KEHU, VaTu ja JulkICT strategia Hankkeiden yhtymäkohdat, työn koordinointi ja ohjaus

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö KEHU, VaTu ja JulkICT strategia Hankkeiden yhtymäkohdat, työn koordinointi ja ohjaus Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma toteaa, että kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan koko maassa, kansalaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään ja hallinnon läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta parannetaan. Hidastuva talous ja tuottavuuskasvu sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet edellyttävät Suomelta aiempaa tehokkaampaa julkista sektoria. Valtiontalouden sopeutustoimet asettavat selkeän suunnan hallintopoliittisille toimille, joiden on turvattava osaltaan julkisen hallinnon toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittymistä niukkenevien voimavarojen oloissa. Valtionhallinnon tehtävä on osaltaan kantaa vastuuta siitä, että yhteiskunta toimii taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Tuottavuuden kasvu ei enää tyypillisesti synny tekemällä enemmän vaan tekemällä asiat uudella tavalla, fiksummin kuin ennen. Hallintoon tarvitaan lisää uskallusta kyseenalaistaa nykyistä toimintaa ja toimintatapoja sekä innostusta luoda uusia ratkaisuja yhä monimutkaisempiin ja hallinnonalarajat ylittäviin ongelmiin. Hallintoa ei perinteisesti ole rakennettu innovoimaan vaan ylläpitämään vakautta ja olemassa olevia rakenteita. Roolin muutos on haasteellinen, mutta ei missään mielessä mahdoton. Valtiohallinnon uusi rooli innovaatioiden mahdollistajana ja tuottajana edellyttää piilossa olevan potentiaalin vapauttavaa toimintakulttuurin tavoitteellista kehittämistä. Yhteisen työ ja johtamiskulttuurin rakentaminen valtionhallintoon onkin parhaimmillaan se liima, joka sitoo alla kuvatut erilliset hankkeet toisiinsa (johtamisen kehittäminen, tulosohjaus). Haasteisiin vastatakseen hallitus on käynnistänyt keskushallinnon uudistushankkeen, vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman, JulkICT strategian laadinnan sekä osana kuntauudistusta kuntien tehtävien kartoituksen ja arvioinnin. Hankkeilla (erityisesti kolmella ensin mainitulla) on merkittäviä yhteyksiä toisiinsa, joten niiden valmistelu ja toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä. Hankkeiden muodostama kokonaisuus Hankkeiden toimintakentät poikkeavat laajuudeltaan toisistaan. JulkICT strategialla alue on laajin ja strategia tulee koskemaan koko julkista sektoria. Kuntien tehtävien kartoitus ja arviointi puolestaan koskevat kuntahallintoa. Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelma kohdistuu koko valtionhallintoon, minkä lisäksi lainsäädännön ja sääntelyn arvioinnin kautta ohjelmalla vaikutetaan myös kuntien tuloksellisen toiminnan edellytyksiin. Keskushallinnon uudistushankkeen kohdealueena on ministeriöiden muodostama valtioneuvostokokonaisuus. 1

2 Kehittämishankkeiden tavoitteet Hankkeiden muodostaman kokonaisuuden tavoitteena on aikaan saada ne tarvittavat muutokset hallinnon rakenteissa, ohjausjärjestelmissä ja toimintatavoissa, joiden avulla hallitusohjelman linjaus hyvän hallinnon turvaamisesta ja laadukkaiden palvelujen saatavuudesta toteutuu. Keskushallinnon uudistushankkeessa (KEHU) tavoitteena on luoda mahdollisuudet hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempaan toimeenpanoon ja vaikuttavuuteen. Tätä tukevat tavoitteet valtioneuvostossa tehtävän politiikka, lainsäädäntö ja resurssiohjauksen yhtenäistämisestä sekä henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen liikkuvuuden lisäämisestä valtioneuvostossa. Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelmassa (VaTu) pyritään vastaamaan julkisen talouden kestävyysvajeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen erityisesti arvioimalla uudelleen valtion hallinnon tehtäviä ja rahoitusvastuita, tuomalla esille rakenteellisia uudistuksia sekä ottamalla käyttöön uutta roolia tukevia toimintatapoja. Ohjelman tavoitteena on uudistaa toimintatapoja ja priorisoida valtion tehtäviä resurssien ja tehtävien paremmaksi yhteensovittamiseksi laadukkaalla tavalla. JulkICT strategian tavoitteena on konkretisoida hallitusohjelmaan sisältyvät ICT:n hyödyntämista koskevat linjaukset ja laatia toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on ICT:n avulla tukea hallinnon ja palvelujen kehittämistä koskevia hallitusohjelman tavoitteita, jotka konkretisoituvat KEHUhankkeessa ja VaTu ohjelmassa sekä muissa keskeisissä hallinnon ja palvelujen kehittämishankkeissa. Hankkeiden työn osa alueet Keskushallinnon uudistushankkeen työ kohdistuu viiteen osa alueeseen valtioneuvoston sisällä. Alueet ovat strategia, toimintakulttuuri, rakenne, ohjaus sekä sisäinen hallinto ja sisäiset palvelut. Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman alueita ovat koko valtionhallintoa koskien ydintoimintoanalyysi, inhimillinen pääoma, tuloksellisuusajattelun ja arvioinnin kehittäminen sekä hallinnonalojen VaTuohjelmat. Näihin kukin hallinnonala nimeää 2 3 omaa tai poikkihallinnollista hanketta. JulkICT strategian keskeisiä koko julkista hallintoa koskevia linjausalueita ovat vaikuttavuus ja asiakas, julkisen hallinnon johdettu tietohallinto, yhteentoimivat prosessit ja palvelut, tieto palveluiden käytössä, 2

3 hallinnon ICT infrastruktuuri ja sen palvelut, tietoturva, ja varautuminen. Strategiassa tullaan ottamaan myös kantaa rakenteisiin ja toimijoiden rooleihin. Aikatauluja Hankkeet etenevät eri aikatauluilla. Aikatauluista nopein on JulkICT strategialla, jonka valmistumisaikataulu on syyskuu Strategian toimeenpanoaikataulu on vuoteen Keskushallinnon uudistushankkeen hankeryhmän määräaika päättyy maaliskuussa 2013 ja mahdollinen hallituksen esitys ajoittuu samalle vuodelle. Hankkeen ehdotusten toimeenpano tullee olemaan portaittaista kuitenkin niin, että yhtenäisempi valtioneuvosto olisi toiminnassa vuonna Hankkeen suuntaa linjaavaa periaatepäätöstä ollaan valmistelemassa syksyksi Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman määräaika on huhtikuu Hallinnonalojen VaTu ohjelmat laaditaan vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin on käytettävissä myös ensimmäisiä esityksiä ydintoimintoanalyysistä. Tulokset valmistuvat helmi maaliskuussa Ydintoimintoanalyysissa keskitytään siihen mitkä ovat valtionhallinnon tehtävät hallituskautta pidemmällä aikavälillä tarkastelun ulottuessa kahdelle tasolle hallituskauden loppuun vuoteen 2015 sekä pitkälle aikavälille vuoteen Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelmiin esitettävien toimien tulee kohdistua vuosina käynnistyviin ja/ tai jo käynnistettyihin hankkeisiin. Ministeriöiden tulee seurata ja raportoida toimenpiteitä vuosien aikana. Hankkeiden pitkän aikavälin tavoitteet voivat ulottua myös huomattavasti pidemmälle. Hankkeiden keskeiset yhtymäkohdat ja yhteensovittaminen Hankkeita yhdistävät pyrkimys vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen, hallinnollisen taakan vähentämiseen, yhtenäisyyden ja poikkihallinnollisuuden lisäämiseen, roolien ja tehtävien selkeyttämiseen sekä yhtenäisempiin toimintatapoihin. Viimeksi mainituista erityisesti ohjauksen kehittäminen vaikuttaa kaikkiin hankkeisiin ja niiden toimeenpanoon. KEHU VaTu Keskushallintohankkeen ja vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman keskeisin yhtymäkohta ovat ministeriöiden tehtävät. Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman ydintoimintoanalyysissa kerätään hallinnonaloilta tietoa tehtävistä, joiden rahoitus ja järjestämisvastuusta voidaan luopua, joita voidaan järjestää uudelleen tai joissa voidaan tehdä enemmän yhteistyötä. Hankkeessa ei oteta kantaa valtion palveluiden kilpailuttamiseen tai ulkoistamiseen. Keskushallinnon uudishankkeessa tavoitteena on määritellä selkeästi valtioneuvoston tehtävät suhteessa muuhun keskushallintoon. VaTu ohjelmassa (ydintoimintoanalyysissä) voidaan hyödyntää KEHU hankkeessa jo tehtyjä selvityksiä ja linjauksia liittyen valtioneuvoston ydintoimintaa tukevien tehtävien kokoamiseen ja KEHU hankkeessa voidaan puolestaan hyödyntää vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman ydintoimintoanalyysin tiedonkeruuta. 3

4 VaTu JulkICT Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelmaan kuuluvassa ydintoiminta analyysissä arvioidaan koko valtionhallinnon näkökulmasta mistä toiminnoista voidaan valtion rahoitus tai järjestämisvastuulla luopua ja mitä toimintoja voidaan uudelleen järjestellä, tehostaa tai hoitaa muulla tavoin valtionhallinnon sisällä. Tämä analyysi koskee siten myös valtionhallinnon ICT tehtäviä (esim. toimialariippumattomia ICTpalveluja). Myös ohjelman muissa osissa ICT toiminta on läpikulkevana teemana, esimerkiksi hallinnonalalla voidaan niin päätettäessä nostaa VaTu ohjelmaan seurantaan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta todennettavasti parantava uusi tietojärjestelmähanke. JulkICT KEHU Keskushallinnon uudistushankkeessa osana sisäistä hallintoa ja palvelua on tarkastelussa myös tietohallinnon järjestäminen valtioneuvostossa. Osana ICT strategian toimeenpanoa käynnistetty toimialariippumattomien palveluiden kokoaminen hanke (TORI) tulee keskittämään perustietotekniikkapalvelut yhteen palvelukeskukseen ja näin yhtenäistämään myös valtioneuvoston tietohallintoa. Myös muutoin ICT strategian ja keskushallinnon uudistushankkeen tavoitteet koordinoidaan. Ministeriöillä on käytettävissään vain muutama yhteinen tietojärjestelmä yhtenäisen valtioneuvosto edellyttää, että kaikki ministeriöiden tietojärjestelmät ovat yhteisiä. Hallitusohjelman tavoitteiden toteutumiseksi on pidettävä huolta siitä, että hankkeiden toimenpiteen vievät kehitystä samaan suuntaan eikä niissä myöskään tehdä päällekkäistä työtä. Tavoitteet koskien erityisesti ohjaus ja johtamisjärjestelmien kehittämistä (mukaan lukien tulosohjaus), hallinnon toiminnan ja tuloksellisuuden arviointia, toiminnoista ja tehtävistä luopumista sekä uusien palvelurakenteiden ja muotojen kehittämistä ovat asioita, joiden yhtenäisyys vaatii jatkuvaa koordinaatiota hankkeiden välillä. Näiltä osin vaikutusketjut hankkeiden välillä ovat moninaiset. Esimerkiksi KEHU hankkeen ratkaisuilla koskien ohjausjärjestelmiä on vaikutuksia VaTu:n keinoihin löytää keinoja tehtävien priorisointiin ja 4

5 uudelleen organisointiin poikkihallinnollisesta näkökulmasta ja JulkICT strategian keinoihin ohjata hallinnonalojen kehitystä. Toisaalta VaTu hankkeessa tuotetaan esityksiä rakennemuutoksiksi sekä toiminnoista luopumisiksi jotka voivat olla keskushallinnon uudistamisen tai ICT:n järjestämisen näkökulmasta merkittäviä. Toisaalta taas ICT strategiaan sisältyvät toimet voivat luoda uusia mahdollisuuksia KEHU hankkeen puitteissa kehittää valtioneuvoston toimintaa yhtenäisemmäksi ja parantaa sen toimeenpanokykyä. Hallinnonalakohtaiset VaTU hankkeet voivat sisältää merkittäviä tietojärjestelmä muutoksia, jolloin niiden sisällön tulee olla JulkICT strategian mukaisia tai niistä voidaan saada aineksia JulkICT strategiaan. Yhteisen näkemyksen ja toimeenpanon varmistamiseksi on tärkeää erityisesti tiedonkeruiden ja kartoitusten sisältöjen ja aikataulujen yhteensovittaminen tarkoituksenmukaisesti, samoin kuin hankkeiden viestinnän yhteensovittaminen. Valtiovarainministeriössä KEHU hankkeen ja JulkICT strategian koordinaatio tapahtuu ministeri Virkkusen johtoryhmässä. Ministeri Virkkusen johtoryhmässä kunkin hankkeen jatkolinjauksia tehtäessä tulee ottaa huomioon muissa hankkeissa meneillään oleva kehitys ja sovittaa linjaukset ja toimenpiteet yhteen (mukaan lukien VaTu ohjelma). Asianosaisten virkamiesvalmistelijoiden tulee huolehtia siitä, että päätöksiä tehtäessä johtoryhmän jäsenillä on tarvittava tieto niistä muissa hankkeissa meneillään olevista seikoista, joilla on vaikutusta kulloinkin tehtävään linjaukseen. Sama pätee hankkeiden käsittelyyn kansliapäällikkökokouksessa, hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä ja talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. KEHU hanketta ja JulkICT strategiaa käsitellään hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä ja VaTu ohjelmaa talouspolitiisessa ministerivaliokunnassa. Yhteensovittamisvaatimus koskee myös niitä hankkeita, jotka on listattu tämän paperin viimeiseen lukuun. Jos yhteensovittamiseen liittyen nousee esiin asioita, jotka eivät ole ratkaistavissa virkamiesvalmistelussa, asia siirretään valtiosihteerien Heinonen, Ikonen ja Santamäki Vuori käsiteltäväksi ja edelleen pääministeri Kataisen, ministeri Urpilaisen ja ministeri Virkkusen käsiteltäväksi, jos ratkaisua ei muuten synny. Kaikki hankkeet tuodaan säännöllisin väliajoin kansliapäällikkökokoukseen myös yhteistarkasteluun. Kansliapäällikkökokouksessa koordinoidaan hankkeiden toimeenpanon johtamista. On myös sovittu, että ne viedään yhtenä kokonaisuutena hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmään syksyllä Yhteistarkastelussa hankkeet esitellään kokonaisuutena, jossa tarvittava valmistelu on hoidettu etukäteen edellä kuvatulla tavalla. Kokonaistarkastelun korostamiseksi ja tarkastelemiseksi on mahdollista tilata sopivana ajankohtana OECD:ltä Suomen maa arvioinnin seuranta arviointi, jonka painopisteenä on näiden hankkeiden muodostama kokonaisuus. Yhteydet muihin kehittämishankkeisiin Hankkeilla on yhteyksiä myös muihin käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin. Myös niiden osalta on huolehdittava yhteistyöstä, tiedonvaihdosta ja tarvittavasta yhteensovittamisesta. Näitä hankkeita ovat muun muassa kuntauudistus (eri hankkeiden määräajat päättyvät vuosien aikana), kuntien tehtävien arviointi (tehtävien kartoituksen määräaika joulukuu 2012, koko arvioinnin määräaika toukokuu 2014)kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatioryhmä (määräaika joulukuu 2014), julkisen 5

6 hallinnon asiakkuusstrategia (määräaika maaliskuu 2013), julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishanke (määräaika toukokuu 2013) sekä Governments for Future hanke (määräaika tammikuu 2014). Koko maan laajuisen kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin perustuva kuntarakenne sekä kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Kuntien tehtävien arvioinnissa tavoitteena on määrittää kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Kuntatuloksellisuuden ja tuottavuuden koordinaatioryhmän tehtävänä on tukea ja vahvistaa kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden ja tuloksellisuuden edistämistyötä sekä luoda sille edellytyksiä ja yhteistä arviointi ja tietopohjaa. Julkisen hallinnon asiakkuusstrategian tavoitteena on laatia julkisten palvelujen tuottajien ja järjestäjien yhtenäinen näkemys siitä, minkä periaatteiden varaan asiointia ja palveluja jatkossa kehitetään sekä tarjota kehittämisen työkaluja. Strategia on väline hallinnon ja asiakkaiden väliselle vuoropuhelulle palvelutuotannon periaatteista ja asiakkaiden osallisuudesta palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hankkeen tavoitteina on määritellä julkiseen hallintoon yhteinen tavoitetila asiakaspalvelujen laadulle ja kustannustehokkuudelle, kuvata menetelmävalikoima tavoitetilan saavuttamiseksi, laatia suunnitelma strategian ja keinovalikoiman julkistamiseksi, viestimiseksi ja ryhtyä toteuttamaan tätä suunnitelmaa sekä suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joiden avulla julkisten organisaatioiden johto, henkilöstö ja asiakkaat sitoutuvat toteuttamaan strategiaa. Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankeen tavoitteena on luoda koko maahan kattava yhteispalvelupisteiden verkko ja määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Lisäksi selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin. Hankeen tavoitteena on saada aikaan toimivat edellytykset julkisen hallinnon asiakaspalvelujen saatavuudelle siten, että asiakaspalvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, tuottavasti ja taloudellisesti. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että asiakas saa koko julkisen hallinnon asiakaspalvelun samasta paikasta yhden luukun periaatteella sähköisenä palveluna, puhelinpalveluna tai käyntiasiointina ja että yksi viranomainen vastaa koko julkisen hallinnon asiakaspalvelusta kumppaneinaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita Governments for Future hankkeen tavoitteena on 2 4 muun maan hallinnon kanssa jakaa kokemuksia keskushallintojen valmiuksista kohdata nykyiset ja tulevat yhteiskunnalliset haasteet ja etsiä yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ja parhaita käytäntöjä. Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat poliittisen ja taloudellisten ohjausprosessien tiiviimpi yhteen kytkeminen, valtioneuvoston yhtenäisyys ja poikkihallinnollisuuden varmistaminen rakenteiden ja ohjausjärjestelmien sekä johtamisen ja toimintakulttuurin kautta. Suomelle keskeistä on myös tiedon ja ennakoinnin vahvempi systemaattinen hyödyntäminen päätöksenteon valmistelussa ja edellä mainittujen kysymysten tarkastelu kansalaisyhteiskunnan osallisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on myös jakaa muille tietoa Suomessa tehdystä keskushallinnon ja poliittis hallinnollisen ohjauksen kehittämistyöstä. 6