SENSORI KASVAAKO BYROKRATIA? TUTKIMUKSIA KYBERTILASSA YHTEISTYÖLLÄ POMMIEN KIMPPUUN 1 / PVTT SUOJAN OSAAMISKESKUS Arvaamatonta tietoa

Transkriptio

1 1 / 2012 SENSORI Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen henkilöstölehti ASIAKASNUMERO PVTT SUOJAN OSAAMISKESKUS Arvaamatonta tietoa KASVAAKO BYROKRATIA? TUTKIMUKSIA KYBERTILASSA YHTEISTYÖLLÄ POMMIEN KIMPPUUN

2 1 / 2012 SENSORI Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen henkilöstölehti ASIAKASNUMERO 1 /2012 SISÄLLYS Pääkirjoitus 2 MATINE verkostoituneen puolustuksen toteuttajana 3 Uudistus on myönteistä 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudistaminen 5 Kasvaako Byrokratia? 5 Ohjaus muuttui muuttuiko mikään? 7 Vuoden 2011 tutkimusseminaari 8 Tavoitteena Tutkimusrekisteri 9 Monitasotietoturva 10 Tutkimuksia kybertilassa 10 Case OHRA kuinka siitä syntyi menestystarina? 11 Kyber-asiantuntemusta Puolustusvoimille 13 Yhteistyöllä pommien kimppuun 14 Uusi tutkimusajoneuvo on nyt vastaanotettu! 15 Asiantuntija-apua jalkaväkiryhmän lämpötähystimien hankintaan 16 Maastouttaminen 17 Amos on sarjatuotantovaiheessa 18 Poikkeusolojen CBRN laboratoriotoiminta 18 CBRNE Reach Back 19 CBRN-kenttälaboratorio NRF-valmiudessa! 20 Uusia tuulia koekentällä 20 Räjähdevalmistajien asiakaspalvelua vuodesta Tehtävä Thor Liberty 22 Tsunami iski Fukushimaan! 23 Testauspalvelu lisää suorituskykyä 24 Tutkimus on suunnittelijan työkalu 26 Logistiikan tutkimus 26 Konseptit ja eksperimentointi 27 Merivoimien tutkimukset 29 Toimintakyky on osa tutkimustoimintaa 30 Uusiin tehtäviin 31 Julkaisija Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Päätoimittaja Mika Hyytiäinen Toimittajat Elisa Pääkkönen MJJMäkinen / Turku Ulkoasu Leijart Suunnittelutoimisto / Kisko Paino Juvenes Print Oy ISSN KANNEN KUVA: Toyota Land Cruiserin penkin alle asetettu kotitekoinen räjähdys panos muotoilee auton katsastus kelvottomaksi. Kuva: Seppo Härkönen 2 SENSORI 1 / 2012 Kuva: Sirpa Korpela Liikkeestä vision suuntaan ohjaten Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos ei ole Puolustusvoimien Tutkimuslaitos. Meihin ei liitetä muita, mutta olemme mukana rakentamassa kokonaisvaltaista tutkimusorganisaatiota, joka yhdistää taidon eli osaamisen, toiminnan eli doktriinin ja tekniikan eli sotavarustuksen teknologian yhdeksi kokonaisuudeksi. Sana koordinoida muuttuu sanoiksi johtaa ja vastata. Visiomme on toteutumassa entistä suurempana. Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos organisoituu osaksi uutta kokonaisuutta liikkeestä. Tutkimustyön suunnittelu ja seuranta, kokonaisvaltainen kustannusten vyörytys ja sen tuoma kustannustietoisuus sekä erityisesti asiakkaan pääprosesseihin sidottu tuoteryhmäpohjaisuus ja matriisiohjausmalli kelvannevat uuden laitoksen peruskiviksi. Moni asia on muuttunut uudistuksesta huolimatta. Teknologioiden painotus muuttuu ajan myötä ja nyt edessä on resurssien nollasummapeli. Järjestämme organisaatiomme niin, että se kestää nämä vähennykset tutkimuksen osalta ja mahdollistaa samalla hiljaisen tiedon siirron todella kokeneilta tutkijoilta. Mietimme entistäkin tarkemmin, mitä kumppanimme osaavat. Puolustusvoimien komentajan esiin nostama turvallisuuden verkostoituminen on erityisen suuri mahdollisuus tutkimuksessa. Suojan osaamisverkosto täyttää nyt lippujuhlapäivänä kaksi vuotta ja Pirkanmaan turvallisuusklusteri on käynnistetty. MATINEn seuraavaan strategiaan on tulossa verkostopainotuksia. Näitä töitä on PÄÄKIRJOITUS jaksettava tehdä, emmekä saa käpertyä vain ydintehtäviin tai organisaatiomuutoksen sisäisiin yksityiskohtiin. Verkostot tulevat niiden sijalle, eivät lisäksi. Myös asiakkaamme tulevat muuttumaan. Pääesikunta organisoidaan uudelleen, samoin kehittämisohjelmat. Logistiikkalaitoksen rakentaminen saa aikaan suuren myllerryksen. Ennen vitsinä oli: kun ohjaava majuri soittaa, ota nimi ylös. Nyt on varauduttava, että järjestelmäinsinöörin soittaessa otetaan nimi häneltäkin. Toivottavasti emme päädy tilanteeseen, että pomon soittaessa tehdään samoin. Vanhat "linkit" katkeilevat ja itsestään selvyydetkin on taas sovittava uudelleen. Toisaalta tämä on hyvä, koska hiljainen tieto nousee syvältä pintaan ja näkyviin. Kustannustietoisuus vaikuttaa jatkossa kaikkeen, alusta alkaen. Tarkoitan tällä omaa toimintaamme ja suositustemme elinjaksohintaa. Suomelle valittu tie puolustusvoimien rakentamiseen on erilainen kuin useimmilla muilla mailla ja "varsin hyvä puolella hinnalla on tietoa vaativa suoritus. Ympäristötietoisuudelle on turha enää hymähdellä, se on pakko ottaa tosissaan vaikka itse ei asiaan edes uskoisi. Moka tässä maksaa ja saattaa jopa estää koko asian. Vuonna 2014 moni tulee ajattelemaan, etteivät asiat loppujen lopuksi paljon muuttuneetkaan. Tutkimusalat pysyivät, oma työkin säilyi, organisaatio vain kasvoi hiukan. Mutta yksi asia pitää tuolloin olla muuttunut peruuttamattomasti: asiakastarpeet kootaan ja ne tutkitaan kokonaisuuksina. Kun maaliskuussa suunnittelin tämän lehden sisältöä, oli ideana antaa palstatilaa myös muille uuteen kokonaisuuteen suuntaaville. Uutisosuus kertoo eri alojen viimeaikaisista saavutuksista. Vaikka katsaus ei ole kattava, toivon sen auttavan asiakkaitamme hahmottamaan uuden laitoksen osaamisten kirjoa. Me olemme valmistautuneet tulevaan hyvin. Liikkeellä ollessa on suunnan korjaaminen pienin ohjausliikkein helpompaa kuin paikaltaan ponnistaen, jossa on ensin voitettava hitausmomentti. Mika Hyytiäinen Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen johtaja

3 Teksti: PEKKA APPELQVIST MATINE verkostoituneen puolustuksen toteuttajana Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta on laaja-alainen tieteellinen tutkimus- ja asiantuntijaverkosto. Sen toiminta on pitkälti vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa, joskin puolustushallinnon tukemaa ja koordinoimaa. MATINEn tuloksellisesta verkostoitumisesta ja tieteellisen tutkimustoiminnan vaikuttavuudesta on hyvät näytöt jo 50 vuoden ajalta. Puolustushallinnon tutkimustoiminta on muutosten keskellä sekä tutkimuksen tekijöiden että asiakkuudenkin osalta. Resurssien käydessä yhä niukemmiksi on löydettävä oikeat painopisteet ja pohdittava, miten osaaminen ja jatkuvuus turvataan valituilla tutkimusaloilla. Verkostoitumisen korostaminen sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön tehokkaampi hyödyntäminen näkyvät puolustushallinnon strategioiden keinovalikoimassa tulevaisuuden haasteiden osaratkaisuna. Puolustusvoimat onkin parhaillaan pystyttämässä teknisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tueksi omia osaamisverkostojaan. Myös MATINEn tulee mukautua toimintaympäristönsä muutoksiin. Parhaillaan on käynnissä strategian päivitystyö tulevien vuosien toiminnan perustaksi. Nyt voidaan jo nähdä, että strategian keskeisiä tavoitteita ovat suunnitelmallisen ja tavoitteellisen verkostoitumisen vahvistaminen sekä tulevaisuuden tutkimustoiminnan vaikuttavuuden varmistaminen. Verkostotoiminnalle tulee määrittää selkeät yhteisesti tunnistetut vaikuttavuustavoitteet ja siten vahvistaa suunnitelmallista sekä tavoitteellista toimintaa. Tieteellisen tutkimusverkoston aikaansaannoksia ei pidä tarkastella yksiulotteisesti lyhytnäköisellä panos-tuotos ajattelulla vaan pitkäkestoisen yhteistyön luomiseksi on löydettävä ja tuettava sellaisia toimintamuotoja, jotka mahdollistavat eri tieteenalojen ja asiantuntijoiden kohtaamisen. Lisäksi tulee saavuttaa aito win-win asetelma kaikkien osallistujien motivoitumiseksi. Verkostoituminen on väline puolustuskyvyn kehittämiseen MATINE toimii puolustushallinnon viranomaisten tukemana ja koordinoimana. Siinä ovat edustettuina yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset, teollisuus, puolustushallinto sekä muut yhteiskunnan turvallisuudesta ja elintärkeistä toiminnoista vastaavat viranomaiset. Toiminnasta saatava lisäarvo edellyttää toki myös omaa panostamista. Rahallisten resurssien lisäksi asiantuntijaverkostolle annetut tiedolliset syötteet ovat keskeisessä osassa. Tämä tarkoittaa puolustushallinnon pitkän tähtäimen tavoitteiden, tietotarpeiden ja tutkimushaasteiden kuvaamista sekä maanpuolustuksellisten näkökantojen avaamista. Tutkimuskysynnän viestimisestä vastaavat viranomaiset. Heidän on myös ymmärrettävä, että tieteellinen tutkimus ei useinkaan tarjoa vastauksia päivänpolttaviin ongelmiin. Se luo perusteita jatkokehitykselle, antaa näkö alaa tulevaan ja edistää ennakointikykyä. Lisäksi poikkihallinnollisen viranomaisyhteistyön edistäminen on verkottumisen tärkeä päämäärä. Jotta MATINEn edistämä tutkimustoiminta on tulevaisuudessakin vaikutuksellista, tulee tematiikkaa ja painopisteitä tarkastella MATINEn kolmen vuoden toimikausittain. Suhteellisesti melko pienin resurssein toimittaessa on huolehdittava siitä, että rahoitetaan hankkeita, jotka ovat onnistuessaan aidosti uutta pohjaa luovia ja innovatiivisia. Haastavat ja ennakkoluulottomat tutkimushankkeet sisältävät usein harkittua riskinottoa tai poikkitieteellisen lähestymistavan. Kompleksista toimintaympäristöä voi parhaiten yrittää ymmärtää ja ennakoida laaja-alaisen asiantuntijuuden sekä poikkitieteellisen tutkimuksen kautta; pelkkä teknologian hallinta ei useinkaan vielä ratkaise ongelmaa. On myös muistettava, että perustutkimuksen todelliset vaikutukset ovat yleensä arvioitavissa vasta vuoden kuluttua. Puolustushallinnon tutkimushenkilöstö osallistuu MATINEn toimintaan merkittävällä työpanoksella. Verkoston toiminta mahdollistuu aktiivisella osallistumisella; uusien tai erilaisten näkökulmien saaminen rikastuttaa aina myös omaa ajattelua sekä ammatillista osaamista. On tärkeää ymmärtää, että kansallisen tieto- ja osaamispohjan tukeminen verkostoituneen tutkimuksen ja asiantuntijapoolin kautta on osa huoltovarmuutta ja puolustuskykyämme. Professori Pekka Appelqvist on Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) pääsihteeri. MATINE järjesti 50-vuotisjuhlaseminaarin marraskuussa 2011 Säätytalolla. Kuvat: Tiina Takala SENSORI 1 /

4 Teksti: VELI PEKKA VALTONEN UUDISTUS ON MYÖNTEISTÄ tuskaudella tulivat yhtälöön lisätekijänä. Ne aiheuttivat ehkä tunteen nopeusrajoitusten ylittämisestä muutosprosessissa. Jos materiaalihankinnat, kertausharjoitusvuorokaudet, lentotunnit ja alusvuorokaudet putoavat liikaa, niin silloin valmiudesta jo tingitään. Voidaan puhua tilapäisestä riskin otosta. Puolustusvoimien Tutkimuslaitos Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen (PVTT) tehtävät, toimintatavat ja sijaintipaikkakunnat ovat vaihdelleet vuosien varrella. Asiantuntijarooli on kuitenkin aina säilynyt. Tällä kertaa rakennetaan aivan uusi, entistä monialaisempi Puolustusvoimien Tutkimuslaitos (PVTUTKL). Myös ohjaussuhteet muuttuvat. Uusi Tutkimuslaitos istuu paremmin suunnitteluosaston ohjaukseen. Puhtaasti käytännön näkökulmasta tarkastellen uusi Tutkimuslaitos perustetaan Teknillisen Tutkimuslaitoksen rungolle. Seppo Härkösen tekemä sukupuu laitoksen historiasta saa jatkoa uudella nimellä ja uutena organisaationa. Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen henkilöstö varmistaa jatkossakin puolustusvoimien teknis-luonnontieteellisen tietämyksen tason osana uutta kokoonpanoa. Valmistumassa oleva puolustusvoimien teknologiastrategia ohjaa osaltaan jatkotyöskentelyä. Se muodostaa punaisen langan Puolustusvoimauudistus koskee meitä kaikkia, myös allekirjoittanutta. Uudistuksen punainen lanka uhkaa kuitenkin hävitä julkisen keskustelun keskittyessä varuskuntien lakkauttamiseen. Syynä lienee se, että kaksi asiaa on päällekkäin tai lomittain: puolustusvoimauudistus ja hallituskauden budjettileikkaukset. Ne vaikuttavat yhtä aikaa mutta ovat eri asioita. Uudistus sinänsä on myönteinen asia, johon vahvasti uskon. Meillä pitää olla toimintakykyiset puolustusvoimat myös 2020-luvulla. Uudistukseen olisi ryhdytty joka tapauksessa, jotta organisaatio ja kulurakenne saadaan tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Raha ei tulevaisuudessa yksinkertaisesti riitä nykyisen kokoisten puolustusvoimien ylläpitoon. Jatkossakin pyritään tilanteeseen, missä puolustusbudjetista kolmannes käytetään materiaalihankintoihin, kolmannes henkilöstökuluihin ja kolmannes toimintaan. Tavoitteena on muodostaa vuoteen 2015 mennessä sellainen rauhan ajan organisaatio, joka kykenee tuottamaan halutun sodan ajan koneiston. Sodan ajan valmius riippuu sitten siitä kuinka tämä koneisto kyetään varustamaan. Tämän asian ratkaisevat puolustusbudjetit vuodesta 2016 eteenpäin. Vielä kerran on todettava myös se, että kaiken suunnittelun lähtökohta on sodan ajan tarve. Valtionhallinnon säästötavoitteet hallipuolustusvoimien tehtävistä kehittämisohjelmien ja hankkeiden läpi hankkeiden toteuttamiseen. Puolustusjärjestelmän kehittämiseen liittyvät teknologiset riskit ja mahdollisuudet pitää tuntea jatkossakin ja niihin pitää voida reagoida myös sodan ajan yllättävissä tilanteissa. Teknologiaa pitää hankkia kokonaistaloudellisesti ja riskit halliten. Muualta hankittua teknologiaa pitää kyetä integroimaan puolustusjärjestelmäämme ja myös ylläpitämään kaikissa olosuhteisissa. Näin teknologiastrategia tukee puolustusvoimien strategista suunnittelua ja sitä ylläpidetään samassa tahdissa. Valmistelu on ollut useiden tahojen yhteistyötä ja arvokasta apua on saatu myös yhteistyökumppaneilta teollisuudesta ja tiedeyhteisöstä. Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen sukupuu eli ratapihakaavio on seinälläni muistuttaen siitä, että muutos on jatkuvaa. Laitoksen osalta tuleva muutos ei ole kuitenkaan suuren suuri puolustusvoimien kokonaisuuteen suhteutettuna. Tästä uudistuksesta selvitään yhteistyöllä niin kuin kaikista aiemmistakin on selvitty. Toivotan sitkeyttä ja jaksamista. Insinööriprikaatikenraali Veli Pekka Valtonen on Puolustusvoimien sotavarustepäällikkö. Piirros: Pirjo Laurimaa 4 SENSORI 1 / 2012

5 Teksti: KAARLE LAGERSTAM Tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudistaminen Puolustusvoimauudistuksessa tullaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä sitä tekeviä organisaatioita muuttamaan voimakkaasti ehkä enemmän kuin koskaan koko itsenäisyytemme aikana. Nyt syntyy uusia organisaatioita ja tutkimusaloja, toisia taas lopetetaan. Lisäksi tutkimusalojen sisäiset painopisteet vaihtuvat. Myös puolustushaarojen tutkimus- ja kehittämistoiminta organisoidaan perusteellisesti uudelleen. Uskon, että Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen ammattitaitoisella ja monet aikaisemmat muutokset nähneellä henkilöstöllä on hyvä käsitys tilanteen haasteista. Meillä kaikilla on tieto muutoksen välttämättömyydestä puolustusbudjetin rajujen leikkausten jälkeen. Rahaa ei kerta kaikkiaan ole enää riittävästi samantasoiseen toimintaan kuin aikaisemmin. Raha ei ole kuitenkaan ainoa muutokseen vaikuttava tekijä. Puolustusvoimat on vähitellen muuttumassa entistä enemmän tietoyhteiskunnan asevoimiksi, joka tietysti heijastuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Olemmehan T&Kalalla lähtökohtaisesti muutoksen tekijöitä, sen tutkijoita ja kehittäjiä. Keskeisin muutos T&K-toiminnassa on Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen (PV- TUTKL) perustaminen. Uusi laitos kokoaa suorituskyvyn kehittämisen keskeiset elementit yhteen ja siinä on teknologian, sotataidon ja henkilöstön toimintakykyyn liittyvää tutkimusosaamista. Tulevaisuudessa sotatekniikan asiantuntijat työskentelevät entistä enemmän muun muassa taktikoijien kanssa. Tavoitteena on yhdistää tutkimusalojen synergiat sekä saavuttaa kokonaisvaltaisempi tutkimuksellinen tuki puolustusjärjestelmän suunnittelulle, kehittämiselle ja käytölle. Uskon, että myös työskentelyn mielekkyys lisääntyy, kun tuleva laitos tuottaa entistä monialaisempaa tutkimusta puolustuksen tueksi. Uusi Puolustusvoimien Tutkimuslaitos kootaan tehtävistä, jotka tulevat noin kymmenestä joukko-osastosta tai laitoksesta. Suurimmat tehtävien luovuttajat ovat Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, Merivoimien Tutkimuslaitos, Maanpuolustuskorkeakoulu, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus, Maavoimat sekä Ilmavoimat. Samalla T&K-alan henkilöstömäärä supistuu keskimäärin 15 prosenttia. Pääosa toiminnoista kuitenkin säilyy. Supistukset painottuvat niille alueille, jotka ovat vähemmän kriittisiä puolustusvoimien toimintakyvylle. Näin osa alueista supistuu muita enemmän. Valinnat tulevat olemaan vaikeita ja niihin sisältyy riskin ottamista. Puolustusvoimien hallinnon tehtäviin kohdistuu myös suuri muutos. Perustettavaan puolustusvoimien palvelukeskukseen kootaan yleishallinnon henkilöstöä, joka tekee keskitetysti niitä asioita, joita aikaisemmin tehtiin joukko-osastoissa. Samalla joukko-osastojen hallintohenkilöstön määrää vähennetään. Puolustusvoimien Tutkimuslaitos sijoit- tuu pääosin Ylöjärvelle ja Riihimäelle. Ylöjärven etuna on sen sijoittuminen keskeisten asiakkaiden läheisyyteen ja valmis tutkimusinfrastruktuuri. Riihimäelle sijoittuvat tutkimuslaitoksen osat saavat merkittäviä synergiahyötyjä muista alueelle sijoitettavista joukko-osastoista/yksiköistä. Painotukset muuttuvat nykytilasta ja tulevaisuudessa tutkimuslaitoksen henkilöstöä on Riihimäellä ja Ylöjärvellä suurin piirtein yhtä paljon. Muutokseen liittyy paljon epävarmuutta ja pelkoja. Ne ovat lähtökohtaisesti muutokseen kuuluvia asioita, mutta samalla normaaleja ja oikeutettuja tunteita. Niitä meidän on yhdessä käsiteltävä ja poistettava epävarmuutta niin pian kuin se on mahdollista. Muutostilanteessa johtajilla on suuri kiusaus luvata jotain, joka helpottaa ihmisten epävarmuutta. Tähän ei ole kuitenkaan varaa ennen kuin on varma, että lupaukset voidaan pitää. Me kaikki tutkimuslaitoksen perustamista suunnittelevat henkilöt voimme vain luvata tässä vaiheessa tekevämme parhaamme. Lopuksi toivoisin, että tulevaa muutosta ei nähdä Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen toiminnan päättymisenä vaan sen parhaan tekemisen jatkamisena uudessa organisaatiossa. Eversti, sotatieteiden tohtori Kaarle Lagerstam on Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö. Teksti: MIKA HYYTIÄINEN Kasvaako Byrokratia? Kiinnitimme viime vuonna huomiota negatiiviseen byrokratiaan. Työilmapiirikyselyssämme sen ei juuri nähty auttaneen, joku epäili ihan päinvastaista. Omasta mielestäni kehitys laitoksen sisäisen byrokratian vähentämisessä menee kuitenkin hyvään suuntaan. Tässä artikkelissa kuvittelen itseni asiakkaaksi. Kuvaan samalla, miten visiomme mukainen kokonaisvaltainen palvelu yhdistettynä puolustusvoimien uuteen tutkimusohjausprosessiin toimii tavoitetilassa asiakkaamme näkökannalta. Negatiivisella byrokratialla tarkoitan turhaa odottelua, papereiden tekoa ja kokoustelua. Byrokratian kokonaisarvo lähenee neutraalia, kun osa henkilöistä hyötyy ja osa ei. Se kääntyy positiiviseksi, kun enemmistö hyötyy. En kuitenkaan usko, että tilanne kehittyy koskaan niin, että byrokratia olisi positiivista kaikille. Kuka on tutkimuslaitoksemme asiakas? Pragmaattisesti tarkastellen asiakkaita on ainakin viidellä eri tasolla: Pääesikunnan johtama strategisen suunnittelun prosessi käyttää tuotteistamme teknologiaennakointia ja mallinnusta. Prosessissa tarkastellaan suorituskykyjä kokonaisuuksina ja sen tuloksena syntyvät kehittämisen perusteet eli tavoitetila ja kehittämisohjelmat. Asiakkaita ovat kehitystyöhön sitoutuneet upseerit. Kehittämisohjelmissa suorituskyvyt pilkotaan osiin eli osaamiseen, toimintamalliin ja tekniikkaan. Tekniikassa painopiste on materiaalihankkeiden vaatimusten asettaminen. Tässä tarvitaan mallinnusta ja konsultointia, joka luo pohjaa edelleen testaukselle ja evalu oin- SENSORI 1 /

6 nille. Asiakasedustajana on materiaalihallintoon erikoistunut majuri. Hän työskentelee pääesikunnan osastoilla tai puolustushaarojen esikunnissa, usein aselajitarkastajan tai vastaavan ohjaamana. Hanketason asiakasedustaja on useimmiten majuri. Hänen tukenaan on joukko hankintaorganisaation henkilöstöä, materiaalihankkeissa yleensä insinöörejä uniformuissa tai ilman. Testaus ja evaluointi konkretisoituvat vaateiksi, jotka myös käytännössä testataan. Projekti- ja ylläpitotason asiakasedustajana on useimmiten siviiliasiantuntija, erikoisupseeri tai joskus jopa toinen tutkija. Heillä on spesifi haaste tai jopa ongelma. Yritystason asiakasedustaja on tyypillisimmin tuotekehitysinsinööri, joka ostaa tarvitsemansa palvelun. Se on usein jonkun standardoidun rakenteen mukainen. Nämä tasot liittää yhteen suorituskyvyn omistaja, jonka rahoilla työt tehdään. Ideat muuttuvat ensin vaateiksi ja resurssirajauksiksi, sitten suunnitelmiksi ja lopulta materiaksi. Ne yhdistettynä osaamiseen ja toimintamalliin tuottavat lopulta halutun suorituskyvyn. Mikä on muuttumassa ja miksi? Hallitsemme edellä kuvatut kolme alinta tasoa niillä aloilla, joilla nyt toimimme. Kyky on syntynyt ajan myötä ja vuorovaikutus on välitöntä, jatkuvaa ja joustavaa. Byrokratia on tähän saakka ollut varsin vähäistä. Ikävä kyllä näin ei enää jatketa, vaan byrokratia tulee kasvamaan niin tutkijoillamme kuin asiakkaillamme. Kysymys onkin, miksi se kasvaa ja ennen kaikkea, kohdistuuko kasvu negatiiviseen vai positiiviseen byrokratiaan. Näen kehitykselle useamman syyn, jotka kaikki vaikuttavat osin yhtä aikaa. Perussyynä on kasvanut ja kasvava kommunikaatiotarve. Se johtuu tutkittavien ilmiöiden monimut- 6 SENSORI 1 / 2012 kaistumisesta ja keskinäisriippuvuuksien lisääntymisestä. Polkupyörän etuhaarukan vahventamisen pystyi selvittelemään omassa tutkijankammiossaan. Asiakas ajoi pyörällä kymmeniä vuosia, eikä siihen integroitu kuormaa muilla kuin hihnoilla ja mielikuvituksella. Nyt suorituskyky kuten kaukovaikutus sisältää monimutkaisen ketjun, jonka jokaisen osan tulee toimia. Vastaavasti suojan sipulimme sisältää paljon asioita, joista osa jopa heikentää toisiaan. Kokonaisvaltaistuminen on muotisana, mutta siitä huolimatta se on totta. Tämän vuoksi koordinaation tarve kasvaa ja kokouksia riittää. Ilokseni voin todeta, että Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen perustaminen vaihtaa koordinoi -verbin sanapariksi johtaa ja vastaa. Myös tuoteryhmämme lisäävät kokonaisajattelua. Muutos vähentää asiakkaan tarvetta pilkkoa ja koordinoida itse työtä. Jos jatkossa saamme panssarivaunun kokoisia tutkimuskysymyksiä yksittäisten siihen liittyvien teknologiaosien kuten lisäpanssarin tai häiveen parannuksien sijaan, asiakas selviää vähemmällä byrokratialla. Merkittävä byrokratian lisäpurske syntyy puolustusvoimauudistuksesta. Moni vanha suorituskyky ei enää korvaudukaan samanlaisella ja osasta totuttua luovutaan kokonaan. Kehittämisohjelmat rakennetaan säästöpaineissa uusiksi ja karsinta on hetkellisesti suurta. Uudistus tarkoittaa tutkimuksen osalta fokusointia ja joistakin nykyisistä osaamisaloista luopumista. Jotta turhalta työltä vältytään, on byrokratiaa lisäävää johtamista hetkeksi lisättävä. Byrokratialainetta luo myös tutkimusohjauksen kokonaisprosessin muutos bottom up -tyylistä top down -muotoon. Tutkimusta koordinoidaan nyt kokonaisuutena. Asiakashierarkiassamme alinkin taso esittää tarpeensa ensin omalle johtotasolleen, sitten Ohjausprosessin muutos pelkistettynä. Vanha mustalla ja keltaisella ja uusi sinisellä. Piirros: Pirjo Laurimaa pääesikuntaan ja vasta sieltä tutkimusta tekeville. Matkan aikana tarpeita priorisoidaan ja yhdistellään. Joku tarve voi matkalla kadotakin. Kestää myös aikansa ennen kuin uusi malli alkaa toimia. Byrokratia siis lisääntyy, ainakin hetkeksi. Se saattaa myös aluksi olla kokonaisuutena negatiivisella puolella, ja tutkijatasolla tämä saattaa jatkua pitkäänkin. Negatiivisesta positiiviseksi Kun kokonaisvaltaisuus toimii, korvautuu sen aikaansaamiseksi lisätty kommunikaatio ja hallinnointi. Oikeaan aikaan saatu, optimoitu tulos on parempi kuin osa-optimoidut eriaikaiset osat, jotka saattavat kilpailla keskenään ja pahimmillaan haittaavat toisiaan. Suojan kohdalla tästä on esimerkkejä. Monialainen tiimi innovoi paremmin kuin yksittäinen tutkija. Innovaatiot syntyvät pikemminkin yhdistelemällä tai soveltamalla uuteen ongelmaan jo tehtyä kuin syventämällä jotakin rajattua alaa. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua. Ketjun pidentyminen kuluttaa myös aikaa. Tärkeä asia menee kuitenkin läpi, jolloin sen tärkeys tulee todistettua. Kun tutkimusresurssi kokonaisuutena supistuu, tarvitaan suodatinta, sillä jostakin on nyt pakko luopua. Ylhäällä kierrättäminen katkoo ne asiat, joita ei enää edes aiota tehdä, mutta joita ei ole vielä ehditty viestiä asiakasorganisaatiollekaan. Asiakkaalle hyödytöntä on turha tutkia, eikä korkea laatu paranna asiaa. Yritän tällä todistaa, että niin alemman tason asiakkaalle kuin tutkijallekin on eduksi, että asiat harkitaan omistajan tasolla - varsinkin juuri nyt. Uudessa rakenteessa on myös uusia mahdollisuuksia. Kun tutkimuskokonaisuudet ovat isoja, tulevat rajapinnat otettua jo työn aikana huomioon. Näin asiakkaan ei tarvitse niistä välittää tai tutkijan itse etsiskellä. Kun tutkimusrekisteri sisältää jo tiedetyn teknisesti ja ennen kaikkea tiedollisesti, saa asiakkaan edustaja ja tutkija käyttöönsä tehdyn työn tulokset jo ennen omaa vaihettaan. Tällä on sitä isompi merkitys, mitä konkreettisemmiksi asiat muuttuvat. Esimerkiksi hyvä operaatioanalyyttinen malli sisältää ison osan teknisistä vaateista parametreina ja kuvaa systemaattisesti halutun uuden toimintatavan. Mutta jos näitä tietoja ei talleteta, ne on kysyttävä uudelleen. Sudenkuoppia vältellen Pahimmillaan kokonaisvaltaisuus ja monialaisuus vain kuluttavat aikaa ja sekoittavat. Kyse on erityisesti uuden opettelusta, ei siitä että itse tavoite olisi väärä. Jos kuitenkin itse pitäytyy entisessä, kasvaa negatiivinen byrokratia varmasti ja ajan kulumisen lisäksi pahoittaa myös mielensä. Tulosten luovuttamisessa korostuu oikea-

7 aikaisuus. Kylmän sodan ajan toiminnallisesti rauhallisina ja muuttumattomina vuosina liikahdukset olivat harkittuja ja hitaita. Nyt olemme muodikkaasti sanoen murroksessa, jossa uhkakuvien kirjo on suuri, yhteistyö muiden viranomaisten kanssa välttämättömyys ja tarkennustarve jatkuva. Yhä useammin linjaukset tehdään tietyllä hetkellä. Silloin tutkimustulosten on oltava olemassa ja ymmärrettyinä. Päätös ei siirry yksittäisen alan tietojen puuttumisen vuoksi. Vaikka tulosten luotettavuus kärsisikin, niiden vaikuttavuus romuttuu täysin myöhästymisen takia. Ylempänä ei tiedetä kaikkea tärkeää. Sana tutkimus ymmärretään liian usein ajallisesti tulevaksi ja uuden hankkimiseksi. Uusi ilmiö on myös, kun vanhaa materiaalia sisältävä varasto räjähtää, vaikkei asiaa kehittämisohjelmassa olisi ennakoitu. Oma pelkoni on, että priorisoinnissa ja ylhäällä kierrättämisessä hukataan jotakin sellaista tärkeää, joka opitaan uudelleen vasta kantapään kautta. Siksi haluankin korostaa lopuksi seuraavaa: Asiantuntija-asiakkaan on huolehdittava siitä, että kaikki hänen yläpuolellaan olevat johtoportaat ymmärtävät tärkeät asiat. Asiat on kirjattava ja valvottava, että ne menevät prosessissa läpi. Tämä vaatii kärsivällisyyttä. Tutkijan on pidettävä huolta siitä, että asiakas tietää mitä on tapahtumassa. Kun tekijänä perustelee omaa tarpeellisuuttaan, siihen ei helposti uskota. Postineiti vihasi varmasti pankkiautomaattia ja internet-tilejä, samoin ojankaivaja hullujussia. Vaikkei tutkimus vastaavaa olekaan, se ei ole itseisarvoista. Tämä vaatii nöyryyttä. Olen varma siitä, että nyt valitulla tavalla saamme lopulta vähemmällä enemmän aikaan. Jos näin on, positiivinen byrokratia voittaa. Sen pitäisi olla jokaisen tavoite silläkin uhalla, että omalla kohdalla negatiiviseksi koettu byrokratia lisääntyy. Insinöörieversti Mika Hyytiäinen on Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen johtaja Teksti: JAAKKO JURVELIN Ohjaus muuttui muuttuiko mikään? Puolustusvoimien tutkimusohjausprosessia muutettiin viime vuonna. Aiemmasta hajautetusta ohjausmallista siirryttiin Pääesikunnan johtamaan keskitettyyn malliin. Uutta ohjausmallia sovellettiin tänä keväänä jo toista kertaa. Vanhassa ohjausmallissa Tutkimuslaitos järjesti itse vuosittaiset asiakasneuvottelut tärkeimpien asiakkaidensa kanssa. Neuvotteluja oli vuosittain kymmenkunta ja niissä asiakkaat tilasivat tarvitsemansa tutkimukset seuraaville vuosille. Asiakkaiden välillä ei ollut systemaattista koordinaatiota ja tutkimuslaitos joutui itse sovittamaan eri tilaukset omiin resursseihinsa. Jos resursseista tuli pulaa, käytiin lisäneuvotteluja asiakkaiden kanssa ja yritettiin priorisoida tarpeita Puolustusvoimien tasolla. Tämä rooli sopi huonosti tutkimuspalvelujen tuottajalle. Kun asiakasneuvottelut oli käyty ja tilaukset sovitettu resursseihin, esitteli laitos tutkimussuunnitelmansa Pääesikunnan materiaaliosastolle hyväksyttäväksi. Mandaatti suunnitelman mukaisille tutkimuksille saatiin sotavarustepäälliköltä. Vanhassa ohjausmallissa oli myös tavallista, että asiakkaat tilasivat pitkin vuotta tutkimuksia, joita ei ollut asiakasneuvotteluissa suunniteltu. Tämä on luonnollista tutkimustoiminnassa, koska tutkittavia ongelmia ilmaantuu Puolustusvoimissa jatkuvasti normaaleinakin aikoina. Näiden tutkimusten vastaanottaminen oli hallinnollisesti helppoa, mikäli tutkimusresursseja oli vapaana. Kuva: Sirpa Korpela Ellei ollut, sovittiin asiakkaan kanssa mistä käynnissä olevista tutkimuksista resursseja siirrettiin. Vanha ohjausmalli oli joustava ja yhteys tutkimuksen loppukäyttäjään tiivis. Kuitenkin asiakkaan ja tutkimuslaitoksen johdon tilannekuva tutkimustoiminnasta oli heikko ja ohjausmahdollisuudet siksi rajalliset. Tutkimustoiminnan arki sujui, mutta ilman varmuutta siitä, että tutkimustoiminnan prioriteetit olisivat kokonaisuudessaan Puolustusvoimien tarpeiden mukaiset. Tutkimustoiminnan ohjausvalta oli käytännössä asiakkaan loppukäyttäjillä ja tutkijoilla. Ei ollut aina varmuutta siitä, että tehtiin vaikuttavuuden kannalta tärkeimpiä tehtäviä. Uudistuksen jälkeen Uuden tutkimusohjausprosessin tärkein muutos oli siirtyminen hajautetusta ohjausmallista Pääesikunnan johtamaan keskitettyyn ohjausmalliin. Tässä asiakkaiden johtoportaat lähettävät tutkimustarpeensa suoraan Pääesikuntaan, missä ne katselmoidaan ja priorisoidaan. Tutkimusten alustavan priorisoinnin jälkeen katselmointia jatketaan tutkimusten tuottajien kanssa. Nyt varmistetaan, että tutkimusresurssit ovat riittävät suunniteltuihin tehtäviin nähden. Katselmointien ja lausuntojen käsittelyn jälkeen tutkimussuunnitelma liitetään osaksi Puolustusvoimien toimintasuunnitelmaa, josta tutkimuslaitokset saavat mandaattinsa tutkimusten tekemiseen. Uudessa ohjausmallissa vastuu tutkimustoiminnan koordinoinnista ja priorisoinnista siirtyy selkeästi asiakkaiden johtoportaille ja Pääesikuntaan. Ohjausvalta ja -vastuu siirtyvät tahoille, joille se oikeasti kuuluukin. Tutkimuslaitos voi puolestaan keskittyä priorisoitujen tutkimusten suunnitteluun ja SENSORI 1 /

8 toteuttamiseen. Uusi malli parantaa tutkimustoiminnan tilannetietoisuutta ja mahdollistaa aiempaa paremmin puolustusvoimien tutkimustoiminnan suuntaamisen vaikuttavuudeltaan tärkeimmille alueille. Sen sijaan asiakkaiden loppukäyttäjät ja tutkijat voivat kokea menettäneensä toiminnanvapauttaan, mikä pitääkin paikkansa. Uuden ohjausmallin käyttöönotossa on ollut myös haasteita. Esimerkiksi henkilöresurssien käsitteissä ja laskutavoissa on ollut toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Myös siitä, mitä katsotaan kuuluvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan piiriin, on ollut erilaisia mielipiteitä. Tämän seurauksena tutkimuslaitos joutuu hakemaan mandaattia annettujen tehtävien toteuttamiseen kahdelta eri Pääesikunnan osastolta. Tämänkaltaiset haasteet ovat ymmärrettäviä uuden toimintamallin käyttöönoton yhteydessä ja ne ratkennevat mallin vakiintuessa. Uuden ohjausmallin jalkauttaminen vaatii edelleen työtä. Kuluvan vuoden suunnittelukierroksella päästiin jo tilanteeseen, jossa käytännössä kaikki tutkimuslaitoksen tutkimukset olivat käsittelyn piirissä. Tutkimuslaitoksessa uusi malli on jo kohtuullisesti sisäistetty. Sen sijaan asiakkaiden loppukäyttäjät eivät havaintojemme mukaan ole sitä vielä kaikilta osin hahmottaneet. Tutkimustilauksia yritetään ajoittain tehdä vanhaan malliin ohi ohjausprosessin. Ongelma korjaantunee ajan myötä. Johtopäätöksenä ja vastauksena otsikon kysymykseen on, että tutkimuksen ohjausprosessin muutoksella on ollut vaikutusta myös käytännössä. Asiakkaiden loppukäyttäjien ja tutkijoiden näkökulmasta prosessi on aiempaa jäykempi ja toiminnanvapautta rajoittavampi. On kuitenkin ilmeistä, että tutkimustoimintaa voidaan aiempaa paremmin suunnata Puolustusvoimien tulevaisuuden kannalta vaikuttavammille alueille. Edut ovat olleet haittoja suuremmat. Insinöörimajuri Jaakko Jurvelin on Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja. Teksti: VESA KANKARE Vuoden 2011 tutkimusseminaari Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen järjestämät, teknistä tutkimusta käsittelevät seminaarit painottuivat aiemmin tiedonhankintamatkojen raportointiin. Tämä seminaarikonsepti ei kuitenkaan herättänyt tarpeeksi mielenkiintoa laitoksen ulkopuolella eikä sitä koettu mielekkääksi jatkaa. Osasyynä voidaan pitää myös tiedonhankintamatkojen vähenemistä. Ensimmäinen nykymuotoinen tutkimusseminaari järjestettiin Viestirykmentissä Riihimäellä vuonna Parempien tilojen vuoksi ja laajemman osanottajakunnan toivossa tilaisuus siirrettiin seuraavana vuonna Pääesikunnan Paviljonkiin. Helsinkiin siirtyminen mahdollisti myös yhteistyön MA- TINEn kanssa. Vuoden 2011 tutkimusseminaari järjestettiin 16. päivä marraskuuta Pääesikunnan Paviljongissa. Se tehtiin yhteistyössä Pääesikunnan Materiaaliosaston kanssa. Tutkimusseminaarin avasi sotavarustepäällikkö, insinööriprikaatikenraali Veli Pekka Valtonen. Hän nosti esille muutamia mielenkiintoisia esityksiä päivän tarjonnasta ja ilmeisesti vinkit upposivatkin kuulijakuntaan, koska esityksiä seurattiin runsaalla joukolla. Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen vastuulla olleet esityskokonaisuudet oli järjestetty tuoteryhmittäin ja jokainen kokonaisuus alkoi kyseisen tuoteryhmän yleisesittelyllä. Lisäksi oli materiaaliosaston valitsema läpileikkaus vuoden 2011 tiedonhankintamatkoista. Järjestävä taho voi olla suhteellisen tyytyväinen seminaarin järjestelyihin. Palautteesta tehdyn koosteen perusteella tilaisuus oli kehittynyt tai vähintään samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Erityisen tyytyväisiä oltiin esiintyjien asiantuntijuuteen, aiheiden salijakoihin, aikataulujen pitävyyteen, seminaarista tiedottamiseen ja tarjoilujen toimivuuteen. Parannus- ja kehitysesityksiäkin tehtiin runsaasti. Näistä keskeisimmiksi Insinööriprikaatikenraali Veli Pekka Valtonen lausuu vuoden 2011 tutkimusseminaarin tervetuliaissanat. Kuvat: Tero Onnela 8 SENSORI 1 / 2012

9 nousivat interaktiivisuuden lisääminen keskusteluiden tai paneelien muodossa, esitysten pituuden kasvattaminen 30 minuuttiin ja esitysmateriaalin saatavuuden parantaminen. Tiedonhankintamatkoja käsittelevistä esityksistä kaivattiin enemmän keskittymistä matkojen tiedonhankintatavoitteisiin ja niissä onnistumiseen. Lisäksi toivottiin keskustelua esimerkiksi metodologiasta ja tutkimusmenetelmien kehittämisestä. Tutkimusseminaarien tulevaisuus Tutkimusseminaari tullee jatkumaan nykyisen kaltaisena. Kuluvalle vuodelle on seminaarin ajankohdaksi valittu marraskuun 21. päivä ja paikaksi Pääesikunnan Paviljonki. MATINE järjestää oman seminaarinsa seuraavana päivänä. Seminaarin suunnittelu aloitetaan elokuussa, jolloin osastojen johtajien kanssa selvitetään mahdollisia aiheita ja niille esittäjiä. Kaikkien, jotka haluavat esitellä omaa tutkimustaan, kannattaa hyvissä ajoin ilmoittaa halukkuutensa osastonsa johtajalle. Tiedonhankintamatkojen raportointi toteutetaan viime vuoden tapaan ja matkasuunnitelmassa on jo käsketty matkat, joista valmistaudutaan raportoimaan seminaarissa. Esityskokonaisuudet kootaan jälleen tuoteryhmittäin. Tulevan puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia tutkimusseminaariin on vielä vaikea nähdä. Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen kannattaa mielestäni jatkaa tutkimusseminaarien järjestämistä. Sitä voidaan pitää varmana, että tutkimusten aihepiiri tulee laajentumaan, kun tutkimuslaitoksen osaaminen lisääntyy muun muassa käyttäytymistieteillä. Tällöin on syytä jo vakavasti pohtia pitäisikö seminaari järjestää kaksipäiväisenä. Sitä toivottiin jo nyt. Majuri Vesa Kankare työskentelee Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen tutkimusohjausyksikössä tutkimuskoordinaattorina. Teksti: ELISA PÄÄKKÖNEN Tavoitteena Tutkimusrekisteri Puolustusvoimien Tutkimusrekisterin suunnittelutyö jatkuu. Sen arkkitehtuurikuvaus on saatu valmiiksi ja nyt tietohallintopäätösmenettelyä voidaan edistää rakentamisvaiheeseen. Tarkoituksenmukaisin ympäristö tutkimusrekisterille tulee olemaan HALTIK in TUVE-verkko. Sen myötä rekisterille saadaan monia toiminnallisuuksia, jotka hyödyttävät tutkimustyötä. TUVE-verkossa voidaan käsitellä myös STIII-turvaluokan dokumentteja. Tutkimusrekisteriä varten on kehitettävä sellaiset hyvät käytännöt, joiden avulla voidaan varmistaa tutkimusdokumenttien hallittu tallennus. On mietittävä työnkulkuja ja vastuukysymyksiä, jotta työ toteutuisi toivotulla tavalla. Tärkeitä kokonaisuuksia ovat myös tekijänoikeusnäkökohdat ja lupamenettelyt, jotta tiedon siirto Tutkimusrekisteriin hoituisi säädösten mukaan. Projektin yhtenä osana on kehitetty tiedonlouhinnan työkaluja ja menetelmiä, jotta isoja tietomassoja voidaan tallentaa hallitusti. Tiedonlouhinnan tuotteena saadaan myös kerätyksi asiasanoja, joita voidaan edelleen jalostaa tutkimusrekisterin omaksi asiasanastoksi ja jatkossa ontologioiksi. Ne on myös mahdollista liittää Puolustushallinnon ontologiaan (PUHO). Asiasanasto on yksi keskeinen tutkimusrekisteriprojektin osa-alue. Tutkimusrekisteriprojektin tiimoilta on järjestetty workshop-tilaisuuksia. Niissä on ollut mukana lukuisia puolustusvoimissa tutkimusta tekeviä joukko-osastoja. Filosofian ja yhteiskuntatieteiden maisteri Elisa Pääkkönen on Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen Tietojaoston johtaja Piirros: Ilkka Koski Tutkimusrekisterin toiminnallinen kokoonpano. Tiedon tuottaja laatii tutkimusdokumentin suoraan TUVE-verkkoon SharePoint-ympäristössä. Hän hyödyntää valmiita dokumenttipohjia, joissa tieto voidaan luokitella eri turvaluokkiin saman dokumentin sisällä monitasotietoturvan periaattein. Tiedon tuottaja voi myös vaihtoehtoisesti ladata valmiita dokumentteja tietokantaan. Metatiedot on kiinnitetty dokumenttipohjiin, joten tiedonhaku tutkimusrekisteristä helpottuu. SharePoint-ympäristöön voidaan perustaa myös yhteisiä työtiloja tutkimusryhmien ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK tarjoaa sisäisen turvallisuuden tarvitsemia tieto- ja viestintäteknisiä palveluja sekä yhteyspalveluja. Se on erikoistunut turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon, kehittämiseen sekä asiantuntijatukeen. Hallinnon turvallisuusverkko TUVE on valtion ylimmälle johdolle ja turvallisuusviranomaisille tarkoitettu turvallinen, korkean varautumisen tietoverkko. Tämän verkon käyttäjiä ovat ministeriöiden lisäksi puolustusvoimat, poliisi, pelastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja hätäkeskukset. SENSORI 1 /

10 Teksti: MIKKO KIVIHARJU MONITASOTIETOTURVA Monitasotietoturva on käsitteenä lähtöisin USA:n puolustusministeriön käytännöistä ja niille 1970-luvulla tehdyistä teorioista. Kyseessä oli laajahko riskienhallintataulukko, jossa esitettiin eri sensitiivisyysluokkaa edustavat tiedot ja eri tavoin luokitellut käyttäjät. Periaatteena oli, että jos sensitiivistä tietoa sisältävän järjestelmän pitää tukea myös alhaisen luokituksen omaavan henkilön toimintaa, tulee järjestelmän tietoturvaominaisuuksien olla hyvin vakuuttavat. Tietoturvaominaisuudet luokiteltiin sen perusteella, mikä on aineiston ja käyttäjän luokituksen välinen ero. Kaikkein turvallisin järjestelmäluokka oli nimeltään Multi-Level Secure (MLS), joka on suomeksi monitasotietoturva. Tässä Top Secret -tietoa sisältävää järjestelmää voi käyttää turvallisesti jopa satunnainen matkailija. Monitasotietoturva ei ole tällä hetkellä käsitteenä muodikas, mutta sen tarpeellisuus ei katoa. Tietoturvan periaatteisiin kuuluu, että tietoja on mielekästä luokitella niiden sensitiivisyyden perusteella. Esimerkiksi tietoturvaan liittyvä kotimainen lainsäädäntö tunnustaa monitasotietoturvan ja Euroopan Unionissa käytetty ympäristöjen uhkaluokittelu on kopioitu suoraan USA:n puolustusministeriön luokittelusta. PVTO2010 Tilannetietoisuus-projektissa selvitettiin vuosina muun muassa viranomaisyhteistyön haasteita, kun eri toimijoiden tietojärjestelmiä integroidaan tietoturvan edellyttämin reunaehdoin. Projektissa todettiin, että suurimpia tarpeita ovat eri suojaustasojen tietojen vaihto sekä toimijoiden, resurssien ja tietojen luokittelukyky. Tämän toteuttamiseksi ehdotettiin monitasotietoturvamallia. Jos sitä voidaan onnistuneesti demonstroida esimerkiksi tutkimusrekisterin kohdalla, ovat sovellukset suoria useaan viranomaisyhteistyön kehityshankkeeseen. Tilannetietoisuus-projektin osana on myös tuotettu malleja ja suunnitelmia, joilla monitasotietoturva voidaan toteuttaa eri suojaustason tietoja sisältävään ympäristöön. Tästä on esimerkkinä operatiivisen asianhallintajärjestelmän kehitysversio. Se vastaisi toteutuessaan entistä hienojakoisempaan valvontaan monitasotietoturvan periaatteiden mukaisesti. Sillä voitaisiin myös erotella varsinaiset suojaustasot kryptografisesti ja virtualisointitekniikoin. Erilaiset monitasotietoturvan ratkaisut ovat koestuksessa myös ohjelmistoradioprojekteissa. Niissä saavutetaan huomattavia säästöjä, jos fyysinen erottelu siirretään loogiseksi virtualisointitekniikoiden avulla. Tekniikan lisensiaatti Mikko Kiviharju työskentelee Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen Elektroniikka- ja informaatio-osastolla johtamisjärjestelmien tutkimusalalla vanhempana tutkijana. Teksti: MIKKO KIVIHARJU TUTKIMUKSIA KYBERTILASSA Multinational Experimentation on turvallisuuden kehittämiseen keskittyvää monikansallista kokeilu- ja tutkimustoimintaa. Lisäksi se kehittää uusia turvallisuuskonsepteja ja suorituskykyjä. Suomi on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2004 alkaen. Seitsemännen Multinational Experimentation -harjoituksen (MNE7) aiheena on ollut Global Commons eli kansainvälisesti yhteiskäyttöisten tilojen ja avaruuksien aiheuttamat haasteet ja yhteiskäytön pelisäännöt. Valmisteluvaiheessa määriteltiin globaaleiksi avaruuksiksi kansainväliset merialueet, ilmatila, avaruus ja kybertila. Suomi panostaa erityisesti kybertilan osuuteen. MNE7:ssä tapahtuvaa kybertilan kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä kansallisen kyberstrategian laadinnan kanssa. Painopistealueiksi priorisoitiin tilannekuva 10 SENSORI 1 / 2012 ja siihen liittyvät vakiotoimintamenettelyt. Työskentelytapa sisältää testausvaiheen, jossa suunniteltuja menetelmiä ja malleja testataan käytännössä. Testausvaihe päätettiin yhdistää NATOn kyberpuolustuksen yhteistoimintakeskuksen ja muun kansainvälisen yhteisön kanssa vuosittain järjestettävään Cyber Defence Exercise (CDX12) -tietoverkkopuolustuksen harjoitukseen. Sen tapahtumapaikat sijaitsevat hajautettuina eri maissa ja tänä vuonna pääasialliset toimintapaikat olivat: Sveitsissä, jossa virtualisoitu tietoverkko ja palvelimet fyysisesti sijaitsivat, Viron Tallinnassa, jossa on NATOn kyberpuolustuksen yhteistoimintakeskus. Täällä toimivat häiriköivät punaiset ryhmät ja tuomareina toimiva valkoinen ryhmä sekä Suomessa, jossa mukana olivat Viestintävirasto ja Riihimäen varuskunta. Täällä työskentelivät sininen ryhmä sekä tilannekuvan ja analysoinnin keltainen ryhmä. Kyberharjoitus Tutkimuslaitokselta harjoitukseen osallistunut tutkija kertoo: CDX12:n skenaarioina oli tällä kertaa joukko ICT-palveluntarjoajia, joita siniset ryhmät esittivät. He joutuivat erityyppisten ryhmien häirinnän ja hyökkäysten kohteeksi. Ensimmäinen punainen ryhmä esitti haktivisteja, jotka uskoivat sinisten ryhmien loukkaavan asiakkaiden yksityisyyttä. Tämän todistamisesksi haktivistiryhmä yritti etsiä yksityisyyden loukkauksista todisteita eri puolilta sinisten verkkoja. Hyökkäyksen kohteina olivat luottamukselliset tiedot ja tyylinä mahdollisimman huomaamaton toiminta. Toinen punaisten ryhmä näytteli järjestäytynyttä rikollisuutta. Se pyrki esimerkiksi kiristämällä, luottokorttitietoja varastamalla ja spam-tuotteita mainostamalla generoimaan itselleen taloudellista hyötyä. Sininen ryhmä taas löysi itsensä tilanteesta, jossa heidät oli kutsuttu paikkaamaan palveluntarjoajien normaalia henkilökuntaa. Nyt oli odotettavissa, että järjestelmien konfiguraatiot ja päivitykset saattoivat olla enemmän tai vähemmän keskeneräisiä tai vanhentuneita. Keltaisen ryhmän tehtävänä oli kerätä yleiskuvaa harjoituksen tilannekuvasta analysoitavaksi tarkemmin myöhemmin.

11 Valkoinen ryhmä, blondit, toimivat tuomareina ja osa heistä hyväuskoisina käyttäjinä. He klikkailivat pyynnöstä punaisen ryhmän lähettämiä tiedostoja sekä linkkejä sinisten verkoissa. Tutkimuslaitos keräsi harjoituksessa tietoa kybertilassa tapahtuvasta toiminnasta sekä testasi toimintamalleja kybertutkimukselle. Tutkijan mukaan: Harjoituksessa ei tietenkään voitu kehitellä sotilaallisia skenaarioita. Kansainvälinen yhteistoiminta muuttuu luokitellun materiaalin kanssa heti kertaluokkaa vaikeammaksi ja hitaammaksi. Kybertilassa tapahtuva toiminta puolesta ja vastaan on kuitenkin melko samantyyppistä sotilas- ja siviilimaailmassa. Ja tietyltä abstraktiotasolta Kybertila (cyberspace) tarkoittaa tietojärjestelmien, tietoverkkojen, tietopankkien ja erilaisten ohjausjärjestelmien sekä niiden käyttäjien toiminnan loogista tasoa, eräänlaista virtuaalitilaa. MNE7:n kehyksissä voidaan lisäksi olettaa, että kybertila käsittää laajemman määritelmän tarkoittamasta kokonaisuudesta vain sen yhteiskäyttöisen osuuden. ylöspäin malleja voi hakea puolin ja toisin. Harjoituksessa painotettiin erityisesti tilannekuvaa. Kävi ilmeiseksi, että vaikka kokonaiskuvaan onkin jo olemassa vakuuttavan tuntuisia visualisointityökaluja, ovat tilannekuvasovellusten jotkin tehtäväkohtaiset alalajit vielä lapsenkengissä. Toisaalta visualisointimallit ovat edelleenkin liian teknologialähtöisiä ja integroimattomia johtamisen muihin prosesseihin. Puolustusvoimien Teknillisessä Tutkimuslaitoksessa on tehty tietoturvan ja nyttemmin tietoverkkopuolustuksen tutkimusta. Niissä on esimerkiksi luotu erilaisia malleja sotilaallisiin toimintatapoihin kybertilassa ja näitä testattiin ja havainnoitiin nyt ensimmäistä kertaa harjoituksessa. Teksti: HEIKKI RANTANEN Case OHRA kuinka siitä syntyi menestystarina? Insinöörikenraalimajuri Kalle Ukkola oivalsi kaukonäköisesti luvun lopulla ohjelmistoradion tarjoamat uudet mahdollisuudet sotilas tietoliikenteessä. Eräässä tilaisuudessa hän suurin piirtein lausui näin: Minulta on monta kertaa kysytty, eikö tällaisessa mobiilin tietoliikenteen ihmemaassa kuin Suomi voitaisi tehdä jotain sotilastietoliikenteen alalla itse ulkomailta ostetun sijasta. Nyt kun ohjelmistoradiosta on tulossa radion uusi toteutuspa, niin kokeillaan ettei voida ainakaan sanoa, ettemmekö olisi ainakin yrittäneet. Tämä oli lausahdus, jonka siivittämänä ohjelmistoradio valittiin meillä yhdeksi sotilastietoliikenteen tutkimuksen keihäänkärjeksi. Niinpä Oulun Yliopiston tietoliikennelaboratorio aloitti ohjelmistoradion (OHRA) tutkimuksen. Muutamaa vuotta myöhemmin käynnistyi Merivoimien toimesta uuden sukupolven adaptiivisten ja erittäin suorituskykyisten, ohjelmistoradiota hyödyntävien aaltomuotojen tutkimus. Merivoimien laatima aaltomuotojen operatiivistekninen vaatimusmäärittely oli elektronisen sodankäynnin osalta erittäin vaativa. Siksi tietoliikennelaboratorion oli otettava aaltomuotojen suunnittelussa käyttöön kaikkein uusimmat, suorituskykyisimmät ja innovatiivisimmat ratkaisut. Tämä olikin varmasti ratkaisevin syy tulevaan menestystarinaan. Onnistunut demonstrointi Vuonna 2003 tehtiin Puolustusvoimissa merkittävä päätös, jonka perusteella Suomessa rakennettiin yksi Euroopan ensimmäisistä ohjelmistoradiodemonstraattoreista. Toteutuksesta vastasivat Elektrobit yhdessä Oulun yliopiston tietoliikennelaboratorion kanssa. Demonstraattorihanke päättyi varsin laajaan testausjaksoon, jossa Porkkalan alueella tehtiin mittavia kenttäkokeita. Niiden lisäksi kehitettyjen aaltomuotojen suorituskyky varmennettiin laboratoriomittauksissa. Onnistunut demonstrointi siirsi meidät kerta heitolla Euroopan tasolla ohjelmistoradioosaamisen kärkijoukkoon. Demonstraattorihankkeen loppuvaiheessa meillä kehitettyihin uuden sukupolven erittäin suorituskykyisiin aaltomuotoihin kävi tutustumassa myös NATO-maiden delegaatio. Sen pääosan muodostivat edustajat kaikkien NATO:n käytössä olevien aaltomuotojen kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavista työryhmistä. Kohti kansainvälistä yhteistyötä Demonstraattorihankkeen päätyttyä olimme saavuttaneet ohjelmistoradiotekniikassa merkittävän osaamisen ja tunnettavuuden tason. Olimme nyt haluttu yhteistyökumppani uusissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä ohjelmistoradioon liittyvissä hankkeissa. Siksi Suomi olikin ensimmäisten keskustelijoiden joukossa, kun Ranska aloitti tunnustelut ohjelmistoradioon toteutettavan eurooppalaisen koalitioaaltomuodon prototyyppihankkeen käynnistämisestä. Nykyisin hanke tunnetaan nimellä ESSOR. Se on suurin EDA:n siipien alla koskaan käynnistetty hanke, jonka kokonaisbudjetti on noin 125 M. Osallistujamaina ovat Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Puola ja Suomi. Puolustusvoimien osuus hankkeessa on noin 10 M, ja Puolustusvoimien yhteistyökumppanina toimii Elektrobit. ESSOR määrittelee eurooppalaisen ohjelmistoradioarkkitehtuurin. Se perustuu Yhdysvaltojen JTRS-hankkeen määrittelemään SCA-arkkitehtuuriin ja kehittää yhteisen eurooppalaisen suuren datanopeuden laajakaistaisen aaltomuodon (WNW). Tätä käytetään yhteisissä eurooppalaisissa operaatioissa. ESSOR-projektin tavoitteeksi on kirjattu myös NATO:n WNW-aaltomuodon standardisoinnin tukeminen. Yhdysvallat vetää parhaillaan kolmivaiheista COALWNW-hanketta, jonka ensimmäinen vaihe päättyi viime vuonna. Siinä valmisteltiin laajakaistaisen koalitioaaltomuodon tekninen vaatimusmäärittely. Se perustui yhdessä laadittuun operatiiviseen vaatimusmäärittelyyn. Toisessa vaiheessa hankitaan aaltomuodon referenssitoteutus ja viimeisessä vaiheessa aaltomuoto siirretään kansallisille ohjelmistoradioalustoille ja suoritetaan yhteensopivuustestejä. Yhdysvallat kutsui tähän hankkeeseen maita, joilla SENSORI 1 /

12 on tunnustettua osaamista aaltomuotokehityksestä ja ohjelmistoradiotekniikasta, ja jotka ovat ilmaisseet halunsa yhteistyöhön. Hankkeen käynnistysvaiheessa mukana olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Italia, Ruotsi, Suomi ja Australia. Tällä hetkellä mukaan ovat liittyneet myös Espanja, Kanada ja Puola. Suomi on ollut mukana myös eurooppalaisissa ETARE-, WOLF- ja EULER-projekteissa. Tunnustettu osaaminen ohjelmistoradiotekniikassa ja aaltomuotokehityksessä mahdollistivat Suomen liittymisen ensimmäisenä ei-nato-maana työryhmään, jonka monet jäsenet kävivät tutustumassa OHRA-demonstraattoriimme. Olemme osallistuneet kaiken kaikkiaan kolmen ohjelmistoradioaiheisen NATO-työryhmän toimintaan; viimeisimpänä työryhmään, jossa tutkitaan ohjelmistoradion käyttöä elektronisen sodankäynnin laitealustana. Taktinen langaton IP-laajakaistaverkko Puolustusvoimille hankittiin 1980-luvun lopulla yhtymien viestiverkkojen rungoksi pohjoismainen Yhtymän viestijärjestelmä 1 (YVI 1) ja myöhemmin vuosisadan vaihteessa italialainen Yhtymän viestijärjestelmä 2 (YVI 2). Nyt seuraavan sukupolven viestiratkaisun ytimeksi rakentuu yllä kuvattuun ohjelmistoradion kehitystyöhön pohjautuva kotimainen tuote. Viime vuoden syksyllä Puolustusvoimat teki sopimuksen Elektrobitin kanssa taktisen langattoman IP-laajakaistaverkon kehittämisestä. Siitä käytetään puhekielessä nimitystä Langaton RunkoVerkko (LRV). Sopimukseen sisältyy kehitystyö ja pilot-sarjan toimitus LRV-aaltomuodosta, Taktisesta reitittimestä sekä eri taajuusalueille toteutetuista radioyksiköistä. Pilot-sarjan laitteistot toimitetaan Puolustusvoimille vuoden 2013 alkuun mennessä. LRV-aaltomuodolla voidaan toteuttaa monipuolisesti eri verkkotopologioita, kuten MESH, Point-to-Point ja Point-to-Multipoint. Käytettävät taajuusalueet voidaan valita kulloisenkin verkkotopologian vaatimusten mukaan. Ohjelmistoradiopohjainen Taktinen reititin mahdollistaa langattomien verkkojen Taktinen reititin ja LRV:n radioyksikkö. lisäksi myös langalliset yhteydet viestiasemien välillä. Niitä voidaan muodostaa sähköisinä ja optisina ethernet-yhteyksinä sekä SHDSLyhteyksinä parikaapeleiden avulla. Lisäksi reitittimeen voidaan liittää kenttäradioita, joilla muodostetaan komentoverkkoyhteyksiä sanomille ja puheluille. Taktinen reititin voi palvella verkkojen toteuttajia hyvin erilaisissa operaatioissa ja taistelutilanteissa. Erilaisten verkkojen muodostaminen samoilla laitteistoilla ja aaltomuodoilla helpottaa verkon operaattoreiden työtä ja nopeuttaa heidän koulutustaan. Toimintalogiikka ja käyttöliittymä pysyvät koko ajan samana. Taktinen reititin ja Langaton Runko- Verkko ovat keskeinen osa maavoimien uutta tiedonsiirtoratkaisua. Se on kehitetty maavoimien uuden taistelutavan (taisteluryhmän ja -osaston) tarpeet huomioiden. Uuden taistelutavan myötä kasvaa siirrettävän datan määrä merkittävästi. Esimerkiksi tilannekuvaa pitää kyetä jakamaan entistä alemmille johtoportaille. Lisäksi tiedonsiirron on perustuttava koko verkossa internetin tavoin läpinäkyvään IP-tiedonsiirtoon. Ohjelmistoradiopohjainen toteutus takaa nopeimman ja kustannustehokkaimman tavan järjestelmän päivitettävyyteen koko sen elinjakson aikana. Kansainvälisissä operaatioissa yhteensopivuus saadaan asentamalla laitteistoon ESSOR- tai COALWNW-aaltomuoto. Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen Elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosasto tulee jatkossa tukemaan maavoimia niin taisteluryhmän taistelun mallintamisessa kuin tiedonsiirtoverkkojen suorituskyvyn evaluoinnissa ja kehittämisessä. Diplomi-insinööri Heikki Rantanen työskentelee Riihimäen Elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosastolla erikoistutkijana. LYHENTEITÄ: Ohjelmistoradion (OHRA) demonstraattori sijoitettuna komentoalukseen koetoimintaa varten. Kuvat: Elektrobit COALWNW = Coalition Wideband Networking Waveform EDA = European Defence Agency ETARE = Enabling Technology for Advanced Radio in Europe ESSOR = European Secure Software Defined Radio EULER = European Software Defined Radio for Wireless security applications JTRS = Joint Tactical Radio System SCA = Software Communications Architecture SHDSL = Single-pair High-speed Digital Subscriber Line WNW = Wideband Networking Waveform WOLF = Wireless robust Link for urban Force operations 12 SENSORI 1 / 2012

13 Teksti: SIMO HUOPIO ja MIKKO KIVIHARJU TIETOVERKKOPUOLUSTUS, TIETOVERKKO-OPERAATIOT, KYBER Kyber-asiantuntemusta Puolustusvoimille Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos tekee aktiivista tutkimustyötä tietoverkkojen alueilla. Asiakkaat saavat tilaamistaan tutkimuksista ajantasaista tietoa, asiantuntijoiden palvelua ja räätälöityjä koulutuksia. Elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosasto on toteuttanut aktiivisesti ja pitkään tietoverkkopuolustuksen eri alueisiin liittyvää teknistä tutkimustyötä. Tutkimuksen kohteena ovat olleet esimerkiksi monet tiedonsiirron suojausmenetelmät ja toimintatavat, uhka- ja simulointimallit sekä protokollien ja laitteiden haavoittuvuus. Nykyisin kyber-terminä tunnettu aihealue kuuluu Tutkimuslaitoksen teknologiaennakoinnin tuoteryhmään: tarkemmin sanottuna uuden teknologian haltuunotto -tutkimustuotteeseen. Kyber-alueen teknologioiden haltuunotolla tuetaan ennakoivasti hankintatoimen ja tulevaisuuden teknologiavalintoja. On esimerkiksi tärkeää selvittää hankittavien johtamisjärjestelmien ja muiden sotavarusteiden kestävyys kyberhyökkäyksiä kohtaan. On tutkittava, miten voidaan järjestää verkotettujen laitteiden hajautettu omasuoja ja mitä modernien sulautettujen laitteiden ja perinteisemmän sotilasteknologian luova yhdistely aiheuttaa. Varsinaisten tutkimushankkeiden lisäksi tarjotaan asiantuntijapalveluita myös laajemmin puolustusvoimien sisällä. Näin alan huippuosaaminen ja tutkimustieto ovat paremmin asiakkaiden käytössä. Asiantuntijapalveluita käytetään laajalti, kun tutkijat toimivat asiantuntijajäseninä lukuisissa työryhmissä niin puolustusvoimien sisällä kuin vaikkapa MATINE:n tai EDA:n ja NATO:n työryhmissä. Tutkimuslaitokselta tilatun asiantuntijatyön olennainen osa on erilaiset kurssit, opetustilaisuudet ja tietoiskut. Näissä tilaajana on useimmiten Maanpuolustuskorkeakoulu. Myös puolustushaarojen omat kurssit, yksittäiset hankkeet ja puolustusvoimien ulkopuoliset sidosryhmät ovat tilanneet luentoja kyberin vaikutuksesta heidän työhönsä. Esimerkkeinä opetustyön aiheista ovat Luento Radio Frequency Identification NATOn Research and Technology Organization -symposiumissa". Kuva: Risto Määttä tietoverkkosodankäyntiin ja kryptologiaan liittyvät luennot Maanpuolustuskorkeakoulun Tekniikan lisäopinnot -kursseilla. Poimintoina luentojen otsikoista mainittakoon Kryptologia, Tietoverkot hyökkääjän näkökulmasta ja Social Engineering. Tietoverkko-operaatioiden ja kryptologian aloilla on muutaman viime vuoden aikana tapahtunut iso murros käytännön työssä ja opetuksessa. Entinen tietoturva on saanut operatiivisia piirteitä ja niitä on hyvä käsitellä mahdollisimman aikaisin myös sotilaskoulutuksen eri tasoilla. Myös salaustekniikoiden merkitsevyydessä ja määritelmissä on paljon väärinymmärryksiä ja huhuja, joilta on syytä katkaista siivet. Salausteknologioiden opetuksessa keskitytään algebrallisen ryhmäteorian sijasta kokonaiskuvaan. Kerrotaan, mitä salauksella aidosti pyritään saamaan aikaan, missä sitä pitäisi olla ja mitkä ovat tyypillisiä, yleensä hankintavaiheessa ilmeneviä puutteita. Kryptologian opetuksen oleellisina osina ovat myös voimassaolevat ja tällä hetkellä voimakkaasti kehittyvät normit. Ne asettavat haasteita opetukselle. Puolustusvoimissa ja yhteiskunnassa on tietoturvaan liittyviä asioita opetettu tähän asti pääasiassa siviiliyhteiskunnan reunaehdoin. Mutta nyt on olemassa sotilaallinenkin tulkinta tietoturvan teknologioille; se on tietoverkko-operaatiot. Tietoverkko-operaatiot tehdään pääosin kybertilassa. Sen ympärille syntyvät käsitteet ja teoria tulee opettaa operatiiviselle henkilöstölle erillisenä kokonaisuutena. Tämä johtuu pääasiassa kybertilan perustavanlaatuisista eroista perinteiseen sodankäyntiin. Koska esimerkkejä kybersodista ei ole, on perusteltua, että tämän vaiheen opetus tulee tiedon lähimmästä synty- tai jalostuspaikasta, joka tietoverkko-operaatioiden ja salaustekniikoiden osalta on usein juuri Tutkimuslaitos. Asiakkaan spesifisti tilaaman tutkimustai asiantuntijatyön lisäksi voi tutkija jakaa tietoa myös yleistajuisesti. Tällöin kohderyhmänä voi olla vaikkapa jokainen Puolustusvoimien työntekijä. Esimerkkinä tästä mainittakoon Simo Huopion pitämä Tietoturvaluokka-blogi Torni-portaalissa. Siinä esitellään hyviä lähteitä tietoturvan ja tiedon turvaamisen avuksi. Diplomi-insinööri Simo Huopio ja tekniikan lisensiaatti Mikko Kiviharju työskentelevät Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosastossa johtamisjärjestelmien tutkimusalalla vanhempina tutkijoina. SENSORI 1 /

14 Teksti ja kuvat: SEPPO HÄRKÖNEN NORDEFCO/C-IED Yhteistyöllä pommien kimppuun Ruotsin Märstassa kokoontui viime marraskuussa NORDEFCO:n alainen C-IED-ryhmä. Kokouksessa ryhmän johto antoi tutkimusosiolle tehtäväksi selvittää, millä edellytyksillä olisi toteutettavissa yhteinen C-IEDkenttälaboratorio. Tätä tulisi testata pohjoismaisessa Northern Lights harjoituksessa ja siitä tulisi mahdollisesti luoda järjestelmä operatiiviseen käyttöön. Tienvarsipommien tutkimus- ja selvitysketju toimii Afganistanissa Yhdysvaltojen tuella. Ketjun ensimmäisen osan henkilöt työskentelevät silloin, kun räjähdys on tapahtunut tai räjähtämätön tienvarsipommi on löydetty. He selvittävät tilanteen, purkavat räjähtämättömät pommit sekä keräävät ja luetteloivat todisteet. Tämä ryhmä on tavallisesti raivaajaryhmä. Suomalaisilla on Afganistanissa Raivaamisen Erikoisosasto (REO), joka on Naton määrittelyssä Level 1 -laboratorio. Tämän jälkeen todistemateriaali siirtyy paikalla olevaan Yhdysvaltain armeijan Level 2, CEXC-laboratorioon. Tarvittaessa materiaali lähetetään vielä tarkempaan tutkimukseen Level 3 -laboratorioihin Yhdysvaltoihin tai Iso-Britanniaan. Afganistanissa voidaan tukeutua Yhdysvaltojen apuun. On kuitenkin ongelmallista, jos Suomi tai muut pohjoismaat lähtevät yhdessä UN- tai EU-operaatioon vaikkapa Afrikkaan, eikä siellä olisi Yhdysvaltain eikä Naton tukea. Raivaaminen on armeijan peruskykyjä ja jokaisella kansakunnalla on omat raivausyksikkönsä. Kehittyneillä valtioilla on myös kotimaassaan jonkinlaiset kemian laboratoriot, joihin voi hankalissa tilanteissa tukeutua. Vaihtoehtoisia ratkaisuja Jos käytettävissä ei ole kentällä olevaa Level 2 -laboratoriota, niin olisiko mahdollista luoda yhteinen resurssi ja jakaa siten raha- ja henkilöstökuormitusta. Pohjoismaat hakevat nyt tähän ratkaisua luonnollisen yhteistyöorganisaation eli NORDEFCO:n kautta. Ratkaisuja voisi olla kolme. Ensimmäisen lähtökohtana olisi Suomen kehittämä korkealuokkainen CBRN-kenttälaboratorio. 14 SENSORI 1 / 2012 Siinä on kemian, biologian, radiologian ja kenttähygienian alayksiköt. Näiden tehtäviä voitaisiin tarkentaa tilanteen mukaisiksi. Toisessa vaihtoehdossa voisi pohjaratkaisuna olla Ruotsin vastaavanlainen kenttälaboratorio. Kolmantena vaihtoehtona on suomalaisten esitys minimitason laboratoriosta, joka olisi kuitenkin riittävän suorituskykyinen, kestävä ja oikeisiin kenttäolosuhteisiin soveltuva kokonaisuus. Tätä voidaan luonnehtia Level 2 miinus -tasoiseksi. Laboratoriossa olisi omat osiot räjähdeanalyysiin, elektroniikan analyysiin, biometristen jälkien, kuten sormenjälkien ja DNAn hallittuun talteenottoon sekä valokuvausyksikkö. Kompaktisti suunniteltuna nämä voisivat mahtua yhteen konttiin. Tällainen laboratorio voisi olla riittävä, jos olisi varmuus siitä, että terroristit eivät käytä myrkkyjä, biologisia aineita tai radioaktiivisia materiaaleja sisältäviä likaisia pommeja. Tilanne Afganistanissa on toistaiseksi tällainen, mutta tähän ei voi luottaa. Siksi näytteet on ensin lajiteltava turvallisiin ja eiturvallisiin ryhmiin. Vasta tämän jälkeen ne voidaan tuoda Level 2 miinus -laboratorioon. Yhteispohjoismaisena tavoitteena on luoda operaatioalueelle Level 2 -laboratorio. WIT-ryhmä tekee rikospaikkatutkimusta räjähtäneen auton läheisyydessä. Kysymys siitä missä ja miten tämä ns. triagelajittelu tehdään, on vielä hieman avoin. Vieraita Lakialassa Pohjoismaiset kumppanimme Märstan kokouksessa olivat hyvin kiinnostuneita tutustumaan Suomen osaamiseen ja laboratorioihin. Heidät kutsuttiinkin vierailulle, joka toteutui Lakialassa maaliskuun alussa. Jokaisesta pohjoismaasta tuli kolme vierasta. Norjan ja Ruotsin edustajat olivat tutkimuspuolen asiantuntijoita, ja tanskalaiset edustivat ennemminkin loppukäyttäjää eli Afganistanin veteraaneja ja kouluttajia. Päivien ohjelma koostui kiinteiden laboratoriofasiliteettien esittelystä (Level 3), kenttälaboratorion esittelystä (Level 2) sekä käytännön tilanteesta koekentällä. Koekentällä olivat paikalliset talepaanit piilottaneet Toyota Landcruiserin penkin alle kotitekoisen räjähdyspanoksen, joka laukaistiin langattomalla kauko-ohjauksella. Räjäytys kuvattiin erikoisnopealla kameralla. Sen lisäksi olin itse varustautunut kuvaukseen omalla pokkarilla ja aprikoin mahtaako otoksessa näkyä muuta kuin pieni savun

15 pöllähdys. Toyota oli melko etäällä, kameran zoomi oli käytetty loppuun ja siitä huolimatta kohde oli aika pieni. Huolta ei ollut, räjähdys oli vaikuttava, se näkyi ja kuului. Rikospaikkatutkimuksen teki WITryhmä, jossa pääosaa esittivät poliisin terroripommiasiantuntijat. Tämä oli tyypillinen win-win-tapaus, jossa puolustusvoimat saivat viranomaisyhteistyötukea poliisilta ja poliisi hyvän tilaisuuden harjoitella oikeasti. Tästä he olivat kiitollisia. Vierailun päätteksi annoimme pohjoismaisille kollegoillemme kotitehtäväksi laatia oman ehdotuksensa Nordic Level 2 -laboratorion totetuttamiseksi. Näiden pohjalta muodostetaan muutama ratkaisuvaihtoehto, jotka esitetään NORDEFCO:n C-IED-ryhmän johdolle. Tanska ja Norja ilmoittivat tarjoavansa asiantuntijahenkilöstöä laboratorion käyttöön: erityisesti triage-lajitteluun, tekniseen tutkintaan, analysointiin ja rikospaikkatutkimukseen. Ruotsi tarjoaa henkilöstön lisäksi omaa kenttälaboratoriotaan. Vierailun innostunut tunnelma ja positiivinen asenne olivat selvästi aistittavissa. On hyvät eväät odottaa tästä Nordic-tehtävästä syntyvän jotain ihan konkreettista. Diplomi-insinööri Seppo Härkönen toimii elektronisen sodankäynnin tutkimusalajohtajana Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen Elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosastossa Riihimäellä. NORDEFCO (Nordic Defence Cooperation) on yhteispohjoismainen organisaatio, jonka tehtävänä on vahvistaa yhteistyöllä jäsenmaiden puolustuskykyä. Synergiaetuja haetaan materiaalihankinnoista, koulutuksesta ja harjoittelusta sekä tutkimuksesta. Yhteistyökenttään kuuluvat myös kriisinhallintaoperaatiot. LYHENTEET: IED = Improvised Explosive Device, improvisoitu räjähde IEDD = Improvised Explosive Device Disposal, improvisoidun räjähteen raivaaminen C-IED = Counter Improvised Explosive Device, vastatoimet tai suojautuminen improvisoituja räjähteitä vastaan CEXC = Combined Explosives Exploitation Cell, Yhdysvaltojen armeijan kenttälaboratoriokokonaisuus, jossa voidaan analysoida räjähteitä, elektroniikkaa, kemiallisia taisteluaineita ja biometrisiä tunnisteita WIT = Weapons Intelligence Team, Rikostutkintapartio, joka tulee ensimmäisenä räjähdyspaikalle, etsii ja (esi)analysoi löytyvät todisteet ja muun informaation Teksti: PETTERI MIKKOLA Uusi tutkimusajoneuvo on nyt vastaanotettu! Tutkimuslaitoksen toimintaan ovat aina kuuluneet kenttämittaukset. Fakta on, että tutkimusten laatu ja työturvallisuus kärsivät, jos työskentelyolosuhteet ovat surkeat. Ensimmäisenä tutkimusajoneuvona oli 1990-luvun alussa hankittu, pöydällä ja lisäpenkeillä varusteltu korotettu Toyota Hiace. Seuraavana oli vuosituhannen vaihteen jälkeen saatu Volkswagen Transporter. Se oli kuitenkin saapuessaan pienoinen pettymys tutkimusväelle, sillä kaikkia haluttuja vaatimuksia ei vielä saatu täytettyä. Uusi ajoneuvohanke käynnistyi, kun Pääesikunnan materiaaliosastolta saatiin joulukuussa 2010 tieto siirtyvästä kertahankintarahoituksesta. Asetekniikkaosaston johtaja laittoi hankkeen minulle valmisteltavaksi, kun olimme Matti Kajalan kanssa nostaneet asian esiin kahvipöytäkeskustelussa. Hankkeen lähtökohdaksi otettiin vuonna 2004 tehty muistio Asetekniikkaosaston kuljetustarpeista ja -välineistä. Muistion olivat tuolloin tehneet Petri Wallgrén ja Pentti Kleemola. Tätä asiakirjaa tarkennettiin vielä suojelutekniikkaosaston tarpeilla. Lakialan käyttäjien sekä sähkö- ja työturvallisuushenkilöiden kanssa pidettiin neuvottelu tammikuussa Tilaisuudessa oli tarkoitus kirjoittaa ajoneuvon lopullinen vaatimusmäärittely. Kesken kokouksen saimme kuitenkin tiedon, että Pääesikunta oli jäädyttänyt kaikkien siirtyvien rahoituserien käytön, ja hankinnan voi unohtaa. Alkushokin jälkeen päätimme kuitenkin, että vähintään vaatimusmäärittely tehdään loppuun asti. Hankinnasta tehtiin muistio, jolla asiaa voitaisiin jatkossa viedä eteenpäin. Se kannattikin. Seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa asia ja muistio esiteltiin, ja ajoneuvon hankinnalle saatiin sotavarustepäällikön hyväksyntä. Myös hankintaesityksen tekeminen oli muistion pohjalta helppoa. Esitys liitteineen saatiin hyväksyttyä jo samana iltapäivänä, ja hankinta voitiin aloittaa. Tutkimuslaitos teki Maavoimien esikunnalle esityksen, jossa pyydettiin tekemään ajoneuvohankinnan toimeksianto Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunnalle. Järjestely toi jonkin verran lisää viivettä, mutta samalla saatiin mukaan todella paljon hankintakokemusta. Näin puutteet ja virheet voitiin korjata jo vaatimusmäärittelyn loppuhionnassa. Tästä tietotaidosta kuuluu kiitokset Mikko Matti Kajala tekemässä mittauksia. Ajoneuvon korkeuden ansiosta työtä voi tarvittaessa tehdä myös seisaaltaan. Kuva: Petteri Mikkola Niemiselle ja Untamo Ristiniemelle. Ajoneuvon tilaus tehtiin ennen kesälomia ja auton alusta saapui Suomeen lokakuun alussa. Tutkimusajoneuvo varusteltiin Autoverhoomo Look Oy:llä ja se luovutettiin Tutkimuslaitokselle kuluvan vuoden maaliskuun alussa. Hankinta sujui kohtalaisen mukavasti SENSORI 1 /

16 ja lopputulos on samanlainen kuin itse sen vaatimusdokumenteissa näin. Hankimme ajoneuvoksi Mercedes-Benz Sprinterin, jolla on hyvät maasto- ja maantieominaisuudet voidaan tehdä pitkät siirtymät harjoitus- alueille sekä toimia alueilla kuorman tai peräkärryn kanssa voidaan tuottaa mittauslaitteille turvallinen ja katkoton sähkönsyöttö saavutetaan hyvä ja turvallinen mittausympäristö saavutetaan parempi tilannetietoisuus radio liikenteen avulla. Järjestelmään kuuluu viranomaisverkon radio (Virve) ja ilmailuradio. Diplomi-insinööri Petteri Mikkola toimii Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen asetekniikkaosaston asejärjestelmättutkimusalalla tutkijana. Teksti: ILKKA RAJAKALLIO Asiantuntija-apua jalkaväkiryhmän lämpötähystimien hankintaan Maavoimien pimeätoimintakykyä parannetaan hankkimalla jalkaväkiryhmille lämpötähystimiä. Tutkimuslaitos antoi hankinnalle asiantuntija-apua mallintamalla laitteiden suorituskykyjä ja osallistumalla kenttäkokeisiin. 16 SENSORI 1 / 2012 Lämpötähystimiä vertailtiin ensin valmistajien tietojen perusteella. Tutkimuslaitos teki parametrikyselyn, jonka vastausten avulla mallinnettiin lämpötähystimien suorituskyky henkilö- ja vaunumaaleja vastaan. Mallinnus tehtiin NVThermIP-ohjelmalla ja geometrisen erotuskyvyn laskennalla. Valmistajien ilmoittamat havainto-, luokittelu- ja tunnistusetäisyydet eivät olleet vertailukelpoisia, mutta mallinnuksella tähystimet saatiin paremmuusjärjestykseen. Parhaat ja heikoimmat tähystimet erottuivat jo hyvin. Lievestuoreella toimiva Millog Oy teki neljälle tähystimelle lämpöerotuskykyä kuvaavat MRTD-mittaukset. Tulosten perusteella saatiin tietoa nykyaikaisten laitteiden suorituskyvyistä ja niiden erotuskykyä voitiin myös tarkemmin mallintaa. Erotuskyvyn ja häirittävyyden ensimmäinen kenttäkoe tehtiin Paavo Raerinteen ja Ilkka Rajakallion toimesta syyskuussa 2009 Panssarikoululla. Tutkittavina laitteina olivat Elvir, Phantom IR, JIM MR, Recon III Ultra- Lite ja MTM. Joulukuussa 2010 pidettiin Taipalsaarella toinen kenttäkoe, jossa tutkittiin PhantomIR XR ja Recon III Lite - lämpötähystimiä. Tutkimuslaitokselta työhön osallistuivat Rajakallio ja Janne Sandberg. Lämpötähystimet vaihtuivat uudempiin versioihin kenttäkokeiden välissä. Lisäksi testeissä oli aina vertailulaitteena puolustusvoimien käyttämä MATIS HH -lämpötähystin. Näin suorituskykyjä voitiin vertailla aiempiin kenttäkokeisiin. Panssarikoulun testin tähystysetäisyydet todettiin liian lyhyiksi. Taipalsaaren kenttäkokeen suunnittelussa käytettiin apuna mallinnettuja suorituskykyjä sopivien tähystysetäisyyksien valinnassa. Ennen Taipalsaaren kokeita laitteiden tarjoajat järjestivät käyttökoulutusta. Mukana oli asiantuntijoita, jotka osasivat vastata teknisiin kysymyksiin. Nämä tilaisuudet tekivät suorituskyvyn mallintamisen helpommaksi ja luotettavammaksi. Taipalsaarella mitattiin myös ilmakehän ja häirintään käytettyjen savuheitteiden aiheuttama vaimennus infrapuna-alueella. Kenttäkokeiden jälkeen verrattiin keskenään valmistajien ilmoittamia arvoja, NVThermIP:llä mallinnettuja tuloksia, geometrisen erotuskyvyn laskentatuloksia, MRTD-käyrien mukaisia arvoja sekä kenttäkokeissa todettuja suorituskykyjä. Todettiin, että kenttäkokeiden kanssa pitivät parhaiten paikkansa NVThermIP -mallinnukset. Tulevaisuudessa tehtävien mallinnuksien tarkkuutta voidaan parantaa saatujen tietojen avulla. Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos käytti lämpötähystimien hankinnan asiantuntija-apuun noin neljä henkilötyökuukautta. Hankinnassa olivat mukana Maavoimien Esikunnan Materiaaliosasto, Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta ja Maasotakoulu, joka johti kenttäkokeet. Hankittavaksi lämpötähystimeksi valittiin PhantomIR XR. Diplomi-insinööri Ilkka Rajakallio työskentelee tutkijana Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen asetekniikkaosastossa häivetekniikan tutkimusalalla. Lämpötähystimen näkymä. Kuva: Ilkka Rajakallio Lämpötähystin PhantomIR XR. Kuva: Marko Räsänen

17 Teksti: TIINA NIINIMÄKI-HEIKKILÄ Maastouttaminen Maastouttaminen on osa suojan kokonaiskonseptia. Siinä hyödynnetään maaston luonnollisia muotoja, rakennettuja ympäristöjä sekä naamio- ja luonnonmateriaaleja. Maastouttamisella vaikeutetaan kohteen havaitsemista, luokittelua, tunnistamista, paikantamista ja sen maalittamista. Joukkojen hajauttaminen ja niiden epäsäännölliset ryhmitykset tukevat maastouttamista. analysointia. Se todentaa myös naamiomateriaalien ominaisuuksia kenttä- ja laboratoriotutkimuksilla. Maastouttamisen hanke tulee jatkumaan aina 2020-luvulle asti ja hankkeessa saavutettavan suorituskyvyn on tarkoitus palvella puolustusvoimia noin vuoteen 2040 saakka. Maastouttamisen hanke kuuluu puolustusvoimien MAPU- KEHO SUOJA -alakehittämisohjelmaan. Siinä kehitetään, täydennetään ja korvataan joukkojen maastouttamismateriaaleja ja -välineitä. Erilaisille toimijoille, kuten operatiivisille, alueellisille ja erikoisjoukoille kohdennetaan niiden tehtävien edellyttämää naamiomateriaalia. Lisäksi kehitetään maastouttamisen toimintamalleja. Hankkeessa korvataan vanhentuvaa naamiomateriaalia ja hankitaan joukoille monipuolisia häiveominaisuuksia omaavia naamioverkkoja eri vuodenajoille ja toimintaympäristöille. Lisäksi hankitaan suunniteltuja ja naamioverkkomateriaalista muotoonsa ommeltuja maastouttamisjärjestelmiä tietyille kriittisille ajoneuvoille ja järjestelmille. Naamiomateriaalien käytettävyyttä parannetaan apuvälineillä, kuten kohotinsauvoilla ja maakiiloilla. Tutkimuslaitoksella on naamiomateriaalitutkimuksesta pitkät perinteet. Häivetekniikan tutkimusala on ollut alusta lähtien mukana Maastouttamisen hankkeessa merkittävällä työpanoksella. Hankkeen esiselvitysvaiheen tutkimukset ja kenttäkokeet johti Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta ja niiden käytännön toteutukseen osallistui Tutkimuslaitos. Loppukäyttäjien näkökulmaa edustivat Pioneerirykmentti ja Kaartin Jääkärirykmentti. Tutkimuslaitos on osallistunut tieto- ja tarjouspyyntövaiheiden vaatimustenlaadintaan. Samalla se on määritellyt vaatimukset naamiomateriaalien ja apuvälineiden häiveteknisille ja fysikaalisille ominaisuuksille sekä spesifioinut ominaisuuksien mittaamiseen käytettävät standardit ja menetelmät. Tämä on tehty yhteistyössä Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan kanssa. Naamiomateriaalien ja eri spektrialueiden uhkajärjestelmien nykytilaa ja kehittymistä seurataan tarkasti. Selkeä käsitys on, että nykyaikaisten naamioverkkojen ja maastouttamisjärjestelmien tulee olla multispektraalisia eli niiden tulee toimia laajalla spektrialueella. Ne suojaavat kohteita oikein käytettynä sähkömagneettisen spektrin ultraviolettialueella, näkyvän valon alueella ja infrapuna-alueella ja toimivat aina tutkataajuuksille asti. Kevään ja kesän 2012 aikana Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos tukee hankkeen ensimmäisen vaiheen tarjousten Kuva: TIINA NIINIMÄKI-HEIKKILÄ Kuva: PASI REIJU Filosofian maisteri Tiina Niinimäki-Heikkilä toimii Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen häivetekniikan tutkimusalalla vanhempana tutkijana. Hänen vastuualueenaan on UV-VIS-NIR-alueen häivetekniikka. Maastouttamisvälineillä lisätään omien joukkojen suorituskykyä. Ne pienentävät kohteiden havainnointi-, luokitus- ja tunnistusetäisyyttä sekä vaikeuttavat niiden joutumista vihollisen maalitauluksi. SENSORI 1 /

18 Teksti: ANTTI TUOHIMAA Amos on sarjatuotantovaiheessa AMOS-kranaatinheitinpanssariajoneuvo on Puolustusvoimien ja puolustustarvikeyhtiö Patria Hägglundsin tuotekehityshanke. Työ on alkanut jo luvun loppupuolella ja Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos on ollut hankkeessa mukana alusta lähtien. Esisarjavaiheen ja kenttätestien jälkeen on järjestelmä nyt sarjatuotantovaiheessa. Kuva: Tiina Niinimäki-Heikkilä Ensimmäisessä puolustusvoimien hankkimassa prototyypissä AMOSjärjestelmä oli asennettu Sisu XA- 185 sittemmin Patria XA-203 -kuljetuspanssariajoneuvoon. Alustaksi valittiin myöhemmin Patrian AMV -panssaroitu modulaarinen ajoneuvo, jolloin järjestelmän nimeksi tuli kranaatinheitinpanssariajoneuvo XA-361. Tähän perustuu myös puolustusvoimien vuonna 2003 hankkiman AMOSjärjestelmän 0-sarja. Tutkimuslaitos oli hankinnassa aktiivisesti mukana järjestelmän herätteiden hallinnan osalta. Kun puolustusvoimat tilasi AMV-kuljetusajoneuvoja, niille tehtiin perusteelliset ultravioletti-, näkyvän valon, lähi-infrapunaalueen, lämpöalueen ja tutka-alueen herätemittaukset. Myös AMOS-tornin prototyypin lämpöherätteet mitattiin prototyyppivaiheessa. Näin ollen herätteistä oli hyvä ennakkokäsitys 0-sarjavaiheeseen siirryttäessä. AMOS-järjestelmän hankinnassa oli ensisijaisesti varmistettava, että järjestelmä täyttää sille asetetut häivetekniset vaatimukset. Koska tutkahäivetekniikan alueella tulee luoda pitkäkestoisia ja edullisia ratkaisuja, yhteistyö aloitettiin Patrian ja Maavoimien Materiaalilaitoksen kanssa jo ennen 0-sarjan ajoneuvojen rakentamista. Alkuvaiheessa kohteen tutkaherätteet laskettiin Patrian toimittamista 3D-malleista ja tarvittaessa järjestelmään ehdotettiin muutoksia tai täydennyksiä aikaisempien mittauksien sekä laskentatulosten perusteella. Varsinaisesti kohteen häivetekniset ominaisuudet mitattiin vasta esisarjan järjestelmien valmistuttua. Tutkimuslaitos analysoi tulokset ja ne toimitettiin asianomaisten käyttöön mahdollisten muutosten perustaksi. Järjestelmälle esitettiin joitakin parannuksia, jotka etupäässä liittyivät lämpöherätteisiin ja naamiomaalauksiin. Herätemittausten yhteydessä tarkasteltiin myös järjestelmän maastouttamismenetelmiä. Käytännön kokeilujen ja mittausten perusteella Maavoimien Materiaalilaitos päätyi valitsemaan sekä kiinteän että liikkuvan maastouttamisjärjestelmän. Niiden todettiin parantavan merkittävästi järjestelmän häiveteknistä suojaa. Kenttäkokeiden ja mittausten pohjalta on sarjatuotantovaiheen järjestelmiä päivitetty. Maavoimat on nyt hankkimassa 18 AMOS-järjestelmää. Ennen lopullista vastaanottoa Tutkimuslaitos tekee vielä tarkastusmittaukset niiden herätteille. Lopputuloksena on järjestelmä, jonka taktinen käyttö yhdistettynä häiveteknisiin ominaisuuksiin tekee siitä monipuolisen, taistelun kestävän ja suorituskykyisen. Tekniikan tohtori Antti Tuohimaa toimii Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen osastolla häivetekniikan tutkimusalajohtajana. Teksti: RITVA KETTUNEN CHEMICAL, BIOLOGICAL, RADIOLOGICAL, NUCLEAR Poikkeusolojen CBRNlaboratoriotoiminta Puolustusvoimien Teknillisessä Tutkimuslaitoksessa käynnistettiin poikkeusolojen CBRN-laboratoriotoiminnan selvitystyö viime vuonna. Työ tehdään Maavoimien Esikunnan tilauksesta ja sen on määrä jatkua tämän vuoden loppuun saakka. Tällöin valmistuu esitys 18 SENSORI 1 / 2012 CBRN-laboratoriotoimintojen päivitysjärjestelyiksi. Projektiin on osallistunut henkilöitä Räjähde- ja suojelutekniikkaosastolta sekä Sotilaslääketieteen Keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosastolta. Maassamme tulisi olla riittävä määrä tutkimuslaboratorioita, jotka poikkeusoloissa pystyvät tekemään CBRN-kenttälaboratorion tutkimuksia. Ne analysoivat joukkojen ottamista näytteistä kemiallisia taisteluaineita, bioagensseja, radionuklideja sekä muita terveydelle vaarallisia tai haitallisia yhdisteitä. Tällaiset ovat levinneet ympäristöön joukkotuhoaseiden, sabotaasin, terroriteon,

19 sota toimien tai onnettomuuden seurauksena. Tutkimuslaboratoriot ovat joko puolustusvoimien omia tai siviililaboratorioita. Viime vuonna projektissa selvitettiin ne siviililaboratoriot, joiden normaali analyysikyky on rinnastettavissa CBRN-tutkimuksiin. Ne voisivat olla yhteistyökumppaneita tai sopimuslaboratorioita, joista muodostettaisiin CBRN-lähiverkosto. Tämä tapahtuisi niin, että C-, B- ja RN-tukipalvelut sijaitsisivat maantieteellisesti lähekkäin toisiaan. Huomautettakoon, että työssä ei ole tarkoitus puuttua puolustusvoimien lääkintähuollon, ympäristövalvonnan eikä veripalvelun laboratoriovarauksiin, mutta nämäkin järjestelyt selvitettiin. Tänä vuonna kehitetään toimintatapamalli, jolla sopimuslaboratoriokokelasta arvioidaan. Se tapahtuu yksityiskohtaisesti suorituskyvyn, resurssien, tilojen ja tarpeiden osalta. Näin käy selväksi, millaisin edellytyksin ja järjestelyin yhteistoimintasopimus olisi luotavissa ja millaista Reach Back -tietotaitoa kohde voi tarjota puolustusvoimille. Toimintatapamallia testataan valittuun pilottikohteeseen, jonka kanssa on käyty alustavia neuvotteluja. Kohteen kanssa suunnitellaan ja kehitetään myös tarvittavaa koulutus- ja opetusjärjestelmää. Näin kokonaisuudesta saadaan laajempaakin yhteiskunnallista hyötyä. Filosofian maisteri Ritva Kettunen työskentelee erikoistutkijana Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen räjähde- ja suojelutekniikkaosastossa suojelutekniikan tutkimusalalla. Teksti: TARMO HUMPPI CBRNE Reach Back CBRNE Reach Back -prosessissa etäasiantuntijat tuottavat joukoille oikea-aikaista, koordinoitua, vastuullista ja yksityiskohtaista tietoa. Se liittyy kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin, ydin- ja räjähderiskeihin sekä puolustustoimenpiteisiin. Tehokas CBRN RB tukee toimenpiteitä suurtuhoaseiden leviämisen estämisessä, niiltä suojautumiseen ja tilanteesta selviytymiseen. CBRNE RB -toiminta tuottaa tällä hetkellä tutkimus- ja asiantuntijapalveluita Suojelun Erikoisosastolle ja sen CBRNEkenttälaboratoriolle. Analyysi- ja asiantuntijapalveluita käytetään ensisijaisesti vastauksen tai varmennetun vastauksen aikaan saamiseksi. Toissijaisesti voidaan keskittyä tietoon tai katsauksiin. Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos on edellä esitetyssä tarkoituksessa puolustusvoimien CBRNE RB POCC -toimija. Se ottaa vastaan Reach Back -pyynnön ja antaa siihen vastauksen. Tutkimuslaitoksella oleva kiinteä tukeutumislaboratorio on nimeltään CBRNE-keskuslaboratorio. Siellä työskentelee analytiikan ja suojelun asiantuntijoita, jotka muodostavat CBRNE RB -keskuksen ja -henkilöstön. Henkilöstöä voidaan myös täydentää tarvittavilla osaajilla. Liikuteltavaan kenttälaboratorioon verrattuna on kiinteässä tukeutumis- tai verifiointilaboratoriossa laaja ja monipuolinen laitekanta sekä osaaminen ja siten hyvä ongelmien ratkaisukyky. Tarvittaessa Tutkimuslaitos konsultoi muita valtakunnan laboratorioita niiden kanssa erikseen sovitulla tavalla. Sopimuksia laboratorioiden kanssa ei kuitenkaan vielä ole tehty. Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut toteutetaan omin voimin tai yhdessä muiden tukeutumislaboratorioiden kanssa. Palvelut voidaan myös tilata alihankintana kolmannelta osapuolelta, jonka kanssa on tehty turvallisuussopimus. Tutkimuslaitoksella oleva Reach Back -keskus vastaa toiminnan koordinoimisesta kotimaassa. Ulkomailla Suojelun Erikoisosaston ja CBRN-kenttälaboratorion Reach Back -toiminnasta määrää johtovaltio tai se on määrätty erikseen käskyssä. CBRNE Reach Back and Fusion -toimintaan tulee edellisen lisäksi myös tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen. Tällä luodaan tilannekuva operatiivisiin tarkoituksiin. Konsepti tälle laaditaan myöhemmässä vaiheessa. Filosofian tohtori Tarmo Humppi työskentelee Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen räjähde- ja suojelutekniikkaosaston johtavana tutkija. Hänen tutkimuskohteena ovat erityisesti neljännen sukupolven kemialliset ja biologiset uhkat. CBRNE RB POCC = Chemical, Biological, Radiological, Nuclear, Explosive Reach Back Point of Contact and Coordination Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos noudattaa CBRNE Reach Back -konseptissa oman laatujärjestelmänsä mukaisia menettelyohjeita. Suojelun Erikoisosasto (SEO) lähettää tutkimuspyynnön Tutkimuslaitokselle (POCC), jonka keskuslaboratoriossa pyyntö analysoidaan. Tarvittaessa konsultoidaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta tai Elintarviketurvallisuusvirastoa. CBRNE Reach Back and Fusion -keskus kokoaa tietoa ja hyödyntää sitä operatiivisiin tarkoituksiin. SENSORI 1 /

20 Teksti: PAULA MAATELA CBRN-kenttälaboratorio NRF-valmiudessa! Vuoden 2010 lopulla vahvistettiin, että Suomi osallistuu Suojelun Erikoisosastolla (SEO) Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) reserviin vuodeksi Joulukuussa 2010 perustettiin SEO NRF -ryhmä, joka ryhtyi valmistelemaan asiaa. Ryhmään kuului edustajia Maavoimien Esikunnan suunnittelu-, materiaali- ja henkilöstöosastoista, Pioneerirykmentistä, Porin Prikaatista, Sotilaslääketieteenkeskuksesta ja Kansainvälisten kuljetusten koordinointikeskuksesta. Lisäksi mukana oli Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen edustaja CBRN-kenttälaboratorion asiantuntijana. Tehtävänä oli arvioida Suojelun erikoisosaston kokoonpanoon, materiaalitilanteeseen, suorituskykyyn ja henkilöstöön liittyvät keskeiset edellytykset, jotta Nato-valmius saavutetaan. Samalla käynnistettiin valmistelutyö Suojelun erikoisosaston osallistumiseksi NRF-harjoituksiin. Kansallinen harjoitustoiminta eteni vuonna 2011 totuttuun tapaan. Kenttälaboratorioryhmän valmistava harjoitus pidettiin keväällä Tutkimuslaitoksella, Suojelun erikoisosaston pääharjoitus elokuussa Pioneerirykmentissä ja SIBCRA-näytteenoton jatkokurssi syksyllä Tutkimuslaitoksella. Harjoitukset kohdentuivat ensisijaisesti kansallisiin koulutustavoitteisiin. Niillä tavoiteltiin suorituskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä sekä henkilöstön lisäämistä kriisinhallintatehtäviin. CBRN-kenttälaboratorio Peaceful Dragon 11 -harjoituksessa Tshekin tasavallassa huhtikuun lopulla Kuva: Hanna Haukipää Suojelun erikoisosasto CBRN-kenttälaboratorioineen osallistui huhtikuussa 2011 Tshekin tasavallassa järjestettyyn NRF:n suojelun taisteluosaston harjoitukseen. Tämä Peaceful Dragon 11 -harjoitus keskittyi taisteluosaston osien yhteistoimintaan ja integraatioon sekä oli myös koko osaston sertifiointiharjoitus. Kokemus antoi arvokasta tietoa kenttälaboratorion keskittämisestä merikuljetuksena sekä sen erinomaisesta suoritusja yhteistoimintakyvystä monikansallisessa operaatiossa. Syksyn 2011 NRF-valmisteluissa täydennettiin harjoituksissa käytettyä materiaalia. Samalla luotiin erikoismateriaalin valmiusvarastoa mahdollisimman kustannustehokkaasti, päivitettiin ohjeita sekä laadittiin operaation aikaiset Reach Back -asiantuntijatukijärjestelyt. Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitokseen perustettavaan CBRNE Reach Back -keskuksen yhtenä tehtävänä on toimia Suojelun erikoisosaston tukeutumislaboratoriona ja yhtymäkohtana. Se koordinoi toimintaa kotimaassa. Filosofian tohtori Paula Maatela työskentelee Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen suojelutekniikan tutkimusalalla erikoistutkijana. LYHENTEET JA TERMIT: NRF = Nato Response Force SIBCRA = Sampling and Identification of Biological, Chemical and Radiological Agents Teksti: MARKUS M. HACKSPIK Uusia tuulia koekentällä Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen (PVTT) koekentällä on tehty merkittäviä uudistuksia viimeisen parin vuoden aikana. Koekentän alue on alun perin pääasiassa Outokumpu Oy:n aikaisen toiminnan aikaista jätemaata, jossa on 1970-luvulta alkaen tehty PVTT:n (ja aikaisemmin Puolustusvoimien Tutkimuskeskuksen) tilaa vaativaa tutkimustoimintaa. Koekentän infrastruktuuria on kehitetty useissa eri projekteissa kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Aikaisemmin 20 SENSORI 1 / 2012 aihetta on käsitelty laajemmin Sensori-lehden numerossa 2/2010. PVTT:n koekentällä on keskeinen rooli koko PVTT:n tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta, koska koekenttä mahdollistaa puolustusvoimien tarvitsemien teknistieteellisten vaarallisten tutkimusten suorittamisen luotettavasti mahdollisimman turvallisissa olosuhteissa. Kuluvan vuoden alussa koekentälle valmistui ainutlaatuinen käyttäjien ehdoilla suunniteltu räjäytyspaikka, jossa nopeiden ilmiöiden mittaaminen on helppoa järjestää. Massiivisen räjäytyspaikan pohja on kooltaan 10 x 20 m ja tätä aluetta ympäröi kuusi metriä korkeat teräksellä päällystetyt teräsbetoniseinät sekä maavallit. Räjäytyspaikalle kuljetaan teräsbetonilla aidatun vinon luiskan kautta, minkä ansiosta heitteet eivät pääse vapaasti alueelta ulos. Lisäksi räjäytettävä kohde voidaan tarvittaessa suojata erilaisilla järjestelyillä esimerkiksi räjäytysmattojen ja sirpalesuojaseinien avulla. Paikalle saadaan myös helposti laitettua erilaisia kameroita ja mittausantureita. Tämän uuden räjäytys-