Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka"

Transkriptio

1 Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012

2 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI a91/2012 Valokuva: LUVY ry (Arto Muttilainen)

3 Sisältö 1 Johdanto Tutkimusalue Vedenlaatu Yleiskuvaus Happitilanne Rehevyys Fosfori Typpi A-klorofylli ja kasviplankton Veden väri, humus, rauta ja sameus Happamuus Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Liitteet Liite 1. Ahmoolammin sijainti Karkkilassa Liite 2. Ahmoolammista mitatut happipitoisuudet mg/l ja kyllästys-% Kuvailulehti... 21

4

5 1 Johdanto Tämä raportti on kirjoitettu kuvaamaan Ahmoolammi-järven tilaa. Raportti on osa Ympäristön tilan selvittäminen -opintojaksoa, jota suoritan työssäoppien Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Samalla raportti on opinnäytetyöni liittyen ympäristönhoitaja-opintoihini Hyriassa. Kerron aluksi Ahmoolammin perustiedot ja käsittelen sitten järven vedenlaatua. Keskityn erityisesti tarkastelemaan happi- ja rehevyystilannetta, sillä ne kuvaavat hyvin järven kuntoa. Ahmoolammin virkistyskäyttäjät ovat myös olleet huolissaan järven happitilanteesta. Päätelmien pohjana olen käyttänyt Ahmoolammista vuosina saatuja näytetuloksia, jotka olen saanut Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. 2 Tutkimusalue Ahmoolammi on noin seitsemän kilometriä Karkkilan keskustasta itään sijaitseva pieni järvi (kartta liitteessä 1), jonka pinta-ala on 28 ha. Se on muodoltaan pyöreähkö, ja siinä on yksi saari. Järvi on syvimmillään 9 m, ja sillä on 2,6 km rantaviivaa. Rannoilla on paljon asutusta ja yleinen uimaranta. Ahmoolammi kuuluu Maijanojan valuma-alueeseen. Valuma-alueella on peltoja, ojitettuja suoalueita ja kallioista metsää. Ahmoolammiin laskee suo-ojia koillisesta ja luoteesta, ja sen luusua sijaitsee järven lounaisosassa. (Hagman 2008, Ahmoolammia on luonnehdittu myös karuksi ja melko kirkasvetiseksi (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2009), mutta tämänhetkisten tulosten perusteella järvi on lievästi rehevä rehevä ja humuspitoinen. Kuva 1. Ahmoolammi lähiympäristöineen, näytteenottopaikka merkitty oranssilla pisteellä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012 5

6 3 Vedenlaatu 3.1 Yleiskuvaus Ahmoolammista on otettu vesinäytteitä vuosina 1985, 1991, 2002, 2006, 2007, 2009, 2011 ja Näytteet on ottanut asti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja lähtien Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta. Vuodesta 2007 lähtien näytteenotto on keskittynyt happija rehevyystilanteen seurantaan. Näytetulokset on otettu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja LUVY:n tutkimustuloksista. Ahmoolammi on ravinne-, klorofylli- ja kasviplanktonpitoisuuksien perusteella lievästi rehevä rehevä järvi. Happitilanne on pohjanläheisessä vedessä lämpötilakerrostuneisuuden aikaan heikko; talvisin on esiintynyt happivajausta ja kesäisin myös happikatoja. Järven vesi on luonnostaan hieman hapanta, ja puskurikyky happamuuden muutoksia vastaan on hyvä erinomainen. Sinileväkukintaa on järven pintavedessä todettu kesäkuussa Ravinnekuormitus Ahmoolammiin tulee pääosin pelloilta, ojitetuilta suoalueilta ja ranta-asutuksesta. Järveen kohdistuneita kunnostustoimenpiteitä ei ole tiedossa. 3.2 Happitilanne Happi on järven ekosysteemille erittäin tärkeä tekijä sekä vesieliöiden että veden kemian kannalta. Happitilanne antaa hyvän yleiskuvan järven tilasta, kun tarkastellaan pitoisuuksien vaihtelua ajallisesti sekä eri syvyyksillä. Järviveden tärkeimmät hapenlähteet ovat avovesikaudella ilmakehä, levien ja vesikasvillisuuden yhteyttäminen sekä keväisin runsashappiset sulamisvedet. Happea kuluu järvessä vesieliöiden hengitykseen ja orgaanisen materiaalin hajotustoimintaan järven pohjalla. Hapenpuutetta esiintyy pohjanläheisessä vedessä usein talvisin ja kesäisin lämpötilakerrostuneisuuden aikana, jolloin harppauskerros vaikeuttaa happipitoisen päällysveden sekoittumista alusveteen. Talvisin järvien happitalous vaikeutuu lisäksi jääpeitteen estäessä lisähappea liukenemasta ilmakehästä veteen ja kasvien yhteyttämisen ollessa tauolla valonpuutteen ja alhaisen lämpötilan vuoksi. Kevään ja syksyn täyskierrot sekoittavat koko vesimassan ja helpottavat pohjankin läheistä happitilannetta. (www.ymparisto.fi) Järviveden happipitoisuutta tarkastellaan sekä pitoisuutena mg/l että hapen kyllästysprosenttina. Hapen kyllästysprosentti kertoo veteen liuenneen hapen määrän suhteessa suurimpaan mahdolliseen pitoisuuteen, joka sen lämpöisessä vedessä voisi olla. Kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään veteen. Lämpötilan lisäksi happipitoisuuteen vaikuttavat sääolot, veden vaihtuvuus, järven syvyyssuhteet, rehevyystaso, happea kuluttava kuormitus ja veden kerrostuneisuusolot. (Ranta 2012, www. ymparisto.fi) Suomen ympäristökeskuksen mukaan vedessä on merkittävä happivajaus, kun happipitoisuus laskee alle 5 mg/l, suuri happivajaus happipitoisuuden ollessa 3 0,4 mg/l, ja happikato, kun vedessä ei esiinny lainkaan liukoista happea. (www.ymparisto.fi) 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012

7 Ahmoolammin pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä kaikilla näytteenottokerroilla, mutta pohjanläheisessä vedessä ja välisyvyydessä on esiintynyt happivajausta ja happikatoja (kuva 2 ja liite 2). Välisyvyydessä (3 4 m) on ollut huomattavan vähän happea vuoden 2011 elokuussa (0,5 mg/l) ja vuoden 2012 heinäkuussa (0,5 mg/l). Hapen kyllästysprosentti oli molemmilla kerroilla vain 5. Elokuussa 2006 happipitoisuutta ei mitattu välisyvyydestä, ja vuonna 2007 happipitoisuus mitattiin vain pohjanläheisestä vedestä. Pohjanläheinen vesi (5 8 m syvyydessä) on mittaushistorian aikana ollut jatkuvasti hyvin vähähappista. Näytteenottosyvyys on vaihtunut, koska syvimmän havaintopaikan sijainti on tarkentunut. Talvisin tilanne on ollut hieman kesää parempi, sillä talvinäytteissä happea on ollut vähän, mutta kesäisin happi on ollut järven pohjalta käytännössä loppu. Elokuussa 2009 ja 2011 pohjanläheisen veden happi oli täysin loppunut ja vedessä tuntui rikkivedyn haju. Vuoden 2012 heinäkuussa ja elokuussa otetuissa näytteissä pohjanläheinen vesi oli lähes hapetonta, mutta siinä ei tuntunut rikkivedyn hajua, joten happea oli jonkin verran jäljellä. Happipitoisuus mg/l m pinnasta välisyvyys 3 4 m 1 m pohjasta Kuva 2. Ahmoolammista mitatut happipitoisuudet Huono happipitoisuus osoittaa ravinnekuormituksen olevan järven sietokyvylle liikaa. Ravinnekuormitus on seurausta sekä nykyisestä että aikojen saatossa kumuloituneesta kuormituksesta (Ranta 2012). Kesäaikaiset pohjanläheiset happikadot saattavat aiheuttaa Ahmoolammiin sisäistä ravinnekuormitusta ja rehevyyden kiihtymistä, sillä hapen loppuessa sedimentistä vapautuu fosforia. 3.3 Rehevyys Fosfori ja typpi ovat vesien perustuotannon kannalta tärkeimmät kasviravinteet. Fosfori on kuitenkin useimmissa sisävesissämme minimitekijä, jonka puute rajoittaa ensimmäisenä kasviplanktonin tuotantoa. Järven rehevyystaso määritetään ensisijaisesti kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Tukena rehevyyden määrityksessä käytetään tavallisimmin a-klorofyllipitoisuutta ja jonkin verran myös kokonaistyppipitoisuutta. (www.ymparisto.fi) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012 7

8 3.3.1 Fosfori Fosforia esiintyy vesissä monenlaisiksi yhdisteiksi sitoutuneena, sisävesissä tavallisimmin veteen liuenneena fosfaattifosforina ja orgaanisena eli eloperäiseen ainekseen sitoutuneena fosforina. Kokonaisfosforilla tarkoitetaan fosforin eri muotojen kokonaismäärää. Rehevyystason määrityksessä käytetään ensisijaisesti järven pintaveden kokonaisfosforipitoisuutta. (www. ymparisto.fi) Järvi luokitellaan karuksi kokonaisfosforipitoisuuden ollessa alle 15 μg/l, lievästi reheväksi pitoisuuden ollessa μg/l ja reheväksi, kun pitoisuus on μg/l. Erittäin rehevässä järvessä kokonaisfosforia on yli 100 μg/l. (www.ymparisto.fi) Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Ahmoolammi on lievästi rehevä järvi (kuva 3). Vuosien tulokset on saatu 1 m pinnasta ja vuodesta 2009 lähtien kokoomanäytteenä 0 2 m syvyydeltä otetuista näytteistä. Kokonaisfosfori µg/l pintavesi 0 2 m Kuva 3. Ahmoolammista mitatut kokonaisfosforipitoisuudet Typpi Typpi on toinen vesien tuotantoon ja rehevyyteen vaikuttavista pääravinteista. Typpipitoisuus kuitenkin vaihtelee herkästi olosuhteista riippuen, joten se ei rehevyyden arvioinnissa ole yhtä käyttökelpoinen kuin fosfori. Typpipitoisuutta käytetäänkin sisävesien rehevyyden määrityksessä lähinnä fosforipitoisuuden tukena. (www.ymparisto.fi) Typpeä esiintyy vedessä ilmasta liuenneena molekulaarisena typpenä, orgaanisena eli eloperäiseen ainekseen sitoutuneina yhdisteinä sekä epäorgaanisina yhdisteinä kuten ammonium, nitriitti ja nitraatti. Kokonaistypellä tarkoitetaan vedessä olevan typen kokonaismäärää. Järvi luokitellaan karuksi kokonaistyppipitoisuuden ollessa alle 400 μg/l, lievästi reheväksi pitoisuu- 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012

9 den ollessa μg/l ja reheväksi, kun pitoisuus on μg/l. Erittäin rehevässä järvessä kokonaistyppeä on yli 1500 μg/l. (www.ymparisto.fi) Kokonaistyppipitoisuuden perusteella Ahmoolammi on lievästi rehevä järvi (kuva 4). Vuosien tulokset on saatu 1 m pinnasta ja vuodesta 2009 lähtien kokoomanäytteenä 0 2 m syvyydeltä otetuista näytteistä. Koska typpipitoisuus vaihtelee valuma-alueen maaperän ominaisuuksien mukaan, voidaan järvi luokitella myös toisella tavalla. Siinä luonnontilaiset kirkkaat vedet sisältävät kokonaistyppeä μg/l, humusvedet μg/l ja hyvin ruskeat tai kuormitetut vedet yli 1000 μg/l (Ranta 2012). Ahmoolammi on humuspitoinen järvi, joten sen typpipitoisuuden tulisi olla μg/l. Järvestä mitatut kokonaistyppipitoisuudet sopivat näiden rajojen sisään. µg/l Kokonaistyppi pintavesi 0 2 m Kuva 4. Ahmoolammista mitatut kokonaistyppipitoisuudet A-klorofylli ja kasviplankton Veden a-klorofylli- eli lehtivihreäpitoisuus kuvaa planktonlevien määrää ja kertoo näin järven rehevyystasosta. Klorofyllimäärityksiä tehdään vain avovesikaudella, koska talvella yhteyttävien planktonlevien määrä vedessä on vähäinen. Luotettavan levätilannekuvan saamiseksi määrityksiä tulisi tehdä useita kesän aikana, koska levien biomassa vaihtelee paljon sääolosuhteiden mukaan. (Oravainen 1999) A-klorofyllipitoisuuden perusteella järvi luokitellaan karuksi, kun pitoisuus mikrogrammoina litrassa on alle 4, lievästi reheväksi pitoisuuden ollessa 4 10, reheväksi 10 20:n pitoisuudella ja erittäin reheväksi, kun pitoisuus on Yli rehevässä järvessä a-klorofyllipitoisuus on yli 50 μg/l. (www.ymparisto.fi) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012 9

10 Klorofyllipitoisuuden perusteella Ahmoolammi on rehevä järvi (kuva 5). Elokuun 2009 erityisen korkea pitoisuus voi kuvastaa jonkin leväryhmän biomassan väliaikaista kasvamista. Pitoisuuspiikki on todennäköisesti poikkeustapaus Ahmoolammin normaalitilanteesta, jota muut mittaukset edustavat. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kesällä 2009 ei ollut pitkiä hellejaksoja, mutta sisävesien lämpötilat olivat pääasiassa tavanomaista korkeampia. Kesäkuussa 2009 järven pintavedessä todettiin sinileväkukintaa. (www.ymparisto.fi) µg/l Klorofylli-a pintavesi 0 2 m Kuva 5. Ahmoolammista mitatut a-klorofyllipitoisuudet Ahmoolammin kasviplanktonia on tutkittu vuosina 2006 ja Näytteet on otettu kasvukaudella kokoomanäytteenä 0 2 m syvyydeltä. Rehevyystason arvioinnissa on käytetty lajikoostumusta sekä kokonaisbiomassaan perustuvaa luokittelua, jonka mukaan järvi on oligotrofinen eli niukkatuottoinen biomassan ollessa alle 0,5 g/m³ ja eutrofinen eli rehevä biomassan ylittäessä 2,5 g/m³ (Heinonen 1980 ref. Keskitalo 2012). Tulosten perusteella järvi on mesotrofinen eutrofinen eli keskirehevä rehevä järvi, jossa esiintyy sinilevää ajoittain runsaasti ja limalevää vaihtelevia määriä. (Keskitalo 2012) 3.4 Veden väri, humus, rauta ja sameus Veden väri muodostuu monista tekijöistä. Eniten veden väriä säätelee valuma-alueen soilta ja maaperästä peräisin olevat humus, joka antaa vedelle kellertävänruskean sävyn. Lisäksi väriin vaikuttavat muun muassa rauta- ja planktonpitoisuus sekä muut kiinteät ja liuenneet aineet. Väriarvo voi samassakin järvessä vaihdella voimakkaasti vuodenaikojen ja vuosien välillä johtuen valumaolojen muutoksista. Sateisina kausina väriarvot ovat tavallisesti koholla ja kuivina kausina alhaalla. Väriluku vaihtelee myös järven sisällä siten, että päällysvesi on yleensä alusvettä kirkkaampaa. Humuspitoiset järvet ovat ravinnekuormituksen vaikutuksille kirkkaita vesiä herkempiä ja niiden happiolosuhteet ovat usein heikommat. (www.ymparisto.fi) 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012

11 Väri ilmaistaan yksikössä mg Pt/l. Luku kertoo veden värin suhteessa vertailuun käytetyn väriliuoksen platinan määrään. Järven humuspitoisuutta voidaan arvioida väriluvun perusteella seuraavasti: kirkkaan/värittömän veden väriluku on 5 15 mg Pt/l, lievästi humuspitoisen mg Pt/l ja humuspitoisen mg Pt/l. Erittäin humuspitoisen veden väriluku on yli 100 mg Pt/l. (www.ymparisto.fi) Ahmoolammista on tutkittu väriluku viisi kertaa vuosien aikana. Pintaveden väriluvut ovat vaihdelleet mg Pt/l välillä ja pohjanläheisen veden väriluvut mg Pt/l välillä. Tulosten keskiarvo on 95 mg Pt/l. Väriluvun perusteella Ahmoolammin voi arvioida olevan humuspitoinen erittäin humuspitoinen järvi. Korkeaa värilukua selittää osaltaan se, että Ahmoolammin valuma-alueella on ojitettuja soita. On tavallista, että väriluku kasvaa pohjaa kohti. Kasvu on huomattavaa, jos pohjasedimentistä vapautuu niukoissa happiolosuhteissa esimerkiksi rautaa. Ahmoolammista on mitattu humusjärvelle tyypillisesti korkeita rautapitoisuuksia vuosina Humusjärvien päällysvedessä rautapitoisuuden normaalitaso on µg/l ja erittäin ruskeissa vesissä rautaa on 1000 µg/l, kun taas hapettomassa alusvedessä rautaa voi olla jopa µg/l (Oravainen 1999). Ahmoolammin pintavedestä mitatut rautapitoisuudet ovat vaihdelleet µg/l välillä ollen keskiarvoltaan 592 µg/l. Pohjanläheisestä vedestä on mitattu µg/l tuloksia keskiarvon ollessa 3018 µg/l. Erityisen korkeita rautapitoisuuksia pohjan läheltä on mitattu happipitoisuuden ollessa alhaalla lämpötilakerrostuneisuuden aikana. Samoina mittauskertoina myös väriluku on ollut koholla. Vapautunut rauta hapettuu jälleen täyskiertojen aikana ja laskeutuu sedimenttiin sitoen samalla osan fosforista mukaansa. Tämä estää terveessä järvessä fosforipitoisuuden liiallisen nousun (Oravainen 1999). Veden sameus johtuu pienistä hiukkasista, kuten saviaineksesta ja levästä. Sameuden yksikkö on FTU. Kirkkaissa vesissä sameusarvo on alle 1 FTU. Lievästi rehevien järvivesien sameusarvot vaihtelevat tyypillisesti välillä 1 5 FTU, jolloin vesi on lievästi sameaa, mutta sameus ei tällöin ole vielä selvästi silminnähtävää. Savisilla alueilla sijaitsevien järvien sameusarvot ovat usein huomattavan korkeita. Syvänteiden pohjalla sameusarvot voivat olla koholla, vaikka vesi muuten olisi kirkasta. (www.ymparisto.fi) Ahmoolammin sameutta on mitattu neljä kertaa vuosien aikana. Pintavedestä mitatut sameusarvot ovat olleet 1,1 6,8 FNU ja pohjanläheisen veden tulokset 1,9 9,8 FNU. FNU-yksikkö on arvoltaan yhtä suuri kuin FTU-yksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/

12 mg Pt/l Väriluku µg/l Rauta 1 m pinnasta 1 m pohjasta 1 m pinnasta 1 m pohjasta FNU Sameus mg/l Happi 1 m pinnasta 1 m pohjasta 1 m pinnasta 1 m pohjasta Kuva 6. Ahmoolammista mitatut väriluvut, sameusarvot ja rauta- ja happipitoisuudet Myös näkösyvyys vaihtelee järvessä vuodenaikojen ja vuosien välillä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi planktonlevien määrä, humuspitoisuus, savisameus sekä sääolot. Useiden vuosien aikana tehdyistä näkösyvyyshavainnoista voi tarkastella järven tilan luontaista vaihtelua eri vuodenaikoina ja eri sääoloissa. Tulosten avulla voi myös seurata järven mahdollista rehevöitymiskehitystä ja sen nopeutta. (Sarvilinna & Sammalkorpi 2010) Ahmoolammin näkösyvyys on ollut keskimäärin hieman alle 2 m, mikä on humuspitoiselle järvelle tyypillistä. Näkösyvyyttä ei ole seurattu tarpeeksi säännöllisesti selkeän kehityssuunnan päättelemiseksi. Olemassa olevien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että järven näkösyvyys on ollut luvuilla nykyistä parempi, pienentynyt 2000-luvun alkupuolella ja alkanut viime vuosina jälleen kasvaa. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012

13 Näkösyvyydet m 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kuva 7. Ahmoolammista mitatut näkösyvyydet 3.5 Happamuus Happamuusaste eli ph kuvaa vapaiden vetyionien määrää. Vetyionit aiheuttavat veden happamuuden. Vesi on neutraalia ph-arvon ollessa 7. Suomen sisävedet ovat luontaisesti hieman happamia humuskuormituksesta johtuen. Toisaalta humuspitoisuudella on myös happamoitumista neutraloiva vaikutus. Järvien ph-arvoissa esiintyy vaihtelua vuoden- ja vuorokaudenajan sekä syvyyden mukaan siten, että tavallisesti kesällä ph-arvo on hieman talven arvoa korkeampi, päivällä korkeampi kuin yöllä, ja päällysvedessä korkeampi kuin alusvedessä. Useimmat vesieliöt ovat sopeutuneet elämään ph-alueella 6 8. (Oravainen 1999, Alkaliteetti eli haponsitomiskyky kuvaa veden kykyä vastustaa happamuuden muutosta. Tähän puskurikykyyn vaikuttavat merkittävästi valuma-alueen ja järviveden laatu. Peltoisella valumaalueella oleva rehevä järvi ei ole altis happamoitumiselle. Happamuustasoa seurattaessa on tärkeää seurata myös puskurikykyä, sillä ph-arvot voivat vaihdella satunnaisesti, ja vesistön happamoituminen näkyy ennen ph-arvon muutosta alkaliteetin laskuna. Alkaliteettiarvon ollessa 0,11 0,2 mmol/l puskurikyky on hyvä ja yli 0,2 mmol/l arvolla erinomainen. (Oravainen 1999, Ahmoolammin ph on mitattu viisi kertaa vuosina , ja arvot ovat vaihdelleet välillä 6,2 7,6 ollen keskiarvoltaan 6,7. Alkaliteetti on mitattu samoina kertoina ja ollut 0,14 0,5 mmol/l, mikä viittaa Ahmoolammin puskurikyvyn olevan hyvä erinomainen. Alkaliteettitaso on ollut kasvusuuntainen. PH-arvoissa ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa. Ahmoolammi on humuspitoinen järvi ja sen valuma-alueella on peltoja. On mahdollista, että puskurikyvyn nousu johtuu pelloilta tulevan valumaveden määrän kasvusta, johon esimerkiksi säätila tai lisääntyneet ojitukset voivat vaikuttaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/

14 PH Alkaliteetti ,6 0,5 0,4 mmol/l 0,3 0,2 0,1 0 1 m pinnasta 1 m pohjasta 1 m pinnasta 1 m pohjasta Kuva 8. Ahmoolammista mitatut ph- ja alkaliteettiarvot 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Ahmoolammi on humus- ja rautapitoinen järvi, jonka vesi on lievästi hapanta ja alkaliteetti eli puskurikyky ph:n muutoksia vastaan hyvä erinomainen. Järven tilassa ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Ahmoolammi on lievästi rehevä järvi. Kokonaistyppipitoisuus tukee tätä määritelmää. A-klorofyllipitoisuuden perusteella Ahmoolammi luokitellaan reheväksi järveksi. Kasviplanktonin lajikoostumuksen ja kokonaisbiomassan perusteella järvi on keskirehevä rehevä. Vaikka Ahmoolammi on tulosten perusteella lievästi rehevä rehevä järvi, ei ravinnetaso ole huolestuttava. Järven rautapitoisuudella voi olla fosforipitoisuuden liiallista kasvua hillitsevä vaikutus. Ahmoolammin pohjanläheisessä vedessä esiintyy kuitenkin talvisin happivajausta ja kesäisin happikatoa. Happipitoisuuden heikkeneminen osoittaa järven sietokyvyn järkkyvän liiasta ravinnekuormituksesta. Kesäaikaiset happikadot saattavat aiheuttaa Ahmoolammiin sisäistä ravinnekuormitusta ja rehevyyden kiihtymistä, sillä hapen loppuessa sedimentistä vapautuu fosforia. Uhkana voi olla myös hapettoman alueen laajeneminen järvessä ongelma-ajankohtina. Ahmoolammin valuma-alueella tulee erityisen huolellisesti noudattaa vesiensuojeluun liittyviä ohjeita ja suosituksia, jotta minimoidaan järveen kohdistuva ravinnekuorma. Happitilanteen seuraaminen on tärkeää. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012

15 Lähteet Kirjallisuuslähteet: Hagman, A-M. 2008: Karkkilan järvet, yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 187/2008. Keskitalo, J. 2012: Kasviplanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä vuosina Moniste Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. Oravainen, R. 1999: Opasvihkonen, vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Sarvilinna, A. & Sammalkorpi, I. 2010: Ympäristöopas 2010, Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. Internet-lähteet: Hertta-tietokanta, ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oiva. Ympäristöhallinto. Tiedot haettu (http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp) Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. 2009: Lupapäätös 33/2009/3. (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=105525&lan=fi) Ranta, E. 2012: Karkkilan yhdeksän järven vedenlaadun seuranta vuonna 2012 LUVY/ 142. (http://www.vesientila.fi/easydata/customers/vesientila/files/pdf/karkkila/karkkilan_jarvitutkimus_2012.pdf) Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Tiedot haettu (www.ymparisto.fi) Vesientila-sivusto. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tiedot haettu (www.vesientila.fi) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/

16 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012

17 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/

18 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Ahmoolammin sijainti Karkkilassa Ahmoolammista mitatut happipitoisuudet mg/l ja kyllästys-% 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012

19 Ahmoolammin sijainti Karkkilassa Liite 1 (1/1) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/

20 Liite 2 (1/1) Ahmoolammista mitatut happipitoisuudet mg/l ja kyllästys-% mg/l kyllästys-% 1 m pinnasta välisyvyys 3 4 m 1 m pohjasta 1 m pinnasta välisyvyys 3 4 m 1 m pohjasta ,8 6,0 2, ,9 7,6 0, ,0 6,3 5, ,3 5,0 2, ,7 <0,1 96 < <0,1 < ,2 5,1 3, ,3 4,6 <0, < ,3 8,2 4, ,1 0,5 <0, < ,5 0,5 0, < ,4 8,4 <0, <1 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/2012

21 Kuvailulehti Tekijä(t) Julkaisun nimi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, Lohja Puh Sähköposti: Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Julkaisuaika 11/2012 Julkaisusarjan nimi ja Raportti a91 numero Tiivistelmä Raportti on kirjoitettu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä suoritettavan työssäoppimisjakson osana. Se on samalla Hyrian ympäristönhoitaja-opintoihin liittyvä opinnäytetyö. Ahmoolammi on Karkkilassa sijaitseva pieni järvi, jonka pinta-ala on 28 ha. Se on syvimmillään 9 m, ja sillä on 2,6 km rantaviivaa. Järvi on pyöreähkö, ja siinä on yksi saari. Rannoilla on paljon asutusta ja yleinen uimaranta. Ahmoolammi kuuluu Maijanojan valuma-alueeseen. Valumaalueella on peltoja, ojitettuja suoalueita ja kallioista metsää. Ahmoolammiin laskee suo-ojia koillisesta ja luoteesta, ja sen luusua sijaitsee järven lounaisosassa. Ahmoolammi on humus- ja rautapitoinen järvi, jonka vesi on luonnostaan hieman hapanta ja puskurikyky happamuuden muutoksia vastaan hyvä erinomainen. Järven tilassa ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa. Ravinne-, klorofylli- ja kasviplanktonpitoisuuksien perusteella järvi on lievästi rehevä rehevä, mutta ravinnetaso ei ole huolestuttava. Järven rautapitoisuudella voi olla fosforipitoisuuden liiallista kasvua hillitsevä vaikutus. Happitilanne on pohjanläheisessä vedessä lämpötilakerrostuneisuuden aikaan heikko; talvisin on esiintynyt happivajausta ja kesäisin myös happikatoja. Happipitoisuuden heikkeneminen osoittaa järven sietokyvyn järkkyvän liiasta ravinnekuormituksesta. Kesäaikaiset happikadot saattavat aiheuttaa Ahmoolammiin sisäistä ravinnekuormitusta ja rehevyyden kiihtymistä, sillä hapen loppuessa sedimentistä vapautuu fosforia. Uhkana voi olla myös hapettoman alueen laajeneminen järvessä ongelma-ajankohtina. Ahmoolammin valuma-alueella tulee erityisen huolellisesti noudattaa vesiensuojeluun liittyviä ohjeita ja suosituksia, jotta minimoidaan järveen kohdistuva ravinnekuorma. Happitilanteen seuraaminen on tärkeää. Päätelmien pohjana on käytetty Ahmoolammista vuosina saatuja näytetuloksia, jotka on saatu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. Asiasanat Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Ahmoolammi, happi, kasviplankton, klorofylli, ravinteet, rehevyys, vedenlaatu, vesien tila Selvitys Karkkilan Ahmoolammin tilasta LUVY/142 Karkkilan alueen pintavesitutkimukset Sivuja 21 Kieli Suomi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a91/

22

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Annukka Korja 2016 Mitä eri vedenlaadun muuttujat tarkoittavat? Happipitoisuus Veden happipitoisuus on merkittävin järven tilaan vaikuttavista

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Yleiskuvaus Kovelanjärvi sijaitsee melko lähellä Nummen taajamaa Pitkäjärven länsipuolella. Sen pinta-ala on noin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Lasse Kumpulainen 3 SISÄLLYS JOHDANTO... 5 1 YLEISTÄ HUNTTIJÄRVESTÄ... 6 1.1 Hunttijärven valuma-alue... 8 1.2 Ojien valuma-alueet...

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Valkerpyyn tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Valkerpyyn tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Valkerpyyn tilasta Yleiskuvaus Valkerpyy on lähes 4 ha suuruinen, melko kirkasvetinen järvi Nummi-Pusulan eteläosassa. Järveen laskee vain pieniä puroja

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI PIILJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI PIILJÄRVEN UIMARANTA 1 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Salon kaupunki / Liikuntapalvelut Reino

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

KARKKILAN JÄRVET Yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma

KARKKILAN JÄRVET Yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma KARKKILAN JÄRVET Yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma Anne-Marie Hagman Kuva: Anne-Marie Hagman Pyhäjärvi, Karkkila Julkaisu 187 Kuva: Seppo Sundström Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2008

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

KOUVOLAN JÄRVIEN TUTKIMUKSET VUONNA 2013

KOUVOLAN JÄRVIEN TUTKIMUKSET VUONNA 2013 KOUVOLAN JÄRVIEN TUTKIMUKSET VUONNA 213 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 216/213 Mirva Ketola ja Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VEDENLAATUTUTKIMUKSET JÄRVILLÄ... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1993 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1992 ~Oulun kaupunki,,,, Ympäristövirasto ~ Julkaisu

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS

LOHJAN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS LOHJAN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Anne-Marie Hagman LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 2/08 LOHJAN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Anne-Marie Hagman Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013

Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013 Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Elina Salo Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013 Teksti: Elina Salo Valokuvat: Kaisa Autio-Nousiainen, Liisa Garcia, Elina

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 11.9.2012 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2012

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

SAMMATIN JÄRVET Yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma

SAMMATIN JÄRVET Yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma SAMMATIN JÄRVET Yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma Anne-Marie Hagman Kuva: H. Mulari Julkaisu 185 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2008 Kuva: Seppo Sundström Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI VARVOJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI VARVOJÄRVEN UIMARANTA 1 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Salon kaupunki / Liikuntapalvelut Reino

Lisätiedot

PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 6.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Nummen Pitkäjärven pohjoisosan runsaan 8 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Nurmijärven järvien veden laatu 2011

Nurmijärven järvien veden laatu 2011 Nurmijärvi 2012 Nurmijärven järvien veden laatu 2011 Etuherunen elokuussa 2011. Kuva Liisa Garcia Ympäristölautakunta m ISBN 978-952-67747-0-1 (nid.) ISBN 978-952-67747-1-8 (PDF) Painopaikka: Nurmijärven

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä 17.1.27 Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 1.1. Taustaa vedenlaatuaineiston

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 LUVY/108 22.3.2012 Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka

Lisätiedot