Työtä, osaamista ja yrittäjyyttä Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite 1 -ohjelmat Euroopan sosiaalirahasto

Transkriptio

1 Euroopan sosiaalirahasto Työtä, osaamista ja yrittäjyyttä Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite 1 -ohjelmat Hakijan opas Euroopan sosiaalirahaston tukemia projekteja suunnitteleville

2 Sisältö Euroopan sosiaalirahasto tavoite 1 -ohjelmissa... 3 Tavoite 1 -ohjelmat ovat alueellisia kehittämisohjelmia Itä- ja Pohjois-Suomessa... 3 Kartta tavoite 1-alueista... 4 ESR Suomessa... 4 ESR-toiminnan tavoitteet... 4 ESR-toiminnalta odotettavat tulokset... 4 ESR tavoite 1 -ohjelmissa... 5 Ideasta projektiksi - projektista käytännöksi... 5 Ideasta projektiksi... 5 ESR-projekti... 5 Rahoituksen hakeminen - Projektihakemuslomake... 6 ESR-projektien valinta... 6 Projektin toteutus... 6 Hyvän projektin tunnusmerkkejä... 6 Projektista käytännöksi... 6 Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma... 7 Ohjelman strategiset tavoitteet... 7 Valintakriteerit... 7 Lisätietoja maakunnista... 7 Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman ESR-toimenpidekokonaisuudet... 8 Tpk 2.1. Koulutusjärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen... 8 Tpk 2.2. Osaamispääoman kehittäminen ja työvoiman osaamisen lisääminen... 9 Tpk 2.3. Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden lisääminen...10 Tpk 2.4. Työelämän tasa-arvon edistäminen...11 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma...12 Ohjelman strategiset tavoitteet...12 Valintakriteerit...12 Lisätietoja maakunnista...12 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman ESR-toimenpidekokonaisuudet...13 Tpk 1.3. Yritysten henkilöstön kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen...13 Tpk 2.6. Osaamisen kehittäminen maaseudulla...14 Tpk 3.2. Osaamisen ja avainalojen edistäminen...15 Tpk 3.3. Työllistymisen edistäminen ja työttömyyden ehkäiseminen...16 Tpk 3.4. Työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen ja tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla...17 Lisätietoja

3 Euroopan sosiaalirahasto tavoite 1 -ohjelmissa Tavoite 1 -ohjelmat ovat alueellisia kehittämisohjelmia Itä- ja Pohjois-Suomessa Kymmenessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa toteutetaan tavoite 1 -ohjelmia, jotka on suunnattu kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteellisen muutoksen edistämiseen. Suomessa toteutetaan vuosina kahta tavoite 1 -ohjelmaa: Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmia. Näiden keskeisenä tavoitteena on lisätä taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä, luoda uusia työpaikkoja, parantaa työllisyyttä ja nostaa osaamisen tasoa. Tavoitteena on ohjelma-alueiden bruttokansantuotteen nostaminen lähemmäs maan keskiarvoa. Kehittämisohjelmat on laadittu alueilla niiden omista kehittämistarpeista ja strategioista lähtien. Maakuntien tavoitteet ja linjaukset vaihtelevat kunkin maakunnan kehittämisen painopisteiden mukaisesti. Tavoiteohjelmia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (ohjaus) sekä Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline. Rakennerahastoista tulevan tuen lisäksi ohjelmien rahoitukseen osallistuvat valtion viranomaiset, kunnat, muut julkiset sekä yksityiset tahot. Rahoitus jakaantuu seitsemälle ohjelman toteutusvuodelle vuosina ja kummassakin 1-ohjelmassa neljään maakuntaan: Itä-Suomessa Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Etelä-Savoon sekä Pohjois-Suomessa Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle, Keski-Suomeen ja Keski- Pohjanmaalle. Euroopan sosiaalirahaston tukemien toimien kansallisina rahoittajina toimivia hallinnonaloja ovat työministeriö (TM), opetusministeriö (OPM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä sisäasiainministeriö (SM). Alueelliset viranomaiset tekevät pääsääntöisesti rahoituspäätökset. Maakunnissa laaditaan vuosittain toimintaa ohjaava maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa määritellään eri viranomaisten rahoitusosuudet. Maakuntien yhteistyöryhmät koordinoivat maakunnittain ohjelman toteuttamista strategian mukaisesti. Itä - ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmien periaatteet on kirjattu Euroopan komission ja Suomen viranomaisten yhteistyössä laatimiin ohjelma-asiakirjoihin vuosille Asiakirjat löytyvät sisäasiainministeriön internet-osoitteesta Ohjelmien kokonaisrahoitus ja ESR:n osuus siitä (1 000 euroa) ESR rahoitus Kansallinen Arvioitu ESR-toiminnan Koko ohjelman julkinen yksityinen rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus yhteensä yhteensä Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tavoite 1 -ohjelma yhteensä Elinvoimaa EU-ohjelmista 3

4 Suomen EU-ohjelmien tavoitealueet ohjelma-alueittain ESR Suomessa Ahvenanmaa Länsi-Suomen lääni Tavoite 1 -alue Siirtymäkauden alue Tavoite 2 -alue Tavoite 3 -alue Lapin lääni Oulun lääni Itä-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan Suomessa tavoite1-alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella TE-keskukset: 1. Uudenmaan 2. Varsinais-Suomen 3. Satakunnan 4. Hämeen 5. Pirkanmaan 6. Kaakkois-Suomen 7. Etelä-Savon 8. Pohjois-Savon Lääninraja TE-keskusraja 9. Pohjois-Karjalan 10. Keski-Suomen 11. Etelä-Pohjanmaan 12. Pohjanmaan 13. Pohjois-Pohjanmaan 14. Kainuun 15. Lapin Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian alalla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. ESR-toiminnan tavoitteet ESR-viitekehys ohjaa ESR-toimintaa kaikissa Suomen rakennerahasto-ohjelmissa. Viitekehyksessä on neljä painopistealuetta: 1. Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen 2. Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä 3. Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen 4. Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä ESR-viitekehyksessä korostetaan lisäksi tietoyhteiskuntakehityksen, miesten ja naisten välisen tasaarvon, paikallisen kumppanuuden, kestävän kehityksen ja ennakoivan lähestymistavan edistämistä. Suomen ESR-toiminnassa huomioidaan myös seuraavat periaatteet: innovatiivisuus ja ESRtoiminnan lisäarvo, toiminnan keskittäminen ja vaikuttavuus, toiminnan läpinäkyvyys sekä elinikäisen oppimisen periaate. ESR-toiminnalta odotettavat tulokset Suomessa ESR-toiminnalla etsitään, kokeillaan, tuotetaan ja toteutetaan uusia ratkaisuja kansalliseen 4

5 työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. ESR-toiminta on tuotekehittelyä ja sen tarkoituksena on kehittää inhimillisiä voimavaroja edistämällä koulutusta sekä koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta työllisyyden turvaamiseksi. ESR-toiminnalla täydennetään kansallisia toimia. ESR tavoite 1 -ohjelmissa Tavoite 1 -ohjelmien ESR-tukea suunnataan yrittäjyyden ja yritystoiminnan tukemiseen, työllistämisen, työllistyvyyden ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden edistämiseen, koulutusjärjestelmien, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä työelämäyhteyksien kehittämiseen, osaamispääoman ja osaamisen tason nostamiseen uusien toimintamallien kehittämiseen työelämässä ja koulutuksessa, koulutus- ja tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyön parantamiseen, syrjäisen maaseudun elinvoiman säilyttämiseen sekä maaseudun ja alueellisten kasvukeskuksien yhteistyöhön Ideasta projektiksi - projektista käytännöksi Ideasta projektiksi Idean jalostaminen projektisuunnitelmaksi vaatii huolellista valmistelua. Projekti etsii ratkaisuja projektin tavoitteissa määriteltyihin haasteisiin. Projektin toimivuuden kannalta on tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan kohderyhmän tarpeet ja kohderyhmät sitoutetaan suunniteltuun toimintaan. ESR-projekti Hyvin valmistellussa projektissa hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa ja aikaisempia kokemuksia sekä laaditaan huolellinen analyysi kohteeksi valituista aihealueista. Projektin toteutuksessa keskeiset yhteistyökumppanit tulee saada mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Projekti on tavoitteiltaan, tehtäväalueiltaan ja kestoltaan sekä kustannusarvioltaan rajattu tehtäväkokonaisuus, joka perustuu projektisuunnitelmaan. Projektisuunnitelma on projektin ohjauksen ja seurannan perusta. Siinä määritellään muun muassa projektin tavoitteet, tulokset, vaikutukset, kohderyhmä, sisältö, projektin hallinnointi, aikataulut, toiminnan seuranta ja raportointi, kustannukset, rahoitus ja käytettävissä olevat resurssit. ESR-projektilla on aina joko välitön tai välillinen kohderyhmä. ESR-projektin toiminta kohdistuu työttömiin tai muihin työnhakijoihin, yrittäjiin tai yritysten henkilöstöön, oppilaitoksessa oleviin tai sieltä valmistuviin henkilöihin sekä opettajiin ja muuhun koulutushenkilöstöön. Lisäksi ESR-projektina voivat tulla rahoitetuksi järjestelmien kehittämisprojektit, joilla ei ole varsinaista kohderyhmää, mutta jotka parantavat välillisesti edellä mainittujen kohderyhmien työllisyyttä ja työmarkkinakelpoisuutta. Tavoite 1 -ohjelmat toteutetaan projekteina, jotka käynnistetään alueellisesti ja paikallisesti. Projekti voi muodostua yhdestä tai useammasta toimenpiteestä. Kukin projekti voi kuulua vain yhteen ohjelmaan ja sen yhteen ohjelman toimenpidekokonaisuuteen. Projektin toteuttaja voi olla yritys, oppilaitos, kunta, järjestö tai muu organisaatio. Yhteistyökumppanit osallistuvat projektin suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Elinvoimaa EU-ohjelmista 5

6 Rahoituksen hakeminen - Projektihakemuslomake Projektille haetaan ESR-rahoitusta erillisellä ESR-projektihakemuslomakkeella, joka on saatavilla työhallinnon internetsivuilta Opetushallinnolle osoitettava ESR-projektihakemuslomake on saatavilla opetusministeriön internetsivuilta index.html. Rahoituksen hakijan on sovittava yhteistyöstä hankkeen muiden toteuttajien kanssa. Hakijalla on kuitenkin vastuu projektin kokonaisuudesta, kuten projektin tavoitteiden toteutumisesta, määrärahojen käytön ja osallistujia koskevan seurannan hoitamisesta. Projektin rahoituksen muodostavat ESR:n ja valtion tuki, kuntarahoitus ja yksityinen rahoitus, joka tulee pääasiassa pk-yrityksiltä. Projekteja rahoittavat viranomaiset tiedottavat ESR:n toiminnasta ja tavoite 1 -ohjelmien tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Projektien toteuttajia etsitään paitsi hakuilmoitusten avulla myöskin tarjouspyynnöillä. Lisätietoja projektien suunnittelusta saa työvoimaja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) ESR-koordinaattoreilta sekä lääninhallitusten ja maakuntien liittojen yhteyshenkilöiltä/eu-koordinaattoreilta ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteyshenkilöiltä. ESR-projektien valinta ESR-projektin tulee olla tavoiteohjelman tavoitteiden ja periaatteiden, ohjelman yleisten valintakriteerien, ESR-projektien toimenpidekokonaisuuskohtaisten valintakriteerien ja maakunnan omien valintakriteerien mukainen. Projektien tulee noudattaa rahoittavan viranomaisen kansallista lainsäädäntöä ja rakennerahastolainsäädäntöä sekä muuta EU:n lainsäädäntöä. Toteuttajan tulee olla luotettava ja vakavarainen. Toteutettavat projektit valitsee se viranomainen, joka vastaa niiden rahoituksesta. Projektin toteutus ESR-projektin toteuttajaorganisaation tulee hallinnoida projektia rahoittajan antamien ohjeiden mukaisesti. ESR-projektin varoista pidetään erillistä kirjanpitoa. ESR-tuki maksetaan toteuttajalle jälkikäteen toteutuneita tukikelpoisia kustannuksia vastaan. Projektin tulee tiedottaa projektin kohderyhmälle osallistumismahdollisuudesta. Projektin tuloksista ja kehitetyistä hyvistä käytännöistä tulee tiedottaa rahoittajille, yhteistyökumppaneille, alan toimijoille ja yleisölle. Lisäksi rahoittaja edellyttää ESR-projektilta määrämuotoisia seurantatietoja sekä raportointia projektin toiminnasta. ESR-projektin tueksi perustettavassa ohjausryhmässä tulee olla mukana kaikkien projektin keskeisten yhteistyö- ja asiantuntijatahojen, jotka seuraavat ja tukevat projektin toteutumista. Hyvän projektin tunnusmerkkejä projekti on tarvelähtöinen projekti perustuu ennakointitietoon, esiselvityksiin ja analyysiin aikaisemmista kokemuksista projektin kohderyhmä ja yhteistyökumppanit ovat alusta lähtien sitoutuneina mukana ja vuorovaikutuksessa keskenään kumppanuus projekti on joustava ja valmis mukauttamaan toimintatapojaan seurantatietojen ja palautteen mukaisesti oppiva prosessi projektin toiminta on toimintaympäristön tiedossa ja projekti liittyy laajempaan alueelliseen kehittämiseen, jolloin syntyy verkostoja muiden kehittämisponnistusten ja eri viranomaisten välille projektin toteuttajaorganisaatio ohjaa toimintaa hallitusti ja tavoitteellisesti tehokkuus ja taloudellisuus sekä projektinhallintataidot projektilla on realistisesti ja selkeästi asetetut tavoitteet, joiden toteutumista mitataan ja analysoidaan vaikuttavuus Projektista käytännöksi ESR-projektissa kehitetty ja toimivaksi osoittautunut uudenlainen yhteistyöverkosto, toimintatapa tai menetelmä on hyvä käytäntö. Parhaimmillaan uudet hyvät käytännöt ovat siirrettävissä uusiksi toiminnoiksi kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan. ESR-projektien keskinäisellä verkottumisella ja yhteistyöllä eri viranomaisten ja tahojen kesken voidaan levittää hyviä käytäntöjä. 6

7 Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Ohjelman strategiset tavoitteet Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman strategisena tavoitteena on aktivoida maakuntien aluetalouksien vahvuuksiin ja uusiin mahdollisuuksiin perustuvaa taloudellista toimintaa kansainvälisen kilpailukyvyn ja voimakkaan kasvun edistämiseksi. Tämä pyritään toteuttamaan alueen elinkeinoelämää kehittämällä ja työllisyystilannetta parantamalla. Osaamisen järjestelmiä ja rakenteita kehitetään elinkeinoelämän vahvistumista ja tietoyhteiskunnan rakentumista tukevaksi. Tavoitteena on menestyvän yritystoiminnan vahvistaminen olemassa olevissa yrityksissä, yritystoiminnan monipuolistaminen osaamispohjaisilla kasvualoilla ja kehityksen esteiden poistaminen sekä työllisyyden parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Valintakriteerit Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta rahoitettavan projektin tulee olla 1. ohjelman mukainen, ohjelman strategiaa ja maakuntien painotuksia tukeva 2. toteuttamiskelpoinen 3. taloudellinen ja kustannustehokas, toteuttajan tulee olla kyvykäs toteuttamaan hanke 4. ympäristövaikutuksiltaan arvioitu ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen 5. pysyvää/pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 6. työllisyyttä tai työpaikkojen syntymistä edistävä tai olevia työpaikkoja uudistava 7. uutta yritystoimintaa synnyttävä ja elinkeinoelämän sitoutumista edistävä 8. yritystoiminnan kilpailukykyä parantava 9. innovatiivinen ja osaamisen tasoa nostava 10. tietoyhteiskunnan rakenteita tai osaamista kehittävä 11. sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä 12. kestävän kehityksen periaatteita edistävä 13. alueellista kulttuuria elinkeinoelämän kehittämisessä hyödyntävä tai edistävä 14. alueen luonnonympäristöä tai kulttuuriympäristöä parantava tai ympäristötietoisuutta ja -osaamista lisäävä 15. maaseudun ja kaupunkien välistä vuorovaikutusta lisäävä 16. elinkeinoelämän ja koulutusjärjestelmän vuorovaikutusta kehittävä ja niiden kansainvälistymistä edistävä Kaikkien toteuttavien projektien tulee täyttää valintakriteerit 1-5. Valintakriteerit 6-16 ovat valintaa ohjaavia. Lisätietoja maakunnista Lisätietoja maakunnittaisista kehittämispainotuksista ja hakuajoista saa TE-keskuksista, lääninhallituksista, maakuntien liitoista sekä sosiaalija terveysministeriöstä. Yhteystiedot on koottu oppaan loppuun. Elinvoimaa EU-ohjelmista 7

8 Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman ESR-toimenpidekokonaisuudet Tpk 2.1. Koulutusjärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Korkeatasoisella osaamisella on nyt ja tulevaisuudessa suuri merkitys Itä-Suomen vetovoimalle ja kilpailukyvylle sekä mahdollisuuksille vastata väestön poismuuttoon. Korkea koulutustaso sekä koulutuksen ja työelämän tiivis vuorovaikutus ovat avaimia Itä-Suomen kehitykselle ja työllisyydelle. Opetuksen ja tutkimuksen tason parantamiseksi ja alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi kehitetään osana koulutusjärjestelmien kehittämistä teknologiansiirtomenetelmiä, joiden avulla osaamista ja innovaatioita siirretään nykyistä tehokkaammin alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Toiminnan kehittämiskohteena on koulutuksena alueellisten pullonkaulojen poistaminen sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyö ja työssä oppiminen. Koulutusjärjestelmien kehittämisellä pyritään myös edistämään maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta. Ohjelmalla tuetaan pitkäaikaisia vaikutuksiltaan yli ohjelmakauden ulottuvia toimenpiteitä. Toimenpiteissä otetaan huomioon ESR-viitekehyksen painopiste 3: Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen. Tuettava toiminta koulutusalojen ja -volyymien lisääminen maakuntien avaintuotannonaloilla sekä elinkeinoelämää palvelevilla yritys- ja teknologiaosaamisen aloilla ml. tutkintotavoitteinen muunto- ja jatkokoulutus sekä muu vastaava koulutus korkea-asteen koulutusta tukevan ja elinkeinoelämää palvelevan soveltavan tutkimuksen edellytysten parantaminen teknologiansiirtomekanismien kehittäminen uusien koulutus- ja oppimismenetelmien, opetusteknologian ja oppimateriaalin sekä koulutussisältöjen ja oppimisympäristöjen kehittäminen, erityisesti etäopetukseen liittyvät menetelmät ja sisältötuotanto koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyön lisääminen elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti, työssä oppimisen ja ura- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen sekä verkostoitumisen edistäminen avaintuotannonaloihin liittyvän oppisopimuskoulutuksen tukeminen sekä avainaloja tukevan näyttökoejärjestelmän kehittäminen työssä olevan väestön koulutus (ml. opetushenkilöstö) erityisesti maakuntien avaintuotannonaloilla Rahoitusta myöntävät OPM/lääninhallitukset, TM/TE-keskuksien työvoimaosastot, SM/maakuntien liitot Rahoitusta voivat hakea julkiset ja yksityiset yhteisöt koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Kohderyhmät (hyödynsaajat) Työllinen ja työmarkkinoille pyrkivä työvoima, (mm. muuntokoulutukseen osallistuvat), yrittäjät, ammatinharjoittajat, opiskelijat, ikääntyvä työvoima ESR-projektien valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa annetaan etusija projekteille, joilla kehitetään koulutuksen ja tutkimuksen rakenteita tuotetaan osaamista elinkeinoelämän avainalojen tarpeisiin (osaamisaukot) erityisesti kehittämällä työelämäläheisiä koulutusmalleja edistetään tietoyhteiskuntavalmiuksia 8

9 Tpk 2.2. Osaamispääoman kehittäminen ja työvoiman osaamisen lisääminen Korkeatasoisella osaamisella on nyt ja tulevaisuudessa suuri merkitys Itä-Suomen vetovoimalle ja kilpailukyvylle sekä mahdollisuuksille vastata väestön poismuuttoon. Koulutusta ja työelämää tukeva tutkimus- ja tuotekehitystoiminta ovat avaimia Itä-Suomen kehitykselle. Tutkimus- ja tuotekehitysvalmiuksien sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Osaamiskeskustyyppisiä toimintamalleja kehitetään tukemaan yritysten osaamistarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään pk- ja mikroyrityksiin. Yritysten valmiuksia muutosten ennakointiin ja toimintatapojen uudistamiseen parannetaan. Koulutusjärjestelmien kehittämisellä pyritään myös edistämään maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta. Ohjelmalla tuetaan pitkäaikaisia, vaikutuksiltaan yli ohjelmakauden ulottuvia toimenpiteitä. Toimenpiteissä otetaan huomioon ESR-viitekehyksen painopiste 4. Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä. Tuettava toiminta työelämän muutoksia edistävän koulutustarjonnan lisääminen maakunnan avaintuotantoaloilla sekä elinkeinoelämää palvelevilla yritysja teknologiaosaamisen aloilla ml. tutkintotavoitteinen muunto- ja jatkokoulutus sekä muu vastaava koulutus korkea-asteen koulutusta tukevan ja elinkeinoelämää palvelevan soveltavan tutkimuksen edellytysten parantaminen teknologiansiirtomekanismien kehittäminen osaamiskeskusten ja osaamiskeskittymien toimintojen kehittäminen yrittäjien, yritysjohdon, yritysten avainhenkilöiden ja muun henkilöstön koulutus yritysten vienti-, markkinointi-, tuotekehitysja laatuosaamisen parantaminen ja uuden teknologian käyttöönoton edistäminen koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyön lisääminen elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti sekä verkostoitumisen edistäminen työssä olevan väestön koulutus (ml. opetushenkilöstö) erityisesti maakuntien avaintuotannonaloilla alueen kulttuuristen erityispiirteiden huomioonottaminen ja hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittämisessä uusien toimintamallien kehittäminen työelämässä ja koulutuksessa elinkeinoelämän tietoyhteiskuntavalmiuksien parantaminen edistämällä mm. elinkeinoelämän, oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden verkostoitumista yrittäjyyttä tukeva koulutus ja yrittäjyyskasvatus elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen, henkilöstökoulutuksen ja työvoimakoulutuksen kehittäminen epätyypillisissä työoloissa olevien koulutusmahdollisuuksien turvaaminen työkyvyn ylläpitäminen ympäristöosaamisen edistäminen työorganisaatioiden kehittäminen yritysten ennakointivalmiuksien parantaminen ikääntyvän työvoiman koulutus Rahoitusta myöntävät OPM/lääninhallitukset, TM/TE-keskuksien työvoimaosastot, KTM/TE-keskuksen yritysosastot, SM/maakuntien liitot, STM Rahoitusta voivat hakea julkiset ja yksityiset yhteisöt koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Kohderyhmät (hyödynsaajat) työllinen ja työmarkkinoille pyrkivä työvoima, (mm. muuntokoulutukseen osallistuvat), yritykset, yrittäjät, ammatinharjoittajat, opiskelijat ESR-projektien valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa annetaan etusija projekteille, joilla lisätään yritysten olemassa olevan ja rekrytoitavan henkilöstön osaamista, erityisesti uusimman tiedon ja teknologian hyödyntämistä yrityksissä edistetään yrittäjyyttä ja tuetaan yritysten kasvua edistetään työvoiman valmiuksia kohdata työelämän muutoksia edistetään osaamiskeskittymissä tarvittavaa koulutusta ja osaamista Elinvoimaa EU-ohjelmista 9

10 Tpk 2.3. Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden lisääminen Työttömyys on vähentynyt Itä-Suomessa muuta maata hitaammin ja on edelleen keskimääräistä korkeammalla tasolla. Työvoiman kysyntä kohdistuu pääasiassa lyhyen aikaa työttömänä olleisiin, joten pitkäaikaistyöttömyys ei ole alentunut toivotulla tavalla. Pitkäaikaistyöttömyys ja siitä aiheutuva syrjäytymisuhka muodostavat ohjelmakaudella vakavan ongelman, jonka hoitamiseksi tarvitaan erityistoimia. Työmarkkinoiden toimivuutta parannetaan kehittämällä vaikeasti työmarkkinoille sijoittuvien erityisryhmien työmarkkinavalmiuksia ja ylläpitämällä työkykyä sekä ehkäisemällä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Tämä edellyttää tehokkaiden työelämän ja koulutuksen ennakointijärjestelmien ja joustavien toimintamallien kehittämistä sekä tavanomaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä täydentävien aktivointi-, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kehittämistä ja testaamista. Toimenpiteissä hyödynnetään alueellisia ja paikallisia kumppanuus- ja työllistämiskokeiluja ja otetaan huomioon kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan mahdollisuudet. Toimenpiteissä otetaan huomioon ESR-viitekehyksen painopiste 1. Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen. Tuettava toiminta työelämän ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen ja hyödyntäminen yhteisöllisen yrittäjyyden edistäminen alueelliset ja paikalliset kumppanuus- ja työllistämiskokeilut sekä toimijaverkostojen aktivointi kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntävät työllistymismallit uusien aktiivisen työvoimapolitiikan menetelmien kehittäminen, ml. ura- ja rekrytointipalvelut työelämälähtöisen ja omaehtoisen koulutuksen edistäminen, ml. työssäoppimisen edistäminen työllistyvyyden parantaminen välittäjäorganisaatioiden toiminnan kehittäminen ja tukeminen Rahoitusta myöntävät OPM/lääninhallitukset, TM/TE-keskuksien työvoimaosastot, SM/maakuntien liitot, STM, välittäjäorganisaatiot Rahoitusta voivat hakea julkiset ja yksityiset yhteisöt koulutus- ja kehittämisorganisaatiot Kohderyhmät (hyödynsaajat) työttömyysuhan alainen ja työtön työvoima, työvoima- ja koulutuspoliittisia erityistoimenpiteitä vaativat kohderyhmät (syrjäytymisuhan alaiset, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat, naiset, nuoret, opiskelijat, ikääntyvät) ESR-projektien valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa annetaan etusija projekteille, joilla luodaan uusia toimintatapoja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi edistetään pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien, nuorten, naisten ja maahanmuuttajien työelämään integroitumista luodaan uusia kumppanuuden malleja ja toimintatapoja työllisyyden edistämiseksi edistetään kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia 10

11 Tpk 2.4. Työelämän tasa-arvon edistäminen Itä-Suomi on perinteisesti ollut työpaikkarakenteeltaan alkutuotannosta ja julkisesta sektorista riippuvaista. Ne ovat taanneet kohtuullisen työpaikkakehityksen myös naisille. Edessä oleva rakenneuudistus, jossa työpaikat perustuvat yrittäjyyteen, uuteen teknologiaan ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen osaamiseen, tulee vaikuttamaan näitä työllisyysmahdollisuuksia heikentävästi. Tämän vuoksi tarvitaan toimenpiteitä naisten yrittäjyys- ja osaamisedellytysten kehittämiseksi, jotta syrjäytymisriskit eivät vaarantaisi jo saavutettua tasa-arvokehitystä. Erityisesti julkisen sektorin jatkuva supistaminen tulee olemaan naisten työpaikkakehitykseen ja osaamiseen liittyvä suuri haaste. Toimenpiteiden laadinnassa huomioidaan tasa-arvopyrkimys kulloisenkin toimenpiteen yhteydessä siten, että sekä miehille että naisille tarjotaan yhteneväiset mahdollisuudet syrjäytymisuhasta selviytymiseksi. Toimenpiteissä kiinnitetään huomiota myös muihin syrjäytymisriskiä lisääviin tekijöihin, mm. ikääntymiseen. Toimenpiteissä otetaan huomioon ESR-viitekehyksen painopiste 2. Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä. Tuettava toiminta työvoima- ja koulutuspoliittisia erityistoimenpiteitä vaativien kohderyhmien työllistyvyyden ja yrittäjyyden edistäminen erilaisilla aktivointi-, koulutus- ja työllistämistoimilla (toimenpiteet kohdistuvat erityisesti syrjäytyneisiin tai syrjäytymisuhan alaisiin, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömiin, maahanmuuttajiin, naisiin, nuoriin, ikääntyviin ja vammaisiin) toimenpiteet, joilla parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien miesten ja naisten mahdollisuuksia integroitua työmarkkinoille ja joilla vähennetään mm. ikääntymisen aiheuttamaa syrjäytymisriskiä toimenpiteet, joilla edistetään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten integroitumista työmarkkinoille innovatiivisiin työllistymisvaihtoehtoihin ja perinteisistä sukupuolirooleista poikkeaviin toimintamalleihin perustuvien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, sukupuoleen perustuvan segregaation purku työmarkkinoilla kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntävät työllistymismallit Rahoitusta myöntävät OPM/lääninhallitukset, TM/TE-keskuksien työvoimaosastot, SM/maakuntien liitot, STM Rahoitusta voivat hakea julkiset ja yksityiset yhteisöt koulutus- ja kehittämisorganisaatiot Kohderyhmät (hyödynsaajat) Työttömyysuhan alainen ja työtön työvoima, työvoima- ja koulutuspoliittisia erityistoimenpiteitä vaativat kohderyhmät (syrjäytyneet ja syrjäytymisuhan alaiset, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat, naiset, nuoret, ikääntyvät, vammaiset) ESR-projektien valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa annetaan etusija projekteille, joilla edistetään työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työllistyvyyden parantamista edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla Elinvoimaa EU-ohjelmista 11

12 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomen pohjoisissa kunnissa sekä Keski-Pohjanmaalla Kaustisen seutukunnassa. Ohjelman strategiset tavoitteet Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman strategisena tavoitteena on luoda alueen omiin luonnonolosuhteisiin perustuvien ja luonnonvarojaan pitkälle jalostavien yritysverkkojen, nopeiden yhteyksien ja hyvän ympäristön EU:n pohjoisin yhteistyöalue. Tavoitteena on näin ollen lisätä taloudellista kasvua niin, että alueelle saadaan syntymään uusia työpaikkoja, Valintakriteerit uutta yrittäjyyttä ja työttömyyttä voidaan alentaa. Strategia kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevan yritystoiminnan laajenemismahdollisuuksien parantamiseen ja uuden yritystoiminnan syntymisedellytyksien lisäämiseen. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon ja kehittymisen mahdollisuudet niin, että väkiluvun pieneneminen pysähtyy. Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta rahoitettavan projektin tulee olla 1. ohjelman mukainen 2. toteuttamiskelpoinen 3. taloudellinen ja kustannustehokas 4. kestävän kehityksen periaatteiden mukainen 5. sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä 6. työllisyyttä tai työpaikkojen syntymistä edistävä 7. uutta yritystoimintaa synnyttävä tai yritystoiminnan kilpailukykyä parantava tai kaupallisia palveluja lisäävä 8. innovatiivinen 9. alueen luonnonympäristöä tai kulttuuriympäristöä parantava, negatiivisia ympäristövaikutuksia vähentävä tai ympäristötietoisuutta ja osaamista lisäävä 10. alueellista kulttuuria hyödyntävä tai edistävä 11. saamelaiskulttuuria edistävä 12. maaseudun ja kaupunkien välistä vuorovaikutusta lisäävä 13. elinkeinoelämän tai oppilaitosten kansainvälistymistä kehittävä 14. tietoyhteiskunnan rakenteita tai osaamista kehittävä 15. monimuotoisen maaseudun kehittymistä tukeva Kaikkien toteutettavien projektien tulee täyttää valintakriteerit 1-4. Valintakriteerit 5-15 ovat valintaa ohjaavia. Lisätietoja maakunnista Lisätietoja maakunnittaisista kehittämispainotuksista ja hakuajoista saa TE-keskuksista, lääninhallituksista, maakuntien liitoista sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Yhteystiedot on koottu oppaan loppuun. 12

13 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman ESR-toimenpidekokonaisuudet Tpk 1.3. Yritysten henkilöstön kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on parantaa yritystoiminnan kasvua ja kilpailukykyä kehittämällä yrittäjien, yritysjohdon ja yritysten koko henkilöstön osaamista. Tavoitteena on myös yrittäjyydelle myönteisen ilmapiirin edistäminen, alkavien yrittäjien valmiuksien parantaminen, neuvonta- ja tietopalveluiden järjestäminen sekä työntekijöiden ammatillisen liikkuvuuden ja erityisesti ikääntyvien ihmisten työssä selviytymisen edistäminen. Tavoitteena on myös saada aikaan uusia yhteistyötä ja klusteroitumista (poliksia) edistäviä toimintatapoja yritysten, korkeakoulujen, eri oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välillä korkean osaamisen ja teknologia hyödyntämiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Toimenpidekokonaisuus koostuu erityisesti ESR-viitekehyksen painopiste 4:n mukaisista toimenpiteistä. Rahoitusta myöntävät KTM/TE-keskuksen yritysosastot, TM/TE-keskuksen työvoimaosastot, OPM/lääninhallitukset, SM/maakuntien liitot, STM Rahoitusta voivat hakea yritykset yrittäjäorganisaatiot kunnat ja kuntayhtymät koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Kohderyhmät (hyödynsaajat) yrittäjät, yritysten koko henkilöstö, yrittäjiksi aikovat henkilöt, yrityksiin koulutettavat työttömät henkilöt sekä yritystoimintaa palveleva julkisen sektorin henkilöstö ESR-projektien valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa annetaan etusija hankkeille, joilla lisätään yritysten olemassa olevan ja rekrytoitavan henkilöstön osaamista, hyödyntäen erityisesti uusinta tietoa ja teknologiaa edistetään yrittäjyyttä ja tuetaan yritysten kasvua Tuettava toiminta yrittäjien, yritysjohdon ja yritysten henkilöstön osaamisen edistäminen uuden työvoiman koulutus yrityksiin yrittäjyyskoulutus yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan ja itsensä työllistämisen aktivointi uudentyyppisen yritystoiminnan kehittäminen tutkimustiedon ja teknologian hyödyntämiseen liittyvän osaamisen lisääminen yritysten henkilöstön ammatillisen liikkuvuuden edistäminen ja sopeutuminen elinkeinoelämän muutoksiin laatu- ja ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääminen yrityksissä yritysten henkilöstön työkyvyn edistäminen (ml. työorganisaatioiden kehittäminen) yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön edistäminen Elinvoimaa EU-ohjelmista 13

14 Tpk 2.6. Osaamisen kehittäminen maaseudulla Euroopan sosiaalirahaston toimenpitein lisätään osaamista maaseudulla ja edistetään maaseudun yrittäjyyttä uusien työpaikkojen luomiseksi. Osaamisen kehittämishankkeet nivoutuvat kiinteästi muuhun maaseudun kehittämistoimintaan. Tavoitteena on yrittäjien, yrittäjiksi aikovien sekä maaseudun osaamista kehittävien organisaatioiden osaamistason nostaminen. Maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä kiinnitetään huomiota liikkeenjohdon osaamiseen, tuotantotekniikan ja markkinalähtöisten uusien tuotteiden kehittämiseen, yhteistoiminnan lisäämiseen sekä laatujärjestelmien ja omavalvontajärjestelmien käyttöön. Etätyö, tietotekniikan ja viestintäteknologian monipuolinen hyödyntäminen sekä maaseutuväestön tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittäminen ovat keskeisiä kehitettäviä osa-alueita. Erityisenä painopistealueena on naisten ja nuorten yrittäjyyden edistäminen. Lisäksi panostetaan maaseudun palvelurakenteen ylläpitoon liittyvään erityisosaamiseen. Hankkeissa hyödynnetään myös paikallista aloitteellisuutta ja kumppanuutta uusien työpaikkojen luomiseksi. Toiminta on ESR-viitekehyksen painopisteen 4 mukaista. Tuettava toiminta maaseudulla harjoitettavien elinkeinojen ja tuotantoketjujen kehittämiseen liittyvä koulutus osaamisen lisääminen elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja uudistamiseksi laatu- ja ympäristö- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen tietotekniikan ja telemaattisten palvelujen käytön ja niihin liittyvän osaamisen edistäminen maaseudun yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edistäminen maaseutuyrittäjien työssä jaksamista ja työkykyä edistävät toimet elinkeinojen kehittämiseen liittyvät kumppanuushankkeet naisten ja miesten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen saamelaiskulttuurihankkeisiin liittyvä osaamisen kehittäminen Rahoitusta myöntävät TM/ TE-keskuksen työvoimaosastot, SM/maakuntien liitot, OPM/lääninhallitukset, STM Rahoitusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät korkeakoulut oppilaitokset tutkimuslaitokset kulttuuriorganisaatiot yhdistykset muut julkiset ja yksityiset yhteisöt Kohderyhmät (hyödynsaajat) Yrittäjät ja ammatinharjoittajat, yrittäjiksi aikovat, oppilaitoksissa opiskelevat nuoret, työttömät ja muut maaseudun asukkaat ESR-projektien valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa annetaan etusija sellaisille maaseudun osaamista edistäville hankkeille, joissa edistetään yrittäjyyttä, erityisesti yhteistyötä ja tuotantoketjuja kehittämällä aktivoidaan nuoria ja naisia innovatiiviseen omaehtoiseen työllistymiseen 14

15 Tpk 3.2. Osaamisen ja avainalojen edistäminen Avainalojen edistäminen edellyttää uuden työvoiman kouluttamista sekä työelämässä (klustereissa ja poliksissa) tarvittavan osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Toimenpiteiden pohjaksi tarvitaan koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia. Lisäksi tarvitaan elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä sekä uusien innovatiivisten ja joustavien toimintamenetelmien kehittämistä. Osaamisen edistäminen avainaloilla edellyttää myös klustereiden ja osaamiskeskittymien kehittämiseen liittyvää tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa sekä teknologian siirtämistä. Toimenpidekokonaisuuteen liittyviä erillistavoitteita ovat tietoyhteiskuntavalmiuksien sekä ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääminen kaikissa väestöryhmissä. Toimenpidekokonaisuus liittyy erityisesti ESR-viitekehyksen painopiste 3:een. Tuettava toiminta osaamisen lisääminen, mm. klustereita ja poliksia tukeva tutkimus, koulutus ja teknologian siirto työorganisaatioiden, koulutuksen ja kulttuurin yhteistyömallien kehittäminen tutkintoon tähtäävä omaehtoinen ammatillinen koulutus, uudelleenkoulutus, lisäkoulutus kuten jatko- ja muuntokoulutus (erityisesti ikääntyvä työvoima) työelämän ja elinkeinorakenteen muutosten sekä osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen (esim. työelämäläheiset koulutusmallit, työssä oppiminen, yritysten toimiminen kouluttajina, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen) koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen esim. opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen ympäristö- ja kulttuuritietoisuuden ja -osaamisen lisääminen saamelaiskulttuuriin liittyvän koulutuksen kehittäminen Rahoitusta myöntävät SM/maakuntien liitot, KTM/TE-keskuksen yritysosastot, Tekes, TM/TE-keskuksen työvoimaosastot, OPM/lääninhallitukset Rahoitusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät korkeakoulut, oppilaitokset, tutkimuslaitokset muut julkisyhteisöt sekä yritykset ja yhdistykset Kohderyhmät (hyödynsaajat) yritysten henkilöstö, koulutus- ja tutkimushenkilöstö, työmarkkinoille pyrkivät (erityisesti naiset, nuoret ja työttömät), oppilaitoksissa opiskelevat nuoret, sekä yritysten että julkishallinnon henkilöstö ja ikääntyvä työvoima. ESR-projektien valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa etusijalla ovat hankkeet, joilla edistetään osaamiskeskittymien kehittämiseksi tarvittavaa koulutusta ja osaamista tuotetaan osaamista elinkeinoelämän avainalojen tarpeisiin (osaamisaukot) ja kehitetään erityisesti työelämäläheisiä koulutusmalleja edistetään tietoyhteiskuntavalmiuksia Elinvoimaa EU-ohjelmista 15

16 Tpk 3.3. Työllistymisen edistäminen ja työttömyyden ehkäiseminen Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on kehittää yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa menettelytapoja työllistymisen edistämiseksi ja avoimien työmarkkinoiden kysynnän hyödyntämiseksi etsimällä uusia työnteon mahdollisuuksia. Aktiivisen työvoimapolitiikan ja koulutuksen keinoin kehitetään menetelmiä työelämäkynnyksen alentamiseksi ja työllistyvyyden parantamiseksi siten, että huomioidaan sekä työnhakijoiden että työmarkkinoiden muuttuvat tarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään tulevan työvoiman tarpeen ennakointiin ja toimenpiteiden suuntaamiseen aloille, joilla jatkossa on työvoiman kysyntää. Lisäksi ehkäistään ennakolta työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä, kehittämällä toimintamalleja koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottamiseksi. Toimenpiteillä edistetään myös naisten työmarkkinoille pääsyä työelämäkynnystä alentavin toimin sekä kehittämällä ura- ja rekrytointipalveluja. Toimenpiteissä hyödynnetään elinikäisen oppimisen strategiaa sekä alueellista ja paikallista kumppanuutta. Toimenpidekokonaisuus liittyy erityisesti ESR-viitekehyksen painopiste 1:een. Tuettava toiminta pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamien työllistymisen parantaminen työttömien työmarkkinaedellytysten parantaminen (mm. nuoret, ikääntyvä työvoima, naiset) ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien nuorten integrointi työelämään (mm. ammatilliset työpajat ja työssä oppiminen) erityiskoulutettujen ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden integrointi yritystoimintaan ohjaus-, neuvonta-, ura- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen, työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittäminen työttömyyden vähentämiseksi Rahoitusta myöntävät TM/TE-keskuksen työvoimaosastot, KTM/TE-keskuksen yritysosastot, OPM/lääninhallitukset, STM, välittäjäorganisaatiot Rahoitusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät korkeakoulut, oppilaitokset muut julkisyhteisöt järjestöt ja yhdistykset yritykset Kohderyhmät (hyödynsaajat) työttömät, työttömyysuhan alaiset sekä työmarkkinoille pyrkivät, erityisesti nuoret ja naiset. ESR-projektien valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa etusijalla ovat hankkeet, joilla edistetään nuorten ja naisten työelämään integroitumista parannetaan ikääntyvän työvoiman ammattitaitoa ja työllistyvyyttä 16

17 Tpk 3.4. Työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen ja tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla Toimenpidekokonaisuudella edistetään työelämästä syrjäytymässä olevien mahdollisuuksia palata takaisin työmarkkinoille ja tuetaan heidän toimintakykyään ja selviytymistään. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Toimenpidekokonaisuudella edistetään myös sukupuolten tasa-arvon toteutumista kehittämällä naisten työllistymismahdollisuuksia ja osaamista sekä vähentämällä sukupuoleen perustuvaa segregaatiota työmarkkinoilla. Lisäksi ehkäistään heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien syrjäytymistä. Toimenpidekokonaisuus liittyy erityisesti ESR-viitekehyksen painopisteiseen 2. Tuettava toiminta uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittäminen, testaaminen ja käyttöönotto työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi yhteistyössä työmarkkinaosapuolien ja muiden toimijoiden kanssa syrjäytyneiden työmarkkinaedellytyksiä, toimintakykyä ja selviytymistä edistävä aktivointi, kuntoutus ja koulutus nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet ja toimintamallit erityisesti naisille kehitetyt ura-, työllistymisja yrittäjyyshankkeet heikossa asemassa olevien erityisryhmien työmarkkinoille pääsyn tukeminen paikallisen kumppanuuden hyödyntäminen syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä sukupuolten tasa-arvon edistäminen työelämässä Rahoitusta myöntävät viranomaiset TM/TE-keskuksen työvoimaosastot, OPM/lääninhallitukset, STM, välittäjäorganisaatiot Projektirahoitusta voivat hakea kunnat korkeakoulut, oppilaitokset muut julkisyhteisöt järjestöt ja yhdistykset. Kohderyhmät (hyödynsaajat) työmarkkinoilta syrjäytyneet ja syrjäytymisuhan alaiset, erityisryhmät ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat ESR-projektien valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa etusijalla ovat nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevät hankkeet syrjäytyneiden henkilöiden työmarkkinoille tai koulutukseen sijoittumista edistävät hankkeet sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät työllisyys- ja koulutushankkeet Elinvoimaa EU-ohjelmista 17

18 Lisätietoja: Toteuttajaministeriöt Työministeriö: Opetusministeriö: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriö: Sisäasiainministeriö: TE -keskukset: Lääninhallitukset: Maakuntien liitot: Työvoima- ja elinkeinokeskukset tavoite 1 -alueilla Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Mikonkatu 3 ja 5, (PL 164), MIKKELI puh. (015) Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Käsityökatu 41, (PL 2000), KUOPIO puh. (017) Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus Kauppakatu 40 B, (PL 8), JOENSUU puh. (013) Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Cygnaeuksenkatu 1, (PL 44), JYVÄSKYLÄ puh. (014) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Hovioikeudenpuistikko 19 A, (PL 131), VAASA puh. (06) Kokkolan palvelupiste Isokatu 15, (PL 240), KOKKOLA puh. (06) Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Viestikatu 1, (PL 86), OULU puh. (08) Ylivieskan palvelupiste Valtakatu 4, (PL 103), YLIVIESKA puh. (08) Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Kalliokatu 4, KAJAANI puh. (08) Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Ruokasenkatu 2, ROVANIEMI puh. (016) Kemin palvelupiste Asemakatu 19, KEMI puh. (016)

19 Lääninhallitukset tavoite 1 -alueilla Itä-Suomen lääninhallitus Mikkeli Maaherrankatu 16, (PL 50), MIKKELI puh Joensuu Torikatu 36, (PL 94), JOENSUU puh Kuopio Hallituskatu 12-14, (PL 1741), KUOPIO puh Lapin lääninhallitus Rovaniemi Valtakatu 2, (PL 8002), ROVANIEMI puh Länsi-Suomen lääninhallitus Jyväskylä Cygnaeuksenkatu 1, (PL 41), JYVÄSKYLÄ puh Vaasa Wolffintie 35, (PL 200), VAASA puh Oulun lääninhallitus Oulu Linnankatu 1-3, (PL 293), OULU puh Maakuntien liitot tavoite 1 -alueilla Etelä-Savon maakuntaliitto Otavankatu 7, MIKKELI puh. (015) Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, (PL 247), KUOPIO puh. (017) Pohjois-Karjalan liitto Torikatu 9, JOENSUU puh. (013) Keski-Suomen Liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puh. (014) Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14, KOKKOLA puh. (06) Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, OULU puh. (08) Kainuun Liitto Kauppakatu 1, KAJAANI puh. (08) Lapin liitto Hallituskatu 20 B, (PL 8056), ROVANIEMI puh. (016) Kajaani Kalliokatu 2, KAJAANI puh tai Elinvoimaa EU-ohjelmista 19

20 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyyspoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi Viestintä Oy Viisikko 11/2002 / Edita Prima Oy / esr2.002s jäsenmaissa. ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian alalla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä sukupuolten tasa-arvoa. Työminister yöministeriö iö Eteläesplanadi 4 PL 34, VAL ALTIONEUV TIONEUVOST OSTO Puh. (09)