Toimintasuunnitelma 2017

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2017 Valtuuston syyskokous

2

3 Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma Yleistä Journalistiliitto jatkaa Suomen 100-vuotisjuhlavuonna toimintansa ja palveluidensa kehittämistä aloitettu kehityshanke Liitto+ jatkuu. Uraohjausta jatketaan, koulutusta kehitetään edelleen muuttuvan työelämän tarpeisiin ja palveluyritys Mediakunta aloittaa toimintansa Kyseessä on ensimmäinen ammattiliiton perustama työosuuskunta Suomessa. Vuonna 2016 tehty viestintäsuunnitelma otetaan käyttöön ja uudet käyttäjälähtöiset verkkosivut avataan. Viestintään panostetaan edelleen. Liitto+:n toimet tähtäävät olemassa olevien jäsenten sitoutuneisuuden lisäämiseen sekä jäsenhankinnan helpottamiseen. Jäsenhankintaan panostetaan vuonna Toimintavuonna käydään työehtoneuvottelut kaikilla liiton sopimusaloilla. Liiton kulubudjetti on yhteensä euroa. Talousarvio, sivut 1-2. Kaikki toiminnot

4 Toimintasuunnitelma Liiton talous Liiton varsinaisen toiminnan kulut katetaan jäsenmaksuilla ja omaisuuden tuotoilla. Perustellusta syystä käyttörahastoa voidaan käyttää alijäämäisen talousarvion tasapainottamiseen. Vuoden 2017 talousarviossa on panostettu liiton toiminnan kehittämiseen, kuten kehityshankkeeseen Liitto+ sekä uuden tyyppisiin koulutustapahtumiin. Säästöjä kertyy muun muassa alentuneiden matkakustannuksen takia. Myös toimistokulujen budjetoinnissa on käytetty harkintaa. Henkilöstökulut ovat pienentyneet 3,5 % edellisestä vuodesta. Talousarvio osoittaa alijäämää euroa Jäsenmaksut Jäsenmaksuprosentti on 1,40 %. Työttömyyskassaan kuulumattomien freelance-jäsenten jäsenmaksuprosentti on 1,00 %. Jäsenmaksutuottojen odotetaan laskevan vuoden 2016 budjettiin verrattuna vajaat 4,2 %. Jäsenmaksukertymää on viime vuosina vähentänyt työsuhteisten osuuden jatkuva pienentyminen. Tämän takia jäsenmaksujen rakenteen tarkastelu on tarpeen vuonna Työttömyyskassa Finkan jäsentä kohti perimä maksu säilyy ennallaan vuonna 2017 ollen 174 euroa/vuosi. Liiton jäseniltä perimä jäsenmaksukertymä on budjetissa euroa, josta työttömyyskassalle sekä yhdistyksille ja osastoille tilitettävien osuuksien jälkeen liitolle jää noin euroa. Talousarvio, sivu 3. Jäsenmaksutulo 2.2 Omaisuuden tuotto Omaisuuden tuotto-odotukset on laskettu omaisuudenhoitajien syyskuun 2016 raporttien sekä salkunhoitajien näkemysten pohjalta.

5 Toimintasuunnitelma Vuosi 2017 tulee olemaan sijoitusmielessä edelleen hankala. Alhaisen korkotason takia korkomarkkinoilta saatavan tuoton odotetaan pysyvän alhaisena. Myöskään osakemarkkinoilta ei ole odotettavissa viime vuosien kaltaisia huipputuottoja. Pääosa liiton varallisuudesta on annettu ulkopuolisten varainhoitajain hoidettavaksi. Liitolla on kolme varainhoitajaa (suluissa sijoitetun omaisuuden markkina-arvo ): Evli ( euroa), Danske Capital ( euroa) ja Op Private Helsinki ( euroa) Liitolla on Helsingissä sijoitushuoneistoja, jotka on vuokrattu ulkopuolisille. Osa omaisuudesta on sijoitettu vuokratuotto- ja kiinteistörahastoihin. Päätös on tehty euron sijoittamisesta, josta on tähän mennessä sijoitettu noin euroa. Sijoitukset tehdään sitä mukaa kun kiinteistöhankkeet etenevät. Sijoitustoiminnan tuotoksi on budjetoitu euroa. Talousarvio, sivu 11. Omaisuuden tuotto 3. Varsinainen toiminta 3.1 Edunvalvonta / työsuhteiset Yleistä Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti vetäytyvänsä palkkaneuvotteluista 2016 ja työmarkkinoilla sovittiin alustavasti Suomen mallista. Suomen malli tarkoittaa sitä, että kullakin alalla käydään omat neuvottelunsa työmarkkinoiden yleisen palkkalinjan puitteissa, ilman keskusjärjestökoordinaatiota. Yleisen palkkalinjan taso määräytyy vientisektorin palkkalinjan mukaisesti. Näin ollen neuvotteluiden vetovastuu siirtyy käytännössä keskusjärjestöiltä vientisektorille. Sopiminen Suomen mallista ei ollut vuoden 2016 loppupuolella vielä kunnolla alkanut. Nähtäväksi jää, miten mallista sovitaan, ja miten sitä käytännössä toteutetaan. Suomen mallin rakentamisesta huolimatta Journalistiliitto valmistautuu omiin alakohtaisiin neuvottelukierroksiin. Liiton kaikilla sopimusaloilla käydään työehtosopimusneuvottelut marraskuulle painottuen. Työehtosopimuskierroksesta odotetaan kansallisesti hankalaa: Työmarkkinaosapuolten välit ovat herkät ja Suomen mallia sovellettaneen ensi kertaa. Yhdistysten kevätkokouksien yhteydessä käydään työpaikoilla keskustelemassa sekä jäsenten että työnantajien kanssa. Työpaikkatapaamiset ovat olleet työehtosopimusneuvotteluissa erinomainen tietolähde, ja auttaneet omalta osaltaan liiton valmistautumista tesneuvotteluihin. Neuvotteluihin valmistaudutaan myös pitämällä yllä työtaisteluvalmiutta. Media-alalla on odotettavissa yt-neuvotteluja myös vuonna Esimerkiksi ns. Satosen työryhmän esitykset johtavat Yleisradiossa osin työn tekemisen muutoksiin. Yhtiö suunnittelee lisäävänsä 35% sisältöjen ja tuotantojen ostamisesta tuotantoyhtiöiltä. Tämä aiheuttaisi merkittäviä vähennyksiä nykyisen henkilöstön määrään. Kaupallisen median ongelmat eivät näytä toimintavuonna edelleenkään helpottavan. Vaikka muutamat suuret mediatalot - kuten Alma Media ja Sanoma - ovat tehneet hyviä tuloksia, lehtiliiketoiminnan tulokset ovat syntyneet pitkälti säästöistä.

6 Toimintasuunnitelma Liitto tukee jäseniään ja luottamusmiehiään neuvotteluissa sekä niiden jälkihoidoissa. Liitto antaa jäsenilleen neuvontaa, koulutusta ja lakiapua. Liitolla on yhteistyösopimukset kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen - Akava, SAK ja STTK - kanssa. SJL jatkaa hyvää yhteistyötään kaikkien keskusjärjestöjen kanssa. Osana yhteistyötä liiton edustajat osallistuvat muun muassa SAK:n Sopimusvastaavien ja Juristitasiantuntijaryhmän sekä STTK Yrittäjät -verkoston toimintaan. Konsernitoiminta on edunvalvonnassa yhä tärkeämpää, sillä yrityskaupat jatkunevat alalla edellisten vuosien esimerkkien mukaisesti. Tässä yhteydessä on erityisesti pidettävä huolta luottamusmiesverkostosta ja luottamusmiesten toimintaedellytyksistä. Lehdistö Lehdistön journalistien työehtosopimus on voimassa saakka. Valmistautuminen neuvottelukierrokseen alkaa heti vuoden alussa. Luottamusmiehiä, toimitusosastoja ja yhdistyksiä kuullaan tes-tavoitteita suunniteltaessa. Liitto kokoaa tiedot kilpailukykysopimuksen 2016 mukaisista työajan pidennystä koskevista yrityskohtaisista neuvotteluista sekä sopimuksista ja niiden toimivuudesta. Kustannustoimittajat Kustannustoimittajien työehtosopimus on voimassa asti. Valmistautuminen neuvottelukierrokseen alkaa helmi-maaliskuussa. Luottamusmiehiä, osastoja ja kustannustoimittajajäseniä kuullaan tes-tavoitteita suunniteltaessa. Liitto kokoaa tiedot kilpailukykysopimuksen 2016 mukaisista työajan pidennystä koskevista yrityskohtaisista neuvotteluista sekä tehdyistä sopimuksista ja niiden toimivuudesta. Yleisradio Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimus on voimassa asti. Valmistautuminen neuvottelukierrokseen alkaa helmi-maaliskuussa. Tes-tavoitteita suunnitellaan yhdessä Yleisradion ohjelmatyöntekijät ry:n ja luottamusmiesten kanssa, lisäksi kuullaan ohjelmatyöntekijäjäseniä. Yleisradiossa on käynnistynyt Uusi Yle -hanke: Ohjelmaostoja ulkoa lisätään, samalla yhtiön tavoitteena on määritellä tekemisen painopisteitä uudelleen. Esimerkiksi Yle Areenaa ja mobiilitekemistä kehitetään voimakkaasti. Nuoret, lapset, draama ja uutisjournalismi ovat painopistealueita, joihin satsataan. Liitto tukee jäseniä muutosprosessissa ja valvoo työnantajan toimien lainmukaisuutta. MTV Media MTV:n ohjelmatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sovelletaan tällä hetkellä Mediahub Helsinki Oy:ssä, Valve Mediassa, Ericssonilla, MTV sisällöt Oy:ssä, ja Nouhau Professionals Oy:ssä. Directors Cut Oy:ssä sovelletaan elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimusta. MTV Oy on vuosien saatossa erilaisten yritysjärjestelyiden, kuten liikkeen luovutusten kautta pirstoutunut. Tämä on johtanut siihen, että MOT ry:n jäsenet työskentelevät yhden yhtiön sijasta useissa eri yhtiöissä. Tämä asettaa merkittäviä haasteita työehtojen valvonnalle ja tason turvaamiselle.

7 Toimintasuunnitelma MTV Median osalta työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä ja tuleva sopimuskausi on myös sovellettavan työehtosopimuksen osalta auki. Osapuolet ovat sitoutuneet ainoastaan työehtosopimuksen uudistamiseen. Liitto panostaa työehtosopimuksen uudistamiseen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä sekä varautuu uuteen neuvottelukierrokseen toimintavuonna Liitto etsii ratkaisuja ohjelmatyöntekijöiden työehtojen turvaamiseen epävarmassa tilanteessa. Sanoma Media Finland (Sanoman radiot) Sanoman radioita koskeva työehtosopimus on voimassa asti. Sopimus on perinteisesti seurannut aikataulultaan ja soveltuvin osin sisällöiltään lehdistön työehtosopimusta. Täysin lehdistöä vastaavaa kilpailukykysopimuksen sovellutusta ei radioiden erilaisen työaikarakenteen vuoksi sopimukseen kuitenkaan tehty. Uudet neuvottelutavoitteet tulevat jälleen arvioitaviksi toimintavuoden syksyllä. Muut alan yritykset Av-käännöstoimistojen työehtosopimus on voimassa vuoden loppuun asti. Alan ansioiden jälkeenjääneisyyden kiinnikurominen jatkuu korottamalla palkkoja ja palkkioita tuntuvasti lukien. Tuolloin mm. kuukausipalkkoja korotetaan 100 eurolla. Tavoitetta saada kaupallisiin radioihin yleinen työehtosopimus edistetään aktivoimalla jäseniä ja tapaamalla radioiden johtoa. Ensimmäinen askel on parantaa radiolaisten järjestäytymisastetta. Muuttuvan mediakentän vuoksi elokuva- ja tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus on yhä olennaisempi sopimus av-tuotannoissa. Kilpailukykysopimuksen mukaan sopimus on voimassa asti, ellei sopimusta Mediahubin neuvottelutilanteesta johtuen jouduttu irtisanomaan marraskuun lopussa Toimintavuoden aikana edistetään tvtuotantoyhtiöiden ja alalla toimivien työntekijöiden järjestäytymistä. Mediaringin vuokratyösopimus seuraa elokuva- ja tv-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen linjauksia, mutta sopimusta ei irtisanottu, joten sen voimassaolo jatkuu asti. 3.2 Edunvalvonta / freelancerit ja itsensätyöllistäjät Yleistä Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on toimia yrittäjien ja itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi. Vuoden 2017 alusta on tulossa voimaan yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisävero. Syksyllä 2016 tehdyn työttömyysturvaselvityksen jälkeen on odotettavissa itsensätyöllistäjien työttömyysturvaan parannuksia, joita liitto edistää. Liitto työskentelee mediatalojen kohtuuttomien freelancer-sopimusten parantamiseksi ja työn alihinnoittelun lopettamiseksi. Freelancer-jäsenille annetaan neuvontaa, koulutusta ja lakiapua. Liitto käynnistää Mediakunta osuuskunnan toiminnan Mediakunta on liiton uusi jäsenpalvelu. Yhtyneet-sopimus Yhtyneet-työehtosopimus on voimassa saakka. Työehtosopimusneuvotteluissa sovitut työryhmätyöt jatkuvat sopimuskauden. Hankintapalkkiotyöryhmä selvittää työkorvausten osuutta työehtosopimuksessa. Koulutus- ja tiedotustyöryhmä järjestää koulutusta Yleisradiossa parantaakseen sopimuksen tunnettavuutta.

8 Toimintasuunnitelma Valmistautuminen neuvottelukierrokseen alkaa helmi-maaliskuussa. Tes-tavoitteita suunnitellaan yhdessä FAO ry:n hallituksen ja luottamusmiehen kanssa, lisäksi kuullaan FAO ry:n jäseniä. Perustetaan verkkotekemisen työryhmä miettimään verkkoon tehtävän työn palkkioluokitusten laajentamista. Yleisradiossa on käynnistynyt Uusi Yle hanke. Liitto seuraa mitä hankkeen toteuttaminen tarkoittaa freelancertyön kannalta, tukee jäseniä muutosprosessissa ja valvoo työnantajan toimien lainmukaisuutta. 3.3 Edunvalvonta / muut jäsenryhmät Uussuomalaiset Liitto pyrkii yhdistämään maahan muuttaneita journalisteja ja osaltaan auttamaan heidän kotouttamisessaan tarjoamalla ammatillisia kontakteja ja koulutusta sekä tarvittaessa lakiapua. Liitto rohkaisee ja tukee turvapaikanhakijoina maahan saapuneiden journalistien vertaisverkostoa. Edunvalvonnan kulut Edunvalvontaan on budjetoitu euroa. Talousarvio, sivu 6. Edunvalvonta 3.4 Vaikuttaminen toimintaympäristöön Yleistä Liitto vaikuttaa media-alaa ja journalisteja koskeviin esityksiin. Näitä ovat muun muassa hallituksen työmarkkinalinjaukset sekä muut media-alan toimintaedellytyksiä koskevat suunnitelmat. Loppuvuonna 2016 tärkein tiedossa oleva alaa koskeva lainsäädäntömuutos on

9 Toimintasuunnitelma postilain uudistaminen. Muita muutoksen alla olevia kohteita ovat mm. tekijänoikeuslain EU-taustaiset muutokset sekä itsensätyöllistäjien aseman parantaminen. Vaikuttamistyö on jäsenten edunvalvonnassa yhä keskeisempää. Silloin kun sopimustie ei riitä tai sitä ei ole olemassa, tarvitaan lainsäädäntötietä ja vaikuttamista toimintaympäristöön. Sananvapauslainsäädäntö Julkista toimintaa yhtiöitetään yhä enemmän, erityisesti sote-hankkeessa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei toimintaan sovelleta julkisuuslakia. Toimittajat eivät voi saada asiakirjoja julkisin varoin toimivilta yhtiöiltä. Näin ollen julkisuuslain tulisi koskea julkista tehtävää hoitavaa valtionyhtiötä tai valtion omistuksessa olevaa yhtiötä. Journalistien lähdesuoja on turvattu lainsäädännössä. Tietolähteen ( whistleblower ) asemaa ei ole erityisesti suojattu lainsäädännössä. Tietolähde voi olla työoikeudellisten vastatoimien kohteena, jos hän paljastaa yhteiskunnallisen epäkohdan medialle. Tietolähteen asema tulee turvata samalla tavalla kuin Ruotsissa. Liitto edistää lainsäädäntöä, jolla turvataan tietolähteen asemaa. Liitto vaikuttaa tiedustelulainsäädännön valmisteluun. Liitto turvaa, että journalistit säilyttävät lainsäädännössä lähdesuojan, eikä erilliseen käsittelyyn oteta journalistisessa tarkoituksessa tehtyjä viestejä. Tiedustelulainsäädännössä on tärkeä puuttua siihen, että tiedustelulainsäädännön valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Tekijänoikeus EU:n komissio teki syksyllä 2016 laajan esityksen direktiiviksi tekijänoikeuden modernisoimisesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. Journalistiliitto työskentelee vaikuttaakseen direktiivin sisältöön sekä sen kansalliseen implementointiin yhteistyössä sekä kotimaisten että kansainvälisten tekijäjärjestöjen kanssa. Liitto puolustaa journalistien vahvaa tekijänoikeutta ja oikeutta saada kohtuullinen korvaus teostensa käytöstä. Liitto on Kopiosto ry:n aktiivinen jäsenjärjestö. Liitto jatkaa Kopiostossa uusien lisensointimallien kehittämistä sekä valokopio- että av-puolella. Journalistiliitto seuraa alan kehitystä tekijänoikeuden näkökulmasta. Liitto perehtyy uusiin, journalistista sisältöä hyödyntäviin palveluihin ja uusiin mahdollisuuksiin jakaa omaa ja toisen tekemää sisältöä sekä analysoi uusien palvelujen ja työmenetelmien tekijänoikeudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi linkittämiseen liittyvää käytäntöä ja oikeuskäytäntöä seurataan tarkasti. EU-direktiiviin pohjautuva, tekijänoikeuksien yhteishallinnointia koskeva laki tulee todennäköisesti voimaan vuoden alussa. Laki koskee yhteishallinnointijärjestöjä, mutta sivuaa myös Journalistiliittoa Kopioston jäsenjärjestönä. Yhteistyössä Kopioston kanssa kartoitetaan, mitä vaikutuksia lailla on Journalistiliiton toimintaan. Journalistiliitto tekee läheistä yhteistyötä muiden tekijäjärjestöjen kanssa muun muassa Tekijäfoorumin kautta. Tekijäfoorumin jäsenjärjestönä pyrimme edelleen edistämään tekijän oikeutta kohtuullisiin sopimusehtoihin ja kohtuullisen korvaukseen, kun tekijä sopii tekijänoikeuden luovuttamisesta. Viestintäpolitiikka ja Julkisen sanan neuvosto (JSN) Viestintäpolitiikassa tehtiin 2016 linjauksia muun muassa julkisen palvelun yleisradiotoimintaan ja postin yleispalveluun. Ne viedään toimintavuonna käytäntöön. Liitto seuraa viestintäpolitiikan kenttää tarkasti ja pyrkii vaikuttamaan sen tuloksiin.

10 Toimintasuunnitelma Liitto vaikuttaa Euroopan tason viestintäpolitiikkaan yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten viiteryhmien kanssa. Journalistiliitto tukee Julkisen sanan neuvoston työtä ja osallistuu sen kehittämiseen. Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen puheenjohtajuus on Journalistiliitolla toimintavuonna Journalismin etiikasta ja viestintäpolitiikasta käytävässä keskustelussa Journalistilehdellä ja liiton sosiaalisen median kanavilla on keskeiset roolit. Liitto ottaa osaa Suomi 100-vuotta -juhlavuoden viettoon yhdessä Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) kanssa Suomi: sananvapauden kärkimaa -hankkeella ja osallistumalla Maailman lehdistönvapauden päivän viettoon Työelämä- ja tasa-arvoasiat Liitto kokoaa tietoa työaikajärjestelmiin liittyvistä hyvistä käytännöistä toimitusten hyödynnettäviksi. Työn kuormitustekijät ja työssä jaksaminen ovat erityisen huomion kohteena. Myös kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen vaikutukset arvioidaan. Tietoa käytetään hyväksi muun muassa liiton edunvalvonnassa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pohtii mahdollisuuksia journalistien jaksamista koskevan tutkimuksen tekemiseen ja sen käytännön toteutustapaa. Irtisanottujen journalistien uudet työt -tutkimuksen tuloksia hyödynnämme eri tavoin. Toimintavuoden aikana edistämme työyhteisösovittelumenetelmän käyttämistä toimituksellisten työpaikkojen ristiriitojen ratkaisemisessa. Työmarkkinatutkimus 2016 osoittaa, että naisten ansiotaso jää edelleen keskimäärin miesten ansioita alemmas. Näin ollen työpaikkojen tasa-arvosuunnitteluun ja palkkakartoitusten hyödyntämiseen kannustetaan aktiivisesti. Mahdolliset perusteettomat palkkaerot tulee havaita ja korjata työpaikoilla tasa-arvolain edellyttämää palkkakartoitusta hyväksi käyttäen. Koulutuspolitiikka Liitto vaikuttaa sidosryhmiensä kautta siihen, että journalisti- ja viestintäkoulutuksen aloituspaikkojen resursseja keskitetään täydennyskoulutukseen. Liitto selvittää edelleen, millä ehdoin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tehdään oppilaitosharjoitteluja. Tavoitteena on taata kohtuulliset harjoitteluehdot kaikille liiton opiskelijajäsenille Hallinto Valtuuston varsinaiset kokoukset ovat sekä Lisäksi on varauduttu yhteen ylimääräiseen lehdistön työehtosopimusta käsittelevään kokoukseen syksyllä Hallinnon kuluihin on budjetoitu euroa Järjestötoiminta Liitto+

11 Toimintasuunnitelma Vuonna 2016 aloitettu uraohjaus jatkuu ja koulutusta kehitetään edelleen. Koulutuksessa painotetaan nykytyöelämän tarpeita sekä jäsenten kuuntelua. Koulutustapoja kehitetään. Palveluyritys Mediakunta aloittaa toimintansa. Viestintää kehitetään edelleen, uudet nettisivut aukeavat ja vuorovaikutteisuutta jäsenten kanssa lisätään. Osana liiton toimintojen kehittämistä liiton toimiston organisaatiorakennetta on vuonna 2016 uudistettu ja työnjakoa on mietitty uudelleen. Tässä yhteydessä perustettiin palvelujohtajan toimi. Palvelujohtajan toimenkuvaan kuuluu muun muassa järjestötoiminnan kehittäminen, jäsenhankinnan tehostaminen sekä uusien palvelujen kehittäminen. Liiton järjestörakenteen pohtimista jatketaan. Tavoitteena on parantaa järjestön ja jäsenten välistä kommunikaatiota sekä tarjota jäsenille mahdollisimman kilpailukykyiset palvelut esimerkiksi asuinpaikasta riippumatta. Liitto+:n toimet tähtäävät nykyisten jäsenten sitoutuneisuuden lisäämiseksi sekä jäsenhankinnan helpottamiseksi. Myös jäsenhankintaan panostetaan vuonna Hankkeelle on varattu kehittämisrahaa euroa, joka koostuu tutkimustoiminnasta, jäsenhankintaan panostamisesta sekä mahdollisista viestinnän kehittämisprojekteista. Mediakunta Mediakunta Osk on Journalistiliiton uusi jäsenpalvelu kaikille liiton jäsenille. Liitto pääomittaa Mediakuntaa valtuuston ja hallituksen päätösten mukaisesti. Mediakunta tarjoaa jäsenilleen uuden tavan työllistyä Journalistiliiton jäsenkelpoisuuden täyttävällä alalla. Mediakuntaan liitytään erikseen jäseneksi. Mediakunnan jäsenyyden edellytys on se, että henkilö on Journalistiliiton jäsen. Osuuskuntaa varten rakennetaan tietojärjestelmä, jonka kautta osuuskunnan jäsen hoitaa osuuskunnan taloudelliset asiat digitaalisesti. Mediakuntaan palkataan toiminnanjohtaja, joka kehittää mediakunnan toimintaa sekä hoitaa osuuskunnan käytännön asiat. Osuuskunta voi helpottaa osuuskunnan jäsenen sosiaalioikeudellista asemaa. Se tulee lisäämään alan hintatietoisuutta ja kirjoittamaan työtodistuksen osuuskunnan lukuun tehtävistä töistä. Mediakunta tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa ja selvittää niiden kanssa esimerkiksi työtilojen tarjoamista tai tilaisuuksien järjestämistä paikallisesti. Mediakunnan pitkänlinjan tavoitteena on yrittää lisätä Journalistiliiton jäsenten työllisyyttä ja hintatietoisuutta. Viestintään panostetaan edelleen, uudet nettisivut aukeavat ja vuorovaikutteisuutta jäsenten kanssa lisätään. Tutkimustoiminta Toimintavuonna tehdään freelancereiden työmarkkinatutkimus yhdessä TNS Gallupin kanssa. Ajankohtaisista aiheista tehdään tarvittaessa toimistotyönä kyselytutkimuksia Webropolin avulla. Tutkimustoiminta on myös yksi toimintavuoden kehittämiskohteista. Opiskelijatoiminta Liitto pitää aktiivisesti yhteyttä ainejärjestöihin ja oppilaitoksiin. Tätä varten liitolla on opiskelijayhteistyöryhmä (OPYTR). Se koostuu eri oppilaitoksissa opiskelevista

12 Toimintasuunnitelma opiskelijalähettiläistä, jotka ovat yhdyshenkilöitä liiton ja oppilaitosten välillä. OPYTR:ssa oli kahdeksan lähettilästä vuonna 2016; vuonna 2017 määrää pyritään lisäämään kymmeneen. Opiskelijatilaisuuksia järjestetään viestinnän koulutusta tarjoavissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhdessä opiskelijalähettiläiden kanssa. Tilaisuuksissa kerrotaan liiton toiminnasta, tavoitteena on saada mahdollisimman moni uusi opiskelija liiton jäseneksi. Myös jo aiemmin liittoon liittyneitä opiskelijoita muistutetaan jäsenyyden hyödyistä. Liitto viestii opiskelijoille aktiivisesti muun muassa sosiaalisessa mediassa. Erityisesti harjoittelukysymyksissä kuullaan laajasti opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä. Liiton opiskelijajäsenille järjestetään syksyllä kaksipäiväinen opiskelijaseminaari. Historiahanke Historiatyö jatkuu. Käsikirjoitus valmistuu jatkokäsittelyä (toimitustyö ja graafinen suunnittelu) varten. Sitä ennen päätetään teoksen kustantajasta. Tuet ja avustukset Liitto myöntää jäsenilleen virkistysstipendejä, joihin on varattu euroa. Yhdistykselle hakemuksesta myönnettäviin harkinnanvaraisiin tukiin on varattu euroa. Lisäksi talousarviossa on euron varaus, jonka hallitus voi harkintansa mukaan käyttää. Tukia ja avustuksia on budjetoitu myös edunvalvontaan RTTL:n erityisavustuksen osalta, koulutustoimintaan kansainvälisen free-seminaarin osalta sekä kansainväliseen toimintaan solidaarisuustuen osalta. Järjestötoiminnan kulut Järjestötoimintaan on budjetoitu yhteensä euroa. Talousarvio, sivu 9. Järjestötoiminta.

13 Toimintasuunnitelma Koulutus Liitto tarjoaa edelleen uravalmennusta tavoitteenaan vastata aikaisempaa paremmin suureen kysyntään. Kaikki jäsenet voivat osallistua videovalmennukseen ja verkkokeskusteluihin, joiden jälkeen 130 jäsenen on vielä mahdollista käydä henkilökohtaista keskustelua uravalmentajan kanssa. Keskusteluajat jaetaan tarvittaessa arpomalla. Koulutustilaisuuksia räätälöidään liiton kaikille jäsenille heidän tarpeitaan kuunnellen. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä yhdistysten, muiden liittojen ja myös työnantajien kanssa. Liitto lisää koulutusten videointia, jotta mahdollisimman moni jäsen voisi hyötyä niistä. Kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisten yhteistyökumppaneiden, kuten European Journalism Centren, kanssa. Suomi isännöi pohjoismaista freelancereitten kokousta ja seminaaria, johon voivat osallistua kaikki liiton freejäsenet. Tästä syystä liitto ei järjestä omaa freeseminaaria vaan tukee avustuksella pohjoismaisen kokouksen järjestämistä. Alan työnantajille sekä liiton jäsenille tehdään edelleen tutuksi toimituksellisen henkilöstön ammatillista kehittämisohjelmaa TAKOa ja kustannustoimittajien KAKOa. Liitto tiedottaa erilaisista täydennyskoulutusmahdollisuuksista sekä tarjolla olevista apurahoista. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuksessa keskitytään käytännön harjoituksiin perustuvan koulutuksen lisäksi luottamushenkilöiden tietopohjan parantamiseen. Myös tv-tuotannoissa työskenteleville henkilöille järjestetään koulutusta. Pientoimituksille järjestetään paikallisyhdistysten tilauksesta työsuhdekoulutusta maakunnissa, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman paljon jäseniä. Koulutuskalenteri

14 Toimintasuunnitelma Kaikille jäsenille avoimet koulutukset KEVÄT 2017 Vad betyder det att vara free? -koulutuspäivä Sanan valta III: työpajoja tarinankerronnasta ja viestintäalan ammatillisista identiteeteistä Helsinki Tieteiden talo, Helsinki Hyvän vai pahan jäljillä journalistin etiikkaa Valamossa Valamo, Heinävesi (yhdessä mm. Tiedetoimittajien liiton kanssa) Varaus free-tapaamiselle, ulkomaiselle asiantuntijaluennoitsijalle tms. SYKSY 2017 Mitä on olla free? -koulutusiltapäivä syyskuu Brändi kirkkaaksi -koulutuspäivä lokakuu, Helsinki Biotieteiden perusteita journalisteille biotekniikan teemaviikoilla, Helsinki Varaus yhteiselle seminaarille kansainvälisen journalismijärjestön kanssa Varaus free-tapaamiselle, ulkomaiselle asiantuntijaluennoitsijalle tms.

15 Toimintasuunnitelma Ay-kurssit KEVÄT 2017 Tiedot ja neuvottelutaidot I (peruskurssi) LM+TSV tammikuu, 2 x 2 päivää, samansisältöiset Teemapäivä: Neuvotteleminen työpaikalla LM+TSV 1 pv helmikuu, Helsinki Teemapäivä: Työaika ja lomat LM+TSV Teemapäivä: Yritystalous ja yt-menettely LM+TSV Yhdistyspäivät (2 työpäivää) 1 pv maaliskuu, muualla kuin pääkaupunkiseudulla 1 pv huhtikuu, Helsinki SYKSY 2017 Konserniseminaari (LM+TSV kutsuseminaari) Teemapäivä: Työsopimus sopiminen ja päättäminen LM+TSV Förbundets svenska seminarium syyskuu, pe-su, pe eli 1 pv työaikaa 1 pv syyskuu, Helsinki syyskuu 2 päivää pe-la Tiedot ja neuvottelutaidot II (jatkokurssi) LM+TSV Luottamushenkilöpäivät LM+TSV 1 pv lokakuu 2 pv marraskuu Ay-kurssien osanottajille maksetaan keskusjärjestöjen sopima ateriakorvaus, jos he ovat siihen koulutussopimuksen (Ylte) mukaan oikeutettuja. Korvauksesta sovitaan syksyn 2016 aikana. Muu koulutus KEVÄT 2017 Luottamushenkilöiden perusasiaa tv- ja elokuva-alalle tilaisuuksia pitkin vuotta RTTL:n tukihenkilöseminaari SYKSY 2017 Pohjoismainen free-seminaari syyskuu, Suomenlinna, Helsinki Muu konsernikoulutus Yhdistysten sihteerien koulutus RTTL:n tukihenkilöseminaari Opiskelija- ja opettajaseminaari Journalismin opettajien tapaaminen Helsinki

16 Toimintasuunnitelma Koulutus muiden liittojen kanssa SAK-koulutukset ruotsinkielisille Luottamusmiehille ja osastojen puheenjohtajille STTK Yrittäjät/SJL Ostrobotnia, Helsinki Työsuojelupäivä SJL+VKL kevät 2017 Luottamusmieskonferenssi SJL+VKL syksy 2017 Päällikköpäivä SJL+VKL syksy 2017 Työsuojelun ajankohtaispäivä SJL+VKL syksy 2017 Koulutustoiminnan kulut Jäsenten koulutukseen on budjetoitu yhteensä euroa. Talousarvio, sivu 7. Koulutus 3.8 Kansainvälinen toiminta ja solidaarisuus Journalistiliiton kansainvälinen toiminta on ensisijaisesti edunvalvontayhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä ja kahdenvälisesti. Jäsenille tarjotaan kansainvälistymiseen tarvittavia verkostoja, koulutusta ja muita palveluita. Euroopan unionin kautta tuleva lainsäädäntö lisääntyy. Suomessa ja Euroopassa tehtävä edunvalvontatyö muodostavat toimivan kokonaisuuden. Pohjoismainen yhteistyö

17 Toimintasuunnitelma Pohjoismaiden journalistiliiton NJF:n painopisteenä on edunvalvontaan ja järjestölliseen kehittämiseen liittyvä yhteinen toiminta ja tietojen vaihto. NJF koordinoi myös Euroopan liiton (EFJ) ja kansainvälisen liiton (IFJ) politiikkaa. NJF:n sihteeristö siirtyy syksyllä 2017 kahdeksi vuodeksi Suomeen. Liitto tukee pohjoismaista freelance-yhteistyötä, joka on tärkeä ammatillinen yhteisö ja edunvalvontaverkosto. EFJ ja IFJ SJL koordinoi Euroopan tason edunvalvontayhteistyötä Euroopan liiton, EFJ:n kautta. Liitto osallistuu aktiivisesti EFJ:n asiantuntijaryhmien työhön ja muuhun EFJ:n toimintaan. SJL arvioi yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa kansainvälisen liiton, IFJ:n tilannetta ja kehityssuuntia ja tekee tarvittavia johtopäätöksiä. Muu kansainvälinen yhteistyö SJL tiivistää keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä Venäjän (RUJ) ja Pietarin (SPUJ) journalistiliittojen kanssa riippumattoman journalismin rohkaisemiseksi naapurimaassa. Liitto kannustaa jäsenyhdistyksiä ja muita toimijoita yhteistyöhön lähialueilla. Eesti Ajakirjanike Liiton kanssa jatketaan edunvalvonta- ja ammatillista yhteistyötä. SJL:n asiantuntijat antavat pyydettäessä tukea EAL:n pyrkiessä luomaan yhteyksiä ja kehittämään edunvalvontaa. EAL:n edustajia kutsutaan liiton tilaisuuksiin. Barets Pressin vuosikokous ja seminaari pidetään huhtikuussa 2017 Arkangelissa, Venäjällä. SJL tukee Barents Pressiä ja rohkaisee jäsentensä toimintaa yhteistyöverkostossa mm. tukemalla matkakuluja vuosikokousseminaariin. Solidaarisuustoiminta Liitto tekee kansainvälistä solidaarisuustyötä Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) kautta. Liitto tukee Vikesiä solidaarisuusmäärärahalla, jonka suuruus on 0,7 prosenttia jäsenmaksutuloista. Lisäksi liitto auttaa Vikesiä muun rahoituksen hankinnassa, viestinnässä sekä yhteistyöverkoston vahvistamisessa. Kansainvälisen toiminnan kulut Kansainväliseen toimintaan on budjetoitu yhteensä euroa.

18 Toimintasuunnitelma Talousarvio, sivu 8. Kansainvälinen toiminta 3.9 Lomatalot Liiton lomatalojen vuosikorjauksiin on budjetoitu runsaat euroa. Lisäksi on suunnitteilla perusparannustöitä sekä Vierumäellä että Saariselällä, jotka näkyvät poistojen kasvamisena noin eurolla. Lomatoiminta ennen poistoja on budjetoitu euroa tappiolliseksi Journalisti ja viestintä Journalisti Journalisti ilmestyy painettuna paperilehtenä 15 kertaa. Lehden ilmestymispäivänä torstaina julkaistaan myös lehden verkkoversio. Verkkoon tuotetaan myös uutisia ja muuta päivittyvää materiaalia. Lehden sisällön painopiste on journalismissa ja media-alan tulevaisuuden kysymyksissä sekä edunvalvonnassa ja työelämäasioissa. Journalistiliiton uudistaminen, toiminnan kehittäminen ja eri jäsenryhmien asiat ovat niin ikään esillä Journalistissa. Journalistin tilaushinnat ovat entiset: vuositilaus 90 euroa, kestotilaus 75 euroa ja eläkeläistilaus 45 euroa. Numero Aineisto* Ilmestyy 1/ / / / / ** / / / Kesätauko 9/ / / / / / / *Lehteen tarkoitettujen ilmoitusten ja muun toimituksen ulkopuolelta tulevan aineiston määräaika. **Aikaistettu aineistopäivä pääsiäisen vuoksi aikaistetun painoaikataulun vuoksi. Viestintä Liiton viestintästrategian mukaisesti liiton toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti jäsenille, tuleville jäsenille, päättäjille ja muulle yleisölle. Kanavia näkyvyyden saamiseksi ovat muun muassa

19 Toimintasuunnitelma liiton verkkosivut, uutiskirje, Facebook ja Twitter, erilaiset tapahtumat, Journalisti-lehti ja muut tiedotusvälineet. Liiton viestintäsuunnitelma valmistuu loppuvuonna Viestintäsuunnitelmaa tehtäessä taustalla olevina arvoina on pidetty avoimuutta, luotettavuutta, selkeyttä ja vuorovaikutteisuutta. Suunnitelman näkyvimpänä uudistuksena uudet verkkosivut avataan alkuvuodesta Viestinnän tavoitteita toimintavuonna ovat muun muassa liiton yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen ja sen esiintuominen sekä liiton jäsenten ja journalismin edun ajaminen. Painopisteenä on myös liiton jäsenyyden etujen esille tuominen niin jäsenhankintaa kuin jäsenpysyvyyttäkin silmällä pitäen. Liiton viestintäbudjetti on yhteensä euroa, Journalisti-lehden osuus on euroa ja muuhun viestintään käytetään Talousarvio, sivu 5. Journalisti ja viestintä 3.11 Henkilöstö Liiton palveluksessa on toimintavuonna keskimäärin 23 henkilöä. Liiton pitkäaikainen järjestöasiamies jää eläkkeelle vuoden 2016 lopussa. Tätä silmällä pitäen liiton organisaatiota on uudistettu ja työjärjestelyitä tehty vuoden 2016 aikana. Joulukuussa 2016 perustettavan palveluyksikön vetäjäksi on palkattu palvelujohtaja. Vuonna 2016 aloitettua henkilöstön tukiprosessia henkilöstön hyvinvoinnin ja muutosvalmiuden kehittämiseksi jatketaan keväällä 2016 toteutetun henkilöstötutkimuksen pohjalta. Henkilöstötutkimus toteutetaan jatkossa vuosittain, jolloin voidaan seurata mm. työilmapiirin kehittymistä toimistossa. Liiton budjetoidut henkilöstökulut ovat yhteensä Talousarvio, sivu 4. Henkilöstökulut

20 Toimintasuunnitelma Journalistiliiton toimiston yleiskulut Liiton yleiskulujen suurin erä on vuokrakulut euroa. Ostettujen palveluiden, joista merkittävimmät ovat puhelinvaihde- siivous- ja kirjanpitopalvelut, osuus on euroa. Yleiskuluihin kirjattavien it-kulujen osuus on euroa. Yleiskuluihin on budjetoitu yhteensä euroa. Talousarvio, sivu 10. Liiton yleiskulut