Hakijan opas Tavoite 3 -ohjelma Euroopan sosiaalirahaston tukemia projekteja suunnitteleville. Euroopan sosiaalirahasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakijan opas Tavoite 3 -ohjelma 2000 2006. Euroopan sosiaalirahaston tukemia projekteja suunnitteleville. Euroopan sosiaalirahasto 2000 2006"

Transkriptio

1 Euroopan sosiaalirahasto SR Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Hakijan opas Tavoite 3 -ohjelma Euroopan sosiaalirahaston tukemia projekteja suunnitteleville

2 Sisällys Tavoite 3 -ohjelma työtä ja koulutusta suomalaisille...3 ESR-viitekehys...3 Tavoite 3 -ohjelmalla painotetaan...3 Kartta tavoite 3 -alueesta...4 Tavoite 3 -ohjelman rahoitus...4 Ideasta projektiksi projektista käytännöksi...5 Hyvän projektin tunnusmerkkejä...5 ESR-projekti...5 ESR-rahoituksen hakeminen...5 ESR-projektien valinta...6 ESR-projektien toteutus...6 Projektista käytännöksi...6 Välittäjäorganisaatiot...6 Valintakriteerit...7 Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet...8 TOIMINTALINJA 1: Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen...8 Toimenpidekokonaisuus 1.1 Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen...8 Toimenpidekokonaisuus 1.2 Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämään siirtymiseksi...9 TOIMINTALINJA 2: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä...10 Toimenpidekokonaisuus 2.1 Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen...10 Toimenpidekokonaisuus 2.2 Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen...11 Toimenpidekokonaisuus 2.3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen...12 TOIMINTALINJA 3: Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistaminen...13 Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen...13 Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen...14 TOIMINTALINJA 4: Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä...15 Toimenpidekokonaisuus 4.1 Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen...15 Toimenpidekokonaisuus 4.2 Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen edistäminen...16 Toimenpidekokonaisuus 4.3 Tutkimustulosten ja teknologian hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän ja tutkimussektorin yhteistyön edistäminen...17 Lisätietoja

3 Tavoite 3 -ohjelma työtä ja koulutusta suomalaisille Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin muuttaessa työllisyyspoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Tavoite 3 -ohjelma on rahoituksellisesti suurin ESRohjelma ja sitä toteutetaan koko maassa tavoite 1 -aluetta (Itä- ja Pohjois-Suomi) ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tavoite 3 -ohjelman toteuttamisalue kattaa noin 80 prosenttia Suomen väestöstä. Tavoite 3 -ohjelma on kehittämisohjelma, jolla etsitään, kokeillaan ja tuotetaan uusia näkökulmia ja levitetään hyviä käytäntöjä suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. ESR-toiminnan lisäarvo Perustuu Euroopan komission ESR-asetuksen toimialoihin (artikla 2) A ) Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittäminen B ) Yhtäläiset mahdollisuudet C ) Elinikäinen oppiminen D ) Työvoiman ammatillinen kehittäminen E ) Naisten työmarkkinoille osallistumisen edistäminen ESR-VIITEKEHYS kansalliseen politiikkaan verrattuna syntyy sen tuotekehittelyluonteesta. Inhimillisiä voimavaroja koskevaa tuotekehittelyä tehdään ESR-varoilla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelman kokonaisbudjetti vuosille on 1 501,1 milj., josta EU:n osuus on 433,8 milj.. Kansallinen rahoitus tulee valtion budjetista (650,7 milj. ) ja kuntasektorilta (93,3 milj. ). Lisäksi yksityiseksi rahoitusosuudeksi arvioidaan noin 416,4 milj.. Ohjelman tavoitteena on tuoda työtä ja koulutusta noin henkilölle. Tavoite 3 -ohjelman mukaisia projekteja voidaan käynnistää vuoden 2006 loppuun asti. Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjat ja rahoituksen jakautuminen niiden kesken Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen...30% Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä...20 % Koko tavoite 3 -ohjelman kattavat horisontaaliset painotukset Tietoyhteiskunta Tasa-arvo Paikallinen kumppanuus Kestävä kehitys Ennakointi Visio Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen...20 % Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä...30 % Tavoite 3 -ohjelman toiminnalla painotetaan muun muassa: ikääntyvän työvoiman jaksamista ja työssä pysymisen edistämistä työyhteisöjen kehittämistä paremmin vastaamaan teknologisen kehityksen tasoa sukupuoleen perustuvan työnjaon murtamista työ- ja koulutusmarkkinoilla työttömyyden ja syrjäytymisen torjumista työvoimakapeikkojen ehkäisemistä elinikäiseen oppimiseen perustuvien ja innovatiivisten toimintatapojen käyttöönoton lisäämistä työpaikoilla työelämälähtöisten koulutusmallien kehittämistä koulutuksesta työelämään siirtymistä ammatillisen koulutuksen aktivointia ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämistä 3

4 Suomen EU-ohjelmien tavoitealueet ohjelma-alueittain Tavoite 1 -alue Siirtymäkauden alue Lääninraja TE-keskusraja Lapin lääni Tavoite 2 -alue Tavoite 3 -alue Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan Suomessa tavoite1-alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella Oulun lääni TE-keskukset: 1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Häme 5. Pirkanmaa 6. Kaakkois-Suomi 7. Etelä-Savo 8. Pohjois-Savo 9. Pohjois-Karjala 10. Keski-Suomi 11. Etelä-Pohjanmaa 12. Pohjanmaa 13. Pohjois-Pohjanmaa 14. Kainuu 15. Lappi Ahvenanmaa Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni Työministeriö toimii tavoite 3 -ohjelman vastuuviranomaisena. Tavoite 3 -ohjelman toteutukseen osallistuvia valtion viranomaisia ovat ainakin työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Käytännössä projekteja koordinoivat pääsääntöisesti työvoima- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset ja maakuntien liitot. Tavoite 3 -ohjelman rahoitus (miljoonaa euroa) EU- Kansallinen Arvioitu Kokonaisrahoitusosuus julkinen rahoitus yksityinen rahoitus rahoitus Toimintalinja 1 124,6 186,8 55,0 366,4 Toimenpidekokonaisuus ,0 121,4 35,7 238,1 Toimenpidekokonaisuus ,5 65,4 19,2 128,2 Toimintalinja 2 83,9 125,9 15,8 225,6 Toimenpidekokonaisuus ,0 36,0 5,9 66,0 Toimenpidekokonaisuus ,9 35,8 3,8 63,5 Toimenpidekokonaisuus ,1 54,1 6,0 96,2 Toimintalinja 3 83,0 124,6 79,3 286,9 Toimenpidekokonaisuus ,4 56,1 22,2 115,6 Toimenpidekokonaisuus ,7 68,5 57,1 171,3 Toimintalinja 4 123,7 185,5 266,5 575,6 Toimenpidekokonaisuus ,1 46,7 65,1 142,9 Toimenpidekokonaisuus ,0 111,0 157,5 342,5 Toimenpidekokonaisuus ,6 27,8 43,9 90,2 Toimintalinja 5 18,7 28,0 0,0 46,6 Toimenpidekokonaisuus 5.1 9,2 13,8 0,0 22,9 Toimenpidekokonaisuus 5.2 9,5 14,2 0,0 23,7 Yhteensä 433,8 650,7 416, ,1 4

5 Idean jalostaminen toteuttamiskelpoiseksi ja haluttuja tuloksia tuovaksi projektiksi vaatii huolellista valmistelua. Projektin toimivuuden kannalta on tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan kohderyhmän tarpeet ja että kohderyhmät sitoutuvat suunniteltuun toimintaan. Hyvin valmistellussa projektissa hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa ja aikaisempia kokemuksia, sekä laaditaan huolellinen analyysi kohteeksi valituista aihealueista. Projektin toteutuksessa keskeiset yhteistyökumppanit tulee saada mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Ideasta projektiksi projektista käytännöksi Hyvän projektin tunnusmerkkejä projekti on tarvelähtöinen projekti perustuu ennakointitietoon, esiselvityksiin ja analyysiin aikaisemmista kokemuksista projektin kohderyhmä ja yhteistyökumppanit ovat alusta lähtien sitoutuneita projektiin ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään kumppanuus projekti on joustava ja valmis mukauttamaan toimintatapansa seurantatietojen ja palautteen mukaisesti oppiva prosessi projektin toiminta on toimintaympäristön tiedossa ja projekti liittyy laajempaan alueelliseen kehittämiseen verkostot muiden kehittämistahojen ja eri viranomaisten välille projektin toteuttaja ohjaa toimintaa hallitusti ja tavoitteellisesti tehokkuus ja taloudellisuus sekä projektinhallintataidot projektilla on realistisesti ja selkeästi asetetut tavoitteet, joiden toteutumista mitataan ja analysoidaan vaikuttavuus ESR-projekti Tavoite 3 -ohjelma toteutetaan projekteina, jotka valtaosin käynnistetään alueellisesti ja paikallisesti. Projekti voi muodostua yhdestä tai useammasta toimenpiteestä. Kukin projekti voi kuulua vain yhteen ohjelmaan ja sen toimenpidekokonaisuuteen. Projektin toteuttaja voi olla esimerkiksi yritys, oppilaitos, kunta, järjestö tai muu organisaatio. Yhteistyökumppanit osallistuvat suunnitteluun. Projekti on tavoitteiltaan, tehtäväalueiltaan ja kestoltaan sekä kustannusarvioltaan rajattu tehtäväkokonaisuus, joka perustuu projektisuunnitelmaan. Projektisuunnitelma on projektin ohjauksen ja seurannan perusta. Siinä määritellään muun muassa projektin tavoitteet, tulokset, vaikutukset, kohderyhmä, sisältö, projektin hallinnointi, aikataulut, toiminnan seuranta ja raportointi, kustannukset, rahoitus ja käytettävissä olevat resurssit. ESR-projektilla on aina joko välitön tai välillinen kohderyhmä. ESR-projektit kohdistetaan työttömiin tai muihin työnhakijoihin, yrittäjiin ja yritysten henkilöstöön, oppilaitoksissa oleviin ja niistä valmistuviin henkilöihin sekä opettajiin ja muuhun koulutushenkilöstöön. Lisäksi ESR-projektina voivat tulla rahoitetuiksi järjestelmien kehittämisprojektit, joilla ei ole varsinaista kohderyhmää, mutta jotka parantavat välillisesti eri kohderyhmien työllisyyttä ja työmarkkinakelpoisuutta. Osallistujayritykset ovat ohjelma-asiakirjan mukaan pääasiassa pk-yrityksiä. Suuret yritykset eli ne, joiden henkilöstön määrä ylittää 250 henkilöä, voivat olla hankkeissa mukana verkostoituneina pk-yritysten kanssa. ESR-rahoituksen hakeminen Projektille haetaan ESR-rahoitusta erillisellä ESRprojektihakemuslomakkeella, joka täytetään Internetpohjaiseen ESRA-tietojärjestelmään osoitteessa ja lähetetään allekirjoitettuna ao. viranomaiselle, jolta rahoitusta haetaan. Opetushallinnon alalle osoitettava ESR-projektihakemuslomake on saatavilla opetusministeriön Internet-sivuilta Rahoituksen hakijan on sovittava yhteistyöstä projektin muiden toteuttajien kanssa. Hakijalla on kuitenkin vastuu projektin kokonaisuudesta, kuten projektin tavoitteiden toteutumisesta, määrärahojen käytön ja osallistujia koskevan seurannan hoitamisesta. 5

6 Projektin rahoitus muodostuu ESR:n ja valtion tuesta, kuntarahoituksesta ja yksityisestä rahoituksesta, joka tulee pääasiassa pk-yrityksiltä. Projekteja rahoittavat viranomaiset tiedottavat ESR:n toiminnasta ja tavoite 3 -ohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Projektien toteuttajia etsitään paitsi avointen hakujen avulla myös tarjouspyynnöillä. Lisätietoja projektien suunnittelusta saa työvoimaja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) ESR-koordinaattoreilta sekä lääninhallitusten ja maakuntien liittojen yhteyshenkilöiltä/eu-koordinaattoreilta ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteyshenkilöiltä. Hakemus jätetään pääsääntöisesti joillekin näistä viranomaisista. Tavoite 3 -ohjelman periaatteet on kirjattu Euroopan komission ja Suomen viranomaisten yhteistyössä laatimaan tavoite 3 -ohjelma-asiakirjaan vuosille Asiakirja löytyy Internet-osoitteesta ESR-projektien valinta ESR-projektin tulee olla tavoite 3 -ohjelman tavoitteiden ja periaatteiden, ohjelman yleisten valintakriteerien ja toimenpidekokonaisuuskohtaisten valintakriteerien mukainen. Projektien tulee noudattaa kansallista lainsäädäntöä ja EU:n lainsäädäntöä sekä rahoittavan viranomaisen ohjeita. Toteuttajan tulee olla luotettava ja vakavarainen. Toteutettavat projektit valitsee se viranomainen, joka vastaa niiden rahoituksesta. Mikäli projekti on suunniteltu useamman viranomaisen yhteisesti rahoittamaksi, tulee jokaiselle viranomaiselle toimittaa oma kappale hakemuslomakkeesta. Viranomaiset tekevät valintapäätökset omien määrärahojensa ja valintakriteeriensä perusteella. ESR-projektien toteutus ESR-projektin toteuttajan tulee hallinnoida projektia rahoittajan antamien ohjeiden mukaisesti. ESR-projektin tuloista ja menoista pidetään erotettavissa olevaa kirjanpitoa. ESR-tuki maksetaan toteuttajalle jälkikäteen toteutuneita tukikelpoisia kustannuksia vastaan. Projektin tulee tiedottaa projektin kohderyhmälle osallistumismahdollisuudesta. Projektin tuloksista ja kehitetyistä hyvistä käytännöistä tulee tiedottaa rahoittajille, yhteistyökumppaneille, alan toimijoille ja yleisölle. Lisäksi rahoittaja edellyttää ESR-projektilta määrämuotoisia seurantatietoja sekä raportointia projektin tuloksista. ESR-projektin tueksi perustettavassa ohjausryhmässä tulee olla mukana projektin keskeiset yhteistyö- ja asiantuntijatahot, jotka seuraavat ja tukevat projektin toteutumista. Projektista käytännöksi ESR-projektissa kehitettyä ja toimivaksi osoittautunutta uudenlaista yhteistyöverkostoa, toimintatapaa tai menetelmää kutsutaan hyväksi käytännöksi. Parhaimmillaan uudet hyvät käytännöt ovat siirrettävissä uusiksi toiminnoiksi yrityksissä, oppilaitoksissa, viranomaistyössä ja esimerkiksi järjestötyössä sekä osaksi kansallista työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa. ESR-projektien keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa on tehokas keino hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Välittäjäorganisaatiot Välittäjäorganisaatioiden käytön tarkoituksena on saada ESR-toimintaan perinteisen projektitoiminnan ulkopuolelta tulevia toimijoita: kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjä tai muita paikallisia toimijoita. Välittäjäorganisaatiot toimivat tukiorganisaationa ns. pienille toimijoille keventäen näin pienten toimijoiden hallinnollista taakkaa ja mahdollistaen niiden pääsyn ESRrahoituksen piiriin. Välittäjäorganisaatio toimii projektin toteuttajatahona organisoimalla sateenvarjoprojektin, jonka puitteissa se tekee ehdotuksia pienten toimijoiden rahoituksesta rahoittaville viranomaisille. Välittäjäorganisaatio koordinoi sateenvarjoprojektia. Välittäjäorganisaatioilla on asiantuntemusta työmarkkinoiden toimivuudesta, työttömien työllistyvyyden parantamisesta, työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisystä ja tasa-arvon edistämisestä työmarkkinoilla sekä pyrkimystä alueellisen ja paikallisen kumppanuuden toimintatavan edistämiseen. Tavoite 3 -ohjelmassa välittäjäorganisaatioita käytetään ohjelmakaudella kolmen toimenpidekokonaisuuden toimeenpanossa: 6

7 Toimenpidekokonaisuus 1.1: Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen, Toimenpidekokonaisuus 2.1: Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, Toimenpidekokonaisuus 2.3: Heikossa työmarkkinaasemassa olevien ryhmien tukeminen. Tarkemmat valintakriteerit ilmoitetaan välittäjäorganisaatioita koskevien avoimien hakujen yhteydessä. Tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatioiden haku tapahtuu työministeriön kautta. Lisätietoja tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatiotoiminnasta saa Internet-sivuilta Valintakriteerit Tavoite 3 -ohjelman projektien yleiset valintakriteerit on esitetty ohjelma-asiakirjassa. Toimenpidekokonaisuuskohtaiset valintakriteerit esitetään tavoite 3 -ohjelmaasiakirjan täydennysosassa. Tavoite 3 -ohjelma-asiakirjaan ja ohjelman täydennysosaan on syytä tutustua huolellisesti, sillä toteutettavaksi hyväksyttävien projektien tulee olla ohjelman mukaisia. A Välttämättömät valintakriteerit 1. Projektin sopivuus tavoite 3 -ohjelmaan ja sen toimenpidekokonaisuuteen (tavoitteet, toimet, kohderyhmät ja valintakriteerit). Yksi projekti voi kuulua vain yhteen toimenpidekokonaisuuteen. 2. Projektisuunnitelman realistisuus suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja resursseihin sekä projektin toteuttajien ammattitaito ja kokemus toteuttaa projekti suunnitellulla tavalla (= mm. sisällöllinen osaaminen ja projektiosaaminen). 3. Projektin innovatiivisuus ja tulosten yleistettävyys (= projekti sisältää innovatiivisia elementtejä sovelletun menetelmän, toimintatavan tai kohdejoukon tai sisällön suhteen; projektin tuloksilla on käyttöä projektin ulkopuolellakin). 4. Projektin työllistävyys (= projektilla on joko välittömiä tai välillisiä, pitkäkestoisia työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia). 5. Eri toimijoiden yhteistyö projektissa ja verkottuminen (= projektissa mukana olevien tahojen sitoutuneisuus projektin toteuttamiseen ja sen tulosten hyödyntämiseen; horisontaalinen painotus koskien paikallista kumppanuutta). B. Muut yleiset valintakriteerit 6. Ennakoiva näkökulma ja työote projektissa (horisontaalinen painotus). 7. Projektin kysyntälähtöisyys (= projektin kohderyhmän ja/tai yritysten sitoutuminen projektin toteuttamiseen). 8. Projektin vaikutukset sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta (horisontaalinen painotus) Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen pyritään koko tavoite 3 -ohjelmassa, ja se on otettu huomioon ohjelman kaikissa toimintalinjoissa. Tasa-arvon toteutumista seurataan projekteissa asettamalla tavoitteita sukupuolen mukaan. Lisäksi tasa-arvon toteutumista tavoite 3 -ohjelmassa arvioidaan erillisselvityksin. 9. Projektin ympäristöystävällisyys (horisontaalinen painotus). 10. Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen projekteissa (horisontaalinen painotus). 11. Ohjelman toteuttajaviranomaisen erityispainotukset (= toteuttajaviranomainen voi lisäksi käyttää omia ohjelman valintakriteerejä tarkentavia valintakriteerejä, joilla edistetään projektitoiminnan kytkeytymistä kansalliseen strategiaan). C. Erityiset eli toimenpidekokonaisuuskohtaiset valintakriteerit esitellään kunkin toimenpidekokonaisuuden kuvauksen yhteydessä ohjelman täydennysosassa. 7

8 Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuudet mahdollistavat monenlaisia, kunkin kohderyhmän tarpeisiin ja ongelmiin soveltuvia toimenpideyhdistelmiä. Kunkin toimenpidekokonaisuuden osalta on kuvattu lyhyesti tavoitteet, esimerkkejä tuettavasta toiminnasta, kohderyhmät, toteuttavat viranomaiset ja yhteistyötahot sekä projektien valintaan vaikuttavia tekijöitä. Toimintalinja 1 Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen Toimintalinjan tavoitteena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantaminen kehittämällä ja kokeilemalla uusia toimintatapoja ja palveluja työttömien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistyvyyden parantamiseksi avoimille työmarkkinoille. Lisäksi kehitetään ja toteutetaan toimintamalleja koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottamiseksi. Tavoitteena on myös vähentää työvoimakapeikkoja ja turvata yritysten työvoiman saantia. Toimenpidekokonaisuus 1.1 Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille, etsiä uusia työllistymismahdollisuuksia ja turvata yritysten työvoiman saanti käyttäen hyväksi eri tahojen laaja-alaista yhteistyötä. Tuettava toiminta Työelämälähtöisten, räätälöityjen toimenpideyhdistelmien ja polkujen sekä työelämän kynnystä alentavien toimien kehittäminen ja toteuttaminen auttamaan työttömien, erityisesti ikääntyvien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Ohjelmakauden kokemuksia mm. työpooleista ja työpankeista käytetään hyväksi ja kehitetään edelleen. Työssä olevien osaamisen parantaminen ja liikkuvuuden edistäminen työvoimakapeikkojen vähentämiseksi, mikäli samalla ennaltaehkäistään heidän joutumistaan työttömiksi tai luodaan mahdollisuuksia myös työttömien työllistymiseen. Kohderyhmät Toimenpidekokonaisuuden kohderyhmänä ovat ensisijaisesti työttömät, erityisesti ikääntyvät ja pitkäaikaistyöttömät. Työttömien ohella hankkeissa voi olla mukana 1) työssä olevia, mikäli samalla ennaltaehkäistään heidän työttömäksi joutumistaan tai edistetään työttömien työllistymistä, sekä työmarkkinoille pyrkiviä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella eivätkä ole koulutuksessa. Kohdejoukkona voivat olla myös työvoimapalveluja tarjoava henkilöstö ja yritysten rekrytointia hoitavat henkilöt (ml. pk-yritysten johto). Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvien ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistymisen edistämiseen avoimille työmarkkinoille. 1) Työssä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat voivat olla mukana samoissa hankkeissa työttömien kanssa. Erilliset hankkeet heille eivät ole mahdollisia tässä toimenpidekokonaisuudessa. 8

9 Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka perustuvat analysoituun tietoon paikallisesta, alueellisesta tai toimialakohtaisesta työvoiman kohtaamisongelmista ja kehittämistarpeista, joissa kehitetään uusia toimintatapoja ja palveluja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, joissa edistetään työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille tai vähennetään ja ennaltaehkäistään työvoimakapeikkoja kiinnittämällä erityistä huomiota työelämän kynnystä alentaviin toimiin. Keskeiset yhteistyötahot Elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset ja muut työnantajat, työvoimapalveluja tarjoavat organisaatiot, koulutuksen järjestäjät, työttömien yhdistykset, maaseudun toimintaryhmät, alueelliset ympäristökeskukset, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä välittäjäorganisaatiot. Toimenpidekokonaisuus 1. 2 Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämään siirtymiseksi Tavoitteena on ennalta ehkäistä työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä kehittämällä toimintamalleja koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi ja sijoittumisen osuvuuden parantamiseksi. Tuettava toiminta ohjaus-, neuvonta- ja tiedotus- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen sekä työssä oppimisen edistäminen ja laajentaminen, koulutusorganisaatioiden opinto-ohjauksen vahvistaminen sekä niiden ura- ja rekrytointipalveluja kehittäminen yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa; yhteistyömallien kehittäminen oppilaitosten ohjaustoiminnan ja työvoimatoimistojen työnvälitys-, ammatinvalinnan- ja uranohjaus- sekä koulutus- ja ammattitietopalvelujen kesken. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti työpaikkaohjaajat ja opettajat. Hankkeissa voi olla mukana myös 2) vastavalmistuneita ja opiskelijoita sekä muita toimintatapojen kehittämiseen osallistuvia. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa ura- ja rekrytointipalveluilla sekä niihin kytketyillä työvoimatoimistojen palveluilla edistetään tehokasta koulutuksesta työelämään siirtymistä tai tuetaan työssäoppimisen edistämistä ja laajentamista. Keskeiset yhteistyötahot Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, elinkeino- ja työelämän järjestöt ja työnantajat, työvoimatoimistot, alueelliset työvoima- ja opetusviranomaiset, alueelliset ympäristökeskukset, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö. 2) Nämä kohderyhmät voivat olla mukana samoissa hankkeissa työpaikkaohjaajien tai opettajien kanssa. Erilliset hankkeet heille eivät ole mahdollisia tässä toimenpidekokonaisuudessa. 9

10 Toimintalinja 2 Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Tämän toimintalinjan tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa ja vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla erityisillä tasa-arvohankkeilla (toimenpidekokonaisuus 2.1). Hankkeet liittyvät sukupuoleen perustuvan vertikaalisen ja horisontaalisen segregaation vähentämiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Hankkeilla edistetään myös rakennemuutosaloilla, erityisesti julkisella sektorilla työttömyysuhanalaisten naisten työllistyvyyttä ja parannetaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Toimintalinjan tavoitteen mukainen yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä kohdistuu ryhmiin, joiden mahdollisuudet työ- ja koulutusmarkkinoilla ovat olennaisesti muita heikommat ja jotka voivat olla myös syrjinnän kohteena työmarkkinoilla. Näitä ryhmiä voivat olla mm. vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, ikääntyvät pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömät, vanhentuneen ammattitaidon omaavat tai vailla ammatillista koulutusta olevat, vajaakuntoiset ja vammaiset sekä maaseudun syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Myös pakolaisia, maahanmuuttajia sekä etnisiä vähemmistöjä varten tarvitaan erityisiä työllistymishankkeita. Lisäksi vankilasta vapautuvien työmarkkinoille kiinnittymiseksi ja normaaliin elämään sopeutumiseksi tarvitaan erityistoimia. Toimenpidekokonaisuus 2.1 Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen Tavoitteena on kehittää ja levittää toimintamuotoja, joilla vähennetään sukupuolen mukaista eriytymistä koulutuksessa ja työelämässä. Naisten urakehitystä johtopaikoille sekä naisten kiinnostusta tietoteknisille ja miesvaltaisille teollisuuden aloille edistetään. Vastaavasti edistetään miesten hakeutumista naisvaltaisille teollisuuden aloille sekä hoiva-, opetus-, ym. palvelualoille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tuetaan sukupuolten tasa-arvoa edistävällä tavalla. Rakennemuutosaloilla, erityisesti julkisella sektorilla toimivien työttömyysuhanalaisten naisten työllistyvyyttä parannetaan. Tavoitteena on myös epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen. Tuettava toiminta naisten ja miesten uravalintoihin vaikuttaminen tiedotuksen, ammatinvalinnanohjauksen, neuvonnan, koulutuksen ja opettajien koulutuksen keinoin, naisten ohjaaminen miesvaltaisille työvoimakapeikkoaloille, kuten tietoteollisuuden ja uusmedian alalle, perinteistä poikkeavat uravalinnat työyhteisöjen sekä koulutus- ja neuvontaorganisaatioiden yhteistyönä. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti naiset ja miehet, jotka tarvitsevat koulutusta pyrkiessään ei-perinteisille aloille, työhön palaavat, pitkään työmarkkinoilta poissa olleet naiset, epätyypillisissä työsuhteissa olevat naiset, työttömyysuhanalaiset naiset. Kohderyhmänä voivat olla myös neuvonta- ja ohjaushenkilöstö, opettajat ja kouluttajat. Keskeiset yhteistyötahot Yritykset ja muut työnantajat, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt, erityisesti naisjärjestöt, neuvontajärjestöt, kunnat ja kuntayhtymät, maakuntien liitot. 10

11 Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, sekä välittäjäorganisaatiot. Valintakriteerit Tässä toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa parannetaan naisten asemaa työmarkkinoilla sekä vahvistetaan miesten asemaa perhevapaiden käytössä, joissa edistetään perinteistä poikkeavia ura- ja koulutusvalintoja tai/ja koulutetaan vähemmistösukupuolta edustavia sukupuolen mukaan eriytyneillä aloilla, erityisesti työvoimakapeikkoaloilla, joissa parannetaan rakennemuutosaloilla, esim. julkisella sektorilla olevien työttömyysuhanalaisten naisten työllistymismahdollisuuksia, joilla parannetaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten koulutusmahdollisuuksia. Toimenpidekokonaisuuden hankkeiden vetäjinä on ensisijaisesti naisia. Toimenpidekokonaisuus 2.2 Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen aktivoimalla vailla ammatillista koulutusta olevia koulutukseen ja oppilaitoksissa keskeyttämisuhanalaisia opintojensa loppuunsaattamiseen ja tätä kautta parempien valmiuksien hankkimiseen työmarkkinoita varten. Tähän pyritään kehittämällä joustavia työelämäläheisiä ammatillisen koulutuksen muotoja, parantamalla kohderyhmän elämän hallinnan taitoja sekä kehittämällä toimia keskeyttämisen vähentämiseksi. Koulutusvalintojen järkevyyteen sekä kohderyhmän pitkäjänteiseen tukemiseen kiinnitetään huomiota tavoitteena työllistyminen työmarkkinoille. Tuettava toiminta menetelmien kehittäminen viranomaisten, yritysten ja muiden tahojen yhteistyössä peruskoulun päättövaiheen ja erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ongelmien tunnistamiseksi ja tarvittavien jatkotoimenpiteiden analysoimiseksi, koulutukseen hakeutuminen ja opintojen loppuunsaattaminen uudenlaisilla ratkaisuilla, oppilaitosten yhteydessä olevista työpajoista ja nuorten innovatiivisista työpajoista saatujen kokemusten hyödyntäminen; työpajojen kehittäminen laadullisesti ennen kaikkea elämänhallinnan ja koulutukseen valmentamisen välineinä; ammatillisten oppilaitosten yhteydessä toimivien pajojen kehittäminen koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen välineinä; työpajamallin kehittäminen myös vanhempien ikäluokkien tarpeisiin soveltuvaksi. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat, ammatillista koulutusta vailla olevat. Kohderyhmänä voivat olla myös työpajojen ohjaajat ja tutorit. Keskeiset yhteistyötahot Oppilaitokset, koulutuksen järjestäjät, työpajojen järjestäjät, työmarkkinajärjestöt, yritykset ja muut työnantajat, kansalaisjärjestöt, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö. 11

12 Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka vähentävät ammatillisten opintojen keskeyttämistä, parantavat ongelmaopiskelijoiden tunnistamista siten, että potentiaalisille koulutuksen keskeyttäjille pystytään riittävän ajoissa tarjoamaan vaihtoehtoisia tapoja saattaa opinnot loppuun, kehittävät malleja vailla ammatillista koulutusta olevien 50-vuotta täyttäneiden koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi, ja joissa kehitetään työpajoja laadullisesti elämänhallinnan ja koulutukseen valmentamisen välinein. Toimenpidekokonaisuus 2.3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Tavoitteena on etsiä ja kehittää työ- ja toimintamahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien aktivoitumisen ja omaehtoisen selviytymisen tukemiseksi sekä ehkäistä siten heidän syrjäytymistään. Olennaista on, että eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten väestöryhmien kohdalla pyritään välttämään pitkäaikaista sosiaaliturvariippuvuutta. Tuettava toiminta heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen avoimille työmarkkinoille soveltamalla uudenlaisia työn välittämisen ja rekrytoinnin sekä työllistämisen malleja sekä kehittämällä tukirakenteita, joiden avulla parannetaan heikossa asemassa olevien ryhmien palveluja ja luodaan uusia työmahdollisuuksia, yhteistyössä työnantajien kanssa uudenlaisten työn organisoinnin mallien kehittäminen, heikossa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä varten työelämään osallistumista edistävää ja kannustavaa työkyvyn ylläpitoa ja työkulttuuria. Kohderyhmät Kohderyhminä ovat ensisijaisesti ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät ja toistuvaistyöttömät, vajaakuntoiset ja vammaiset työnhakijat ja vammaiset opiskelijat, syrjäytymisvaarassa olevat, pakolaiset, maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt, muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, kuten vankilasta vapautuneet henkilöt. Kohderyhmänä voivat olla myös em. ryhmien koulutuksen, neuvonnan ja muiden palvelujen järjestäjät. Keskeiset yhteistyötahot Etu- ja kansalaisjärjestöt, kuntoutuslaitokset ja -organisaatiot, koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset, yritykset, kunnat, maakuntien liitot, alueelliset ympäristökeskukset. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö sekä välittäjäorganisaatiot. Valintakriteerit Tässä toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joilla parannetaan eri väestöryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille ja joilla ehkäistään syrjäytymistä, parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien omaehtoista selviytymistä ja työllistyvyyttä mukaan lukien työelämän kynnystä alentavat toimet. 12

13 Toimintalinja 3 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoitteena on tukea työllistymistä edistävää elinikäistä oppimista: varautumista ja sopeutumista yksilön, työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tätä tavoitetta edistetään koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisella, ammatillisen liikkuvuuden edistämisellä sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistamisella. Lisäksi otetaan huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon sekä kestävän kehityksen edistäminen. Ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä edistetään niin koulutuksen järjestämisessä, materiaalien ja menetelmien kehittämisessä kuin koulutuksen sisällöissäkin. Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Tavoitteena on edistää työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon saavuttamista koulutuksessa, kohottaa opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksen järjestäjien osaamista koulutuksen laadun ja työelämäyhteyksien parantamiseksi sekä kehittää uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa opetusteknologiaa, -menetelmiä ja oppimateriaaleja yhteistyössä yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. Tuettava toiminta ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen sisällyttämällä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin näytöt samalla varmistaen työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon saavuttaminen, yhtenäistetään opiskelija-arviointia ja saadaan työelämän osapuolet mukaan ammattitaidon saavuttamisen arviointiin, opetussuunnitelman perusteiden ja opetussuunnitelmien kehittäminen siten, että niissä määritellään ammatilliset tavoitteet ja arviointikriteerit nykyistä täsmällisemmin työelämän edellyttämänä osaamisena. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti opetushenkilöstö, työpaikkaohjaajat ja koulutuksesta vastaava henkilöstö sekä työelämän edustajat. Hankkeissa voi olla mukana myös oppilaitoksessa kirjoilla olevia opiskelijoita 3). Keskeiset yhteistyötahot Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset, oppimateriaalin ja opetusteknologian tuottajat, koulutuksen hankinnasta vastaavat. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka tukevat näyttöjärjestelmän käyttöönottoa ja kehittämistä, näyttökoeaineistojen laatimista sekä opettajien ja työelämän edustajien kouluttamista, tukevat opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja vastaavan henkilöstön kouluttamista (ammatillisen koulutuksen tukiohjelman ulkopuolella), kehittävät opetusteknologiaa, opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja. 3) Opiskelijoita voi olla mukana samoissa hankkeissa em. kohderyhmien kanssa. Erilliset hankkeet heille eivät ole mahdollisia tässä toimenpidekokonaisuudessa. 13

14 Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen Tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, nostaa eläkkeelle hakeutumisikää ja turvata osaavan työvoiman saatavuus. Tavoitteena on tarjota aikuisväestölle nykyistä laajemmat mahdollisuudet omaehtoiseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen, jolla vahvistetaan koulutuksen suorittaneiden mahdollisuutta liikkua työmarkkinoilla. Tuettava toiminta tutkintoon tähtäävä aikuisten omaehtoinen koulutus ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi, erityisesti ikääntyvien, vanhentuneen ammattitaidon omaavien osaamistason parantaminen, työelämäläheisten osaamisen kohottamismuotojen kehittäminen hyödyntäen vuorottelu- ja rotaatiomalleja, uutta tieto- ja viestintätekniikkaa, muuntokoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja muita työssä tapahtuvan koulutuksen muotoja, vuorottelu- ja rotaatiomallien kehittämisessä kiinnitetään huomiota ikääntyvien työssä pysymisen edellytysten parantamiseen, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeet sekä koulutusta järjestävien ja hankkivien tahojen ennakointiosaamisen kehittäminen, koulutusmallien ja -mahdollisuuksien kehittäminen siten, että työn ja opiskelun entistä parempi yhteensovittaminen on mahdollista. olevia opiskelijoita silloin, kun on kysymys uudenlaisten oppilaitosten ja työelämän yhteyksien vahvistamisesta. Keskeiset yhteistyötahot Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt, opetus- ja työhallinto, yritykset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka tukevat tutkintoon tähtäävää, erityisesti yli 45-vuotiaiden, vanhentuneen ammattitaidon omaavien aikuisten omaehtoista koulutusta, kehittävät ja toteuttavat työelämävetoisia koulutusmalleja uusiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi, parantavat ennakointiosaamista sekä edistävät koulutuspalvelujen suuntaamista, kehittävät interaktiivisia tieto- ja neuvontapalveluja kansalaisten, yritysten ja muun työelämän sekä koulutuksen järjestäjien käyttöön. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yritysten henkilöstö ja työttömät työnhakijat sekä yli 45-vuotiaat omaehtoiseen koulutukseen osallistuvat henkilöt. Kohderyhmänä voi olla myös koulutuksen järjestäjiä ja koulutuksen hankkijoita ennakointia koskevissa hankkeissa sekä korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa kirjoilla 14

15 Toimintalinja 4 Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä Tavoitteena on vauhdittaa työelämän uudistumista, uusien työpaikkojen syntymistä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista. Tähän pyritään edistämällä osaamisen kehittymistä ja työntekijöiden työssä jaksamista, luomalla edellytyksiä tutkimustoiminnan tulosten ja uuden teknologian entistä parempaan hyödyntämiseen, helpottamalla tietoyhteiskuntaan siirtymistä sekä edistämällä uuden yritystoiminnan syntymistä. Toimenpidekokonaisuus 4.1 Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen Tavoitteena on elinkelpoisten yritysten lisääminen ja uusien yrittämisen muotojen edistäminen, toiminnan alkuvaiheessa olevien yritysten eliniän pidentäminen, kasvukykyisten ja -haluisten mikro- ja pk-yritysten rohkaiseminen suunnitelmalliseen ja hallittuun kasvuun työllisyyttä edistävällä tavalla sekä näihin liittyen palvelutarjonnan lisääminen ja kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on yritysten (ml. suuret yritykset) välisen verkostoitumisen edistäminen tuottavuuden ja osaamisen parantamiseksi. Tavoitteena on myös lisätä yrittäjyyttä, jossa otetaan huomioon ekologiset ja muut ympäristöä säästävät ratkaisut elinkeino- ja työllisyyspoliittisena mahdollisuutena. Tuettava toiminta uusien yritysten perustaminen, yritysten perustamisneuvonnan ja koulutuksen laajentaminen ja tehostaminen, uusien yrittämisen muotojen (esim. franchising, osuustoimintayrittäminen, sosiaaliset yritykset) osalta neuvonnan ja koulutuspalvelujen kehittäminen sekä niiden integroiminen olemassa oleviin yrityspalveluihin, erityisryhmien (kuten naisyrittäjyys, etninen yrittäjyys, maaseutuyrittäjyys, akateeminen yrittäjyys) yrittäjyyden lisääminen ja palvelutarjonnan kehittäminen, yrityshautomoyrityksille tarkoitettujen koulutus- ja muiden kehittämispalveluja kehittäminen. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yrittäjiksi aikovat ja yritystoiminnan alkuvaiheessa olevat, yrittäjät, pk -yritysten johto ja henkilöstö, erityisesti mikroyrityksissä, yrityshautomoiden henkilöstö. Kohderyhmänä voivat olla myös isojen yritysten henkilökunta verkostoitumishankkeissa, yritysneuvontaa antavat henkilöt, opetushenkilökunta ja kouluttajat, ammatinvalinnan ohjaajat ja opinto-ohjaajat, tutkimuslaitosten henkilökunta. Keskeiset yhteistyötahot Elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset, korkeakoulut ja muut oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät, yrityshautomot, yritysneuvontaa antavat organisaatiot, uusyrityskeskukset, kehittämisorganisaatiot, kauppakamarit, kunnallinen elinkeinotoimi, maakuntien liitot, osaamis- ja teknologiakeskukset, maaseudun neuvontajärjestöt, alueelliset ympäristökeskukset. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa edistetään uusien yritysten tai työpaikkojen syntymistä, edistetään uusia yrittämisen muotoja, edistetään yritysten eliniän pidentymistä, 15

16 kehitetään toimintansa alkuvaiheessa oleville, yrityksille soveltuvia neuvonta- ja kehittämispalveluja kehitetään kasvukykyisille ja -haluisille yrityksille sekä sukupolvenvaihdostilanteessa olevien yritysten jatkajille uusia koulutus- ja asiantuntijapalveluja, edistetään pk-yritysten, suurten yritysten, koulutusorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten verkostoitumista ja yhteistyötä, kehitetään ja tehostetaan yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta. Toimenpidekokonaisuus 4.2 Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen edistäminen Tavoitteena on parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja työelämän laatua edistämällä henkilöiden, erityisesti pk-yritysten henkilöstön ja johdon osaamista, työntekijöiden työssä jaksamista ja innovatiivisia toimintatapoja työpaikoilla. Huomiota kiinnitetään työttömyysuhanalaisten työntekijöiden työllisyyden turvaamiseen ja henkilöstön pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tuettava toiminta työssä oppimista ja henkilöstön muutosvalmiutta tukevien toimintamallien kehittäminen, työorganisaatioiden kehittäminen siten, että henkilöstön osaaminen vahvistuu ja työssä oppimisen menetelmiä käytetään tehokkaasti, mm. edistämällä nykyistä laaja-alaisempien toimenkuvien muodostamista, henkilöstön monitaitoisuutta ja tiimityötä, vahvistetaan sisäistä yrittäjyyttä samoin kuin työyhteisön avoimuutta ja joustavuutta toimintaympäristöönsä nähden, johtamis- ja osallistumisjärjestelmien kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa sekä johdon ja henkilöstön yhteinen kehittämistyö, työpaikkojen käyttöön yhteisesti hyväksyttyjä henkilöstön työssä jaksamisen arviointikäytäntöjä ja jaksamista tukevia toimia, työyhteisöjen ennakointivalmiuksien parantaminen. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yritysten, erityisesti pk-yritysten henkilöstö sekä yrittäjät. Kohderyhmänä voi olla myös julkisen sektorin ikääntyvä ja työttömyysuhanalainen henkilöstö silloin, kun tuetaan heidän työssä jaksamistaan ja parannetaan heidän työmarkkinoilla pysymistään edistävää ammattitaitoa, suurten yritysten henkilöstö yhdessä pk-yritysten henkilöstön kanssa verkostoitumishankkeissa, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia sekä työttömiä. Erityistä huomiota kiinnitetään vailla ammatillista koulutusta olevien tai vanhentuneen ammattitaidon omaavien henkilöiden valmiuksien parantamiseen. Keskeiset yhteistyötahot ja toimeenpanosta vastaavat viranomaiset Yritykset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, kuntoutuslaitokset ja -organisaatiot, liikuntaorganisaatiot, työelämän tutkimuslaitokset, työvoimaviranomaiset, julkiset organisaatiot, alueelliset ympäristökeskukset. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa parannetaan koko työyhteisön osaamista ja jaksamista sekä luodaan välineitä henkilöstön jatkuvaan oppimiseen osana liiketoiminnan kehittämistä, kehitetään pk-yritysten kilpailukykyä, verkostoitumista ja kansainvälistymistä, integroidaan koulutus- ja neuvontaorganisaatioita entistä läheisempään yhteistyöhön yritysten ja muiden työorganisaatioiden kanssa henkilöstön osaamisen ja työkyvyn parantamiseksi, 16

17 kehitetään ennakointivalmiuksia ja -välineitä, tuotetaan ja hankitaan tarvittavaa ennakointitietoa ja kehitetään ennakointimenetelmiä, toteutetaan tutkintotavoitteista aikuisten ammatillista lisäkoulutusta, mm. tutkintotavoitteista muuntoja jatkokoulutusta sekä oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutusta yritysten henkilöstölle. Toimenpidekokonaisuus 4.3 Tutkimustulosten ja teknologian hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän ja tutkimussektorin yhteistyön edistäminen Toimenpidekokonaisuudella täydennetään kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa ja innovaatioprosessien kehittämistä. Tavoitteena on edistää uuden teknologian ja korkean osaamisen siirtymistä työpaikoille, edistää sosiaalisiin innovaatioihin liittyvien osaamisalojen kehittymistä ja näitä koskevan tiedon siirtymistä työpaikoille ja ohjelmatyöhön. Tuettava toiminta koulutus-, konsultointi- ja kehittämishankkeet, joiden avulla edistetään yrittäjien ja yritysten henkilöstön valmiuksia käyttää hyväksi tutkimustuloksia, tieto- ja osaamispalveluja sekä uutta teknologiaa, yritysten avainhenkilöstön valmiudet soveltaa ja hyödyntää uusinta osaamista ja uutta teknologiaa liiketoiminnassa, osaamispalvelujen saatavuuden kehittäminen niin, että myös pienten ja mikroyritysten henkilöstön osaamistarpeet tulevat otetuksi huomioon. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pk-yritysten avainhenkilöstö, yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat (erityisesti tutkimusympäristöstä irtautuvat spin-off -tyyppiset yrittäjät). Kohderyhmänä voivat olla myös tutkimuslaitosten, yliopistojen ja ammatti- korkeakoulujen henkilöstö sekä ammatillisten oppilaitosten henkilöstö, osaamiskeskusten, teknologiakeskusten ja muiden elinkeinoelämän kehittämisorganisaatioiden henkilöstö. Lisäksi hankkeissa voi olla em. ryhmien ohella mukana 4) suurten yritysten henkilöstöä verkostoitumishankkeissa pk-yritysten kanssa, opiskelijoita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Keskeiset yhteistyötahot Yritykset, tutkimus- ja kulttuurilaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä muut oppilaitokset, osaamis- ja teknologiakeskukset, yritysten kehittämisorganisaatiot, elinkeino- ja työelämän järjestöt, TEKES, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasianministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka kehittävät pk-yritysten johdon ja henkilöstön valmiuksia ja uusia toimintatapoja osaamisen ja uuden teknologian hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi, jotka tukevat yritysten sekä tutkimuslaitosten, osaamis- ja teknologiakeskusten, koulutusorganisaatioiden ym. yhteistyötä ja verkostoitumista, jotka luovat uusia työllistymismahdollisuuksia sekä tukevat tutkimustiedon, tuotekehityksen ja sosiaalisten innovaatioiden hyödyntämistä. 4) Nämä ryhmät voivat olla mukana ainoastaan samoissa hankkeissa em. ryhmien kanssa. Erillisiä hankkeita ei voi käynnistää näille kohderyhmille. 17

18 Lisätietoja: Toteuttajaministeriöt Työministeriö Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TE-keskukset Lääninhallitukset /suom/laanit/index.html Maakuntien liitot Työvoima- ja elinkeinokeskukset tavoite 3 -alueilla Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Huhtalantie 2, SEINÄJOKI puh. (06) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus Rauhankatu 10, LAHTI puh. (03) Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Salpausselänkatu 22, (PL 1041), KOUVOLA puh. (05) Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Cygnaeuksenkatu 1, (PL 44), JYVÄSKYLÄ puh. (014) Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kauppakatu 4, (PL 467), TAMPERE puh. (03) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Hovioikeudenpuistikko 19 A, (PL 131), VAASA puh. (06) Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Viestikatu 1, (PL 86), OULU puh. (08) Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjoisranta 11, (PL 266), PORI puh. (02) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Maistraatinportti 2, (PL 15), HELSINKI puh. (09) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Ratapihankatu 36, (PL 236), TURKU puh. (02)

19 Lääninhallitukset tavoite 3 -alueilla Etelä-Suomen lääninhallitus Birger Jaarlin katu 15, (PL 150), HÄMEENLINNA puh Länsi-Suomen lääninhallitus Itsenäisyydenaukio 2, (PL 22), TURKU puh Oulun lääninhallitus Linnankatu 1, (PL 293), OULU puh Maakuntien liitot tavoite 3 -alueilla Etelä-Karjalan liitto Raatimiehenkatu 18, LAPPEENRANTA puh. (05) Etelä-Pohjanmaan liitto Kampusranta 9 C, 4 krs. (PL 109), SEINÄJOKI puh Etelä-Savon liitto Hallituskatu 3 A, MIKKELI puh. (015) Hämeen liitto Niittykatu 5, HÄMEENLINNA puh. (03) Itä-Uudenmaan Liitto Rauhankatu 29, PORVOO puh. (019) Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14, KOKKOLA puh. (06) Keski-Suomen Liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puh. (014) Kymenlaakson liitto Karhulantie 36 B, (PL 35), KARHULA puh. (05) Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12, (PL 76), TAMPERE puh. (03) Pohjanmaan liitto Vaasanpuistikko 20 B, (PL 174), VAASA puh. (06) Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, OULU puh. (08) Päijät-Hämeen liitto Hämeenkatu 9, (PL 50), LAHTI puh. (03) Satakuntaliitto Pohjoisranta 11 D, (PL 260), PORI puh. (02) Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, HELSINKI puh. (09) Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36, (PL 273), TURKU puh. (02)

20 Viestintä Oy Viisikko 12/2004 / Oy Edita Ab / esr2.006s Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyyspoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian aloilla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä sukupuolten tasa-arvoa.. PL 34, VALTIONEUVOSTO Puh

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006 Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Mikä Euroopan sosiaalirahasto on? Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 Työpaja 4.5.2006 EU-hankkeet terveyskeskusten koulutuksessa ja kehittämisessä

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Työtä, osaamista ja yrittäjyyttä Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite 1 -ohjelmat 2000-2006. Euroopan sosiaalirahasto 2000-2006

Työtä, osaamista ja yrittäjyyttä Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite 1 -ohjelmat 2000-2006. Euroopan sosiaalirahasto 2000-2006 Euroopan sosiaalirahasto 2000-2006 Työtä, osaamista ja yrittäjyyttä Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite 1 -ohjelmat 2000-2006 Hakijan opas Euroopan sosiaalirahaston tukemia projekteja suunnitteleville Sisältö

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Neuvotteleva virkamies Markku Virtanen TEM/TYO/TOKI 31.08.2010 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Valmentava

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tasa-arvoa työelämään ESR-projekteilla!

Tasa-arvoa työelämään ESR-projekteilla! Tasa-arvoa työelämään ESR-projekteilla! TASA-ARVO T YÖ H Ö N JA IIN KO T Työelämän tasa-arvo edistää yhtäläisiä oikeuksia Tiesitkö, että tasa-arvoinen työyhteisö on tuottava työyhteisö? Työelämän tasa-arvo

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI Muutoksia 1.1.2013 alkaen 1.1.2013 lähtien 15 TE-toimistoa, 1/ELY-keskus Uudet tehtävänkuvat henkilöstöllä Uudet TE-toimistojohtajat & palvelulinjajohtajat Monikanavaisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot