se ammattihenkilö, jolla on hoitovastuu, merkitsee yhteystavan toteutuneen mukaisesti (esim. käynti vastaanotolla). Konsultoitava ammattihenkilö merkitsee yhteystavaksi konsultaation. R90 Muu Jokin muu vuorovaikutuksen tapa, joka ei sisälly edellä määrittelyihin. Huom! Avohoidon ilmoituksen tiedoissa ei ole käsitettä 'avustava suorite'. Samaksi päiväksi eri ammattihenkilöille varatut käynnit katsotaan tilastoinnissa erillisiksi. Tällöin siis yhdelle asiakkaalle voi samana päivänä tulla useampi kuin yksi tilastoitavia käyntejä/muita palvelutapahtumia. Esimerkiksi lasten- ja äitiysneuvolassa perättäiset vastaanotot terveydenhoitajan ja lääkärin luona kirjataan molempien osalta. Avustaminen toimenpiteessä tai hoitajan suorittama toimenpide lääkärikäynnin yhteydessä jne. eivät ole tässä tarkoitettuja erillisenä kirjattavia palvelutapahtumia. Periaatteena on, että jos hoitaja tekee tapahtumasta itsenäiset potilaskertomusmerkinnät, siitä tehdään myös tilastomerkinnät. Jos asiakkaat noutavat omahoitotarvikkeet tietystä pisteestä eikä tähän liity opastusta tms. palvelua, ei tapahtumasta tule tilastoitavaa käyntiä. Kävijäryhmä Määritelmä/kuvaus: Käyttötarkoitus: Kävijäryhmä kuvaa palvelutilanteessa läsnä olevien asiakkaiden sekä ammattihenkilöiden määrää ja tapahtuman yksityisyysastetta. Erilaista resurssimäärää vaativien käyntien tilastointi. Esim. mielenterveystyössä käytetään ryhmävastaanottoja, joissa on samanaikaisesti mukana useita eri ammattiryhmiin kuuluvia vastaanottohenkilöitä. Ryhmäkäynnit ovat yleisiä mm. neuvolatyössä. Lisäksi on tarvetta saada tilastoihin sellaiset yhteisötilaisuudet, joissa yksilöille ei tehdä asiakaskertomusmerkintöjä.

22 Opas pilottikäyttöön Luokat ja koodit: 1 Yksilökäynti 2 Ryhmävastaanotto 3 Ryhmäkäynti 4 Yhteisötilaisuus 1 Yksilökäynti Yksilökäynti on yhden identifioidun asiakkaan palvelutapahtuma terveyden- tai sairaanhoidon vuoksi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön luo. Vaikka asiakkaalla on mukana saattaja (esim. kuulovammaisella), on kyse yksilökäynnistä. Huom. jos vastaanotolla on mukana esim. toimenpiteessä avustavaa henkilökuntaa, kävijäryhmäksi kirjataan yksilökäynti. Samoin yksilökäynnistä on kyse, jos äitiysneuvolakäynnillä on isä mukana. Jos isä saa palvelua, se on yksilökäynti hänelle. 2 Ryhmävastaanotto Ryhmävastaanotto tarkoittaa useamman (vähintään 2) sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaa hoitosuunnitelman mukaista avohoitoa yhdelle asiakkaalle (esim. kuntoutussuunnittelu psykiatria-, reuma-, aivohalvaus ym. asiakkaille). 3 Ryhmäkäynti Ryhmäkäynti on asiakasryhmälle (esim. psykiatria-, reuma- ja diabetesja laihdutusryhmät) toteutettavaa hoitosuunnitelman mukaista avohoitoa. Jokaisen ryhmään osallistuvan asiakkaan tietoihin tehdään kirjaukset, joiden kävijäryhmäksi kirjataan ryhmäkäynti. Ammattihenkilöitä voi olla mukana yksi tai enemmän. 4 Yhteisötilaisuus Yhteisötilaisuus tarkoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön järjestämiä avoimia luento-/neuvonta ym. -tilaisuuksia. Yhteisötilaisuuteen osallistuvista ei tehdä henkilökohtaisia asiakasasiakirjamerkintöjä. Yhteisötilaisuutta kirjattaessa henkilötunnuskenttä jätetään tyhjäksi. Diagnoosi- ja käyntisyyluokitukset Määritelmä/kuvaus: Diagnoosi (taudinmääritys) ilmaisee lääketieteelliseen tietoon perustuvan käsityksen terveysongelman syystä. Käyntisyyllä tarkoitetaan tässä terveydenhuollon ammattihenkilön näkemystä asiakkaan terveysongelmasta. Käyttötarkoitus: Perusterveydenhuollon avohoidon asiakkaiden ongelmien tilastointi. Potilasryhmittelyn kehittäminen. Luokitukset: ICD-10 koodisto ICPC-2 koodisto

23 Opas pilottikäyttöön Potilaan diagnoosi/ongelmaluettelo kuuluu valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla koodattaviin, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisiin ydintietoihin. Diagnoosin/käyntisyyn tallennuksessa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää ICD-10 tai ICPC-2 -luokitusta. Huom. Tärkeää on, että myös terveydenhoitoon liittyvistä käynneistä kirjataan käyntisyy ja että myös muut terveydenhuollon ammattihenkilöt kuin lääkärit kirjaavat diagnoosin tai käyntisyyn käyttäen ICD-10 tai ICPC-2 -koodistoa. Koodistopalvelimelle tullaan tallentamaan vuoden 2008 aikana taulukko, joka yhdistää kansainvälisen muuntotaulukon pohjalta ICD-10 -koodit ICPC-2 koodeihin ja määrittelee lisäksi jokaiselle ICPC-2 koodille yhden sitä vastaavan ensisijainen ICD- 10 -koodin. Kun edellä kuvatut muuntotaulukot ovat tietojärjestelmissä käytettävissä koodistopalvelimen kautta, käyntisyystä/diagnoosista lähetetään siirtotietueessa molempien luokitusten mukaiset koodit. Ulkoinen syy Määritelmä/kuvaus: Käyttötarkoitus: Luokitukset: Ulkoinen syy on ICD-10 -luokituksessa diagnoosimerkinnän lisäkoodi, joka ilmaisee sairaustilan syytä. Varsinainen diagnoosi koskee useimmiten ryhmiä 'vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden aiheuttamat seuraukset', joiden koodit kuuluvat ryhmiin S00-T98. Tärkeää on merkitä tapaturmista sekä vamman luonnetta kuvaava diagnoosi että sen ulkoinen syy. Tapaturmatilastointi, jonka tietoa voidaan käyttää tapaturmien torjuntatyössä. ICD-10 koodiston luvun XX koodit V01-V98 Tapaturmatyyppi Määritelmä/kuvaus: Käyttötarkoitus: Tapaturmatyyppi ilmaisee ulkoiseen syyhyn liittyneen toiminnon ja tapahtumapaikan. Koodeja tulee käyttää ennen kaikkea erilaisten tapaturmien yhteydessä (W00-X59). Liikennetapaturmien kohdalla (V00-V99) lisäkoodeja ei kuitenkaan tarvita. Tapaturmatilastointi, jonka tietoa voidaan käyttää tapaturmien torjuntatyössä. Luokitukset: ICD-10 koodiston luvun XX koodit Y

24 Opas pilottikäyttöön Toimenpide Terveyskeskusten avohoitoluokitusten ja perusterveydenhuollon toimenpideluokituksen asiantuntijaryhmän tehtävänä on tehdä esitys perusterveydenhuollon toimenpideluokitukseksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Suun terveydenhuollossa käytetään suun terveydenhuollon toimenpideluokitusta, joka on saatavissa koodistopalvelimelta. Koodistopalvelu-Sosiaali- ja terveysalan tietoyhteiskuntayksikkö Tietojärjestelmiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että yhteen diagnoosiin voi liittyä useampi toimenpide ja että diagnoosi ja sitä vastaavat toimenpiteet tulee voida sitoa toisiinsa. Jatkohoito Jatkohoidon kirjaamisesta on tekeillä suositus Kansallisen terveyshankkeen ydintietoryhmässä. Tämän valmistumisen jälkeen avohoidon luokitusten asiantuntijaryhmä valmistelee jatkohoitoluokituksen sekä antaa sen käyttöä koskevat ohjeet. Palvelutapahtuman peruuntumisen syy Määritelmä/kuvaus: Kuvaa, miksi suunniteltu palvelutapahtuma ei toteutunut. Käyttötarkoitus: Hoidon saatavuuden seuranta. Asiakkaasta johtuva peruuntuminen voidaan poistaa aikamäärien mittauksesta. Luokat ja koodit: Y30 asiakkaasta johtuva syy Y32 organisaatiosta johtuva syy Y90 tekninen peruuttaminen Palvelutapahtuman peruuntumisen syy kirjataan, kun ajanvaraus on tehty, mutta käyntiä ei tapahdu (varattu aika kuitataan pois ajanvarauslistasta): Y30 asiakkaasta johtuva syy Asiakas jätti tulematta varatulle ajalle, peruutti ajan tai siirsi sen. Y32 organisaatiosta johtuva syy Ajanvaraus peruutetaan organisaatiosta johtuvasta syystä ja varataan uusi aika. Ei keskeytä hoidon odotuksen seurantaa. Y 90 tekninen peruuttaminen Teknisellä peruutuksella tapaus poistetaan tarvittaessa hoidon odotuksen mittauksesta.

25 Opas pilottikäyttöön Tiedonkeruun muu sisältö Perustiedot Perustiedot yksilöivät asiakkaan, palvelujen antajan sekä palvelutapahtuman. Asiakkaan henkilötunnus Henkilötunnus on merkkijono, joka yksilöi palvelun saajan. Mikäli henkilötunnus ei ole tiedossa, tietojärjestelmään voidaan kirjata väliaikainen henkilötunnus, jos henkilöä ei ole kirjattu väestötietojärjestelmään tai henkilötunnus ei muusta syystä ole tiedossa. Väliaikaisen henkilötunnuksen luo ohjelmisto ja tuottaa tiedolle ISO OIDtunnuksen. Sukupuolen koodaamisessa ohjelmistoon hyödynnetään kansallisen standardin SFS 4182 mukaista luokitusta, joka on yhdenmukainen kansainvälisen ISO 5218 standardin kanssa Sukupuoli (SFS 4182) 1 Mies 2 Nainen 9 Määrittelemättä 0 Tuntematon Huom. Jos kävijäryhmänä on 'yhteisötilaisuus', henkilötunnuskenttä jätetään tyhjäksi. Asiakkaan kotikunta Kotikunnan 2 koodina käytetään Väestörekisterikeskuksen antamia kuntien numerotunnuksia. Ulkomaalaisen, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, kuntanumero on 200. Jos kotikunta on tuntematon, merkitään numeroksi 000. Asiakkaan asuinpaikan postinumero Postinumero on aluetta ilmaiseva numerosarja, jonka kaksi ensimmäistä numeroa määrittelevät, millä alueella postinumeron mukainen paikkakunta sijaitsee. Postinumeron kolme viimeistä numeroa kertovat postinumeroalueen sisällä olevan osoitetoimipaikan. Palveluntuottaja Palveluntuottajan koodi on viisinumeroinen tunnus, joka yksilöi palveluntuottajan Stakesin Topi-toimipaikkarekisterin mukaisesti. Koodisto on löydettävissä Stakesin internetsivuilta osoitteesta: 2 Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänen äidillään on kotikunta lapsen syntyessä. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta. (Kotikuntalaki 201/1994, 2 )

26 Opas pilottikäyttöön Palveluntuottajan palveluyksikkö Palveluntuottajan palveluyksikkö on tulevan palveluyksikkörekisterin mukainen palvelujen antaja. Palveluyksikkörekisteri muodostetaan vuonna 2008 Stakesista saatavien ohjeiden mukaan. Palveluyksikön yksilöintitunnus muodostetaan tietojärjestelmässä ISO-OID -koodin avulla. Seurantatietueen tunnus Tunnus on seurantatietueen yksilöivä OID-tunnus, jonka tietojärjestelmä luo automaattisesti. Palvelutapahtuman perustiedot, tiedot yhteydenotosta, hoidon tarpeen arvioinnista, ajanvarauksesta sekä palvelutapahtuman toteutumisesta tai odottamisen keskeytymisestä saavat yhden tietuetunnuksen. Mikäli palvelutapahtumasta on tietojen poimintahetkellä toteutunut vain osa, esim. hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraus on tehty, mutta käynti ei ole toteutunut, palvelutapahtuma täydentyy myöhemmin. Molemmissa tietueissa tulee olla sama tunnus. Palvelutapahtuman tietoja voidaan myös muusta syystä päivittää seuraavalla poimintakerralla, kun käytetään samaa tunnusta. Palvelukokonaisuustunnus Palvelukokonaisuustunnus on tietojärjestelmän luoma merkkijono (OID), joka yksilöi palvelukokonaisuuden. Palvelukokonaisuustunnuksen avulla voidaan yhdistää samaan asiaan/ongelmaan liittyvät käynnit ja muut palvelutapahtumat, myös eri organisaatioissa tuotetut. Tunnus ja sen nimi kulkevat sähköisesti lähetteen ja palautteen mukana esim. sairaalan ja terveyskeskuksen (myöhemmin mahdollisesti myös yksityissektorin) välillä. Tunnus liitetään mukaan lähetteeseen, kun asiakas lähetetään jatkohoitoon toiseen terveydenhuollon yksikköön, ja kun asiakas kotiutetaan esim. erikoissairaanhoidosta takaisin perusterveydenhuoltoon, liitetään palautteeseen alkuperäinen lähetteen mukana tullut palvelukokonaisuustunnus. Palvelukokonaisuuksien yhtenäisestä nimeämisestä tullaan antamaan valtakunnallinen ohjeistus myöhemmin Muut tiedot Ajankohtaa ilmaisevat tiedot tietojärjestelmä tuottaa yleensä automaattisesti. Aikaleimoissa käytetään ydintietomäärittelyissä käytettyä ISO -standardimuotoa yyyymmddhhmmss jossa yyyy vuosi mm kuukausi dd päivämäärä hh tunti mm minuutti ss sekunti Yhteydenottopäivä ja kellonaika Määritelmä/kuvaus: Kertoo ajankohdan, milloin asiakas otti yhteyttä saadakseen palvelua. Ks. yhteydenotto-käsitteen määrittely.

AvoHILMO Kysymyksiä Esityksen nimi / Tekijä 1

AvoHILMO Kysymyksiä Esityksen nimi / Tekijä 1 AvoHILMO Kysymyksiä 5.11.2009 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 HTA: Asetus 1019/2004: Välitön yhteydensaaminen HTA: selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä kiireellisyys

Lisätiedot

AvoHILMO Palvelutapahtuman vaiheet ja niiden tietosisältö Pirjo Tuomola

AvoHILMO Palvelutapahtuman vaiheet ja niiden tietosisältö Pirjo Tuomola AvoHILMO Palvelutapahtuman vaiheet ja niiden tietosisältö Pirjo Tuomola 30.3.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 AvoHILMO -prosessi kirjaajilta tiedon käyttäjille 2 Opas Raportointi Koodistopalvelin/tietorakenteet

Lisätiedot

AvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola

AvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola AvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 15.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset tilastot Hoitoon

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tilastointi Anja Juutilainen Ma vastaava terveydenhoitaja/ Kuopio

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tilastointi Anja Juutilainen Ma vastaava terveydenhoitaja/ Kuopio Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tilastointi 8.6.2016 Anja Juutilainen Ma vastaava terveydenhoitaja/ Kuopio Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäisille

Lisätiedot

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset -seminaari 7.2.2014 Jyväskylä 5.2.2014 THL /AvoHILMO 1 Esityksen sisältö 1. Miksi AvoHILMO?

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

[ASIAKIRJAN NIMI] 1(20)

[ASIAKIRJAN NIMI] 1(20) [ASIAKIRJAN NIMI] 1(20) AvoHILMO 2011, versio 2.0 Tietosisällön tekninen kuvaus Tavoitteet Tässä dokumentissa kuvataan AvoHILMO 2011 oppaan mukainen tietosisältö (versio 2.0) teknisestä näkökulmasta. Tietosisältökuvaus

Lisätiedot

.!7BC5<2"HIHMKG! AvoHILMO. AvoHILMO. Perusterveydenhuollon avohoidon. Määrittelyt ja ohjeistus TUTKIMUS TUTKIMUS. Pirjo Tuomola

.!7BC5<2HIHMKG! AvoHILMO. AvoHILMO. Perusterveydenhuollon avohoidon. Määrittelyt ja ohjeistus TUTKIMUS TUTKIMUS. Pirjo Tuomola Lisätietoja AvoHILMOn sisältöasiat: Hanna Rautiainen Sanna-Mari Saukkonen Pirjo Tuomola puh. 020 610 7737 puh. 020 610 7363 puh. 020 610 7340 Tietotekniset ohjeet ja sähköinen tiedonsiirto: Aleksi Yrttiaho

Lisätiedot

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset -seminaari 12.11.2013 29.10.2013 Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset koulutus 2.10.-3.10.2013 2.-3.10.2013 Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon kirjaaminen AvoHILMO. Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö

Opiskeluterveydenhuollon kirjaaminen AvoHILMO. Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö Opiskeluterveydenhuollon kirjaaminen AvoHILMO Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö AvoHILMO = perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2011 lähtien virallinen perusterveydenhuollon tilastojen

Lisätiedot

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset koulutus 2.10.-3.10.2013 2.-3.10.2013 Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon avohoitokäynnit

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon avohoitokäynnit 14/2016 29.11.2016 Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon avohoitokäynnit 2015 Päälöydökset Vuonna 2015 terveyskeskuskäyntejä oli 24,1 miljoonaa. Käyntien määrä väheni hieman (1,4 %) edellisvuoteen

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa Lasten ja nuorten terveyden seurannasta koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen seminaari 29.10.2013 29.10.2013 Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia 1 Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri

HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri 7.10.2010 Kirjaamisen kultaiset säännöt / Forsström 1 Terveydenhuollon tilastoinnista Lakisääteinen tilastoviranomainen terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 1

Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta 16.8.2016 liite nro 1 1/5 ASIAKASMAKSULAIN JA - MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2017 VOIMASSA OLEVAN AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 Vuosimaksu

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ALUEEN SUUNNITTELU Vastaukset ohjausryhmän antamiin tehtäviin

YHTEISTOIMINTA-ALUEEN SUUNNITTELU Vastaukset ohjausryhmän antamiin tehtäviin Liiketoiminnan moniottelija YHTEISTOIMINTA-ALUEEN SUUNNITTELU Vastaukset ohjausryhmän 25.2.2011 antamiin tehtäviin IKÄIHMISTEN PALVELUT -työryhmä Ojansuunkatu 1 a, 38200 SASTAMALA Puh. (03) 5210 2601,

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 7.6.2011 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Salon kaupunki liikuntapalvelut

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari - Sohvi-Tellu 2015 Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1138/02.05.00/2013 402 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen 1.1.2017 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

LIITE 1. kalenterivuoden ja peritään 18 vuotta täyttäneiltä TAI 2) Mikäli palvelun käyttäjä ei

LIITE 1. kalenterivuoden ja peritään 18 vuotta täyttäneiltä TAI 2) Mikäli palvelun käyttäjä ei TERVEYDENHUOLLON LAILLA TAI ASETUKSELLA MÄÄRITELLYT JA MUUT ASIAKASMAKSUT Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, muutokset 19.11.2015 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Vanhusten palvelujen asiakasmaksut esitettävät muutokset vuodelle Vanhusneuvosto Asiakasmaksulaki

Vanhusten palvelujen asiakasmaksut esitettävät muutokset vuodelle Vanhusneuvosto Asiakasmaksulaki Vanhusten palvelujen asiakas esitettävät muutokset vuodelle 2016 Vanhusneuvosto 10.12.2015 Asiakasmaksulaki Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992, ns. asiakasmaksulaki)

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä PERUSTERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 2012 Terveydenhuollon maksukatto on 636 (633 ) kalenterivuosi. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 17.1.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot