Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Transkriptio

1 Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari

2 osallisuushanke Salli

3 Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin 2012 tuloksia kuntien ja järjestöjen yhteistyön näkökulmasta Kansalaisten osallisuus ja osallisuushanke Salli

4 Sosiaali- ja terveysalan järjestöt

5 Sosiaali- ja terveysjärjestöt Päätarkoituksena jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajemman väestönosan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Etenkin erityisissä tai haastavissa elämäntilanteissa olevien ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osa järjestökenttää Jäseninä, vapaaehtoisina, tuen ja palvelujen saajina mm. ikääntyneitä, pitkäaikaissairaita, vammaisia, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, työttömiä

6 Sosiaali- ja terveysjärjestöt Kansanterveysjärjestöt Lastensuojelujärjestöt Vanhusjärjestöt Vammaisjärjestöt Nuorisokasvatusjärjestöt Lomajärjestöt Päihdejärjestöt Järjestöihin luetaan tässä: rekisteröidyt yhdistykset säätiöt erityislainsäädäntöön perustuva SPR

7 Sosiaali- ja terveysjärjestökenttä Alan yhdistyksiä rekisteröity vuodesta 1919 lähtien arviolta noin eli noin 6 prosenttia kaikista yhdistyksistä Nyt olemassa olevia: Noin 200 valtakunnallista järjestöä, joilla Yli paikallisyhdistystä Noin 300 piiriyhdistystä Noin 1,3 miljoonaa jäsentä

8 Järjestöbarometrin taustaa

9 Järjestöbarometri 2012 Vuosina STKL Järjestöbarometri 2012 SOSTEn toteuttama ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, toimintaedellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niiden muutoksista Kyselyaineistot, joissa vastaajina: 90 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (60 %) 114 järjestöjen aluetyöntekijää (40 %) paikallisyhdistystä (49 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot: RAY:n avustustilastot PRH:n Yhdistysrekisteri

10 Paikallisyhdistysten toiminta

11 Eri toimintamuotojen painoarvo yhdistyksissä Harrastus- ja virkistystoiminta Vapaaehtoistoiminta Vertaistoiminta Tiedonvälitys Ohjaus ja neuvonta Asiantuntijuus Ehkäisevä työ Vaikuttamistoiminta Palveluntuottaminen Koulutus Hankkeet, projektit 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % yhdistyksistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 1. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhdistystä

12 Yhdistysten arviot toimintansa kehittämishaasteista Yhd.toim. tehostaminen, jäsenistön aktivointi Toiminnan tunnetuksi tekeminen Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen Jäsenhankinta Toimintojen monipuolistaminen Yhteistyön kehittäminen kuntien kanssa Rahoituksen vahvistaminen Vaikuttamistoiminnan tehostaminen Muiden paik.yhd. kanssa verkostoituminen Oman palvelutoiminnan kehittäminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % yhdistyksistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 4. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhd.

13 Järjestöjen asema yhteiskunnassa

14 Kunnat keskeisiä järjestöjen yhteistyökumppaneita Kuntatahot Yritykset ELYt AVIt Maakuntaliitot % yhdistyksistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 47.

15 Järjestöjen vapaaehtoistoimintaa arvostetaan kunnissa Järjestöt vapaaehtoistoiminnan tarjoajina Järjestöt yhteisöllisyyden rakentajina Järjestöt yleensä Järjestöt palveluntuottajina Järjestöt vaikuttajina Järjestöjen yhteistoimintaaloitteet kunnalle Järjestöt strategisina kumppaneina 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % järjestöistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 49. Myönteinen Neutraali Kielteinen EOS

16 Yhdistysten mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon kunnissa huono Yhdistyksen näkemysten huomioon ottaminen kunnan päätöksenteossa Yhdistyksen kuuleminen kuntien päätöksenteossa Kunnan tuki yhdistykselle Kunnan kiinnostus yhdistyksen ylläpitämää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa kohtaan Yhdistyksen merkityksen ymmärtäminen kunnissa Hankeyhteistyö Yhdistyksen arvostus kunnissa Yhdistyksen toiminnan tuntemus kunnissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % yhdistyksistä Huonosti Kohtalaisesti Hyvin EOS/ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2012, kuvio 52.

17 Yhdistysten yhteistyön yleisyys eri kuntatahojen kanssa Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijat Kunnan keskushallinto Liikuntatoimen viranhaltijat Sosiaali- ja terveystoimen luott.henkilöt Koulu-/opetustoimen viranhaltijat Nuoristoimen viranhaltijat Liikuntatoimen luott.henkilöt Asuntotoimen viranhaltijat Teknisen toimen viranhaltijat Koulu-/opetustoimen luott.henkilöt Nuoristoimen luott.henkilöt Asuntotoimen luott.henkilöt Teknisen toimen luott.henkilöt Järjestöbarometri 2012, kuvio % yhdistyksistä

18 Kansalaisten osallisuus

19 Osallisuus -käsitteestä Kuvaa yksilön kiinnittymistä yhteisöön ja yhteiskuntaan Merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista Linkittyy mm. toimijuuteen, luottamukseen, yhteisöllisyyteen, sosiaaliseen pääomaan ja aktiiviseen kansalaisuuteen Osallisuus on yksilöllinen tunne tai kokemus kuulumisesta yhteisöön ja yhteiskuntaan (mm. Särkelä-Kukko 2012)

20 Osallisuus, mitä se on? Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima: syrjäytymisen prosessissa sosiaaliset siteet yhteisöön heikkenevät, osallisuuden prosessissa ne vahvistuvat Osallisuus on tunnepohjainen kokemus se voi syntyä osallistumisesta, mutta pelkkä osallistuminen ei useinkaan riitä Osallisuuden tunteen synty edellyttää yhteisön ja yksilön vastavuoroista toimintaa Yhteisö huomioi jäsenensä, yksilö tulee aktiivisesti mukaan. (Oranen 2008: Mitä mieltä? Mitä mieltä!)

21 Osallisuuden muotoja Tieto-osallisuus: olemassa olevista palveluista on saatavilla riittävästi tietoa Suunnitteluosallisuus: mukaan pääsy (esim. oma palvelusuunnitelma) Päätösosallisuus: mukaan pääsy päätöksentekoon (esim. lääkityksen aloittaminen) Toimintaosallisuus: omatoiminen ja aktiivinen toiminta omassa ympäristössä Lähde: Kohonen ja Tiala 2002: Kuntalaiset ja hyvä osallisuus Tuila Juvonen

22 osallisuushanke Salli Hankkeen päämääränä on lisätä heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä hyvinvointia tukevien palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Päätavoitteena on kokeilla ja kehittää toimintamalleja ja -tapoja osallisuuden edistämiseksi huono-osaisten ihmisten lähtökohdista ja heidän kanssaan heidän hyvinvointinsa parantamiseksi. Osallisuutta lisäävät toimintamallit ja menetelmät Matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Vuoropuhelu aikuissosiaalityön ja perusterveydenhuollon kanssa Järjestö-kunta yhteistyö Kaste-yhteistyö

23 Kansalaisten osallisuuden edistäminen osallisuushanke Sallissa

24

25 Vertaistoimintaa Joensuun alueella -opas Koottu Joensuun alueella toimivien vertaistukiryhmien ja vertaistuen yhteyshenkilöiden tietoja Suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille neuvonnan välineeksi Painettu opas, verkkosivuilla pdf-muodossa sekä verkkoversiona Päivityksestä vastaa P-K:n Sosiaaliturvayhdistys. Järjestetty infotilaisuudet mm. pth:n ja sos.työn yksiköiden henkilöstöpalavereissa Joensuussa Levittämisessä mukana Kaste-hankkeista RAMPE ( ), Arjen mieli, Tervis, Joensuun sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto, ISO sekä järjestöpuolelta esim. P-K:n Kansanterveyden keskus Vaatii vielä jatkokehittämistä!

26 Kaikki tarvitsevat osallistumisen paikkoja ja kokemuksia mukana olosta. HP

27 Salli osallisuus! projektipäällikkö osallisuushanke Salli