1.HALLINNOSTA JA YLEISTÄ LIIKELAITOKSEN TOIMINNASTA

Transkriptio

1 PERUSPALVELULIIKELAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS HALLINNOSTA JA YLEISTÄ LIIKELAITOKSEN TOIMINNASTA Peruspalveluliikelaitoksen toiminta on ollut alkuvuonna 2011 vilkasta ja toimintaa on kehitetty peruspalvelulautakunnan talousarviossa 2011 asettamien tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan seurantaa ja uusia suunnitelmia on tehty sovitun vuosikellojärjestyksen mukaisesti. Johdon katselmuksissa maaliskuussa käytiin läpi vuoden 2011 tuloksia ja suunnattiin katsetta vuoden 2011 tavoitteisiin ja aloitettiin jo vuoden 2012 toiminnan suunnittelun pohjustus. Peruspalvelulautakunnalle ja kuntien luottamusmiehille pidettiin Jytaseminaari, jossa käsiteltiin toiminnallista ja taloudellista tilannetta. Illan pääaiheena oli vanhustenhuollon avo- ja kuntouttavien palveluiden kehittäminen sekä vanhustenhuollon toiminnan esittely. Jytan tilaajajohtaja vaihtui, kun Minna Korkiakoski siirtyi kokopäiväisesti kuntayhtymän talousjohtajan virkaan. Uutena tilaajajohtajana aloitti hallintotieteiden maisteri Eija Kellokoski-Kari. Kevään ajan tilaajajohtajan tehtävät oli yhdistetty peruspalvelujohtajan tehtäviin. Tilaajajohtaja on aloittanut Jyta-alueeseen tutustumisen ja aloittanut vuoden 2012 palvelusopimusneuvottelujen käymisen kuntien kanssa. Tilaajajohtajan uutena tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Jyta-alueen kunnissa. Tämän tehtävän osalta toiminta käynnistyy syksyn 2011 aikana. Tulosalueiden osavuosikatsauksissa toimintaa tarkastellaan tuloskorttien näkökulmasta, asiakas, henkilöstö, prosessi ja talousnäkökulmista. 2. PERHEIDEN TUKEMISEN TULOSALUE NEUVOLATOIMINTA Henkilöstön osalta toimintavuoden tavoitteena on henkilöstön osaamisen vahvistaminen täydennyskoulutuksella, henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja esimiesten johtamisosaamisen tukeminen työnohjauksella. Koulutuksiin on ensimmäisen vuosineljänneksen aikana osallistunut koko henkilöstö, keskimäärin 2,5 pv/henkilö. Koulutukset ovat olleet pääsääntöisesti alueellisesti järjestettyjä koulutuksia, myös Nuppu hankkeen järjestämiin koulutuksiin on osallistuttu. Pidemmässä ammatillisessa täydennyskoulutuksessa on kaksi henkilöä. Esimiesten työnohjaus on alkamassa ja ensimmäinen tapaaminen sovittu. Perehdytyssuunnitelman tekeminen on myös tämän vuoden tavoitteena. Sen tekeminen on alkuvaiheessa ja jää toteutettavaksi loppuvuodelle. Koko neuvolatoiminnan henkilöstön yhteisiä työpaikkapalavereita on pidetty n. 3 kuukauden välein. Lisäksi on pidetty toimipistekohtaisia ja toimintokohtaisia palavereita tarpeen mukaan. Kehityskeskustelut pidetään kesälomien jälkeen. Henkilöstön vaihtumista on tapahtunut äitiys- ja sairauslomien myötä, pitkät sijaisuudet on saatu täytettyä pätevyyden omaavilla työntekijöillä. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei sijaisia ole ollut saatavissa, vaan ne on hoidettu sisäisin järjestelyin. Sivu 1/11

2 Prosessi Prosessien osalta on kehitetty moniammatillista yhteistyötä, minkä konkreettisena toimenpiteenä on Nuppu hankkeen varoilla palkattu perheohjaaja HaKaVe-alueelle ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön puoleksi vuodeksi. Perheohjaaja toimii terveydenhoitajan työparina neuvolatyön prosessissa. Jytan yhteistä, moniammatillista perhevalmennuksen toteutusmallia on alettu työstää alkaneen vuoden aikana. Siinä tehdään yhteistyötä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa, kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa tekee opinnäytetyönä tutkimuksen hyvästä perhevalmennusmallista Jyta-alueella ja kehittämistehtävänä Perhevalmennuskansion käytännön oppaaksi. Varhaisen avoimen yhteistyön oppaan tekemiseen on osallistuttu Nuppu hankkeessa ja se otetaan käyttöön kaikissa toimipisteissä. Asiakasnäkökulmasta tavoitteena ovat ajantasaiset esitteet palveluista ja viestintämenetelmien monipuolinen käyttö. Esitteitä aletaan tehdä lähiaikoina kaikissa Jytan toimipisteissä. Myös peruspalvelujen saatavuus on tavoitteena ja tasalaatuisten palvelujen turvaamiseksi on toimintojen yhtenäistäminen toteutettu ja kirjattu. Asiakkaiden palvelut toteutetaan uuden Neuvolatoiminnasta ja kouluterveydenhuollosta annetun asetuksen määräysten mukaisesti. Talous Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu kuukausittain saatujen raporttien avulla. Henkilöstö on tietoinen oman yksikkönsä talous- ja toimintasuunnitelmasta. Talousarvio on ensimmäisen vuosineljänneksen osalta toteutunut etupainotteisesti joidenkin yksiköiden kohdalla. Menoja pyritään karsimaan loppuvuodesta. SOSIAALITYÖ Henkilöstö Henkilöstön osalta on erityisesti kiinnitetty huomiota työilmapiirin parantamiseen mm. järjestelemällä uudelleen toimenkuvia ja työtehtäviä.kaikilla sosiaalityöntekijöillä on ollut kerran kuukaudessa toteutunut säännöllinen työnohjaus asiakastyön tukena. Työpaikkapalaverit, ammatillinen täydennyskoulutus ja kehityskeskustelut ovat toteutuneet suunnitelmallisesti. Sosiaalityön osalta sairauspoissaolot ovat vähentyneet huomattavasti rajoittuen muutamiin satunnaisiin poissaolopäiviin. Prosessi Asiakas Perhekeskustoimintamallin pilotointi on käynnistynyt Kannuksessa ja Kaustisella. HaKaVe-alueella on käynnistynyt maaliskuussa myös perheohjaajakokeilu Nuppu-hankkeen varoilla. Perhekeskustoiminta suuntautuu täysin varhaisen puuttumiseen yhteistyössä neuvolatoiminnan ja muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa. Asiakkaiden lähipalvelut on pystytty turvaamaan järjestämällä asiakasvastaanottoja jokaisessa toimipisteessä ja jatkamalla kotiin suunnattujen palvelujen tarjontaa. Palveluesitteiden päivitystyö on käynnistynyt ja nettisivuja on päivitetty ja pyritty pitämään ajantasaisina mm. henkilöstön yhteystietojen ym. palvelutuotannon kannalta tärkeiden asioiden osalta. Kirjallinen asiakaspalaute palveluista on ollut vähäistä. Palaute on tullut Sivu 2/11

3 suullisesti lähinnä yksittäisissä lastensuojeluasioissa, mitkä on käsitelty suoraan ko. asiakastyötä tekevien viranhaltijoiden kanssa. Talous Talouden ja vaikuttavuuden osalta henkilöstön tietoisuutta on ylläpidetty kuukausittain tiedottamalla henkilöstöä. Talousarviossa pysymisen suurimpana riskitekijänä on aikuissosiaalityön osalta kotitalouksille myönnettävien avustuksien kohdalla, joiden toteutuma on 41.9 %. Toimintamenoissa on mukana myös Perhon toimeentuloturva ( ,60 ), jota ei ole huomioitu vuoden 2011 talousarviossa. Kotitalouksille myönnettävien avustusten todellinen toteutuma ilman Perhoa on 36,57. PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Henkilöstö Prosessi Asiakas Talous Henkilöstön poissaoloja on ollut edelleenkin suhteellisen vähän. Ainoastaan päihdetyössä on jouduttu käyttämään sijaisjärjestelyjä. Koulutustilaisuuksiin on osallistuttu aktiivisesti. Henkilöstön täydennyskoulutukset on toteutettu hyödyntäen paikallista tarjontaa. Työnohjaus on järjestetty kaikille sitä tarvitseville ja lähes kaikki yksikön työntekijät käyvät joko yksilö- tai ryhmätyön-ohjauksessa. Säännöllisiä yksikköpalavereja on pidetty kuukausittain. Henkilöstön perehdytysohjelman laatiminen on aloitettu psykologin/tulosyksikköjohtajan ja puheterapeuttien toiminen osalta. Yhteinen kehittämispäivä pidettiin Kannuksessa Yhteistyö psykososiaalisten palveluiden sisällä ja sen läheisimpiin yhteistyökumppaneihin on ollut tiivistä. Kehitetyt käytännöt ovat jatkuneet ja vakiintuneet ja niitä on edelleen tehostettu perhe- ja verkostotyön alueella hyödyntäen yksikön laatutyön kehittämis-projektia. Perhe- ja sosiaalikeskus Pajalan toiminnan sisäiset kokoontumiset ovat toteutuneet säännöllisesti lähinnä lastensuojeluasioissa. Toimintakauden aikana on tehty tiivistä yhteistyötä Kannuksen perheneuvolan ja Lestijokilaakson-psykiatrisen aluepoliklinikan kesken, kun on suunniteltu yhteisiä toimitiloja. Näillä näkymin muutto yhteisiin toimitiloihin tulee tapahtumaan loppusyksyllä. Asiakasnäkökulmasta katsottuna palvelut on pystytty järjestämään kohtuudella henkilöstö-vaihdoksista huolimatta. Puheterapeuttien äitiys- ja vanhempainlomasijaisuudet on onnistuttu täyttämään ko. kelpoisuuden omaavalla henkilöstöllä. Nettisivuja on pidetty ajan tasalla. Yhteisten toimintakäytäntöjen luomista kuntien/jokilaaksojen välillä on edelleen kehitetty. Talouden ja vaikuttavuuden osalta toimintamenot ovat pysyneet talousarvion mukaisena. Toimintamenojen toteutuma on 31.3 % VAMMAISPALVELU Henkilöstö Henkilöstön osalta vammaispalvelussa on tapahtunut suurin henkilöstölisäys Halsuan kehitysvammaisten palveluasumisyksikköön Pihlajatupaan, jonne täytettiin loput avoinna olleet vakanssit helmikuussa. Nykyinen henkilöstövahvuus on siten vastaava ohjaaja ja seitsemän ohjaajaa. Henkilökunnan työssä jaksamista ja uuteen tilanteeseen sopeutumista Sivu 3/11

4 on tuettu täydennyskoulutuksella ja työnohjauksella, mihin koko Pihlajatuvan henkilöstö on osallistunut. Toholammin Pesäpuun laajennus otettiin käyttöön joulukuussa 2010, jolloin ensimmäiset asukkaat muuttivat tukiasuntoihin asumaan. Muutto-/muutosprosessin tueksi palkattiin määräaikainen asumisvalmentaja, jonka työsuhde päättyy Prosessi Asiakas Kehitysvammaisten omatoimisuutta on pyritty ylläpitämään siinä määrin kuin se on ollut mahdollista nykyisillä resursseilla. Suurempana esteenä ko. toiminnan kehittämisessä on ollut avohuollon ohjaajan puuttuminen ja sopivien avotyöpaikkojen puute. Palvelu- ja tukiasuntojen asukaspaikkojen profilointi on käynnistymässä. Tätä työtä vaikeuttaa lähinnä omaisten taholta tuleva vastustus siirtää läheisiään naapurikuntien asumispalveluyksiköihin. Lisäksi profilointityötä vaikeuttavat ennakko-asenteet ikääntyneiden kehitysvammaisten siirtämiseksi vanhushuollon palveluiden piiriin. Asiakkaille on pystytty tarjoamaan heidän tarvitsemansa palvelut säädetyissä määräajoissa. Palveluiden piiriin sijoittamisessa on kehitysvammaisten osalta tehty tiivistä yhteistyötä niin omaisten kuin myös keskussairaalan kehityspoliklinikan kanssa. Työtoiminnan piirissä asiakkaita ajalla Halsuan työtupa: Asiakkaita (6) kuusi, henkilöstöä kaksi. Kaustisen toimintakeskus: Asiakkaita (14) neljätoista, henkilöstöä kaksi. Eke-työtoiminta: Asiakkaita (39) kolmekymmentäyhdeksän, henkilöstöä viisi. Toholammin toimintakeskus: Asiakkaita (38) kolmekymmentäkahdeksan, henkilöstöä kolme. Kannuksen avotyötoiminta: Asiakkaita (14) neljätoista, henkilöstöä yksi. Talous Talouden ja vaikuttavuuden osalta vammaispalvelulain mukaisten avustuksien toteutuma kotitalouksille on 43,2 %. Ylitys johtuu pitkälti lisääntyneestä subjektiivisesta oikeudesta vammaisten henkilökohtaiseen avustajaan. Kokonaisuutenaan kyseisen menokohdan neljän kuukauden toimintamenojen toteutuma on 35.0 % Asumis- ja laitospalveluiden toimintamenojen toteutuma on 28,1 Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan osalta on noudattaen hallintosäännön ja kuntayhtymähallituksen ohjeistusta Sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomioita laskujen asiatarkastuksiin tiliöintiin ja alv-vähennyksiin. Lisäksi esimiehet ovat suorittaneet työntekijöiden työajan, täydennyskoulutuspäiviin osallistumisen sekä sairauspoissaolojen seurantaa. 3.KOTIHOIDON JA ASUMISEN TUKEMINEN Asiakasnäkökulma Sivu 4/11

5 Asiakkaat ovat tyytyväisiä kotihoidon ja palveluasumisen palveluihin. Asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan. Kaikilla asiakkailla on yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa tehty hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakkaan omatoimisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistyminen kuntoutuksen tehostamisella, ohjauksella ja neuvonnalla. Omaishoidon vapaat toteutuvat niitä haluaville. Tuetaan omaishoidon virkistysvapaiden yksilöllistä toteutumista. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan joka toinen vuosi, koska asiakaskunta on pysyvämpää kuin esim. terveydenhuollossa. Palveluasumisen osalta kysely toteutettiin vuoden 2010 lopussa. Tulosten analysointi on kesken ja se saatetaan loppuun kesän aikana. Tavoitteeksi asetettua 70% palautusprosenttia ei saavutettu tässä kyselyssä. Kotihoidon ja omaishoidon osalta asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan loppuvuonna. Asiakasyhteydenottoja on alkuvuonna tullut vähän. Ne ovat koskeneet pääasiassa henkilöstömitoituksia palvelutaloissa. Jonkin verran on tullut palautteita, jotka ovat koskeneet ravitsemuksellisia asioita ja ruoan laatua sekä kotiin kuljetettujen aterioiden että palveluasumisen aterioiden osalta. Kuntien ruokahuollon ja yksiköiden esimiehistä perustetun ns. ruokatyöryhmän kanssa on palautteita käyty läpi. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on pystytty tekemään hoitatakuun rajoissa (7 arkipäivää). Asiakaspäätökset on tehty myös jonoon asettamisesta ja intervallihoitojaksojen käynnistämisestä. Jonoa palveluasumiseen ei osassa kunnista juurikaan ole ollut, osassa on ollut muutama jonottaja kerrallaan. Yksittäisisä kunnista Vetelin tehostetun palveluasumisen jonotilanne on ollut hankalin. Hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämisen tarve on tiedostettu ja suurimmassa osassa yksiköitä päivitykset tapahtuvat kerran vuodessa tai osassa kahdesti vuodessa ja tarpeen vaatiessa useamminkin. Hoito- ja palvelusuunnitelmien asiasisällöt ja asiakkaan voimavarojen huomioiminen kokonaisvaltaisesti ovat olleet kehittämisen kohteena. Hyvinvointia edistäviä (HEHKO) kotikäyntejä 75-vuotiaille on jatkettu sovitulla tavalla. Ensimmäisen vuoden HEHKO-käynneistä tehty yhteenveto on esitetty yhtymäjohdolle ja Jytan sekä kuntien johdolle. Uutena toimintana on aloitettu Ikäneuvolatoiminta yli 65-vuotiaiden terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi valtakunnallisen suunnitelman ja uuden terveydenhuoltolain mukaisesti. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä toiminta käynnistettiin Toholammilla ja Kannuksessa. Prosessinäkökulma Tavoitteet: 85% yli 75-vuotiaista asuu kotona. 13% yli 75-vuotiaista saa säännöllistä kotihoitoa. Jytassa tehostetun palveluasumisen piirissä yli 75-vuotiaita on vähempi kuin 2009(15,5%). 5-6% yli 75-vuotiaista saa omaishoidon tukea. Toimiva hoidonporrastus. Evidentin saattohoidon kehittäminen saattohoito-oppaan teon käynnistämisellä. Hehkojen tulosten hyödyntäminen. Evidentit lääkehoitokäytännöt. Rava-toimintakykymittarin käytön tehostamiseksi on lisää henkilökuntaa koulutettu mittarin käyttöön. Pääkäyttäjä on ollut raportointikoulutuksessa ja esimiestaso koulutettiin Rava-toimintakykymittarin antamiin raportteihin mittarin hyödyntämiseksi entistä tehokkaammin asiakkaan palvelutarpeen määrittämisessä. Poikkileikkaus Ravat (keskimääräinen toimintakyky) päätettiin tehdä jatkossa kaksi kertaa vuodessa yhtäaikaisesti koko tulosalueella tulosten vertailtavuuden parantamiseksi ja oikean hoidonporrastuksen seuraamiseksi. Hoidon porrastuksen tehostamiseksi myös kotihoidon ja palveluasumisen prosessikuvaukset päivitettiin ja tehtiin omaishoitoon prosessikuvaus. SAS-ryhmät ovat toimineet säännöllisesti hoidon porrastuksen tukemiseksi. Sivu 5/11

6 KOTIHOITO JA OMAISHOITO Kotihoidon avulla on pyritty tukemaan kotona asumista entistä pidempään, jotta voitaisiin lähestyä tälle vuodelle asetettua tavoitetta: 85%:a yli 75-vuotiaista asuu kotona (v toteuma 83,8 %). Mm. kotikuntoutukseen on alkuvuonna satsattu enemmän suuressa osassa kuntia. Kotihoidon asiakaskäynnit ovat yhteensä Jytassa vähentyneet 5% viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mikä tarkoittaa 1482 käynnin vähennystä ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Asiakastaloudet ovat vähentyneet 6,9%:lla. Kuntien välillä on eroja, sillä osasta kuntia käynnit ovat nousseet. Osasta vähennystä selittää kotihoidon saatavuusperusteiden yhdenmukaistaminen etenkin säännöllisen kotipalvelun osalta. Palvelusetelin käyttöönotto kotipalvelun tukipalveluihin saattoi karsia osasta kuntien omia kotipalveluasiakkaita. Kotihoidon asiakaskäyntimäärät laskivat viime vuoden vastaavasta Halsualla 29,6% johtuen poistumasta tehostettuun palveluasumiseen ja kuolemista, Toholammilla 5,8%, Vetelissä 7,9% ja Perhossa10,5% ja asiakastalouksien määrät laskivat Halsualla 2,9%, Toholamilla 7,3%, Vetelissä 12,7% ja Perhossa 19,4%. Halsualla kuitenkin kotisairaanhoidon asiakastaloudet nousivat muutamalla asiakastaloudella, Toholammin osalta kotipalvelun asiakastaloudet pysyivät ennallaan, Vetelin osalta kotihoidon käyntimäärien lasku tuli kotipalvelusta, sillä kotisairaanhoidon käynnit nousivat hieman viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kannuksen kotihoidon käynnit lisääntyivät viime vuoden vastaavaan ajankohtaan mennessä 0,8%; kotipalvelukäynnit laskivat, mutta kotisairaanhoidon käynnit nousuvat. Kotihoidon asiakastaloudet laskivat 4,2%, mikä merkitsi käyntien määrän nousua asiakasta kohden. Kaustisella kotihoidon yhteiskäyntimäärä kasvoi 5,8%, mikä johtui kotipalvelukäyntien kasvusta, sillä kotisairaanhoidon käynnit laskivat hieman. Kotihoidon asiakastaloudet kasvoivat Kaustisella 3,6%. Lestijärvellä kotihoidon käyntimäärä laski viime vuoden vastaavasta 2,1%, lasku johtui kotisairaanhoidon käyntimäärien laskusta. Asiakastalouksien määrä kasvoi Lestijärvellä 9,3%. Valtakunnallinen tavoite 5-6 % yli 75-vuotiaista saa omaishoidon tukea, on toteutunut. Omaishoidon asiakkuudet ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana Halsualla ja Kaustisella ja vähentynet alkuvuodesta Kannuksessa ja Vetelissä. Omaishoidon kotikäyntejä on alkuvuodesta tehty edellisvuotta vilkkaammin. Omaishoitajien virkistysvapaiden toteutumiseen on panostettu mm. ottamalla palveluseteli käyttöön. PALVELUASUMINEN Yksittäisten kuntien kohdalla on ollut jonkin verran toisen kunnan käyttöä etenkin intervallihoidossa. Jytan ulkopuolelta on ostettu kuluneena osavuotiskautena yhdelle asiakkaalle asumispaikka ja sen lisäksi uuden kotikuntalain myötä maksetaan yhdestä asiakkaasta Jytan ulkopuoliseen kuntaan. Kotirannan remontti Kannuksessa on edennyt suunnitelmien mukaan ja Vetelin tehostetun palveluasumisen paikkatarvetta on selvitelty alkuvuonna. Kaustisella on muutamalla paikalla pystytty vähentämään tehostetun palveluasumisen paikkoja. Sivu 6/11

7 Palveluasumisen hoitopäivät ja täyttöasteet (vrt.2010) Hoitopaikka Hoitopv:t Käyttö aste Kannelma H ,8% 87,2% Jokiranta K ,2% 91,7% Kotiranta K ,6% 98,7% Iltarusko Kau % 85,3% Kotipirtti L , 3 % 87,9% Jalmiina P ,3% 92;4% Männistö T ,0% 92,8% Harjukoti V ,8% 108,2 % KoivukulmaV , 9 95,3% % Kuusikoti V ,3% 66,9% Markkula HKauV , 5 % 103,8 % Puistola K ,2 81,0% Hoitopaikka Hoitopäivät Käyttöaste Riihihovi K ,3% 91,2% 1312 % Sivu 7/11

8 Malvakoti Kau MirjamintupaT Yksityiset 85,8% 94,9% 94,6% 95,9% Kotipirtin ja Kotirannan remonttien vuoksi hoitopäivät ja prosentit eivät ole vuosien 2010 ja 2011 välillä täysin vertailukelpoisia. Henkilöstö Lääkehoitosuunnitelma saatiin valmiiksi ja lääkkeenantolupakäytänteet yhtenäistettiin. Lupien päivitykset ovat alussa. Lääkehaittaohjelma Haipron hyödyntämiskäytänteistä on sovittu. Saattohoitoprojektiin osallistuttiin tavoitteena saattohoidon toteuttaminen entistä useammin kotona ja palveluasumisessa ja siten välttää asiakkaan siirtämistä useaan otteeseen paikasta toiseen. Tavoitteet: Riittävä, laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus. Osaava henkilöstö. Toimintaan sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöpulaa on ollut etenkin lähihoitajasijaisista. Palveluasumisessa on jouduttu käyttämään kouluttamatonta työväkeä sijaisina. Kotihoitoon saatiin kolme vakanssia lisää. Palveluasumisen mitoituksissa ei kaikissa yksiköissä ole suosituksen mukaista minimimitoitusta, jonka vuoksi on korjattu joidenkin yksiköiden mitoitusta. Valvira ja Avi ovat ottaneet myös valvonnassa kantaa mitoituksiin. Sairauksista johtuneita poissaolopäiviä on ollut yhteensä 2597, joka on 1519 päivää vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Markkulan epäillyn sisäilmaongelman vuoksi on annettu selvitys Länsi-Suomen työsuojelupiirille. Täydennyskoulutuksessa on aloitettu iso koulutusprojekti kotihoidolle ja osalle palveluasumista tavoitteena yhteisöllisyyden ja tiimityöskentelyn tehostaminen ja ammatillinen kasvu, mukana mm. kuntoutuksellinen työote. Lisäksi saattohoitoon on ollut koulutusta. Esimiehille on aloitettu työnohjausprosessi. Sivu 8/11

9 Talousnäkökulma Tavoitteet:toiminta on mukautettu talousarvioon. Tuottavuus kasvaa 1%. Omatoimisuuteen kannustaminen vähentänyt palveluasumiseen jonottavien määrää. 85% yli 75-vuotiaista asuu kotona. Tehostunut kotihoito vähentänyt ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta. Hoito ja palvelu on entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa. Asiakasmaksutulot olivat toteutuneet 27,4 %. Henkilöstömenojen toteuma oli 30,5 %. Palvelujen ostojen toteuma on 29,2 %, tarvikekulutoteuma 23,9%. Avustuksissa on vähän ylitystä, toteuma 34,6%. Vuokrissa on hieman ylitystä. Ulkoisten kulujen toteuma on 30,3 % ja toimintamenot yhteensä 33,1%, mikä on edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa 4,1% korkeampi. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäisessä valvonnassa on noudatettu sisäisen valvonnan ohjetta Valvonnassa on seurattu tavoitteiden toteutumista asetettujen mittareiden avulla. Talouden seuranta on ollut säännöllistä koko tulosalueen osalta ja tulosalueen johtoryhmässä on ajoittain yhdessä käyty yksiköiden toteumia läpi. Päätösten muotoseikkojen oikeellisuutta on seurattu ajoittain pistokokein. Sisäisessä valvonnassa on seurattu työajan käyttöä. Sisäisessä valvonnassa on seurattu myös sairauspoissaoloja, Tyhy-keskustelujen käymistä sekä kehittämispäivien sisältöä ja kehityskeskustelujen käyntiä. Tulosalueella on pyritty tunnistamaan strategiset, toiminnalliset, taloudelliset ja vahinkoriskit, jotka esitetty laadunhallintasuunnitelmassa ja pyritty estämään niiden toteutumista omalla toiminnalla. Erityisesti on pyritty puuttumaan lääke- ja laitevahinkojen estämiseen esim. tehostamalla 4.TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON TULOSALUE Asiakasnäkökulma Tavoitteena on asiakkaiden luottamus toimintaan on saatu syntymään, asiakastyytyväisyys on keskimäärin 4 tasoa. Asiakkailla tieto järjestelmän toimivuudesta. Tuettu itsehoitoisuus on merkittävä osa jokaisen yksikön toimintaa. Hoidon saatavuus hoitotakuu vaatimusten mukaisesti. Jatkuva potilaspalautekysely on käytössä jokaisessa yksikössä ja jytan www-sivujen kautta on mahdollista antaa myös palautetta. Jatkuvia palautteita on tullut vaihtelevasti; Tunkkarin vastaanotolle on tullut 8 palautetta sekä nettipalautteena 7 palautetta ja Kannuksen ja Toholammin terveyskeskuksiin on tullut yksi palaute molempiin. Tiedotteita toiminnan muutoksesta on ollut kuntatiedotteissa sekä paikallislehdissä. Lisäksi on käyty kunnissa tiedottamassa ja keskustelemassa esillä olevista asioista. Itsehoitoisuuteen on yksiköissä tuettu erilailla. Hammashoidossa on tehokas ennaltaehkäisytyö aloitettu. Ryhmävalistuksia on pidetty yhteensä 22 tilaisuutta. Kuntoneuvolakäynnillä ohjataan ja kannustetaan omahoitoon. Asiakas voi varata kuntoneuvolaan ajan ilman lääkärin lähetettä. Ryhtitarkastuksia on aloitettu tekemään yhteistyössä kuntoutuksen ja työterveyshoitajan kanssa. Hoitoon pääsy lääkärinvastaanotoilla on toteutunut valtakunnallisten määräaikojen puitteissa. Hoidon saatavuus on oikea-aikaista; lääkäreiden ja päivystävien sairaanhoitajien sekä laajavastuisten sairaanhoitajien vastaanotot ovat saatavilla jokaisessa terveyskeskuksessa. Sivu 9/11

10 Laajavastuisille sairaanhoitajille on myös puhelinajat, jolloin potilaat voivat itse ottaa suoraan yhteyttä sairaanhoitajaan. Suun terveydenhuollon osalta hoitotakuu toteutuu muissa kunnissa paitsi Kannuksessa.Kannuksessa on aloitettu jonojen purku. Avokuntoutukseen ei ole pitkiä jonotuksia. Osastokuntoutuksen jonotusaika on pidempi yksiköstä riippuen. Terveyskeskuksen osastohoitoon on päässyt. Hoitoon pääsy tiedot ovat Jytan nettisivuilla. Prosessinäkökulma Tavoitteena on selkeät ja toimivat hoitoketjut kuvattu ja henkilöstö perehdytetty toimintamalliin vuoden 2012 mennessä. Ennaltaehkäisevä toimintatapa omaksuttu koko tulosalueella ja kaikissa toimipisteissä. Tarkoituksenmukainen ja tehokas työnjako. Resurssien oikea ja joustava kohdentaminen yli yksikkörajojen. Hoitoketjujen kuvaamisen päivittämistä on aloitettu. Yksiköiden sisäisissä palavereissa on prosesseja käyty läpi. Yksiköissä tehdään ja päivitetään perehdytyskansiota. Työnjakoa on yksiköissä mietitty uudelleen. Laajavastuiset sairaanhoitajat (diabetes-, sydänja hengityshoitaja) ovat aloittaneet toiminnan jokaisessa yksikössä. Laajavastuisille sairaanhoitajille on nimetty vastuulääkärit. Suun terveydenhuollossa työnjakoa työstetään parhaillaan. Lestijärven hammashoitajan toimi muutettiin suugyhienistin toimeksi. Kuntoutuksessa vakinaistettiin toimintaterapeutti. Kuntouttava työote on vuodeosastoilla käytössä. Resurssien oikeaa kohdentamista yli yksikkörajojen suunnittelemista on aloitettu. Laajavastuisten sairaanhoitajien vastuualueita ja tehtäväkuvia on selkeytetty. Osa pitkäaikaissairaanhoidon potilasryhmistä hoidetaan alueellisesti jokilaaksoittain. Päivystävien sairaanhoitajien osalta vastuualueita ja tehtävien yhtenäistämistä on aloitettu. Lääkäreiltä on siirtynyt potilasryhmiä päivystäville ja laajavastuisille sairaanhoitajille. Tavoitteena on, että lääkärit pystyvät keskittymään vaikeampihoitoisiin potilasryhmiin, jotka vievät myös enemmän aikaa. Tunkkarin osalta lääkärinkäyntien vähenemistä selittää päivystyksen loppuminen Tunkkarin terveyskeskusta. Suun terveydenhuollossa ostopalvelun avulla on voitu myös kohdentaa resurssia oikein. Terveyskeskuksen osastohoitoon ei ole ollut jonoja. Osastojen kuormitus on ollut Kannuksen vuodeosastolla 99,8 %, Toholammilla 108, 8 % sekä Tunkkarilla 81,1 %. Kuormitus on ollut aikalailla vuoden 2010 tasoa Toholammilla, Kannuksessa ei ole otettu potilaita osastolle ylipaikoille ja Tunkkarin matalaa käyttöä selittää osaltaan noro epidemia huhtikuussa, jolloin ei uusia potilaita otettu muualta. Tulevan puhelintekniikan uudistuksen myötä uudistetaan ja yhtenäistetään myös toimintatapoja ja näiden osalta yksiköissä on keskusteluja käyty eri työryhmien merkeissä. Henkilöstöä on valmennettu yhtenäistämään toimintoja, jotta voidaan palvella kuntalaisia samojen periaatteiden mukaan yli kuntarajojen. Sivu 10/11

11 Palveluiden käyttö 2011 ja vertailu vuosiin 2009 ja 2010 vastaavaan aikaan ( ) sekä hoitopäivät: Käynnit v v v Lääkäri Päivystävä sh Diabetes hoitajan käynnit Sydänhoitajan käynnit 481 Hengityshoitajan 224 käynnit Hammaslääkäri Suuhygienisti Lääkinnällisen kuntoutuksen käyntejä Toimintaterapiakäynni 269 t Ryhmiä Ryhmiin osallistuvia Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Vuodeos. hoitopäivät Henkilöstönäkökulma Tavoitteena on riittävä, ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja innostunut henkilöstö. Selkeä johtamisjärjestelmä. Vakituisissa vakansseissa on pätevät työntekijät. Virkalääkärisuhteeseen on vakinaistettu kaksi terveyskeskuslääkäriä alkaen. Lestijokilaaksossa toimii lähes täysin virkalääkärit. Hammaslääkäreitä on jouduttu ostamaan ostopalveluna. Hammashoidossa hammashoitajia ja suuhygienistejä on käytetty sijaistuksiin yli kuntarajojen. Hoitohenkilökunnan suhteen osastoilla on ollut työvuoroissa mitoituksia vastaava henkilökunta. Sijaistarvetta on järjestetty poikkeustapauksissa sisäisin järjestelyin. Sijaisina on toiminut myös opiskelijoita, yhdessä koulutetun henkilökunnan kanssa. Jytan varahenkilöstöjärjestelmän kautta on pystytty täyttämään osa sijaisuuksista. Alueelliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen on osallistuttu. Videokoulutuksien saaminen jokaiseen terveyskeskukseen on lisännyt henkilökunnan mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutuksiin entistä paremmin. Uusien tehtävänsiirtojen mukaisiin palkkauksiin ei kaikissa ammattiryhmissä ole vielä päästy. Sivu 11/11

12 Kehityskeskusteluja on joissakin yksiköissä jo tehty ja muissa on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä. Esimiestyönajan riittävyys koetaan niukkana niin vastuuyksikkö kuin tulosyksikköjohtajien osalta. Työntekijöiden poissaolot ovat lisääntyneet reilusti terveyden ja sairaanhoidon tulosalueella vuoden 2010 alkuvuoteen verrattuna. Vuonna 2011 alkuvuoden osalta poissaoloja oli yhteensä 1843 päivää ja samaan aikaan vuonna 2010 oli välisenä aikana poissaoloja oli yhteensä 1045 pv. Talousnäkökulma Tavoitteena toiminta on mukautettu hyväksyttyyn talousarvioon, ylityksiä ei tule. Resurssit tehokkaassa käytössä, käyttöaste 95 %. Ennaltaehkäisevä toiminta ja tehokas avohoito vähentää laitoshoidon tarvetta ja lyhentää hoitojaksoja ja erikoissairaanhoidon käyttöä. Budjetin toteumaprosentti on n. 31,8 % menojen osalta. Toimintakulupuolella henkilöstökulut ovat 26,8 % määrärahasta. Koko terveydenhuollon asiakasmaksujen tuotto on 36,7 %. Terveyden ja sairaanhoidon tulosalueella alkuvuoden osalta tilanne näyttää aivan hyvältä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäisessä valvonnassa on pyritty noudattamaan kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjetta ( ). Valvonnassa on mm. seurattu työajan käyttöä, sairauspoissaoloja, virkamiespäätösten ulkoisten muotoseikkojen oikeellisuutta, täydennyskoulutus-, kehittämispäivä- ja kehityskeskustelukäytäntöä. Valvonnassa huomatuista puutteista on annettu lisäohjeita. Talouden seurantaan uudistuneiden raporttien välityksellä on kehoitettu. Sisäinen valvonta on suoritettu , jossa on tarkastettu tulosalueen viranhaltijoiden viranhaltijapäätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalta tammi-maaliskuu Lisäksi laskujen tarkastuksessa on pyydetty kiinnittämään huomioon ALV-vähennyksiin. Sivu 12/11