PERUSPALVELULIIKELAITOKSEN OSAVUOSIRAPORTTI

Transkriptio

1 Liite Peruspalvelultk PERUSPALVELULIIKELAITOKSEN OSAVUOSIRAPORTTI YLEISTÄ Peruspalveluliikelaitos tekee osavuosiraportin vuosittain ja taloudellisesta ja toiminnallisesta tilanteesta osavuosiraportin. Näin toimintaa tarkastellaan vuoden aikana kolmen raportin jaksossa, kun vuoden vaihteessa tehdään tilinpäätösraportti. Liikelaitoksen toimintaa seurataan lisäksi kuukausittain tilasto- ja talousraporteista sekä hallinnon että tulos- ja vastuuyksiköiden toimesta. Peruspalvelulautakunnalle ja kunnille tiedotetaan toiminta- ja taloustilanteesta kokousten yhteydessä ja kuukausittain. 2. PERHEIDEN PALVELUT TULOSALUE 2.1. NEUVOLATOIMINTA Henkilöstön osalta toimintavuoden tavoitteena on henkilöstön osaamisen vahvistaminen täydennyskoulutuksella, henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja esimiesten johtamisosaamisen tukeminen työnohjauksella. Koulutuksiin on osallistunut koko henkilöstö, keskimäärin 3 pv/henkilö. Koulutukset ovat olleet pääsääntöisesti alueellisesti järjestettyjä koulutuksia, myös Nuppu hankkeen järjestämiin koulutuksiin on osallistuttu. Pidemmässä ammatillisessa täydennyskoulutuksessa on kaksi henkilöä. Esimiesten työnohjaus on alkanut ja jatkuu edelleen. Perehdyttämissuunnitelman tekeminen on tämän vuoden tavoitteena. Sen tekeminen on alkuvaiheessa ja jää toteutettavaksi loppuvuodelle. Koko neuvolatoiminnan henkilöstön yhteisiä työpaikkapalavereita on pidetty n. 3 kuukauden välein. Lisäksi on pidetty toimipistekohtaisia ja toimintokohtaisia palavereita tarpeen mukaan. Kehityskeskustelut pidetään kuluvan syksyn aikana. Henkilöstön vaihtumista on tapahtunut äitiys- ja sairauslomien myötä, pitkät sijaisuudet on saatu täytettyä pätevyyden omaavilla työntekijöillä. Toholammin neuvolassa on aloittanut osa-aikainen terveydenhoitaja lastenneuvolassa 50 %:n työajalla tammikuun 2012 loppuun saakka. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei sijaisia ole otettu, vaan ne on hoidettu sisäisin järjestelyin. Prosessien osalta on kehitetty moni ammatillista yhteistyötä, minkä konkreettisena toimenpiteenä on Nuppu hankkeen rahoituksella palkattu perheohjaaja HaKaVe-alueella ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön puoleksi vuodeksi. Perheohjaaja toimii terveydenhoitajien työparina neuvolatyön prosessissa. Jytan yhteistä, moni ammatillista perhevalmennuksen toteutusmallia, on alettu työstää alkaneen vuoden aikana. Siinä tehdään yhteistyötä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa, kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa tekee opinnäytetyönä tutkimuksen hyvästä perhevalmennusmallista Jyta-alueella ja kehittämistehtävänä Perhevalmennuskansion käytännön oppaaksi. Varhaisen avoimen yhteistyön opas on tehty Nuppu hankkeen toimesta ja otetaan käyttöön kaikissa toimipisteissä.

2 Asiakasnäkökulmasta tavoitteena on ajantasaiset esitteet palveluista ja viestintämenetelmien monipuolinen käyttö. Esitteitä aletaan tehdä lähiaikoina kaikissa Jytan toimipisteissä. Myös peruspalvelujen saatavuus on tavoitteena ja tasalaatuisten palvelujen turvaamiseksi on toimintojen yhtenäistäminen toteutettu ja kirjattu. Asiakkaiden palvelut toteutetaan uuden Neuvolatoiminnasta ja kouluterveydenhuollosta annetun asetuksen määräysten mukaisesti. Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu kuukausittain saatujen raporttien avulla. Henkilöstö on tietoinen oman yksikkönsä talous- ja toimintasuunnitelmasta ja heille on myös tiedotettu nykyinen taloustilanne syyskuun palaverissa. Menoja pyritään mahdollisuuksien mukaan vielä karsimaan loppuvuodesta. Toimintamenot ovat toteutuneet koko yksikön osalta 80.3 %, joten ylitystä on 13.7 % SOSIAALITYÖ Henkilöstön osalta on erityisesti kiinnitetty huomiota työilmapiirin parantamiseen mm. uudelleen järjestelemällä toimenkuvia ja työtehtäviä henkilöstömuutosten yhteydessä. Elokuussa tapahtui tulosyksikössä esimiesvaihdos, kun ma. sosiaalityön päällikkönä ( saakka) aloitti Sinikka Asiala. Sosiaalityöntekijöiden työnohjaus on jatkunut ja toteutuu suunnitemallisesti vuoden loppuun asti. Tulosyksikköpalaverit, ammatillinen täydennyskoulutus ja kehityskeskustelut ovat toteutuneet suunnitelmallisesti. Sosiaalityön osalta sairauspoissaolot rajoittuvat muutamiin satunnaisiin sairauspoissaolopäiviin. Loppu vuoden suurin haaste on HaKaVe- alueen kahden sosiaalityöntekijän vakanssin rekrytointi sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavilla henkilöillä. Prosessien osalta perhekeskustoimintamallin pilotointi käynnistyi maaliskuussa HaKaVe alueella. Nuppu hankkeen rahoittaman perhekeskustoimintamallin avulla on pystytty luomaan varhaisenpuuttumisen toimintamalli ja se on juurrutettu molempiin jokilaaksoihin. Hankerahoituksella saakka palkattu perheohjaan toimi tullaan vakinaistamaan omaksi toiminnaksi ja kyseisen vakanssin toiminta-alueena tulevat olemaan HaKaVe-alueen kunnat. Tulosyksikössä on aloitettu perheisiin suuntautuvan ennaltaehkäisevän työn suunnitelman tekeminen, tavoitteena on, että uusi ennalta ehkäisevän työn toimintapa osana perhetyötä ja neuvolatoimintaa on valmis vuoden loppuun mennessä. Asiakasnäkökulma: Asiakkaiden lähipalvelut on pystytty turvaamaan järjestämällä asiakasvastaanottoja jokaisessa toimipisteessä ja jatkamalla kotiin suunnattujen palvelujen tarjontaa. Palveluesitteiden päivitystyö nähdään jatkuvana prosessina muuttuvan lainsäädännön myötä, joten Jytan www-sivuilla pyritään pitämään palvelutarjonta ajan tasalla. Talouden ja vaikuttavuuden osalta henkilöstön tietoisuutta on ylläpidetty kuukausittain tiedottamalla henkilöstöä. Talousarviossa pysymisen suurimpana riskitekijänä sosiaalityössä on kotitalouksille myönnettävät avustukset (toimeentulotuki, lastensuojelun avohoito ja vammaispalvelu) joiden toteutuma on jo 88,4 %. Toimintamenoissa on mukana myös Perhon toimeentuloturva, lastensuojelun avohoito sekä vammaispalvelu (-196,808,24 ), jota ei ole huomioitu vuoden 2011 talousarviossa. Kotitalouksille myönnettävien avustusten todellinen

3 toteutuma ilman Perhoa on 69,20 %. Mikäli talousarvion toteutuma jatkuu samankaltaisena, tulee talousarvio sosiaalityön osalta ylittymään n euroa PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Henkilöstön poissaoloja on ollut edelleenkin suhteellisen vähän ja poissa olot ovat olleet lyhyitä. Koulutustilaisuuksiin on osallistuttu aktiivisesti. Henkilöstön täydennyskoulutukset on toteutettu suunnitelmallisesti hyödyntäen paikallista tarjontaa. Työnohjaus on järjestetty kaikille sitä tarvitseville ja esimies on osallistunut esimiehille järjestettyyn ryhmätyönohjaukseen. Säännöllisiä yksikköpalavereja on pidetty kuukausittain. Henkilöstön perehdytys-suunnitelman laatiminen on aloitettu ja työ jatkuu edelleen psykologin/tulosyksikköjohtajan ja puheterapeuttien toiminen osalta. Perhonjokilaakson päihdetyöntekijän jäätyä osa-aikaeläkkeelle täytettiin vaje määräaikaisella päihdetyöntekijällä lukien, kun sosiaalityön tulosyksikön viranhaltija siirtyi määräaikaisesti vuodeksi päihdehuollon sosiaalityöntekijäksi. Prosessinäkökulman osalta yhteistyö psykososiaalisten palveluiden sisällä ja sen läheisimpiin yhteistyökumppaneihin on ollut tiivistä. Perhe- ja sosiaalikeskus Pajalassa yksikön sisäiset kokoontumiset ovat toteutuneet, kuten myös moniammatilliset yhteistyöpalaverit lapsiperheiden asioissa. Yhteistoimintaan kehitetyt käytännöt ovat jatkuneet ja vakiintuneet. Yhteistyökäytäntöjä tehostetaan edelleen perhe- ja verkostotyön osa-alueilla osana yksikön laatutyötä. Toimintakauden aikana on tehty tiivistä yhteistyötä Kannuksen perheneuvolan ja Lestijokilaakson-psykiatrisen aluepoliklinikan kanssa. Kyseiset toiminnat tullaan muuttamaan yhteisiin Senaatti kiinteistöltä vuokrattaviin tiloihin Asiakasnäkökulma: Jytan Web sivusto on pidetty ajan tasalla psykososiaalisten palvelujen osalta. Yhteisten toimintakäytäntöjen toteuttamista kuntien/jokilaaksojen välillä on edelleen kehitetty yhteisissä palavereissa. Päihdetyöntekijöiden, psykologien sekä puheterapeuttien, osaksi myös mielenterveysneuvoloiden palveluihin on ollut jonkin verran jonoa. Palvelut on kuitenkin pystytty tuottamaan määräaikojen puitteissa. Poikkeuksena kuitenkin puheterapeuttipalvelut, joihin ei niin sanotuissa kiireellisissä tapauksissa on muodostunut jopa vuoden mittaiset jonot. Talouden ja vaikuttavuuden osalta henkilöstöä on informoitu ja työntekijöiden kustannustietoutta on ylläpidetty. Tästä huolimatta kahdeksan kuukauden toteutuma on 68,1 % ja tämän perusteella tehty ennuste osoittaa noin euron ylitystä talousarvioon. Ylitys johtuu henkilöstökuluista ja sisäisestä palveluiden ostosta VAMMAISPALVELU Henkilöstön poissaolot ovat lisääntyneet uuden toimintakauden alettua elokuussa. Lähinnä poissaolot ovat koskettaneet Kaustisen toimintakeskusta. Asiaan on puututtu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja asiaa on selkeytetty töiden uudelleen organisoinnilla ja henkilöstösiirroilla. Lisäksi työnohjaus on järjestetty kaikille sitä tarvitseville ja esimies on osallistunut esimiehille järjestettyyn ryhmätyönohjaukseen. Prosessien toimivuuden osalta toimintakauden aikana on selkeytetty toimintakeskusten ja vammaispalvelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden päätöksenteko prosesseja. Lisäksi kaikissa

4 vammaispalvelu yksiköissä on otettu käyttöön sähköinen asiakaskertomus ja yhteiset käytännöt kirjaamiskäytännöt. Asiakkaiden läheisten kanssa tehtävään yhteistyöhön on panostettu ja pyritty tehokkaaseen viestintään asiakkaita koskevissa asioissa. Kehitysvammaisten asumispalvelu- ja työtoimintayksiköt ovat päivittäisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Lisäksi yhteistyö on tiivistä Jytan muiden yksiköiden välillä, seurakuntien sekä erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toiminnassa on entistä enemmän suunnattu painopistettä erilaisten arkielämään liittyvien toimintojen kehittämiseen ja vahvistamiseen, osana asiakkaiden yksilöllistä arkea. Esimerkiksi erilaiset harrastustoiminnan mahdollisuudet, joiden kautta voidaan voimistaa osallistumista ja osallisuutta erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan tai liikunnallisiin ryhmiin. Talouden ja vaikuttavuuden osalta henkilöstöä on informoitu ja työntekijöiden kustannustietoutta on ylläpidetty. Toimintamenojen osalta kehitysvammapalvelujen toteutuma on 59,0%, vammaistyön 79,1 % ja asumis- ja laitospalveluiden toimintamenojen toteutuma 62,7 % Sisäisen valvonnan osalta on noudattaen hallintosäännön ja kuntayhtymähallituksen ohjeistusta Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu merkittäviä laadullisia tai määrällisiä poikkeamia. 3. KOTIHOITO JA PALVELUASUMINEN TULOSALUE 3.1. ASIAKASNÄKÖKULMA Tavoitteet: Asiakkaat ovat tyytyväisiä kotihoidon ja palveluasumisen palveluihin. Asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan. Kaikilla asiakkailla on yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa tehty hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakkaan omatoimisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistyminen kuntoutuksen tehostamisella, ohjauksella ja neuvonnalla. Omaishoidon vapaat toteutuvat niitä haluaville. Tuetaan omaishoidon virkistysvapaiden yksilöllistä toteutumista. Palveluasumisessa vuoden 2010 lopulla toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset käytiin tulosalueella läpi. Hyvistä vastauksista on saatu motivaatiota palvella jatkossakin asukkaita yhteistyössä omaisten kanssa. Alempien arvosanojen ja kielteisten vastausten perusteita on pohdittu ja otettu ne vakavasti ja niiden pohjalta on suunniteltu yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Kukin esimies on käynyt työntekijöidensä kanssa läpi yksikön saamat vastaukset ja siltä pohjalta yksiköt suunnittelevat omia kehittämistoimenpiteitään. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on pystytty tekemään hoitotakuun rajoissa (7 arkipäivää). Jonoa palveluasumiseen ei osassa kunnista juurikaan ole ollut, osassa on ollut muutama jonottaja kerrallaan. Kannuksessa tehostettuun palveluasumiseen jonottajia on ollut hieman alkuvuotta enempi. Vetelin kohdalla tehostetun palveluasumisen tarpeeseen on vastattu käyttämällä edelleen myös naapurikuntien yksiköitä. Hoito- ja palvelusuunnitelmien asiasisällöt ja asiakkaan voimavarojen huomioiminen kokonaisvaltaisesti ovat olleet kehittämisen alla vuoden alusta alkaen.

5 Asiakkaan omatoimisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on vastattu jatkamalla hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä (HEHKO) 75-vuotiaille. Viime vuonna tarkasteluajanjakson loppuun mennessä oli tehty 37 kotikäyntiä, tänä vuonna jo 176. Helmikuusta uutena toimintana aloitettu Ikäneuvolatoiminta yli 65-vuotiaille terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi otettiin tarkastelujaksolla käyttöön kaikissa kunnissa. Toimintatapana on erityisesti ohjaus ja neuvonta matalan kynnyksen periaatteella, mutta myös 70-vuotiaiden laaja-alaiset terveys- ja hyvinvointitarkastukset. Ikäneuvolassa käyneiden osalta ei ole vielä käynnistynyt lihaskunto- tai muita ryhmiä asiakkaiden hyvän fyysisen kunnon vuoksi. Kotikuntoutustoiminta on käynnistynyt Vetelin ja Kaustisen lisäksi Kannuksessa. Kuntoutuksen tehostamiseen pyrittiin myös mm. hakemalla Voimaa vanhuuteen -hankkeen kuntakumppaniksi, mutta valitettavasti hankkeeseen päästy mukaan. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä kuntoryhmätoimintaa on säännönmukaistettu. Toholammin kunnan kanssa yhteistyössä on käynnistynyt Männistön palveluasumisessa ikäihmisten liikuntaryhmätoiminta. Palvelusetelin käyttö omaishoidettavien virkistysvapaisiin on alkanut hitaasti yrittäjäpuutteen ja matalan palveluseteliarvon vuoksi. Muutamia palveluseteleitä on myönnetty PROSESSINÄKÖKULMA Tavoitteet: 85% yli 75-vuotiaista asuu kotona. 13% yli 75-vuotiaista saa säännöllistä kotihoitoa. Jytassa tehostetun palveluasumisen piirissä yli 75-vuotiaita on vähempi kuin 2009 (15,5%). 5-6% yli 75-vuotiaista saa omaishoidon tukea. Toimiva hoidonporrastus. Evidentin saattohoidon kehittäminen saattohoito-oppaan teon käynnistämisellä. Hehkojen tulosten hyödyntäminen. Evidentit lääkehoitokäytännöt. Rava-toimintakykymittarilla suoritettiin ensimmäinen poikkileikkaustutkimus toukokuussa. Tuloksia voidaan hyödyntää yksiköiden asukkaiden hoidettavuuden vertailussa, suunniteltaessa oikeaa hoitopaikkaa suhteessa henkilöstöresursseihin ja siten oikeaa hoidonporrastusta. Kotihoidon resurssia lisättiin tarkastelujaksolla, kun Vetelin palveluasumisen yksikkö Kuusikoti lakkautettiin heinäkuun alussa ja osa asukkaista siirtyi kotihoidon asiakkaiksi. Samalla kotihoitoon siirtyi kaksi uutta työntekijää. Kotihoidon asiakaskäynnit lisääntyivät loppukesää kohden lisääntyen alkuvuodesta yhteensä 2990:lla eli 9,4 %. Alkuvuonna käyntimäärät kuitenkin laskivat edellisvuodesta, joten yhteensä kotihoidon käyntimäärä käyntiä on lähes sama kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Asiakastaloudet vähenivät alkuvuonna edellisvuoteen verrattuna 6,9%:lla, mutta ovat lisääntyneet kesän aikana niin, että asiakastalouksia oli elokuun lopussa vain 2,4% vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kuntien välillä oli eroja.

6 Kotihoidon asiakaskäyntimäärät laskivat Halsualla alkuvuonna viime vuoden vastaavasta 29,6 % johtuen poistumasta tehostettuun palveluasumiseen ja kuolemista. Kesän aikana käyntimäärät ovat kuitenkin kasvaneet ja olivat elokuun lopussa edellisvuoden vastaavaa 19,4 % jäljessä. Kannuksessa kotihoidon käynnit ovat edelleen vähän nousseet alkuvuodesta ollen 2,6 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kaustisella kotihoidon käynnit ovat lisääntyneet 5,3 % ja Lestijärvellä 13,4 % eli n. yhden kuukauden käyntimäärien verran viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Perhossa kotihoidon käynnit laskivat viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 10,9 %. Huomioitava on, että viime vuonna Perhon kotihoidon tilastoihin tilastoitui jonkun verran kotihoidon ulkopuolista toimintaa. Toholammilla ovat käyntimäärät olivat 8,9 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Vetelissä kotihoidon käynnit laskivat alkuvuonna 7,9 %, mutta kesän aikana käynnit ovat lisääntyneet niin, että elokuun lopussa oli käyntejä enää 2,6 % vähemmän kuin viime vuonna elokuun loppuun mennessä. Vaikka käyntimäärät ovat Halsualla olleet viime vuotta pienemmät, asiakastalouksien määrä on alkuvuoden laskusuuntauksesta kääntynyt nousuun ja on 6 % suurempi kuin viime vuonna elokuun lopussa. Kannuksessa on asiakastalouksia oli 4,7 % viime vuotta vähemmän. Kaustisella asiakastaloudet ovat lisääntyneet alkuvuodestakin ollen 4,1 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Lestijärvellä asiakastalouksien määrä on noussut eniten eli 9,7 %, mikä johtunee siitä, että panostus on kotihoitoon ja on pidetty kriteereistä kiinni tehostettuun palveluasumiseen pääsyssä. Perhossa kotihoidon asiakastaloudet ovat laskeneet tilastojen mukaan 27,5 %, mikä saattaa myös johtua siitä, että viime vuonna asiakastalouksien joukossa saattoi olla kotihoidon ulkopuolisia kunnan tukipalveluasiakkaita. Toholammilla kotihoidon asiakastaloudet laskivat alkuvuonna 7,3 %. Nyt talouksien määrä on enää 3,1 % pienempi kuin vastaan aikaan viime vuonna. Vetelissä oli alkuvuonna asiakastalouksia 12,7 % vähemmän kuin viime vuoden huhtikuun lopulla. Asiakastaloudet ovat kesän aikana lisääntyneet Vetelissä, mutta määrä on 8,5 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, jolloin jouduttiin ajoittain turvautumaan lisäresurssiin omien resurssien ollessa riittämättömät. Palveluseteliasiakkaita kotihoidossa ja tukipalveluissa on ollut muissa kunnissa paitsi Halsualla, Lestijärvellä ja Perhossa. Kotiin kuljetettujen aterioiden määrä on laskenut viime vuoteen verrattuna, turvapuhelinpalvelut ovat osassa kuntia lisääntyneet, samoin pesupalvelut ja asiointipalvelut, joka osoittaa kotihoitoasukkaiden hoitoisuuden lisääntymistä. Omaishoidon asiakkaita oli elokuun loppuun mennessä yhtensä 270 henkilöä. Lestijokilaaksossa asiakkaat ovat vähän vähentyneet, mutta Perhonjokilaaksossa omaishoidettavat ovat lisääntyneet viimeisen neljän kuukauden aikana asiakkaalla. Omaishoidon ohjaajien kotikäynnit ovat lisääntyneet viime vuoden vastaavasta ajasta 18 %. Omaishoidon asiakkaiden kunto on huonontunut ja muistisairaiden määrä on kasvussa. Suurin muutos tarkastelujaksolla on ollut Vetelin palveluasumisyksikkö Kuusikodin lakkauttaminen palveluasumisen yksikkönä alkaen ja siirtyminen toimimaan kotihoidon palvelukeskuksena. Lisäksi Aluehallintoviraston suorittamien tarkastuskäyntien perusteella on palveluasumisen yksiköiden kuormitusta alettu laskea Harjukodilla, Markkulassa ja Kannelmassa

7 tarkoituksena laskea jatkossa Harjukodin ja Kannelman asukaspaikkalukua nykyisestä pysyvästi. Vetelin tehostetun palveluasumisen paikkatarveselvitys työ jatkuu ja tällä tarkastelukaudella päädyttiin siihen, että odotetaan terveyskeskusten profilointityön valmistumista. Palveluasumisen hoitopäivät ja täyttöasteet (vrt.2010) Hoitopaikka Hoitopv:t Käyttö aste Kannelma H ,8% 90,7%

8 Jokiranta K ,8% 92,7% Kotiranta K ,7% 1 0 1, 6 % Iltarusko Kau ,4% 84,5% Kotipirtti L , 9 % 89,0% Jalmiina P ,6% 92,1% Männistö T ,3% 91,7% Harjukoti V ,4% 1 0 9, 6 % KoivukulmaV ,5% 97,5% Kuusikoti lop.1.7. V ,4% 62,5% Markkula HKauV , 5 % 1 0 3, 8 % Puistola K ,0 85,2% Hoitopaikka Hoitopäivät Käyttöaste Riihihovi K ,6% 90,5% Malvakoti Kau ,9% 93,9% MirjamintupaT ,1% 97,7% Yksityiset

9 Kotipirtin ja Kotirannan remonttien vuoksi hoitopäivät ja prosentit eivät ole vuosien 2010 ja 2011 välillä vertailukelpoisia. Yksikköjen lääkehoitosuunnitelmat ja lupien päivitykset ovat olleet vuosineljänneksellä työn alla. Saattohoitosuunnitelma on ollut käytössä HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Tavoitteet: Riittävä, laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus. Osaava henkilöstö. Toimintaan sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Kesällä oli osassa yksiköitä koulutetusta sijaisista suurempi vaje kuin pitkiin aikoihin. Opiskelijoita on jouduttu käyttämään aikaisempaa enemmän sijaisina, oma henkilökunta on tehnyt tuplavuoroja ja palveluasumisyksiköissä on jouduttu käyttämään myös kouluttamatonta henkilökuntaa, joka on rasittanut työssä olevaa vakinaista henkilökuntaa. Sairaanhoitajille ei palveluasumisessa otettu sijaisia, vaan yksiköt ovat auttaneet toisia ja sissisairaanhoitajaa on käytetty apuna. Vetelin Kuusikodin lakattua palveluasumisen yksikkönä, kaksi hoitajaa siirtyi kotihoitoon ja yksi palveluasumisen yksikköön. Sairauspoissaolopäiviä on ollut paljon. Täydennyskoulutuksessa on jatkunut talvella aloitettu iso koulutusprojekti kotihoidolle ja osalle palveluasumisyksiköitä TALOUSNÄKÖKULMA Tavoitteet:toiminta on mukautettu talousarvioon. Tuottavuus kasvaa 1%. Omatoimisuuteen kannustaminen vähentänyt palveluasumiseen jonottavien määrää. 85% yli 75-vuotiaista asuu kotona. Tehostunut kotihoito vähentänyt ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta. Hoito ja palvelu on entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa. Asiakasmaksutulot olivat toteutuneet 63,9 %:sti, joka on 11,3 % vähemmän kuin viime vuonna. Asiakasmaksukertymää palveluasumisessa ovat alentaneet ietoinen kuormituksen lasku osassa palveluasumisen yksiköitä viranomaisten määräysten mukaisesti, tavoitteena oleva asumispaikkamäärien pudottaminen, Kaustisen Iltaruskon paikkojen vähentäminen ja yhdistysten omistamien asuntojen vuokrankorotukset. Lisäksi tässä näkyy se, että palveluasumisen asukkaita on joutunut useasti terveyskeskuksen vuodeosastolle hoitoon, jolloin palveluasumisen hoitomaksu katkeaa. Alkuvuodesta kotihoidon asiakasmäärät olivat edellisvuotta vähäisemmät. Henkilöstömenojen toteuma oli 69,9 %. Palvelujen ostojen toteuma on 66,9 %, tarvikekulutoteuma 56,0 %. Ulkoisten kulujen toteuma on 68,6 % ja toimintamenot yhteensä 70,2 %.

10 3.5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Sisäisessä valvonnassa on seurattu tavoitteiden toteutumista asetettujen mittareiden avulla. Yksiköiden talouden seuranta on ollut säännöllistä. Päätösten muotoseikkojen oikeellisuutta on seurattu ajoittain pistokokein. Päätökset ovat olleet juridisesti hyväksyttäviä. Havaituista puutteista on keskusteltu ja tiedotettu. 4. TERVEYDEN JA SAIRAANHOITO 4.1. ASIAKASNÄKÖKULMA Tavoitteena on asiakkaiden luottamus toimintaan on saatu syntymään, asiakastyytyväisyys on keskimäärin 4 tasoa. Asiakkailla tieto järjestelmän toimivuudesta. Tuettu itsehoitoisuus on merkittävä osa jokaisen yksikön toimintaa. Hoidon saatavuus hoitotakuu vaatimusten mukaisesti. Jatkuva potilaspalautekysely on käytössä jokaisessa yksikössä ja jytan www-sivujen kautta on mahdollista antaa myös palautetta. Jatkuvia palautteita on tullut vaihtelevasti; Tunkkarin vastaanotolle on tullut 12 palautetta sekä nettipalautteena 7 palautetta, Lestijärven hammashoitolaan 1 palaute ja Kannuksen vastaanotolle yksi ja kaksi palautetta osastolle sekä Toholammille yksi palaute. Tiedotteita toiminnan muutoksesta on ollut kuntatiedotteissa sekä paikallislehdissä. Lisäksi olemme käyneet kunnissa tiedottamassa ja keskustelemassa esillä olevista asioista. Yksiköissä on työstetty palveluesitteitä. Itsehoitoisuuteen on yksiköissä tuettu erilailla. Hammashoidossa on tehokas ennaltaehkäisytyö aloitettu. Ryhmävalistuksia on pidetty yhteensä 26 tilaisuutta. Kuntoneuvolakäynnillä ohjataan ja kannustetaan omahoitoon. Asiakas voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä. Ryhtitarkastuksia on aloitettu tekemään yhteistyössä kuntoutuksen ja työterveyshoitajan kanssa. Terveydenhuoltolain 51 mukaan potilaan on saatava yhteys terveyskeskukseen välittömästi joko puhelimitse tai tulemalla terveyskeskukseen. Heinäkuussa toteutetussa JYTA-alueen terveyskeskusten toimipistekohtaisessa seurannassa puheluiden läpipääsyssä suurin osa soittajista (53 88 %) pääsi läpi ensimmäisellä yrityksellä. Ongelmia läpipääsyssä oli eniten aamuisin klo 8 9. Vaikeinta läpipääsy oli maanantaiaamuisin. Yli 5 minuuttia puhelimessa läpipääsyä odottaneita seurannassa oli Kannuksessa 2 kpl:tta ja Toholammilla 1 kpl. Lain mukaan hoidon tarve on arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoidon tarpeen voi arvioida terveydenhuollon ammattihenkilö joko puhelimessa tai vastaanotolla. JYTA-alueen toimipisteissä hoidon tarpeen arviointi tapahtui säädetyssä aikarajassa Effica-tietojärjestelmän hoidon saatavuusseurannan perusteella lähes aina. Odotusaika lääketieteellisesti perusteltuun

11 ei-kiireelliseen hoitoon saa terveydenhuoltolain mukaan olla korkeintaan 3 kuukautta. JYTA-alueella tämä toteutuu kaikissa toimipisteissä. Hoitoonpääsyn viive helmi-heinäkuun (6 kk) aikana jakautui 0 pv; 62 %, 1-3 pv; 12 %, 4-21 pv; 15 %, pv; 11 %. Hoidon saatavuus on oikea-aikaista; lääkäreiden ja päivystävien sairaanhoitajien sekä laajavastuisten sairaanhoitajien vastaanotot ovat saatavilla jokaisessa terveyskeskuksessa. Laajavastuisille sairaanhoitajille on myös puhelinajat, jolloin potilaat voivat itse ottaa suoraan yhteyttä sairaanhoitajaan. Suun terveydenhuollon osalta hoitotakuu toteutuu muissa kunnissa paitsi Kannuksessa ei toteudu. Kannuksessa aloitetaan jonojen purkua loppuvuonna Avokuntoutukseen ei ole pitkiä jonotuksia. Osastokuntoutuksen jonotusaika on pidempi yksiköstä riippuen. Terveyskeskuksen osastohoitoon on päässyt. Hoitoon pääsy tiedot ovat Jytan nettisivuilla PROSESSINÄKÖKULMA Tavoitteena on selkeät ja toimivat hoitoketjut kuvattu ja henkilöstö perehdytetty toimintamalliin vuoden 2012 mennessä. Ennaltaehkäisevä toimintatapa omaksuttu koko tulosalueella ja kaikissa toimipisteissä. Tarkoituksenmukainen ja tehokas työnjako. Resurssien oikea ja joustava kohdentaminen yli yksikkörajojen. Hoitoketjujen kuvaamisen päivittämistä on aloitettu. Yksiköiden sisäisissä palavereissa on prosesseja käyty läpi. Yksiköissä tehdään / päivitetään perehdytyskansiota. Työnjakoa on yksiköissä mietitty uudelleen. Laajavastuiset sairaanhoitajat (diabetes-, sydän- ja hengityshoitaja) ovat aloittaneet toiminnan jokaisessa yksikössä. Laajavastuisille sairaanhoitajille on nimetty vastuulääkärit. Suun terveydenhuollossa työnjakoa työstetään parhaillaan. Kuntoutuksessa on vakinaistettu toimintaterapeutti. Ryhmätoimintaa kuntoutuksessa on myös lisätty. Kuntouttava työote on vuodeosastoilla käytössä. Resurssien oikeaa kohdentamista yli yksikkörajojen suunnittelemista on aloitettu. Laajavastuisten sairaanhoitajien vastuualueita ja tehtäväkuvia on selkeytetty. Osa pitkäaikaissairaanhoidon potilasryhmistä hoidetaan alueellisesti jokilaaksoittain. Käyntimäärät kuten diabeteshoitajan käynnit ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen vuoteen, koska työntekijälle on osoitettu työaika tehdä ko. työtä. Päivystävien sairaanhoitajien osalta vastuualueita ja tehtävien yhtenäistämistä on aloitettu. Lääkäreiltä on siirtynyt potilasryhmiä päivystäville ja laajavastuisille sairaanhoitajille. Tavoitteena on, että lääkärit pystyvät keskittymään vaikeampihoitoisiin potilasryhmiin, jotka vievät myös enemmän aikaa. Tunkkarin osalta lääkärinkäyntien vähenemistä selittää päivystyksen loppuminen Tunkkarin terveyskeskuksesta. Suun terveydenhuollossa ostopalvelun avulla on voitu myös kohdentaa resurssia oikein. Hammaslääkärikäynnit ovat kasvaneet edellisestä vuodesta.

12 Ostopalvelu yritys lopetti hammaslääkäripalveluiden tuottamisen sovittua aiemmin, joka on tuonut haastetta hoitotakuussa pysymiseen jokaisessa hammashoitolassa elokuun puolivälistä alkaen. Terveyskeskuksen osastohoitoon ei ole ollut jonoja. Osastojen kuormitus on ollut Kannuksen vuodeosastolla 96,24 %, Toholammilla 102,4 % sekä Tunkkarilla 82 %. Kesäkuukausien aikana (kesä-, heinä- ja elokuu) Kannuksessa kuormitus vaihteli %:n välillä, Toholammilla % ja Tunkkarilla n. 82 %. Kannuksessa ja Tunkkarilla kuormitus on ollut matalampi verrattuna edelliseen vuoteen. Kannuksessa on sovittu ylipaikkojen käytön vähentämisestä. Kannuksessa on ostettu sisäisenä ostona vuodeosastopalveluja Toholammilta ja Tunkkarilta. Tunkkarilla kuormitus on vaihdellut 72 % 91 % välillä. Tunkkarilla 72 %:n kuormitusta selittää noro epidemia huhtikuussa, jolloin ei uusia potilaita otettu muualta. Toholammin kuormitus on ollut aika lailla edellisen vuoden tasoa. Työterveyshuollossa lääkärin käynnit ovat myös kasvussa edellisiin vuosiin verrattuna. Tulevan puhelintekniikan uudistuksen myötä uudistetaan ja yhtenäistetään myös toimintatapoja ja näiden osalta yksiköissä on keskusteluja käyty eri työryhmien merkeissä. Henkilöstöä on valmennettu yhtenäistämään toimintoja, jotta voidaan palvella kuntalaisia samojen periaatteiden mukaan yli kuntarajojen. Käynnit 2011 ja vertailu vuosiin 2009 ja 2010 vastaavaan aikaan ( ) sekä hoitopäivät: Käynnit v v v Lääkäri Päivystävä sh Diabetes hoitajan käynnit Sydänhoitajan käynnit Hengityshoitajan käynnit 393 Hammaslääkäri Suuhygienisti Lääkinnällisen kuntoutuksen käyntejä Toimintaterapiakäynni t

13 Ryhmiä Ryhmiin osallistuvia Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Hoitopäivät HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Tavoitteena on riittävä, ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja innostunut henkilöstö. Selkeä johtamisjärjestelmä. Vakituisissa vakansseissa on pätevät työntekijät. Lestijokilaaksossa toimii lähes täysin virkalääkärit. Hammaslääkäreistä on pulaa, jonkin verran on saatu tilannetta paikattua ostopalveluna. Hammashoidossa hammashoitajia ja suuhygienistejä on käytetty sijaistuksiin yli kuntarajojen. Hoitohenkilökunnan suhteen osastoilla on ollut työvuoroissa mitoituksia vastaava henkilökunta. Sijaistarvetta on järjestetty poikkeustapauksissa sisäisin järjestelyin. Sijaisina on toiminut myös opiskelijoita, koulutetun henkilökunnan kanssa. Jytan varahenkilöstöjärjestelmän kautta on pystytty täyttämään osa sijaisuuksista. Alueelliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen on osallistuttu. Videokoulutuksien saaminen jokaiseen terveyskeskukseen on lisännyt henkilökunnan mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutuksiin entistä paremmin. Uusien tehtävänsiirtojen mukaisiin palkkauksiin ei kaikissa ammattiryhmissä ole vielä päästy. Kehityskeskusteluja on joissakin yksiköissä jo tehty ja muissa on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä. Talokohtaisia palavereita on pidetty Toholammilla ja Tunkkarilla koko terveyskeskuksen henkilöstölle. Nämä on koettu hyväksi, jotta tieto eri prosessien välillä kulkee. Esimiestyönajan riittävyys koetaan niukkana niin vastuuyksikkö kuin tulosyksikköjohtajien osalta. Työntekijöiden sairaus poissaolot ovat lisääntyneet terveyden ja sairaanhoidon tulosalueella TALOUSNÄKÖKULMA Tavoitteena toiminta on mukautettu hyväksyttyyn talousarvioon, ylityksiä ei tule. Resurssit tehokkaassa käytössä, käyttöaste 95 %. Ennaltaehkäisevä toiminta ja tehokas avohoito vähentää laitoshoidon tarvetta ja lyhentää hoitojaksoja ja erikoissairaanhoidon käyttöä. Budjetin toteumaprosentti on n. 69,4 % menojen osalta. Suurimmat ylitykset tulevat palveluiden ostosta sairaanhoitopiiriltä n ja kuntien vuokrat ylittyvät n Toimintakulujen

14 puolella henkilöstökulut ovat 62,9 % määrärahasta. Koko terveydenhuollon asiakasmaksujen tuotto on 70,2 %. Palvelujen ostot ovat ylittymässä, toteuma 76,1 % määrärahasta. Terveyden ja sairaanhoidon tulosalueella tilanne näyttää kohtuulliselta SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Sisäisessä valvonnassa on pyritty noudattamaan kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjetta Valvonnassa on mm. seurattu työajan käyttöä, sairauspoissaoloja, alaisten virkamiesten päätösten ulkoisten muotoseikkojen oikeellisuutta (Dynasty), täydennyskoulutus-, kehittämispäivä- ja kehityskeskustelukäytäntöä. Sisäinen valvonta on suoritettu ja , jossa on tarkastettu tulosalueen viranhaltijoiden viranhaltijapäätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalta tammi-elokuu Valvonnassa löydettyjä puutteita on käsitelty terveyden ja sairaanhoidon johtoryhmässä sekä ko. esimiesten kanssa henkilökohtaisesti. Talouden seurantaan uudistuneiden raporttien välityksellä on kehotettu. Lisäksi laskujen tarkastuksessa on pyydetty kiinnittämään huomioon ALV-vähennyksiin.