Hollolan järvien tila vuonna 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hollolan järvien tila vuonna 2016"

Transkriptio

1 Hollolan järvien tila vuonna 2016 Ismo Malin Lahden kaupunki Ympäristöpalvelut 2017 Askonkatu Lahti Puh

2 Sisällys 1. Johdanto Tulokset Arkiomaanjärvi Kutajärvi Matjärvi Työtjärvi Valkjärvi Tulostaulukko Lähdeluettelo... 27

3 3 1. Johdanto Tässä raportissa käsitellään Lahden ympäristöpalvelujen vuonna 2016 toteuttamien Hollolassa sijaitsevien Arkiomaanjärven, Kutajärven, Matjärven, Työtjärven ja Valkjärven vesistöseurantojen tulokset. Työn tilaajana oli Hollolan kunta. Tuloksia verrataan tässä raportissa aiempiin Lahden seudun ympäristöpalvelujen ja valtion ympäristöhallinnon ottamiin näytteisiin vedenlaadussa tapahtuneiden muutosten havaitsemiseksi. Näytteitä otettiin vuonna 2016 maaliskuussa ja elokuussa 1 metrin syvyydestä ja metri pohjan yläpuolelta. Elokuun näytteenoton yhteydessä otettiin 0-2 metrin näyte klorofylli-a:n pitoisuuden määritykseen. Määritykset: lämpötila, näkösyvyys, haju, ulkonäkö, väriluku, ph, sähkönjohtokyky, COD Mn, happi, happikyllästys, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, klorofylli-a. Ympäristöpalveluilla on sertifioidut ympäristönäytteenottajat ja näytteet analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa (Ramboll Analytics). Tässä raportissa järvien rehevyyttä arvioidaan viitteellisesti seuraavien raja-arvojen mukaisesti: Kok.N µg/l Kok. P µg/l Klorofylli-a µg/l Oligotrofinen eli karu <15 <5 Mesotrofinen eli keskirehevä Eutrofinen eli rehevä >25 >10 Kasviplanktonin perustuotantoa rajoittaa Suomen järvissä yleensä fosfori. Minimiravinnetta voidaan arvioida avovesikauden aikaisen päällysveden typpi/fosfori suhteen avulla: N/P -suhde Minimiravinne <10 typpi typpi ja/tai fosfori >17 fosfori Klorofyllin ja kokonaisfosforin suhdetta voidaan käyttää järven ravintoverkon kunnon arviointiin. Mikäli suhde on alle 0,4, ei ravintoverkko todennäköisesti ole vääristynyt, eikä hoitokalastuksella ole saatavissa hyötyjä veden laatuun. Kalastoselvityksen tarvetta tämän suhdeluvun laskeminen ei poista. Alusveden hapen kyllästysasteen suhteen voidaan käyttää seuraavaa luokittelua: Luokitus Kyllästysaste, % Hyvä >80 Tyydyttävä Heikentynyt Heikko Huono <20 / heikentynyt, kun < 2 mg/l Hapeton <2 Sähkönjohtavuus on suomalaisissa järvissä yleensä välillä 5-10 ms/m. Tätä korkeammat arvot ilmentävät muun muassa jätevesien tai lannoitteiden vaikutusta. Pienillä järvillä voi myös liukkaudentorjunnassa käytetty suola (kloridi) nostaa alusveden sähkönjohtavuutta. Suomalaiset vedet ovat yleensä lievästi happamia eli ph on hieman alle seitsemän. Erittäin kirkkaissa vesissä voi vieläkin, vaikka happamoittavan laskeuman määrä on selvästi vähentynyt, ph olla noin 5. Rehevissä

4 4 vesissä ph on yleisesti emäksisellä puolella eli yli seitsemän ja kasvillisuuden seassa tai leväkukinnan aikaan ph-arvo voi olla jopa 9. Suomen pintavedet ovat yleisesti ruskeita eli humuspitoisia. Humuspitoisuutta voidaan arvioida väriluvulla, jolloin veden väriä verrataan keinotekoiseen platina-asteikkoon. Humus nostaa myös kemiallista hapenkulutusta (orgaanisen aineen määrää) ja vaikuttaa myös siihen kuinka syvälle valo tunkeutuu (karkeasti kaksi kertaa näkösyvyys): Dystrofia eli humuksisuus Väriluku mg Pt/l Näkösyvyys m COD Mn mg O 2/l Oligohumoosinen eli vähähumuksinen <30 >4 <10 Mesohumoosinen eli keskinkertainen humuspitoisuus , Polyhumoosinen eli runsashumuksinen >90 <1,5 >20 2. Tulokset 2.1 Arkiomaanjärvi Järvityyppi Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh) Ekologinen tila Hyvä Vesipinta-ala 2,07 km 2 Valuma-alueen pinta-ala 11,14 km 2 Suurin syvyys 20 m Kuva 1. Arkiomaanjärvi ( Taru Hämäläinen)

5 5 Kuva 2. Arkiomaanjärven kartta ja järven valuma-alue. Arkiomaanjärvi kuuluu pintavesityyppiin Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh). Vuonna 2013 valmistuneen luokituksen mukaan järven ekologinen tila on hyvä. Luokittelu perustuu vedenlaatuun muun aineiston puuttuessa. Järven vesipinta-ala on 2,07 km 2 ja suurin syvyys noin 20 m. Vesikasvillisuutta on paikoittain melko runsaasti. Järvi kuuluu Kymijoen vesistön Arrajoen valuma-alueeseen kuuluvaan Seestaanjoen osavaluma-alueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 11,1 km 2. Järven itä- ja etelärannoilla on yli 100 kesäasuntoa sekä ympärivuotista asutusta. Asutuksen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Vedenlaatua voidaan pitää hyvänä, mutta haja-asutuksen jätevedet ja maatalous aiheuttavat kuitenkin riskin vedenlaadun huonontumiselle. Arkiomaanjärven näkösyvyys on noin 2 m. Näkösyvyys ei ole muuttunut tarkkailuvuosina (kuva 3). Kasviplanktonin määrää ilmentävä klorofylli-a-pitoisuus on karun ja lievästi rehevän rajalla (kuva 4). Sähkönjohtokyky, joka mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää on normaalilla suomalaisten järvien tasolla 5-10 ms/m (kuva 5). Alus- ja päällysveden välinen ero on pieni, joten järven kuormitus on tällä mittarilla kohtuullisella tasolla. Alusveden happitilanne on heikentynyt 2000-luvulla (kuva 6). Loppukesällä happi loppuu pohjan lähellä kokonaan ja lopputalvellakin hapenvajaus on selvä. Päällysveden fosforipitoisuus (kuva 7) on lievästi rehevän järven tasolla. Typpipitoisuus (kuva 8) on hieman korkeammalla tasolla kuin pelkän humuspitoisuuden perusteella voisi olettaa. Pitkällä aikavälillä fosfori- ja typpipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla. Alusveden fosforipitoisuus on ajoittain koholla etenkin kesäisin hapettomuuden vallitessa. Järven vesi on väriluvun ja kemiallisen hapen kulutuksen perusteella lievästi humuspitoista. Alusvedessä humuspitoisuus on tyypillisesti kaksinkertainen päällysveteen verrattuna. Veden ph (happamuus) on lähellä neutraalia, kun humuspitoisuuden perusteella voisi odottaa hieman matalampia arvoja. Kohonneetkaan ph-arvot eivät näytä happi- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella liittyvän kohonneisiin levämääriin. Typpi/fosfori-suhteen perusteella levätuotantoa rajoittaa fosforipitoisuus.

6 6 Arkiomaanjärven tila ei edellytä voimakkaita vesiensuojelutoimenpiteitä. Järven tilaa on mahdollista parantaa huolehtimalla perinteisistä vesiensuojelutoimenpiteistä valuma-alueella. Järven tilaa voidaan parantaa pienentämällä haja-asutuksen jätevesikuormitusta laajentamalla vesihuoltolaitoksen viemäröintiä alueella. Ravintoverkko on klorofylli/fosfori-suhteen (noin 0,4) perusteella kunnossa. Kuva 3. Arkiomaanjärven näkösyvyydet (m) heinä-/elokuussa vuosina Kuva 4. Arkiomaanjärven a-klorofyllipitoisuudet (µg/l) heinä-/elokuussa vuosina

7 7 Kuva 5. Arkiomaanjärven sähkönjohtokyky (ms/m) päällys- (1 m) ja alusvedessä (12-19 m) vuosina Kuva 6. Arkiomaanjärven happipitoisuudet (mg/l) alusvedessä (12-19 m) kevättalvella ja loppukesällä vuosina

8 8 Kuva 7. Arkiomaanjärven kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) päällys- (1 m) ja alusvedessä (12-19 m) vuosina Kuva 8. Arkiomaanjärven kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) päällys- (1 m) ja alusvedessä (12-19 m) vuosina Kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kalaistutukset Hoitokalastus , 2010 Vesikasviniitot yksityisrannoilla Ruoppauksia yksityisrannoilla Pohjapadon uusiminen 2014

9 9 2.2 Kutajärvi Järvityyppi Matalat humusjärvet (Mh) Ekologinen tila Tyydyttävä Vesipinta-ala 1,6 km 2 Valuma-alueen pinta-ala 13 km 2 Suurin syvyys 1,3 m Keskisyvyys m Viipymä kk Kuva 9. Kutajärven kartta. Kutajärvi on alavien peltojen ympäröimä järvi, jonka eteläpää rajoittuu rämeeseen ja lounaisranta Tiirismaan metsäalueeseen. Järven pohjoispäässä on pientaloasutusta. Muilla rannoilla pellot ulottuvat lähelle rantaa. Rannoilla on kuitenkin kapeat metsäkaistaleet, jotka kasvavat pääosin koivua ja leppää. Avoimia rantamaisemia on vain muutamin paikoin. Rantaa reunustavat leveät luhdat ovat monin paikoin pensoittuneita, mikä osaltaan rajoittaa järvelle avautuvia näkymiä (Lammi 2009). Vuonna 2013 tehdyssä luokituksessa, joka perustuu ekologisen tiedon puutteen vuoksi vain vedenlaatuun, järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Kutajärvi on tyypiltään matala humusjärvi. Ajoittain väriluku on ollut yli 100 mgpt/l, jolloin vesi on jo erittäin ruskeaa. Vuonna 2016 väriluku oli hieman alle 100 mgpt/l. Myös kemiallisen hapenkulutuksen tulokset olivat humusvesille tyypillisellä tasolla.

10 10 Kesäisin Kutajärven vesi pysyy mataluuden ansiosta hapekkaana, mutta talvisin happikato on usein voimakas ja kalakuolemia on jouduttu estämään ilmastamalla järveä. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat erittäin rehevän järven tasoa ja tämä näkyykin runsaana kasviplanktonin määränä, jota seurataan klorofylli-a määrityksillä (kuvat 11, 14 ja 15). Ravinnepitoisuudet ovat pysyneet melko vakaina 1980-luvun alun jälkeen. Typen ja fosforin suhteen perusteella järven levätuotantoa rajoittaa yleensä fosforipitoisuus, mutta joinakin vuoisina suhdeluku on 12, jolloin molemmat pääravinteet saattavat rajoittaa tuotantoa. Klorofyllin ja fosforin suhteen perusteella (keskimäärin 0,7) hoitokalastuksella voitaisiin vaikuttaa levän määrään järvessä. Kutajärven vesi on erittäin humuspitoista. Näkösyvyys on huono (kuva 10). Järvi luokitellaan a- klorofyllipitoisuuden ja ravinnemäärien mukaan tyydyttäväksi ja erittäin reheväksi. Sähkönjohtavuudet ovat olleet tasaisia (kuva 12). Kevättalven arvot ovat kesää korkeampia ja rehevälle vedelle tyypillisiä. Kuva 10. Kutajärven näkösyvyydet (m) heinä-/elokuussa vuosina

11 11 Kuva 11. Kutajärven a-klorofyllipitoisuudet (µg/l) heinä-/elokuussa vuosina Kuva 12. Kutajärven sähkönjohtokyky (ms/m) välivedestä (0,5 1 m) vuosina Kuva 13. Kutajärven happipitoisuudet (mg/l) 0,5 1 m syvyydessä kevättalvella ja loppukesällä vuosina

12 12 Kuva 14. Kutajärven kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) 0,5 1 m syvyydessä vuosina Kuva 15. Kutajärven kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) 0,5 1 m syvyydessä vuosina

13 Matjärvi Järvityyppi Ekologinen tila Vesipinta-ala Valuma-alueen pinta-ala Suurin syvyys Keskisyvyys Viipymä 0,474 km2 12,5 km2 2,8 - Kuva 16. Matjärven kartta ja syvyyskäyrät. Matjärvi on matala ja erittäin rehevä pieni järvi Hollolan ja Asikkalan kuntien alueella. Järvi kärsii toistuvista sinileväkukinnoista ja talvisista happikadoista. Järven pinta-ala on 0,48 km² ja rantaviivaa on 3,4 km. Matjärven vedet laskevat Vesijärven Lahdenpohjaan Virojokea pitkin. Matjärvellä on järven kokoon verrattuna suuri runsaspeltoinen valuma-alue, jolta järveen laskee useita ojia. Ojien mukana järveen tulee ravinnepitoista vettä kuormittaen ja huonontaen järven vedenlaatua. Matjärvi on merkittävä lintualue ja lintujen muutonaikainen tarkkailupaikka.

14 14 Matjärven näkösyvyys on levä- ja muusta sameudesta johtuen huono, alle 1 m (kuva 18). Vesi on sameaa ja erittäin humuspitoista. Ravinnepitoisuudet ja niiden myötä a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet korkeita ja ilmentävät ylirehevyyttä (kuvat 19, 21 ja 22). Sähkönjohtokyky on suhteellisen korkea (kuva 20). Kevättalvisin vesi on pohjan lähellä todennäköisesti usein hapetonta, vaikka suppean havaintoaineiston vuoksi tästä ei ole juuri näyttöä (kuva 21). Typpi/fosfori-suhde on ollut keskimäärin 17, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta. Myös typpi voi olla ajoittain levätuotantoa rajoittava tekijä fosforin ohella. Eräiden sinilevälajien kyky käyttää hyväkseen vedessä olevaa liuennutta molekylaarista typpeä saattaa joinakin vuosina antaa niille kilpailuedun muihin leväryhmiin verrattuna. Klorofylli/fosfori suhde on melko korkea, keskimäärin noin 0,7. Ravintoverkko on siis tällä mittarilla arvioituna vääristynyt ja hoitokalastuksella voisi olla järvessä hyödyllisiä vaikutuksia. Talvella 2003 Matjärvessä kuoli runsaasti kalaa hapenpuutteeseen ja seuraavan kesän koekalastuksessa järvestä saatiin vain ruutanaa, joka sietää hapettomuutta muita kalalajejamme paremmin (Olin ja Ruuhijärvi 2005). Matjärven kalaston ekologinen tila on vuonna 2012 tehdyn koekalastuksen perusteella välttävä. Ruutanan yksikkösaalis oli pudonnut vuodesta 2006 alle kuudesosaan ja särjen biomassaosuus koekalastussaliista oli 60 % (Kotakorpi ym. 2012). Alkukesällä 2013 järvellä tehtiin koko vesimassan alumiinikloridikäsittely. Vesi saatiin hetkellisesti kirkastumaan, mutta jo syksyllä levämäärä oli palannut lähes ennalleen. Sekä ulkoinen kuormitus että mataluudesta johtuva sisäinen kuormitus ylittävät järven sietokyvyn. Valuma-alue on peltovaltaista ja mataluudesta johtuen tuulet palauttavat sedimenttiin laskeutuneita ravinteita takaisin vesimassaan. Järvessä on huonoista valaistusoloista johtuen vähän vesikasvillisuutta ja tämä pahentaa osaltaan levä- ja sameusongelmia. Kuva 17. Matjärvi ( Taru Hämäläinen)

15 15 Kuva 18. Matjärven näkösyvyydet (m) heinä-/elokuussa vuosina Kuva 19. Matjärven a-klorofyllipitoisuudet (µg/l) heinä-/elokuussa vuosina

16 16 Kuva 20. Matjärven sähkönjohtokyky (ms/m) vuosina Kuva 21. Matjärven happipitoisuudet (mg/l) pohjan lähellä kevättalvella ja loppukesällä vuosina Talviset happiongelmat eivät ilmene tällä tarkastelulla. Esimerkiksi vesi oli 1 metrin syvyydessä täysin hapetonta. Näytteitä on yleensä otettu vain 1 metrin syvyydestä.

17 17 Kuva 22. Matjärven kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) vuosina Kuva 23. Matjärven kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) vuosina Kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Talviaikaista ilmastusta useina vuosina Vesikasviniittoja mm Laskeutusaltaita ja kosteikkoja mm Elektro-osmoosi -kunnostusmenetelmäkokeilu 2012 Alumiinikloridikäsittely kg 2013

18 Työtjärvi Järvityyppi Ekologinen tila Vesipinta-ala Valuma-alueen pinta-ala Suurin syvyys Keskisyvyys Viipymä 0,56 km2 5 km2 8m 1,5 m 7 kk Kuva 24. Työtjärven kartta ja järven syvyyskäyrät. Työtjärvi sijaitsee Hollolan kuntakeskuksesta länteen Soramäen asuinalueen luoteispuolella ja se kuuluu Luhdanjoen valuma-alueeseen ja Vähäjoen osavaluma-alueeseen. Järven pinta-ala on 56 ha. Järven valumaalueen koko on noin 5 km2. Järvi on humuspitoinen ja matala. Sen keskisyvyys on vain 1,5 m. Työtjärvessä on yksi pienialainen 8 m syvänne (kuva 24). Työtjärvi on läheisen asutuksen vuoksi paikallisesti tärkeä virkistysjärvi. Järvelle on laadittu useampia hoitosuunnitelmia kasvaneen virkistyskäytön ja lisääntyneen asutuksen johdosta. Järven rannalla on yleinen uimaranta, puolustusvoimien harjoitusalueen saunoja, muutamia kesämökkejä sekä rakennettuja tai rakenteilla olevia omakotitaloalueita.

19 19 Kuva 25. Työtjärven näkösyvyydet (m) heinä-/elokuussa vuosina Kuva 26. Työtjärven a-klorofyllipitoisuudet (µg/l) heinä-/elokuussa vuosina Järven pintaa on laskettu maatalousmaiden kuivattamiseksi ja 1900-lukujen vaihteessa kaksi kertaa, jolloin sen pinta-ala pieneni varsinkin luoteis- ja länsirannan suunnalta. Ensimmäisen kerran vedenpintaa laskettiin 1890-luvun loppupuolella ja toisen kerran vuosina 1906 ja Työtjärven eteläpuolelle puhkaistiin laskuoja, joka kiemurtelee kohti alapuolella olevaa suoaluetta ja edelleen Supanojan, Autjoen ja Vähäjoen kautta Porvoonjokeen. Ennen vedenpinnan laskua virtaus on ollut Mustajärveen, jonka kautta vesi päätyi laskuojia pitkin Kutajärven kautta Vesijärveen. Järven pohjoispuolen suoalueita on ojitettu ja 1960-lukujen vaihteessa ja edelleen 1970-luvulla. Työtjärven vesi on edelleenkin, vaikka ojituksista on aikaa, humuspitoista, mikä tuo vedelle ominaisen

20 20 ruskean värin. Ojitukset lisäsivät myös ravinteiden pääsyä järveen. Työtjärven vesi on humusvedelle tyypillisesti hieman hapanta. Klorofylli- ja fosforipitoisuuksien perusteella järvi on rehevä. Typpi/fosfori-suhteen perusteella tuotantoa rajoittaa yleensä fosfori, mutta ajoittain myös typpi. Klorofylli/fosfori-suhteen perusteella ravintoverkko on vääristynyt. Järvellä on joinakin vuosina hoitokalastettu, mutta saaliit ovat olleet melko vähäisiä. Veden a-klorofyllipitoisuudessa on suuria vaihteluja vuosien välillä (kuva 26). Typpipitoisuudet eivät ole humusvedelle korkeita (kuva 29). Fosforipitoisuudessa on viimeisinä vuosina ollut etenkin talvisin huonohappisina aikoina korkeita piikkejä (kuva 29). Vertailussa vanhoihin arvoihin, on huomioitava, että vuonna 2010 havaintopaikka on siirretty syvänteen kohdalle ja alusveden näytteet on siis otettu viime vuosina huomattavasti aiempaa syvemmältä. Kuva 27. Työtjärven sähkönjohtokyky (ms/m) päällys- (1 m) ja alusvedessä (5 7 m) vuosina

21 21 Kuva 28. Työtjärven happipitoisuudet (mg/l) alusvedessä (5 7 m) kevättalvella ja loppukesällä vuosina Kuva 29. Työtjärven kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) päällys- (1 m) ja alusvedessä (5 7 m) vuosina Kuva 30. Työtjärven kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) päällys- (1 m) ja alusvedessä (5 7 m) vuosina Kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Sedimentin kalsiumperoksidikäsittely syksyllä Pienjärvihankkeet työt

22 Valkjärvi Kuva 31. Valkjärven kartta. Järvityyppi - Ekologinen tila - Vesipinta-ala 0,73 km 2 Valuma-alueen pinta-ala 3,23 km 2 Suurin syvyys 10 m Keskisyvyys - Viipymä - Hollolan kunnan Hämeenkoskella sijaitseva Valkjärvi on pieni luontaisesti vähähumuksinen järvi. Järven itäja pohjoispuolella on hiekka- ja soraharjuja, länsipuoli on hietamaata. Lähes koko järven valuma-alue sijaitsee järven koillispuolella. Länsipuolella järveä oleva taajama-asutus on viemäröinnin piirissä, mutta itäpuolella on kymmenkunta rakennettua kiinteistöä kiiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien varassa. Järvestä ei ole käytettävissä kovinkaan paljon vedenlaatutietoja. Vuoden 2016 havaintojen perusteella järvi on keskirehevä. Levätuotantoa rajoittaa fosforipitoisuus. Alusveden happitilanne oli kevättalvella huono ja kesällä pohjanläheisyydessä vesi oli hapetonta (kuva 35) ja haisi rikkivedylle.

23 23 Kuva 32. Valkjärven näkösyvyys (m) heinä-/elokuussa vuonna Muita havaintoja vedenlaaturekistereistä ei löytynyt. Kuva 33. Valkjärven a-klorofyllipitoisuus (µg/l) heinä-/elokuussa vuonna Muita havaintoja vedenlaaturekistereistä ei löytynyt.

24 24 Kuva 34. Valkjärven sähkönjohtokyky (ms/m) päällys- (1 m) ja alusvedessä (8-9,5 m) vuosina Kuva 35. Valkjärven happipitoisuudet (mg/l) alusvedessä (8-9,5 m) kevättalvella ja loppukesällä vuosina

25 25 Kuva 36. Valkjärven kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) päällys- (1 m) ja alusvedessä (8 9,5 m) vuosina Kuva 37. Valkjärven kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) päällys- (1 m) ja alusvedessä (5 7 m) vuosina

26 26 8. Tulostaulukko Arkiomaanjärvi Kutajärvi Matjärvi Työtjärvi Valkjärvi Syvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Haju Lämpötila Väriluku ph Sähkönjoht. O 2 O 2 COD Mn N-kok. P-kok. Klorofylli-a Ottopäivä m m m C mg Pt/l ms/m mg/l % mg/l µg/l µg/l µg/l ,0 21,3 lke h 1,3 25 7,2 6,9 13,1 93 7, ,5 ke h 3,2 55 6,7 7,8 2,1 16 8, ,5 20,5 lke h 17,7 30 7,2 6,6 8,3 87 7, , lke h 5,7 55 6,6 7,9 0,6 5,0 7, , ,4 1,5 lke h 2,4 80 6,8 11 2, ,6 1,3 s,ru h 18,8 75 7,5 6,7 9, ,2 2,8 lke h 1, ,6 12 3, ,8 2,5 ke h 18,2 90 7,6 9,1 9, ,2 8,5 lke h 1,8 70 6,4 2,5 11, ru h 3, ,8 3,4 1, ,0 7,4 ru h 18,2 50 6,5 2,1 8, ,0 7,4 ru h 16,6 80 6,0 2,1 5, ,7 10 k lrv 2,2 10 6,7 3,6 11,2 82 5, , k lrv 3,8 20 6,4 4,1 0,8 6, ,7 9,7 k h 18,2 15 7,1 3,5 9,2 97 4, ke rv 10,7 80 6,3 6,3 <0,2 <2,0 6, ,4

27 27 8. Lähdeluettelo Lammi Esa. Kutajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelma v Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Kinnunen Niina. Hollolan, Työtjärven kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Lahden ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologia, ympäristötekniikka opinnäytetyö Kotakorpi Matti, Sairanen Samuli, Westermark Ari. Verkkokoekalastukset Hämeessä Kymijoen vesienhoitoalueen järvissä vuosina Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Julkaisematon raportti. Olin Mikko ja Ruuhijärvi Jukka (toim.) Kalakuolemien vaikutusten seurantatutkimus Kala- ja riistaraportteja nro 361. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry. Työtjärven käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi Katumajärvi (35.236.1.001; A= 377,7 ha, max. syvyys 18,9 m, keskisyvyys 7,1 m, V=26 700 000 m 3, valuma-alueen A=51 km 2, peltoisuus 20 %, järvisyys 13,2 %, viipymä 630 vrk, ravinnesuhde 26,95, rantaviiva

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kyyveden tila Yleisötilaisuus 18.1.212, Haukivuori Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila Heli Jutila ympäristöasiantuntija 30.7.2011 Sotkajärven valuma-alue Suuri (23 km 2 ), soinen ja ojitettu, kaksi järveä 30.7.2011 Pohjakartan Heli copyright Jutila

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2013 UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Yleiskuvaus Kovelanjärvi sijaitsee melko lähellä Nummen taajamaa Pitkäjärven länsipuolella. Sen pinta-ala on noin

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Valkerpyyn tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Valkerpyyn tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Valkerpyyn tilasta Yleiskuvaus Valkerpyy on lähes 4 ha suuruinen, melko kirkasvetinen järvi Nummi-Pusulan eteläosassa. Järveen laskee vain pieniä puroja

Lisätiedot

Ympäristön tila kesällä 2013

Ympäristön tila kesällä 2013 NÄKYMIÄ KESÄ 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila kesällä 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa vesistöjen

Lisätiedot

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Annukka Korja 2016 Mitä eri vedenlaadun muuttujat tarkoittavat? Happipitoisuus Veden happipitoisuus on merkittävin järven tilaan vaikuttavista

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3.

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3. TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 vesistötutkimuksessa oli mukana yhteensä 39 Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevaa vesistöä. Tutkituista vesistöistä 33 oli järviä, 5 ojia ja yksi lähde. Vuoden

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot