KOTALAMMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOTALAMMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1. KOTALAMMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT KUVAUS YKSIKÖSTÄ JA SEN TARJOAMISTA PALVELUISTA PÄIVÄKODIN RAKENTEELLINEN PALVELUTOIMINTA PERHEPÄIVÄHOITO PERHE- JA LEIKKITOIMINTA HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOSSA LAPSEN JA PERHEEN KOHTAAMINEN LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI LAPSEN VASU VARHAINEN TUKI ERITYINEN TUKI ERI KIELI-JA KULTTUURIRYHMÄT KASVATUSKUMPPANUUS JA PERHEEN TUKEMINEN YHTEISTEN PELISÄÄNTÖJEN RAKENTAMINEN MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN YKSIKÖSSÄ PIENRYHMÄTOIMINTA ARKIELÄMÄN TAIDOT ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN YKSIKÖSSÄ TOIMINNAN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

3 1. KOTALAMMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNI- TELMA 1.1 Päiväkodin arvot Kasvattajayhteisön ilmapiirin arvoina ovat erilaisuuden hyväksyminen ja avoimuus. Työyhteisön toimivuuden tavoitteina ovat tasavertaisuus ja vastuullisuus: yhteistyö nähdään voimavarana. 1.2 Päiväkodin toiminta-ajatus ja visio Tavoitteenamme on tukea yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Osaava henkilökunta tarjoaa ajanmukaista ja tasokasta päivähoitopalvelua perheille. 1.3 Varhaiskasvatussuunnitelmaa ohjaavat asiakirjat Yksikön oman varhaiskasvatussuunnitelman taustalla on Jyväskylän kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma, jossa määritellään päivähoitopalveluiden yhteinen visio, toiminta-ajatus ja strategiset teemat. Kunnan vasu pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Valtakunnallinen, kunnallinen ja yksikön oma varhaiskasvatussuunnitelma muodostavat prosessimaisen kokonaisuuden.

4 2. KUVAUS YKSIKÖSTÄ JA SEN TARJOAMISTA PALVELUISTA 2.1 RAKENTEELLINEN PALVELUTOIMINTA Rakenteellisen palvelutoiminnan muodostavat Kotalammen, Kultalakin päiväkodit, Mäyrämäen, Mustalammen ja Keltinmäen perhepäiväkodit. Kotalammen päiväkodin kautta hoidetaan kaikki alueen asiakasohjaus vapautuviin hoitopaikkoihin. Kotalammen päiväkodissa toimivat seuraavat lapsiryhmät: Ulpukat 1-2v. 12 hoitopaikkaa Rentukat 3-4v. 17 hoitopaikkaa Vehkat 3-6v. 12 hoitopaikkaa Suopursut esiopetus 21 hoitopaikkaa Yhteensä 62 hoitopaikkaa Kultalakin päiväkoti Menninkäiset 28 hoitopaikkaa. Kultalakin päiväkodilla on oma varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäperhepäivähoito 8 hoitopaikkaa 2.2 Perhepäivähoito Keltinmäen, Mäyrämäen ja Mustalammen alueen perhepäivähoitokodeissa on n. 40 hoitopaikkaa. Perhepäivähoitajalta voidaan varata neljä kokopäiväistä hoitopaikkaa ja yksi puolipäiväpaikka esikoululaiselle. Perhepäivähoito on erityisesti pienten lasten kodinomainen kasvuympäristö, joka toimii samalla lapsilähtöisenä oppimisympäristönä. Perhepäivähoidon tavoitteena on huomioida lapsi yksilöllisesti turvallisessa ja rauhallisessa ilmapiirissä. Yhteistyö perheiden kanssa on hyvin luontevaa perhepäivähoidon omaleimaisuuden vuoksi. Parhaimmillaan kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät kahden tärkeän tahon, vanhempien ja perhepäivähoitajan tiedot ja kokemukset. Perhepäivähoito toiminnan peruspilareita ovat hyvä perushoito, säännöllinen päivärytmi, leikki, liikunta ja vertaistoiminta. Toiminta on tavoitteellista ja sitä leimaa kiireettömyys ja joustavuus. Pienessä ryhmässä pystytään arjen toiminnot huomioimaan yksilöllisesti lapsen iän ja tarpeen mukaan. 2.3 Perhe- ja leikkitoiminta Päivähoidon perhe- ja leikkitoiminta on osa varhaiskasvatusta ja hyvä vaihtoehto lapselle, joka ei tarvitse päivähoitoa vaan muuta säännöllistä ryhmätoimintaa. Keltinmäen alueen lastenkerhot toimivat kolmena päivänä viikossa Kotalammen päiväkodissa. Tavoitteena on luoda lämminhenkinen ilmapiiri, joka tukee lapsen yksilöllistä kasvua ja tarjoaa vanhemmille kasvatuskumppanuutta. Kerhojen toiminta noudattaa koulun lukuvuotta. Kerhossa perheen kanssa tehdään pienimuotoisempi tavoitteellinen varhaiskasvatussuunnitelma.

5 3. HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOSSA 3.1 Lapsen ja perheen kohtaaminen Perheen ensimmäinen kontakti päiväkotiin syntyy päivähoitopaikan hakuprosessin myötä. Johtaja on yhteydessä perheeseen päivähoitopaikan myöntämisessä ja hän sopii lapsen ja perheen tutustumisesta yhdessä ryhmän henkilökunnan kanssa. Tutustumiskäynti ja aloituskeskustelu tapahtuvat yleensä muutama päivä ennen lapsen päivähoidon aloitusta. Kun kasvattajat ovat tutustuneet perheeseen ennen varsinaista päivähoidon aloitusta aikuisten välinen hyvä suhde saa lapsen tuntemaan turvallisuutta uudessa tilanteessa. Aloituskeskustelun ja yhteydessä sovitaan lapsen tutustumiskäynneistä. Aloituskeskustelussa täytetään palvelusopimus, sopimukseen kirjataan lapsen hoitoon liittyviä tietoja. Samalla vanhemmat saavat kertoa lapsen arjesta ja mahdollisesti tarvittavista tukitoimista sekä yhteisistä sopimuksista lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyen. Henkilökunta kertoo käytössä olevasta lääkehoitosopimuksesta sekä tietojen muutoskaavakkeesta. Aloituskeskustelu on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapsi voi totutella päivähoitopaikkaan vähitellen ennen varsinaisen hoidon alkamista. Vanhemmat voivat joko olla mukana tai jättää lapsen pieneksi ajaksi päivähoitopaikkaan. Lapsen ja perheen kohtaamisessa tärkeää on henkilökunnan aito kiinnostus uuteen asiakkaaseen, kuunnellen vanhempia ja lasta, oma ammatillisuus huomioon ottaen. Kohtaamiseen vaikuttavat sekä perheen että työntekijöiden arvot. Ensikontakti päiväkotiin ja ryhmään on herkkä hetki. Henkilökunnan tulee kunnioittaa perhettä ilman ennakkoasenteita ja perheen tulisi tuntea itsensä tasavertaiseksi kasvattajaksi sekä kokea, että päiväkoti hyväksyy erilaisuuden. Päiväkodin yleinen periaate on avoimuus ja luottamuksen syntyminen perheeseen koetaan tärkeäksi. Yhteisten sopimusten tekeminen on vuoropuhelua vanhempien kanssa. Perheen ja lapsen päivittäinen kohtaaminen on hyvin tärkeää. Aamulla lasta tuotaessa päiväkotiin toivotaan, että vanhempi tuo lapsen sisälle ryhmään, jossa henkilökunta ottaa lapsen vastaan huomioimalla lapsen ja vanhemman. Lasta haettaessa henkilökunnan vastuu korostuu, jotta jokainen lapsi tulee huomioiduksi pois lähtiessään. Kohtaamiseen liittyy myös henkilökunnan vastuu kertoa lapsen päivästä. Päivittäisessä kohtaamisessa tärkeää ovat ilmeet ja eleet sekä palautteen anto sekä tapa, jolla lapsen päivästä kerrotaan. Päivittäisestä kohtaamisesta tulisi jäädä hyvä mieli niin lapselle, vanhemmalle kuin henkilökunnallekin.

6 4. LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI 4.1 Lapsen vasu Kasvatuskumppanuus perustuu yhteiseen tehtävään, jonka tavoitteena on lapsen hyvinvointi. Hyvinvoinnin turvaamiseksi lapselle laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma(lapsen vasu). Lapsen vasun avulla opitaan tuntemaan lasta paremmin ja löydetään tapoja ohjata lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen vasu on prosessi, jota lapsi, hänen vanhempansa ja kasvattajat luovat yhdessä päivähoitovuosien ajan. Kasvatuskeskusteluissa ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa on mahdollista syventää yhteistä tietoa ja tuntemusta lapsesta. Vanhempien näkemykset lapsesta ovat arvokasta tietämystä, joka helpottaa kasvattajaa päivähoidossa toimimaan johdonmukaisesti, lasta kuullen ja ymmärtäen. Lapsen vasu-asiakirjaan kirjataan lapselle tärkeitä kokemuksia, vahvuuksia, mielenkiinnon kohteita sekä hänelle asetettuja yksilöllisiä tavoitteita, toimintatapoja ja mahdollisia tukitoimia. Lapsi osallistuu suunnitelman laadintaan kykyjensä mukaan. Lapsen vahvuudet ja kehityksen myönteiset puolet muodostavat lapsen yksilöllisen huomioinnin perustan. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa ja kehityksessä ilmenee huolenaiheita, niistä sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista keskustellaan vanhempien kanssa ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sisältää esiopetussuunnitelman, tarvittaessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman sekä maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumissuunnitelman. 4.2 Varhainen tuki Lapsen tuen tarvetta arvioidaan alusta asti yhdessä vanhempien kanssa. Varhainen tuki on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää, ennaltaehkäisevää toimintaa. Heti, kun lapsen tarvitsema tuki havaitaan, ryhdytään tarvittaviin tukitoimiin. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. 4.3 Erityinen tuki Erityinen tuki perustuu varhaiskasvatuksen hyvälle perusosaamiselle. Keskeisiä arjen kuntouttavia elementtejä ovat struktuuri, ryhmätoiminta, hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen ja kehityksen eri osa-alueiden tukeminen. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä lapsen itsetunnon vahvistamisella. 4.4 Eri kieli- ja kulttuuriryhmät Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä Kotalammen päiväkodissa on kasvanut viime vuosina. Henkilökunta vastaa siitä, että lapsi ja perhe tulevat kuulluksi ja nähdyksi tasa-arvoisesti lapsiryhmässä ja päiväkodissa eri kieli- ja kulttuuritaustat huomioiden. Henkilökunnalla on kokemusta eri kulttuurien kohtaamisesta. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien saamiseen maahanmuuttajataustainen lapsi tarvitsee mahdollisimman toimivaa suomen kieltä. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen kehitystä tuetaan kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa, joissa päiväkodin henkilökunta toimii kielen oppimisen mallina. Suomi toisen kiele-

7 nä(s2)-opetus on osa päivähoidon hoito- ja kasvatushenkilöstön perustehtävää. Arjen toiminnassa annettavassa S2-opetuksessa korostuvat lapsen oma toimiminen, aikuisen antama malli ja toiminnan kielellistäminen. S2 opetusta toteutetaan päiväkotiryhmässä ryhmän kokoontumisissa, pienryhmätoiminnassa, yksilöohjauksena, vertaistuen ja suoran osallistumisen kautta. Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeidensa, persoonallisuutensa ja perhekulttuurinsa mukaisesti. Hän kokee olevansa tasa-arvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. Kotalammen päiväkodissa on mamu - yhdyshenkilö, joka osallistuu tapaamisiin muiden Jyväskylän kaupungin päiväkotien mamu - yhdyshenkilöiden kanssa. Tapaamisilla saa uutta ajankohtaista tietoa eri kieli- ja kulttuuritaustaisiin lapsiin ja perheisiin liittyvistä asioista ja saatavilla olevista palveluista. 5. KASVATUSKUMPPANUUS JA PERHEEN TUKEMINEN 5.1 Yhteisten pelisääntöjen rakentaminen Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on pääasiallinen kasvatusoikeus ja -vastuu. Kasvatuskumppanuudessa varhaiskasvatuksen henkilöstö tukee vanhempien kasvatusvastuuta niin, että kummankin asiantuntemus yhdistyy tasavertaisessa vuorovaikutuksessa Kasvatuskumppanuudessa korostuu kunnioitus ja tasa-arvoisuus. Turvalliseksi luoto ilmapiiri, yhteistyö ja hoitosuunnitelmien laatiminen ovat keskeisiä tekijöitä suunniteltaessa lapsen hyvää hoitopäivää luontevasti yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kaikissa hoitomuodoissa. Pyrimme järjestämään tarvittaessa aikaa keskustelulle lapsen asioissa ja huolta herättävissä kysymyksissä vanhempien kanssa pitkin toimivuotta. Kasvatuskumppanuus laajenee silloin, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea ja saa tukipalveluita eri palveluntuottajilta. Tiedottamisessa pyritään nopeuteen ja selkeyteen. Tiedottamisväylät ovat keskustelut, kirjeet, ilmoitustaulu, sähköposti ja Jyväskylän kaupungin nettisivu ( Hoitosuhteen alussa perheiden kanssa tehdään palvelusopimus, jossa käydään yhdessä yhteistyö- ja lupakäytännöt. Palvelusopimusta päivitetään vuoden aikana muutostietolomakkeen avulla. Perhepäivähoidossa hoitajan ja vanhempien välinen kasvatuskumppanuus luo perustan lapsen hoidolle ja kasvatukselle. Kumppanuus alkaa tutustumisesta, joka on osa päivähoidon aloitusta. Hoitosuhteen alussa perheen kanssa sovitaan palvelusopimuspalaveri, jossa vanhemmille kerrotaan perhepäivähoidon käytännöistä, varahoidosta, vasusta ja päivähoitosuhteeseen liittyvistä asioista. Hoitosuhteen aloitus toteutetaan lapsen tarpeet ja perheen toiveet huomioon ottaen. 5.2 Moniammatillinen yhteistyö Lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi päiväkoti tekee moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat päivähoidon työntekijät, neuvola, kuntoneuvola, sosiaalityö, psykologit, terapeutit, opetustoimi ja maahanmuuttajapalvelut. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on taata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja tarvittaessa toimia ennaltaehkäisevästi riskitilanteissa mahdollisimman varhain. Lasta koskevaa verkostoyhteistyötä tehdään vanhempien suostumuksella.

8 6. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN YKSIKÖSSÄ 6.1 Pienryhmätoiminta Pienryhmätoiminnan avulla varmistetaan lapsilähtöinen toimintatapa. Menetelmä mahdollistaa lapsen kohtaamisen, lapsen yksilöllisen oppimisen, hyvän lapsituntemuksen ja vuorovaikutuksen lapsen kanssa. Pienryhmät muodostetaan lapsihavainnoinnin, lapsen kehityksen ja tarpeen mukaan. Päiväkodissamme on toteutettu vuorovaikutusleikkiryhmiä, kieliryhmiä maahanmuuttajataustaisille lapsille, kilikerhoja, hali-nalle ryhmiä, S2-opetusta ja KKK harjoitusta yksilö ja ryhmätasolla. Pienryhmässä lapsen omat mielipiteet ja ajatukset tulevat hyvin esille, keskittymiskyky paranee, itsetunto vahvistuu, lapsen oma kulttuuri tulee paremmin esille ja lapsen eritystarpeet pystytään ottamaan yksilöllisesti huomioon. Pienryhmätoiminta ja porrastaminen luovat kiireettömän ja rauhallisemman kasvatusilmapiirin. Kasvattajayhteisöltä pienryhmätoiminta edellyttää sitoutumista, hyvää työjärjestelyiden suunnittelua ja ennakointia. 6.2 Arkielämän taidot Arkielämän taitojen hallinnassa pidämme tärkeinä seuraavia asioita. * oman toiminnan hallinta ja ohjaus * hyvät tavat, yhteisten sopimusten noudattaminen, oikea-väärä, itsensä ja toisten kunnioittaminen * annettujen ohjeiden mukaan toimiminen * syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen; looginen toiminta * omatoimisuus; itsenäisyys; itseluottamus * omaan ajatteluun, havaintojen tekoon ja omiin valintoihin ohjaamien ja kannustaminen Kaikissa em. huomioidaan ikä ja kehitystaso. Lapsi saa toimia omien taitojensa mukaisesti. 6.3 Esiopetuksen toteuttaminen yksikössä Kotalammen päiväkodissa esiopetusta annetaan Suopursujen kokopäiväryhmässä (21 lasta) sekä tarpeen mukaan Vehkojen pienryhmässä (12 lasta). Esiopetusaika on säännöllisesti klo Esiopetuksessa noudatetaan Jyväskylän esiopetussuunnitelmaa (2010), joka pohjautuu valtakunnalliseen esiopetuksen perusteisiin (2010). Esiopetus suunnitellaan vuosittain ryhmän ja lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Suunnittelun välineenä käytetään mm. lapsen VA- SUa ja Eskarin arki materiaalia. Esiopetus tapahtuu pääsääntöisesti kiinteissä ja vaihtelevissa pienryhmissä, jolloin lasten tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Toiminnassa painottuvat ohjaus omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen, sekä itsetunnon vahvistaminen rohkaisun ja myönteisten kokemusten kautta. Esiopetuksessa hyödynnetään laajaa moniammatillista yhteistyöverkkoa sekä esiopetusvuotta että saumatonta koulun aloitusta varten.

9 7. TOIMINNAN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI 7.1 Arvioinnin ja suunnittelun lähtökohdat Päiväkodin toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja arviointi toteutetaan säännöllisesti suunnitteluiltojen ja -päivien avulla. Ryhmien omien tiimipalavereiden ja suunnitteluiltojen kautta suunnitelmat tarkentuvat ryhmä- ja lapsikohtaisiksi. Lapsen yksilöllinen havainnointi on suunnittelun lähtökohta ja yhdessä vanhempien kanssa käytävät vasukeskustelut antavat pohjan toiminnan tarkempaan suunnitteluun. Lapsen osallisuuden lisäämistä ja lapsen äänen kuulemista toiminnan sisältöjen suunnittelussa pidetään tärkeänä. Kehitys- ja tiimikeskusteluiden kautta henkilöstö arvioi omaa ammatillista osaamistaan ja haasteita, koulutustarpeita jne. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan säännöllisesti ja niiden kautta tuleva palaute toimii myös kehittämisen välineenä. Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoitopalvelut Kotalammen päiväkoti Haperontie Jyväskylä