SEuroopan sosiaalirahasto Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi

Transkriptio

1 SEuroopan sosiaalirahasto Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi

2 Mikä Euroopan sosiaalirahasto on? Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyyspoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian aloilla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä sukupuolten tasa-arvoa. Euroopan sosiaalirahasto Suomessa Suomessa ESR-toiminnalla etsitään, kokeillaan, tuotetaan ja toteutetaan uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. Euroopan sosiaalirahaston varoilla rahoitetaan uusien toimintamallien kehittämistä inhimillisten voimavarojen lisäämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. ESR-toiminnalla täydennetään kansallisia toimia. Suomessa ESR on saanut aikaan eri hallinnonalat ylittävää ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Työministeriö on Euroopan sosiaalirahaston vastuuviranomainen. ESR-toimintaa toteutetaan yhteistyössä työ-, opetus-, sisäasiain-, kauppa- ja teollisuus-, sosiaalija terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Käytännön toteutuksessa ovat keskeisesti mukana ministeriöiden alueorganisaatiot (työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä lääninhallitukset), maakuntien liitot, työmarkkinajärjestöt sekä muut järjestöt ja yhdistykset. Suomen ensimmäinen rakennerahastokausi alkoi vuonna 1995 ja päättyi vuonna Viiden vuoden ohjelmakauden aikana ESR:n kokonaisrahoitus oli 2,2 miljoonaa euroa mukaan lukien kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus. Suomi sai Euroopan sosiaalirahastolta eri ohjelmien toteutukseen 589 miljoonaa euroa. Ensimmäisenä ohjelmakautena käynnistyi projektia, joihin osallistui henkilöä. 2

3 Ohjelmakausi Uudella ohjelmakaudella ESR:n ohjelmien kokonaisrahoitus on noin miljoonaa euroa, josta EU:lta tuleva osuus on 873 miljoonaa euroa. Suomessa ESR-ohjelmakaudella painotetaan muun muassa seuraavia asioita: Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden parantaminen Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen Koulutuksesta työelämään siirtymisen edistäminen. Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Sukupuolten tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä Naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen Työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen Ammatilliseen koulutukseen aktivoiminen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien elämänlaadun tukeminen. Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen Työelämäläheisten koulutusmallien, osaamisen ja neuvontapalveluiden kehittäminen sekä toteuttaminen Koulutusjärjestelmien kehittäminen tukemaan elinikäistä oppimista Näyttötutkintojen kehittäminen Opetushenkilökunnan kouluttaminen Opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalien kehittäminen Koulutuksen ja työelämän verkostoitumisen mallit ja koulutustarpeiden ennakointi. Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä Yrittäjyyden lisääminen ja uusien yrittämisen muotojen edistäminen Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen edistäminen sekä työyhteisöjen kehittäminen Elinkeinoelämän ja tutkimussektorin yhteistyön lisääminen Yritystoimintaa ja teknologiaosaamista tukeva henkilöstön kehittäminen Uuden teknologian hyödyntäminen työpaikoilla. Lisäksi ESR-toiminnassa painotetaan tietoyhteiskuntakehitystä, naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, paikallista kumppanuutta, kestävän kehityksen periaatteita sekä ennakoivaa näkökulmaa. Painotuksia toteutetaan ja sovelletaan eri ohjelmissa eri tavalla. 3

4 ESR rakennerahastokaudella Euroopan sosiaalirahaston toiminta toteutetaan ohjelmien kautta. Näitä ovat ohjelmakaudella tavoite 3 -ohjelma, alueelliset tavoiteohjelmat 1 ja 2 sekä monikansallinen yhteisöaloite EQUAL. Ohjelmat on valmisteltu yhteistyössä Euroopan komission kanssa, joka myös hyväksyy ohjelmat. Toimeenpanoa ohjaavat ohjelmien täydennysosat hyväksyy kunkin ohjelman seurantakomitea, joka on kansallinen elin. Kansallisesti ohjelmatyöhön ovat osallistuneet Suomen keskeiset tahot julkiselta ja yksityiseltä sektorilta, työmarkkinajärjestöt sekä muita keskusjärjestöjä. Työministeriö on tavoite 3 -ohjelman ja yhteisöaloite EQUALin vastuuviranomainen. Alueellisten tavoiteohjelmien 1 ja 2 vastuuviranomaisena toimii sisäasiainministeriö. ESR-ohjelmia rahoitetaan yhteistyössä EU:n ja jäsenvaltioiden kesken. Tavoite 3 -ohjelman ja yhteisöaloite EQUALin EU-rahoitus tulee kokonaisuudessaan Euroopan sosiaalirahastolta. Alueelliset tavoiteohjelmat 1 ja 2 saavat rahoitusta ESR:n lisäksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) sekä kalatalouden ohjausrahastosta (KOR). Tavoite 3 -ohjelma Tavoite 3 -ohjelma on rahoituksellisesti suurin ESR-ohjelma. Ohjelmaa toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja tavoite 1 -aluetta. Ahvenanmaa on valmistellut oman ohjelman. Tavoite 3 -ohjelma suuntaa ohjelmaan sisältyvän ESRviitekehyksen kautta ESR-toimintaa myös tavoite 1 ja 2 -ohjelmissa sekä yhteisöaloite EQUALissa. Tavoite 1 -ohjelmat Tavoite 1 -ohjelmat ovat kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden tukemiseen tarkoitettuja ohjelmia. Suomessa toteutetaan kahta tavoite 1 -ohjelmaa: Itä- Suomen ja Pohjois-Suomen ohjelmat. Ahvenanmaa Suomen EU-ohjelmien tavoitealueet ohjelma-alueittain Tavoite 1 -alue Länsi-Suomen lääni Siirtymäkauden alue Tavoite 2 -alue Tavoite 3 -alue Lapin lääni Oulun lääni Etelä-Suomen lääni Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan Suomessa tavoite1-alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella TE-keskukset: 1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Häme 5. Pirkanmaa 6. Kaakkois-Suomi 7. Etelä-Savo 8. Pohjois-Savo Itä-Suomen lääni Lääninraja TE-keskusraja 9. Pohjois-Karjala 10. Keski-Suomi 11. Etelä-Pohjanmaa 12. Pohjanmaa 13. Pohjois-Pohjanmaa 14. Kainuu 15. Lappi 4

5 Tavoite 2 -ohjelmat Tavoite 2 -ohjelmat ovat rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden ohjelmia. Suomessa toteutetaan kahta tavoite 2 -ohjelmaa: Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen -ohjelmat. Yhteisöaloite EQUAL Yhteisöaloite EQUALin tavoitteena on torjua epätasa-arvoa ja syrjintää sekä ehkäistä syrjäytymistä. EQUALin tarkoituksena on kansainvälisen yhteistyön kautta kokeilla uusia toimintamalleja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantamiseksi ja työttömyysuhanalaisen työvoiman työssä pysymisen edistämiseksi. ESR-rahoituksen jakautuminen eri ohjelmien kesken vuosina (miljoonaa euroa) Kokonais- EU- ESRrahoitus 1) rahoitus rahoitus (miljoonaa (miljoonaa (miljoonaa euroa) euroa) euroa) Tavoite Tavoite ) 273 Tavoite ) 110 EQUAL Yhteensä ) EU-rahoitus sekä kansallinen julkinen (valtio ja kunta) ja yksityinen rahoitus 2) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), ESR, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR), Kalatalousrahasto (KOR) 3) EAKR, ESR Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 EQUAL ESR on projektitoimintaa ESR-ohjelmat toteutetaan projekteina. ESR-projektien hakumenettelyt vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti käytetään avointa hakua tai tarjouspyyntömenettelyä. Projektien valinnassa käytetään ohjelma-asiakirjoissa esitettyjä valintaperusteita sekä eri ohjelmien seurantakomiteoiden vahvistamia valintakriteerejä. Euroopan sosiaalirahaston kautta voidaan hakea rahoitusta projekteihin, jotka liittyvät ohjelmakauden painotuksiin (ks. edellä luku Ohjelmakausi ). Projektien tulee olla innovatiivisia sekä työllisyyttä ja osaamista edistäviä. Niiden tulee hyödyntää eri toimijoiden osaamista sekä edistää eri osapuolten välistä verkostoitumista. Projektisuunnitelman realistisuus, toteuttajien ammattitaito sekä projektin tarvelähtöisyys ovat ESR-rahoituksen edellytyksiä. Projektin valinnassa katsotaan eduksi tasa-arvon, ympäristöystävällisyyden, paikallisen kumppanuuden ja tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen. Lisäksi projektien odotetaan olevan tulevaisuuteen suuntautuvia ja ennakointitietoa hyödyntäviä. Alueellisista työvoima- ja elinkeinokeskuksista, lääninhallituksista, maakuntien liitoista sekä sosiaalija terveysministeriöstä saa lisätietoja projektien suunnitteluun ja hakemiseen liittyvissä asioissa. Projektiohjeistusta ja hakulomakkeita saa myös työhallinnon ja opetushallinnon Internet-sivuilta. 5

6 Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus Rauhankatu 10, LAHTI puh. (03) Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Salpausselänkatu 22, (PL 1041), KOUVOLA puh. (05) Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Kalliokatu 4, KAJAANI puh. (08) Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Cygnaeuksenkatu 1, (PL 44), JYVÄSKYLÄ puh. (014) Lisätietoja: Toteuttajaministeriöt Työministeriö Opetusministeriö Kauppa-ja teollisuusministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Huhtalantie 2, SEINÄJOKI puh. (06) Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Mikonkatu 3 ja 5, (PL 164), MIKKELI puh. (015) Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Ruokasenkatu 2, ROVANIEMI puh. (016) Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kauppakatu 4, (PL 467), TAMPERE puh. (03) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Hovioikeudenpuistikko 19 A, (PL 131), VAASA puh. (06) Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus Kauppakatu 40 B, (PL 8), JOENSUU puh. (013) Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Viestikatu 1, (PL 86), OULU puh. (08) Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Käsityökatu 41, (PL 2000), KUOPIO puh. (017) Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjoisranta 11, (PL 266), PORI puh. (02) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Maistraatinportti 2, (PL 15), HELSINKI puh. (09) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Ratapihankatu 36, (PL 236), TURKU puh. (02)

7 Lääninhallitukset Etelä-Suomen lääninhallitus Birger Jaarlinkatu 15, (PL 150), HÄMEENLINNA puh Itä-Suomen lääninhallitus Hallituskatu 12-14, (PL 1741), KUOPIO puh Lapin lääninhallitus Valtakatu 2, (PL 8002), ROVANIEMI puh Länsi-Suomen lääninhallitus Itsenäisyydenaukio 2, (PL 22), TURKU puh Oulun lääninhallitus Linnankatu 1-3, (PL 293), OULU puh Maakuntien liitot Etelä-Karjalan liitto Raatimiehenkatu 18, LAPPEENRANTA puh. (05) Etelä-Pohjanmaan liitto Kampusranta 9 C, 4 krs. (PL 109), SEINÄJOKI puh Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A, MIKKELI puh. (015) Hämeen liitto Niittykatu 5, HÄMEENLINNA puh. (03) Itä-Uudenmaan Liitto Rauhankatu 29, PORVOO puh. (019) Kainuun Liitto Kauppakatu 1, KAJAANI puh. (08) Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14, KOKKOLA puh. (06) Keski-Suomen Liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puh. (014) Kymenlaakson liitto Karhulantie 36 B, (PL 35), KARHULA puh. (05) Lapin liitto Hallituskatu 20 B, (PL 8056), ROVANIEMI puh. (016) Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12, (PL 76), TAMPERE puh. (03) Pohjanmaan liitto Vaasanpuistikko 20 B, (PL 174), VAASA puh. (06) Pohjois-Karjalan liitto Torikatu 9, JOENSUU puh. (013) Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, OULU puh. (08) Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, (PL 247), KUOPIO puh. (017) Päijät-Hämeen liitto Hämeenkatu 9, (PL 50), LAHTI puh. (03) Satakuntaliitto Pohjoisranta 11 D, (PL 260), PORI puh. (02) Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, HELSINKI puh. (09) Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36, (PL 273), TURKU puh. (02)

8 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyys- Viestintä Oy Viisikko 12/2004 / Edita Prima Oy / esr2.002s poliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian aloilla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä sukupuolten tasa-arvoa. PL 34, VALTIONEUVOSTO Puh