VARUSTAMO-HANKE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Transkriptio

1 1 VARUSTAMO-HANKE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvä lisä - Sosiaalinen media nuorten ohjauspalveluissa Kyselyn tulokset Pirkanmaalta Ulla-Maija Koivula Varustamo -hanke Tampereen ammattikorkeakoulu

2 1 Sisällys Johdanto Kyselyyn vastanneet Sosiaalinen media ohjaustyön välineenä Sosiaalisen median käytön laajuus ja käyttötavat Näkemyksiä sosiaalisesta mediasta ohjaustyön välineenä Kannanotot väitteisiin Avoimet vastaukset sosiaalisen median hyödyllisyydestä ohjauksessa Kriittisiä näkemyksiä ja haasteita Sosiaalinen media vertaisohjauksessa Sosiaalisen median hyödyntämisen lisääminen ja sosiaalisen median osaaminen Sosiaalisen median käytön kehittäminen Vastaajien sosiaalisen median taidot ja kiinnostus koulutukseen Yhteenveto ja johtopäätökset... 11

3 2 Johdanto Varustamo-hankkeessa toteutettiin e-kysely, jossa kartoitettiin nuorten kanssa toimivien ammattilaisten käsityksiä, kokemuksia ja valmiuksia sosiaalisesta mediasta ohjaustyön ja vertaisohjauksen välineenä. Kaikkiaan kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse noin 150:lle pirkanmaalaiselle opinto-ohjaajalle, ammatti- ja lukiostartin opettajalle, nuorten palveluissa tai nuorten työllisyyspalveluissa tai projekteissa työskenteleville. Sähköpostiosoitteet poimittiin Varustamo-hankkeen yhteistyö- ja tiedotusnimilistoista. Vastaanottaja saattoi myös lähettää kyselylinkkiä eteenpäin organisaatiossaan. Kyselyn laati Ulla-Maija Koivula yhteistyössä projektipäällikkö Helena Tirrosen ja ohjaaja Sini Huhmarkankaan kanssa. Sini Huhmarkangas huolehti kyselylinkin lähettämisestä. Tähän raporttiin on koottu tiivistetysti kyselyn tulokset. Tarkempi tutkimuksellinen raportti kyselystä ilmestyy syyskuussa Kyselyyn vastanneet Kyselyyn vastasi kaikkiaan 29 henkilöä, joista 22 naista ja 7 miestä. Vastausprosentti jäi siten alhaiseksi (n. 20 %), joten vastauksista ei voi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä. Vastausten pohjalta voi kuitenkiin muodostaa yieiskuvan sosiaalisen median käytöstä tällä hetkellä. Vastaajien ikä vaihteli alle 25-vuotiaasta yli 55-vuotiaaseen (Kuvio 1). Suurin osa vastaajista (yhteensä 15) kuului ikäryhmään vuotta. KUVIO 1. Vastaajien ikäjakauma (N=29) Ammattiasemaltaan vastaajista lähes puolet, 12 henkilöä, oli opinto-ohjaajia. Ohjaajia/valmentajia vastaajista oli kuusi, nuoriso- tai erityisnuorisotyöntekijöitä viisi ja opettajia/erityisopettajia neljä. Muut ammattinimekkeet olivat projektivastaava tai vapaa-ajan toiminnan harjoittelija.

4 3 Eniten vastaajia oli ammattioppilaitoksista (8), nuorisotoimesta (7) ja lukioista (6). Muut vastaajat työskentelivät ammattistarttiluokalla, yläasteella, nuorten projekteissa, nuorten työpajalla, yhdistyksessä tai vapaa-aikatoimessa. Valtaosa, 16 vastaajaa, oli tamperelaisia, muut eri ympäristökunnista. 2 Sosiaalinen media ohjaustyön välineenä 2.1 Sosiaalisen median käytön laajuus ja käyttötavat Vastaajilta kysyttiin, miten paljon he käyttävät sosiaalisen median välineitä nuorten ohjaustyössä. Vaihtoehdot olivat 1=ei lainkaan, 2=erittäin harvoin, 3=jonkin verran, 4=melko usein ja 5=erittäin usein. Seuraavassa kuviossa (Kuvio 2) on esitetty keskiarvot ja mediaanit vastauksista. Kuvio 2. Sosiaalisen median välineiden käyttö nuorten ohjaustyössä Ylivoimaisesti eniten ohjaustyön välineenä käytetään sähköpostia. Yli 70% vastaajista käyttää sähköpostia melko tai erittäin usein. Kukaan ei vastaajista ei valinnut vaihtoehtoa ei lainkaan. Varsinaisista sosiaalisen median välineistä Facebook (FB) on ehdottomasti suosituin väline: 38% vastaajista käyttää tätä melko tai erittäin usein ja vain 14% ei käytä facebookia lainkaan. Facebookia käytetään tiedottamiseen, ajanvarauksiin, kyselyihin ja jonkin verran myös ohjaukseen. Facebookin suljetut ryhmän olivat käytössä usealla tätä välinettä käyttävällä. Facebookia käytetään myös nuorten tavoittamiseen ja muutama totesi sen korvaavan jo sähköpostin. Seuraavassa muutamia tarkempia kuvauksia, jotka valottavat tilannetta Facebookin käyttökokemuksista. Facebookin käytön alettuani, nuorten kanssa pääsee nopeammin yhteyksiin ja voi sitä kautta tiedottaa tapahtumista jne.

5 4 Olen perustanut Facebook-ryhmiä omille opiskelijoilleni. Facebookin kautta olen voinut jakaa ajankohtaisia tiedotteita ja kysellä nopeaa vastausta tarvitsevia kysymyksiä. Pelkästään Facebookiin en kuitenkaan luota, sillä jotkut opiskelijoistani eivät halua sinne tulla. Facebook on nimenomaan lisä ohjaukseen, käytän sitä pääsääntöisesti tehostamaan tiedottamista. Minulla on omat opon Facebook-sivut, joilla tiedotan ja tiedustelen asioita, sekä linkitän sinne paljon tietoa ja nettikyselyitä. YouTube on yllättävänkin suosittu vastausten perusteella: 52% käyttää sitä ohjaustyön apuvälineenä jonkin verran tai melko usein, mutta 28% ei käytä tätä välinettä lainkaan ohjaustyössään. Yksi vastaaja kuvasi käyttävänsä YouTubea innostamiseen ja tiedottamiseen. Blogeja käytti yllättävän harva, vain noin neljäsosa vastaajista ja hekin harvoin tai vain jonkin verran. Yksi vastaaja kommentoi käyttävänsä bloggausta nuorten kirjoituksiin, mutta samalla totesi, että bloggaus vaatisi enemmän ohjausta ja yhteisesti tekemistä. Chatin käyttö oli myös suhteellisen harvinaista tässä vastaajajoukossa: lähes 70% ei käytä sitä lainkaan. Kaikkein vähiten ohjaustyössä käytettäviä sosiaalisen median välineitä olivat twitter, skype sekä kysymysvastaus -palstat. Näissä kaikissa vastausvaihtoehdon ei lainkaan oli valinnut vähintään 90% vastaajista. Keskustelufoorumeja käytti vastaajista runsas kolmasosa harvoin tai jonkin verran. Muita käytössä olevia välineitä oli Moodle ja Wilma sekä tekstiviestit. Kaikkiaan sosiaalisen median välineitten käyttö on kyselyn perusteella melkoisen vähäistä, lukuunottamatta sähköpostia, Facebookia ja YouTubea, joita käytetään eniten. Vastausten perusteella näytti myös, että sosiaalisen median käyttö kumuloituu, ne jotka käyttävät usein tai erittäin usein facebookia, näyttivät käyttävän myös jonkin verran tai usein jotain muuta, esimerkiksi chattia tai bloggausta. Facebook näyttäytyy välineenä, jota käytetään sekä nuorten tavoittamiseen, tiedottamiseen että ohjaukseen erityisesti yksityisviestien ja suljettujen ryhmien avulla.

6 5 2.2 Näkemyksiä sosiaalisesta mediasta ohjaustyön välineenä Kannanotot väitteisiin Mielipiteitä sosiaalisen median käytöstä ohjaustyössä kysyttiin seuraavalla kysymyksellä: Miten seuraavat luonnehdinnat mielestäsi kuvaavat sosiaalisen median käyttöä ohjaustyössä nuorten kanssa? Annetut väittämät olivat tarkoituksellisesti positiivisia, joihin vastaaja otti kantaa olemalla joko samaa tai eri mieltä. Taulukko 1. Sosiaalisen median käyttö ohjaustyössä nuorten kanssa (N=29) Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Melko eri mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Hyödyllistä Helppo käyttää Matala kynnys puhua Nuoret helppo tavoittaa Luottamuksellisuus Säästää aikaa Lisä kasvokkaiselle ohjaukselle Anonyymisyys mahdollista Merkitys tärkeä nuorille Yhteensä Kaikki vastaajat, jotka osasivat ottaa kantaa asiaan, pitivät sosiaalista mediaa höydyllisenä. Helppokäyttöisyydestä ja siitä, että nuoret on helppo tavoittaa sosiaalisen median kautta oltiin myös täysin tai melko samaa mieltä. Luottamuksellisuuden suhteen oltiin varauksellisempia, lähes puolet oli asiasta eri mieltä. Samanlainen kriittisyys koski myös sosiaalisen median anonyymisyyttä, joskin tässä kolmasosa vastaajista ei osannut ottaa kantaa lainkaan. Yhtä lukuunottamatta vastaajat olivat joko täysin tai melko yhtä mieltä sen väitteen kanssa, että sosiaalinen media on hyvä lisä kasvokkaiselle ohjaukselle. Onko sosiaalinen media tärkeä nuorille, oli lähes puolen vastaajan mielestä asia, johon he eivät kuitenkaan osanneet tai halunneet ottaa kantaa.

7 Avoimet vastaukset sosiaalisen median hyödyllisyydestä ohjauksessa Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä sitä, miten he näkevät sosiaalisen median merkityksen ja hyödyllisyyden ohjauksessa. Vastauksissa nostettiin esiin seuraavia pääteemat: Sosiaalisen median merkitys kasvaa, helppo ja halpa käyttää Nuoret helppo tavoittaa ja osan nuorista löytää vain sosiaalisen median kautta: Katoavia nuoria saa kiinni. Aktiivinen tiedotuskanava: nopea saavutettavuus ja levikki Matalampi kynnys nuoren kysyä ja helppo ja nopea ohjaajan vastata Henkilökohtaisen ohjauksen hyvä lisä Mahdollisuudet nuorten osallisuuden lisäämiseen Vastauksissa korostui sosiaalisen median kasvava rooli ja merkitys ohjaustyössä. Erityisesti sitä pidettiin hyvänä tapana tavoittaa nuori, myös sellainen nuori, jota muuten on vaikea tavoittaa. Facebook on todellakin osittain jo korvannut sähköpostin. Opiskelijat on helppo saada kiinni (jos nettiyhteys kotona toimii). Opiskelijat ovat tottuneet someen,se on heille arkipäiväistä. Sähköposti alkaa olla vanha juttu, sitä ei välttämättä käytetä siinä määrin kuin aikuiset ovat tottuneet. Sos.mediassa joku on aina yhteydessä ja viestit välittyvät nopeasti, jos sanomaa on saatava eteenpäin Olen sosiaalisen median kautta tavoittanut nuoria, jotka ovat olleet ns. kadoksissa eli ei ole tavoitettu puhelimitse tai kirjeitse. Vastaajien mukaan osalle nuorista on sosiaalisen median kautta helpompi kysyä tai puhua asioista. Tavoitettavuus lisääntyy ja asiakas saa esiintyä kasvottomana, jolloin ehkä uskaltaa kysellä sellaista, mitä ei face to face tekisi. Ehkä syynä on nauretuksi tuleminen..? Kokonaisuutena vastauksista näkyy, että sosiaalinen media on ohjaustyössä uusi ja hyödyllinen apuväline, joka tarjoaa nopean, matalan kynnyksen tiedotuskanavan ja täydentää ns. kasvokkaista ohjausta.

8 Kriittisiä näkemyksiä ja haasteita Kriittiset näkemykset tulivat esiin avoimissa vastauksissa kysymykseen: Millaisia ongelmia tai kriittisiä näkemyksiä sosiaalisen median käyttöön ohjauksen välineenä mielestäsi liittyy? Kriittiset näkemykset liittyivät seuraaviin teemoihin: Yksityisyyden suoja sosiaalisessa mediassa, luottamuksellisuuden turvaaminen sekä identiteetin varmistaminen Kasvokkaisen kohtaamisen puute: läsnäolevaa aikuista tarvitaan Ei sovellu kaikille nuorille eikä voida velvoittaa osallistumaan Tiedon hallittavuus ja ohjauksen kohdentaminen: tiedon paljoudessa voi kadota metsä puilta Ajankäyttöön liittyvät ongelmat: opetteluun menee aikaa, kun välineitä on paljon Monessa kommentissa tuli esille näkemys, että sosiaalinen media on hyvä lisä kasvokkaiselle ohjaukselle ja se että, kuten aiemminkin on tullut esille, sosiaalinen media on hyvä tiedotuskanava. Mutta tämäkään väline kuten ei mikään väline sovellu kaikille nuorille: osalta nuorista puuttuvat tietotekniset taidot tai mahdollisuus päästä internetiin, ja osa ei halua sitä käyttää. Tietoturvariskit myös arveluttivat osaa vastaajista. Muutama poiminta kommenteista, joissa on laajemmin perusteltu em. teemoja: Olemme siirtäneet paljon. tiedotusasioita facebook profiiliimme, mutta aina pitää itselle myös muistutella että kaikki nuoret eivät ole facebookissa, eivät erityisesti ne jotka ovat todella merkittävästi syrjäytyneet ja eristäytyneet yhteiskunnasta. Alussa voi sosiaalinen media olla apuna tavoittamisessa ja luottamuksen kartuttamisessa, mutta ajattelen, että face to face -kontakti on parempi asioiden hoitamisessa. Nuori voi tarvita läsnäolon myös ihan fyysisesti ja asioista voi olla helpompi kysyä ja ymmärtää kasvokkain vuoropuhelussa kuin koneen välityksellä. Toiset nuoret ovat ehkä liian avoimia ja varomattomia kertoessaan asioita sosiaalisen median välityksellä ajattelematta seurauksia. Tekstiä on helppo kirjoittaa, mutta tunnetilaa (sitä mitä pinnan alla on) ei netin välityksellä välttämättä pysty arvioimaan siten kuin kasvokkain. Ehkä sitten, kun kaikilla on mahdollisuus keskustella skypen kautta. Tässä tulee myös se ongelma, että kaikilla ei ole tietoteknsisiä taitoja, tai he eivät halua käyttää sosiaalista mediaa tai heillä ei ole mahdollisuutta sen käyttöön. Itseä häiritsee ajatus, että osaan somen palveluista vietyjen asioiden "omistajuus" siirtyy ylläpitäjälle tavalla tai toisella. Samoin ajatus, että ei anonyyminä käyty keskustelu jää tavallaan bittitaivaan muistiin.

9 8 Vastausten perusteella sosiaalinen media on hyvä lisä kasvokkaiselle ohjaukselle. Sosiaaliseen mediaan liittyy riskejä (tietoturva, yksityisyyden suoja, liiallinen avoimuus), joista on oltava tietoinen. Vastauksissa näkyi asenne, että sosiaalinen media on hyvä renki, kun sitä käytetään harkitusti. 3 Sosiaalinen media vertaisohjauksessa Kyselyssä haluttiin myös tietää, miten sosiaalista mediaa käytetään vertaisohjauksen apuvälineenä. Kysymykseen Hyödynnetäänkö organisaatiossasi nuorelta nuorelle tapahtuvaa vertaisohjausta? Esimerkiksi tutortoimintaa tai vertaisryhmätoimintaa? vastasi 18 (18/29) henkilöä myöntävästi. Sosiaalisen median välineistä olivat eniten käytössä Facebook, sähköposti sekä Moodle tai vastaava (Taulukko 2) Taulukko 2. Vertaisohjaukseen käytettävät sosiaalisen median välineet N Facebook 10 YouTube 1 Blogi 1 Chat 2 Keskustelufoorumi 2 Sähköposti 7 Moodle tai vastaava 5 Vastaajien näkemyksiä sosiaalisesta mediasta vertaisohjauksen välineenä kysyttiin avoimella kysymyksellä: Millaisia ovat näkemyksesi sosiaalisesta mediasta vertaisohjauksen välineenä? Yleisesti vastaukset olivat myönteisiä: Suuri potentiaali, Kannatettava ajatus, pitää ottaa käyttöön. Samoin kuin varsinaisessa ohjauksessa, sosiaalinen media nähtiin mahdollisuutena esimerkiksi tutortoiminnan tukena tai oppilaskunnan tiedonvälitys- ja keskustelukanavana. Todettiin, että Facebookia, missä suuri osa nuorista on, kannattaa hyödyntää. Yhdessä vastauksessa arvioitiin, että sosiaalinen media voi olla toimiva väline vertaisohjauksessa kunhan opiskelijat saa motivoitumaan. Joku totesi asian olevan vielä tutkimaton luonnonvara. Todettiin myös, että sosiaalinen media on nuorille työväline pitää yhteyttä ja tiedottaa asioista ja että yhteyttä voidaan pitää myös nuorisoryhmiin muualla päin maailmaa. Yhteisöllisyyden teema nousi siten esiin näissä vastauksissa. Mutta jälleen tuotiin esiin myös se, että sosiaalinen media toimii osalle nuorista, muttei kaikille ja että sosiaalinen media on hyvä lisä, muttei korvaa kasvokkaista vertaistukea tai -ohjausta. Vastauksissa tuotiin esiin myös koulutuksen tärkeys: Hyvä idea, kun toiminnan tavoite on selkeä ja vertaisohjaajilla koulutus.

10 9 4 Sosiaalisen median hyödyntämisen lisääminen ja sosiaalisen median osaaminen 4.1 Sosiaalisen median käytön kehittäminen Miten sitten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää enemmän ohjauksessa ja vertaisohjauksessa? Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä ehdotuksia asiaan. Osa ei vastannut kysymykseen tai ei osannut ottaa kantaa, ja osa totesi lyhyesti, että hyödyntämistä pitäisi lisätä. Facebook mainittiin keskeisenä välineenä. Ohjauksen osalta tärkeänä mainittiin se, että oppilaitosten pitäisi ottaa virallinen kanta asiaan ja kouluttaa sekä ohjata henkilökunta sosiaalisen median käyttöön. Vastauksissa nostettiin esiin myös se, että sosiaalisen median lisääntyvä käyttö vaatii myös aikuisten ennakkoluulojen hälventymistä. Mahdollisuutena nähtiin, että sosiaalisen median kautta nuoret voidaan tavoittaa silloin kun heille sopii ja toisaalta sen kautta voidaan tavoittaa nuoria, joita ei muuten tavoitettaisi (esim. etsivässä työssä). Esitettiin myös, että opiskelijoille, joiden henkilökohtaisen ohjauksen tarpeet eivät ole suuret, ohjausta voisi siirtää enemmän nettiin (blogit, Facebook). Vastaajat nostivat esiin sen, että on kehitettävä osaamista ja ymmärrystä sosiaalisen median eduille ja haitoille. Paljon. Kunpa tietäisi, miten, kirjoitti yksi vastaaja vastaukseen kysymykseen. Toinen vastasi, että jos olisi aikaa istua enemmän koneella, tekisi ohjaustyötä enemmän myös verkossa. Kolmas mietti, voisiko sosiaalista mediaa käyttää koulupäivän aikaan. Tämähän on hyvinkin mahdollista siten, että esim. yhdessä tutkitaan eri ammateista kertovia blogeja tai nuoret itse kirjoittavat harjoittelukokemuksiaan blogiin ja kommentoivat niitä keskuudessaan. Vertaisohjauksen osalta kehittämisideoita annettiin vähemmän. Ideoina tuotiin esiin mm. chatissa ja blogeissa tapahtuva samassa tilanteessa olevien keskustelut. Tuutoropiskelijoitten ja -ryhmien kesken sekä alumnitoiminnassa sosiaalista media voisi hyödyntää. Esimerkkinä mainittiin esim. oma Twitter tai Facebook-sivu tuutoreille, joissa voisivat vastailla kysymyksiin ja ohjata sitä kautta. Työpajoille esitettiin myös omaa sivustoa, johon voisi kirjautua ja saisi tietoa esimerkiksi koulutuksista tai käytänteistä. Nuorten oma-aloitteisuutta esitettiin kannustettavaksi. Todettiin kuitenkin, että veraisohjaustoiminnan järjestäminen tulee olla suunniteltua ja ohjattua. Keskeisenä nähtiin säännöllisyys sekä oikean foorumin valitseminen vertaisohjaukseen.

11 Vastaajien sosiaalisen median taidot ja kiinnostus koulutukseen Sosiaalisen median hyödyntäminen edellyttää osaamista. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa osaamista eri sosiaalisten medioitten käytössä. Kysymys oli: Millaiseksi arvioit oman osaamisesi sosiaalisen median välineitten käytössä? Arviointiasteikko oli 1=Hyvä, 2=Jonkin verran, 3=Heikko, 4= Ei osaa lainkaan. Facebookin ja YouTuben hallitsi mielestään hyvin noin 2/3 vastaajista. Blogiosaamisensa arvioi hyväksi vain kolme, mutta 14 valitsi vaihtoehdon jonkin verran, 7 heikko ja 5 ei osaa bloggausta lainkaan. Samankaltainen osaamistaso vallitsi myös Skypen, keskustelufoorumien, chattien ja kysymys-vastaus - palstojen osalla. Vastaajista noin viidesosa hallitsi nämä mielestään hyvin, noin puolet jonkin verran ja loput heikosti. Wikin osalta osaamista oli vähän harvemmalla. Sähköposti oli kaikkien käytössä, mutta sitä vastoin Twitter oli kaikkein heikoimmin hallussa. Moodle ja Pedanet mainittiin muina osaamisalueina. Vastaajilta kysyttiin kiinnostusta sosiaalisen median käyttöön ohjaus- tai vertaisohjaustyössä liittyvään koulutukseen. Vastaajista 22 oli kiinnostunut, ja kolme valitsi vaihtoehdon ehkä. Vain neljä vastaajaa ei ollut kiinnostunut koulutuksesta. Koulutuksen sisältöalueista kiinnosti eniten esimerkit erilaisista sovelluksista (17 valintaa) ja käytännöllinen työpaja (14 valintaa). Perustietoa ja opastusta sosiaalisen median käyttöön kaipasi 10 ja vähiten valituksi tuli yleisesittely sosiaalisen median mahdollisuuksista (6 valintaa). Yksi vastaaja esitti koulutusalueeksi myös tietosuojan. Vastaajilta kysyttiin myös kiinnostusta kehittää sosiaalisen median hyödyntämistä vertaisohjauksessa yhteistyössä Varustamo-hankkeen kanssa. Kiinnostuneita oli 5, voisin harkita vaihtoehdon valitsi 16 ja 8 ei ollut kiinnostunut. Eniten kiinnostusta oli sosiaalisen median kehittämiseen osana oman organisaation toimintaa (17 vastaajaa). Nuorten ohjaamisesta vertaisohjaajakoulutukseen oli kiinnostunut 11 henkilöä. Omien nuorten ohjaaminen Varustamoon ja palveluitten yhteiskehittämisestä (esim. chat) oli kiinnostunut yhdeksän henkilöä ja yhteisten kehittämispäivien järjestämisestä henkilöstölle oli kiinnostunut seitsemän henkilöä.

12 11 Yhteenveto ja johtopäätökset Kyselyyn vastasi kaikkiaan 29 nuorten ohjaustyössä toimivaa Pirkanmaan alueelta. Määrä on suhteellisen pieni, jotta tuloksia voi yleistää, mutta ne antavat yleiskuvan tilanteesta. Sosiaalinen media ohjaustyössä on kasvavassa käytössä ja osa vastaajista käyttää erityisesti Facebookia monipuolisesti lähinnä nuorten tavoittamiseen ja ohjaamiseen. Muut sosiaalisen median välineet ovat käytössä vähemmän. Ohjaustyössä toimivilla on pääsääntöisesti myönteinen suhtautuminen sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Erityisesti sen katsotaan olevan hyödyllinen nuorten tavoittamisessa ja tiedottamisessa. Koetaan myös, että osalle nuorista sosiaalinen media on helpompi kommunikointikanava kuin kasvokkainen tai ryhmässä tapahtuva ohjaus. Ohjaustyöllä toimiville sosiaalinen media on nimenomaan lisä ja apuväline ei yksinomainen ohjaustyön väline. Sosiaalisen median käyttö lisääntyy ja se näyttäytyy haasteena ja mahdollisuutena ohjaustyössä. Sosiaalisen median käyttö vaatii osaamista ja toisaalta selkeää linjausta myös organisaatiolta: mitä tarkoitusta varten ja millaisia sosiaalisen median välineitä käytetään ja miten käyttö otetaan huomioon esimerkiksi työajassa. Vertaisohjauksessa sosiaalinen media on vähemmän käytössä kuin varsinaisessa ohjaustyössä, mutta siinä mahdollisuuksia nähdään olevan paljon. Sosiaalisen median avulla voidaan tukea nuorten yhteisöllisyyttä ja keskinäistä verkottumista monin tavoin. Kriittisiä näkemyksiä sosiaalisen mediaan liittyy myös: eniten askarruttivat tietosuoja ja yksityisyyden suojaan liittyvät teemat sekä välineitten hallinta ja hallittavuus. Sosiaalisen median käyttö tuleekin olla harkittua ja perusteltua, jotta siitä tulee aito lisäresurssi ohjaukseen ja vertaisohjaukseen. Joku vastaajista totesikin vanhan sananlaskun mukaan, että some on hyvä renki. Sosiaalisen median hyödyntäminen ohjaus- ja vertaisohjaustyössä on samojen haasteiden edessä kuin on verkko-opetus siinä tarvitaan verkkopedagogiikan taitoja, ei vain välineiden teknistä hallintaa. Verkko-ohjaus ja verkkovertaisohjaus vaativat myös sekä verkko-ohjauksen osaamista että sosiaalisen median välineitten hallintaa. Varustamo-hanke järjestää syyskuussa seminaarin Nuoret Verkossa sosiaalisen median mahdollisuudet ohjaustyössä, jonka ohjelma on rakennettu vastaamaan kyselyssä esitettyjä koulutustoiveita ja sitä kautta osaltaan edistämään verkko-ohjauksen osaamista ja hyödyntämistä.