Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016

Transkriptio

1 Valtuuston syyskokous Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 Siltasaarenkatu 16, 7. krs PL 252, FIN Helsinki Puh Fax FI DABAFIHH Broholmsgatan 16, 7. vån PB 252, FIN Helsingfors Tel Fax FI DABAFIHH

2

3 1 Toimintasuunnitelma Yleistä Liiton ydintehtävän, edunvalvonnan, lisäksi Journalistiliitto panostaa liiton palvelujen kehittämiseen. Journalistiliitto aloittaa kehityshankkeen Liitto+, jonka tavoitteena on muun muassa olla kiinnostava, avoin ja jäsenilleen paras apu työelämän eri tilanteissa. Liitto panostaa erityisesti siihen, että se oppii tukemaan jäseniään alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Liitto+ pitää sisällään muun muassa uravalmennusta, koulutuksen kehittämistä ja mahdollisen freelancereiden palveluyrityksen. Myös jäsenhankintaa sekä viestintää kehitetään. Vuonna 2016 käydään lähes kaikilla liiton sopimusaloilla työehtosopimusneuvottelut. Ne painottuvat syys-marraskuun väliselle ajalle. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen työmarkkinalinjaukset vaikuttavat myös Journalistiliiton neuvotteluihin. Keväällä 2016 toteutetaan road show työpaikoille ja tilaisuuksiin. Road shown tavoitteena on kuulla jäseniä sekä työehtoasioissa että kehittämishankeasioissa. Journalistiliitto on myös mukana valmistelemassa uuden keskusjärjestön perustamista. Journalistiliiton valtuusto tekee vuoden 2016 aikana päätöksen siitä, liittyykö SJL uuteen keskusjärjestöön vai ei. Sivu 20. Liiton kulut jaettuna toiminnoittain.

4 2 2. Liiton talous Liiton varsinaisen toiminnan kulut katetaan jäsenmaksuilla ja omaisuuden tuotoilla. Perustellusta syystä käyttörahastoa voidaan käyttää alijäämäisen talousarvion tasapainottamiseen. Vuoden 2016 talousarvio on alijäämäinen. Alijäämä on kasvanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lisäkustannuksia vuodelle 2016 tuo liiton toiminnan kehittämishanke Liitto+ ja siihen liittyvät uudet jäsenpalvelut, joihin on varattu yhteensä noin euroa. Summaan sisältyy muun muassa uudet koulutus- ja uraohjauspalvelut, joiden odotetaan tukevan jäsenrekrytointia. Vaikutukset eivät kuitenkaan näy jäsenmaksutuottojen selkeänä lisääntymisenä vielä tulevana vuotena Jäsenmaksut Jäsenmaksuprosentti on 1,40 %, muilta paitsi freelance-jäseniltä jotka eivät voi kuulua työttömyyskassaan. Heidän jäsenmaksuprosenttinsa on 1,00 %. Liiton käyttöön jäävän jäsenmaksutulon osuus on pienentynyt viime vuosina maksavien jäsenten määrän laskemisen sekä työttömyyskassamaksun nousun seurauksena. Vuonna 2015 osalta kassamaksun 30 % nousu katettiin nostamalla työsuhteisten jäsenmaksua 0,1 %-yksikköä. Eläkeläisten jäsenmaksu astuu voimaan vuonna 2016, jolloin lähtien eläkkeelle siirtyviltä jäseniltä ryhdytään perimään jäsenmaksua, joka on suuruudeltaan 50 % voimassaolevasta minimimaksusta. Jäsenmaksutuloksi vuodelle 2016 arvioidaan noin 5,6 miljoonaa euroa, josta työttömyyskassalle tilitetään vajaat 1,6 miljoonaa euroa sekä yhdistysja osastopalautuksia yhdistyksille vajaat 1,0 miljoonaa euroa. Työttömyyskassa Finkan jäsentä kohti perimä maksu säilyy ennallaan vuonna 2016 ollen 174 euroa/vuosi. Maksavien jäsenten määräksi arvioidaan yhteensä noin jäsentä. Liiton budjettiin jäsenmaksuja on merkitty euroa. Sivu 21. Jäsenmaksutulo Omaisuuden tuotto Omaisuuden tuotto-odotukset on laskettu omaisuudenhoitajien syyskuun 2015 raporttien sekä salkunhoitajien näkemysten pohjalta. Vuosi 2015 on ollut sijoitusmarkkinoilla haastava: alhaisen korkotason takia korkomarkkinoilta saatu tuotto on jäänyt edellisvuosia alhaisemmaksi ja kesään saakka hyvin kehittyneillä osakemarkkinoilla on ollut tämän jälkeen voimakkaita heilahteluita. Haasteet jatkuvat tulevana vuonna ja erityisesti korkomarkkinoilla tuotto-odotukset jäävät vaatimattomiksi. Myöskään osakemarkkinoilta ei ole odotettavissa viime vuosien kaltaisia tuottoja. Talousarviossa sekä sijoitusomaisuudelle arvioidaan keskimäärin noin 3,2 % tuottoa. Liitolla on kaksi omaisuudenhoitajaa: Evlipankin Omaisuudenhoito (hoidossa noin 10,5 miljoonaa euroa) sekä Danske Capital (hoidossa noin 6,0 miljoonaa euroa). OP-Pohjolan hoidossa on liiton varallisuutta runsaat 2,1 miljoona euroa, josta noin 1,6 miljoonaa on sijoitettu korkoinstrumentteihin ja runsaat euroa vuokratuottorahastoon. Lisäksi hallitus on tehnyt päätöksen sijoittaa kahteen kiinteistörahastoon yhteensä euroa, josta toistaiseksi on sijoitettu runsaat euroa. Rahastojen kautta tehtäviä kiinteistösijoituksia on tarkoitus kasvattaa.

5 Osa liiton omaisuudesta on sijoitettu vuokrattaviin huoneistoihin Helsingissä. Huoneistojen nettotuotoksi arvioidaan noin euroa. Talousarvio lähtee siitä, että kaikki huoneistot on vuokrattu, eikä massiivisia ylimääräisiä korjauskustannuksia synny. Syyskuussa 2015 liiton omaisuus on ollut sijoitettuna siten, että 19,5 prosenttia omaisuudesta on ollut joko suorina omistuksina tai rahastojen kautta kiinteistöissä ja huoneistoissa, noin 37,2 prosenttia osakkeissa ja loput 43,3 prosenttia erilaisissa rahainstrumenteissa. Markkina-arvoin laskettuna liiton omaisuus oli syyskuussa 2015 noin 22,2 miljoonaa euroa. Omaisuuden tuottoja talousarvioon on merkitty yhteensä euroa. Sivu 30. Omaisuuden tuotto Varsinainen toiminta 3.1. Edunvalvonta / Työsuhteiset Yleistä Liiton kaikilla isoilla sopimusaloilla käydään työehtosopimusneuvottelut marraskuulle painottuen. Neuvotteluista odotetaan vaikeita. Oman erityispiirteensä neuvotteluihin tuovat hallituksen ns. pakkolait. Liitto kannattaa sopimusyhteiskuntaa ja tekee yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa kaikkensa pakkolakien estämiseksi. Liitto toteuttaa kevään aikana road show:n, jonka aikana käydään työpaikoilla tapaamassa jäseniä ja työnantajia. Kierroksessa hyödynnetään yhdistysten vuosikokouksia helmimaaliskuulla. Konsernien rakenteiden muuttuessa konsernitoiminnan ja työpaikkojen välisen yhteistyön merkitys korostuu. Liiton työtaisteluvalmiutta pidetään yllä kaikilla sopimusaloilla. Alan yt-neuvottelut jatkuvat myös vuonna Liitto tukee luottamusmiehiä ja jäseniä neuvotteluissa ja niiden jatkotoimissa. Liitolla on yhteistyösopimukset nykyisten palkansaajakeskusjärjestöjen (SAK, STTK ja Akava) kanssa. SJL jatkaa hyvää yhteistyötä kaikkien kanssa riippumatta siitä, liittyykö SJL perusteilla olevaan uuteen keskusjärjestöön. Liiton edustajat osallistuvat SAK:n Sopimusvastaavien ja Juristit-asiantuntijaryhmän toimintaan. Lehdistö Lehdistön palkkoja korotetaan vuoden alusta 20 euron yleiskorotuksella. Paikallisen erän käytöstä sovitaan työpaikoilla huhtikuun loppuun mennessä. Erän suuruus on 0,4 prosenttia mikäli paikallisesti ei sovita suuremmasta erästä. Jos erän käytöstä ei sovita, korotetaan kaikkien palkkoja 0,3 prosentilla. Erän korotukset tulevat voimaan Liitto järjestää paikallisesta erästä tarvittaessa infotilaisuuksia. Jaon toteutusta seurataan kyselyllä. Toukokuun loppuun mennessä liitot uudistavat lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalaa. Nykyisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy

6 4 Kustannustoimittajat Työehtosopimus on voimassa asti. Toimintavuoden aikana valmistaudutaan työehtosopimusneuvotteluihin, jotka käydään syksyn aikana. Yleisradio Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden palkkoja korotetaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti tammikuun alussa 14,67 euron yleiskorotuksella tai 0,4 prosentilla. Nykyinen työehtosopimuskausi päättyy asti. Vielä ei tiedetä, käydäänkö syksyllä liittokierros vai syntyykö työmarkkinoille uusi keskitetty ratkaisu. Kummassakin tapauksessa Yleisradio pyrkinee noudattamaan keskimääräistä palkankorotuslinjaa. Yleisradion rahoitusta koskevat ratkaisut ovat auki. Niillä on väistämättä vaikutusta kaikkeen Yleisradiota koskevaan neuvottelutoimintaan. Journalistiliitto ja Yleisradion ohjelmatyöntekijät (YOT) neuvottelevat Yleisradion kanssa palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa palkkatasoa kaupallisen median kanssa. Keskustelut työehtosopimuksen yhdenmukaistamisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä Ylen ja MTV:n välillä ovat yhä periaatteessa käynnissä. MTV:n tilanteesta riippuu, päästäänkö niitä toden teolla jatkamaan. MTV Media Palkkoja korotetaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti tammikuun alussa 14,67 euron yleiskorotuksella tai 0,39 prosenttia. Työehtosopimus on voimassa asti. Neuvotteluihin valmistaudutaan poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa, sillä vielä ei tiedetä edes neuvottelukumppania. Kun Mediahub ja MTV ovat järjestäytyneet työnantajaliittoon, Journalistiliitto käy tunnusteluneuvottelut. Sanoma Media Finland (Sanomien radiot) Sanoma Media Finlandin yrityskohtaisen sopimuksen voimassaolo päättyi syyskuun lopussa Sanoman radioiden vielä kesken olevat neuvottelut vaikuttanevat myös lehdistön soveltamisalaa koskevaan liittojen työryhmätyöhön. Muut alan yritykset Elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimus on voimassa asti. Ennen sopimuskauden päättymistä työehtosopimus pitäisi saada yleissitovaksi. Se edellyttää kuitenkin yhä muutaman keskeisen tv-tuotantoyhtiön järjestäytymistä palvelualojen työnantajaliitto Paltaan. Toimintavuoden aikana seurataan yhdessä muiden sopijoiden kanssa alkuvuodesta 2015 uudistetun sopimuksen toimivuutta. Lisäksi liitot keräävät elokuva- ja tv-tuotantoalan tilastotietoa ja edistävät työpaikkatason yhteistyötä. Mediaringin työehtosopimusta on uudistettu. Sopimus on voimassa lokakuun 2015 loppuun. Av-käännöstoimistojen työehtosopimus jatkuu toimintavuoden yli. Sopimus saatiin aikaan vihdoin keväällä Sen vähimmäispalkkoja ja -palkkioita korotetaan yleistä tasoa enemmän, sillä tarkoituksena on kuroa kiinni alan ansioiden jälkeenjääneisyyttä.

7 Edunvalvonta / Freelancerit ja itsensätyöllistäjät Yleistä Hallitusohjelmaan sisältyy teemoja, jotka liittyvät itsensätyöllistäjiin. Näitä ovat verotuksen yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisäverotus ja perustulokokeilu. Liitto pyrkii vaikuttamaan kaikkiin teemoihin. Erityisen kiinnostava journalistien kannalta on perustuloa koskeva kokeilu. Itsensä työllistävät journalistit, esimerkiksi av-kääntäjät voisivat olla yksi pilottiryhmä. Liitto vaikuttaa työttömyysturvalainsäädännön uudistamiseen niin, että kaikki freetyö voitaisiin vakuuttaa palkansaajan työttömyyskassassa. Liitto jatkaa itsensätyöllistäjiä koskevaa vaikuttamistyötä ammattiliittojen yhteisessä ns. Itsetryhmässä. Lisäksi liiton edustajat osallistuvat Yrittäjät STTK ja Akavan Muuttuva työelämä -ryhmien työhön. Liitto selvittää palveluyrityksen perustamista freelancereille. Palveluyrityksen tavoite on helpottaa freelancereiden työmarkkina-asemaa ja tarjota heille työyhteistö, joka mahdollistaa työparien ja tiimien muodostamisen. Jos freelancer toimisi palveluyrityksen kautta, hänen ei tarvitsisi perustaa omaa yritystä. Palveluyritys huolehtisi myös työnantajavelvoitteista, jolloin freelancer voisi keskittyä varsinaiseen työhönsä. Lisäksi palkansaaja-asema takaisi freelancerille paremman sosiaaliturvan kuin hänen on mahdollista saada yrittäjänä. Lehdistön freelancerit Liitto jatkaa yritysten kanssa neuvotteluja freelancetyön ehdoista, mikäli freelancereille tarjotaan uusia yrityskohtaisia avustajasopimuksia. Lisäksi liitto neuvottelee Viestinnän Keskusliiton (VKL) kanssa toimitus- ja myyntiehtosopimuksen uusista ehdoista. Liitto vaikuttaa tekijänoikeuslain uudistamiseen niin, että tekijälle saadaan tekijänoikeuden luovuttamisesta kohtuullinen korvaus, joka sitoisi sekä luovuttajaa että luovutuksen saajaa. Yhtyneet-sopimus Yhtyneet-työehtosopimuksen palkankorotus noudattaa Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden sopimusta sekä työllisyys- ja kasvusopimusta. Palkkioita korotetaan tammikuun alussa 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Sopimuskausi päättyy Työehtosopimusneuvottelut käydään totutusti samassa aikataulussa Yleisradion Ohjelmatyöntekijöiden sopimusneuvottelujen kanssa. Meneillään olevan Yhtyneet-sopimuksen editoinnin tulokset ja edellisen sopimuksen työryhmien tulokset siirretään osaksi seuraavaa Yhtyneet-sopimusta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että peruspalkkioiden päälle maksettavia lisiä saataisiin laajemmin käyttöön.

8 Edunvalvonta / Muut jäsenryhmät Opiskelijat Liitto pitää aktiivisesti yhteyttä ainejärjestöihin ja oppilaitoksiin. Opiskelijatilaisuuksia järjestetään viestinnän koulutusta tarjoavissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhdessä nimettyjen opiskelijalähettiläiden kanssa. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni uusi opiskelija liiton jäseneksi. Myös jo aiemmin liittoon liittyneitä opiskelijoita muistutetaan jäsenyyden hyödyistä. Liitto viestii opiskelijoiden kanssa aikaisempaa aktiivisemmin muun muassa sosiaalisessa mediassa. Erityisesti harjoittelukysymyksissä kuullaan laajasti opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä. Uussuomalaiset Liitto pyrkii yhdistämään maahan muuttaneita journalisteja ja osaltaan auttamaan heidän kotouttamisessaan tarjoamalla ammatillisia kontakteja ja koulutusta. Liitto perustaa yhdessä Suomen Freelancejournalistien (SFJ) ja Freelance-ammattiosaston (FAO) kanssa verkoston, jossa maahan muuttaneet ja kansainvälisistä kontakteista kiinnostuneet journalistit voivat jakaa kokemuksia ja tehdä yhteistyötä. Koko edunvalvontaan budjetoitu rahamäärä ilman henkilökuluja on euroa. Jyvitetyt henkilökulut mukaan lukien summa on euroa. Alla olevassa kuvassa on huomioitu myös Radio- ja televisiotoimittajien liiton sekä Suomen freelance-journalistien toimintatuet. Sivu 24. Edunvalvonta sisältäen Radio- ja televisiotoimittajien liiton sekä Suomen freelance -journalistien toimintatuet Vaikuttaminen toimintaympäristöön Liitto vaikuttaa hallitusohjelman media-alaa ja journalisteja koskeviin toimiin. Näitä ovat muun muassa hallituksen työmarkkinalinjaukset, kaupallisen median toimintaedellytysten parantaminen, alan koulutus, Yleisradion tehtävät ja rahoitus sekä itsensä työllistäjien asema.

9 7 Hallituksen työmarkkinalinjaukset vaikuttavat suoraan syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. Liitto vaikuttaa hallituksen linjauksiin omin toimin ja palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Vaikuttamistyötä tehostetaan edelleen. Vaikuttajatapaamisten yhteenvetoa jatketaan ja poliitikkojen ja virkamiesten tapaamisia järjestetään pitkin vuotta. Työehtosopimukset eivät ulotu koko jäsenkenttään eikä sopimisen kautta eteneminen aina ole mahdollista. Siksi vaikuttamistyö on keskeinen osa liiton edunvalvontaa ja liiton tapa vaikuttaa lainsäädäntöön. Tekijänoikeus Toimintavuonna tekijänoikeuden alalla tapahtuu paljon. Yhteiskunnan digitalisoituminen luo sekä kansallisia että kansainvälisiä muutospaineita tekijänoikeuteen. EU:n komissiolta odotetaan kevään aikana tekijänoikeuksia koskevia lainsäädäntöehdotuksia, jotka liittyvät digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden poistamiseen. Journalistiliitto vaikuttaa sääntelyyn yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Kotimaassa vaikutamme direktiivin pohjalta tehtäviin kansallisiin lainsäädäntöratkaisuihin. Journalistiliitto puolustaa vahvaa tekijänoikeutta. Journalistiliitto vastustaa uusien opetusta koskevien poikkeuksien säätämistä tekijän yksinoikeuteen ja osallistuu opetuksen tarpeita vastaavien lisensointimallien kehittämiseen Kopiostossa. Sanoma- ja aikakauslehtiarkistojen digitoinnista ja avaamisesta yleisölle on keskusteltu jo pitkään. Arkistokokeiluja on meneillään, ja niitä mahdollisesti laajennetaan toimintavuoden aikana. Tekijät saavat arkistokäytöstä korvauksen sopimuslisenssin nojalla. Journalistiliitolla on edustaja Kopioston asiaa käsittelevässä työryhmässä. Digitalisoituminen mahdollistaa jatkuvasti uudenlaisia työmenetelmiä. Journalistiliitto seuraa ja analysoi uusien työmenetelmien tekijänoikeudellisia vaikutuksia. EU-direktiiviin pohjautuva, tekijänoikeuksien yhteishallinnointia koskeva laki tulee voimaan huhtikuussa. Laki koskee yhteishallinnointijärjestöjä, mutta sivuaa myös Journalistiliittoa Kopioston jäsenjärjestönä. Yhteistyössä Kopioston kanssa kartoitetaan, mitä vaikutuksia lailla on Journalistiliiton toimintaan. Journalistiliitto tekee läheistä yhteistyötä muiden tekijäjärjestöjen kanssa muun muassa Tekijäfoorumin kautta. Tekijäfoorumin jäsenjärjestönä edistämme edistämään tekijän oikeutta kohtuullisiin sopimusehtoihin ja kohtuullisen korvaukseen, kun tekijä sopii tekijänoikeuden luovuttamisesta. Mediapolitiikka ja Julkisen sanan neuvosto (JSN) Vuoden 2016 aikana hallitus selvittää Yleisradion julkisen palvelun tehtävää, rahoitusta ja merkitystä. Odotettavissa on syksyn 2015 kotimaisten mediamarkkinoiden toimintaedellytysten selvittämisen jälkeen myös muita toimenpiteitä, joilla on vaikutusta mediaan ja kotimaiseen sisällöntuotantoon. Liitto seuraa selvitystöitä tarkasti ja pyrkii vaikuttamaan niiden tuloksiin ja johtopäätöksiin. Liitto pitää yllä keskustelua yhteiskunnan tuesta journalismin kehittämiseksi mm. median innovaatiotuen käyttöä seuraamalla ja muilla aloitteilla. Liitto vaikuttaa Euroopan tason viestintäpolitiikkaan yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten viiteryhmien kanssa.

10 8 Journalistiliitto tukee Julkisen sanan neuvoston työtä ja osallistuu sen kehittämiseen. Journalismin etiikasta ja viestintäpolitiikasta käytävässä keskustelussa Journalisti-lehdellä ja liiton sosiaalisen median kanavilla on keskeiset roolit. Liitto osallistuu aktiivisesti maailman lehdistönvapauden päivän kansainvälisen päätapahtuman järjestämiseen Helsingissä Finlandia-talolla, sekä muuhun sananvapauskeskusteluun ja pohjoismaisen julkisuusperiaatteen 250-vuotisjuhlavuoteen. Journalismin päivä järjestetään lokakuussa 2016 yhteistyössä halukkaiden tahojen kanssa. Koulutus Liitto pyrkii vaikuttamaan sidosryhmiensä kautta siihen, että journalisti- ja viestintäkoulutuksen aloituspaikkojen resursseja siirretään voimakkaasti täydennyskoulutukseen. Koulutus ja työelämän tarpeet on saatava kohtaamaan nykyistä paremmin. Tesneuvotteluissa puututaan erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden toimituksellisen harjoittelun usein kohtuuttomiin ehtoihin. Harjoittelukysymyksiä käsitellään SJL:n ja VKL:n yhteisessä työryhmässä. Työelämä- ja tasa-arvoasiat Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta keskittyy työsuojeluun, tasa-arvoon ja pätkätyöhön liittyviin teemoihin. Alan palkkatilastojen julkaisun jälkeen päätetään niiden mahdollisesti edellyttämistä toimenpiteistä tasa-arvonäkökulmasta. Valiokunta seuraa nollatuntisopimuksiin liittyvän kansalaisaloitteen käsittelyä sekä edellisen työelämävaliokunnan käynnistämää Tampereen Cometin tutkimusta toimittajien työttömyydestä ja uudelleentyöllistymisestä. Liitto osallistuu Työturvallisuuskeskuksen alaisen graafisen teollisuuden työalatoimikunnan toimintaan ja TTK:n alalle suuntaamien työturvallisuuskoulutusten suunnitteluun ja markkinointiin. Työsuojelun ja työelämän tietopankkia tuoreeksterveeks.fi kehitetään yhdessä VKL:n kanssa Hallinto Valtuuston varsinaiset kokoukset ovat sekä Lisäksi on varauduttu yhteen ylimääräiseen lehdistön työehtosopimusta käsittelevään kokoukseen syksyllä Valiokuntien kulut on vuoden 2016 budjetissa siirretty niille toiminnoille, joihin valiokuntatyöskentely liittyy. Hallintokuluihin on budjetoitu yhteensä euroa. Sivu 29. Hallinto Järjestötoiminta Liitto+ Liiton kehittämishankkeen tavoite on uudistaa liiton toimintatapoja niin, että ne vastaavat entistä paremmin jäsenten tarpeita ja todellisuutta työelämässä. Liiton kehittämishanke sisältää muun muassa jäsenille tarjottavaa uravalmennusta sekä koulutusta, joka järjestetään yritysten ja alan muiden toimijoiden kanssa. Myös moderniin

11 9 viestintään sekä Journalistiliiton näkyvyyteen panostetaan esimerkiksi Journalismin päivän sekä maailman lehdistönvapauden päivän avulla. Kehityshankkeen edistämiseksi tehdään jäsentutkimus. Liitto+ on konkreettisten hankkeiden lisäksi avointa ja vuorovaikutteista ajattelua sekä kommunikointia, joka näkyy vähitellen kaikessa liiton toiminnassa. Kehittämishanke on monin osin suunnitteluvaiheessa ja kysymykset vailla vastauksia. Yhteinen avoin keskustelu, ideat ja yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa ovat hankkeen a ja o. Kaikki kutsutaan mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Liitto+ on meidän kaikkien juttu. Journalistiliiton kehittämishankkeeseen Liitto+ on varattu järjestökuluihin euroa, mikä koostuu YRA-valiokunnan toiminnasta sekä tutkimus- ja konsulttipalkkioista. Lisäksi koulutusbudjetissa on varattu uusille koulutushankkeille ja uraohjaukselle yhteensä euroa. Tuet ja avustukset Liitto jakaa toimintatukia jäsenyhdistyksille yhteensä euroa sekä stipendeinä sekä avustuksina jäsenistölle ja hallituksen erikseen määrittelemiin hankkeisiin euroa. Harkinnanvaraiseen järjestötukeen varataan euroa. Historiahanke Journalistiliiton historiahankkeen jatkoon varataan euroa. Viestintä Liiton viestintästrategian mukaisesti liiton toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti jäsenille, tuleville jäsenille, päättäjille ja muulle yleisölle. Kanavia näkyvyyden saamiseksi ovat mm. SJL:n verkkosivut, uutiskirje, Facebook- ja Twitter-sivu, erilaiset tapahtumat, Journalisti-lehti sekä muut tiedotusvälineet. Liiton viestintästrategiaa ja viestintää kehitetään siten, että liiton toiminta saa entistä enemmän näkyvyyttä. Viestinnän vuorovaikutteisuutta kehitetään muun muassa sosiaalisen median avulla. Viestintäalan työpaikoilla liiton toimintaa ja jäsenyyden hyötyjä tehdään nykyistä näkyvämmiksi levittämällä sanaa muun muassa luottamusmiesten välityksellä. Tutkimustoiminta Vuonna 2015 toteuttamatta jätetty järjestökuvatutkimus tehdään osana Liitto+ -kehittämishanketta. Vuonna 2016 on vuorossa työsuhteisten työmarkkinatutkimus. Se tehdään vuorovuosin freelancereiden ansiotutkimuksen kanssa. Tutkimuksen toteuttaa TNS Gallup Oy. Ajankohtaisista aiheista tehdään tarvittaessa toimistotyönä kyselytutkimuksia. Koko järjestötoiminnan budjetoidut kulut ilman henkilökuluja ovat yhteensä euroa (kuvio). Jyvitetyt henkilökulut mukaan lukien summa on euroa.

12 10 Sivu 27. Järjestötoiminta Koulutus Liitto aloittaa uravalmennuksen tarjoamisen kaikille jäsenilleen. Keskustelu- ja virtuaalivalmennusta yhdistäviä koulutuskokonaisuuksia tarjotaan noin 150 jäsenelle vuodessa. Valmennuspalvelut ostetaan UP Partners Oy:ltä. Koulutustilaisuuksia räätälöidään liiton kaikille jäsenille, ympäri maata ja useista ajankohtaisista teemoista. Koulutus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja media-alan muiden toimijoiden kanssa. Alan työnantajille tehdään edelleen tutuksi toimituksellisen henkilöstön ammatillista kehittämisohjelmaa TAKOa ja kustannustoimittajien vastaavaa ohjelmaa KAKOa. Liiton koulutustarjontaa mietitään myös TAKO- ja KAKO-koulutuksen näkökulmasta. Liitto tiedottaa erilaisista täydennyskoulutusmahdollisuuksista sekä tarjolla olevista apurahoista. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota työsuojeluvaltuutettujen sekä tv-tuotannoissa työskentelevien henkilöiden koulutukseen. Pientoimituksille järjestetään työsuhdekoulutusta maakunnissa, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman paljon jäseniä.

13 11 Kaikille jäsenille avoimet koulutukset KEVÄT 2016 Vad betyder det att vara free? -iltapäivä Maailman parasta journalismia! Narratiivisen kerronnan / editoinnin / infografiikan mestariluokka Tubettajan ABC: videokameran edessä ja takana Vasa Helsinki (yhteistyössä esim. kustantajan kanssa) Oulu (yhteistyössä Tiedetoimittajien liiton kanssa) Varaus ajankohtaisille puolipäiväkoulutuksille. Helsinki SYKSY 2016 Mitä on olla free? -koulutusiltapäivä Mitä on olla free? -koulutusiltapäivä Varaus ajankohtaisille puolipäiväkoulutuksille. Helsinki Rovaniemi Helsinki AY-KURSSIT KEVÄT 2016 Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi I Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi II Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi III Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi IV Pientoimitusten työsuhdekoulutus Yritystalous-koulutuspäivä Toteutetaan erillisinä paikallisina koulutuksina: 2 koulutusta keväällä, 2 syksyllä Yhdistyspäivät (2 työpäivää) Turku Lm ja tsv työnohjauskaruselli SYKSY 2016 Konserniseminaari (pe-su, pe työaikaa) elokuun loppu Förbundets svenska seminarium Luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen jatkokoulutus Luottamushenkilöpäivät Ay-kurssit hyväksytään SJL:n ja VKL:n koulutustyöryhmässä.

14 12 MUU KOULUTUS KEVÄT 2016 Luottamushenkilöiden perusasiaa tv- ja elokuva-alalle Freeseminaari Journalismin opettajien tapaaminen RTTL:n tukihenkilöseminaari SYKSY 2016 Muu konsernikoulutus Yhdistysten sihteerien koulutus Tilaisuuksia pitkin vuotta. Hämeenlinna Helsinki RTTL:n tukihenkilöseminaari Opiskelijaseminaari Journalismin opettajien tapaaminen Helsinki KOULUTUS MUIDEN LIITTOJEN KANSSA SAK-koulutukset ruotsinkielisille Luottamusmiehille ja osastojen puheenjohtajille max. 10 x 250 e Työsuojelukurssi VKL-SJL kevät 2016 Yrittäjät STTK-SJL Luottamusmieskonferenssi syksy 2016 Päällikköpäivä syksy 2016 Työsuojelun ajankohtaispäivä syksy 2016 Päällikköpäivä syksy 2016 Koulutustoiminnan budjetoidut kulut ilman henkilökuluja ovat euroa (kuvio). Jyvitetyt henkilökulut mukaan lukien summa on euroa.

15 13 Sivu 25. Koulutus Kansainvälinen toiminta ja solidaarisuus Kansainvälinen toiminta Journalistiliiton kansainvälinen toiminta on ensisijaisesti edunvalvontayhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä ja kahdenvälisesti. Jäsenille pyritään tarjoamaan kansainvälistymiseen tarvittavia verkostoja, koulutusta ja muita palveluita. Kansainvälistä toimintaa ohjaa valtuuston joulukuussa 2013 hyväksymä linjaus. Euroopan unionin kautta tuleva lainsäädäntö lisääntyy. Suomessa ja Euroopassa tehtävä edunvalvontatyö muodostavat toimivan kokonaisuuden. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden journalistiliiton NJF:n painopisteenä on edunvalvontaan ja järjestölliseen kehittämiseen liittyvä yhteinen toiminta ja tietojen vaihto. NJF koordinoi myös Euroopan liiton (EFJ) ja kansainvälisen liiton (IFJ) politiikkaa. NJF:n sihteeristö on vuonna 2016 Norjan journalistiliitossa. Liitto tukee pohjoismaista freelance-yhteistyötä, joka on tärkeä ammatillinen yhteisö ja edunvalvontaverkosto. EFJ ja IFJ Liitto koordinoi Euroopan tason edunvalvontayhteistyötä Euroopan liiton, EFJ:n kautta. Liitto osallistuu aktiivisesti EFJ:n asiantuntijaryhmien työhön ja muuhun EFJ:n toimintaan. SJL pyrkii yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa ratkaisemaan kansainvälisen liiton, IFJ:n poliittisia ja taloudellisia ongelmia ja toimii voimakkaamman, yhtenäisen maailmanliiton rakentamiseksi. EFJ:n ja IFJ:n seuraavat kongressit järjestetään kesällä Muu kansainvälinen yhteistyö SJL seuraa Venäjän mediaolojen ja sananvapauden kehitystä ja raportoi niistä verkkosivujensa ja verkostojensa avulla. Broken Mirrors -seminaarien aloittamaa suomalais-venäläistä journalistidialogia jatketaan. SJL kannustaa jäsenyhdistyksiä ja muita toimijoita yhteistyöhön lähialueilla. Eesti Ajakirjanike Liiton kanssa jatketaan edunvalvonta- ja ammatillista yhteistyötä. Liiton asiantuntijat antavat pyydettäessä tukea EAL:n pyrkiessä luomaan yhteyksiä ja parantamaan edunvalvontaansa. EAL:n edustajia kutsutaan liiton tilaisuuksiin. Barents Pressin vuosikokous ja seminaari pidetään Luulajassa, Ruotsissa. SJL tukee Barents Pressiä ja rohkaisee jäsentensä toimintaa yhteistyöverkostossa mm. tukemalla vuosikokousseminaaria. Solidaarisuustoiminta Liitto tekee kansainvälistä solidaarisuustyötä Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) kautta. Liitto tukee Vikesiä solidaarisuusmäärärahalla, jonka suuruus on 0,7 prosenttia jäsenmaksutuloista. Lisäksi liitto auttaa Vikesiä muun rahoituksen hankinnassa, viestinnässä sekä yhteistyöverkoston vahvistamisessa.

16 14 Koko kansainvälisen toiminnan budjetoidut kulut ilma henkilökuluja ovat euroa (kuvio). Jyvitetyt henkilökulut huomioiden summa on euroa. Sivu 26. Kansainvälinen toiminta Lomatalot Liiton lomatalojen toiminta on budjetoitu euroa tappiolliseksi. Tavoitteena on saada lomatalotoiminta kannattamaan pitkällä tähtäimellä niin, että tuotoilla pystytään vähintään kattamaan kulut. Lomatalotoiminta on budjetoitu euroa alijäämäiseksi Journalisti Journalisti ilmestyy painettuna paperilehtenä 15 kertaa. Lehden ilmestymispäivänä torstaina julkaistaan myös lehden verkkoversio. Verkkoon tuotetaan myös päivittyvää materiaalia. Lehden sisällön painopiste on journalismissa ja media-alan tulevaisuuden kysymyksissä sekä edunvalvonnassa ja työelämäasioissa. Journalistiliiton uudistaminen, toiminnan kehittäminen ja eri jäsenryhmien asiat ovat niin ikään esillä Journalistissa. Journalistin ja liiton muun viestinnän yhteistyötä tiivistetään. Ilmestymispäivät Aineistopäivä *

17 15 Kesätauko * Loppiaisen vuoksi poikkeava aineistopäivä. Journalisti-lehden tilaushinnat ovat entiset eli vuositilaus 90 euroa ja eläkeläistilaus 45 euroa. Journalistin nettokuluiksi ilman henkilökuluja on budjetoitu euroa (kuvio). Jyvitetyt henkilökulut mukaan lukien summa on euroa. Sivu 23. Journalisti-Journalisten Henkilöstö Liiton palveluksessa on toimintavuonna keskimäärin 24 henkilöä. Liiton toiminnan kehittämisen yhteydessä myös toimiston organisaatiota ja henkilöiden toimenkuvia päivitetään vastaamaan uutta toimintamallia. Järjestöasiamies on jäämässä eläkkeelle vuoden 2016 lopussa. Uuden järjestöasiamiehen rekrytoinnin yhteydessä toimenkuva ja ammattinimike tarkastetaan uuden organisaation mukaiseksi. Henkilöstölle aloitetaan vuoden vaihteessa tukiprosessi, joka vahvistaa muun muassa vuorovaikutusta ja muutosvalmiutta sekä hyvinvointia. Henkilöstökuluihin on varattu yhteensä 2,05 miljoonaa euroa.

18 16 Sivu 22. Henkilöstökulut Toimiston vuokra ja muut kulut Liiton toiminnan muista kuluista merkittävimmän erän muodostavat vuokrat, joiden osuus on euroa. Tietohallintokuluja on toimiston yleiskuluissa yhteensä n euroa. Työttömyyskassa tilittää liitolle jäsenrekisterin hoitamisesta arviolta euroa. Yhteensä muihin kuluihin on budjetoitu euroa. Yleiskuluihin jyvitetyt henkilökulut huomioiden summa on euroa. Sivu 28. Liiton yleiskulut.

19 17 Talousarvio 2016 Siltasaarenkatu 16, 7. krs PL 252, FIN Helsinki Puh Fax FI DABAFIHH Broholmsgatan 16, 7. vån PB 252, FIN Helsingfors Tel Fax FI DABAFIHH

20 18

21 TALOUSARVIO 2016 Liite 1 19 Kaikki toiminnot TA 2016 TA 2015 TP 2014 TP 2013 ERO Muutos %-osuus Ta15 / Ta16 % kuluista Jäsenmaksut Liite ,9 pohja ') Kulut Henkilöstö Liite ,5 49,3 Journalisti Liite ,5 4,3 Edunvalvonta Liite ,6 4,1 Koulutus Liite ,1 5,1 Kv-toim. ja solidaar. Liite ,7 3,3 Toimintatuet Journalismi/etiikka Tiedotus Muu järjestötoiminta Järjestötoiminta yht **Liite ,9 18,0 Liiton yleiskuut Liite ,6 11,0 Valtuusto ,0 Hallitus ,9 Muut hallintokulut* ,0 0,0 Hallinto yhteensä* Liite ,6 3,7 Lomatalot ,1 0,2 Poistot ,0 1,0 100,0 Kulut yhteensä Jäsenmaksut Liite Alijäämä ennen sijoitustoimintaa Sijoitustoiminnan tuottoliite Tulos ennen rahastosiirtoja TILIKAUDEN TULOS * Valiokunnat sisällytetty kuhunkin toimintaan vuonna 2016 **Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtuu pääosin Journalismin päivästä, Liitto+ kehityshankkeesta, julkisen sanan neuvoston jäsenmaksun noususta ja historiaprojektin kuluista Järjestötoiminta 18,0 % Lomatalot 0,2 % Poistot 1,0 % Liiton yleiskulut 11,0 % Henkilöstö 49,3 % Kv-toiminta ja solidaarisuus 3,3 % Koulutus 5,1 % Edunvalvonta 4,1 % Hallinto 3,7 % Journalisti 4,3 %

22 Liiton kulut 2016 jaettuna toiminnoittain LIITE 1/2 20 Yksikölle Yksikön %-osuus %-osuus jyvitetyt %-osuus toiminta- toiminta- kokon. henkilökulut hlökuluista kulut kuluista Yhteensä kuluista Liiton hallinto 0 0,0 % ,2 % ,6 % Toimintatuet 0 0,0 % ,8 % ,4 % Yleiskulut ,3 % ,6 % ,0 % Edunvalvonta ,5 % ,1 % ,6 % Koulutus ,8 % ,1 % ,5 % Kansainvälinen toiminta ,6 % ,5 % ,6 % Tiedotus ,9 % ,7 % ,2 % Journalismi/etiikka ,1 % ,4 % ,8 % Muu järjestötoiminta ,1 % ,6 % ,4 % Journalisti ,6 % ,5 % ,5 % Lomatalot 0 0,0 % ,5 % ,2 % Poistot 0 0,0 % ,1 % ,1 % ,0 % ,0 % ,0 %

23 TALOUSARVIO 2016 LIITE 2 21 Jäsenmaksutulo Jm-% 1,40 1,40 jäsenmäärä Maksu/kk/hlö Valtakirjapenrintä , Lehdistö-freelancer , Työtön , Opiskelija , Eläkeläinen 30 7, Kertymä yhteensä Kassamaksu , Kertymä ennen yhdistystilityksiä Tilitys yhdistyksille 20 % % Tilitys osastoille Liiton osuus Merkitään talousarvioon Jäsenmäärä arvioitu lokakuun 2015 perusteella

24 Talousarvio 2016 LIITE 3 22 Henkilöstökulut Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Varainaiset henkilökulut yht Henkilöstön muut kulut Työterveys Tyhy Koulutus Lounassetelit Merkkipäivämuistamiset Virkistys Muut henkilöstökulut Muut henkilökulut yht Henkilökulut yhteensä Henkilökulut yksiköittäin Osuus Osuus henkilöistä palkoista Jyvitetyt hlökulut TES-yksikkö 26,0 % 29,7 % Järjestöyksikkö 17,5 % 17,1 % Koulutus 9,6 % 8,8 % Viestintä 5,6 % 5,9 % Kansainväliset 2,1 % 2,7 % Journalismi/etiikka 2,1 % 3,2 % Journalisti 20,8 % 18,5 % Yleishallinto 16,3 % 14,2 % Yhteensä 100,0 % 100,0 %

25 TALOUSARVIO 2016 LIITE 4 23 Journalisti-Journalisten Tilausmaksut Ilmoitusmaksut Tuotot yhteensä Muut henkilöstökulut Vuokra- ja vastikekulut Matkakulut Tila- ja tarjoilukulut Materiaalikulut It-kulut Ulkopuoliset palvelut Muut ostetut palvelut Muut toimintakulut YHTEENSÄ Jyvitetyt henkilöstökulut

26 Talousarvio 2016 LIITE 5 24 Edunvalvonta Sisältäen RTTL:n ja SFJ:n toimintatuet Kust.paikka TA 2016 TA 2015 TA Lehdistö + kustannustoim Sähköinen media (+RTTL tuki Kv free-toiminta Free-yhdistys (+ylim. tuki Yhteiset kulut Yhteensä Jyvitetyt henkilökulut Jako kuluryhmittäin Matkakulut Tila- ja tarjoilukulut Toimintatuet 8000 Materiaalikulut 6100 Ulkopuoliset palvelut Muut ostetut palvelut Oikeusavustuskulut yht Jyvitetyt hlökulut

27 TALOUSARVIO 2016 LIITE 6 25 Koulutus Kust.paikka Luottamusmieskoulutus Konsernikoulutus Yhdistys- ja osastokoulutus Freekoulutus Uudet koulutushankkeet * Muu koulutus (sis. valiokunta) Uraohjaus** YHTEENSÄ Jyvitetyt hlökulut Yhteensä Jako kuluryhmittäin Matkakulut Tila- ja tarjoilukulut Materiaalikulut 2000 Ulkopuoliset palvelut Ostopalvelut Yhteensä Jyvitetyt hlökulut Yhteensä * esim. Videokoulutus (Tubettajan ABC) sekä Narratiivisen kerronnan mestariluokka -koulutus ** laskettu 150 osallistujan mukaan

28 TALOUSARVIO 2016 LIITE 7 26 Kansainvälinen toiminta Kust.paikka IFJ/EFJ NJF Lähialue Solidaar Valiokunta (arvio) 8000 Yhteensä Jyvitetyt hlökulut Yhteensä Jako kuluryhmittäin Matkakulut Tila- ja tarjoilu 3750 Avustukset Ulkopuoliset palvelut 8200 Jäsenmaksut Valiokunta (arvio) 8000 Yhteensä Jyvitetyt hlökulut Yhteensä

29 TALOUSARVIO 2015 LIITE 8 27 Järjestötoiminta Jyvitetyt Kulut sis. hlökulut hlökulut 111 Toimintatuki 4571 Harkinnanvarainen yhd.tuki RTTL Muu (YOT, Free-yhd) Toimintatuki yht Avustukset/stipendit Hautausavustukset Sairauskuluavustukset Virkistystipendit Muu harkinnanvar. Tuki Avustukset/stipendit yht Jäsenmaksut Kotimaiset jäsenmaksut Jäsenistön vakuutus Jäsenvakuutus Tutkimustoiminta Julkisen sanan neuvosto Opiskelijayhteistyö Työelämästrategia Journalismi & etiikka* Historiaprojekti Jäsenkortti, jäsentilitykset Muut järjestökulut** Viestintäpolitiikka Tiedotus Liitto Uusi keskusjärjestö Hlökulut, muu järjestötoiminta Yhteensä Jyvitetyt hlökulut yht Yhteensä * Journalismin päivä 2016 ** Ansiomerkkien hankinta vuonna 2016

30 TALOUSARVIO 2016 LIITE 9 28 Liiton yleiskulut Toimintatuotot Finka Vuokra- ja vastikekulut Hoitokulut Matkakulut Tila- ja tarjoilukulut Edustus ja huomionosoitukset Muut järjestökulut Materiaalikulut It-kulut Ulkopuoliset palvelut Huollot ja korjaukset Muut ostetut palvelut Muut toiminnan kulut YHTEENSÄ Jyvitetyt hlökulut Yhteensä

31 TALOUSARVIO 2016 LIITE Hallinto VALTUUSTO Sääntömääräiset kokoukset Kevätvaltuusto 2 pv Syysvaltuusto 2 pv *1pv valtuusto Kokoukset yht Muut valtuustoon liittyvät kulut Valtuusto yht HALLITUS Kokoukset Seminaarit VALIOKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Hallitus yht Valiok. ja työryhmät yht MUUT NEUVOTTELUT Muut yht KAIKKI YHTEENSÄ Valiokunnat siirretty 2016 kunkin toiminnon alle

32 TALOUSARVIO 2016 LIITE OMAISUUDEN TUOTTO Tuotto-odotus Tuotto-odotus EVLI 3,00 % 3,00 % Markkina-arvo DANSKECAPITAL 3,50 % 3,50 % Markkina-arvo Op- Pohjola salkku 2,00 % 2,00 % Markkina-arvo ,00 % KIINTEISTÖRAHASTOT HUONEISTOT nettotuotto MUUT KORKOTUOTOT Danske Bank Yhteensä Talousarvioon merkitään