VARUSTAMO-HANKE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Transkriptio

1 1 VARUSTAMO-HANKE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VERTAISOHJAAJAKOULUTUKSEN (VOV2) PALAUTE Koulutusryhmä 2: Ulla-Maija Koivula 1. Johdanto Toiseen vertaisohjaajakoulutukseen haki 14 nuorta, jotka kaikki valittiin. Yksi lukiolainen ja yksi ammattistartin opiskelija keskeytti tai ei ottanut paikkaa vastaan. Koulutuksen osallistui kaikkiaan 12 nuorta, joista kaksi poikaa. Koulutus järjestettiin välisenä aikana Tampereen ammattikorkeakoululla. Koulutus toteutettiin lähi- ja etäopintoina, lähi-ilta oli torstaisin klo Koulutuksen kesto oli kaikkiaan 9 viikkoa. Osallistujat koostuivat lukiolaisista, yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoista, ammattioppilaitoksen opiskelijasta sekä välivuotta pitävästä lukion päättäneestä opiskelijasta. Osallistujista neljä oli alle 19-vuotiasta, kaksi vuotiasta ja kuusi yli 21- vuotiasta. Koulutuksesta annettiin palautetta Moodlessa sekä viikottain että joka koulutuskerran jälkeen Moodlen chatissa pikakommentein. Sähköinen palautekysely täytettiin viimeisenä koulutusiltana. Palautekyselyyn vastasivat kaikki kurssin osallistujat. Kysely oli nimetön. Kysely oli samanrakenteinen kuin ensimmäisen vertaisohjaajakoulutuksen lopussa tehty, mutta joitain arvioitavia sisältöalueita oli päivitetty niin, että ne vastaisivat kurssin toteutusta. Kouluttajapalautetta kysyttiin sekä yleisesti että kustakin kouluttajasta erikseen.

2 2 2. Koulutuspalautteen vastaukset 2.1. Vertaisohjaajakoulutuksen sisältöalueet Käytännön harjoittelu Visuaalinen ilme netissä Verkkoyhteisöjen perustaminen Nuorten palvelut ja tietolähteet netissä Eettiset kysymykset ohjauksessa ja netissä Sosiaalinen media ohjauksen välineenä Sosiaalinen media ja sen välineet Vertaisohjauksen käytännöt Mediaani Keskiarvo Vertaisohjauksen määrittely ja sisältö Nuorten maailma ja syrjäytymisen ehkäisy Kohderyhmä ja tavoite 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 KUVIO 1. Vertaisohjaajakoulutuksen sisältöalueet Kysymyksessä pyydettiin arvioimaan vertaisohjaajakoulutuksen sisältöalueiden tärkeyttä asteikolla 1-5, jossa 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä. Vastausten mukaan erittäin tärkeiksi sisältöalueiksi nousivat Varustamon kohderyhmään ja tavoitteeseen sekä nuoriin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät teemat (mediaani 5). Muut teema-alueet arvioitiin myös tärkeiksi (mediaani 4 tai 4.5). Teknisemmät sisältöalueet: verkkoyhteisöjen perustaminen sekä visuaalisen ilmeen luominen oli koettu myös tärkeiksi, mutta arvioinneissa oli enemmän hajontaa. Avoimissa kommenteissa oli myös tähän liittyvä huomio enemmän nuorista ja vertaisohjauksesta, vähemmän nippelitietoa facebookin tai photoshopin asetuksista. Samoin toinen vastaaja toivoi, että käytännön harjoittelua olisi saanut enemmän painottaa ja että sosiaalisen median välineissä oli pitänyt keskittyä enemmän eikä sillain vähän kaikkea. Toisaalta taas yksi toinen vastaaja nosti esiin erityisesti somevälineet ja niiden käytön. Yleisesti teema-alueisiin oltiin tyytyväisiä ja niitä pidettiin tärkeinä. Opittavaa asiaa on paljon, totesi yksi vastaaja ja aikaa tarvittaisiin enemmän. Vertaisohjaajien työhön sekä nuorten palveluihin ja yhteisöihin tutustumista esitettiin lisättäväksi.

3 Vertaisohjaajakoulutuksen opetusmuodot ja -materiaalit KUVIO 2. Vertaisohjaajakoulutuksen opetusmuodot ja -materiaalit Kysymyksessä pyydettiin arvioimaan koulutuksen opetusmuotoja ja -materiaaleja asteikolla 1-5 (1=heikko, 5=erittäin hyvä) Lähiopetuksen luennot ja ohjausharjoitukset (chatti-harjoittelua toivottiin enemmänkin) sekä aiempien vertaisohjaajien kokemukset oli arvioitu keskimäärin arvosanalla 4 tai enemmän. Myös taustamateriaali verkossa sekä etätehtävät saivat kiitosta (mediaani 4). Sitä vastoin käytännön harjoittelu sai kriittisimmät arviot. Avoimissa vastauksissa sitä toivottiinkin enemmän ja harjoittelun selkeämpää kytkeytymistä Varustamon toimintaan toivottiin. Vertaisohjaajiin toivottiin vielä enemmän kontakteja, mikä vaikuttaisi tä epätietoisuuden selkenemiseen siitä, mitä projektissa tehdään. Seuraavassa avoimia kommentteja tähän liittyen: Heti kurssin alussa olisi ollut kiva saada konkreettista tietoa siitä, mitä projektissa oikeasti tehdään. Itselläni meni aika kauan (enkä vieläkään ole 100% varma) että ymmärsin, mikä konkreettinen työnkuvani tulee olemaan. Aiempien vertaisohjaajien kokemukset oli tosi hyvä juttu. Vähän enemmän olisin kaivannut tietoa siitä, kuinka harjoitukset (esim. blogin tekeminen) liittyvät tulevaan työhön - siis ovatko ne harjoituksia vai työtä varten aloitettavia juttuja. Olisin kaivannut tähän käytännön harjoitteluun (blogien ja facebook-ryhmien perustaminen) jotakin kytköstä itse Varustamo-hankkeeseen. Kurssin alussa kokosimme ryhmät mielenkiintojemme mukaan, joiden pohjalta toteuttaisimme nämä harjoitustyöt. Tämä blogin ja facebook-ryhmän perustaminen oman

4 4 mielenkiinnon kohteen mukaan oli opettavaista, koska oppi käyttämään wordpressiä ja facebookkia ja niiden asetuksia, mutta näistä perustetuista ryhmistä ja blogeista suurin osa jää vain ns. leijumaan ilmaan eli tulevaisuudessa niitä ei välttämättä enää päivitetä tai ylläpidetä. Olisin siis kaivannut harjoitustyöksi jonkin konkreettisemman jutun Varustamo hankkeen kehittämisestä tai muusta sellaisesta. Enemmän olisi ehkä kaivannut sitä paikan päällä tehtävää käytännön työtä, nyt jäi paljon omien voimavarojen varaan. Muu -vaihtoehdon valinnut selitti heikkoa arviotaan näin: Kokonaiskuva koulutuksesta jäi matkan varrella melko heikoksi: periaatteessa tiesimme mitä luennolla tullaan käsittelemään, mutta käytännössä olimme ihan pihalla siitä "mitähän tänään tapahtuu" tai että mihin tämä kaikki tähtää. Aluksi vertaisohjauspuoli oli vahvasti esillä, mutta yhtäkkiä tuntui että se unohdettiin kokonaan ja leikittiin vain photoshopilla ja twitterillä... Muutoin materiaaleja, etätehtäviä sekä Moodlen käyttöä pidettiin toimivana. Koulutuspalautteen kerääminen viikottain Moodlessa oli yksi vastaaja kokenut turhauttavana ja liian yleispiirteisenä ja toivoi siihen tarkempia kysymyksiä suhteessa kunkin viikon sisältöön. Tämä on konkreettinen ja hyvä kehittämisehdotus Koulutuksen käytännön järjestelyt ja tiedottaminen Yleiset koulutusjärjestelyt olivat osallistujien mielestä toimivat (tilat, ajankohta ja Moodlen käyttö). Yksi vastaaja toivoi ajankohdaksi viikonloppua. Muutoin illan pituus oli monen mielestä sopiva. Moodleen oltiin tyytyväisiä ja samoin siihen, että tekniset asiat toimivat. Koulutuksen pituutta olisi pari vastaajaa toivonut pidennettäväksi. Toinen koulutustoteutus oli kolme viikkoa pitempi kuin ensimmäinen koulutus, jonka kesto oli kuusi viikkoa. Mutta muutama olisi kaivannut eri sosiaalisen median välineiden oppimiseen vielä enemmän aikaa. KUVIO 3. Koulutuksen käytännön järjestelyt ja tiedotus

5 Kouluttajien arviointi Kouluttajien sekä sisältö- että pedagoginen osaaminen oli arvioitu hyväksi. Pienin arvo oli 3 ja suurin 5. KUVIO 4. Kouluttajien osaaminen (yleisarvosana)(asteikko 1-5, jossa 1=heikko, 5=erittäin hyvä) Yksityiskohtaiset kouluttaja-arviot olivat seuraavat: KUVIO 5. Kouluttajien arviointi (asteikko 1-5, jossa 1=heikko, 5=erittäin hyvä) Kouluttajien arviointi oli keskimäärin hyvää ja arviointi nousi usealla neljään tai yli (mediaani/keskiarvo). Yksityiskohtaisemmassa laadullisessa ruusut ja risut -arvioinnissa kouluttajien asiantuntemusta kiitettiin, moitetta löytyi joittenkin kohdalla pedagogisissa taidoissa tai ajanhallinnassa.

6 Oman osaamisen kehittyminen Avoimella kysymyksellä pyydettiin arvioimaan, miten oma osaaminen kehittyi kurssin aikana. Useimmin mainittiin seuraavat: Tietoisuus some-palveluista, niiden käytöstä ja perustamisesta Nuorten tilanteesta nivelvaiheissa ja syrjäytymisestä sekä tarjolla olevista palveluista Vertaisohjauksesta ja sen mahdollisuuksista somessa Joitain poimintoja avoimista vastauksista: Kehityin enemmän kuin olisin etukäteen ajatellut, sillä käytän paljon sosiaalista mediaa. Kehityin yleisesti some-taidoissani.. Oli hyvä, että kävimme näitä some-kanavia läpi todella tarkasti, koska jos niistä olisi käynyt vain pintapuolen läpi, en olisi välttämättä sisäistänyt asiaa niin hyvin. Opin myös paljon visuaalisesta ilmeestä ja siitä, kuinka sosiaalisessa mediassa on turvallista liikkua ja mitä asioita tulee ottaa huomioon. Sain tietää, mitä on syrjäytyminen ja opin, mitä on vertaisohjaaminen. Ryhmän tasoero some-välineissä näkyi vastauksissa: osa oppi paljon uutta, osa taas olisi toivonut enemmän sitä, miten somea käytetään ohjauksessa, ei niinkään somen opettelua koska nämä taidot oli jo hallussa. Koulutukseen hakiessani en arvannut, että kävisimme näin koulumaisesti läpi erilaisia työkaluja. Se, että olen nyt perustanut kömpelön wordpress-blogin, ei mielestäni tee itsestäni hyvää blogiasiantuntijaa. Ehkä kaikkien ei olisi ollut pakko käydä kaikkia välineitä läpi, vaan luennoilla olisi enemmän pysähdytty miettimään sitä, miten tätä välinettä voisi käyttää a) vertaisohjauksessa b) nuorten tavoittamisessa tehokkaasti... En nyt itse katso osaavani mitään välinettä sen paremmin, kuin mitä osasin niitä käyttää ennen tänne tuloa.

7 (Kuva VOV2 ryhmätyön tuloksesta teemasta vertaisohjauksen eettiset periaatteet) 7

8 Koulutuksen kehittäminen Osallistujat antoivat rakentavia kehittämisehdotuksia koulutukseen. Koulutuksen alussa Varustamoprojekti sekä työskentely siellä tulisi selvittää tarkemmin, jotta jo koulutuksen aikana osallistujat voivat paneutua tarkemmin esimerkiksi valitsemaansa palveluun. Yksi vastaaja ilmaisi asian näin: Kurssin tavoitteet selkeämmin esille: tuleeko meistä kurssin jälkeen nuorten parissa työskenteleviä vertaisohjaajia, vai sidosryhmille fabo-ryhmiä perustavia näppäimistön näpyttäjiä? Tämä tuntuu olevan vielä vähän hukassa. Ehdotettiin myös, että osallistujien some-taidot kartoitettaisiin koulutuksen alussa. Tämä on hyvä ja toteuttamiskelpoinen ehdotus. Myös osallistujien muuta koulutustaustaa voisi kartoittaa tarkemmin ja hyödyntää Varustamon työssä. Usea toivoi enemmän käytännön harjoittelua tai simulaatioharjoittelua (chattiohjaus). Esimerkiksi: Jos mahdollista niin enemmän käytäntöä ja vaikka pienryhmätyöskentelyä kurssin loppupuolella, niin tutustuisi muihin ja heidän osaamisalueisiinsa paremmin. Luulen, että jotkut kurssilaiset hieman pitkästyivät koska osasivat jo niin paljon, mutta itselleni taso oli sopiva. Muutamassa vastauksessa toivottiin lisää aikaa ja/tai rauhallisempaa tahtia. Joidenkin asioiden, esim. some-kanavien, läpikäyntiin enemmän aikaa. ; Käytännön harjoittelua voisi olla enemmän ja somevälineiden opetteleminen hieman hitaammalla tahdilla. Vertaisohjaajien roolia kurssilla toivottiin lisättävän ja heidän olevan aktiivisesti mukana. Lisäksi tehtiin konkreettinen ehdotus Google-tilin dokumentteihin lukuoikeuksiin liittyen.

9 9 3. Johtopäätökset Toisessa vertaisohjaajakoulutuksen toteutuksessa korostui some-välineitten käyttöön ja perustamiseen liittyvä osaaminen enemmän kuin ensimmäisessä koulutuksessa. Käytännön harjoittelu muodostui verkkoyhteisöjen perustamisesta, ei verkkovertaisohjauksesta tai nuorten palveluissa toimimisesta. Tässä oli sekä hyvät että huonot puolensa. Osa osallistujista oli tyytyväinen osaamisensa lisääntymiseen, mutta osa jäi kaipaamaan enemmän käytännön kokemusta ja harjoittelua verkkovertaisohjauksesta. Jo Varustamossa toimivien vertaisohjaajien roolia on syytä kasvattaa seuraavassa koulutuksessa ja painottaa käytännön harjoittelua vertaisohjaajien kanssa rinnakkain. Hyvä ehdotus on some-taitojen ja muun osaamisen kartoittaminen ennen koulutusta, jolloin koulutuksen sisältöjä voisi tarvittaessa vähän eriyttää. Yleiset koul utusjärjestelyt toimivat hyvin ja kokonaisuutena koulutus sai hyvän arvion.