Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Turku Ps Tiina Röning

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Turku 2.4.2014 Ps Tiina Röning"

Transkriptio

1 Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Turku Ps Tiina Röning

2 Aggression Replacement Training Goldstein (1987) ja KKT = kognitiivinen käyttäytymisterapia Strukturoitu, tutkittu Monikanavainen = käyttäytymisen, tunteiden ja ajatusten tasot A Comprehensive Intervention for Aggressive Youth (1998) Ryhmämuotoinen, toiminnallinen Malli opettaminen harjoittelu palaute - yleistäminen

3 Tausta-ajatus 1.) Oppimisteoriat 2.) Lasten ja nuorten väkivaltaisuuden taustalla on aina useita tekijöitä, niin ulkoisia kuin sisäisiä. Ulkoisia vaikuttavia tekijöitä ovat usein asuinympäristö, perhe tai ikätoverit. Sisäisiä väkivaltaiselle käyttäytymiselle altistavia tekijöitä ovat usein sosiaalisten ja sosiaalis-kognitiivisten taitojen puute impulsiivisuus, kyvyttömyys siirtää tarpeentyydytystä tai epärealistinen usko väkivaltaisten keinojen voimaan sekä päivittäisten tarpeiden että pidemmän tähtäimen tavoitteiden saavuttamisessa heikko vihan (ja muiden epämiellyttävien tunteiden) sietokyky arvomaailman ja moraalin itsekeskeisyys, konkreettisuus ja primitiivisyys

4 Perusperiaatteet Nuorelle pyritään tarjoamaan vaihtoehtoja aggressiivisen käyttäytymisen sijaan sekä annetaan mahdollisuus oppia näitä vaihtoehtoisia toimintatapoja yhdessä. Ymmärretään, että aggressiivinen käyttäytyminen on yliopittua ja lyhyellä tähtäimellä usein varsin palkitsevaa siksi sitä on vaikea muuttaa. Motivointiin kiinnitetään huomiota, painotetaan itsehillinnän ja sosiaalisten taitojen pitkän tähtäimen hyötyjä. Lupa harjoitella, lupa epäonnistua.

5 1. Nuori ei osaa toimia, käyttäytyä, sosiaalisissa tilanteissa. - työn kohteena toiminnan taso 2. Nuoren on vaikea hallita vihaansa. - työn kohteena tunnetaso 3. Nuori ei osaa tai halua toimia tavalla, joka on yhteisön moraalin mukaista. - työn kohteena ajattelun taso, arvot

6 Aggression reflects concurrent deficiencies in behaviour, emotional control and values. Arnold P. Goldstein Käyttäytyminen Tunteet Arvot HARJOITELLAAN: SOSIAALISIA TAITOJA VIHAN HALLINTAA MORAALISTA PERUSTELUA - jotta aggressiiviselle käytökselle olisi vaihtoehtoja - jotta yksilö kykenisi käyttämään näitä vaihtoehtoja - jotta yksilö haluaisi käyttää näitä vaihtoehtoja

7 VIHAN HALLINTA A B C Mitä tapahtui (laukaisija)? Mitä sinä teit? Mitkä olivat seuraukset?

8 Vihan hallinnan ketju Tähtää itsekontrollin parantamiseen, itsehillintään ja parempaan tunnehallintaan. Nuorille opetetaan kuinka vastata provosoiviin ärsykkeisiin kiinnittämällä huomiota laukaiseviin tekijöihin (triggers), jotka tulevat sekä ulkoa että nuoren sisältä vihjeisiin (cues), joita omasta kehosta tai mielestä nousee vihan tunteiden yhteydessä rauhoittajiin (reducers) eli erilaisiin kiihtymystä lievittäviin tekniikoihin kuten takaperin laskemiseen, syvään hengittämiseen, positiivisiin mielikuviin ja väkivallan seurausten muistamiseen muistuttajiin (reminders), jotka muodostuvat itselle tehdyistä "motoista, joilla nuori voi itse ohjata omaa toimintaansa rakentaviin sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoihin, joilla nuori voi toimia vakuuttavasti ja rakentavasti kiperissä tilanteissa itsearviointiin (self-evaluation), jonka avulla nuori oppii itse ohjaamaan ja korjaamaan omaa toimintaansa tuloksekkaammaksi.

9 SOSIAALISET TAIDOT Ryhmä 1: Perustason sosiaaliset taidot 1 Kuunteleminen 2 Keskustelun aloittaminen 3 Keskusteleminen 4 Kysyminen 5 Kiittäminen 6 Esittäytyminen 7 Muiden esitteleminen 8 Kohteliaisuuden sanominen Ryhmä 2: Edistyneemmät sosiaaliset taidot 9 Avun pyytäminen 10 Mukaan meneminen 11 Ohjeiden antaminen 12 Ohjeiden noudattaminen 13 Anteeksi pyytäminen 14 Muiden vakuuttaminen Ryhmä 3: Tunteiden käsittelyyn liittyvät taidot 15 Omien tunteiden tunnistaminen 16 Tunteiden ilmaiseminen 17 Muiden ihmisten tunteiden ymmärtäminen 18 Toisen henkilön suuttumuksen sietäminen 19 Välittämisen ilmaiseminen 20 Pelkojen sietäminen 21 Itsensä palkitseminen Ryhmä 4: Aggressiiviselle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset taidot 22 Luvan kysyminen 23 Asioiden jakaminen 24 Muiden auttaminen 25 Neuvotteleminen 26 Itsehillintä 27 Omien oikeuksien puolustaminen 28 Kiusaamiseen reagoiminen 29 Hankaluuksien välttäminen 30 Riidasta erossa pysyminen Ryhmä 5: Stressin sietoon liittyvät taidot 31 Valituksen tekeminen 32 Valitukseen vastaaminen 33 Reilu peli 34 Häpeän sietäminen 35 Yksin jätetyksi tulemisen sietäminen 36 Ystävän puolustaminen 37 Suostutteluun vastaaminen 38 Epäonnistumisen sietäminen 39 Ristiriitaisten viestien kanssa pärjääminen 40 Syytökseen vastaaminen 41 Valmistautuminen vaikeaan keskusteluun 42 Ryhmäpaineen sietäminen Ryhmä 6: Suunnittelutaidot 43 Tekemisen suunnitteleminen 44 Ongelman aiheuttajan selvittäminen 45 Tavoitteen asettaminen 46 Omien kykyjen huomioon ottaminen 47 Tiedon kerääminen 48 Ongelmien asettaminen tärkeysjärjestykseen 49 Päätöksen tekeminen 50 Tehtävään keskittyminen

10 Goldstein (1973), Bandura (1973) nuorille annetaan malli siitä, mitä taito tarkoittaa ja miten se toimii (=MALLINTAMINEN) nuorille annetaan ohjatusti mahdollisuus opetella ja harjoitella sen käyttöä (=ROOLIHARJOITTELU) nuorelle annetaan palautetta kehumalla, ohjaamalla ja vertaamalla siitä, kuinka hyvin taito sujuu verrattuna tavoitteeseen sekä ryhmässä että erityisesti arjessa (=TOIMINNAN PALAUTE) nuorta ohjataan ja rohkaistaan tarttumaan tilanteisiin, joissa hän voi arkielämässä testata juuri oppimiaan taitoja myös ryhmän päätyttyä kotitehtävien avulla (=TAIDON SIIRTÄMINEN)

11 MORAALISEN PERUSTELUN TASOT: 1. moraali on VALTAA - vahvempi on oikeassa 2. moraali on KAUPPAA - teen näin, jos sinä teet näin 3. moraali on ihmisten välistä VÄLITTÄMISTÄ - tee, kuten toivoisit muiden tekevän 4. moraali on SYSTEEMI - se luo yhteisön hyvinvointia

12 1. Esittele ongelmatilanne Voisiko tällaista tapahtua teidän kaveripiirissä? 2. Kierros: nuorten perustelut. 3. Nosta esiin kypsää moraalista pohdintaa 4. Käsittele epäkypsää pohdintaa Millaista olisi, jos kaikki tekisivät noin? Miltä sinusta tuntuisi, jos olisit Jesse? 5. Vahvista kypsää moraalia Ympyröinkö tämän ryhmän yhteiseksi päätökseksi? Kehu ryhmää siitä hyvästä, mitä huomasit!

13 SAMIN ONGELMATILANNE Sami ja hänen ystävänsä Juha ovat levykaupassa. Juha näkee levyn, josta pitää, ja sujauttaa sen reppuunsa. Juha antaa pienen merkin Samille ja kävelee ulos liikkeestä, mutta Sami ei huomaa sitä. Hetken päästä myymälävartija tulee Samin luokse liikkeen omistajan kanssa. Tuo on toinen niistä pojista, jotka varastivat levyjä! Myymäläetsivä tarkistaa Samin repun eikä löydä levyjä. Okei, pääset pälkähästä, mutta mikä oli sen pojan nimi, jonka seurassa äsken olit? kysyy myymäläetsivä. Menen kohta konkurssiin jatkuvan näpistelyn takia, sanoo liikkeen omistaja. En voi päästää häntä menemään. Mitä Samin pitäisi tehdä? 1. Pitäisikö Samin olla kertomatta Juhan nimeä? 2. Mitä liikkeen omistajan näkökulmasta Samin pitäisi tehdä? 3. Mitä jos liikkeen omistaja on mukava mies, joka välillä antaa nuorille alennuksia levyistä, jos heillä ei ole tarpeeksi rahaa? Mitä Samin pitäisi silloin tehdä? 4. Mitä jos liikkeen omistaja on Samin isä? Mitä Samin pitäisi siinä tapauksessa tehdä? 5. Onko koskaan oikein käräyttää ketään? 6. Kenen syytä tilanne on? 7. Kuinka tärkeää on se, ettei kaupoista näpistetä? 8. Kuinka tärkeää on se, että myymälävarkaista ilmoitetaan poliisille?

14 ART:N KANTAVIA AJATUKSIA kolme osa-aluetta, kolme kanavaa ryhmäprosessi, ikätovereitten vetoapu opettelua: ohjaaminen (roolit ohjaaja - ohjattava) mallintaminen opettaminen, harjoittelu yleistyminen arkeen ryhmän mukaan eteneminen struktuuri

15 Onnistuminen vaatii että nuoret tuntevat hieman toisiaan tai ovat jossain suhteessa samanlaisia tai ryhmäytyvät ajan kanssa. että nuori on johonkin asiaan motivoitunut ts. ei kiellä kohtuuttomasti ongelmaa tai vaihtoehtojen tarvetta. (Huom. Tutkimusten mukaan myös nuoret, jotka eivät tunne syyllisyyttä hyötyvät ART:sta.) että kukaan ei käyttäydy aggressiivisesti ryhmässä. että nuoren kyky oppia on riittävän lähellä ikätasoa tai ART muokataan sopivaksi (lapset, autistit, kehitysvammat). että aikuiset ovat tosissaan, innostuneita ja toimivat esimerkkeinä, joihin voi samaistua! joukkuepeliä.

16 Aggression Replacement Training (1998) käyttäytyminen tunteet kognitio Sosiaaliset taidot Vihan hallinta Moraalinen perustelu The Prepare Curriculum (1999) AGGRESSIO STRESSI ENNAKKOLUULOT A sosiaaliset taidot B tilanteiden havainnointi tukea antavat roolimallit yhteistyötaidot tunteet itsehillintä stressin hallinta empatia kognitio moraalinen perustelu käyttäytyminen ongelmanratkaisu ryhmädynamiikka

17 LISÄÄ TIETOA ART-MENETELMÄSTÄ Englanninkielistä peruskirjallisuutta: Goldstein, Arnold P; Glick, Barry; Gibbs, John C. (1998): Aggression Replacement Training. A Comprehensive Intervention for Aggressive Youth. Champaign, IL: Research Press. Goldstein, Arnold P. (1999): The Prepare Curriculum. Teaching Prosocial Competencies. Champaign, IL: Research Press. Nyt myös suomeksi: Goldstein, Arnold P.; Glick, Barry; Gibbs, John C. (1998): Aggression Replacement Training. Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville nuorille. Kirjan tilaus: ART http/://artgang0.tripod.com/

18 ART Evalla

19 Vsta 2005 Suljettu ryhmä 3 nuorta, 12 viikkoa, 2 krt/vkossa 10 koulutettua ohjaajaa (joista 2-3 kerrallaan paikalla) ja apuohjaajia Kotitehtävät osastolla yleistyminen arkeen Yhdistetty seikkailukasvatukseen harjoittelu Posterit visuaalinen oppimisen tuki Rahaketalous - motivointi

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009 Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009 1. Nuori ei osaa toimia, käyttäytyä, sosiaalisissa tilanteissa. - työn kohteena toiminnan taso 2. Nuoren

Lisätiedot

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training Suomessa. Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training Suomessa. Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Suomessa Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning Aggression Replacement Training Goldstein (1987) ja KKT = kognitiivinen käyttäytymisterapia Strukturoitu,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

ART. Aggression Replacement Training

ART. Aggression Replacement Training ART Aggression Replacement Training Mitä on ART? MITÄ ON ART? Aggression Replacement Training (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USAssa ja nyt myöhemmin Euroopassa meitä lähinnä

Lisätiedot

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen

Lisätiedot

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaaliset ja tunnetaidot Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaalinen käyttäytyminen ja ihmissuhdetaidot Useimmat henkilöt ovat sosiaalisia: haluavat olla seurassa,

Lisätiedot

ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ

ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ TAUSTAA: - ART-yhdistyksen pitämä 2 pv. koulutus helmikuussa 2014 - Yhteensä 10 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa eri kouluista (kutsukoulutus) - Seurantatapaaminen toukokuussa 2014

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Sosiaaliset ja tunnetaidot kehittyvät yhdessä olemalla

Sosiaaliset ja tunnetaidot kehittyvät yhdessä olemalla Toiminnallisia menetelmiä sosiaalisten ja tunnetaitojen tukemiseen Sosiaaliset ja tunnetaidot kehittyvät yhdessä olemalla Mitä ovat sosiaaliset taidot? Sosiaaliset taidot ovat taitoja, joita meillä ei

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

(Työ)hyvinvoinnin perusteet

(Työ)hyvinvoinnin perusteet (Työ)hyvinvoinnin perusteet Kuuntelu Luottamus episteeminen Mentalisaatio EI tiedä puolesta Vuorovaikutus hyväksyvä, luottavainen, todellisuusperustainen Kertomus Työhyvinvointi Päätökset herättävät tunteita

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

KOULUN KEINOT PSYYKKISESTI OIREHTIVAN LAPSEN TUKEMISESSA. Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen sairaalaopetus, Mikkeli

KOULUN KEINOT PSYYKKISESTI OIREHTIVAN LAPSEN TUKEMISESSA. Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen sairaalaopetus, Mikkeli KOULUN KEINOT PSYYKKISESTI OIREHTIVAN LAPSEN TUKEMISESSA. Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen, Mikkeli Haastavasti toimivat lapset ja hankaliksi koetut perheet työllistävät

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016

Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016 Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016 Lukisieppari Ryhmä on tarkoitettu lapsille (8-10 -vuotiaat), joilla on luku- ja kirjoitustaidon haasteita. Tavoitteena on fonologisten taitojen vahvistaminen

Lisätiedot

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit. OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,

Lisätiedot

NUORTEN VÄKIVALTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN PERUSKOULUSSA Taru Vihersaari & Veera Nieminen, Juvanpuiston koulu

NUORTEN VÄKIVALTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN PERUSKOULUSSA Taru Vihersaari & Veera Nieminen, Juvanpuiston koulu NUORTEN VÄKIVALTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN PERUSKOULUSSA 2.5.2018 Taru Vihersaari & Veera Nieminen, Juvanpuiston koulu KÄSITTEET Väkivalta = moniulotteinen ilmiö, tarkoitetaan yleensä toiseen

Lisätiedot

Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku

Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku Käytöspaja Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? 14.11.2013 Jaana Jerkku 1 Ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa Emotionaalinen viittaa ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunnetilojaan

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Oppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti!

Oppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti! Oppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti! Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen, Mikkeli ALKUTUSKAA Haastavasti toimivat lapset ja hankaliksi koetut perheet

Lisätiedot

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan Riitta Hirvonen, yrittäjä, sosiaalipsykologi YTL, psykoterapeutti VET, työnohjaaja, työyhteisökehittäjä, psykoterapiakouluttaja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Keskeiset poiminnat Opetussuunnitelman perusteista liittyen tunne- ja vuorovaikutustaitoihin:

Keskeiset poiminnat Opetussuunnitelman perusteista liittyen tunne- ja vuorovaikutustaitoihin: Keskeiset poiminnat Opetussuunnitelman perusteista liittyen tunne- ja vuorovaikutustaitoihin: Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Oppilaita kannustetaan kysymään

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Erityiset lapset, tavalliset vanhemmat Työpaja 12.6.2012 ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 1 On muistettava, että paikalleen jääminen on yhtä kuin taaksepäin

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa

TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa Hanna Kivekäs ja Janne Vikki Valtakunnalliset sijaishuoltopäivät Lahti 30.9.2015 Mitä on dialektinen

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

AGGRESSION REPLACEMENT TRAINING (ART) - RYHMÄHARJOITUSMENETELMÄ VIHANHALLINTAAN

AGGRESSION REPLACEMENT TRAINING (ART) - RYHMÄHARJOITUSMENETELMÄ VIHANHALLINTAAN AGGRESSION REPLACEMENT TRAINING (ART) - RYHMÄHARJOITUSMENETELMÄ VIHANHALLINTAAN Ole isäntä, älä renki! Risto Kilvelä Psykoterapia- ja ohjaustaitojen peruskoulutus 3 VARIA Psykologinen Instituuttiyhdistys

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Alle kouluikäisten kehitysvammaisten lasten ryhmät Ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille, jotka hyötyvät puhetta tukevista ja korvaavista

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

ART- ja stressinhallintaryhmät

ART- ja stressinhallintaryhmät ART- ja stressinhallintaryhmät Käytännön tarkoitus Tarkoituksena on edistää nuorten mielenterveyttä ennaltaehkäisemällä mielenterveyshäiriöiden syntymistä sekä auttaa lievistä mielenterveyshäiriöistä kärsiviä

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

OHJE sosiaalisessa mediassa toimimiseen vapaaehtoisille

OHJE sosiaalisessa mediassa toimimiseen vapaaehtoisille OHJE sosiaalisessa mediassa toimimiseen vapaaehtoisille Hengitysliitto on somessa aktiivinen Hengitysliiton löydät seuraavista sosiaalisen median kanavista tunnuksella Hengitysliitto Viestintätiimi vastaa

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Taitobingo. KESTO min Sopii yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn. TARVIKKEET Taitobingolomakkeita (1 lomake / osallistuja) Kyniä

Taitobingo. KESTO min Sopii yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn. TARVIKKEET Taitobingolomakkeita (1 lomake / osallistuja) Kyniä Taitobingo KESTO 20 45 min Sopii yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn TARVIKKEET Taitobingolomakkeita (1 lomake / osallistuja) Kyniä TAVOITE Taitobingo tuo esille erilasia yleistaitoja, joita tarvitaan monissa

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot