Suomen Journalistiliiton uusi hallinto aloittaa nelivuotiskautensa. Vuonna 2015 työehtosopimusneuvotteluita ei käydä liiton isoilla sopimusaloilla.

Transkriptio

1 1 Toimintasuunnitelma Yleistä Suomen Journalistiliiton uusi hallinto aloittaa nelivuotiskautensa. Vuonna 2015 työehtosopimusneuvotteluita ei käydä liiton isoilla sopimusaloilla. Kuitenkin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisissa työehtosopimuksissa (Yle, MTV, kustannustoimittajat) sovitaan työnantajaliittojen kanssa toisen sopimusjakson palkankorotuksista mennessä. Työryhmätyö MTV:n ja Ylen työehtosopimusten mahdolliseksi yhdenmukaistamiseksi jatkuu. Viestinnän Keskusliiton kanssa aloitetaan työryhmätyö lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalan uudistamiseksi. Liite 1 Kaikki kustannuspaikat Liiton tulot Varsinaisen toiminnan kulut katetaan jäsenmaksuilla ja omaisuuden tuotoilla. Perustellusta syystä käyttörahastoa voidaan käyttää talousarvion tasapainottamiseen. Vuoden 2015 talousarvio on alijäämäinen. Siksi

2 2 käyttörahastosta katetaan varsinaisen toiminnan eri osa-alueita. Sijoitustoiminnan odotetaan tuottavan noin euroa. 2.1 Jäsenmaksut Jäsenmaksuprosenttia nostetaan 1,30 %:sta 1,40 %:iin. Liiton käyttöön jäävän jäsenmaksutulon osuus on pienentynyt viime vuosina. Pienentymiseen on vaikuttanut jäsenmäärän väheneminen ja tulevana vuonna erittäin merkittävästi työttömyyskassamaksun nouseminen lähes 30 %. Jäsenmaksun korottamisella katetaan työttömyyskassamaksun nousun osuutta. Muilta osin jäsenmaksutuottojen vähentymistä katetaan tehdyillä säästötoimenpiteillä ja omaisuuden tuotoilla. Jäsenmaksutuloksi vuodelle 2015 arvioidaan noin 5,12 miljoonaa euroa, josta työttömyyskassalle tilitetään 1,61 miljoonaa euroa sekä yhdistys- ja osastopalautuksia yhdistyksille vajaat euroa. Jet-työttömyyskassan sulautui vuoden 2014 alussa työttömyyskassa Nomitiin, joista muodostettiin työttömyyskassa Finka. Yhdistymisestä huolimatta kohonnut työttömyysaste aiheuttaa sen, että kassamaksu henkilöä kohden vuodessa nousee 135 eurosta 174 euroon. Maksavien jäsenten määräksi arvioidaan noin ja eläkeläisjäsenten määräksi noin Liiton budjettiin jäsenmaksuja on merkitty euroa. Näistä vajaat 75 % kertyy valtakirjaperinnällä. Liite 2 Arvio vuoden 2015 jäsenmaksutulosta pääryhmittäin 2.2 Omaisuuden tuotto Omaisuuden tuotto-odotukset on laskettu omaisuudenhoitajien lokakuun 2014 raporttien ja salkunhoitajien näkemysten pohjalta. Vuosi 2014 on ollut osakemarkkinoilla yllättävän hyvä ja myös korkomarkkinoilta on saatu odotukset ylittävää tuottoa. Haasteet kuitenkin jatkuvat tulevana vuonna ja erityisesti korkomarkkinoilta tuotto-odotukset jäävät merkittävästi kuluvasta vuodesta. Talousarviossa sekä osakesijoituksille että rahainstrumenteille arvioidaan keskimäärin noin kolme prosenttia tuottoa. Liitolla on kaksi omaisuudenhoitajaa: Evlipankin Omaisuudenhoito (hoidossa noin 10,4 miljoonaa euroa) sekä DanskeCapital (hoidossa noin 5,8 miljoonaa euroa). OP-Pohjolan hoidossa on liiton varallisuutta runsaat 2,3 miljoona euroa, josta noin 1,8 miljoonaa on sijoitettu korkoinstrumentteihin ja runsaat euroa vuokratuottorahastoon. Lisäksi hallitus on tehnyt päätöksen sijoittaa kahteen

3 3 kiinteistörahastoon yhteensä euroa, josta toistaiseksi on sijoitettu runsaat euroa. Osa liiton omaisuudesta on sijoitettu vuokrattaviin huoneistoihin Helsingissä. Huoneistojen nettotuotoksi arvioidaan noin euroa. Talousarvio lähtee siitä, että kaikki huoneistot on vuokrattu eikä massiivisia ylimääräisiä korjauskustannuksia synny. Lokakuussa 2014 liiton omaisuus on ollut sijoitettuna siten, että 19,5 prosenttia omaisuudesta on ollut joko suorina omistuksina tai rahastojen kautta kiinteistöissä ja huoneistoissa, noin 37,2 prosenttia osakkeissa ja loput 43,3 prosenttia erilaisissa rahainstrumenteissa. Markkina-arvoin laskettuna liiton omaisuus on ollut lokakuussa 2014 noin 22,2 miljoonaa euroa. Omaisuuden tuottoja talousarvioon on merkitty yhteensä euroa. Liite 11 Omaisuuden tuottoarvio

4 4 3 Varsinainen toiminta 3.1 Edunvalvonta/Työsuhteiset Yleistä Työllisyys- ja kasvusopimuksiin liittyneissä työehtosopimuksissa sovitaan toisen sopimusjakson palkankorotuksista mennessä. Edunvalvontaan vaikuttavat alan yt-neuvottelut, joiden ennakoidaan jatkuvan. Liiton edustajat osallistuvat SAK:n Sopimusvastaavien ja Juristitasiantuntijaryhmän toimintaan. Liitto jatkaa sekä konsernitoimintaa että yrityskäyntejä, joissa tavataan jäseniä, toimituksellista johtoa sekä yritysjohtoa työpaikoilla. Lehdistö Syksyllä 2014 neuvotellun uuden työehtosopimuksen mukaan henkilökohtaisia palkkoja, vähimmäispalkkoja ja harjoittelijapalkkoja korotetaan alkaen 0,4 % yleiskorotuksella. Sopimuskausi jatkuu toimintavuoden yli. Työehtosopimuksessa sovittuja liittojen välisiä työryhmätöitä käynnistetään. Kustannustoimittajat Kustannustoimittajien työehtosopimus on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen ja sopimuskausi jatkuu toimintavuoden yli. Henkilökohtaisia palkkoja ja vähimmäispalkkoja korotetaan alkaen 0,4 %:lla. Toisen sopimusjakson palkankorotuksista neuvotellaan mennessä. Käynnistetään liittojen välillä työehtosopimuksessa sovittuja työryhmätöitä. Yleisradio Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimus on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen ja sopimuskausi jatkuu toimintavuoden yli. Henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.5. alkaen 0,4 %:lla. Toisen sopimusjakson palkankorotuksista neuvotellaan mennessä. Koska Journalistiliitto on keskusjärjestöjen ulkopuolinen liitto, neuvotellaan korotuksista itsenäisesti päinvastoin kuin muilla aloilla, joiden korotuksista sopivat keskusjärjestöt. Yleisradion ja Journalistiliiton välillä on aiemmin sovittu, että Ylen journalistista työtä tekevien ansiotaso pitää saada vuoteen 2016 mennessä samalle tasolle kuin muissakin mediayhtiöissä. Neuvottelut tästä jatkuvat toimintavuoden aikana.

5 5 Palkkausjärjestelmätyöryhmä jatkaa toimintaansa palkkausjärjestelmän uudistamiseksi. Työryhmätyö työehtosopimuksen mahdollisesta yhdenmukaistamisesta Ylen ja MTV:n välillä jatkuu. Työehtosopimuksessa sovitut työryhmät jatkavat työskentelyään. Vuonna 2014 päättyneiden yt-neuvottelujen jälkihoito keskittyy toimintavuoden alkupuolelle. MTV Media MTV:n ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimus on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen ja sopimuskausi jatkuu toimintavuoden yli. Henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.5. alkaen 0,4 %:lla. Toisen sopimusjakson palkankorotuksista neuvotellaan Viestinnän Keskusliiton kanssa mennessä. Työryhmätyö työehtosopimuksen mahdollisesta yhdenmukaistamisesta Ylen työehtosopimuksen kanssa jatkuu. MTV Oy jaettiin syksyllä 2014 kahteen erilliseen yhtiöön. Sisällöntuotannosta, hankinnasta ja oikeuksista vastaa MTV Sisällöt ja sisältöjen kaupallistamisesta ja jakelusta MTV Oy. Liitto turvaa ohjelmatyöntekijöiden työehtoja uudessa jaetussa organisaatiossa. Sanoma Entertainment Sanoma Entertainmentin työehtosopimusneuvotteluissa tavoitteena on sopia lehdistöä vastaavista palkankorotuksista ja sopimuskaudesta. Yritysrakenteiden muutoksen vuoksi myös sopimuksen nimi saattaa muuttua. Muut alan yritykset Elokuva-tv-tuotannossa loppuvuonna 2014 uudistettava sopimus edellyttää tiedotusta ja koulutusta. Sopimuksen pohjalta uudistetaan myös Mediaringin vuokratyötä koskevaa työehtosopimusta. Neuvotteluja käydään yhdessä Teatterija Mediatyöntekijöiden liitto TeMen kanssa. Av-käännöstoimistojen neuvottelut oli määrä saattaa päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Jos uusi sopimus saadaan aikaan, tarvitaan tiedotusta ja koulutusta. Muussa tapauksessa kesken olevia neuvotteluja jatketaan alan kattavan työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. Neuvotteluja käydään yhdessä Akavan Erityisalojen kanssa.

6 6 3.2 Edunvalvonta/Freelancerit ja itsensä työllistäjät Yleistä Liiton edustaja jatkaa asiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriön ns. Trendityöryhmässä hallituskauden loppuun asti. Ryhmä viimeistelee loppuraporttia jatkotoimia ja seuraavaa hallituskautta varten. Liitto pyrkii selkeyttämään itsensä työllistäjien oikeutta työttömyysturvaan ajamalla muutaman ennakkotapauksen vakuutusoikeudessa. Liitto perii saamatta jääneitä palkkioita ja avustaa sopimusasioissa. Itsensä työllistäjät Kohtuullisia sopimusehtoja koskevan tekijänoikeuslain muutoksen on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Lainmuutoksen jälkeen aloitetaan Viestinnän Keskusliiton kanssa neuvottelut Freelancereiden toimitus- ja myyntiehtosopimuksen uudistamiseksi. Kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta aloitetaan tiivis yhteydenpito mediayrityksiin. Myös tv-kanaviin, tuotantoyhtiöihin ja paikallisradioihin aloitetaan tiivis yhteydenpito, jotta yrittäjinä toimiville freelancereille taattaisiin kohtuulliset ehdot ja kohtuulliset korvaukset. Liitto valvoo, että alalla käytetyt freelancer-sopimukset ovat uuden lain mukaisesti kohtuullisia eikä niissä ole freelancereiden kannalta kohtuuttomia ehtoja. Liitto valmistautuu riitauttamaan kohtuuttomia sopimusehtoja ja luomaan ennakkotapauksilla velvoittavan sopimustavan. Yhtyneet-sopimus Yhtyneet-työehtosopimus on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen ja sopimuskausi jatkuu toimintavuoden yli. Yleisradion kääntäjien erillissopimus on voimassa vuoden 2016 lopulle asti. Palkkioita korotetaan alkaen 0,4 % yleiskorotuksella. Toisen sopimusjakson korotusten taso ja ajankohta määräytyvät Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen mukaisesti. Liitto selvittää Yhtyneet-sopimuksen käyttöä. Sopimusta myös valmistaudutaan päivittämään, jotta se säilyy toimivana. Samalla sen soveltamisalan laajentamista on pidettävä esillä. 3.3 Edunvalvonta/Muut jäsenryhmät Opiskelijat

7 7 Liitto pitää aktiivisesti yhteyttä ainejärjestöihin ja oppilaitoksiin. Opiskelijatilaisuuksia järjestetään journalismikoulutusta tarjoavissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhdessä nimettyjen opiskelijalähettiläiden kanssa. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni uusi opiskelija liiton jäseneksi ja kannustaa heitä mukaan toimintaan. Myös jo aiemmin liittoon liittyneitä opiskelijoita muistutetaan jäsenyyden hyödyistä. Liitto viestii opiskelijoiden kanssa aikaisempaa aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi facebookissa ja twitterissä. Erityisesti harjoittelukysymyksissä pyritään kuulemaan laajasti opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä. Liite 6 Tes-toiminta yhteensä 3.4 Vaikuttaminen toimintaympäristöön Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit. Eduskuntavaalivuonna vaikutetaan puolueisiin ja muihin tahoihin liiton jäsenille tärkeiden teemojen tuomiseksi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädäntövalmisteluun. Erityisen tärkeää on vaikuttaa uuteen hallitukseen tuleviin puolueisiin ja näiden neuvottelemaan hallitusohjelmaan. Lobbaustyössä toimia tehostetaan edelleen. Vaikuttajatapaamisista tehtyä koostoa jatketaan ja tapaamisia aikataulutetaan suunnitellusti pitkin vuotta. Tähän on myös edellistä vuotta parempi mahdollisuus, sillä toimintavuoteen ei osu isoja työehtoneuvotteluita.

8 8 Tekijänoikeus Hallitus antoi vuoden 2014 lopulla esityksen tekijänoikeuslain uudistamisesta. Esitys sisälsi säännöksen tekijänoikeussopimusten kohtuullistamisesta. Lakiuudistuksen tultua voimaan liitto seuraa aktiivisesti sen vaikutuksia sekä varautuu käynnistämään kustantajapuolen kanssa neuvottelut alan hyvän sopimustavan kehittämiseksi. Liitto kartoittaa jäsenistölle ja aktiiveille suunnatun tekijänoikeuskoulutuksen tarvetta ja ryhtyy tämän kartoituksen pohjalta tarvittaessa suunnittelemaan koulutusta. Tietoisuutta tekijänoikeuksista nostetaan pitämällä aihetta esillä eri foorumeilla. SJL vaikuttaa hyvitysmaksujärjestelmän kehittämiseen siten, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa yksityisestä kopioinnista. Liitto osallistuu jäsenjärjestönä Kopioston toimintaan. Av-tekijäjärjestöt jatkavat audiovisuaalisten teosten yksinoikeuksien keräämistä massakäyttöalueilla. Mediapolitiikka ja JSN Eduskuntavaalien yhteydessä liitto tuo esille omia viestintäpoliittisia tavoitteitaan. Tähtäimessä on sekä vaalikampanja että erityisesti hallitusneuvottelut ja hallitusohjelma. Liitto pitää yllä keskustelua yhteiskunnan tuesta laatujournalismin kehittämiseksi mm. median innovaatiotuen aktiivisella seurannalla ja muiden aloitteiden avulla. Liitto vaikuttaa Euroopan tason viestintäpolitiikkaan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten viiteryhmien kanssa. Journalistiliitto tukee Julkisen sanan neuvoston työtä ja osallistuu sen kehittämiseen. Journalismin etiikasta ja viestintäpolitiikasta käytävässä keskustelussa Journalisti-lehdellä ja liiton www-sivustolla on keskeiset roolit. Ammattikoulutus Liitto pyrkii edelleen vaikuttamaan sidosryhmiensä kautta siihen, että journalistija viestintäkoulutuksen ylitarjontaa saataisiin supistettua. Liikakoulutus heikentää esimerkiksi medianomiopiskelijoiden harjoitteluehtoja ja freelancereitten toimeentulon edellytyksiä. Liitto pitää lisäksi esillä harjoittelun ohjaamisen vaatimia resurssitarpeita. Harjoittelukysymyksiä käsitellään myös SJL:n ja VKL:n yhteisessä työryhmässä. Erityistä huomiota kiinnitetään journalistien täydennyskoulutukseen. Liitto pitää yhteyttä oppilaitoksiin ja kouluttajiin ja pyrkii ohjaamaan koulutustarjontaa suuntaan, joka vastaa alan ajankohtaisiin tarpeisiin ja edistää liiton jäsenten työllistymistä ja toimeentuloa. Liitto voi myös tehdä koulutusyhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti erityisesti liiton jäsenyhdistysten kanssa.

9 9 Erilaisissa kertaluontoisissa koulutuksissa pyritään vastaamaan kentän ajankohtaisiin tarpeisiin. Esimerkkinä akuutin tarpeen huomioimisesta on ensimmäistä kertaa ruotsinkielisille jäsenille räätälöity free-koulutus. Liitto tiedottaa erilaisista täydennyskoulutusmahdollisuuksista sekä tarjolla olevista apurahoista, joiden avulla jäsenet voivat päivittää osaamistaan tai hankkia uusia ammatillisia valmiuksia. Alan työnantajille tehdään edelleen tutuksi toimituksellisen henkilöstön ammatillista kehittämisohjelmaa TAKOa ja kustannustoimittajien vastaavaa ohjelmaa KAKOa. Ammattikoulutusvaliokunta vierailee oppilaitoksissa, kuulee asiantuntijoita ja seuraa alan kehitystarpeita. Työelämä- ja tasa-arvoasiat Liitto kehittää luottamusmiesten ja osastojen tukitoimintaa. Työsuojeluyhteistyötä tehdään myös muiden alan liittojen kesken. Valiokunta seuraa työelämä- ja tasaarvotutkimusta. Journalistien työpaikkojen vähennykset ja yt-neuvotteluiden seuraukset näkyvät työpaikoilla pitkään. Vaarana on, että työpaikoilla syntyy klikkejä ja jäsenten välisiä ristiriitoja. Alan murroksessa teknologian ja organisaatioiden muutos on nopeaa. Mm. hyvän työilmapiirin vaaliminen on noussut entistäkin tärkeämmäksi. Liiton työelämävaliokunta toimii kommentointiryhmänä Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Cometin tutkimuksessa, jonka aiheena on toimittajien työttömyys ja työllistyminen 2000-luvun median murroksen aikana. Liiton edustaja osallistuu Työturvallisuuskeskuksen alaiseen viestintäalan työalatoimikuntaan. 3.5 Hallinto Liiton uusi hallinto aloittaa uuden valtuustokauden. Uuden hallituksen, valtuuston ja valiokuntien perehdyttämiseen varataan sekä aikaa että muita resursseja. Toimintaohjelman mukaisesti aloitetaan valtuuston koon ja yleisemminkin liiton hallinnon ajan- ja tarkoituksenmukaisuuden tarkastelu. Valtuuston kokouksiin varattu määräraha on euroa Hallituksen kokouksiin on varattu yhteensä euroa. Hallitus on suunnitellut pitävänsä toimintavuoden aikana yhden kaksipäiväisen seminaarin kuukausikokoustensa lisäksi.

10 10 Valiokuntien ja työryhmien työskentelyyn on varattu yhteensä euroa. Hallinnon kuluista suurimman osan muodostavat matka-, kokous- ja tarjoilukulut. Kuluja pyritään pienentämään pitämällä valiokunta- ja työryhmäkokouksia mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksien avulla. Liite 5 Hallintokulut 3.6 Muut järjestökulut Talousarviossa on varattu yleisiin järjestökuluihin yhteensä euroa, josta jäsenvakuutuksen osuus on euroa. Tuet ja avustukset Harkinnanvaraiseen järjestötukeen varataan euroa. Talousohjelmassa määritelty RTTL:n erityismäärärahaa varten on varattu euroa. Lisäksi on varattu määrärahaa mm. virkistysstipendeihin ja muihin avustuksiin. Historiahanke Liiton historian kirjoitusvaihe päättyy vuoden 2015 aikana. Vuoden loppupuolella ratkaistaan, miten hanke saatetaan kirjan muotoon. Lisäksi ratkaistaan, kuinka järjestetään Kansallisarkistoon sijoitettu liiton arkistoaineisto. Viestintä Ryhdytään toteuttamaan vuoden 2014 lopulla valmistunutta liiton viestintästrategiaa.

11 11 Tutkimustoiminta Toimintavuonna toteutetaan Järjestökuva-tutkimus. Palkkatutkimuksista on vuorossa freelancereitten ansioselvitys. Liite 10 Järjestökulut 3.7 Koulutus Liiton omat kurssit KEVÄT 2015 Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi I Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi II (ti-ke) (ke-to)

12 12 Neuvottelu- ja haastattelukoulutus yhdessä Tiedetoimittajien kanssa Yritystalous-koulutuspäivä Vad betyder det att vara free? -koulutusiltapäivä helmikuu (la-su) (pe) helmikuu Tieteiden talo, Helsinki SJL toimisto Freeseminaari (pe-la) Helsinki Yhdistyspäivät maalis-huhtikuu Some-koulutusiltapäivä yhdessä Terveystoimittajien kanssa helmikuu Helsinki Pientoimitusten teskoulutus Tekijänoikeuskoulutusiltapäivä, yhteistyössä yhdistysten kanssa RTTL:n tukihenkilöseminaari Lm ja tsv työnohjauskaruselli SYKSY 2015 huhtikuu huhtikuu (ti-ke) Helsinki Konserniseminaari Mitä on olla free? -koulutusiltapäivä Förbundets svenska seminarium Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen jatkokoulutus Yhdistysten sihteerien koulutus RTTL:n tukihenkilöseminaari alkusyksy (pe-su) syyskuu syyskuu ( pe-la?) (to) lokakuu lokakuu Helsinki Helsinki Opiskelijaseminaari Luottamushenkilöpäivät Opettajat toimitusharjoittelun ytimessä -iltapäivä Mitä on olla free? -koulutusiltapäivä SAK-koulutukset ruotsinkielisille lokakuu (pe-la) (ti-ke) marraskuu marraskuu Helsinki, korvataan vain matkakuluja Joensuu Luottamusmiehille ja osastojen puheenjohtajille max 10 x 250 e

13 13 Ylimääräinen pistekoulutusvaraus syksylle Koulutus reagoi mahdolliseen ennakoimattomaan tarpeeseen VKL:n kanssa järjestettävät yhteiset kurssit KEVÄT 2015 Työsuojelukurssi SYKSY 2015 Päällikköpäivä Työsuojelun ajankohtaispäivä Muiden liittojen kanssa järjestettävät yhteiset kurssit Yrittäjät STTK-SJL toukokuu Liittojen yhteistä freekoulutusta: maksetaan osallistuminen, ei matkakuluja Liiton koulutustoimintaan on varattu yhteensä euroa. Liite 7 Koulutustoiminta

14 Kansainvälinen toiminta ja solidaarisuus Journalistiliiton kansainvälinen toiminta on ensisijaisesti edunvalvontayhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä ja kahdenvälisesti. Kansainvälistä toimintaa ohjaa valtuuston joulukuussa 2013 hyväksymä linjaus. Pohjoismainen yhteistyö Yhteistyötä muiden pohjoismaisten liittojen kanssa tehdään pääasiassa Pohjoismaiden journalistiliiton NJF:n puitteissa. NJF:n painopisteenä on edunvalvontaan liittyvä yhteinen toiminta ja tietojen vaihto. Myös IFJ/EFJ politiikkaa ja muuta kansainvälistä yhteistyötä koordinoidaan NJF:ssä. Syksyllä 2015 NJF:n sihteeristö siirtyy Tanskasta Norjaan. Liitto tukee pohjoismaista freelance-yhteistyötä. IFJ/EFJ Liitto koordinoi Euroopan tason edunvalvontayhteistyötä EFJ:n kautta. Liitto osallistuu aktiivisesti EFJ:n asiantuntijaryhmien työhön ja muuhun EFJ:n toimintaan. SJL pyrkii yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa ratkaisemaan IFJ:n poliittisia ja taloudellisia ongelmia ja toimii voimakkaamman, yhtenäisen maailmanliiton rakentamiseksi. EFJ:n ja IFJ:n seuraavat kongressit järjestetään vuonna Muu kansainvälinen yhteistyö SJL seuraa Venäjän mediaolojen ja sananvapauden kehitystä ja raportoi niistä verkkosivujensa ja verkostojensa avulla. Broken Mirrors seminaarien aloittamaa suomalais-venäläistä journalistidialogia jatketaan. SJL kannustaa jäsenyhdistyksiä ja muita toimijoita yhteistyöhön lähialueilla. Eesti Ajakirjanike Liiton kanssa pyritään käynnistämään todellista yhteistyötä edunvalvonnassa ja ammatillisessa työssä. Liitto osallistuu tätä tukevaan EFJ:n Baltia-hankkeeseen. Liiton asiantuntijat antavat pyydettäessä tukea EAL:n pyrkiessä luomaan yhteyksiä ja parantamaan edunvalvontaansa. EAL:n edustajia kutsutaan liiton tilaisuuksiin. Barents Pressin vuosikokous ja seminaari järjestetään Oulussa. SJL tukee Barents Pressiä ja rohkaisee jäsentensä toimintaa yhteistyöverkostossa mm. tukemalla vuosikokousseminaaria. Solidaarisuustoiminta Liitto tekee kansainvälistä solidaarisuustyötä Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) kautta. Liitto tukee Vikesin hankkeita ja hallintoa solidaarisuusmäärärahalla 0,7 %

15 15 jäsenmaksutuloista ja auttaa Vikesiä muun rahoituksen hankinnassa, viestinnässä sekä kansainvälisen yhteistyöverkoston vahvistamisessa. Liite 8 Kansainvälinen toiminta ja solidaarisuus 3.9 Lomatalot Liiton lomatalojen toiminta on budjetoitu euroa tappiolliseksi. Erityisesti Saariselän käyttöasteen nostamiseen sesonkiajan ulkopuolella panostetaan. Tavoitteena on saada lomatalotoiminta kannattamaan niin, että tuotoilla pystytään vähintään kattamaan kulut Journalisti Journalistia tehdään painettuna paperilehtenä 15 numeroa. Lehden ilmestymispäivä on torstai, jolloin julkaistaan myös lehden verkkoversio. Verkkoon tuotetaan myös päivittyvää materiaalia, kuten uutisia ja blogitekstejä. Lehden sisällön painopiste on journalismissa ja media-alan tulevaisuuden kysymyksissä sekä edunvalvonnassa ja työelämäasioissa. Painetun lehden uudistus toteutetaan vuoden alussa. Lehti teettää myös lukijatutkimuksen. Ilmestymisaikataulu Numero Aineisto Ilmestymispäivä 1/ / / / / * /

16 16 7/ / Kesätauko 9/ / / / / / / *Pääsiäisen vuoksi aikaistettu aineistopäivä Henkilöstö Liiton palveluksessa on toimintavuonna keskimäärin 24 henkilöä. Henkilöstökuluihin on varattu yhteensä vajaat 2,1 miljoonaa euroa. Liite 3 Henkilöstökulut 3.12 Toimisto ja liiton muut kulut Liiton toiminnan muista kuluista merkittävimmän erän muodostavat vuokrat, joiden osuus on euroa. Tietohallintokulujen kokonaissumma on euroa, josta muissa kuluissa on noin euroa. Kaikkiaan tietohallintokulut ovat lähes 19 % edellisvuotta pienemmät. Tämä johtuu vuodelle 2014 ajoittuvista investoinneista. Investoinneilla saadaan tulevaisuudessa kulusäästöjä mm. serverivuokrien osalta.

17 17 Työttömyyskassa tilittää liitolle jäsenrekisterin hoitamisesta euroa. Yhteensä muihin kuluihin on budjetoitu runsaat euroa. Liite 9 Liiton muut kulut (Talousliitteet)