MUISTIO 5/ POIS SYRJÄSTÄ hankkeen kehittämispäivä. Aika: klo

Transkriptio

1 MUISTIO 5/ POIS SYRJÄSTÄ hankkeen kehittämispäivä Aika: klo Paikka: Satakunnan keskussairaala, Os. Sairaalantie 3, Pori Osallistujat Maiju Salonen, SATSHP, iltapäivän ajan Marjo Jasu, Rauma Riitta Nieminen, SATSHP (sihteeri) Sanna Vähä-Vahe, Säkylä Susanna Salin, opiskelija, Salo Teija Kortesalmi, Salo Tiina Ilola, SATSHP Virpi Valiola, SATSHP Minna Kahala, SATSHP (puheenjohtaja) Poissa Kirsi Harjula, SATSHP 1. Päivän avaus ja ohjelma Minna Kahala kävi läpi päivän ohjelman. 2. Ajankohtaiset terveiset kehittämisosioista Todettiin töiden olevan hyvässä vauhdissa. Taloudellinen tilanne luo haastetta ja toisaalta kunnista kohdistuu toiveita hanketyöhön. Kuntatasolla on tulossa erilaisia muutoksia, jotka vaikuttavat hanketyöhönkin. Hyviä palveluita toivotaan kehitettävän. Hankebyrokratian todettiin olevan tarkkaa ja paikoin aikaa vievää. Rauman kehittämisosio, Marjo Jasu Marjo kertoi Rauman ajankohtaisina kuulumisina koulupoissaolo-mallin suunnittelun yhteisessä, moniammatillisessa verkostopalaverissa. Tämän jälkeen toiveena on luoda työrukkanen jatkamaan ja kehittämään mallia ja sen toteutumista. Päihdepalveluiden osalta työskentely jatkuu alkuvuodesta. Nuorten päihdepalveluiden kehittämisen tarve tunnistetaan, toteuttamismahdollisuudet herättävät ristiriitoja. Ehkäisevän päihdetyön tiimoilta on suunnitteilla erilaisia kokeiluja kouluille, lähimpänä nyt tulossa Valinta -esitys Uotilanrinteen 9. luokkalaisille. Salon kehittämisosio, Teija Kortesalmi Teija kertoi Salossa suunnitteilla olevasta, ns. matalan kynnyksen -mallista yläkouluun. Oppilaille on tehty hyvinvointikysely yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen tarpeesta ja suunnittelevan työryhmän kanssa on tulossa palaveri. Yhteistyötä Salon seudun ADHD-yhdistyksen sekä Omaiset mielenterveyden tukena ry:n kanssa on käynnistelty. Lapset puheeksi -koulutuksen alkaminen sijoittunee alkuvuoteen.

2 2(3) SATSHP kehittämisosio Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen, Virpi Valiola ja Maiju Salonen Lapset puheeksi koulutus on startannut Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Virpi kertoi mallin juurruttamisesta mm. syöpäosastolle. Samoin kouluttajakoulutukset ovat alkamassa ja näistä saadaan lisäkouluttajia hankealueelle. Virpi ja Maiju ovat myös toteuttaneet syöpäosastolla asiakasraadin lasten huomioimisesta. Psykiatrian toimialueella tukikummimalli pitäisi olla toiminnassa, mutta tukikummeja ei ole ja sen puitteissa jatkotyöskentelyä tarvitaan. Yhteistyötä tehdään mm. Omaiset mielenterveyden tukena ry:n, Syöpäyhdistyksen, DIAK:N, SAMK:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Tavoitteena on saada opiskelijoita rekrytoitua mukaan psykiatristen potilaiden lasten tueksi, esim. harrastuksiin. Virpi kertoi Porin varhaiskasvatuksen halukkuudesta ottaa Lapset puheeksi malli käyttöön. Samoin Ulvilasta, Huittisista ja Kokemäeltä on työntekijöitä koulutuksessa. Virpi kertoi ajan olevan nyt kypsän, vuodesta 2006 tuodun TLP-menetelmän istuttamiseksi käyttöön otettavaksi menetelmäksi laajemmaltikin. Lapsen oikeuksien päivään, liittyen, on Porin pääkirjastossa näyttely teemaan liittyen, johon kehittämisosiot voivat toimittaa haluamaansa materiaalia. Näyttelyaika on Uudesta, valmistuvasta, Lasten ja naisten talosta on materiaalia luvattu. SATSHP kehittämisosio Verkostomainen yhteistyö, Tiina Ilola ja Riitta Nieminen Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosiossa on koulutusasiaa saatu eteenpäin. Tiina kertoi Mia Blomqvistin valikoituneen kouluttajaksi ja hänen kanssaan keskusteltu koulutuksen sisällöstä ja alustavat päivämäärät vuoden 2015 keväälle on suunniteltu. Koulutuksen on toivottu olevan menetelmällinen, mahdollisimman käytännön läheinen. Koulutusohjelma on myös räätälöitävissä kuntien toiveiden mukaan. Saloon, Raumalle ja Säkylän alueelle voisi ajatella omaa koulutusta kahdeksasta sovitusta. Tiina kertoi luvan myönnetyn myös yhdelle ART-koulutukselle. Tästä on tehtävä markkinointikartoitus. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen etenee Siikaisissa. Riitta kertoi tulossa olevasta poikkihallinnollisesta palaverista, jossa tavoitteena saada aikaan toimintamalli koulun väkivaltatilanteisiin. Ulvilan varhaiskasvatuksen kanssa on sovittu palaveri, jossa mietitään alkutilanteen arviointimenetelmiä. Varhaiskasvatuksen toimesta on lasten vanhemmille toteutettu taannoin laatukysely, jonka mahdollisuutta toimia alkuarviointina selvitellään. Säkylässä aloitetut, hyvän vastaanoton saaneet, Selviytymispeli te lat ovat herättäneet mielenkiintoa myös muualla Satakunnassa. Näiden toteutumisen mahdollisuuksia, mm. osallisuuden/osallistamisen näkökulmasta selvitellään. Säkylän kehittämisosio, Sanna Vähä-Vahe Sanna kertoi Selviytymispeli-illoista, joihin Säkylässä osallistui 85 lasta ja 87 vanhempaa. Osallistumisprosentti oli siis todella hyvä. Palaute illoista on ollut positiivista ja te lat ovat olleet lehdissä hyvin näkyvissä. Nyt mallia kehitellään 7. luokkalaisille sopivaksi. Säkylässä käynnistyy tällä viikolla myös tyttöjen pienryhmä, jossa 5-8 tyttöä. Sannan työparina on perhetyöntekijä. Lapset puheeksi mallia ollaan ottamassa kouluihin, tukimummeja ja vaareja etsitään, halukkaita ei oikein tahdo olla. Sosiaalisen median koulutus tulossa, samoin huumausaineisiin liittyvää koulutusta mietitään. 3. Remontti- ja Länsi 2012 hankkeiden esittely Tiina Ilola ja Virpi Valiola esittelivät aikaisempia Kaste-hankkeita ja lupasivat toimittaa kuulijoille esittelyn diat (liitteenä 1). 4. Ajankohtaista hankehallinnosta Minna Kahala kertoi, että vertaisarviointiin on suunniteltu otettavaksi ulkopuolinen vetäjä. Näin ollen hanketyöntekijöiden työmäärä vähenee ja arvioinnin luotettavuus paranee. Ajankohta lienee

3 3(3) joulu-tammikuu, kun kilpailutukset ovat valmiina. Markkinointikartoitusta ulkoiseen loppuarviointiin on myös tehty. Minna lähettää sähköpostissa jokaiselle mahdollisen loppuraporttipohjan arvioitavaksi ja kommentoitavaksi. Kommentit mennessä. Keskusteltiin Turun Hyla-hankkeen kanssa yhteisen päivän sisällöstä. Minna mainitsi Ihmeelliset vuodet -koulutuksen järjestämisasian olevan vielä avoinna. AVI:oon on perustelu lähtenyt, vastausta odotellaan. 5. Aloitusseminaarin työnjako Kutsuja on laitettu ja laitetaan jakoon. Projektipäällikkö hoitaa kutsut Satakunnan ja Salon kuntapäättäjille, projektisihteeri kehittämisosioiden hanketyöntekijöille ja yhdyshenkilöille, ohjausryhmille sekä kuntien kirjaamoihin. Kehittämisosioiden työntekijät lähettävät kutsun omille yhteistyötahoilleen ja tuki-/projektiryhmilleen. SATSHP koulutuspalvelut hoitaa Kestin. Muuta sovittua seminaarijärjestelyistä: Lehdistötiedotteen tekemisestä (media) ja postituksesta vastaa Minna, varalla Teija - Marjo hoitaa Rauman, Teija Salon ja Turun alueet - kehittämisosioiden esitteet olisi hyvä olla valmiina seminaariin mennessä Postereiden kiinnittämisestä seminaaritilaan vastaavat SATSHP:n hanketyöntekijät. Asiantuntijoiden kuljetuksista vastaa Tiina ja vastaanottamassa heitä ovella on Sanna, varalla on Riitta. Tekniikka-apuna toimii Kirsi, varalla on Teija. Nimikyltit hanketyöntekijöille hoitavat Maiju ja Virpi. Hankkeen ja kehittämisosioiden esittely: - Minna tekee alustuksen ja esittelee työntekijät (varalla on Riitta) 6. Päivän päätös Seuraava hanketyöntekijöiden kehittämispäivä on Raumalla Liitteet Liite 1 Remontti- ja LÄNSI 2012 hankkeen esittely, Tiina Iloja Virpi Valiola

4 Nuoren tuen tarpeen tunnistaminen ja asiakasyhteistyöryhmään ohjaaminen AHOT-näyttö/ /SAMK/ ASKS14, (kehittämispäivä ) Virpi Valiola

5 syksy 2009 Karvia? Honkajoki? Merikavia? Siikainen? Kankaanpää? Jämijärvi? Pori H Pomarkku? Ulvila aytr Lavia (Saspe) Luvia aytr Eurajoki aytr Rauma aytr Nakkila aytr Harjavalta aytr Kokemäki aytr Eura aytr Köyliö aytr Huittinen aytr Kuntarajat Karttakeskus Oy Säkylä aytr

6 Nuorten ja lasten asiakasyhteistyöryhmät Satakunnassa kesä 2011 Merikarv ia Siikainen Honkajoki Kankaanpää v Karvia Jämijärvi Pohjois- Satakunnan peruspalveluliikelaits kuntayhtymä PoSa Porin yhteistoimintaalue Luvia v Pori v Eurajoki Pomarkku Ulvila Lavia (Saspe) Nakkila Harjavalta v Kokemäki Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä KSTHKY Rauma 0-100v alle 25 v oma lähete Kuntarajat Karttakeskus Eura 0-25 v Köyliö 0-29 v Säkylä 0-29 v Huittinen 0-22 v

7 Nuorten ja lasten aytr:n taustaa Pilottiryhmä v Porissa, Remontti-hankkeen, TYP:n ja Nuorten verkoston yhteistyönä, josta malli levitetty muualle Satakuntaan Taustalla Porin Nuorten verkoston huoli nuorista väliinputoajista Samat huolenaiheet myös muualla Satakunnassa Sivutuotteena syntyi lasten työryhmät

8 Huolenaiheita Tarjolla olevat palvelut eivät aina riitä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin Siirtymät palvelusta toiseen riskikohtia Puutteita ja kehittämisenkohteita eri toimijoiden yhteistyössä

9 Huolenaiheita Koulupudokkaat, nivelvaiheiden ongelmat Väliinputoajien palvelut (lievästi kehitysvammaiset, neurolog.häiriöistä kärsivät, mt-kuntoutujat) Nuorten päihdepalvelut puuttuvat Nuorten työttömyys Yhteistyön esteet (tietojärjestelmät, vaitiolovelvollisuus, ym.) Erityisoppilaiden jatkopolut (kuntoutus, taloudellinen tuki, työ=toiminta)

10 Tuen tarpeen arviointi Nuoren tuen tarpeen arviointia varten voidaan tarkastella eri osa-alueita voidaan havaita nopeammin oman ammattitaidon riittämättömyys ja saattaa asiakas muiden palveluiden pariin tai etsiä verkostoista itselleen työpari tai ohjata nuori asiakasyhteistyöryhmään.

11 Tuen tarpeen arviointi 9 osa-aluetta Nuorille, jotka tarvitsevat elämäntilanteessaan juuri sillä hetkellä erityistä tukea ja apua Kokonaisvaltaisen tilanteen kartoitus Työ- ja opiskelukyvyn nykyhetken arviointi

12 9 osa-aluetta 1. Sosiaalinen verkosto 2. Päihteiden käyttö 3. Terveydentilanne 4. Vuorovaikutustaidot 5. Itsenäisen elämisen taidot 6. Aikataulut 7. Oppiminen 8. Tulevaisuudensuunnittelu 9. Asiakkaan itsearviointi

13 Osa-alueet Aikataulu Miten noudattaa aikataluja. Ymmärtääkö kellon, ajan kulun, osaako arvioida kokonaisaikoja. Osaako kertoa esteistä etukäteen. Mittareina opettajien päiväkirjat ja muiden tekemät huomiot. Arviointivälineenä voidaan käyttää ARTOa

14 Osa-alueet Oppiminen Oppimisvaikeudet. Oppimistyylit ja tavat. Mikä tukee/helpottaa oppimista. Suhtautuminen kouluun, opiskeluun. Motivaatio. HOJKS Mittareina kouluhistoria, diagnoosit, nykyiset arvosanat ym.

15 Osa-alueet Tulevaisuudensuunnittelu Tietääkö miten haaveet toteutuu, millaisia suunnitelmia, onko tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen ja miten kykenee aikatauluttamaan omat haaveet. Mittareina: ei ole mitään haaveita, pelko epäonnistumisesta, tulevaisuudenhaaveen ja suunnitelman epäjohdonmukaisuus. Asiakkaan itsearviointi

16 Resurssit Hyvinkin pienellä kokemuksella voidaan lähteä tekemään suhteellisenkin isoa kartoitusta. Moniin osa-alueisiin löytyy malleja esim. internetistä, miten kartoittaa sosiaalista verkostoa, mielialaa, päihteiden käyttöä ym.

17 Asiakasyhteistyöryhmään ohjaaminen Kun lähettävä taho arvioi, ettei kykene yksin omalla ammattitaidollaan kohtaamaan asiakkaan nykyistä tilannetta, haetaan apu palveluverkostoista Saattaen vaihto palvelusta seuraavaan takaa kaikkien tarvittavien tietojen siirtymisen, sekä selkeyttää tuen ja avun tarpeen Vastuuhenkilön sekä muiden toimijoiden rooli on määriteltävä palveluiden varmistamiseksi jatkossa. Tämä varmistaa asiakkaan kiinnittymisen uuteen palvelun tarjoajaan

18 Asiakasyhteistyöryhmään Suostumus ohjaaminen Kirjallinen yksilöity suostumus, informointi Lähete Yhdessä asiakkaan ja huoltajan kanssa Tilannekartoituksessa nousseet osa-alueet, joihin asiakas tarvitsee tukea Napakka kysymyksen asettelu eli tulosyy

19 Suostumus Tarvitaan tiedon keräämiseen asian käsittelyyn kannanoton antamiseen (viranomaiselle, muulle yhteisölle tai laitokselle) läheisen kuulemiseen yhteistyöryhmän ja yhdyshenkilön (tässä kontekstissa tukihenkilön) oikeuteen saada salassapidettäviä tietoja tietojen antamiseen sivulliselle

20 Salassapito Asiakasyhteistyölaissa ei salassa pidettäviä tietoja tyhjentävästi määritellä. Asiakkaalle selvitettävä mitä asioita suostumus juuri hänen kohdallaan tarkoittaa. Tiedot terveydentilasta, vammaisuus, sosiaalihuollon asiakkuus (asiakkaan saamat etuudet, tukitoimet, sos.huollon palvelut), työhallinnon henkilöasiakkaan palvelut, HOJKS, psykologiset testit (niiden tulokset ja arviointi), taloudelliseen asemaan liittyvät tiedot, sosiaalinen tilanne (mm. sosiaalinen työrajoitteisuus), perheolosuhteisiin liittyvä palveluiden käyttö (perheneuvola yms.)..

21 Salassapito Alaikäisen nuoren tietoja kerättäessä ja asioita käsiteltäessä esille saattaa nousta myös koko perhettä koskevia salassapidettäviä asioita, ja tästä on hyvä puhua etukäteen huoltajan kanssa ennen asiakasyhteistyöryhmään tuloa

22 Lähete Nuoren ja huoltajan yhteystiedot; nimi, osoite, puhelin Tulosyy nuorten ryhmään; napakka kysymyksen asettelu, johon halutaan vastausta ja selvittelyä ryhmältä Nuoren työ/koulutustilanne; missä on tällä hetkellä koulussa/opiskelemassa tai töissä/työharjoittelussa/muussa toiminnassa, miten pärjää, onko keskeyttänyt koulun/opiskelun, vaihtanut linjaa jne Vapaa-ajan käyttö; miten käyttää vapaa-aikaa, harrastukset, onko ongelmia vuorokausiryhmissä jne Koti- ja perhetilanne; asuuko vanhempien luona vai yksin, pärjääkö arjessa

23 Lähete Tulot/velat; onko ulosottoja, pikavippejä, saako toimeentulotukea, kuntoutusrahaa, opintorahaa, palkkaa, eläkettä jne, (ei euromääriä) Tulevaisuuden suunnitelmat; mitä suunnitelmia nuorella itsellä on vai onko mitään, haaveet Diagnoosit; onko nuorella diagnosoitu sairaus tai jollei ole Aikaisemmat tutkimukset ja hoitava taho; mitä tutkimuksia on tehty ja missä ja kenen toimesta, mikä tulos, liitteeksi lähetteeseen, jos on saatavissa

24 Lähete Päihteiden käyttö; käyttääkö päihteitä, mitä ja kuinka paljon Rikosseuraamus; onko rikosseuraamusasiakkuus, seuraukset nuoren elämään Aikaisemmat ja nykyiset tukitoimet; tukitoimet koulussa tai muualla, HOJKS, ARTO liitteeksi lähetteeseen Nuoren verkosto ja voimavarat; mitkä ovat nuoren vahvuudet ja voimavarat sekä kiinnostuksen kohteet, onko nuorella tukiverkostoa/ei ole ja ketä siihen kuuluu Muu tarvittaessa kutsuttava yhteistyötaho; lähettävä taho kirjaa, jos halutaan, että työryhmään osallistuu muita asiantuntijoita (esim. psykiatri, neuropsykiatrinen asiantuntija jne)

25 Asiakasyhteistyöryhmä Yhteinen asiakastyö kaikki työryhmän jäsenet osallistuvat keskusteluun ja pohtivat mitä heillä on tarjota asiakkaalle, tarvittaessa muita asiantuntijoita mukaan Asetetaan tavoitteet, laaditaan suunnitelma ja sovitaan vastuualueet

26 Konsultaatiovastaukseen kirjataan Tavoitteet Tutkimukset ja selvitykset Palvelut ja tukitoimet Seurannan vastuutaho Yhteydenpito ja suunnitelman päivittäminen

27 Mistä asiakkaat tulevat? Nuoret erikoissairaanhoidosta ja 2. asteen oppilaitoksista Lapset koulusta ja perheneuvolasta Monella lastensuojelutausta Taustalla oppimisvaikeuksia, autismin kirjoa, jopa aiemmin diagnosoimaton kehitysvamma!

28 Haasteita Työryhmät organisaatiolähtöisiä, eivät asiakaslähtöisiä Miten yhdistää lähityöntekijät ja nimetty työryhmä? ryhmien suuri koko Palvelujen tarve ja palvelut eivät kohtaa, palvelujen riittämättömyys Sote-alueen ja kuntarakenteen muutokset Työryhmien heikko tunnettavuus kunnissa? Monialaisuus toteutuu, entä dialogisuus? Toteutuuko asiakkaan osallisuus? Kohdataanko asiakas oikeasti? Varhainen puuttuminen/tuki ja kuntoutus?

29 Linkkejä ortenasiakasyhteistyoryhma.html _ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/asiakasyhteistyoryhma_lapset hteistyoryhma

30 Lähteet Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Birgit Vuori-Metsämäki: ARTO = ARjen TOimintakyvyn kartoitus, Kaija Pohjalainen: LARTO ja NARTO Henkilötietolaki 523/1999 3, 9 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Laki asiakaspalveluyhteistyöstä 604/1991 Haavi 2. Tuettu siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen ammatillisiin opintoihin Vantaan ammatillinen koulutuskeskus Seppänen Helena, Asiakastietojen käsittely kuntoutusyhteistyössä. STM 2007: Ketonen Jenni Nuorten verkoston diat

31 KIITOS!

32 RAJAPINTA-NUORET Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluissa

33 MIKÄ MIKSI MITÄ? Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian pilotti (Kaste-/Remontti-hanke) yläkoulussa, 2. asteella ja ammattikorkeakoulussa opiskeleville vuotiaille nuorille, alkanut 5/2009, loppui Nykyisen perusopetuslain mukaan oppilaille on taattava oikea-aikaista tukea tutussa kouluympäristössä ja oppimisryhmässä Mallinnetaan ryhmämuotoista työskentelyä lievissä mielenterveyshäiriöissä ja ongelmakäyttäytymisessä Kouluille uusia työkaluja ja valmiuksia nuorten ongelmien tunnistamiseen ja auttamiseen samalla varhainen ongelmiin puuttuminen mahdollistuu

34 TOIVOTTAVAA Varhainen puuttuminen mahdollistuu Erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen väheneminen keskittyminen vakavampien mielenterveysongelmien hoitoon konsultoivaa lievissä ongelmissa Kouluille tukea eri tavoin oireilevien nuorten kanssa työskentelyyn Nuorten erilaisten ongelmien syvenemisen ehkäisy ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä syrjäytyminen ja työkyvyttömyyden väheneminen toivottavaa terveyden edistäminen

35 STRESSINHALLINTA-RYHMÄ Stressinhallintaryhmä on yläkoululaisille, jotka saavat terveydenhoitajan tekemästä mielialakyselystä (R-BDI) lievään tai kohtalaiseen masennukseen viittaavat pisteet (5-15) Ryhmässä heille opetetaan keinoja helpottaa stressaantunutta, alakuloista tai ärtyistä oloaan Työkirjat niin nuorilla kuin ohjaajilla Apuna käytetään ohjaajan luentoja, keskusteluja, demonstraatioita, ryhmää, roolileikkejä sekä kotitehtäviä Ryhmä kokoontuu 8 kertaa + seuranta kerta

36 MASENNUS- JÄNNITYS YM - RYHMÄT Masennus-, jännitys-, itsetunto- tai sosiaalisten taitojen ryhmät on tarkoitettu nuorille joilla on ongelmana masennusta, ahdistusta, univaikeuksia, jännittämistä, sosiaalistentilanteiden pelkoa, paniikkituntemuksia tai he voivat kärsiä heikosta itsetunnosta tai päihdeongelmasta

37 Ryhmäläisille annetaan tietoa heille ongelmia aiheuttavista aiheista sekä keskustellaan heille ajankohtaisista ja tärkeistä asioista Ryhmässä tehdään erilaisia tehtäviä ja heille annetaan kotitehtäviä Apuna käytetään tunnekortteja, lehtiä, valokuvia jne. Erilaisia mittareita täytetään ensimmäisellä ja viimeisellä tapaamiskerralla (esim. Rosenberg, BDI, Spin Fin) Tärkeää ryhmät ovat tietoa ja tukea antavia eivät hoidollisia Mikäli jollakin ryhmäläisistä ilmenee vakavia ongelmia hänet ohjataan eteenpäin saamaan hoitoa ongelmaansa

38 Kaikissa ryhmissä vertaistuen saaminen toisilta ryhmäläisiltä on koettu erittäin tärkeäksi avun lähteeksi Ryhmiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen Ongelmien ilmaantuessa henkilökunta suosittelee nuorelle osallistumista ryhmään Yläkouluissa pidettäviin ryhmiin vanhemmilta pyydetään kirjallinen suostumus nuoren ryhmään osallistumisesta kouluajalla Jotkut oppilaitokset antavat opintopisteitä ryhmään osallistumisesta Projektisuunnittelija työskentelee tarvittaessa työparina ryhmissä lisäksi hän antaa konsultointiapua perustason työntekijöille nuorten erilaisten ongelmien kohtaamiseen

39 RYHMÄLÄISTEN PALAUTTEITA: Monipuolisuus oli hyvä asia Itselleni tärkeitä asioita ja ongelmia käsiteltiin hyvin, vaikka ajallisesti olisi voinut jatkua pidempäänkin Useimmat käsitellyt asiat olivat itseäni kiinnostavia ja koskettivat niitä asioita joihin halusinkin ryhmän paneutuvan Tulin ylipäänsä osallistuneeksi keskusteluihin Se, että huomasin, etten ole ainoa sosiaalisesta jännityksestä kärsivä. Vertaistuki ja harjoitukset sekä keskustelu auttoivat

40 Tieto siitä, etten ole näiden asioiden kanssa yksin. (Konkreettinen esimerkki siitä, etten ole ainoa) Muiden ajatusten kuunteleminen Sain, kuuntelemalla muiden ajatuksia sain uutta mietittävää ja uusia keinoja, joita kokeilla Tiettyä itsevarmuutta ja että uskallan olla sellainen kuin olen Ryhmäideaa kannattaa jalostaa ja ehdottomasti kokeilla seuraavienkin vuosiluokkien kanssa

41 ART (Aggression replacement training) Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville Tutkittu, käytetty ja kehitetty USA:ssa 1980-luvulla Toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen Tavoitteena nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja, tullakseen paremmin toimeen jokapäiväisessä elämässä Lähtökohtana: sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia

42 ART-ryhmä on apuna kun nuoren käyttäytyminen on epäsosiaalista; joko liiallisen vetäytyvää tai aggressiivista HARJOITTEITA KOLMELLA TASOLLA * vihanhallinta, tunnetaso * sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso * moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso Harjoitteet on suunniteltu tehtäviksi ryhmässä Kotitehtävät tarkkaan mietittyjä kannustetaan nuoria niiden tekemiseen kokemusta uusista taidoista myös ryhmän ulkopuolella.

43 RAKENNE strukturoitu siten, että nuorten on helppo keskittyä harjoitteisiin ja oppia uutta MALLINTAMINEN Ohjaajat mallintavat uudet taidot oppiminen tehokkaampaa kuin puheella ohjaaminen ja kehottaminen. Erityisesti nuoret oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin siitä, mitä hän sanoo! MONIKANAVAISUUS Aggressiota lähestytään: ajattelun, toiminnan ja tunteiden kautta aggressiivisen tai vetäytyvän käyttäytymisen pulmat ovat erilaisia ja yksilöllisiä, nuoresta riippuen YKSILÖLLISYYS Interventio kohdennetaan aina osallistuvaan nuoreen ja nuorten ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa.

44 A B C - MALLI A B C Mitä tapahtui? Mitä sinä teit? Mitä siitä seurasi? (Videot)

45 Vihanhallinnassa harjoitellaan mm: kiusaamiseen reagointia vaikeuksien ja tappeluiden välttämistä neuvottelemista syytöksen käsittelyä seurausten hyväksymistä tähtää itsekontrollin parantamiseen ja parempaan tunnehallintaan. nuorille opetetaan kuinka vastata provosoiviin ärsykkeisiin kiinnittämällä huomiota

46 VIHAN HALLINNAN KETJU laukaiseviin tekijöihin, jotka tulevat sekä ulkoa että nuoren sisältä vihjeisiin, joita omasta kehosta tai mielestä nousee vihan tunteiden yhteydessä rauhoittajiin eli erilaisiin kiihtymystä lievittäviin tekniikoihin kuten takaperin laskemiseen, syvään hengittämiseen, positiivisiin mielikuviin ja väkivallan seurausten muistamiseen muistuttajiin, jotka muodostuvat itselle tehdyistä "motoista, joilla nuori voi itse ohjata omaa toimintaansa rakentaviin sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoihin, joilla nuori voi toimia vakuuttavasti ja rakentavasti kiperissä tilanteissa itsearviointiin, jonka avulla nuori oppii itse ohjaamaan ja korjaamaan omaa toimintaansa tuloksekkaammaksi

47 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELU nuorille annetaan malli siitä, mitä taito tarkoittaa ja miten se toimii (=MALLINTAMINEN) nuorille annetaan ohjatusti mahdollisuus opetella ja harjoitella sen käyttöä (=ROOLIHARJOITTELU) nuorelle annetaan palautetta kehumalla, ohjaamalla ja vertaamalla siitä, kuinka hyvin taito sujuu verrattuna tavoitteeseen sekä ryhmässä että erityisesti arjessa (=TOIMINNAN PALAUTE) nuorta ohjataan ja rohkaistaan tarttumaan tilanteisiin, joissa hän voi arkielämässä testata juuri oppimiaan taitoja myös ryhmän päätyttyä kotitehtävien avulla (=TAIDON SIIRTÄMINEN)

48 (Art sisältää 50 sosiaalista taitoa) mm. kuunteleminen, ohjeiden noudattaminen keskustelun aloittaminen, keskustelu kiittäminen, anteeksi pyytäminen esittäytyminen, kohteliaisuuden sanominen omien tunteiden tunnistaminen muiden auttaminen, itsehillintä tavoitteen asettaminen, tekemisen suunnitteleminen omien kykyjen huomioon ottaminen

49 Moraalin kehittäminen (yksi tehokkaan terapian osa-alue) Tutkimusten mukaan epäsosiaaliset nuoret pitävät moraalisia arvoja erittäin tärkeinä. Tällaisia arvoja nuorten mielestä ovat mm. lupausten pitäminen, totuudessa pysyminen, muiden auttaminen, elämän kunnioittaminen ja lainkuuliaisuus Käydään läpi ongelmatilanteita, jonka jälkeen nuoret saavat kertoa omat ratkaisunsa perusteluineen

50 POSITIIVINEN VAHVISTAMINEN me kaikki toimimme sen mukaan, minkä koemme palkitsevaksi. Nuoria palkitaan heidän aktiivisuudestaan, yrittämisestään ja onnistumisistaan. Suurimmat palkinnot arkielämästä: positiivinen palaute kavereilta, vanhemmilta ja muilta hänen elämänsä tärkeiltä ihmisiltä muuttaa käyttäytymistä kaikkein tehokkaimmin. REALISMI aggressiivinen käyttäytyminen on hyvin opittu. Toiminta-, ajattelu- ja tunnemallien muuttaminen hidasta, vaatii sinnikästä työtä ja paljon toistoja ennen kuin muutosta tapahtuu

51 NUORTEN ART-RYHMÄLÄISTEN PALAUTTEITA: Että tää on niin sosiaalinen ryhmä, Välillä haasteellisena, mutta mielekkäänä Olin todella innoissani Kaikenlaiset tunteiden ja muiden kyselyt En ole suuttunut kotona yhtä paljon Koulussa mennyt paremmin Ei hermostu pienistä ja isoissa helpompi rauhoittua, En ole joutunut tappeluihin ja muihin haittaaviin asioihin niin paljon kuin ennen Vähemmän istumisia Kun oon suttunu niin ajattelin arttia ja rauhoituin.

52 ERITYISKOULUN PALAUTE: Tavoitteena vakiinnuttaa käytäntöä ja saada ART osaksi koulun pitkäjänteistä kasvatustyötä Erityiskoulun oppilaiden tiedolliset taidot ovat monessa asiassa varsin puutteelliset ja koulun näkemys on, että hyvällä käytöksellä oppilaat löytävät paikkansa ja kykenevät hallitsemaan elämäänsä paremmin

53 ALAKOULUN PALAUTE: Meillä alakoulussa pyörii art 3-4 luokille Lisäksi tulossa on vielä 2.lk:lle tunteja 3 luokalla on kaksi 10 hengen ryhmää koko luokka osallistuu, Harjoittelemme samat asiat ryhmissä koulunkäynninohjaajan avustamana Samat aiheet on 10 oppilaan ryhmälle 4.lk:lla Oppilaat rakastavat tunteja jos joku on pistänyt leikiksi niin saatu palaute kavereilta on laittanut miettimään omaa käytöstä Kouluumme ART tuli jäädäkseen. Viime vuonna jo ekaluokka kävi läpi vihanhallinnan ABC ja siksi tänä vuonna 2.lk jatkaa sosiaalisten taitojen harjoittelua. Tarvetta tälle toiminnalle on kovasti. Tätä pitäisi toteuttaa perheille koulun ulkopuolella koska kyseiset taidot tuntuvat puuttuvan myös perheiltä.

54 YHTEISET NUORTEN JA VANHEMPAINILLAT Kasvamme yhdessä, Turun kouluterveyshuollossa kehitetty malli Tarkoituksena: * tukea vanhemmuutta * lisätä keskustelua nuorten ja vanhempien välillä * edistää kodin, koulun ja muiden nuorten parissa toimivien yhteistyötä

55 AIHEINA ILLOISSA: Nuorten tunne-elämän kehittyminen Arjen haasteet nuoren perheessä rajoja ja rakkautta Erilaiset kasvatukseen liittyvät asiat kuten rajat ja niiden asettaminen, ruokailut, nukkuminen, kotiintuloajat jne

56 Illat voidaan räätälöidä kouluun tai ikäluokkaan sopivaksi esim. jos koulussa esiintyy paljon koulukiusaamista tai oppilailla on kouluterveyskyselyn mukaan maakuntaan tai koko maahan nähden kohonnutta päihteiden käyttöä Illoissa on hyödynnetty koulu- tai kuntakohtaisesti kouluterveyskyselyn tuloksia verraten muuhun maakuntaan ja koko maahan

57 Illat ovat sisällytetty oppilaiden tunteihin esim. terveystieto ja he ovat olleet velvoitettuja osallistumaan iltoihin (ei kaikissa kouluissa) osallistumisprosentti on ollut prosenttiin Poissaolon syyt ovat olleet luvallisia : matkat, tietyt harrastukset, sairaus Mikäli syytä ei ole oppilaat ovat mahdollisesti korvanneet illan jollakin tavalla Vanhempien osallistuminen on ollut huomattavan suurta verrattuna normaaleihin vanhempainiltoihin (yleensä luokassa on ollut yhtä monta vanhempaa kuin oppilaitakin, joissakin luokissa jopa enemmän)

58 Illan ohjelma: Luento aiheesta n. 30 min Illan aiheista kysymyksiä. joihin oppilaat ja vanhemmat vastaavat ryhminä luokassa, saman perheen vanhemmat ja nuoret eri ryhmissä Vastaukset esitetään ryhmittäin, jolloin kaikilla on vielä mahdollisuus tuoda näkemyksiään kysymyksiin Toisissa kouluissa kahvitarjoilu

59 Nuoret ja vanhemmat samanaikaisesti koettu erittäin hyvänä, samoin keskustelut vieraiden nuorten ja vanhempien kanssa Nuoret kokeneet, että heidän mielipiteitään kuunnellaan illassa Käsitellään tärkeitä ja ajankohtaisia asioita Luokassa ulkopuolisia ohjaajia esim. nuorisotyö kunta/srk, etsivä nuorisotyö ym

60 TOIMINTA Mukana 10 Satakunnan kuntaa sekä Posan alue Yläkouluja 14 Lukio 1-2 Ammattioppilaitoksia 5 Ammattikorkeakouluja 2 Erityiskouluja 2 Lisäksi seitsemässä alakoulussa toimii ART-ryhmät

61 Erilaisia ryhmiä ohjattu n. 50 Projektisuunnittelija ollut mukana n. 20 ryhmässä työparina tai käynnistämässä Yhteisiä nuorten- ja vanhempainiltoja pidetty 8 kunnan yläkoulussa (Kasvamme yhdessä) Lisäksi yhdessä ammattikoulussa ja toisessa tarkoitus järjestää syksyn 2012 aikana Mikä parasta edelleen ryhmiä ohjataan lukuisissa kouluissa ja Kasvamme illat jatkuvat parissa yläkoulussa ja II asteella järjestetty vanhempainilta

62 Tavoitteena ryhmien ja yhteisten nuorten- ja vanhempainiltojen kirjaaminen osaksi koulun opintosuunnitelmaa joissakin oppilaitoksissa jo toimittu näin Lähes kaikissa kunnissa ja oppilaitoksissa ryhmät pyörivät koulun oman henkilökunnan voimin tämä ollut yksi päätavoitteista ja toteutunut erittäin hyvin

63 K I I T O S Tiina Ilola projektisuunnittelija/psyk.sh Satakunnan sairaanhoitopiiri tiina.ilola@satshp.fi