MUISTIO 5/ POIS SYRJÄSTÄ hankkeen kehittämispäivä. Aika: klo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO 5/2014 11.12.2014. POIS SYRJÄSTÄ hankkeen kehittämispäivä. Aika: 27.10.2014 klo 9 15.00"

Transkriptio

1 MUISTIO 5/ POIS SYRJÄSTÄ hankkeen kehittämispäivä Aika: klo Paikka: Satakunnan keskussairaala, Os. Sairaalantie 3, Pori Osallistujat Maiju Salonen, SATSHP, iltapäivän ajan Marjo Jasu, Rauma Riitta Nieminen, SATSHP (sihteeri) Sanna Vähä-Vahe, Säkylä Susanna Salin, opiskelija, Salo Teija Kortesalmi, Salo Tiina Ilola, SATSHP Virpi Valiola, SATSHP Minna Kahala, SATSHP (puheenjohtaja) Poissa Kirsi Harjula, SATSHP 1. Päivän avaus ja ohjelma Minna Kahala kävi läpi päivän ohjelman. 2. Ajankohtaiset terveiset kehittämisosioista Todettiin töiden olevan hyvässä vauhdissa. Taloudellinen tilanne luo haastetta ja toisaalta kunnista kohdistuu toiveita hanketyöhön. Kuntatasolla on tulossa erilaisia muutoksia, jotka vaikuttavat hanketyöhönkin. Hyviä palveluita toivotaan kehitettävän. Hankebyrokratian todettiin olevan tarkkaa ja paikoin aikaa vievää. Rauman kehittämisosio, Marjo Jasu Marjo kertoi Rauman ajankohtaisina kuulumisina koulupoissaolo-mallin suunnittelun yhteisessä, moniammatillisessa verkostopalaverissa. Tämän jälkeen toiveena on luoda työrukkanen jatkamaan ja kehittämään mallia ja sen toteutumista. Päihdepalveluiden osalta työskentely jatkuu alkuvuodesta. Nuorten päihdepalveluiden kehittämisen tarve tunnistetaan, toteuttamismahdollisuudet herättävät ristiriitoja. Ehkäisevän päihdetyön tiimoilta on suunnitteilla erilaisia kokeiluja kouluille, lähimpänä nyt tulossa Valinta -esitys Uotilanrinteen 9. luokkalaisille. Salon kehittämisosio, Teija Kortesalmi Teija kertoi Salossa suunnitteilla olevasta, ns. matalan kynnyksen -mallista yläkouluun. Oppilaille on tehty hyvinvointikysely yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen tarpeesta ja suunnittelevan työryhmän kanssa on tulossa palaveri. Yhteistyötä Salon seudun ADHD-yhdistyksen sekä Omaiset mielenterveyden tukena ry:n kanssa on käynnistelty. Lapset puheeksi -koulutuksen alkaminen sijoittunee alkuvuoteen.

2 2(3) SATSHP kehittämisosio Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen, Virpi Valiola ja Maiju Salonen Lapset puheeksi koulutus on startannut Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Virpi kertoi mallin juurruttamisesta mm. syöpäosastolle. Samoin kouluttajakoulutukset ovat alkamassa ja näistä saadaan lisäkouluttajia hankealueelle. Virpi ja Maiju ovat myös toteuttaneet syöpäosastolla asiakasraadin lasten huomioimisesta. Psykiatrian toimialueella tukikummimalli pitäisi olla toiminnassa, mutta tukikummeja ei ole ja sen puitteissa jatkotyöskentelyä tarvitaan. Yhteistyötä tehdään mm. Omaiset mielenterveyden tukena ry:n, Syöpäyhdistyksen, DIAK:N, SAMK:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Tavoitteena on saada opiskelijoita rekrytoitua mukaan psykiatristen potilaiden lasten tueksi, esim. harrastuksiin. Virpi kertoi Porin varhaiskasvatuksen halukkuudesta ottaa Lapset puheeksi malli käyttöön. Samoin Ulvilasta, Huittisista ja Kokemäeltä on työntekijöitä koulutuksessa. Virpi kertoi ajan olevan nyt kypsän, vuodesta 2006 tuodun TLP-menetelmän istuttamiseksi käyttöön otettavaksi menetelmäksi laajemmaltikin. Lapsen oikeuksien päivään, liittyen, on Porin pääkirjastossa näyttely teemaan liittyen, johon kehittämisosiot voivat toimittaa haluamaansa materiaalia. Näyttelyaika on Uudesta, valmistuvasta, Lasten ja naisten talosta on materiaalia luvattu. SATSHP kehittämisosio Verkostomainen yhteistyö, Tiina Ilola ja Riitta Nieminen Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosiossa on koulutusasiaa saatu eteenpäin. Tiina kertoi Mia Blomqvistin valikoituneen kouluttajaksi ja hänen kanssaan keskusteltu koulutuksen sisällöstä ja alustavat päivämäärät vuoden 2015 keväälle on suunniteltu. Koulutuksen on toivottu olevan menetelmällinen, mahdollisimman käytännön läheinen. Koulutusohjelma on myös räätälöitävissä kuntien toiveiden mukaan. Saloon, Raumalle ja Säkylän alueelle voisi ajatella omaa koulutusta kahdeksasta sovitusta. Tiina kertoi luvan myönnetyn myös yhdelle ART-koulutukselle. Tästä on tehtävä markkinointikartoitus. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen etenee Siikaisissa. Riitta kertoi tulossa olevasta poikkihallinnollisesta palaverista, jossa tavoitteena saada aikaan toimintamalli koulun väkivaltatilanteisiin. Ulvilan varhaiskasvatuksen kanssa on sovittu palaveri, jossa mietitään alkutilanteen arviointimenetelmiä. Varhaiskasvatuksen toimesta on lasten vanhemmille toteutettu taannoin laatukysely, jonka mahdollisuutta toimia alkuarviointina selvitellään. Säkylässä aloitetut, hyvän vastaanoton saaneet, Selviytymispeli te lat ovat herättäneet mielenkiintoa myös muualla Satakunnassa. Näiden toteutumisen mahdollisuuksia, mm. osallisuuden/osallistamisen näkökulmasta selvitellään. Säkylän kehittämisosio, Sanna Vähä-Vahe Sanna kertoi Selviytymispeli-illoista, joihin Säkylässä osallistui 85 lasta ja 87 vanhempaa. Osallistumisprosentti oli siis todella hyvä. Palaute illoista on ollut positiivista ja te lat ovat olleet lehdissä hyvin näkyvissä. Nyt mallia kehitellään 7. luokkalaisille sopivaksi. Säkylässä käynnistyy tällä viikolla myös tyttöjen pienryhmä, jossa 5-8 tyttöä. Sannan työparina on perhetyöntekijä. Lapset puheeksi mallia ollaan ottamassa kouluihin, tukimummeja ja vaareja etsitään, halukkaita ei oikein tahdo olla. Sosiaalisen median koulutus tulossa, samoin huumausaineisiin liittyvää koulutusta mietitään. 3. Remontti- ja Länsi 2012 hankkeiden esittely Tiina Ilola ja Virpi Valiola esittelivät aikaisempia Kaste-hankkeita ja lupasivat toimittaa kuulijoille esittelyn diat (liitteenä 1). 4. Ajankohtaista hankehallinnosta Minna Kahala kertoi, että vertaisarviointiin on suunniteltu otettavaksi ulkopuolinen vetäjä. Näin ollen hanketyöntekijöiden työmäärä vähenee ja arvioinnin luotettavuus paranee. Ajankohta lienee

3 3(3) joulu-tammikuu, kun kilpailutukset ovat valmiina. Markkinointikartoitusta ulkoiseen loppuarviointiin on myös tehty. Minna lähettää sähköpostissa jokaiselle mahdollisen loppuraporttipohjan arvioitavaksi ja kommentoitavaksi. Kommentit mennessä. Keskusteltiin Turun Hyla-hankkeen kanssa yhteisen päivän sisällöstä. Minna mainitsi Ihmeelliset vuodet -koulutuksen järjestämisasian olevan vielä avoinna. AVI:oon on perustelu lähtenyt, vastausta odotellaan. 5. Aloitusseminaarin työnjako Kutsuja on laitettu ja laitetaan jakoon. Projektipäällikkö hoitaa kutsut Satakunnan ja Salon kuntapäättäjille, projektisihteeri kehittämisosioiden hanketyöntekijöille ja yhdyshenkilöille, ohjausryhmille sekä kuntien kirjaamoihin. Kehittämisosioiden työntekijät lähettävät kutsun omille yhteistyötahoilleen ja tuki-/projektiryhmilleen. SATSHP koulutuspalvelut hoitaa Kestin. Muuta sovittua seminaarijärjestelyistä: Lehdistötiedotteen tekemisestä (media) ja postituksesta vastaa Minna, varalla Teija - Marjo hoitaa Rauman, Teija Salon ja Turun alueet - kehittämisosioiden esitteet olisi hyvä olla valmiina seminaariin mennessä Postereiden kiinnittämisestä seminaaritilaan vastaavat SATSHP:n hanketyöntekijät. Asiantuntijoiden kuljetuksista vastaa Tiina ja vastaanottamassa heitä ovella on Sanna, varalla on Riitta. Tekniikka-apuna toimii Kirsi, varalla on Teija. Nimikyltit hanketyöntekijöille hoitavat Maiju ja Virpi. Hankkeen ja kehittämisosioiden esittely: - Minna tekee alustuksen ja esittelee työntekijät (varalla on Riitta) 6. Päivän päätös Seuraava hanketyöntekijöiden kehittämispäivä on Raumalla Liitteet Liite 1 Remontti- ja LÄNSI 2012 hankkeen esittely, Tiina Iloja Virpi Valiola

4 Nuoren tuen tarpeen tunnistaminen ja asiakasyhteistyöryhmään ohjaaminen AHOT-näyttö/ /SAMK/ ASKS14, (kehittämispäivä ) Virpi Valiola

5 syksy 2009 Karvia? Honkajoki? Merikavia? Siikainen? Kankaanpää? Jämijärvi? Pori H Pomarkku? Ulvila aytr Lavia (Saspe) Luvia aytr Eurajoki aytr Rauma aytr Nakkila aytr Harjavalta aytr Kokemäki aytr Eura aytr Köyliö aytr Huittinen aytr Kuntarajat Karttakeskus Oy Säkylä aytr

6 Nuorten ja lasten asiakasyhteistyöryhmät Satakunnassa kesä 2011 Merikarv ia Siikainen Honkajoki Kankaanpää v Karvia Jämijärvi Pohjois- Satakunnan peruspalveluliikelaits kuntayhtymä PoSa Porin yhteistoimintaalue Luvia v Pori v Eurajoki Pomarkku Ulvila Lavia (Saspe) Nakkila Harjavalta v Kokemäki Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä KSTHKY Rauma 0-100v alle 25 v oma lähete Kuntarajat Karttakeskus Eura 0-25 v Köyliö 0-29 v Säkylä 0-29 v Huittinen 0-22 v

7 Nuorten ja lasten aytr:n taustaa Pilottiryhmä v Porissa, Remontti-hankkeen, TYP:n ja Nuorten verkoston yhteistyönä, josta malli levitetty muualle Satakuntaan Taustalla Porin Nuorten verkoston huoli nuorista väliinputoajista Samat huolenaiheet myös muualla Satakunnassa Sivutuotteena syntyi lasten työryhmät

8 Huolenaiheita Tarjolla olevat palvelut eivät aina riitä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin Siirtymät palvelusta toiseen riskikohtia Puutteita ja kehittämisenkohteita eri toimijoiden yhteistyössä

9 Huolenaiheita Koulupudokkaat, nivelvaiheiden ongelmat Väliinputoajien palvelut (lievästi kehitysvammaiset, neurolog.häiriöistä kärsivät, mt-kuntoutujat) Nuorten päihdepalvelut puuttuvat Nuorten työttömyys Yhteistyön esteet (tietojärjestelmät, vaitiolovelvollisuus, ym.) Erityisoppilaiden jatkopolut (kuntoutus, taloudellinen tuki, työ=toiminta)

10 Tuen tarpeen arviointi Nuoren tuen tarpeen arviointia varten voidaan tarkastella eri osa-alueita voidaan havaita nopeammin oman ammattitaidon riittämättömyys ja saattaa asiakas muiden palveluiden pariin tai etsiä verkostoista itselleen työpari tai ohjata nuori asiakasyhteistyöryhmään.

11 Tuen tarpeen arviointi 9 osa-aluetta Nuorille, jotka tarvitsevat elämäntilanteessaan juuri sillä hetkellä erityistä tukea ja apua Kokonaisvaltaisen tilanteen kartoitus Työ- ja opiskelukyvyn nykyhetken arviointi

12 9 osa-aluetta 1. Sosiaalinen verkosto 2. Päihteiden käyttö 3. Terveydentilanne 4. Vuorovaikutustaidot 5. Itsenäisen elämisen taidot 6. Aikataulut 7. Oppiminen 8. Tulevaisuudensuunnittelu 9. Asiakkaan itsearviointi

13 Osa-alueet Aikataulu Miten noudattaa aikataluja. Ymmärtääkö kellon, ajan kulun, osaako arvioida kokonaisaikoja. Osaako kertoa esteistä etukäteen. Mittareina opettajien päiväkirjat ja muiden tekemät huomiot. Arviointivälineenä voidaan käyttää ARTOa

14 Osa-alueet Oppiminen Oppimisvaikeudet. Oppimistyylit ja tavat. Mikä tukee/helpottaa oppimista. Suhtautuminen kouluun, opiskeluun. Motivaatio. HOJKS Mittareina kouluhistoria, diagnoosit, nykyiset arvosanat ym.

15 Osa-alueet Tulevaisuudensuunnittelu Tietääkö miten haaveet toteutuu, millaisia suunnitelmia, onko tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen ja miten kykenee aikatauluttamaan omat haaveet. Mittareina: ei ole mitään haaveita, pelko epäonnistumisesta, tulevaisuudenhaaveen ja suunnitelman epäjohdonmukaisuus. Asiakkaan itsearviointi

16 Resurssit Hyvinkin pienellä kokemuksella voidaan lähteä tekemään suhteellisenkin isoa kartoitusta. Moniin osa-alueisiin löytyy malleja esim. internetistä, miten kartoittaa sosiaalista verkostoa, mielialaa, päihteiden käyttöä ym.

17 Asiakasyhteistyöryhmään ohjaaminen Kun lähettävä taho arvioi, ettei kykene yksin omalla ammattitaidollaan kohtaamaan asiakkaan nykyistä tilannetta, haetaan apu palveluverkostoista Saattaen vaihto palvelusta seuraavaan takaa kaikkien tarvittavien tietojen siirtymisen, sekä selkeyttää tuen ja avun tarpeen Vastuuhenkilön sekä muiden toimijoiden rooli on määriteltävä palveluiden varmistamiseksi jatkossa. Tämä varmistaa asiakkaan kiinnittymisen uuteen palvelun tarjoajaan

18 Asiakasyhteistyöryhmään Suostumus ohjaaminen Kirjallinen yksilöity suostumus, informointi Lähete Yhdessä asiakkaan ja huoltajan kanssa Tilannekartoituksessa nousseet osa-alueet, joihin asiakas tarvitsee tukea Napakka kysymyksen asettelu eli tulosyy

19 Suostumus Tarvitaan tiedon keräämiseen asian käsittelyyn kannanoton antamiseen (viranomaiselle, muulle yhteisölle tai laitokselle) läheisen kuulemiseen yhteistyöryhmän ja yhdyshenkilön (tässä kontekstissa tukihenkilön) oikeuteen saada salassapidettäviä tietoja tietojen antamiseen sivulliselle

20 Salassapito Asiakasyhteistyölaissa ei salassa pidettäviä tietoja tyhjentävästi määritellä. Asiakkaalle selvitettävä mitä asioita suostumus juuri hänen kohdallaan tarkoittaa. Tiedot terveydentilasta, vammaisuus, sosiaalihuollon asiakkuus (asiakkaan saamat etuudet, tukitoimet, sos.huollon palvelut), työhallinnon henkilöasiakkaan palvelut, HOJKS, psykologiset testit (niiden tulokset ja arviointi), taloudelliseen asemaan liittyvät tiedot, sosiaalinen tilanne (mm. sosiaalinen työrajoitteisuus), perheolosuhteisiin liittyvä palveluiden käyttö (perheneuvola yms.)..

21 Salassapito Alaikäisen nuoren tietoja kerättäessä ja asioita käsiteltäessä esille saattaa nousta myös koko perhettä koskevia salassapidettäviä asioita, ja tästä on hyvä puhua etukäteen huoltajan kanssa ennen asiakasyhteistyöryhmään tuloa

22 Lähete Nuoren ja huoltajan yhteystiedot; nimi, osoite, puhelin Tulosyy nuorten ryhmään; napakka kysymyksen asettelu, johon halutaan vastausta ja selvittelyä ryhmältä Nuoren työ/koulutustilanne; missä on tällä hetkellä koulussa/opiskelemassa tai töissä/työharjoittelussa/muussa toiminnassa, miten pärjää, onko keskeyttänyt koulun/opiskelun, vaihtanut linjaa jne Vapaa-ajan käyttö; miten käyttää vapaa-aikaa, harrastukset, onko ongelmia vuorokausiryhmissä jne Koti- ja perhetilanne; asuuko vanhempien luona vai yksin, pärjääkö arjessa

23 Lähete Tulot/velat; onko ulosottoja, pikavippejä, saako toimeentulotukea, kuntoutusrahaa, opintorahaa, palkkaa, eläkettä jne, (ei euromääriä) Tulevaisuuden suunnitelmat; mitä suunnitelmia nuorella itsellä on vai onko mitään, haaveet Diagnoosit; onko nuorella diagnosoitu sairaus tai jollei ole Aikaisemmat tutkimukset ja hoitava taho; mitä tutkimuksia on tehty ja missä ja kenen toimesta, mikä tulos, liitteeksi lähetteeseen, jos on saatavissa

24 Lähete Päihteiden käyttö; käyttääkö päihteitä, mitä ja kuinka paljon Rikosseuraamus; onko rikosseuraamusasiakkuus, seuraukset nuoren elämään Aikaisemmat ja nykyiset tukitoimet; tukitoimet koulussa tai muualla, HOJKS, ARTO liitteeksi lähetteeseen Nuoren verkosto ja voimavarat; mitkä ovat nuoren vahvuudet ja voimavarat sekä kiinnostuksen kohteet, onko nuorella tukiverkostoa/ei ole ja ketä siihen kuuluu Muu tarvittaessa kutsuttava yhteistyötaho; lähettävä taho kirjaa, jos halutaan, että työryhmään osallistuu muita asiantuntijoita (esim. psykiatri, neuropsykiatrinen asiantuntija jne)

25 Asiakasyhteistyöryhmä Yhteinen asiakastyö kaikki työryhmän jäsenet osallistuvat keskusteluun ja pohtivat mitä heillä on tarjota asiakkaalle, tarvittaessa muita asiantuntijoita mukaan Asetetaan tavoitteet, laaditaan suunnitelma ja sovitaan vastuualueet

26 Konsultaatiovastaukseen kirjataan Tavoitteet Tutkimukset ja selvitykset Palvelut ja tukitoimet Seurannan vastuutaho Yhteydenpito ja suunnitelman päivittäminen

27 Mistä asiakkaat tulevat? Nuoret erikoissairaanhoidosta ja 2. asteen oppilaitoksista Lapset koulusta ja perheneuvolasta Monella lastensuojelutausta Taustalla oppimisvaikeuksia, autismin kirjoa, jopa aiemmin diagnosoimaton kehitysvamma!

28 Haasteita Työryhmät organisaatiolähtöisiä, eivät asiakaslähtöisiä Miten yhdistää lähityöntekijät ja nimetty työryhmä? ryhmien suuri koko Palvelujen tarve ja palvelut eivät kohtaa, palvelujen riittämättömyys Sote-alueen ja kuntarakenteen muutokset Työryhmien heikko tunnettavuus kunnissa? Monialaisuus toteutuu, entä dialogisuus? Toteutuuko asiakkaan osallisuus? Kohdataanko asiakas oikeasti? Varhainen puuttuminen/tuki ja kuntoutus?

29 Linkkejä ortenasiakasyhteistyoryhma.html _ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/asiakasyhteistyoryhma_lapset hteistyoryhma

30 Lähteet Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Birgit Vuori-Metsämäki: ARTO = ARjen TOimintakyvyn kartoitus, Kaija Pohjalainen: LARTO ja NARTO Henkilötietolaki 523/1999 3, 9 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Laki asiakaspalveluyhteistyöstä 604/1991 Haavi 2. Tuettu siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen ammatillisiin opintoihin Vantaan ammatillinen koulutuskeskus Seppänen Helena, Asiakastietojen käsittely kuntoutusyhteistyössä. STM 2007: Ketonen Jenni Nuorten verkoston diat

31 KIITOS!

32 RAJAPINTA-NUORET Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluissa

33 MIKÄ MIKSI MITÄ? Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian pilotti (Kaste-/Remontti-hanke) yläkoulussa, 2. asteella ja ammattikorkeakoulussa opiskeleville vuotiaille nuorille, alkanut 5/2009, loppui Nykyisen perusopetuslain mukaan oppilaille on taattava oikea-aikaista tukea tutussa kouluympäristössä ja oppimisryhmässä Mallinnetaan ryhmämuotoista työskentelyä lievissä mielenterveyshäiriöissä ja ongelmakäyttäytymisessä Kouluille uusia työkaluja ja valmiuksia nuorten ongelmien tunnistamiseen ja auttamiseen samalla varhainen ongelmiin puuttuminen mahdollistuu

34 TOIVOTTAVAA Varhainen puuttuminen mahdollistuu Erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen väheneminen keskittyminen vakavampien mielenterveysongelmien hoitoon konsultoivaa lievissä ongelmissa Kouluille tukea eri tavoin oireilevien nuorten kanssa työskentelyyn Nuorten erilaisten ongelmien syvenemisen ehkäisy ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä syrjäytyminen ja työkyvyttömyyden väheneminen toivottavaa terveyden edistäminen

35 STRESSINHALLINTA-RYHMÄ Stressinhallintaryhmä on yläkoululaisille, jotka saavat terveydenhoitajan tekemästä mielialakyselystä (R-BDI) lievään tai kohtalaiseen masennukseen viittaavat pisteet (5-15) Ryhmässä heille opetetaan keinoja helpottaa stressaantunutta, alakuloista tai ärtyistä oloaan Työkirjat niin nuorilla kuin ohjaajilla Apuna käytetään ohjaajan luentoja, keskusteluja, demonstraatioita, ryhmää, roolileikkejä sekä kotitehtäviä Ryhmä kokoontuu 8 kertaa + seuranta kerta

36 MASENNUS- JÄNNITYS YM - RYHMÄT Masennus-, jännitys-, itsetunto- tai sosiaalisten taitojen ryhmät on tarkoitettu nuorille joilla on ongelmana masennusta, ahdistusta, univaikeuksia, jännittämistä, sosiaalistentilanteiden pelkoa, paniikkituntemuksia tai he voivat kärsiä heikosta itsetunnosta tai päihdeongelmasta

37 Ryhmäläisille annetaan tietoa heille ongelmia aiheuttavista aiheista sekä keskustellaan heille ajankohtaisista ja tärkeistä asioista Ryhmässä tehdään erilaisia tehtäviä ja heille annetaan kotitehtäviä Apuna käytetään tunnekortteja, lehtiä, valokuvia jne. Erilaisia mittareita täytetään ensimmäisellä ja viimeisellä tapaamiskerralla (esim. Rosenberg, BDI, Spin Fin) Tärkeää ryhmät ovat tietoa ja tukea antavia eivät hoidollisia Mikäli jollakin ryhmäläisistä ilmenee vakavia ongelmia hänet ohjataan eteenpäin saamaan hoitoa ongelmaansa

38 Kaikissa ryhmissä vertaistuen saaminen toisilta ryhmäläisiltä on koettu erittäin tärkeäksi avun lähteeksi Ryhmiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen Ongelmien ilmaantuessa henkilökunta suosittelee nuorelle osallistumista ryhmään Yläkouluissa pidettäviin ryhmiin vanhemmilta pyydetään kirjallinen suostumus nuoren ryhmään osallistumisesta kouluajalla Jotkut oppilaitokset antavat opintopisteitä ryhmään osallistumisesta Projektisuunnittelija työskentelee tarvittaessa työparina ryhmissä lisäksi hän antaa konsultointiapua perustason työntekijöille nuorten erilaisten ongelmien kohtaamiseen

39 RYHMÄLÄISTEN PALAUTTEITA: Monipuolisuus oli hyvä asia Itselleni tärkeitä asioita ja ongelmia käsiteltiin hyvin, vaikka ajallisesti olisi voinut jatkua pidempäänkin Useimmat käsitellyt asiat olivat itseäni kiinnostavia ja koskettivat niitä asioita joihin halusinkin ryhmän paneutuvan Tulin ylipäänsä osallistuneeksi keskusteluihin Se, että huomasin, etten ole ainoa sosiaalisesta jännityksestä kärsivä. Vertaistuki ja harjoitukset sekä keskustelu auttoivat

40 Tieto siitä, etten ole näiden asioiden kanssa yksin. (Konkreettinen esimerkki siitä, etten ole ainoa) Muiden ajatusten kuunteleminen Sain, kuuntelemalla muiden ajatuksia sain uutta mietittävää ja uusia keinoja, joita kokeilla Tiettyä itsevarmuutta ja että uskallan olla sellainen kuin olen Ryhmäideaa kannattaa jalostaa ja ehdottomasti kokeilla seuraavienkin vuosiluokkien kanssa

41 ART (Aggression replacement training) Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville Tutkittu, käytetty ja kehitetty USA:ssa 1980-luvulla Toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen Tavoitteena nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja, tullakseen paremmin toimeen jokapäiväisessä elämässä Lähtökohtana: sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia

42 ART-ryhmä on apuna kun nuoren käyttäytyminen on epäsosiaalista; joko liiallisen vetäytyvää tai aggressiivista HARJOITTEITA KOLMELLA TASOLLA * vihanhallinta, tunnetaso * sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso * moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso Harjoitteet on suunniteltu tehtäviksi ryhmässä Kotitehtävät tarkkaan mietittyjä kannustetaan nuoria niiden tekemiseen kokemusta uusista taidoista myös ryhmän ulkopuolella.

43 RAKENNE strukturoitu siten, että nuorten on helppo keskittyä harjoitteisiin ja oppia uutta MALLINTAMINEN Ohjaajat mallintavat uudet taidot oppiminen tehokkaampaa kuin puheella ohjaaminen ja kehottaminen. Erityisesti nuoret oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin siitä, mitä hän sanoo! MONIKANAVAISUUS Aggressiota lähestytään: ajattelun, toiminnan ja tunteiden kautta aggressiivisen tai vetäytyvän käyttäytymisen pulmat ovat erilaisia ja yksilöllisiä, nuoresta riippuen YKSILÖLLISYYS Interventio kohdennetaan aina osallistuvaan nuoreen ja nuorten ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa.

44 A B C - MALLI A B C Mitä tapahtui? Mitä sinä teit? Mitä siitä seurasi? (Videot)

45 Vihanhallinnassa harjoitellaan mm: kiusaamiseen reagointia vaikeuksien ja tappeluiden välttämistä neuvottelemista syytöksen käsittelyä seurausten hyväksymistä tähtää itsekontrollin parantamiseen ja parempaan tunnehallintaan. nuorille opetetaan kuinka vastata provosoiviin ärsykkeisiin kiinnittämällä huomiota

46 VIHAN HALLINNAN KETJU laukaiseviin tekijöihin, jotka tulevat sekä ulkoa että nuoren sisältä vihjeisiin, joita omasta kehosta tai mielestä nousee vihan tunteiden yhteydessä rauhoittajiin eli erilaisiin kiihtymystä lievittäviin tekniikoihin kuten takaperin laskemiseen, syvään hengittämiseen, positiivisiin mielikuviin ja väkivallan seurausten muistamiseen muistuttajiin, jotka muodostuvat itselle tehdyistä "motoista, joilla nuori voi itse ohjata omaa toimintaansa rakentaviin sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoihin, joilla nuori voi toimia vakuuttavasti ja rakentavasti kiperissä tilanteissa itsearviointiin, jonka avulla nuori oppii itse ohjaamaan ja korjaamaan omaa toimintaansa tuloksekkaammaksi

47 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELU nuorille annetaan malli siitä, mitä taito tarkoittaa ja miten se toimii (=MALLINTAMINEN) nuorille annetaan ohjatusti mahdollisuus opetella ja harjoitella sen käyttöä (=ROOLIHARJOITTELU) nuorelle annetaan palautetta kehumalla, ohjaamalla ja vertaamalla siitä, kuinka hyvin taito sujuu verrattuna tavoitteeseen sekä ryhmässä että erityisesti arjessa (=TOIMINNAN PALAUTE) nuorta ohjataan ja rohkaistaan tarttumaan tilanteisiin, joissa hän voi arkielämässä testata juuri oppimiaan taitoja myös ryhmän päätyttyä kotitehtävien avulla (=TAIDON SIIRTÄMINEN)

48 (Art sisältää 50 sosiaalista taitoa) mm. kuunteleminen, ohjeiden noudattaminen keskustelun aloittaminen, keskustelu kiittäminen, anteeksi pyytäminen esittäytyminen, kohteliaisuuden sanominen omien tunteiden tunnistaminen muiden auttaminen, itsehillintä tavoitteen asettaminen, tekemisen suunnitteleminen omien kykyjen huomioon ottaminen

49 Moraalin kehittäminen (yksi tehokkaan terapian osa-alue) Tutkimusten mukaan epäsosiaaliset nuoret pitävät moraalisia arvoja erittäin tärkeinä. Tällaisia arvoja nuorten mielestä ovat mm. lupausten pitäminen, totuudessa pysyminen, muiden auttaminen, elämän kunnioittaminen ja lainkuuliaisuus Käydään läpi ongelmatilanteita, jonka jälkeen nuoret saavat kertoa omat ratkaisunsa perusteluineen

50 POSITIIVINEN VAHVISTAMINEN me kaikki toimimme sen mukaan, minkä koemme palkitsevaksi. Nuoria palkitaan heidän aktiivisuudestaan, yrittämisestään ja onnistumisistaan. Suurimmat palkinnot arkielämästä: positiivinen palaute kavereilta, vanhemmilta ja muilta hänen elämänsä tärkeiltä ihmisiltä muuttaa käyttäytymistä kaikkein tehokkaimmin. REALISMI aggressiivinen käyttäytyminen on hyvin opittu. Toiminta-, ajattelu- ja tunnemallien muuttaminen hidasta, vaatii sinnikästä työtä ja paljon toistoja ennen kuin muutosta tapahtuu

51 NUORTEN ART-RYHMÄLÄISTEN PALAUTTEITA: Että tää on niin sosiaalinen ryhmä, Välillä haasteellisena, mutta mielekkäänä Olin todella innoissani Kaikenlaiset tunteiden ja muiden kyselyt En ole suuttunut kotona yhtä paljon Koulussa mennyt paremmin Ei hermostu pienistä ja isoissa helpompi rauhoittua, En ole joutunut tappeluihin ja muihin haittaaviin asioihin niin paljon kuin ennen Vähemmän istumisia Kun oon suttunu niin ajattelin arttia ja rauhoituin.

52 ERITYISKOULUN PALAUTE: Tavoitteena vakiinnuttaa käytäntöä ja saada ART osaksi koulun pitkäjänteistä kasvatustyötä Erityiskoulun oppilaiden tiedolliset taidot ovat monessa asiassa varsin puutteelliset ja koulun näkemys on, että hyvällä käytöksellä oppilaat löytävät paikkansa ja kykenevät hallitsemaan elämäänsä paremmin

53 ALAKOULUN PALAUTE: Meillä alakoulussa pyörii art 3-4 luokille Lisäksi tulossa on vielä 2.lk:lle tunteja 3 luokalla on kaksi 10 hengen ryhmää koko luokka osallistuu, Harjoittelemme samat asiat ryhmissä koulunkäynninohjaajan avustamana Samat aiheet on 10 oppilaan ryhmälle 4.lk:lla Oppilaat rakastavat tunteja jos joku on pistänyt leikiksi niin saatu palaute kavereilta on laittanut miettimään omaa käytöstä Kouluumme ART tuli jäädäkseen. Viime vuonna jo ekaluokka kävi läpi vihanhallinnan ABC ja siksi tänä vuonna 2.lk jatkaa sosiaalisten taitojen harjoittelua. Tarvetta tälle toiminnalle on kovasti. Tätä pitäisi toteuttaa perheille koulun ulkopuolella koska kyseiset taidot tuntuvat puuttuvan myös perheiltä.

54 YHTEISET NUORTEN JA VANHEMPAINILLAT Kasvamme yhdessä, Turun kouluterveyshuollossa kehitetty malli Tarkoituksena: * tukea vanhemmuutta * lisätä keskustelua nuorten ja vanhempien välillä * edistää kodin, koulun ja muiden nuorten parissa toimivien yhteistyötä

55 AIHEINA ILLOISSA: Nuorten tunne-elämän kehittyminen Arjen haasteet nuoren perheessä rajoja ja rakkautta Erilaiset kasvatukseen liittyvät asiat kuten rajat ja niiden asettaminen, ruokailut, nukkuminen, kotiintuloajat jne

56 Illat voidaan räätälöidä kouluun tai ikäluokkaan sopivaksi esim. jos koulussa esiintyy paljon koulukiusaamista tai oppilailla on kouluterveyskyselyn mukaan maakuntaan tai koko maahan nähden kohonnutta päihteiden käyttöä Illoissa on hyödynnetty koulu- tai kuntakohtaisesti kouluterveyskyselyn tuloksia verraten muuhun maakuntaan ja koko maahan

57 Illat ovat sisällytetty oppilaiden tunteihin esim. terveystieto ja he ovat olleet velvoitettuja osallistumaan iltoihin (ei kaikissa kouluissa) osallistumisprosentti on ollut prosenttiin Poissaolon syyt ovat olleet luvallisia : matkat, tietyt harrastukset, sairaus Mikäli syytä ei ole oppilaat ovat mahdollisesti korvanneet illan jollakin tavalla Vanhempien osallistuminen on ollut huomattavan suurta verrattuna normaaleihin vanhempainiltoihin (yleensä luokassa on ollut yhtä monta vanhempaa kuin oppilaitakin, joissakin luokissa jopa enemmän)

58 Illan ohjelma: Luento aiheesta n. 30 min Illan aiheista kysymyksiä. joihin oppilaat ja vanhemmat vastaavat ryhminä luokassa, saman perheen vanhemmat ja nuoret eri ryhmissä Vastaukset esitetään ryhmittäin, jolloin kaikilla on vielä mahdollisuus tuoda näkemyksiään kysymyksiin Toisissa kouluissa kahvitarjoilu

59 Nuoret ja vanhemmat samanaikaisesti koettu erittäin hyvänä, samoin keskustelut vieraiden nuorten ja vanhempien kanssa Nuoret kokeneet, että heidän mielipiteitään kuunnellaan illassa Käsitellään tärkeitä ja ajankohtaisia asioita Luokassa ulkopuolisia ohjaajia esim. nuorisotyö kunta/srk, etsivä nuorisotyö ym

60 TOIMINTA Mukana 10 Satakunnan kuntaa sekä Posan alue Yläkouluja 14 Lukio 1-2 Ammattioppilaitoksia 5 Ammattikorkeakouluja 2 Erityiskouluja 2 Lisäksi seitsemässä alakoulussa toimii ART-ryhmät

61 Erilaisia ryhmiä ohjattu n. 50 Projektisuunnittelija ollut mukana n. 20 ryhmässä työparina tai käynnistämässä Yhteisiä nuorten- ja vanhempainiltoja pidetty 8 kunnan yläkoulussa (Kasvamme yhdessä) Lisäksi yhdessä ammattikoulussa ja toisessa tarkoitus järjestää syksyn 2012 aikana Mikä parasta edelleen ryhmiä ohjataan lukuisissa kouluissa ja Kasvamme illat jatkuvat parissa yläkoulussa ja II asteella järjestetty vanhempainilta

62 Tavoitteena ryhmien ja yhteisten nuorten- ja vanhempainiltojen kirjaaminen osaksi koulun opintosuunnitelmaa joissakin oppilaitoksissa jo toimittu näin Lähes kaikissa kunnissa ja oppilaitoksissa ryhmät pyörivät koulun oman henkilökunnan voimin tämä ollut yksi päätavoitteista ja toteutunut erittäin hyvin

63 K I I T O S Tiina Ilola projektisuunnittelija/psyk.sh Satakunnan sairaanhoitopiiri

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä PÖYTÄKIRJA 6/2015 10.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä Paikka: Tiinan mökki, Os. Kesätie 19, 29200 Luvia Aika: keskiviikko 10.6.2015 klo 9.00 15.00 Osallistujat: Maiju Salonen, Satakunnan

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009 Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009 1. Nuori ei osaa toimia, käyttäytyä, sosiaalisissa tilanteissa. - työn kohteena toiminnan taso 2. Nuoren

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

ART. Aggression Replacement Training

ART. Aggression Replacement Training ART Aggression Replacement Training Mitä on ART? MITÄ ON ART? Aggression Replacement Training (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USAssa ja nyt myöhemmin Euroopassa meitä lähinnä

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Turku 2.4.2014 Ps Tiina Röning

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Turku 2.4.2014 Ps Tiina Röning Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Turku 2.4.2014 Ps Tiina Röning Aggression Replacement Training Goldstein (1987) ja KKT = kognitiivinen käyttäytymisterapia Strukturoitu, tutkittu Monikanavainen

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri MUISTIO 25.6.2015 Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri Projektiryhmän kokous 4/2015 Aika: 5.6. klo 9-11 Paikka: Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN 15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa LÄNSI 2012 hanke osana toimeenpanoa Päihde ja mieli 1 Halko-koulutustilaisuus 17.10.2011 Turku Projektipäällikkö Alpo Komminaho

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ

ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ TAUSTAA: - ART-yhdistyksen pitämä 2 pv. koulutus helmikuussa 2014 - Yhteensä 10 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa eri kouluista (kutsukoulutus) - Seurantatapaaminen toukokuussa 2014

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Turvataitoja erityislapsille Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Onerva Mäen koulu Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Onerva Mäen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori

Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori MUISTIO 1/2014 1(4) POIS SYRJÄSTÄ HANKKEEN ALOITUSKOKOUS Aika 14.2.2014 klo 13.00 15.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori Paikalla Alpo Komminaho,

Lisätiedot

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013 Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus Syksy 213 Keskeiset havainnot satakuntalaisista nuorista ja heidän hyvinvoinnista 1. Satakunnan nuoret 2. Terveys Satakunnassa on yhteensä 71514 alle

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti isatakirjastott - yhteisjärjestelmä ä Satakunnan kunnat Asukasmäärä Eura 12 500 Eurajoki 5 900 Harjavalta 7 500 Honkajoki 1 900 Huittinen 10 700

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot