KELTINMÄEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KELTINMÄEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Keltinmäen päiväkoti Kultalakin päiväkoti Kultasiiven päiväkoti

2 SISÄLLYS 1. KELTINMÄEN, KULTASIIVEN, KULTALAKIN JA PERHEPÄIVÄHOIDON YHTEINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ALUEEN VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN ARVOPOHJA VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT KUVAUS ALUEESTA JA SEN TARJOAMISTA PALVELUISTA ALUEEN RAKENTEELLINEN PALVELUTOIMINTA KULTASIIVEN PÄIVÄKOTI PERHEPÄIVÄHOITO PERHE- JA LEIKKITOIMINTA KASVATUSKUMPPANUUS JA PERHEEN TUKEMINEN HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOSSA LAPSEN JA PERHEEN KOHTAAMINEN YHTEISTEN PELISÄÄNTÖJEN RAKENTAMINEN MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ... 7 LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI... 7 LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI LAPSEN VASU VARHAINEN TUKI JA ERITYINEN TUKI ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMÄT... 8 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ALUEELLA... 9 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ALUEELLA PIENRYHMÄTOIMINTA ARKIELÄMÄN TAIDOT ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ALUEELLA ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN YKSIKÖISSÄ OPPILASHUOLTOTYÖ TOIMINNAN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI ARVIOINNIN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 12

3 1. KELTINMÄEN, KULTASIIVEN, KULTALAKIN JA PERHEPÄIVÄ- HOIDON YHTEINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.1 Alueen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arvopohja Kasvattajayhteisön ilmapiirin arvoina ovat erilaisuuden hyväksyminen ja avoimuus. Työyhteisön toimivuuden Tavoitteina ovat tasavertaisuus ja vastullisuus: yhteistyö nähdään voimavarana. 1.2 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminta-ajatus ja visio Tavoitteenamme on tukea yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista luottavaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Osaava henkilökunta tarjoaa ajanmukaista ja tasokasta varhaiskasvatusta. 1.3 Varhaiskasvatussuunnitelmaa ohjaavat asiakirjat Alueen varhaiskasvatussuunnitelman taustalla on Jyväskylän kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma, jossa määritellään päivähoitopalveluiden yhteinen visio, toimintaajatus ja strategiset teemat. Kunnan vasu pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatus suunnitelman perusteisiin. Valtakunnallinen, kunnallinen ja alueen varhaiskasvatussuunnitelma muodostavat prosessimaisen kokonaisuuden.

4 2. KUVAUS ALUEESTA JA SEN TARJOAMISTA PALVELUISTA 2.1 ALUEEN RAKENTEELLINEN PALVELUTOIMINTA Rakenteellisen palvelutoiminnan muodostavat Keltinmäen, Kultalakin ja Kultasiiven päiväkodit sekä Mustalammen, Keltinmäen ja Myllyjärven perhepäivähoitokodit. Päivähoidon palvelukeskuksen kautta hoidetaan asiakasohjaus kaikkiin vapautuviin hoitopaikkoihin. Alueen lastenkerhot ja perhepäivähoidon varahoito toimivat Keltinmäen päiväkodissa. Keltinmäen päiväkoti on aloittanut toimintansa osoitteessa Nääpikäntie 6. Päiväkodissa on hoitopaikkoja vuotiaalle lapselle. Päiväkodissa toimivat seuraavat lapsiryhmät: Tuulentupa 1-3v. Satulaakso 2-4v. Tähtitarha 3-6v Pilvenpiha 5-6v. Poutapirtti 5-6v. Liikuntapuisto ja luonnon läheisyys tarjoavat upeat mahdollisuudet liikkua ja retkeillä eri vuodenaikoina. Päiväkodin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa painottuvatkin liikunta ja luonto- ja ympäristökasvatus sekä retket. Tominnan muina painopisteinä ovat: erilainen säännöllinen pienryhmätoiminta, moniammatillinen yhteistyö ja erityisen tuen monipuolinen käyttö. Keltinmäen päiväkodin henkilökuntaan kuuluu johtaja, yksi erityislastentarhanopettaja, 7 lastentarhanopettajaa ja 7 lastenhoitajaa. Lisäksi päiväkodissa voi toimia eritysiavustajia eri vuosina vaihtuva määrä. Kultalakin päiväkoti on aloittanut toimintansa v.1988 ja toimii osoitteessa Keltinmäentie 11 B Keltinmäen koulun takana. Päiväkodissa on 35 hoitopaikkaa 2-6 vuotiaille lapsille. Lapsiryhmän nimi on Menninkäiset. Päiväkodissa on oma toiminnallinen varhaiskasvatussuunnitelma kuvaamaan arjen toimintaa. Kultalakin toiminnassa painottuvat monipuolinen pienryhmätoiminta; lapset jaetaan toimikauden alussa toimiviin pienryhmiin lasten tarpeiden mukaan, esikoululaiset ovat aina oman ryhmänään. Leikille annetaan paljon aikaa ja rauhaa, luonto- ja ympäristökasvatus sekä arkielämän taidot ovat toiminassa tärkeitä. Henkilökunta arvostaa luontevaa ja avointa kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa lapsen parhaaksi. Hyvät liikuntamahdollisuudet päiväkodin lähellä takaavat monipuolisen liikkumiseen ja aidattu pikkumetsä retkeilyn ja luonnon havainnoinnin eri vuodenaikoina. Yhteistyö koulun, kirjaston,kirkon ja lähellä sijaitsevien päiväkotien ja vanhusten päiväkerhon kanssa on luontevaa niiden sijaitessa kävelymatkan päässä Kultalakin päiväkodista.

5 2.2. Kultasiiven päiväkoti Kultasiiven päiväkodissa toimii kaksi ryhmää: - Haperot, 1-3v. ryhmä, 15 hoitopaikkaa - Rouskut, 3-6v. ryhmä, 21 hoitopaikkaa Päiväkodissa työskentelee neljä lastentarhanopettajaa ja kaksi lastenhoitajaa sekä päiväkodin johtaja. Päiväkodin keittiö toimii ns. jakelukeittiönä ja siellä työskentelee kaksi päiväkotiapulaista. Kultasiiven päiväkodin henkilökuntaan luetaan myös päiväkodin kiertävä erityslastentarhanopettaja(kelto). Kiertävä eritryslastentarhanopettaja työskentelee päivähoidossa yhdessä lasten vanhempien, ryhmän henkilökunnan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hän on mukana myös arvioitaessa ja suunniteltaessa lapsiryhmän toimintaa ja lasten tarvitsemia yksilöllisiä tukitoimia. 2.3 Perhepäivähoito Keltinmäen, Mäyrämäen, Mustalammen ja Myllyjärven perhepäivähoitokodeissa on noin 32 hoitopaikkaa. Perhepäivähoitajalta voidaan varata yleensä neljä kokopäiväista hoitopaikkaa Perhepäivähoito on erityisesti pienten lasten kodinomainen kasvuympäristö, joka toimii samalla lapsilähtöisenä oppimisympäristönä. Perhepäivähoidon tavoitteena on huomioida lapsi yksilöllisesti turvallisessa ja rauhallisessa ilmapiirissä. Yhteistyö perheiden kanssa on hyvin luontevaa perhepäivähoidon omaleimaisuuden vuoksi. Parhaimmillaan kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät kahden tärkeän tahon, vanhempien ja perhepäivä-hoitajan tiedot ja kokemukset. Perhepäivähoito toiminnan peruspilareita ovat hyvä perushoito, säännöllinen päivärytmi, leikki, liikunta ja vertaistoiminta. Toiminta on tavoitteellista ja sitä leimaa kiireettömyys ja joustavuus. Pienessä ryhmässä pystytään arjen toiminnot huomioimaan yksilöllisesti lapsen iän ja tarpeen mukaan. Perhepäivähoito on tiiviissä yhteistyössä varahoidon ja päiväkodin kanssa. 2.4 Perhe- ja leikkitoiminta Päivähoidon perhe- ja leikkitoiminta on osa varhaiskasvatusta ja hyvä vaihtoehto lapselle, joka ei tarvitse päivähoitoa vaan säännöllistä ryhmätoimintaa. Keltinmäen alueen lastenkerhot toimivat kolmena päivänä viikossa Keltinmäen päiväkodissa tarjoten kerhotoimintaa 2-5 vuotiaille lapsille. Tavoitteena on luoda lämminhenkinen ilmapiiri, joka tukee lapsen yksilöllistä kasvua ja tarjoaa vanhemmille kasvatuskumppanuutta. Kerhojen toiminta noudattaa koulun lukuvuotta. Kerhossa perheen kanssa tehdään pienimuotoisempi tavoitteellinen varhaiskasvatussuunnitelma.

6 3. KASVATUSKUMPPANUUS JA PERHEEN TUKEMINEN 3.1 Hyvä alku päivähoidossa Varhaiskasvatuksen hyvään alkuun kuuluvat aloituskeskustelu ja tutustumiskäynnit. Aloituskeskustelu käydään joko lapsen kotona tai päiväkodissa ennen hoidon alkamista. Tällöin vanhemmat voivat kertoa omasta lapsestaan; miten nukkuu, ruokailee (allergiat), leikkii ja toimii toisten lasten kanssa. Lapselle tärkeät asiat sekä vanhempien ilot ja huolenaiheet välittyvät henkilökunnalle. Luottamus vanhempien ja henkilökunnan välillä on tärkeää. Aloituskeskustelu on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) Päiväkotiin tutustuessaan vanhemmat saavat tietoa mm. ryhmän henkilökunnasta, toiminnasta, tiloista ja tarvittavista varusteista. Myös lapsen mahdollista tuen tarpeista keskustellaan. Toivottavaa olisi, että lapsi voisi totutella päivähoitoon vähitellen. Tutustumiskäynneillä vanhemmat voivat aluksi olla mukana ja myöhemmin jättää lapsensa tutun aikuisen hoitoon lyhyeksi ajaksi. Hoidon alkaessa tehdään palvelusopimus. Sopimukseen kirjataan vanhempien yhteystiedot, varahakijat, allergiat ja muut lapsen hoitoon liittyvät asiat. Vanhemmat voivat täyttää Daisy Netin kautta samat tiedot perustietolomakkeelle Lapsen ja perheen kohtaaminen Lapsen ja perheen kohtaamisessa tärkeää on henkilökunnan aito kiinnostus uuteen asiakkaaseen, kuunnellen vanhempia ja lasta, oma ammatillisuus huomioon ottaen. Kohtaamiseen vaikuttavat sekä perheen että työntekijöiden arvot. Ensikontakti päiväkotiin ja ryhmään on herkkä hetki. Henkilökunnan tulee kunnioittaa perhettä ilman ennakkoasenteita ja perheen tulisi tuntea itsensä tasavertaiseksi kasvattajaksi sekä kokea, että päiväkoti hyväksyy erilaisuuden. Päiväkodin yleinen periaate on avoimuus ja luottamamuksen syntyminen perheeseen, yhteisten sopimusten tekeminen on vuoropuhelua vanhempien kanssa. Perheen ja lapsen päivittäinen kohtaaminen on hyvin tärkeää. Aamulla lasta tuotaessa päiväkotiin toivotaan, että vanhempi tuo lapsen sisälle ryhmään, jossa henkilökunta kirjaa lapsen läsnäolon Daisyn kautta. Lasta haettaessa korostuu henkilökunnan vastuu, jotta jokainen lapsi tulee huomioiduksi pois lähtiessään. Kohtaamiseen liittyy myös henkilökunnan vastuu kertoa lapsen päivästä. Päivittäisessä kohtaamisessa tärkeää ovat ilmeet ja eleet sekä palutteen anto ja sekä tapa, jolla lapsen päivästä kerrotaan.päivittäisestä kohtaamisesta tulisi jäädä hyvä mieli niin lapelle, vanhemmalle kuin henkilökunnalle. 3.3 Yhteisten pelisääntöjen rakentaminen Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on pääasiallinen kasvatusoikeus ja vastuu. Kasvatuskumppanuudessa varhaiskasvatuksen henkilöstö tukee vanhempien kasvatusvastuuta niin, että kummankin asiantuntemus yhdistyy tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Kasvatuskumppanuudessa korostuu kunnioitus ja tasa-arvoisuus. Turvalliseksi luoto ilmapiiri, yhteistyö ja hoitosuunnitelmien laatiminen ovat keskeisiä tekijöitä suunniteltaessa lapsen hyvää hoitopäivää luontevasti yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma(vasu) laaditaan yhdessä vanhempein kanssa kaikissa hoitomuodoissa. Pyrimme järjestämään tarvittaessa aikaa keskustelulle lapsen asioissa ja huolta herättävissä kysymyksissä vanhempien kanssa pitkin toimikautta. Kasvatuskumppanuus laajenee silloin, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea ja saa tukipalveluita eri palveluntuottajilta. Tiedottamisessa pyritään nopeuteen ja selkeyteen. Tiedottamisväylät ovat keskustelut, kirjeet, Daisy Net, ilmoitustaulu, sähköposti ja Jyväskylän kaupungin nettisivu

7 Perhepäivähoidossa hoitajan ja vanhempien välinen kasvatuskumppanuus luo perustan lapsen hoidolle ja kasvatukselle. Kumppanuus alkaa tutustumisesta, joka on osa päivähoidon aloitusta. Hoitosuhteen alussa perheen kanssa sovitaan palvelusopimuspalaveri, jossa vanhemmille kerrotaan perhepäivähoidon käytännöistä,varahoidosta, vasusta ja päivähoitosuhteeseen liittyvistä asioista. Hoitosuhteen aloitus toteutetaan lapsen tarpeet ja perheen toiveet huomioon ottaen. 3.4 Moniammatillinen yhteistyö Lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi päiväkoti tekee moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat päivähoidon työntekijät, neuvola, kuntoneuvola, sosiaalityö, psykologit, terapeutit, koulu ja maahanmuuttajapalvelut. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on taata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja tarvittaessa toimia ennaltaehkäisevästi riskitilanteisa mahdollisimman varhain. Lasta koskevaa verkostoyhteistyötä tehdään vanhempien suostumuksella.

8 LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI 4.1 Lapsen vasu Kasvatuskumppanuus perustuu yhteiseen tehtävään, jonka tavoitteena on lapsen hyvinvointi. Hyvinvoinnin turvaamiseksi lapselle laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) Lapsen vasun avulla opitaan tunteman lasta paremmin ja löydetään tapoja ohjata lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen vasu on prosessi, jota lapsi, hänen vanhempansa ja kasvattajat luovat yhdessä päivähoitovuosien ajan. Kasvatuskeskusteluissa ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa on mahdollista syventää yhteistä tietoa ja tuntemusta lapsesta. Vanhempien näkemykset lapsesta ovat arvokasta tietämystä, joka helpottaa kasvattajaa päivähoidossa toimimaan johdonmukaisesti, lasta kuullen ja ymmärtäen. Lapsen vasuasiakirjaan kirjataan lapselle tärkeitä kokemuksia, vahvuuksia, mielenkiinnon kohteita sekä hänelle asetettuja tavoitteita, toimintatapoja ja mahdollisia tukitoimia. Lapsi osallistuu suunnitelman tekoon kykyjensä mukaan. Lapsen vahvuudet ja kehityksen myönteiset puolet muodostavat lapsen yksilöllisen huomioinnin perustan. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa ja kehityksessä ilmenee huolenaiheita, niistä sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista keskustellaan vanhempien kanssa ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. 4.2 Varhainen tuki ja erityinen tuki Varhaiserityiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen yksilöllistä tukea ja toimintatapojen mukauttamista lapsen tarpeiden mukaan. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa ja ne kirjataan lapsen vasuun. Varhainen ja erityinen tuki perustuvat varhaiskasvatuksen hyvälle pedagogiselle perusosaamiselle, pyrimme tuomaan varhaiskasvatuksen erilaiset toimintatavat ja tukitoimet osaksi lapsen päivittäistä arkea. Toimintatavat ovat lapsen kehitystä tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä. Keltinmäen päiväkodissa on ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja, jonka tehtävänä on konsultoida ja tukea henkilökuntaa heidän kasvatustehtävässään. Erityislastentarhanopettaja tekee yhteistyötä jokaisen lapsiryhmän henkilökunnan kanssa ja tarvittaessa myös perheiden kanssa. Alueella on myös kiertävä erityislastentarhanopettaja, joka vastaa Kultalakin- ja Kultasiiven päiväkotien,perhepäivähoidon ja kerhotoiminnan erityisen tuen tarpeiden kartoittamisesta ja konsultoinnista. 4.3 Eri kieli- ja kulttuuriryhmät Maahanmuuttajataustaisen lasten määrä on kasvanut Keltinmäen alueen päiväkodeissa viime vuosina. Henkilökunta vastaa siitä, että lapsi ja perhe tulevat kuulluksi ja nähdyksi tasaarvoisesti läpsiryhmässä ja päiväkodissa eri kieli- ja kulttuuritaustat huomioiden. Henkilökunnalla on kokemusta eri kulttuurien kohtaamisesta. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien saamiseen maahanmuuttajataustainen lapsi tarvitsee mahdollisimman toimivaa suomen kieltä. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen kehitystä tuetaan kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa, joissa päiväkodin henkilökunta toimii kielen oppimisen mallina. Suomi toisena kielenä (S2)-opetus on osa päivähoidon hoito- ja kasvatushenkilöstön perustehtävää. Arjen toiminnassa annettavassa S2-opetuksessa korostuvat lapsen oma toimiminen, aikuisen antama malli ja toiminnan kielellistäminen. S2-opetusta toteutetaan päiväkotiryhmässä ryhmän ko-

9 koontumisissa, pienryhmätoiminnassa, yksilöohjauksena, vertaistuen ja suoran osallistumisen kautta. Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeidensa, persoonallisuutensa ja perhekulttuurinsa mukaisesti. Hän kokee olevansa tasa-arvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. Päiväkodeissa on mamu -yhdyshenkilö, joka osallistuu tapaamisiin muiden Jyväskylän kaupungin päiväkotien mamu -yhdyshenkilöiden kanssa. Mamuverkoston kautta saa uutta ajankohtaista tietoa eri kieli- ja kulttuuritaustaisiin lapsiin ja perheisiin liittyvistä asioista ja saatavilla olevista palveluista.

10 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ALUEELLA 5.1 Pienryhmätoiminta Pienryhmätoiminnan avulla varmistetaan lapsilähtöinen toimintatapa. Menetelmä mahdollistaa lapsen kohtaamisen, lapsen yksilöllisen oppimisen, hyvän lapsituntemuksen ja vuorovaikutuksen lapsen kanssa. Pienryhmät muodostetaan lapsihavainnoinnin, lapsen kehityksen ja tarpeen mukaan. Päiväkodissamme on toteutettu vuorovaikutusleikkiryhmiä, kieliryhmiä maahanmuuttajalapsille, kilikerhoja, hali-nalle-ryhmiä, S2-opetusta ja KKK harjoitusta yksilö ja ryhmätasolla. Pienryhmässä lapsen omat mielipiteet ja ajatukset tulevat hyvin esille, keskittymiskyky paranee, itsetunto vahvistuu, lapsen oma kulttuuri tulee paremmin esille ja lapsen erityistarpeet pystytään ottamaan yksilöllisesti huomioon. Pienryhmätoiminta ja porrastaminen luovat kiireettömän ja rauhallisemman kasvatusilmapiirin. Kasvattayhteisöltä pienryhmätoiminta edellyttää sitoutumista, hyvää työjärjestelyiden suunnittelua ja ennakointia. 5.2 Arkielämän taidot Arkielämän taitojen hallinnassa pidämme tärkeinä seuraavia asioita; oman toiminnan halinta ja ohjaus hyvät tavat, yhteisten sopimusten noudattaminen, oikea-väärä, itsensä ja toisten kunnioittaminen annettujen ohjeiden noudattaminen syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen: looginen toiminta omatoimisuus;itsenäisyys; itseluottamus omaan ajatteluun, havaintojen tekoon ja omiin valintoihin ohjaaminen ja kannustaminen Kaikissa em. huomioidaan ikä ja kehitystaso. Lapsi saa toimia omien taitojensa mukaisesti.

11 4. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ALUEELLA 6.1 Esiopetuksen toteuttaminen yksiköissä Keltinmäen alueella esiopetusta annetaan Keltinmäen, Kultalakin ja Kultasiiven päiväkodeissa. Esiopetusaika on maanantaista perjantaihin klo 8:00-12:00, poislukien koulujen loma-ajat. Esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallista esiopetuksen perusteita.esiopetus suunnitellaan vuosittain ryhmän ja lapsen yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Esiopetusvuoden alussa lapselle tehdään vanhempein kanssa esiopetuksen oppimissuunnitelma, johon yhdessä sovitaan lapsen tavoitteet esikouluvuodelle. Keväällä käydään vastaavasti arviointikeskustelu yhdessä. Esiopetus tapahtuu pääsääntöisesti pienryhmässä. Toiminnassa painottuvat leikki, leikin kautta oppiminen ja tutkiminen,ohjaus omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen sekä itsetunnon vahvistaminen rohkaisun ja myönteisten kokemusten kautta. Esiopetuksessa lapsi otetaan mukaan suunnittelemaan esiopetuksen sisältöjä ja toimintaa. Tärkeitä tavoitteita esiopetuksessa ovat arkieläman taidot, yhteisöllisyys, monilukutaito, liikunta, sadut, osallisuuden kokemus lapsella ja viestintätekniiikka. Kaikki päiväkodit Keltinmäessä tekevät moniammatillista verkostyötä reittikartta, oppilashuolto ym. yhteistyötä lähimpien koulujen kanssa. 6.2 Oppilashuoltotyö Keltinmäen alueen esiopetuksen oppilashuoltoa ohjaavat Jyväskylän esiopetussuunnitelma ja Jyväskylän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Päiväkodin johtaja on oppilashuollon vastuuhenkilö. Oppilashuolto koskee esiopetusikäistä lasta. Esiopetuksen oppilashuollon yleisinä tavoitteina on edistää lapsen terveyttä ja hyvinvointia sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen tulee saada tarvitsemansa tuki heti. Toimintakulttuureissa ja tavoissa toimia painotetaan ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä. Yheisöllinen oppilashuolto kuuluu jokaiselle lapselle. Koko päiväkodin ja oppilashuollon henkilöstö osallistuu sen toteuttamiseen. Tavoitteena on edistää oppimista, hyvinvointia, terveyttä, vuorovaikutusta ja vastuullisuutta. Lisäksi kiinnitetään huomio ympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen. Yksilökohtainen oppilashuolto sisältää neuvolan, psykologin ja kuraattorin palvelut. Tarvittaessa kokoontuu yksittäisen lapsen asioissa moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Siihen osallistuvat vanhemmat, esiopetusryhmän työntekijät, erityislastentarhanopettaja ja psykologi sekä tarpeen mukaan kuraattori, puhe- ja toimintaterapeutti tai muu sosiaali- terveydenhuollon ammattihenkilö. Lapselle laaditaan tällöin lapsikohtainen opilashuoltokertomus. Keltinmäen alueen yhteistä oppilashuoltosuunnitelmaa aletaan työstämään v Vanhemmat saavat oppilashuollosta lisää tietoa Jyväskylän kaupungin internet-sivuilta, tiedotteista ja päiväkodista.

12 5. TOIMINNAN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI 7.1 Arvioinnin suunnittelun lähtökohdat Päiväkodin ja perhepäivähoidon toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja arviointi toteutetaan säännöllisesti suunnitteluiltojen ja päivien avulla. Ryhmien omien tiimipalavereiden ja suunnitteluiltojen kautta suunnitelmat tarkentuvat ryhmä- ja lapsikohtaisiksi. Lapsen yksilöllinen havainnointi on suunnittelun lähtökohta ja yhdessä vanhempein kanssa käytävät vasukeskustelut anatavat pohjan toiminnan tarkempaan suunnitteluun. Lapsen osallisuuden lisäämistä ja lapsen äänen kuulemista toiminnan sisältöjen suunnittelussa pidetään tärkeänä. Kehitys- ja tiimikeskusteluiden kautta henkilöstö arvioi omaa ammatillista osaamistaan ja haasteita, koulutustarpeita jne. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan säännöllisesti ja niiden kautta tuleva palaute toimii myös kehittämisen välinee