Oppimaan oppiminen peruskoulun päättövaiheessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimaan oppiminen peruskoulun päättövaiheessa"

Transkriptio

1 Jarkko Hautamäki, Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari-Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Oppimaan oppiminen peruskoulun päättövaiheessa Tilanne vuonna 2012 ja muutos vuodesta 2001 Tutkimuksia 347

2

3 Oppimaan oppiminen peruskoulun päättövaiheessa Tilanne vuonna 2012 ja muutos vuodesta 2001 Helsinki 2013

4

5 Tutkimuksia 347 Jarkko Hautamäki, Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari-Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Oppimaan oppiminen peruskoulun päättövaiheessa Tilanne vuonna 2012 ja muutos vuodesta 2001 Helsinki 2013

6 Tilastolliset analyysit: Jukka Marjanen Taitto: Mari-Pauliina Vainikainen ISBN (nid) ISBN (pdf) Yliopistopaino 2013

7 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Tutkimuksia No 347 Jarkko Hautamäki, Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari-Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Oppimaan oppiminen peruskoulun päättövaiheessa Tilanne vuonna 2012 ja muutos vuodesta 2001 Tiivistelmä Koulutuksen vaikuttavuutta on Suomessa arvioitu vuodesta 1996 lähtien oppiainekohtaisen arvioinnin rinnalla tarkastelemalla sellaisia oppiainerajat ylittäviä valmiuksia, jotka eivät ole minkään oppiaineen erityistä aluetta mutta jotka kehittyvät hyvässä opetuksessa nuorten koulupolun etenemisen myötä. Monet näistä, mukaan lukien tämän arvioinnin kohteena oleva oppimaan oppiminen, on kirjattu Euroopan Unionin koulutuspoliittisiin asiakirjoihin avainvalmiuksina (key competences), jotka kunkin jäsenmaan tulisi koulutuksen avulla taata kansalaisilleen (EU 2006). Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus toteutti keväällä 2012 valtakunnallisen yhdeksänsien luokkien oppimaan oppimisen arvioinnin. Arvioinnin taustalla olivat useammassa viime vuosien arvioinnissa esiin nousseet merkit suomalaiskoululaisten heikentyneestä osaamisesta aiempiin arviointeihin verrattuna. Näin on tapahtunut niin Opetushallituksen oppiainekohtaisissa arvioinneissa, OECD:n viimeksi julkistetussa PISA 2009 tutkimuksessa kuin Koulutuksen arviointikeskuksen Vantaalla keväällä 2010 toteuttamassa oppimaan oppimisen arvioinnissa, jonka tuloksia saatettiin verrata vuonna 2004 samoissa kouluissa samoin tehtävin toteutetun arvioinnin tuloksiin. Koska osaamisen tason lasku oli viimeksi mainitussa erityisen voimakas, nyt toteutetun arvioinnin kohteeksi valittiin samat koulut, jotka olivat osallistuneet vastaavaan valtakunnalliseen arviointiin vuonna Tavoitteena oli selvittää, onko pääkaupunkiseudulla todettu osaamisen tason lasku havaittavissa myös koko valtakunnan tasolla. Arviointi tarjosi myös mahdollisuuden selvittää, millaiset valmiudet kouluilla nykyään on sähköisen arvioinnin toteuttamiseen ja miten tilanne on muuttunut yhdentoista vuoden aikana olihan vuoden 2001 oppimaan oppimisen arviointi Suomessa ensimmäinen, jossa tieto oppilaitten osaamisesta kerättiin laajamittaisesti verkon välityksellä. Arvioinnin painopiste on oppilaiden osaamisessa ja asenteissa peruskoulun päättövaiheessa, mutta tarkastelun kohteena on myös koulutuksellinen tasa-arvo: maantieteelliset, koulujen ja luokkien väliset erot sekä oppilaiden sukupuolen ja kotitaustan yhteys heidän osaamiseensa ja oppimisasenteisiinsa. Arviointiin osallistui noin yhdeksäsluokkalaista 65 kunnan 82 koulussa. Vastanneista 49 % oli tyttöjä ja 51 % poikia. Ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevien osuus oli 3,4 %. Kuten vuonna 2001, arviointi toteutettiin osassa kouluista käyttäen tehtävävihkoja ja osassa kouluista testin tietokoneversiota. Vuosien 2001 ja 2012 arviointitulokset yhdenmukaistettiin IRTmallinnuksella tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Aineisto edustaa näin koko Suomen yhdeksäsluokkalaisia. Tytöt suoriutuivat osaamistehtävistä poikia paremmin kaikilla kolmella osaamisalueella: päättelytaito, matemaattinen ajattelu ja luetun ymmärtäminen. Ero oli erityisen selvä luetun ymmärtämisessä, joskin osaamisen lasku oli siinä tytöillä poikia suurempi. AVI-alueitten väliset osaamiserot olivat vähäiset. Oppilaiden kotitaustan vaikutus oli sen sijaan ilmeinen: Mitä koulutetumpia oppilaiden vanhemmat olivat, sitä paremmin oppilaat suoriutuivat eri osaamisalueiden tehtävistä. Äidin koulutuksen ja oppilaiden osaamisen välinen suhde oli samanlainen tytöillä ja pojilla. Koulujen väliset erot olivat erittäin pieniä (selitysosuus alle 2 %), mutta luokkien väliset erot varsin selvät (selitysosuus 9 % -20 %).

8 Muutos vuodesta 2001 vuoteen 2012 on merkittävä. Oppilaiden osoittaman osaamisen taso on laskenut huomattavasti. Ero on verrattavissa siihen, että suomalaisoppilaiden lukutaitopistemäärä laskisi vuoden 2009 PISA-tutkimuksen 536 pisteestä 490 pisteeseen, alle OECD keskiarvon. Oppilaiden oppimista tukevat asenteet ovat edelleen keskimäärin varsin myönteiset, mutta myös ne ovat heikentyneet selvästi aiemmasta. Koulutyötä haittaavat asenteet ovat voimistuneet, mutta muutos niissä on vähäisempi. Tyttöjen osaaminen on heikentynyt hieman poikia enemmän kolmessa tehtävässä viidestä. Oppimisasenteissa tapahtuneessa muutoksessa ei sen sijaan ole merkittävää sukupuolieroa. Koulujen väliset erot eivät ole kasvaneet, mutta yksilöiden ja luokkien väliset erot ovat. Asenteissa tapahtuneen kielteisen kehityksen voimakkuus on yhteydessä oppilaan kotitaustaan: Oppimista tukevien uskomusten heikkeneminen ja kielteisten voimistuminen on ollut vuosien 2001 ja 2012 välillä sitä vähäisempää, mitä korkeampi koulutus oppilaan äidillä on. Oppilaiden kotitausta ei sen sijaan ole yhteydessä osaamisessa tapahtuneeseen muutokseen. Heikkenemistä on myös tapahtunut niin parhaiten kuin heikoiten tehtävissä menestyneiden suorituksessa. Arvioinnin tulokset viittaavat siihen, että käynnissä on laajempi ja juuri nuorten elämään ehkä erityisen vahvasti vaikuttava kulttuurinen muutos. Koulun merkitys nuorten elämässä näyttää heikentyneen, ja koulun edustamien yhteiskunnallisten odotusten hyväksyminen näyttää olevan sen seurauksena aiempaa vahvemmin yhteydessä nuorten kotitaustaan. Koulu joutuu pakostakin kilpailemaan nuorten itse valitsemien harrastusten, sosiaalisen median ja Internetin kautta aukeavan rajattoman tiedon ja viihteen kanssa. Koulu on yhä useammalle nuorelle vain yksi, usein kriittisesti nähty kehitysympäristö muiden joukossa. Muutos ei kuitenkaan tule yllätyksenä. Vastaava osaamisen tason lasku on ollut havaittavissa muissa Pohjoismaissa jo huomattavasti aiemmin. Nyt jos koskaan on aika myöntää jo jonkin aikaa havaittavissa olleen muutoksen merkit ja avattava kansallinen keskustelu PISAmenestyksellä maailmankartalle nostetun perusopetuksemme tilasta ja tulevaisuudesta. Avainsanat: oppimaan oppiminen, arviointi, osaaminen, asenteet, osaamisen muutoksen vertailu, kansallisten arviointitulosten lasku

9 Helsingfors universitet Beteendevetenskapliga fakulteten Institutionen för lärarutbildning Undersökningar Nr 347 Jarkko Hautamäki, Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari-Pauliina Vainikainen och Risto Hotulainen Färdigheten att lära sig i slutskedet av den grundläggande utbildningen Situationen 2012 och förändringen sedan 2001 Sammandrag Vid sidan av utvärderingen av olika läroämnen har utbildningens effektivitet sedan 1996 utvärderats i Finland genom att undersöka sådana ämnesöverskridande färdigheter som inte hör till något visst läroämne men som utvecklas i all god undervisning under skolgången. Många av dessa färdigheter, inklusive färdigheten att lära sig som är föremål för den här utvärderingen, beskrivs i EU:s utbildningspolitiska dokument som nyckelkompetenser (key competences) som varje medlemsland med hjälp av utbildning ska garantera sina medborgare (EU 2006). Centret för utbildningsevaluering vid Helsingfors universitet genomförde våren 2012 en nationell utvärdering av färdigheten att lära sig i årskurs nio. Bakgrunden till utvärderingen var att flera utvärderingar under de senaste åren indikerat att de finländska elevernas kunskaper har försämrats jämfört med tidigare utvärderingar. Det här framgår av både Utbildningsstyrelsens utvärderingar i olika läroämnen, den senaste PISA-undersökningen som publicerades 2009 och av utvärderingen av färdigheten att lära sig som Centret för utbildningsevaluering genomförde i Vanda våren Resultatet av utvärderingen 2010 gick att jämföra med resultatet av en utvärdering som genomfördes i samma skolor och med samma uppgifter Eftersom kunskapsnivån hade sjunkit mycket kraftigt, valdes nu som föremål för utvärdering samma skolor som deltog i en motsvarande nationell utvärdering Syftet med utvärderingen var att undersöka om den sjunkande kunskapsnivån som konstaterats i huvudstadsregionen också syns på nationell nivå. Utvärderingen gav också möjlighet att utreda hurdana förutsättningar skolorna i dag har att genomföra elektroniska utvärderingar och hur situationen förändrats under de elva år som gått utvärderingen av färdigheten att lära sig 2001 var den första utvärderingen i Finland där information om elevernas kunskaper i större skala samlades in via internet. Tyngdpunkten i utvärderingen ligger på elevernas kunskaper och attityder i slutskedet av den grundläggande utbildningen men också utbildningsjämlikheten är föremål för utvärdering: geografiska skillnader, skillnader mellan skolor och klasser och sambandet mellan elevernas kön och hembakgrund och deras kunskaper och attityder till lärande. Cirka niondeklassare i 82 skolor i 65 kommuner deltog i utvärderingen. Av eleverna var 49 % flickor och 51 % pojkar. Andelen elever som studerar i svenska skolor var 3,4 %. På samma sätt som 2001 genomfördes utvärderingen i en del av skolorna med hjälp av uppgiftshäften och i en del av skolor elektroniskt. För att garantera resultatens jämförbarhet har utvärderingsresultaten från 2001 och 2012 samordnats med hjälp av IRT-modellen. Materialet representerar därmed alla niondeklassare i Finland. Flickorna klarade kunskapsuppgifterna bättre än pojkarna inom alla tre kunskapsområden: slutledningsförmåga, matematiskt tänkande och läsförståelse. Skillnaden var mest tydlig i läsförståelse, trots att kunskapsnivån i läsförståelse hade sjunkit mera för flickornas än för pojkarnas del. Skillnaderna mellan RFV-områdena var små. Att elevernas hembakgrund inverkar är däremot uppenbart: Ju högre utbildning elevernas föräldrar hade, desto bättre klarade eleverna uppgifterna inom de olika kunskapsområdena. Förhållandet mellan moderns utbildning och elevernas kunskaper var det samma bland både flickor och pojkar. Skillnaderna mellan skolorna var mycket små (under 2 %) men mellan klasserna relativt tydliga (9 % 20 %).

10 Förändringen från 2001 till 2012 är signifikant. Elevernas kunskapsnivå har sjunkit avsevärt. Skillnaden kan jämföras med att finländska elevers läsfärdighet skulle sjunka från 536 poäng, vilket var resultatet i PISA-undersökningen 2009, till 490 poäng, som är under medeltalet inom OECD. Eleverna har fortfarande ganska positiva attityder till lärande men också attityderna har försämrats klart jämfört med tidigare. Attityderna som inverkar negativt på skolarbetet har ökat, även om förändringen här är mindre. Flickornas kunskaper har försämrats lite mera än pojkarnas i tre uppgifter av fem. Förändringen i attityderna till lärande är i stort sett den samma bland pojkar och flickor. Skillnaderna mellan skolorna har inte ökat, däremot har skillnaderna mellan individerna och klasserna ökat. Den negativa utveckling som skett i fråga om attityder har samband med elevernas hembakgrund: Ju högre utbildning elevernas mor har, desto mindre har de positiva attityderna försämrats och de negativa förstärkts mellan åren 2001 och Elevernas hembakgrund har däremot inget samband med den förändrade kunskapsnivån. Det har skett en försämring både bland dem som klarade uppgifterna bäst och bland dem som klarade uppgifterna sämst. Utvärderingsresultatet tyder på en stor kulturell förändring som kanske inverkar särskilt mycket på ungdomarnas liv. Skolans betydelse tycks ha minskat i de ungas liv och som ett resultat av det verkar de sociala förväntningar som skolan representerar ha ett starkare samband med de ungas hembakgrund än tidigare. Skolan måste ohjälpligen konkurrera med hobbyer som de unga själva väljer, med sociala medier och med det enorma utbud av information och underhållning som finns på internet. Skolan är för de unga allt oftare bara en bland många miljöer, som de dessutom ofta förhåller sig kritiska till. Förändringen kommer ändå inte som någon överraskning. Kunskapsnivån har sjunkit på motsvarande sätt redan mycket tidigare i de övriga nordiska länderna. Nu om någonsin är det tid att inse förändringen som varit synlig redan en tid och få igång en nationell debatt om situationen och framtiden för vår grundläggande utbildning som tack vare PISA-framgångarna har fått en plats på världskartan. Nyckelord: färdighet att lära sig, utvärdering, kunskaper, attityder, sämre nationella utvärderingsresultat

11 University of Helsinki Faculty of Behavioral Sciences Department of Teacher of Education Research Report No 347 Jarkko Hautamäki, Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari-Pauliina Vainikainen and Risto Hotulainen Learning to learn at the end of basic education Results in 2012 and changes from 2001 Abstract Since 1996, educational effectiveness has been understood in Finland to include not only subject specific knowledge and skills but also the more general competences which are not the exclusive domain of any single subject but develop through good teaching along a student s educational career. Many of these, including the object of the present assessment, learning to learn, have been named in the education policy documents of the European Union as key competences which each member state should provide their citizens as part of general education (EU 2006). In spring 2012, the Helsinki University Centre for Educational Assessment implemented a nationally representative assessment of ninth grade students learning to learn competence. The assessment was inspired by signs of declining results in the past few years assessments. This decline had been observed both in the subject specific assessments of the Finnish National Board of Education, in the OECD PISA 2009 study, and in the learning to learn assessment implemented by the Centre for Educational Assessment in all comprehensive schools in Vantaa in The results of the Vantaa study could be compared against the results of a similar assessment implemented in As the decline in students cognitive competence and in their learning related attitudes was especially strong in the two Vantaa studies, with only 6 years apart, a decision was made to direct the national assessment of spring 2012 to the same schools which had participated in a respective study in The goal of the assessment was to find out whether the decline in results, observed in the Helsinki region, were the same for the whole country. The assessment also offered a possibility to look at the readiness of schools to implement a computer-based assessment, and how this has changed during the 11 years between the two assessments. After all, the 2001 assessment was the first in Finland where large scale student assessment data was collected in schools using the Internet. The main focus of the assessment was on students competence and their learning-related attitudes at the end of the comprehensive school education, but the assessment also relates to educational equity: to regional, between-school, and between- class differences and to the relation of students gender and home background to their competence and attitudes. The assessment reached about ninth grade students in 82 schools in 65 municipalities. Of the students, 49% were girls and 51% boys. The share of students in Swedish speaking schools was 3.4%. As in 2001, the assessment was implemented in about half of the schools using a printed test booklet and in the other half via the Internet. The results of the 2001 and 2012 assessments were uniformed through IRT modelling to secure the comparability of the results. Hence, the results can be interpreted to represent the full Finnish ninth grade population. Girls performed better than boys in all three fields of competence measured in the assessment: reasoning, mathematical thinking, and reading comprehension. The difference was especially noticeable in reading comprehension even if in this task girls attainment had declined more than boys attainment. Differences between the AVI-districts were small. The impact of students home-background was, instead, obvious: the higher the education of the parents, the better the student performed in the assessment tasks. There was no difference in the impact of

12 mother s education on boys and girls attainment. The between-school-differences were very small (explaining under 2% of the variance) while the between-class differences were relatively large (9 % - 20 %). The change between the year 2001 and year 2012 is significant. The level of students attainment has declined considerably. The difference can be compared to a decline of Finnish students attainment in PISA reading literacy from the 539 points of PISA 2009 to 490 points, to below the OECD average. The mean level of students learning-supporting attitudes still falls above the mean of the scale used in the questions but also that mean has declined from The mean level of attitudes detrimental to learning has risen but the rise is more modest. Girls attainment has declined more than boys in three of the five tasks. There was no gender difference in the change of students attitudes, however. Between-school differences were un-changed but differences between classes and between individual students had grown. The change in attitudes unlike the change in attainment was related to students home background: The decline in learning-supporting attitudes and the growth in attitudes detrimental to school work were weaker the better educated the mother. Home background was not related to the change in students attainment, however. A decline could be discerned both among the best and the weakest students. The results of the assessment point to a deeper, on-going cultural change which seems to affect the young generation especially hard. Formal education seems to be losing its former power and the accepting of the societal expectations which the school represents seems to be related more strongly than before to students home background. The school has to compete with students self-elected pastime activities, the social media, and the boundless world of information and entertainment open to all through the Internet. The school is to a growing number of young people just one, often critically reviewed, developmental environment among many. The change is not a surprise, however. A similar decline in student attainment has been registered in the other Nordic countries already earlier. It is time to concede that the signals of change have been discernible already for a while and to open up a national discussion regarding the state and future of the Finnish comprehensive school that rose to international acclaim due to our students success in the PISA studies. Keywords: learning to learn, assessment, cognitive competences, attitudes, Finland, comparison across tests and time, declining results

13 Sisällys Esipuhe... OSA 1: Arvioinnin päätulokset Oppimaan oppiminen keväällä Tutkimuksen taustaa ja tutkimuksen toteuttaminen... 3 Tulokset... 4 Osaaminen keväällä Osaamisessa tapahtunut muutos vuodesta 2001 vuoteen Oppimisasenteet keväällä Asenteissa tapahtunut muutos vuodesta 2001 vuoteen Yhteenveto... 7 OSA 2: Arviointiraportti 1 Johdanto Oppimaan oppiminen Oppimaan oppimisen arviointi Oppimaan oppiminen ja koulumenestys Osaaminen ja uskomukset oppimis- ja arviointitilanteessa Lukutaidon ja matemaattisten taitojen rooli oppimaan oppimisessa Asenteiden ja uskomusten teoreettinen perusta Oppimaan oppimisen arviointi osana koulutyötä Arvioinnin toteuttaminen Otos Arvioinnissa käytetyt tehtävät Osaaminen... 22

14 Päättelytaito Luetun ymmärtäminen Matemaattinen ajattelu Asenteet ja uskomukset Oppimista tukevat asenteet Koulutyötä haittaavat uskomukset Koulutyöhön sitoutuminen Oppilaiden arvio omasta kyvykkyydestä ja osaamisesta Aineiston käsittely ja analyysimenetelmät Painokertoimet Keskivirhe Regressioanalyysi Keskihajonta Ositettu tarkastelu Varianssikomponentti Tutkimuksen luotettavuus Arviointivuoden merkitys 2001 ja Arviointivälineen merkitys paperi ja tietokone High-stake vs. low-stake Loppusanat luotettavuudesta Tulokset Oppilaiden osaaminen ja asenteet vuonna Arvioinnissa osoitettu osaaminen Tyttöjen ja poikien osaaminen koko maassa Tyttöjen ja poikien osaaminen AVI-alueittain Osaaminen ja kotitausta Tytöt ja pojat osaamisryhmittäin Osaaminen: Alueet, koulut, luokat ja yksilöt... 58

15 Oppimiseen liittyvät asenteet ja uskomukset Tyttöjen ja poikien oppimisasenteet koko maassa Tyttöjen ja poikien oppimisasenteet AVI-alueittain Oppimisasenteet ja kotitausta Tytöt ja pojat asenneryhmittäin Oppimisasenteet: Alueet, koulut, luokat ja yksilöt Matematiikan koe Tyttöjen ja poikien matematiikan osaaminen Tyttöjen ja poikien matematiikan osaaminen AVI-alueittain Matematiikan osaaminen ja kotitausta Tytöt ja pojat osaamisryhmittäin matematiikan kokeessa Matematiikan koe: Alueet, koulut, luokat ja yksilöt Vuosien 2001 ja 2012 arviointitulosten vertailu Arvioinnissa osoitettu osaaminen 2001 ja Tyttöjen ja poikien osaaminen 2001 ja Tyttöjen ja poikien osaaminen AVI-alueittain 2001 ja Osaaminen ja kotitausta 2001 ja Tytöt ja pojat osaamisryhmittäin 2001 ja Osaaminen 2001 ja 2012: Alueet, koulut, luokat ja yksilöt Oppimiseen liittyvät asenteet 2001 ja Tyttöjen ja poikien oppimisasenteet 2001 ja Tyttöjen ja poikien asenteet AVI-alueittain 2001 ja Oppimisasenteet ja kotitausta 2001 ja Tytöt ja pojat asenneryhmittäin 2001 ja Oppimisasenteet 2001 ja 2012: Alueet, koulut, luokat ja yksilöt Koulukohtainen tarkastelu... 88

16 5 Lisätarkasteluja Testiosaaminen, oppilaiden uskomukset ja kouluosaaminen Toisen asteen valinta Tulosten tarkastelu aiempien vertailujen valossa Aiemmat oppimaan oppimisen arvioinnit Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen ja asenteet 1997 ja Kuudesluokkalaisten osaaminen ja asenteet 1996 ja Oppimaan oppimisen arviointi Helsingissä Vantaan 6. ja 9.-luokkalaiset 2001, 2004 ja 2010 ja Päätelmät aiemmista oppimaan oppimisen vertailuista Kansainväliset arvioinnit PISA TIMSS Opetushallituksen arvioinnit Matematiikka Luonnontieteet Äidinkieli ja kirjallisuus Osaamisen lasku laajempana kansainvälisenä ilmiönä Muutoksen selittäminen Lähteet

17 Esipuhe Peruskoulua rakennettaessa ja kehitettäessä on haluttu, että jokaisella tulee olla taustastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa tavoitteensa. Vanhempien tulee pystyä luottamaan, että omalla lapsella on jokaisessa koulussa yhtäläinen mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen ja vastaavasti koululla pitää olla eväät vastata kohtaamiinsa haasteisiin. Tätä edistäen opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmäkokojen pienentämiseen sekä koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Tasa-arvoa edistävä valtionavustus on kohdennettu toimiin, joilla tuetaan haasteellisessa toimintaympäristössä toimivia kouluja ja näin kavennetaan koulujen välisiä eroja. Ministeriön tavoitteena onkin kuntien rahoituksen uudistaminen siten, että koulujen toimintaympäristö huomioidaan kuntien perusopetukseen saamien resurssien puitteissa. Perusopetuksen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Nyky-yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa oppimisen perustaitoihin kuuluvat luetun ymmärtäminen, matematiikka ja päättelykyky ovat tärkeä osa yleissivistystä. Lukutaito toimii kaiken oppimisen perustana, matematiikan rooli loogisen päättelykyvyn kehittymisessä on kiistaton. Kansalliset ja kansainväliset oppimistuloksia mittaavat tutkimukset ovat osoittaneet, että osaamistaso on laskussa näissä kaikkein tärkeimmissä taidoissa. Erityisesti lukutaidossa ja matematiikassa suunta on ollut 2000 luvun alkupuolen jälkeen laskeva. Myös oppilaiden väliset erot osaamisessa ovat kasvaneet. Tämä on todettu eri tutkimuksissa koulujen välisten erojen kasvuna, mutta myös koulujen sisällä olevan vaihtelun lisääntymisenä. Tämä kehitys on huolestuttava.

18 Suomessa on kasvava määrä lapsia ja nuoria, joiden osaamistason kehittäminen on haaste koulutusjärjestelmälle. Näin on, vaikka opetuksessa kyetäänkin jo nykyisin tunnistamaan oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Opetuksen järjestämiseen on syytä kiinnittää koulun sisällä huomiota. On aika perusteellisesti arvioida käytetyt pedagogiset ratkaisut ja niiden toimivuus nykykoulussa ja tulevaisuuden rakentajana. On aika tarttua rohkeammin uusiin tapoihin järjestää opetusta. On käytettävä kokonaisvaltaisemmin ja innostavammin nyky-yhteiskunnan mahdollistamaa tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen tukena. On pyrittävä vaikuttamaan positiivisesti oppilaiden asenteisiin tarjoamalla enemmän onnistumisen tunteita ja positiivisia oppimiskokemuksia. Tuttujen opetusrutiinien aika on viimeistään ohi. Tulevaisuuden oppiminen vaatii tulevaisuuden pedagogiikkaa. Helsingissä , Krista Kiuru Opetus- ja kulttuuriministeri

19 Oppimaan oppiminen peruskoulun päättövaiheessa OSA 1 Arvioinnin päätulokset

20 2 Hautamäki, Kupiainen, Marjanen, Vainikainen ja Hotulainen

21 Arvioinnin päätulokset 3 Oppimaan oppiminen keväällä 2012 Tutkimuksen taustaa ja tutkimuksen toteuttaminen Keväällä 2012 toteutettu valtakunnallinen yhdeksänsien luokkien oppimaan oppimisen arviointi sai alkunsa Vantaalla vuonna 2010 havaitusta huomattavasta peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten osaamistason ja oppimista tukevien uskomusten tason laskusta (Kupiainen, Marjanen, Vainikainen & Hautamäki, 2011). Koska myös OECD:n PISA tutkimuksessa, Opetushallituksen viime vuosina toteuttamissa oppiainekohtaisissa arvioinneissa ja IEA:n TIMSS-tutkimuksessa oli havaittu laskua oppilaiden osoittamassa osaamisessa, uusi oppimaan oppimisen arviointi päätettiin toteuttaa siten, että tuloksia voitaisiin verrata keväällä 2001 toteutetun arvioinnin tuloksiin (Hautamäki ym., 2003). Arviointi kohdistettiin uuden otannan sijaan suoraan vuonna 2001 tehdyn satunnaistetun ryväsotannan kouluihin ja niiden kaikkiin yhdeksänsiin luokkiin. Edellisen tutkimuksen 82 koulusta 74 oli vielä toiminnassa aiemmalla tai uudella nimellä. Kaksi koulua oli yhdistynyt toiseen kouluun ja kuusi koulua oli lakkautettu. Vuoden 2012 arviointiin otettiin suoraan kaikki 74 aiemmin mukana ollutta koulua sekä ne kaksi koulua, joihin aiempaan arviointiin osallistuneet koulut olivat yhdistyneet. Kuusi lakkautettua koulua korvattiin maantieteellisesti niitä lähinnä sijainneilla kouluilla. Arviointiin osallistui noin yhdeksäsluokkalaista 65 kunnan 82 koulussa. Vastanneista 49 % oli tyttöjä ja 51 % poikia. Ruotsinkielisten oppilaiden osuus oli 3,4 %. Vuoden 2001 arvioinnin mukaisesti arviointi toteutettiin osassa kouluja käyttäen perinteisiä kynä-paperi tehtäviä, kun taas osassa oppilaat suorittivat tehtävät tietokoneella verkon kautta. Kymmenen koulun oppilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen teki tehtävät käyttäen kynää ja paperia ja toinen puoli käyttäen tietokonetta. Toistamalla myös tämä testivälineeseen liittyvä vertailu samanlaisena kuin vuonna 2001 voitiin paitsi taata varsinaisten arviointitulosten vertailtavuus mutta myös tutkia, miten tietokoneen käytön vaikutus arviointituloksiin on muuttunut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Kolmas tutkimuksen toteuttamiseen liittyvä erityiskysymys oli vertailun varmistaminen vuoden 2001 arvioinnissa käytetyn ja tällä hetkellä käytössä olevan hioutuneemman testiversion välillä. Tämä toteutettiin palauttamalla tilapäisesti testin nykyversioon joitain siitä jo poistettuja tehtäviä. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että vuoden 2012 tutkimusaineisto sekä edustaa hyvin koko Suomea että vastaa erinomaisesti vuoden 2001 aineistoa.

22 4 Hautamäki, Kupiainen, Marjanen, Vainikainen ja Hotulainen Tuloksia voidaan näin perustellusti verrata toisiinsa. Vertailun pätevyyden tekninen varmennus on kuvattu tarkemmin arviointiraportin luvussa 3. Myös rinnakkainen kynä-paperi-tehtävien ja tietokoneen käyttö toteutui hyvin, ja laaja verkkopohjainen aineistonkeruu onnistui nyt paremmin kuin vuonna Verkossa ja paperilla tehtävät suorittaneiden oppilaiden välinen ero osaamisessa oli keväällä selvästi 2012 pienempi kuin keväällä Tieto on sikäli tervetullut, että tietokonetestauksen käyttöönotto on merkittävä kustannuksia laskeva tekijä. Internetin välityksellä tehtävät tehneiden oppilaiden tulos oli kuitenkin edelleen joissain tehtävissä hieman heikompi kuin tehtävät paperilla tehneillä, ja osassa tehtäviä oli tehtävävälineeseen liittyviä sukupuolieroja. Tulokset Osaaminen keväällä 2012 Tytöt suoriutuivat osaamistehtävistä poikia paremmin kaikilla osaamisalueilla. Erot olivat kuitenkin efektikokona mitattuna melko vähäisiä lukuun ottamatta luetunymmärtämistehtävää, jossa tyttöjen paremmuus oli huomattava (efektikoko -.41). Päättely- ja laskutehtävissä poikien välinen hajonta oli suurempaa kuin tyttöjen, kun lukutehtävissä tilanne taas oli päinvastainen. AVI-alueitten (Etelä-Suomi, Lounais-Suomi, Itä-Suomi, Länsi- ja Sisä- Suomi, Pohjois-Suomi ja Lappi) väliset osaamiserot olivat vähäisiä. Alueellisia eroja tarkasteltiin myös sukupuolittain, jolloin havaittiin Etelä-Suomen poikien suoriutuneen osaamistehtävistä Länsi- ja Sisä-Suomen ikätovereitaan paremmin. Matemaattisen ajattelun tehtävissä myös Lapin pojat menestyivät Etelä-Suomen poikia heikommin. Lapin tytöt sen sijaan menestyivät matemaattisen ajattelun tehtävissä hieman muita paremmin. Muilta osin tyttöjen väliset erot eri AVI-alueilla olivat hyvin pieniä. Äidin koulutuksen avulla mitattu kotitausta heijastui oppilaan osaamiseen. Mitä koulutetumpia oppilaiden äidit olivat, sitä paremmin oppilaat suoriutuivat kaikkien osa-alueiden osaamistehtävistä. Äidin koulutuksen ja oppilaiden osaamisen välinen suhde oli samanlainen tytöillä ja pojilla. Osaamisryhmittäin ja sukupuolen mukaan toteutettu tulosten tarkastelu osoitti, että tyttöjen ja poikien välinen osaamisero oli tilastollisesti merkitsevä kaikissa osaamisryhmissä, mutta eron merkitsevyys pieneni osaamisen tason noustessa. Luetun ymmärtämisessä dynamiikka oli kuitenkin toinen, ja tyttöjen ja poikien välinen ero kasvoi osaamisen tason noustessa. Koulutuksen tasa-arvon toteutumista tarkasteltiin lopuksi laskemalla yksilö-, luokka-, koulu- ja aluetason osuus osaamisessa esiintyvästä kokonais-

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu

Lisätiedot

Oppimaan oppiminen Vantaan peruskouluissa. Kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset oppijoina vuosina 2013 ja 2010

Oppimaan oppiminen Vantaan peruskouluissa. Kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset oppijoina vuosina 2013 ja 2010 Oppimaan oppiminen Vantaan peruskouluissa Kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset oppijoina vuosina 2013 ja 2010 Jukka Marjanen Mari-Pauliina Vainikainen Sirkku Kupiainen Risto Hotulainen Jarkko Hautamäki

Lisätiedot

Oppimaan oppiminen Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa keväällä 2012. Sirkku Kupiainen Jukka Marjanen Mari-Pauliina Vainikainen Jarkko Hautamäki

Oppimaan oppiminen Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa keväällä 2012. Sirkku Kupiainen Jukka Marjanen Mari-Pauliina Vainikainen Jarkko Hautamäki Oppimaan oppiminen Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa keväällä 2012 Sirkku Kupiainen Jukka Marjanen Mari-Pauliina Vainikainen Jarkko Hautamäki Oppimaan oppiminen Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Oppimaan oppiminen Mallikunnassa 9. luokat

Oppimaan oppiminen Mallikunnassa 9. luokat Oppimaan oppiminen Mallikunnassa Mallipuiston koulu Sisällys Oppimaan oppimisen arviointi 1 Arvioinnissa käytetyt tehtävät 1 Arviointi Mallikunnassa keväällä 2010 2 Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen ja uskomukset

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari 2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT Kielten laitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi PISA 2009 -arviointi Lukutaito on kirjoitettujen tekstien

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 215 Sami Julin Juhani Rautopuro Julkaisut 2:216 LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015. Katri Kuukka Jari Metsämuuronen

Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015. Katri Kuukka Jari Metsämuuronen Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015 Katri Kuukka Jari Metsämuuronen Julkaisut 13:2016 Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2)

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Arvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta?

Arvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta? Arvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta? Raili Hildén raili.hilden@helsinki.fi Juhani Rautopuro juhani.rautopuro@karvi.fi 30.9.2015 Forum Criteriorum Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksessa

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2 Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION CREATING A MOTIVATION AND SUCCESSFUL LEARNING ENVIRONMENT FOR ALL International seminar initiated by the Finnish Ministry of Education

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot