Hakijan opas Tavoite 3 -ohjelma Euroopan sosiaalirahaston tukemia projekteja suunnitteleville. Euroopan sosiaalirahasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakijan opas Tavoite 3 -ohjelma 2000 2006. Euroopan sosiaalirahaston tukemia projekteja suunnitteleville. Euroopan sosiaalirahasto 2000 2006"

Transkriptio

1 Euroopan sosiaalirahasto SR Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Hakijan opas Tavoite 3 -ohjelma Euroopan sosiaalirahaston tukemia projekteja suunnitteleville

2 Sisällys Tavoite 3 -ohjelma työtä ja koulutusta suomalaisille...3 ESR-viitekehys...3 Tavoite 3 -ohjelmalla painotetaan...3 Kartta tavoite 3 -alueesta...4 Tavoite 3 -ohjelman rahoitus...4 Ideasta projektiksi projektista käytännöksi...5 Hyvän projektin tunnusmerkkejä...5 ESR-projekti...5 ESR-rahoituksen hakeminen...5 ESR-projektien valinta...6 ESR-projektien toteutus...6 Projektista käytännöksi...6 Välittäjäorganisaatiot...6 Valintakriteerit...7 Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet...8 TOIMINTALINJA 1: Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen...8 Toimenpidekokonaisuus 1.1 Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen...8 Toimenpidekokonaisuus 1.2 Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämään siirtymiseksi...9 TOIMINTALINJA 2: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä...10 Toimenpidekokonaisuus 2.1 Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen...10 Toimenpidekokonaisuus 2.2 Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen...11 Toimenpidekokonaisuus 2.3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen...12 TOIMINTALINJA 3: Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistaminen...13 Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen...13 Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen...14 TOIMINTALINJA 4: Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä...15 Toimenpidekokonaisuus 4.1 Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen...15 Toimenpidekokonaisuus 4.2 Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen edistäminen...16 Toimenpidekokonaisuus 4.3 Tutkimustulosten ja teknologian hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän ja tutkimussektorin yhteistyön edistäminen...17 Lisätietoja

3 Tavoite 3 -ohjelma työtä ja koulutusta suomalaisille Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin muuttaessa työllisyyspoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Tavoite 3 -ohjelma on rahoituksellisesti suurin ESRohjelma ja sitä toteutetaan koko maassa tavoite 1 -aluetta (Itä- ja Pohjois-Suomi) ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tavoite 3 -ohjelman toteuttamisalue kattaa noin 80 prosenttia Suomen väestöstä. Tavoite 3 -ohjelma on kehittämisohjelma, jolla etsitään, kokeillaan ja tuotetaan uusia näkökulmia ja levitetään hyviä käytäntöjä suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. ESR-toiminnan lisäarvo Perustuu Euroopan komission ESR-asetuksen toimialoihin (artikla 2) A ) Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittäminen B ) Yhtäläiset mahdollisuudet C ) Elinikäinen oppiminen D ) Työvoiman ammatillinen kehittäminen E ) Naisten työmarkkinoille osallistumisen edistäminen ESR-VIITEKEHYS kansalliseen politiikkaan verrattuna syntyy sen tuotekehittelyluonteesta. Inhimillisiä voimavaroja koskevaa tuotekehittelyä tehdään ESR-varoilla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelman kokonaisbudjetti vuosille on 1 501,1 milj., josta EU:n osuus on 433,8 milj.. Kansallinen rahoitus tulee valtion budjetista (650,7 milj. ) ja kuntasektorilta (93,3 milj. ). Lisäksi yksityiseksi rahoitusosuudeksi arvioidaan noin 416,4 milj.. Ohjelman tavoitteena on tuoda työtä ja koulutusta noin henkilölle. Tavoite 3 -ohjelman mukaisia projekteja voidaan käynnistää vuoden 2006 loppuun asti. Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjat ja rahoituksen jakautuminen niiden kesken Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen...30% Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä...20 % Koko tavoite 3 -ohjelman kattavat horisontaaliset painotukset Tietoyhteiskunta Tasa-arvo Paikallinen kumppanuus Kestävä kehitys Ennakointi Visio Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen...20 % Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä...30 % Tavoite 3 -ohjelman toiminnalla painotetaan muun muassa: ikääntyvän työvoiman jaksamista ja työssä pysymisen edistämistä työyhteisöjen kehittämistä paremmin vastaamaan teknologisen kehityksen tasoa sukupuoleen perustuvan työnjaon murtamista työ- ja koulutusmarkkinoilla työttömyyden ja syrjäytymisen torjumista työvoimakapeikkojen ehkäisemistä elinikäiseen oppimiseen perustuvien ja innovatiivisten toimintatapojen käyttöönoton lisäämistä työpaikoilla työelämälähtöisten koulutusmallien kehittämistä koulutuksesta työelämään siirtymistä ammatillisen koulutuksen aktivointia ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämistä 3

4 Suomen EU-ohjelmien tavoitealueet ohjelma-alueittain Tavoite 1 -alue Siirtymäkauden alue Lääninraja TE-keskusraja Lapin lääni Tavoite 2 -alue Tavoite 3 -alue Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan Suomessa tavoite1-alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella Oulun lääni TE-keskukset: 1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Häme 5. Pirkanmaa 6. Kaakkois-Suomi 7. Etelä-Savo 8. Pohjois-Savo 9. Pohjois-Karjala 10. Keski-Suomi 11. Etelä-Pohjanmaa 12. Pohjanmaa 13. Pohjois-Pohjanmaa 14. Kainuu 15. Lappi Ahvenanmaa Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni Työministeriö toimii tavoite 3 -ohjelman vastuuviranomaisena. Tavoite 3 -ohjelman toteutukseen osallistuvia valtion viranomaisia ovat ainakin työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Käytännössä projekteja koordinoivat pääsääntöisesti työvoima- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset ja maakuntien liitot. Tavoite 3 -ohjelman rahoitus (miljoonaa euroa) EU- Kansallinen Arvioitu Kokonaisrahoitusosuus julkinen rahoitus yksityinen rahoitus rahoitus Toimintalinja 1 124,6 186,8 55,0 366,4 Toimenpidekokonaisuus ,0 121,4 35,7 238,1 Toimenpidekokonaisuus ,5 65,4 19,2 128,2 Toimintalinja 2 83,9 125,9 15,8 225,6 Toimenpidekokonaisuus ,0 36,0 5,9 66,0 Toimenpidekokonaisuus ,9 35,8 3,8 63,5 Toimenpidekokonaisuus ,1 54,1 6,0 96,2 Toimintalinja 3 83,0 124,6 79,3 286,9 Toimenpidekokonaisuus ,4 56,1 22,2 115,6 Toimenpidekokonaisuus ,7 68,5 57,1 171,3 Toimintalinja 4 123,7 185,5 266,5 575,6 Toimenpidekokonaisuus ,1 46,7 65,1 142,9 Toimenpidekokonaisuus ,0 111,0 157,5 342,5 Toimenpidekokonaisuus ,6 27,8 43,9 90,2 Toimintalinja 5 18,7 28,0 0,0 46,6 Toimenpidekokonaisuus 5.1 9,2 13,8 0,0 22,9 Toimenpidekokonaisuus 5.2 9,5 14,2 0,0 23,7 Yhteensä 433,8 650,7 416, ,1 4

5 Idean jalostaminen toteuttamiskelpoiseksi ja haluttuja tuloksia tuovaksi projektiksi vaatii huolellista valmistelua. Projektin toimivuuden kannalta on tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan kohderyhmän tarpeet ja että kohderyhmät sitoutuvat suunniteltuun toimintaan. Hyvin valmistellussa projektissa hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa ja aikaisempia kokemuksia, sekä laaditaan huolellinen analyysi kohteeksi valituista aihealueista. Projektin toteutuksessa keskeiset yhteistyökumppanit tulee saada mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Ideasta projektiksi projektista käytännöksi Hyvän projektin tunnusmerkkejä projekti on tarvelähtöinen projekti perustuu ennakointitietoon, esiselvityksiin ja analyysiin aikaisemmista kokemuksista projektin kohderyhmä ja yhteistyökumppanit ovat alusta lähtien sitoutuneita projektiin ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään kumppanuus projekti on joustava ja valmis mukauttamaan toimintatapansa seurantatietojen ja palautteen mukaisesti oppiva prosessi projektin toiminta on toimintaympäristön tiedossa ja projekti liittyy laajempaan alueelliseen kehittämiseen verkostot muiden kehittämistahojen ja eri viranomaisten välille projektin toteuttaja ohjaa toimintaa hallitusti ja tavoitteellisesti tehokkuus ja taloudellisuus sekä projektinhallintataidot projektilla on realistisesti ja selkeästi asetetut tavoitteet, joiden toteutumista mitataan ja analysoidaan vaikuttavuus ESR-projekti Tavoite 3 -ohjelma toteutetaan projekteina, jotka valtaosin käynnistetään alueellisesti ja paikallisesti. Projekti voi muodostua yhdestä tai useammasta toimenpiteestä. Kukin projekti voi kuulua vain yhteen ohjelmaan ja sen toimenpidekokonaisuuteen. Projektin toteuttaja voi olla esimerkiksi yritys, oppilaitos, kunta, järjestö tai muu organisaatio. Yhteistyökumppanit osallistuvat suunnitteluun. Projekti on tavoitteiltaan, tehtäväalueiltaan ja kestoltaan sekä kustannusarvioltaan rajattu tehtäväkokonaisuus, joka perustuu projektisuunnitelmaan. Projektisuunnitelma on projektin ohjauksen ja seurannan perusta. Siinä määritellään muun muassa projektin tavoitteet, tulokset, vaikutukset, kohderyhmä, sisältö, projektin hallinnointi, aikataulut, toiminnan seuranta ja raportointi, kustannukset, rahoitus ja käytettävissä olevat resurssit. ESR-projektilla on aina joko välitön tai välillinen kohderyhmä. ESR-projektit kohdistetaan työttömiin tai muihin työnhakijoihin, yrittäjiin ja yritysten henkilöstöön, oppilaitoksissa oleviin ja niistä valmistuviin henkilöihin sekä opettajiin ja muuhun koulutushenkilöstöön. Lisäksi ESR-projektina voivat tulla rahoitetuiksi järjestelmien kehittämisprojektit, joilla ei ole varsinaista kohderyhmää, mutta jotka parantavat välillisesti eri kohderyhmien työllisyyttä ja työmarkkinakelpoisuutta. Osallistujayritykset ovat ohjelma-asiakirjan mukaan pääasiassa pk-yrityksiä. Suuret yritykset eli ne, joiden henkilöstön määrä ylittää 250 henkilöä, voivat olla hankkeissa mukana verkostoituneina pk-yritysten kanssa. ESR-rahoituksen hakeminen Projektille haetaan ESR-rahoitusta erillisellä ESRprojektihakemuslomakkeella, joka täytetään Internetpohjaiseen ESRA-tietojärjestelmään osoitteessa ja lähetetään allekirjoitettuna ao. viranomaiselle, jolta rahoitusta haetaan. Opetushallinnon alalle osoitettava ESR-projektihakemuslomake on saatavilla opetusministeriön Internet-sivuilta Rahoituksen hakijan on sovittava yhteistyöstä projektin muiden toteuttajien kanssa. Hakijalla on kuitenkin vastuu projektin kokonaisuudesta, kuten projektin tavoitteiden toteutumisesta, määrärahojen käytön ja osallistujia koskevan seurannan hoitamisesta. 5

6 Projektin rahoitus muodostuu ESR:n ja valtion tuesta, kuntarahoituksesta ja yksityisestä rahoituksesta, joka tulee pääasiassa pk-yrityksiltä. Projekteja rahoittavat viranomaiset tiedottavat ESR:n toiminnasta ja tavoite 3 -ohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Projektien toteuttajia etsitään paitsi avointen hakujen avulla myös tarjouspyynnöillä. Lisätietoja projektien suunnittelusta saa työvoimaja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) ESR-koordinaattoreilta sekä lääninhallitusten ja maakuntien liittojen yhteyshenkilöiltä/eu-koordinaattoreilta ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteyshenkilöiltä. Hakemus jätetään pääsääntöisesti joillekin näistä viranomaisista. Tavoite 3 -ohjelman periaatteet on kirjattu Euroopan komission ja Suomen viranomaisten yhteistyössä laatimaan tavoite 3 -ohjelma-asiakirjaan vuosille Asiakirja löytyy Internet-osoitteesta ESR-projektien valinta ESR-projektin tulee olla tavoite 3 -ohjelman tavoitteiden ja periaatteiden, ohjelman yleisten valintakriteerien ja toimenpidekokonaisuuskohtaisten valintakriteerien mukainen. Projektien tulee noudattaa kansallista lainsäädäntöä ja EU:n lainsäädäntöä sekä rahoittavan viranomaisen ohjeita. Toteuttajan tulee olla luotettava ja vakavarainen. Toteutettavat projektit valitsee se viranomainen, joka vastaa niiden rahoituksesta. Mikäli projekti on suunniteltu useamman viranomaisen yhteisesti rahoittamaksi, tulee jokaiselle viranomaiselle toimittaa oma kappale hakemuslomakkeesta. Viranomaiset tekevät valintapäätökset omien määrärahojensa ja valintakriteeriensä perusteella. ESR-projektien toteutus ESR-projektin toteuttajan tulee hallinnoida projektia rahoittajan antamien ohjeiden mukaisesti. ESR-projektin tuloista ja menoista pidetään erotettavissa olevaa kirjanpitoa. ESR-tuki maksetaan toteuttajalle jälkikäteen toteutuneita tukikelpoisia kustannuksia vastaan. Projektin tulee tiedottaa projektin kohderyhmälle osallistumismahdollisuudesta. Projektin tuloksista ja kehitetyistä hyvistä käytännöistä tulee tiedottaa rahoittajille, yhteistyökumppaneille, alan toimijoille ja yleisölle. Lisäksi rahoittaja edellyttää ESR-projektilta määrämuotoisia seurantatietoja sekä raportointia projektin tuloksista. ESR-projektin tueksi perustettavassa ohjausryhmässä tulee olla mukana projektin keskeiset yhteistyö- ja asiantuntijatahot, jotka seuraavat ja tukevat projektin toteutumista. Projektista käytännöksi ESR-projektissa kehitettyä ja toimivaksi osoittautunutta uudenlaista yhteistyöverkostoa, toimintatapaa tai menetelmää kutsutaan hyväksi käytännöksi. Parhaimmillaan uudet hyvät käytännöt ovat siirrettävissä uusiksi toiminnoiksi yrityksissä, oppilaitoksissa, viranomaistyössä ja esimerkiksi järjestötyössä sekä osaksi kansallista työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa. ESR-projektien keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa on tehokas keino hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Välittäjäorganisaatiot Välittäjäorganisaatioiden käytön tarkoituksena on saada ESR-toimintaan perinteisen projektitoiminnan ulkopuolelta tulevia toimijoita: kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjä tai muita paikallisia toimijoita. Välittäjäorganisaatiot toimivat tukiorganisaationa ns. pienille toimijoille keventäen näin pienten toimijoiden hallinnollista taakkaa ja mahdollistaen niiden pääsyn ESRrahoituksen piiriin. Välittäjäorganisaatio toimii projektin toteuttajatahona organisoimalla sateenvarjoprojektin, jonka puitteissa se tekee ehdotuksia pienten toimijoiden rahoituksesta rahoittaville viranomaisille. Välittäjäorganisaatio koordinoi sateenvarjoprojektia. Välittäjäorganisaatioilla on asiantuntemusta työmarkkinoiden toimivuudesta, työttömien työllistyvyyden parantamisesta, työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisystä ja tasa-arvon edistämisestä työmarkkinoilla sekä pyrkimystä alueellisen ja paikallisen kumppanuuden toimintatavan edistämiseen. Tavoite 3 -ohjelmassa välittäjäorganisaatioita käytetään ohjelmakaudella kolmen toimenpidekokonaisuuden toimeenpanossa: 6

7 Toimenpidekokonaisuus 1.1: Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen, Toimenpidekokonaisuus 2.1: Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, Toimenpidekokonaisuus 2.3: Heikossa työmarkkinaasemassa olevien ryhmien tukeminen. Tarkemmat valintakriteerit ilmoitetaan välittäjäorganisaatioita koskevien avoimien hakujen yhteydessä. Tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatioiden haku tapahtuu työministeriön kautta. Lisätietoja tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatiotoiminnasta saa Internet-sivuilta Valintakriteerit Tavoite 3 -ohjelman projektien yleiset valintakriteerit on esitetty ohjelma-asiakirjassa. Toimenpidekokonaisuuskohtaiset valintakriteerit esitetään tavoite 3 -ohjelmaasiakirjan täydennysosassa. Tavoite 3 -ohjelma-asiakirjaan ja ohjelman täydennysosaan on syytä tutustua huolellisesti, sillä toteutettavaksi hyväksyttävien projektien tulee olla ohjelman mukaisia. A Välttämättömät valintakriteerit 1. Projektin sopivuus tavoite 3 -ohjelmaan ja sen toimenpidekokonaisuuteen (tavoitteet, toimet, kohderyhmät ja valintakriteerit). Yksi projekti voi kuulua vain yhteen toimenpidekokonaisuuteen. 2. Projektisuunnitelman realistisuus suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja resursseihin sekä projektin toteuttajien ammattitaito ja kokemus toteuttaa projekti suunnitellulla tavalla (= mm. sisällöllinen osaaminen ja projektiosaaminen). 3. Projektin innovatiivisuus ja tulosten yleistettävyys (= projekti sisältää innovatiivisia elementtejä sovelletun menetelmän, toimintatavan tai kohdejoukon tai sisällön suhteen; projektin tuloksilla on käyttöä projektin ulkopuolellakin). 4. Projektin työllistävyys (= projektilla on joko välittömiä tai välillisiä, pitkäkestoisia työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia). 5. Eri toimijoiden yhteistyö projektissa ja verkottuminen (= projektissa mukana olevien tahojen sitoutuneisuus projektin toteuttamiseen ja sen tulosten hyödyntämiseen; horisontaalinen painotus koskien paikallista kumppanuutta). B. Muut yleiset valintakriteerit 6. Ennakoiva näkökulma ja työote projektissa (horisontaalinen painotus). 7. Projektin kysyntälähtöisyys (= projektin kohderyhmän ja/tai yritysten sitoutuminen projektin toteuttamiseen). 8. Projektin vaikutukset sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta (horisontaalinen painotus) Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen pyritään koko tavoite 3 -ohjelmassa, ja se on otettu huomioon ohjelman kaikissa toimintalinjoissa. Tasa-arvon toteutumista seurataan projekteissa asettamalla tavoitteita sukupuolen mukaan. Lisäksi tasa-arvon toteutumista tavoite 3 -ohjelmassa arvioidaan erillisselvityksin. 9. Projektin ympäristöystävällisyys (horisontaalinen painotus). 10. Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen projekteissa (horisontaalinen painotus). 11. Ohjelman toteuttajaviranomaisen erityispainotukset (= toteuttajaviranomainen voi lisäksi käyttää omia ohjelman valintakriteerejä tarkentavia valintakriteerejä, joilla edistetään projektitoiminnan kytkeytymistä kansalliseen strategiaan). C. Erityiset eli toimenpidekokonaisuuskohtaiset valintakriteerit esitellään kunkin toimenpidekokonaisuuden kuvauksen yhteydessä ohjelman täydennysosassa. 7

8 Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuudet mahdollistavat monenlaisia, kunkin kohderyhmän tarpeisiin ja ongelmiin soveltuvia toimenpideyhdistelmiä. Kunkin toimenpidekokonaisuuden osalta on kuvattu lyhyesti tavoitteet, esimerkkejä tuettavasta toiminnasta, kohderyhmät, toteuttavat viranomaiset ja yhteistyötahot sekä projektien valintaan vaikuttavia tekijöitä. Toimintalinja 1 Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen Toimintalinjan tavoitteena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantaminen kehittämällä ja kokeilemalla uusia toimintatapoja ja palveluja työttömien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistyvyyden parantamiseksi avoimille työmarkkinoille. Lisäksi kehitetään ja toteutetaan toimintamalleja koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottamiseksi. Tavoitteena on myös vähentää työvoimakapeikkoja ja turvata yritysten työvoiman saantia. Toimenpidekokonaisuus 1.1 Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille, etsiä uusia työllistymismahdollisuuksia ja turvata yritysten työvoiman saanti käyttäen hyväksi eri tahojen laaja-alaista yhteistyötä. Tuettava toiminta Työelämälähtöisten, räätälöityjen toimenpideyhdistelmien ja polkujen sekä työelämän kynnystä alentavien toimien kehittäminen ja toteuttaminen auttamaan työttömien, erityisesti ikääntyvien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Ohjelmakauden kokemuksia mm. työpooleista ja työpankeista käytetään hyväksi ja kehitetään edelleen. Työssä olevien osaamisen parantaminen ja liikkuvuuden edistäminen työvoimakapeikkojen vähentämiseksi, mikäli samalla ennaltaehkäistään heidän joutumistaan työttömiksi tai luodaan mahdollisuuksia myös työttömien työllistymiseen. Kohderyhmät Toimenpidekokonaisuuden kohderyhmänä ovat ensisijaisesti työttömät, erityisesti ikääntyvät ja pitkäaikaistyöttömät. Työttömien ohella hankkeissa voi olla mukana 1) työssä olevia, mikäli samalla ennaltaehkäistään heidän työttömäksi joutumistaan tai edistetään työttömien työllistymistä, sekä työmarkkinoille pyrkiviä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella eivätkä ole koulutuksessa. Kohdejoukkona voivat olla myös työvoimapalveluja tarjoava henkilöstö ja yritysten rekrytointia hoitavat henkilöt (ml. pk-yritysten johto). Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvien ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistymisen edistämiseen avoimille työmarkkinoille. 1) Työssä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat voivat olla mukana samoissa hankkeissa työttömien kanssa. Erilliset hankkeet heille eivät ole mahdollisia tässä toimenpidekokonaisuudessa. 8

9 Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka perustuvat analysoituun tietoon paikallisesta, alueellisesta tai toimialakohtaisesta työvoiman kohtaamisongelmista ja kehittämistarpeista, joissa kehitetään uusia toimintatapoja ja palveluja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, joissa edistetään työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille tai vähennetään ja ennaltaehkäistään työvoimakapeikkoja kiinnittämällä erityistä huomiota työelämän kynnystä alentaviin toimiin. Keskeiset yhteistyötahot Elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset ja muut työnantajat, työvoimapalveluja tarjoavat organisaatiot, koulutuksen järjestäjät, työttömien yhdistykset, maaseudun toimintaryhmät, alueelliset ympäristökeskukset, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä välittäjäorganisaatiot. Toimenpidekokonaisuus 1. 2 Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämään siirtymiseksi Tavoitteena on ennalta ehkäistä työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä kehittämällä toimintamalleja koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi ja sijoittumisen osuvuuden parantamiseksi. Tuettava toiminta ohjaus-, neuvonta- ja tiedotus- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen sekä työssä oppimisen edistäminen ja laajentaminen, koulutusorganisaatioiden opinto-ohjauksen vahvistaminen sekä niiden ura- ja rekrytointipalveluja kehittäminen yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa; yhteistyömallien kehittäminen oppilaitosten ohjaustoiminnan ja työvoimatoimistojen työnvälitys-, ammatinvalinnan- ja uranohjaus- sekä koulutus- ja ammattitietopalvelujen kesken. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti työpaikkaohjaajat ja opettajat. Hankkeissa voi olla mukana myös 2) vastavalmistuneita ja opiskelijoita sekä muita toimintatapojen kehittämiseen osallistuvia. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa ura- ja rekrytointipalveluilla sekä niihin kytketyillä työvoimatoimistojen palveluilla edistetään tehokasta koulutuksesta työelämään siirtymistä tai tuetaan työssäoppimisen edistämistä ja laajentamista. Keskeiset yhteistyötahot Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, elinkeino- ja työelämän järjestöt ja työnantajat, työvoimatoimistot, alueelliset työvoima- ja opetusviranomaiset, alueelliset ympäristökeskukset, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö. 2) Nämä kohderyhmät voivat olla mukana samoissa hankkeissa työpaikkaohjaajien tai opettajien kanssa. Erilliset hankkeet heille eivät ole mahdollisia tässä toimenpidekokonaisuudessa. 9

10 Toimintalinja 2 Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Tämän toimintalinjan tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa ja vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla erityisillä tasa-arvohankkeilla (toimenpidekokonaisuus 2.1). Hankkeet liittyvät sukupuoleen perustuvan vertikaalisen ja horisontaalisen segregaation vähentämiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Hankkeilla edistetään myös rakennemuutosaloilla, erityisesti julkisella sektorilla työttömyysuhanalaisten naisten työllistyvyyttä ja parannetaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Toimintalinjan tavoitteen mukainen yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä kohdistuu ryhmiin, joiden mahdollisuudet työ- ja koulutusmarkkinoilla ovat olennaisesti muita heikommat ja jotka voivat olla myös syrjinnän kohteena työmarkkinoilla. Näitä ryhmiä voivat olla mm. vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, ikääntyvät pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömät, vanhentuneen ammattitaidon omaavat tai vailla ammatillista koulutusta olevat, vajaakuntoiset ja vammaiset sekä maaseudun syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Myös pakolaisia, maahanmuuttajia sekä etnisiä vähemmistöjä varten tarvitaan erityisiä työllistymishankkeita. Lisäksi vankilasta vapautuvien työmarkkinoille kiinnittymiseksi ja normaaliin elämään sopeutumiseksi tarvitaan erityistoimia. Toimenpidekokonaisuus 2.1 Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen Tavoitteena on kehittää ja levittää toimintamuotoja, joilla vähennetään sukupuolen mukaista eriytymistä koulutuksessa ja työelämässä. Naisten urakehitystä johtopaikoille sekä naisten kiinnostusta tietoteknisille ja miesvaltaisille teollisuuden aloille edistetään. Vastaavasti edistetään miesten hakeutumista naisvaltaisille teollisuuden aloille sekä hoiva-, opetus-, ym. palvelualoille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tuetaan sukupuolten tasa-arvoa edistävällä tavalla. Rakennemuutosaloilla, erityisesti julkisella sektorilla toimivien työttömyysuhanalaisten naisten työllistyvyyttä parannetaan. Tavoitteena on myös epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen. Tuettava toiminta naisten ja miesten uravalintoihin vaikuttaminen tiedotuksen, ammatinvalinnanohjauksen, neuvonnan, koulutuksen ja opettajien koulutuksen keinoin, naisten ohjaaminen miesvaltaisille työvoimakapeikkoaloille, kuten tietoteollisuuden ja uusmedian alalle, perinteistä poikkeavat uravalinnat työyhteisöjen sekä koulutus- ja neuvontaorganisaatioiden yhteistyönä. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti naiset ja miehet, jotka tarvitsevat koulutusta pyrkiessään ei-perinteisille aloille, työhön palaavat, pitkään työmarkkinoilta poissa olleet naiset, epätyypillisissä työsuhteissa olevat naiset, työttömyysuhanalaiset naiset. Kohderyhmänä voivat olla myös neuvonta- ja ohjaushenkilöstö, opettajat ja kouluttajat. Keskeiset yhteistyötahot Yritykset ja muut työnantajat, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt, erityisesti naisjärjestöt, neuvontajärjestöt, kunnat ja kuntayhtymät, maakuntien liitot. 10

11 Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, sekä välittäjäorganisaatiot. Valintakriteerit Tässä toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa parannetaan naisten asemaa työmarkkinoilla sekä vahvistetaan miesten asemaa perhevapaiden käytössä, joissa edistetään perinteistä poikkeavia ura- ja koulutusvalintoja tai/ja koulutetaan vähemmistösukupuolta edustavia sukupuolen mukaan eriytyneillä aloilla, erityisesti työvoimakapeikkoaloilla, joissa parannetaan rakennemuutosaloilla, esim. julkisella sektorilla olevien työttömyysuhanalaisten naisten työllistymismahdollisuuksia, joilla parannetaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten koulutusmahdollisuuksia. Toimenpidekokonaisuuden hankkeiden vetäjinä on ensisijaisesti naisia. Toimenpidekokonaisuus 2.2 Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen aktivoimalla vailla ammatillista koulutusta olevia koulutukseen ja oppilaitoksissa keskeyttämisuhanalaisia opintojensa loppuunsaattamiseen ja tätä kautta parempien valmiuksien hankkimiseen työmarkkinoita varten. Tähän pyritään kehittämällä joustavia työelämäläheisiä ammatillisen koulutuksen muotoja, parantamalla kohderyhmän elämän hallinnan taitoja sekä kehittämällä toimia keskeyttämisen vähentämiseksi. Koulutusvalintojen järkevyyteen sekä kohderyhmän pitkäjänteiseen tukemiseen kiinnitetään huomiota tavoitteena työllistyminen työmarkkinoille. Tuettava toiminta menetelmien kehittäminen viranomaisten, yritysten ja muiden tahojen yhteistyössä peruskoulun päättövaiheen ja erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ongelmien tunnistamiseksi ja tarvittavien jatkotoimenpiteiden analysoimiseksi, koulutukseen hakeutuminen ja opintojen loppuunsaattaminen uudenlaisilla ratkaisuilla, oppilaitosten yhteydessä olevista työpajoista ja nuorten innovatiivisista työpajoista saatujen kokemusten hyödyntäminen; työpajojen kehittäminen laadullisesti ennen kaikkea elämänhallinnan ja koulutukseen valmentamisen välineinä; ammatillisten oppilaitosten yhteydessä toimivien pajojen kehittäminen koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen välineinä; työpajamallin kehittäminen myös vanhempien ikäluokkien tarpeisiin soveltuvaksi. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat, ammatillista koulutusta vailla olevat. Kohderyhmänä voivat olla myös työpajojen ohjaajat ja tutorit. Keskeiset yhteistyötahot Oppilaitokset, koulutuksen järjestäjät, työpajojen järjestäjät, työmarkkinajärjestöt, yritykset ja muut työnantajat, kansalaisjärjestöt, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö. 11

12 Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka vähentävät ammatillisten opintojen keskeyttämistä, parantavat ongelmaopiskelijoiden tunnistamista siten, että potentiaalisille koulutuksen keskeyttäjille pystytään riittävän ajoissa tarjoamaan vaihtoehtoisia tapoja saattaa opinnot loppuun, kehittävät malleja vailla ammatillista koulutusta olevien 50-vuotta täyttäneiden koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi, ja joissa kehitetään työpajoja laadullisesti elämänhallinnan ja koulutukseen valmentamisen välinein. Toimenpidekokonaisuus 2.3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Tavoitteena on etsiä ja kehittää työ- ja toimintamahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien aktivoitumisen ja omaehtoisen selviytymisen tukemiseksi sekä ehkäistä siten heidän syrjäytymistään. Olennaista on, että eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten väestöryhmien kohdalla pyritään välttämään pitkäaikaista sosiaaliturvariippuvuutta. Tuettava toiminta heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen avoimille työmarkkinoille soveltamalla uudenlaisia työn välittämisen ja rekrytoinnin sekä työllistämisen malleja sekä kehittämällä tukirakenteita, joiden avulla parannetaan heikossa asemassa olevien ryhmien palveluja ja luodaan uusia työmahdollisuuksia, yhteistyössä työnantajien kanssa uudenlaisten työn organisoinnin mallien kehittäminen, heikossa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä varten työelämään osallistumista edistävää ja kannustavaa työkyvyn ylläpitoa ja työkulttuuria. Kohderyhmät Kohderyhminä ovat ensisijaisesti ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät ja toistuvaistyöttömät, vajaakuntoiset ja vammaiset työnhakijat ja vammaiset opiskelijat, syrjäytymisvaarassa olevat, pakolaiset, maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt, muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, kuten vankilasta vapautuneet henkilöt. Kohderyhmänä voivat olla myös em. ryhmien koulutuksen, neuvonnan ja muiden palvelujen järjestäjät. Keskeiset yhteistyötahot Etu- ja kansalaisjärjestöt, kuntoutuslaitokset ja -organisaatiot, koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset, yritykset, kunnat, maakuntien liitot, alueelliset ympäristökeskukset. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö sekä välittäjäorganisaatiot. Valintakriteerit Tässä toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joilla parannetaan eri väestöryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille ja joilla ehkäistään syrjäytymistä, parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien omaehtoista selviytymistä ja työllistyvyyttä mukaan lukien työelämän kynnystä alentavat toimet. 12

13 Toimintalinja 3 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoitteena on tukea työllistymistä edistävää elinikäistä oppimista: varautumista ja sopeutumista yksilön, työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tätä tavoitetta edistetään koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisella, ammatillisen liikkuvuuden edistämisellä sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistamisella. Lisäksi otetaan huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon sekä kestävän kehityksen edistäminen. Ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä edistetään niin koulutuksen järjestämisessä, materiaalien ja menetelmien kehittämisessä kuin koulutuksen sisällöissäkin. Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Tavoitteena on edistää työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon saavuttamista koulutuksessa, kohottaa opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksen järjestäjien osaamista koulutuksen laadun ja työelämäyhteyksien parantamiseksi sekä kehittää uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa opetusteknologiaa, -menetelmiä ja oppimateriaaleja yhteistyössä yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. Tuettava toiminta ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen sisällyttämällä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin näytöt samalla varmistaen työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon saavuttaminen, yhtenäistetään opiskelija-arviointia ja saadaan työelämän osapuolet mukaan ammattitaidon saavuttamisen arviointiin, opetussuunnitelman perusteiden ja opetussuunnitelmien kehittäminen siten, että niissä määritellään ammatilliset tavoitteet ja arviointikriteerit nykyistä täsmällisemmin työelämän edellyttämänä osaamisena. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti opetushenkilöstö, työpaikkaohjaajat ja koulutuksesta vastaava henkilöstö sekä työelämän edustajat. Hankkeissa voi olla mukana myös oppilaitoksessa kirjoilla olevia opiskelijoita 3). Keskeiset yhteistyötahot Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset, oppimateriaalin ja opetusteknologian tuottajat, koulutuksen hankinnasta vastaavat. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka tukevat näyttöjärjestelmän käyttöönottoa ja kehittämistä, näyttökoeaineistojen laatimista sekä opettajien ja työelämän edustajien kouluttamista, tukevat opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja vastaavan henkilöstön kouluttamista (ammatillisen koulutuksen tukiohjelman ulkopuolella), kehittävät opetusteknologiaa, opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja. 3) Opiskelijoita voi olla mukana samoissa hankkeissa em. kohderyhmien kanssa. Erilliset hankkeet heille eivät ole mahdollisia tässä toimenpidekokonaisuudessa. 13

14 Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen Tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, nostaa eläkkeelle hakeutumisikää ja turvata osaavan työvoiman saatavuus. Tavoitteena on tarjota aikuisväestölle nykyistä laajemmat mahdollisuudet omaehtoiseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen, jolla vahvistetaan koulutuksen suorittaneiden mahdollisuutta liikkua työmarkkinoilla. Tuettava toiminta tutkintoon tähtäävä aikuisten omaehtoinen koulutus ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi, erityisesti ikääntyvien, vanhentuneen ammattitaidon omaavien osaamistason parantaminen, työelämäläheisten osaamisen kohottamismuotojen kehittäminen hyödyntäen vuorottelu- ja rotaatiomalleja, uutta tieto- ja viestintätekniikkaa, muuntokoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja muita työssä tapahtuvan koulutuksen muotoja, vuorottelu- ja rotaatiomallien kehittämisessä kiinnitetään huomiota ikääntyvien työssä pysymisen edellytysten parantamiseen, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeet sekä koulutusta järjestävien ja hankkivien tahojen ennakointiosaamisen kehittäminen, koulutusmallien ja -mahdollisuuksien kehittäminen siten, että työn ja opiskelun entistä parempi yhteensovittaminen on mahdollista. olevia opiskelijoita silloin, kun on kysymys uudenlaisten oppilaitosten ja työelämän yhteyksien vahvistamisesta. Keskeiset yhteistyötahot Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt, opetus- ja työhallinto, yritykset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka tukevat tutkintoon tähtäävää, erityisesti yli 45-vuotiaiden, vanhentuneen ammattitaidon omaavien aikuisten omaehtoista koulutusta, kehittävät ja toteuttavat työelämävetoisia koulutusmalleja uusiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi, parantavat ennakointiosaamista sekä edistävät koulutuspalvelujen suuntaamista, kehittävät interaktiivisia tieto- ja neuvontapalveluja kansalaisten, yritysten ja muun työelämän sekä koulutuksen järjestäjien käyttöön. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yritysten henkilöstö ja työttömät työnhakijat sekä yli 45-vuotiaat omaehtoiseen koulutukseen osallistuvat henkilöt. Kohderyhmänä voi olla myös koulutuksen järjestäjiä ja koulutuksen hankkijoita ennakointia koskevissa hankkeissa sekä korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa kirjoilla 14

15 Toimintalinja 4 Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä Tavoitteena on vauhdittaa työelämän uudistumista, uusien työpaikkojen syntymistä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista. Tähän pyritään edistämällä osaamisen kehittymistä ja työntekijöiden työssä jaksamista, luomalla edellytyksiä tutkimustoiminnan tulosten ja uuden teknologian entistä parempaan hyödyntämiseen, helpottamalla tietoyhteiskuntaan siirtymistä sekä edistämällä uuden yritystoiminnan syntymistä. Toimenpidekokonaisuus 4.1 Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen Tavoitteena on elinkelpoisten yritysten lisääminen ja uusien yrittämisen muotojen edistäminen, toiminnan alkuvaiheessa olevien yritysten eliniän pidentäminen, kasvukykyisten ja -haluisten mikro- ja pk-yritysten rohkaiseminen suunnitelmalliseen ja hallittuun kasvuun työllisyyttä edistävällä tavalla sekä näihin liittyen palvelutarjonnan lisääminen ja kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on yritysten (ml. suuret yritykset) välisen verkostoitumisen edistäminen tuottavuuden ja osaamisen parantamiseksi. Tavoitteena on myös lisätä yrittäjyyttä, jossa otetaan huomioon ekologiset ja muut ympäristöä säästävät ratkaisut elinkeino- ja työllisyyspoliittisena mahdollisuutena. Tuettava toiminta uusien yritysten perustaminen, yritysten perustamisneuvonnan ja koulutuksen laajentaminen ja tehostaminen, uusien yrittämisen muotojen (esim. franchising, osuustoimintayrittäminen, sosiaaliset yritykset) osalta neuvonnan ja koulutuspalvelujen kehittäminen sekä niiden integroiminen olemassa oleviin yrityspalveluihin, erityisryhmien (kuten naisyrittäjyys, etninen yrittäjyys, maaseutuyrittäjyys, akateeminen yrittäjyys) yrittäjyyden lisääminen ja palvelutarjonnan kehittäminen, yrityshautomoyrityksille tarkoitettujen koulutus- ja muiden kehittämispalveluja kehittäminen. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yrittäjiksi aikovat ja yritystoiminnan alkuvaiheessa olevat, yrittäjät, pk -yritysten johto ja henkilöstö, erityisesti mikroyrityksissä, yrityshautomoiden henkilöstö. Kohderyhmänä voivat olla myös isojen yritysten henkilökunta verkostoitumishankkeissa, yritysneuvontaa antavat henkilöt, opetushenkilökunta ja kouluttajat, ammatinvalinnan ohjaajat ja opinto-ohjaajat, tutkimuslaitosten henkilökunta. Keskeiset yhteistyötahot Elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset, korkeakoulut ja muut oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät, yrityshautomot, yritysneuvontaa antavat organisaatiot, uusyrityskeskukset, kehittämisorganisaatiot, kauppakamarit, kunnallinen elinkeinotoimi, maakuntien liitot, osaamis- ja teknologiakeskukset, maaseudun neuvontajärjestöt, alueelliset ympäristökeskukset. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa edistetään uusien yritysten tai työpaikkojen syntymistä, edistetään uusia yrittämisen muotoja, edistetään yritysten eliniän pidentymistä, 15

16 kehitetään toimintansa alkuvaiheessa oleville, yrityksille soveltuvia neuvonta- ja kehittämispalveluja kehitetään kasvukykyisille ja -haluisille yrityksille sekä sukupolvenvaihdostilanteessa olevien yritysten jatkajille uusia koulutus- ja asiantuntijapalveluja, edistetään pk-yritysten, suurten yritysten, koulutusorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten verkostoitumista ja yhteistyötä, kehitetään ja tehostetaan yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta. Toimenpidekokonaisuus 4.2 Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen edistäminen Tavoitteena on parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja työelämän laatua edistämällä henkilöiden, erityisesti pk-yritysten henkilöstön ja johdon osaamista, työntekijöiden työssä jaksamista ja innovatiivisia toimintatapoja työpaikoilla. Huomiota kiinnitetään työttömyysuhanalaisten työntekijöiden työllisyyden turvaamiseen ja henkilöstön pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tuettava toiminta työssä oppimista ja henkilöstön muutosvalmiutta tukevien toimintamallien kehittäminen, työorganisaatioiden kehittäminen siten, että henkilöstön osaaminen vahvistuu ja työssä oppimisen menetelmiä käytetään tehokkaasti, mm. edistämällä nykyistä laaja-alaisempien toimenkuvien muodostamista, henkilöstön monitaitoisuutta ja tiimityötä, vahvistetaan sisäistä yrittäjyyttä samoin kuin työyhteisön avoimuutta ja joustavuutta toimintaympäristöönsä nähden, johtamis- ja osallistumisjärjestelmien kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa sekä johdon ja henkilöstön yhteinen kehittämistyö, työpaikkojen käyttöön yhteisesti hyväksyttyjä henkilöstön työssä jaksamisen arviointikäytäntöjä ja jaksamista tukevia toimia, työyhteisöjen ennakointivalmiuksien parantaminen. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yritysten, erityisesti pk-yritysten henkilöstö sekä yrittäjät. Kohderyhmänä voi olla myös julkisen sektorin ikääntyvä ja työttömyysuhanalainen henkilöstö silloin, kun tuetaan heidän työssä jaksamistaan ja parannetaan heidän työmarkkinoilla pysymistään edistävää ammattitaitoa, suurten yritysten henkilöstö yhdessä pk-yritysten henkilöstön kanssa verkostoitumishankkeissa, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia sekä työttömiä. Erityistä huomiota kiinnitetään vailla ammatillista koulutusta olevien tai vanhentuneen ammattitaidon omaavien henkilöiden valmiuksien parantamiseen. Keskeiset yhteistyötahot ja toimeenpanosta vastaavat viranomaiset Yritykset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, kuntoutuslaitokset ja -organisaatiot, liikuntaorganisaatiot, työelämän tutkimuslaitokset, työvoimaviranomaiset, julkiset organisaatiot, alueelliset ympäristökeskukset. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa parannetaan koko työyhteisön osaamista ja jaksamista sekä luodaan välineitä henkilöstön jatkuvaan oppimiseen osana liiketoiminnan kehittämistä, kehitetään pk-yritysten kilpailukykyä, verkostoitumista ja kansainvälistymistä, integroidaan koulutus- ja neuvontaorganisaatioita entistä läheisempään yhteistyöhön yritysten ja muiden työorganisaatioiden kanssa henkilöstön osaamisen ja työkyvyn parantamiseksi, 16

17 kehitetään ennakointivalmiuksia ja -välineitä, tuotetaan ja hankitaan tarvittavaa ennakointitietoa ja kehitetään ennakointimenetelmiä, toteutetaan tutkintotavoitteista aikuisten ammatillista lisäkoulutusta, mm. tutkintotavoitteista muuntoja jatkokoulutusta sekä oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutusta yritysten henkilöstölle. Toimenpidekokonaisuus 4.3 Tutkimustulosten ja teknologian hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän ja tutkimussektorin yhteistyön edistäminen Toimenpidekokonaisuudella täydennetään kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa ja innovaatioprosessien kehittämistä. Tavoitteena on edistää uuden teknologian ja korkean osaamisen siirtymistä työpaikoille, edistää sosiaalisiin innovaatioihin liittyvien osaamisalojen kehittymistä ja näitä koskevan tiedon siirtymistä työpaikoille ja ohjelmatyöhön. Tuettava toiminta koulutus-, konsultointi- ja kehittämishankkeet, joiden avulla edistetään yrittäjien ja yritysten henkilöstön valmiuksia käyttää hyväksi tutkimustuloksia, tieto- ja osaamispalveluja sekä uutta teknologiaa, yritysten avainhenkilöstön valmiudet soveltaa ja hyödyntää uusinta osaamista ja uutta teknologiaa liiketoiminnassa, osaamispalvelujen saatavuuden kehittäminen niin, että myös pienten ja mikroyritysten henkilöstön osaamistarpeet tulevat otetuksi huomioon. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pk-yritysten avainhenkilöstö, yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat (erityisesti tutkimusympäristöstä irtautuvat spin-off -tyyppiset yrittäjät). Kohderyhmänä voivat olla myös tutkimuslaitosten, yliopistojen ja ammatti- korkeakoulujen henkilöstö sekä ammatillisten oppilaitosten henkilöstö, osaamiskeskusten, teknologiakeskusten ja muiden elinkeinoelämän kehittämisorganisaatioiden henkilöstö. Lisäksi hankkeissa voi olla em. ryhmien ohella mukana 4) suurten yritysten henkilöstöä verkostoitumishankkeissa pk-yritysten kanssa, opiskelijoita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Keskeiset yhteistyötahot Yritykset, tutkimus- ja kulttuurilaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä muut oppilaitokset, osaamis- ja teknologiakeskukset, yritysten kehittämisorganisaatiot, elinkeino- ja työelämän järjestöt, TEKES, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasianministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka kehittävät pk-yritysten johdon ja henkilöstön valmiuksia ja uusia toimintatapoja osaamisen ja uuden teknologian hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi, jotka tukevat yritysten sekä tutkimuslaitosten, osaamis- ja teknologiakeskusten, koulutusorganisaatioiden ym. yhteistyötä ja verkostoitumista, jotka luovat uusia työllistymismahdollisuuksia sekä tukevat tutkimustiedon, tuotekehityksen ja sosiaalisten innovaatioiden hyödyntämistä. 4) Nämä ryhmät voivat olla mukana ainoastaan samoissa hankkeissa em. ryhmien kanssa. Erillisiä hankkeita ei voi käynnistää näille kohderyhmille. 17

18 Lisätietoja: Toteuttajaministeriöt Työministeriö Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TE-keskukset Lääninhallitukset /suom/laanit/index.html Maakuntien liitot Työvoima- ja elinkeinokeskukset tavoite 3 -alueilla Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Huhtalantie 2, SEINÄJOKI puh. (06) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus Rauhankatu 10, LAHTI puh. (03) Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Salpausselänkatu 22, (PL 1041), KOUVOLA puh. (05) Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Cygnaeuksenkatu 1, (PL 44), JYVÄSKYLÄ puh. (014) Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kauppakatu 4, (PL 467), TAMPERE puh. (03) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Hovioikeudenpuistikko 19 A, (PL 131), VAASA puh. (06) Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Viestikatu 1, (PL 86), OULU puh. (08) Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjoisranta 11, (PL 266), PORI puh. (02) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Maistraatinportti 2, (PL 15), HELSINKI puh. (09) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Ratapihankatu 36, (PL 236), TURKU puh. (02)

19 Lääninhallitukset tavoite 3 -alueilla Etelä-Suomen lääninhallitus Birger Jaarlin katu 15, (PL 150), HÄMEENLINNA puh Länsi-Suomen lääninhallitus Itsenäisyydenaukio 2, (PL 22), TURKU puh Oulun lääninhallitus Linnankatu 1, (PL 293), OULU puh Maakuntien liitot tavoite 3 -alueilla Etelä-Karjalan liitto Raatimiehenkatu 18, LAPPEENRANTA puh. (05) Etelä-Pohjanmaan liitto Kampusranta 9 C, 4 krs. (PL 109), SEINÄJOKI puh Etelä-Savon liitto Hallituskatu 3 A, MIKKELI puh. (015) Hämeen liitto Niittykatu 5, HÄMEENLINNA puh. (03) Itä-Uudenmaan Liitto Rauhankatu 29, PORVOO puh. (019) Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14, KOKKOLA puh. (06) Keski-Suomen Liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puh. (014) Kymenlaakson liitto Karhulantie 36 B, (PL 35), KARHULA puh. (05) Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12, (PL 76), TAMPERE puh. (03) Pohjanmaan liitto Vaasanpuistikko 20 B, (PL 174), VAASA puh. (06) Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, OULU puh. (08) Päijät-Hämeen liitto Hämeenkatu 9, (PL 50), LAHTI puh. (03) Satakuntaliitto Pohjoisranta 11 D, (PL 260), PORI puh. (02) Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, HELSINKI puh. (09) Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36, (PL 273), TURKU puh. (02)

20 Viestintä Oy Viisikko 12/2004 / Oy Edita Ab / esr2.006s Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyyspoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian aloilla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä sukupuolten tasa-arvoa.. PL 34, VALTIONEUVOSTO Puh

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari ESR, tuettava toiminta Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari 26.5.2014 Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020, kehys n. 31,4 M 6,2 M 20 % 14,8

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 ESR-hakuinfo 16.6.2015 Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku Länsi-Suomen alueen 3. alueellinen ESRhankehaku 12.6.-1.10.2015 Haku

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 3 Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 65,0 64,5 62,5 63,1 64,4 62,1 62,2 62,7 58,1 50 % 40 % 30 % 10,7 11,1 11,8 11,7 10,9 9,8 9,8 10,8 16,9 20 % 4,2 4,1 4,0 4,2 3,9

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Työvoimahautomo. Mika Helva

Työvoimahautomo. Mika Helva Työvoimahautomo Mika Helva Työvoimahautomo alueellisessa työllisyys ja elinkeinokokeilussa Turun seudun työnantajien kanssa, kuten Meyerin telakka, järjestetään uudenmuotoista työnantajan tarpeista lähtevää

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot