Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto Suomea edustaa lokakuun yleisten asioiden neuvostossa ulkoasiainministeri Timo Soini. Neuvostossa keskustellaan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista puheenjohtajan laatiman tilannekatsauksen pohjalta. Väliarvioinnista on määrä sopia vuoden loppuun mennessä. Suomi suhtautuu periaatteessa myönteisesti tavoitteisiin joustavuuden lisäämiseksi esimerkiksi muuttoliikkeen aiheuttamiin menoihin vastaamiseksi. Lisärahoitusesityksissä tulee aina selvittää mahdollisimman pitkälle rahoituksen uudelleen kohdentamisen mahdollisuudet ja huolehtia siitä, että lisärahoitus toteutetaan rahoituskehyksen kokonaistasoa kasvattamatta. Toisena pääaiheena on lokakuun Eurooppa-neuvoston valmistelu. Neuvosto käy keskustelun Eurooppa-neuvoston päätösluonnoksesta. Suomi pitää tärkeänä, että syksyn Eurooppa-neuvostoissa tehdään työtä Bratislavan epävirallisessa päämieskokouksessa esillä olleen etenemissuunnitelman hengessä ja että EU:n kehittämistä jatketaan tavalla, joka varmistaa unionin yhtenäisyyttä. EU:n turvapaikkapolitiikkaa ja muita muuttoliikettä koskevia järjestelyitä tulee kehittää yhtenä kokonaisuutena. Suomen näkemyksen mukaan Eurooppa-neuvoston tulee antaa vahva viesti siitä, miten meneillään olevia vapaakauppaneuvotteluja jatketaan. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus allekirjoitetaan lokakuussa 2016 ja että sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti mahdollisimman pian allekirjoituksen ja Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen. Suomi pitää tärkeänä, että Syyria tulee vahvasti esiin Venäjä-keskustelussa. Lisäksi puheenjohtaja tiedottaa seuraavista askeleista parempaa sääntelyä koskevan toimielinten välisen sopimuksen toimeenpanemiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että neuvosto vaikuttaa täysipainoisesti toimielinten yhteisen julistuksen valmisteluun ja sisältöön.

2 Asialista: 2(21) Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi s. 3 =Tilannekatsaus A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat Päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi istuntojaksoillaan Strasbourgissa syyskuuta ja lokakuuta 2016 s ja 21. lokakuuta 2016 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelu s. 14 =Ehdotus päätelmiksi Toimielinten välinen sopimus täytäntöönpano s. 17 =Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Muut asiat

3 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM BO Kulmala Vesa(VM) (21) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi ja puheenjohtajan tilannekuvaraportti Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) n:o 1311/2013 artiklan 2 mukaan komissio esittää vuoden 2016 loppuun mennessä arvioinnin rahoituskehyksen toiminnasta ottaen huomioon EU-alueen taloudellinen kehitys sekä viimeisimmät makrotalousennusteet. Komission tiedonanto monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinniksi Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio (COM (2016) 603 final) julkaistiin Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi-esitys esiteltiin yleisten asioiden neuvostossa Asiasta keskustellaan yleisten asioiden neuvostossa myös ja Yleisten asioiden neuvoston kokouksessa käydään keskustelua puheenjohtajan laatiman tilannekuvaraportin pohjalta. Raporttia on valmisteltu erikseen komission tiedonantoa käsittelemään perustetussa puheenjohtajan ystävät -ryhmässä sekä Coreper II-kokouksessa Komission tavoitteena on saada väliarviosta yhteisymmärrys ja siihen liittyvät lainsäädäntöesitykset hyväksytyiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Varainhoito- ja sektorirahastokohtaisiin asetuksiin liittyvät muutosesitykset olisi tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 alusta. Suomen yksityiskohtaiset kannat komission tiedonantoon rahoituskehyksen väliarvioinniksi on selostettu E-kirjeessä E 91/2016 vp. Suomi tukee komission tiedonannossa esitettyjä keskeisiä prioriteettialoja. On selvää, että muuttoliike ja pakolaiskriisi asettavat Euroopan unionille ja jäsenvaltioille suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää määrätietoisia, vaikuttavia ja tehokkaasti toimeenpantavia EU-tason toimia kaikilla politiikkasektoreilla. Suomen mukaan yhtä tärkeää on panostaminen kasvun, työllisyyden ja investointien lisäämiseen Euroopassa.

4 Pääasiallinen sisältö 4(21) Suomelle on keskeistä, että joustavuuden lisääminen ei tarkoita lisärahoitusvaatimuksia jäsenmaille eikä budjetin koon tosiasiallista kasvattamista. Suomen mukaan lisärahoitusesityksissä tulee lisäksi aina selvittää mahdollisimman pitkälle rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet ja huolehtia siitä, että lisärahoitus toteutetaan rahoituskehyksen kokonaistasoa kasvattamatta. Suomen näkemyksen mukaan maksukattoon tulee sisällyttää myös kehysten ulkopuolisten erityisvälineiden maksut. Samalla on selvää, että rahoituskehysten sisällä maksukaton puitteissa, on oltava mahdollisuus vastata joustavasti ennakoimattomiin haasteisiin, kuten muuttoliike. Komission tiedonantoon ja sen yksityiskohtiin liittyy edelleen avoimia kysymyksiä muun muassa rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuuksista, esitettyjen lisärahoitustoimien välttämättömyydestä, joustovaran käyttöönottamisesta, esitettyjen toimien kokonaistaloudellisista vaikutuksista rahoituskehyskauden loppuun 2020 asti sekä eri lainsäädäntöehdotusten yhteisvaikutuksista ja käsittelyn aikatauluista Yleisesti Suomi tukee komission tavoitetta parantaa ja tehostaa unionin varojen käyttöä sekä talouden hoitoa kunnioittaen budjettiperiaatteita. Neuvoston puheenjohtajavaltio on laatinut tilannekuvaraportin tähän mennessä erillisessä komission tiedonantoa käsittelemään perustetussa puheenjohtajan ystävät -ryhmässä käydyistä keskusteluista. Tilannekuvaraportissa pyritään vetämään yhteen jäsenvaltioiden keskusteluissa esiin nostamat alustavat näkökannat komission tiedonantoon ja siihen sisältyviin ehdotuksiin. Keskustelua valmisteltiin myös Coreper II- kokouksessa 12.10, jossa keskustelua käytiin puheenjohtajan kysymysten pohjalta: Kysymykset Coreperille 1. Hyväksyvätkö jäsenmaat komission ehdottamien määrärahalisäysten, jotka ovat kokonaisuutena 6,3 miljardia euroa, suuruuden ja tarkoituksen, vai onko mailla eriäviä näkemyksiä näistä lisäyksistä? 2. Mitä jäsenmaat pitävät parhaimpana keinona rahoittaa esitetyt lisäykset? 3. Hyväksyvätkö jäsenmaat komission ehdotuksen uuden erityisvälineen, kuten Euroopan unionin kriisivaraus, luomisen ja sen rahoittamisen vapautetuista sitoumuksista? 4. Hyväksyvätkö jäsenmaat komission ehdottamat keskeisimmät muutokset MFFasetukseen joustovälineen ja hätäapuvarauksen koon kaksinkertaistamisesta sekä maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran rajoitusten poistamisesta? Ovatko jäsenmaat löytäneet muita keinoja parantaa rahoituskehyksen joustavuutta? 5. Hyväksyvätkö jäsenmaat komission ehdotuksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto päätöksen muuttamisesta siten, että vuonna 2014 käyttöön otettu määrä korvataan vuonna 2017 alkuperäisessä päätöksessä olleen aikataulun (vuosina ) sijaan?

5 Puheenjohtajan raportti 5(21) Tilannekuvaraportin pohjalta voidaan todeta käydyistä keskusteluista muun muassa seuraavaa: I. Yleiset huomiot Moni jäsenmaa toi esiin puutteellisen informaation koskien komission esityksen yksityiskohtia esimerkiksi lisärahoitusesitysten perusteista ja esitettyjen toimien kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Lukuisat jäsenmaat myös kyseenalaistivat prosessille asetetun tiukan aikataulun. Yleisesti jäsenmaat tukivat komissio esiintuomia poliittisia prioriteetteja, erityisesti koskien muuttoliikettä ja turvallisuutta. Joukko jäsenmaita alleviivasi uusien poliittisten painopisteiden yhteydessä tarvetta uudelleenpriorisointiin ja budjettineutraaleihin toimiin sekä sen merkittävyyttä, että kansallisille budjeteille ei luoda ylimääräistä painetta. Samat jäsenmaat korostivat myös voimakkaasti uusien prioriteettien rahoittamista uudelleenkohdennuksin sen sijaan, että varat otettaisiin olemassa olevista marginaaleista. Iso osa jäsenmaista korosti vahvasti, että keskustelu lisärahoituksesta ja joustavuuden lisäämisestä sekä erityisvälineiden maksumäärärahoista tulisi käydä yhtenä kokonaispakettina. Merkittävä osa jäsenmaista vaati, että rahoituskehysasetuksessa asetettuja määrärahakattoja kunnioitetaan Jäsenmaat jakautuivat kysymyksessä erityisvälineiden maksumäärärahojen paikasta kehyksen sisä- vai ulkopuolella: osa tuki komissio kantaa, että maksut tulisi olla kehyksen ulkopuolella; ja vastaavasti osa oli sillä kannalla, että erityisvälineiden maksut tulisi kuulua kehyksen sisäpuolelle Neuvoston oikeuspalvelu totesi, että sen näkemyksen mukaan komission esittämä tapa pyrkiä ratkaisemaan edellä mainittu kysymys lopullisesti ja yleisellä tasolla ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottopäätöstä muuttamalla, ei ole oikeudellisesti mahdollista. Kyseinen ratkaisu on kytketty rahoituskehysasetukseen ja voidaan ratkaista ainoastaan neuvoston yksimielisyydellä. II. Joustavuus Yleisesti jäsenmaat näkivät tervetulleina pyrkimykset parantaa nykyisen rahoituskehyksen joustavuutta, jotta varmistetaan EU-budjetin nopea sopeutuminen uusiin prioriteetteihin ja ennakoimattomiin tilanteisiin. Useat jäsenmaat korostivat, että joustavuuden lisäämiseksi on olemassa monia vaihtoehtoja, jotka voidaan toteuttaa määrärahakattoja kunnioittaen Euroopan unionin kriisivaraus Vaikka muutama jäsenmaa näki potentiaalia tutkia tarkemmin komission esitystä uudeksi Euroopan unionin kriisivaraukseksi ja sen rahoittamista vapautuneista sitoumuksista, iso osa jäsenmaista oli päinvastoin sitä mieltä, että kyseinen uusi instrumentti ei tarjoa mitään todennettua lisäarvoa jo olemassa oleviin nähden ja sellaisen luominen lisäisi nykyisen rahoituskehyksen monimutkaisuutta.

6 Osa jäsenmaista esitti myös periaatteellisen vastustuksensa esitykselle käyttää uudelleen vapautettuja sitoumuksia 6(21) III. Lisärahoitusesitykset ( top-ups ) Monet jäsenmaat ilmaisivat huolensa sille, että tässä vaiheessa ei ollut riittävää selvyyttä esitettyjen lisärahoitustoimien käytöstä, korostaen, että tämä oli merkittävä seikka arvioitaessa ko. ehdotuksia. Pieni osa jäsenmaista kannatti lisärahoitusesityksiä komission esitysten mukaisina. Merkittävä osa jäsenmaista kuitenkin toi esiin, että lisärahoitusesitykset ovat hyväksyttäviä vain jos ne rahoitetaan uudelleen kohdentamalla. Muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvien toimien vahvistaminen sai laajan kannatuksen. IV. Prosessi ja työskentelytavat Monet jäsenmaat korostivat, että perusteellinen keskustelu on tarpeellista ja välttämätöntä ja se täytyy priorisoida tärkeämmäksi kuin tiukat aikataulut. Nämä jäsenmaat olivat myös sitä mieltä, että rahoituskehyksen välitarkastelua ei tule linkittää muihin budjettineuvotteluihin. Jotkut jäsenmaat pitivät parempana, että rahoituskehyksen väliarviointiin perustettu Puheenjohtajan ystävät -ryhmä varmistaisi kaikkien väliarviopakettiin liittyvien ehdotusten yhteensovittamisen, ml. varainhoitoasetuksen ja monivuotisia ohjelmia koskevien 15 muuhun alakohtaisiin varainhoitosääntöihin (ns. Omnibus-paketti ) liittyvät ehdotukset. Tausta Komission tiedonanto monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinniksi Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio julkaistiin Kuten MFF-asetuksen 2 artiklassa edellytetään, komissio esittää kehyksen toiminnasta väliarvioinnin, jossa otetaan huomioon taloudellinen tilanne sekä viimeisimmät makrotalousennusteet. Se tarkastelee nykyisen rahoituskehyksen täytäntöönpanon keskeisiä osatekijöitä vuodesta Komission pyrkimys on aloitteella varmistaa se, että varoja osoitetaan painopisteisiin ja että kaikki toimet johtavat selkeisiin tuloksiin ja lisäarvoon. Komission tiedonannossa todetaan, että EU:n talousarviolla on kehitettävä kykyä tukea muuttovirtojen hallintaa ja pakolaisten suojelua ja kotouttamista sekä puututtava muuttoliikkeen perussyihin. Tämä on yksi komission arvioinnin mukana esitettävän säädösehdotuspaketin päätarkoituksista. Komissio pyrkii paketilla sekä tarjoamaan lisävaroja muuttoliike- ja turvallisuustoimiin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen sisällä että lisäämään sen joustoa ennakoimattomissa tilanteissa. Tiivistetysti komission esityksen pääkohdat voi jakaa kolmeen osaan: 1.) Määrälliset esitykset, rahoitusta määritellyille prioriteettialoille; 2.) Muutosesitykset talousarvion joustavuuden ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi varojen käyttöönotossa ja maksamisessa; 3.) Yksinkertaisemmat säännöt ja keskittyminen tuloksiin. 1. Määrälliset esitykset; rahoitusta määritellyille prioriteettialoille

7 7(21) Komissio ehdottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevalla kaudella käytetään uusia keinoja ja asetetaan saataville vielä 6,3 miljardia euroa niiden ohjelmien vahvistamiseksi tai jatkamiseksi, joilla on ollut suuri kysyntä ja joissa varat on hyödynnetty tehokkaasti työllisyyttä ja kasvua koskevan painopisteen saavuttamiseen, sekä sen varmistamiseksi, että Eurooppa pystyy tulevina vuosina vastamaan muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviin uusiin haasteisiin. Komissio ehdotuksen mukaan tämä jakautuisi 2,4 miljardia (noin 39 %) työllisyyteen ja kasvuun liittyviin toimiin ja 3,9 miljardia (noin 61 %) muuttoliikkeeseen ja maahanmuuton juurisyihin vaikuttaviin toimiin. Kokonaisuutena lisärahoitus (sitoumuksina noin 6,3 mrd) olisi tarkoitus rahoittaa pääosin käyttämättömistä marginaaleista v Muutosesitykset talousarvion joustavuuden ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi varojen käyttöönotossa ja maksamisessa Komission väliarvioinnissa esittämissä uusissa rahoitusaloitteissa hyödynnetään monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevaa budjetin liikkumavaraa. Komission mukaan ilman muutoksia nykyisiin asetuksiin tämä rajoittaisi talousarvion valmiutta reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin monivuotisen rahoituskehyksen loppuvuosina. Komissio esittää väliarvioinnissa muutoksia MFF-asetuksen muuttamiseksi, joilla lisätään budjetin joustavuutta, jota komission mukaan tarvitaan, että v on riittävää joustavuutta vastata odottamattomiin tarpeisiin. Komission tällä perusteella ehdottamat keskeisimmät muutokset MFF-asetukseen ovat erityisesti joustovälineen ja hätäapuvarauksen koon kaksinkertaistaminen, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran rajoitusten poistaminen, uusi erityisväline Euroopan unionin kriisivaraus sekä yksimielistä tulkintaa siitä, että erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksut ylittävät monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät. 3. Yksinkertaisemmat säännöt ja keskittyminen tuloksiin. Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointiin/tarkistukseen liittyy keskeisesti komission ehdotus varainhoitosääntöjen yksinkertaistamisesta. Tarkoituksena on tehdä yhdessä säädöksessä yleisten varainhoitosääntöjen kunnianhimoinen tarkistus sekä vastaavat muutokset myös monivuotisia ohjelmia koskevissa 15 muussa säädöksessä vahvistettuihin alakohtaisiin varainhoitosääntöihin. Sisällyttämällä alakohtaiset muutokset yhteen lainsäädäntöehdotukseen pyritään varmistamaan toiminnan johdonmukaisuus ja tehokas hyväksymisprosessi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 SEUT 312, erityinen lainsäätämisjärjestys, neuvoston yksimielisyys Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa asiaa valmistellaan parlamentin budjettivaliokunnassa. Yleisesittelijöinä toimivat Jan Olbrycht (EPP, PL) sekä Isabelle Thomas (S&D, FR).

8 Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely 8(21) Parlamentti on julkaissut 6. heinäkuuta 2016 päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa (P8_TA(2016)0309). EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Puheenjohtajan tilanneraportilla tai komission tiedonannolla ei sinänsä ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Komission tiedonannossa esittämät rahoitustoimet sekä tiedonannon toimeenpanoon liittyvät lainsäädännön muutosesitykset aiheuttaisivat kuitenkin toteutuessaan taloudellisia vaikutuksia EU-budjettiin ja Suomen EU-maksuun. Näitä vaikutuksia on arvioitu tarkemmin komission esityksestä erikseen laaditussa E-kirjeessä (E 91/2016 vp). Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission tiedonannossa mainittuja lainsäädäntöehdotuksia käsitellään omina kokonaisuuksinaan myöhemmin laadittavissa U-kirjelmissä. Doc /16 CADREFIN 85 POLGEN 118 FIN 629 (puheenjohtajan tilanneraportti) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO Vesa Kulmala, puh , vesa.kulmala@vm.fi VM/BO Seija Kivinen, puh seija.kivinen@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1479 Liitteet Viite

9 9(21) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Asia Euroopan parlamentin päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot istuntojaksoilla ja Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Yleisten asioiden neuvosto ottaa tiedoksi Euroopan parlamentin istuntojaksollaan ja tekemät päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot. Päätöslauselmat ovat asialistalla B-kohtana, jotta jäsenvaltiot voivat halutessaan kiinnittää erityistä huomiota joihinkin niistä. Näin tapahtuu kuitenkin harvoin. Esille nostetut päätöslauselmat liittyvät yleensä toimielinten välisiin suhteisiin, kohdistuvat johonkin jäsenvaltioon asiassa, joka ei kuulu unionin toimivaltaan, tai ovat muuten unionin kannalta merkittäviä. Unionin päätöksentekoprosesseihin liittyvät päätöslauselmat käsitellään asianmukaisella tavalla komissiossa ja neuvostossa. Suomen kanta Otetaan päätöslauselmat, päätökset ja lausunnot tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Tiistai 13. syyskuuta Strasbourg Koheesiopolitiikka ja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävät tutkimus- ja innovointistrategiat (RIS3) Euroopan alueellinen yhteistyö parhaat käytänteet ja innovatiiviset toimet Autoalan päästömittauksia käsittelevä tutkimus István Ujhelyin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö Rosario Crocettan erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskeva pyyntö Sotirios Zarianopoulosin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö EU:n ja Kiinan välinen sopimus Kroatian liittymisen johdosta ***

10 EU:n ja Uruguayn välinen sopimus Kroatian liittymisen johdosta *** Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen Lazaros Stavrou Lazarou Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen João Figueiredo Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen Leo Brincat Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***II Maakaasun ja sähkön hintoja koskevat tilastot ***I Kohti energiamarkkinoiden uutta rakennetta Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU:n strategia Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Alppien aluetta koskeva EU:n strategia EU:n Afrikka-hätärahasto: kehitysapuun ja humanitaariseen apuun liittyvät vaikutukset Työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luominen 10(21) Keskiviikko 14. syyskuuta Strasbourg EU:n ja Sveitsin väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen liitettävä pöytäkirja (Kroatian liittyminen) *** Kasvua ja työllisyyttä käsittelevä sosiaalialan kolmikantahuippukokous *** Sisävesialusten tekniset vaatimukset ***II EU:n ja SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden välinen talouskumppanuussopimus *** Kalastusalan työtä koskevan yleissopimuksen täytäntöönpano Puolan viimeaikaiset tapahtumat ja niiden vaikutus Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin EU:n suhteet Tunisiaan nykyisessä alueellisessa tilanteessa Sosiaalinen polkumyynti EU:ssa Delegoidun säädöksen vastustaminen: paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskevat avaintietoasiakirjat Torstai 15. syyskuuta Strasbourg Uuden komission jäsenen nimittäminen Filippiinit Somalia Zimbabwe Matkustusasiakirja laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista varten ***I

11 Arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkaistava esite ***I Turvapaikkajärjestelmä: Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavat väliaikaiset toimenpiteet * Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat * Johannesburgissa järjestettävän CITES COP17 -kokouksen tärkeimmät tavoitteet Postipalveludirektiivin soveltaminen Pk-yritysten rahoituksen saatavuus ja pk-yritysten rahoituksen monimuotoisuuden lisääminen pääomamarkkinaunionissa Paras tapa hyödyntää pk-yritysten mahdollisuudet työpaikkojen luontiin Yhdenvertaista kohtelua työssä koskevan direktiivin soveltaminen Euroopan globalisaatiorahaston toiminta, vaikutus ja lisäarvo Tarkistusten hyväksyminen komission ehdotukseen (työjärjestyksen 61 artiklan 2 kohdan tulkinta) Tiistai 4. lokakuuta Strasbourg Ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekeminen Euroopan unionin puolesta *** Giorgos Grammatikakisin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto tuen antamiseksi Kreikalle marraskuussa 2015 Joonian saarilla tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: EGF/2016/001 FI/Microsoft Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2016/002 SE/Ericsson Oikeusapu rikoksesta epäillyille ja syytetyille rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille ***I Tiettyjen sellaisten tavaroiden kauppa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun vastaavanlaiseen kohteluun tai rankaisemiseen ***I Kiinan ja Europolin välinen strategista yhteistyötä koskeva sopimus * AKT-maiden ja EU:n suhteiden tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen Keskiviikko 5. lokakuuta Strasbourg 11(21) Perun liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta * Kazakstanin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta * Korean liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta * Maailman ravitsemus- ja elintarviketurvaa koskevat globaalit tavoitteet ja unionin sitoumukset Euroopan syyttäjänvirasto ja Eurojust

12 12(21) Viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tullut tarve eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan Torstai 6. lokakuuta Strasbourg Ruanda ja Victoire Ingabiren tapaus Sudan Thaimaa ja erityisesti Andy Hallin tapaus Kansainväliset tilinpäätösstandardit: IFRS 9 Syyrian tilanne Vuonna 2016 Marrakeshissa Marokossa järjestettävä YK:n ilmastonmuutoskokous (COP 22) Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista annetun asetuksen täytäntöönpano Unionin lainsäädännön soveltamisen valvonta: vuosikertomus 2014 Geneettisesti muunnetun maissin Bt11 siementen saattaminen markkinoille Geneettisesti muunnetun maissin 1507 siementen saattaminen markkinoille Geneettisesti muunnetun maissin MON 810 siementen luvan uusiminen Geneettisesti muunnetusta maissista MON 810 valmistettujen tuotteiden luvan uusiminen Geneettisesti muunnetun puuvillan MON saattaminen markkinoille EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Täysistunnot ja Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat

13 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 13(21) Heli Siivola (VNEUS), EUTORI-tunnus Liitteet Viite

14 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Eteläpää Mari(VNK) (21) Asia YAN; Lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnos Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta YAN käy keskustelun toisesta päätelmäluonnoksesta Suomi pitää tärkeänä, että syksyn Eurooppa-neuvostoissa tehdään työtä Bratislavan epävirallisessa päämieskokouksessa esillä olleen etenemissuunnitelman hengessä ja että EU:n kehittämistä jatketaan tavalla, joka varmistaa unionin yhtenäisyyttä. EU:n turvapaikkapolitiikkaa ja muita muuttoliikettä koskevia järjestelyitä tulee kehittää yhtenä kokonaisuutena. Suomen näkemyksen mukaan Eurooppa-neuvoston tulee antaa vahva viesti siitä, miten meneillään olevia vapaakauppaneuvotteluja jatketaan. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus allekirjoitetaan lokakuussa 2016 ja että sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti mahdollisimman pian allekirjoituksen ja Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen. Suomi pitää tärkeänä, että Syyria tulee vahvasti esiin Venäjä-keskustelussa. Pääasiallinen sisältö Päätelmäluonnoksessa todetaan Eurooppa-neuvoston arvioivan EU:n kokonaisvaltaisen muuttoliikepolitiikan viimeaikaista kehitystä kiinnittäen huomiota erityisesti ulkoiseen ulottuvuuteen. Rajavalvonnan osalta todetaan EU:n uuden raja- ja rannikkovartioston perustaminen, joka tulee saavuttamaan täyden toimintakyvyn nopean toiminnan ja palautusten osalta vuoden loppuun mennessä. Päätelmissä todetaan myös entry-exit -järjestelmää koskevan työn tila.

15 15(21) Päätelmät käsittelevät sekä keskisen että itäisen Välimeren muuttoliikereitin tilannetta. Eurooppa-neuvosto arvio kolmansien maiden kanssa tehtävistä kumppanuusopimusten osalta saavutettua tilannetta ja kannustaa nopeaa edistystä ulkoisen sijoitusohjelman osalta. Päätelmissä käsitellään EU-Turkki -sopimuksen toimeenpanon tilannetta. Päätelmissä viitataan myös EU:n ja Afganistanin kesken tehtyyn yhteistyöasiakirjaan sekä Euroopan turvapaikkajärjestelmän reformiin. Eurooppa-neuvoston todetaan arvioivan meneillään olevien vapaakauppasopimuksista käytävien neuvottelujen tilaa sekä käsittelevän tuontisuojainstrumenttien modernisaatiota. Päätelmissä viitataan myös Pariisin ilmastosopimuksen ratifikaatioon, eri sisämarkkinastrategioiden viimeistelyyn, Euroopan strategisten investointien rahastoa koskevaan jatkotyöhön sekä nuorisoa koskeviin aloitteisiin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely ) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 11225/16 LIMITE CO EUR-PREP 33 (kokousta varten jaetaan vielä uusi versio tästä asiakirjasta) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNEUS/Eteläpää Liitteet

16 Viite 16(21)

17 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) (21) Asia Parempaa sääntelyä koskevan toimielinten välisen sopimuksen toimeenpano Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio allekirjoittivat huhtikuussa 2016 parempaa sääntelyä koskevan toimielinten välisen sopimuksen. Sopimuksen toimeenpano on yleisten asioiden neuvostossa tiedotuskohtana. Puheenjohtajan on tarkoitus kertoa lyhyesti seuraavista askeleista koskien muun muassa kolmen toimielimen yhteisen julistuksen laatimista sekä tietojenvaihtoa kansainvälisistä sopimuksista. Suomen kanta Otetaan puheenjohtajan selvitys tiedoksi. Suomi pitää tärkeänä, että neuvosto vaikuttaa täysipainoisesti toimielinten yhteisen julistuksen valmisteluun ja sisältöön. Sopimuksen muiden osien osalta Suomi pitää tärkeänä paremman sääntelyn välineiden tehokasta hyödyntämistä. On myös tärkeää, että avoimuuden lisäämiseen panostetaan. Työ lainsäädäntömenettelyn eri vaiheiden seurattavuutta parantavan rekisterin ja delegoituja säädöksiä koskevan rekisterin perustamiseksi tulisi käynnistää nopeasti. Neuvoston tulisi käydä keskustelua siitä, mitä käytännön toimenpiteitä toimielinten välisen sopimuksen tehokas täytäntöönpano ja sen seuranta edellyttää sen osalta. Pääasiallinen sisältö Ajankohtaisia toimielinten välisen sopimuksen toimeenpanoa koskevia kysymyksiä ovat muun muassa: Toimielinten yhteinen julistus vuoden 2017 prioriteeteista

18 18(21) Toimielinten välisessä sopimuksessa sovittiin vuotuisesta ohjelmasuunnittelusta. Tältä pohjalta komissio käy neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että sen jälkeen. Komission vuoden 2017 työohjelman valmistelusta on keskusteltu yleisten asioiden neuvostossa kesäkuussa ja syyskuussa Keskustelua jatketaan marraskuun yleisten asioiden neuvostossa komission hyväksymän työohjelman pohjalta. Komission on määrä hyväksyä työohjelma Komission työohjelman hyväksymisen jälkeen toimielinten on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopia tältä pohjalta yhteisestä julistuksesta, jonka komission ja neuvoston puheenjohtajat sekä Euroopan parlamentin puhemies allekirjoittavat. Yhteisessä julistuksessa on tarkoitus esittää seuraavan vuoden laajat tavoitteet ja prioriteetit sekä yksilöidä poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta lainsäädäntövallan käyttäjille perussopimuksilla annettuun toimivaltaan. Tietojenvaihto kansainvälisistä sopimuksista Toimielinten välisessä sopimuksessa todetaan, että on tärkeää varmistaa, että kukin toimielin voi käyttää perussopimuksissa vahvistettuja oikeuksiaan ja täyttää niissä vahvistetut velvollisuutensa, jotka liittyvät kansainvälisten sopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen. Toimielimet sitoutuivat kokoontumaan kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen voimaantulosta neuvotellakseen käytännön yhteistyöjärjestelyjen ja tietojenvaihdon parantamisesta perussopimusten puitteissa, sellaisina kuin Euroopan unionin tuomioistuin niitä tulkitsee. Komissio nimesi syyskuussa 2016 varapuheenjohtaja/korkea edustaja Federica Mogherinin ja komissaari Johannes Hahnin edustajikseen aiheesta käytävissä neuvotteluissa. Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset Toimielinten välisessä sopimuksessa todetaan, että koko voimassa oleva lainsäädäntö on tarpeen mukauttaa Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun lainsäädäntökehykseen ja että erityisesti on tarpeen mukauttaa pikaisesti kaikki perussäädökset, joissa vielä viitataan komitologiamenettelyyn kuuluvaan valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn. Komissio antaa tätä viimeksi mainittua mukauttamista koskevan ehdotuksen vuoden 2016 loppuun mennessä. Toimielinten välisen sopimuksen liitteenä on delegoituja säädöksiä koskeva Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisymmärrysasiakirja. Sopimuksessa todetaan, että toimielimet aloittavat sopimuksen voimaantulon jälkeen neuvottelut täydentääkseen yhteisymmärrysasiakirjaa vahvistamalla ei-sitovia perusteita, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan soveltamista. Komissio on nimennyt varapuheenjohtaja Frans Timmermansin edustajakseen aihetta koskevissa neuvotteluissa. Toimielinten välisessä sopimuksessa toimielimet sitoutuivat myös perustamaan vuoden 2017 loppuun mennessä yhteisen delegoitujen säädösten rekisterin. Tavoitteena on

19 19(21) avoimuuden lisääminen ja delegoidun säädöksen kaikkien eri vaiheiden seurannan mahdollistaminen. Lainsäädäntöprosessin eri vaiheiden seurannan helpottaminen Toimielinten välisessä sopimuksessa todetaan, että lainsäädäntöprosessin eri vaiheiden seurannan helpottamiseksi toimielimet kartoittavat mennessä tätä varten tarkoitettujen foorumien ja välineiden jatkokehittämistapoja. Pidemmällä tähtäimellä tarkoituksena on perustaa erityinen yhteinen tietokanta lainsäädäntöasioiden käsittelytilanteen seurantaa varten. Asian käsittelyyn vaikuttavat olennaiset tekijät EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 295 artiklan mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista. Tätä varten ne voivat perussopimuksia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia. SEU 17 artiklan mukaan komissio tekee aloitteet EU:n vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien toimielinten välisiin sopimuksiin. SEUT 218 (10) mukaan Euroopan parlamentille tiedotetaan unionin ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen välisistä sopimuksista välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz informoi heinäkuussa 2016 komissiota ja neuvostoa parlamentin sisäisistä valmisteluista toimielinten välisen sopimuksen toimeenpanoa koskevassa jatkotyössä. Euroopan parlamentti on nimennyt Bernd Langen (S&D) ja Elmar Brokin (EPP) edustajikseen tietojenvaihtoa kansainvälisistä sopimuksista koskeviin toimielinten välisiin neuvotteluihin. Parlamentti on ollut kiinnostunut parantamaan etenkin tiedonvaihtoa kansainvälisten sopimusten neuvottelumandaateista. Delegoituja säädöksiä koskevissa toimielinten välisissä neuvotteluissa parlamenttia edustavat József Szájer (EPP) ja Richard Corbett (S&D). Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely

20 20(21) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Heli Siivola (VNEUS), etunimi.sukunimi@vnk.fi, Heidi Kaila (VNEUS), etunimi.sukunimi@vnk.fi, Hanna-Mari Kotivuori (OM), etunimi.sukunimi@om.fi, Liitteet Viite

21 21(21) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YAN Yleisten asioiden neuvosto VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VTV, YM