Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa"

Transkriptio

1 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa Organisaatiot ja johtaminen Maisterin tutkinnon tutkielma Teija Mikkola 2014 Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu

2 Aalto-yliopisto, PL 11000, AALTO Maisterintutkinnon tutkielman tiivistelmä Tekijä Teija Mikkola Työn nimi Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa Tutkinto Kauppatieteiden maisteri Koulutusohjelma Organisaatiot ja johtaminen Työn ohjaaja(t) Professori Keijo Räsänen Hyväksymisvuosi 2014 Sivumäärä 134 Kieli Suomi Tiivistelmä Yhä useammassa organisaatiossa tehdään nykyään itämaiseen henkiseen perinteeseen perustuvia läsnäoloharjoituksia. Näiden innoituksena on usein Jon Kabat-Zinnin buddhalaisesta perinteestä muokkaama ja tunnetuksi tekemä tietoisuustaitoharjoittelumuoto, josta käytetään nimitystä mindfulness, hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Se on tietoisuutta, joka saavutetaan kiinnittämällä nykyhetkessä tieten tahtoen ja arvostelematta huomiota asioihin sellaisina kuin ne ovat. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata mindfulnessia ja sen harjoittamista työyhteisöissä selvittäen käsitteen käyttöä tässä kontekstissa. Tarkastelen mindfulnessia kehittämisotteen käsitteen viitekehyksessä. Ymmärtääkseni paremmin mindfulnessia kehittämisotteena ja havaitakseni selvemmin sen luonnetta ja suosion syitä vertaan sitä kehittävään työntutkimukseen. Tutkimustani kehystävät seuraavat tutkimuskysymykset: 1) millainen kehittämisote mindfulness on, 2) miten kehittävät työntutkijat ja mindfulnessia hyödyntävät kehittäjät ovat yrittäneet taltuttaa kiirettä työyhteisöissä, 3) miten tutkituissa kehittämisotteissa ymmärretään ja kohdataan työntekijäsubjekti ja millaisena nähdään työntekijän rooli muutoksessa. Olen syventänyt analyysiani edellä mainituista kehittämisotteista kiire-ilmiön tarkastelun avulla, koska mindfulnessia on kehitetty nimenomaan stressinhallintaan ja koska kiire on kiinteästi stressiin yhteydessä oleva ilmiö. Otin tutkimuksessani kaksi esimerkkiä mindfulnessin soveltamisesta työyhteisöissä. Toinen esimerkki oli työterveyshuollossa kokeiltu lyhyt tietoisuustaitointerventio ja toinen Valtiovarainministeriössä (VM) kehitetty ja käytetty mindfulness-pysäkki. VM:ssä käytetystä mindfulnesspysäkistä keräsin itse aineistoa osallistuvalla havainnoinnilla ja haastattelemalla pysäkin kehittäjää. Kehittävän työntutkimuksen osalta otin esimerkiksi kotipalvelutyöhön kehitetyn kiireintervention, saunotussuunnitelman. Tutkimukseni osoitti, että organisaatiotutkimuksen alalla on syytä tehdä ero ainakin länsimaista perinnettä edustavaan ja tutkimaani itämaista perinnettä edustavaan mindfulnessiin. Jälkimmäisessä ilmenee eroa muun muassa siinä, kuinka syvällisesti ja pitkäkestoisesti mindfulnessia pyritään opettamaan. Kehittävän työntutkimuksen ja mindfulnessin vertailu osoittaa, miten mindfulness on nykyajan individualistiselle kiirekulttuurille ominainen kehittämisote. Siinä painottuu henkisten päämäärien toteuttaminen ja yksilön vastuu muutoksessa. Kehittävä työntutkimus on tieteellistä tutkimusta vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa ja kehittämisen yksikkönä on toimintajärjestelmä. Mindfulnessissa kehittämisen yksikkönä on työntekijä ja siinä kehitetään yksilöä ja yksilön suhdetta työhön pyrkien parannuksiin myös työhön ja työorganisaatioon. Mindfulnessissa ei hyödynnetä teoreettisia työkaluja, vaan siinä pyritään eroon asioiden analysoinnista ja arvottamisesta tekemällä buddhalaisesta perinteestä kumpuavia tietoisen läsnä olemisen harjoituksia. Vastuu kiireen taltuttamisesta jää siinä työntekijälle itselleen. Avainsanat Mindfulness, kehittävä työntutkimus, kehittämisote, kiire

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MEDITOINNIN JA MINDFULNESSIN LEVIÄMINEN TYÖYHTEISÖIHIN TUTKIMUSTA KEHYSTÄVÄT TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS KIIRE TYÖELÄMÄN KIIREEN TUTKIMUSPERINNE Kiire kansainvälisten kyselytutkimusten valossa Kiire kansallisten tutkimusten valossa Kvantitatiiviset kiiretutkimukset Kvalitatiiviset kiiretutkimukset KIIREEN HALLINTA KEHITTÄMISOTE KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS TOIMINNAN TEORIA Ensimmäisen sukupolven lähestymistavat Toisen sukupolven lähestymistavat Kolmannen sukupolven lähestymistavat MUUTOKSET TOIMINTAJÄRJESTELMÄSSÄ KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS JA KIIREEN HALTUUNOTTO Kehittävän työntutkimuksen kiireinterventio kodinhoitajien työhön Kiireen hallinta yhteistoiminnallisesti MINDFULNESS LÄNSIMAISESTA PERINTEESTÄ KUMPUAVA MINDFULNESS ITÄMAISESTA PERINTEESTÄ KUMPUAVA MINDFULNESS Buddhalaisuudesta kulttuurin valtavirraksi ja organisaatioiden kehittämismenetelmäksi Tekemisen tilasta olemisen tilaan MINDFULNESS JA KIIREEN TALTUTTAMINEN Tietoisuustaitointerventio hoitoalan esimiesten työuupumukseen Mindfulness-pysäkki asiantuntijoille MINDFULNESSIN JA KEHITTÄVÄN TYÖNTUTKIMUKSEN VERTAILU MINDFULNESS TYÖPAIKOILLA: ORGANISAATIOIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN PARHAAKSI? YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...109

4 9 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITE 1: HAASTATTELURUNKO LIITE 2: MINDFULNESS-PYSÄKIN KULKU LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA TAULUKOT TAULUKKO 1. MINDFULNESSIN MERKKIPAALUJA TIELLÄ BUDDAHALAISUUDESTA TYÖPAIKOILLE... 6 TAULUKKO 2. TUTKIMUSTA KEHYSTÄVÄT TUTKIMUSKYSYMYKSET...13 TAULUKKO 3. KIIREEN SYIDEN LUOKITUS LAADULLISISSA HAASTATTELUISSA...35 TAULUKKO 4. KEHITTÄMISOTTEEN ULOTTUVUUDET...49 TAULUKKO 5. TUTKIJA-KEHITTÄJÄN OTE...50 TAULUKKO 6. USKONNOLLINEN JA SEKULAARI MEDITAATIO...78 TAULUKKO 7. TIETOISUUSTAITOHARJOITTEITA...81 TAULUKKO 8. WILLIAMSIN JA PENMANIN (2013) KAHDEKSANVIIKKOINEN OHJELMA KIIREEN HALLINTAAN...83 TAULUKKO 9. KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS JA MINDFULNESS KEHITTÄMISOTTEINA KUVIOT KUVIO 1. MINDFULNESS-JULKAISUJEN MÄÄRÄ VUODESTA 1980 VUOTEEN KUVIO 2. KIIREMÄÄRITTELYIDEN AINEKSET KODINHOITAJIEN TYÖSSÄ...20 KUVIO 3. TYÖSKENTELY (VÄHINTÄÄN NELJÄNNEKSEN TYÖAJASTAAN) HYVIN NOPEASSA TAHDISSA...26 KUVIO 4. TYÖSKENTELY (VÄHINTÄÄN NELJÄNNEKSEN TYÖAJASTAAN) TIUKKOJEN MÄÄRÄAIKOJEN PUITTEISSA...26 KUVIO 5. TYÖTAHTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT SUOMESSA JA EU15-MAISSA KUVIO 6. KIIREEN HAITTAAVUUS (HAITTAA ERITTÄIN TAI MELKO PALJON)...30 KUVIO 7. KIIREEN HAITTAAVUUS (HAITTAA ERITTÄIN TAI MELKO PALJON) TYÖNANTAJAN MUKAAN...31 KUVIO 8. TYÖSKENTELY TIUKKOJEN AIKATAULUJEN MUKAAN TAI HYVIN NOPEALLA TAHDILLA SUKUPUOLEN, IKÄRYHMÄN, SEKTORIN JA TYÖPAIKAN KOON MUKAAN VUONNA 2012 (%)...33 KUVIO 9. VYGOTSKIN MALLI VÄLITTYNEESTÄ TOIMINNASTA...52 KUVIO 10. VÄLITTYNYT TEKO (YLEINEN MUOTO)...53 KUVIO 11. TOIMINNAN KOLME TASOA...54 KUVIO 12. TOIMINTAJÄRJESTELMÄ ENGESTRÖMIN MUKAAN...56 KUVIO 13. EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN SYKLIMALLI...58 KUVIO 14. TYÖN MUUTOKSEN SYNNYTTÄMÄT SAUNOTUKSEN RISTIRIIDAT...62 KUVIO 15. UUSI SAUNOTUSSUUNNITELMA TOIMINTAJÄRJESTELMÄN MALLIN AVULLA KUVATTUNA...65 KUVIO 16. MINDFULNESSIN VAIKUTUSMEKANISMIT...77

5 Johdanto Pää kolmantena jalkana, kuin viimeistä päivää. Lauantai oli ehtinyt keskipäivään, ja kiiruhdin päivän harrastuksesta kotiin. Viikon kahdesta vapaapäivästä oli meneillään ensimmäinen, ja taas olin tehnyt lukujärjestyksen viikonlopuksi. Harppoen painelin kotipihalla aamupäivän menoista kohti iltapäivän menoja. Tulin kotiin vaihtaakseni vaatteet ja jatkaakseni taas eteenpäin. Naapurini, vähän vanhempi mies, paistatteli päivää talon pihamaalla. Siellä tapaan hänet usein. Vaihdamme pari sanaa päivän kulusta. Tapansa mukaan naapuri hymyili hieman arvoituksellisesti. Lyhensin vähän askelia hänen kohdallaan, hidastin harppomista. Mä olen juossut koko päivän kieli vyön alla, hän sanoi ja näytti samalla kiireettömyyden perikuvalta. Aukaisin suuni ja sanoin hengästyneenä: Niin minäkin. On aikamoinen hoppu tässä. Mutta sinusta ei näe sitä päällepäin, naapuri vastasi. Minusta sen sijaan näkee, ihan selvästi, hän lisäsi ja osoitti itseään. Hän astui lähemmäksi ja näytti t-paitaansa. Siinä oli suuri kuva sudesta, jonka suusta roikkui kieli. T-paidan alareuna, siis suden kieli, oli kuin olikin kiristettynä farkkujen vyön alle. Kuitenkin meistä kahdesta minä olin kiusallisen selvästi se, jonka kieli vyön alla näkyi ainakin kilometrin päähän. Oma hössötys ja kiirehtiminen alkoi hävettää. Vaikka monen mielestä kyseessä olisikin ollut vain hupsu vitsi, minut naapuri herätti pohtimaan arkista mielenrauhaa ja itsetuntemusta. Miksi ei voisi antaa ajatusten kulkea rauhassa, edes vapaapäivänä? Tuonakin lauantaina valjastin ne aikajanalle, etenemään määrätietoisesti tapahtumasta aina vain seuraavaan. Hetkessä kiinni olemisen sijaan mieli vaelsi jo tulevassa. Moni kiireinen etsii juuri nyt mielenrauhaa meditaation ja mielenhallinnan oppien avulla. Kurssit vetävät suuria määriä ihmisiä, jotka haluaisivat löytää rauhan. En ihmettele. Pienen hämmennyksen jälkeen huomaan olevani äärimmäisen tyytyväinen siihen, miten naapurin pieni t-paitademonstraatio herätti. Jos juoksen taas kieli vyön alla, mietin nyt tarkemmin, miksi toimin niin. (Tiina Rajamäki, Helsingin Sanomat , A4.)

6 Tutkielmanionsaanutalkunsakiinnostuksestajaihmetyksestä:kiinnostuksestasiihen,miten meditaatio ja mielenhallinnan opit vetoavat nykyaikana suuresti kiireisiin ihmisiin ja ihmetyksestä siihen, miten työyhteisöjen kehittäjät ovat ottaneet nämä opit käyttöönsä. Kasvanutkiinnostusmeditaatioonjasiitäkumpuaviinmielenharjoitteisiineinäykäänvain kirjakauppojennäitäaiheitakäsittelevienhyllymetrienpitenemisenäjatyöväen-jakansalaisopistojenkyseisiä tekniikoita opettavienkurssien täyttymisenä. Se näkyy myös niiden voimallisena tulona yrityksiin ja organisaatioihin työyhteisöjen kehittämismenetelminä. Yhäuseammassaorganisaatiossatehdäännykyäänitämaiseenhenkiseenperinteeseenperustuvia läsnäoloharjoituksia. Huomion tarkoituksellinen suuntaaminen nykyhetkeen ja siinäläsnäolemiseenonamerikkalaisenlääketieteenprofessorijonkabat-zinninbuddhalaisesta meditaatioperinteestä muokkaama ja tunnetuksi tekemä tietoisuustaitoharjoittelumuotostressin-jakivunhallintaan.siitäkäytetäännimitystämindfulness. Kabat-Zinnoliensimmäisiä,jokaintegroimindfulnessinlänsimaisiinparantamiskäytäntöihin. Hänenkehittämänsä hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon perustuvakahdeksanviikkoinen stressinhallintaohjelma (mindfulness-based stress reduction MBSR) otettiin lääketieteenkäyttöönvuonna1979massachusettsinyliopistollisessasairaalassa.ohjelmanpohjana ovathyväksyvää,tietoistaläsnäoloakehittävätmeditaatioharjoituksetjaniidensovellukset stressin, kivunjakroonistensairauksienhoitoon(williams, Teasdale,Segal Kabat-Zinn 2011,16).Kabat-Zinnin(2012,22)määritelmäänmindfulnessistahyväksyvänätietoisena läsnäolona ja sen harjoittamisena tukeutuvatmonet. Yksinkertaisesti ilmaistuna mindfulnessonhetkestätoiseenavautuvaatietoisuuttajasitäharjoitetaansiten,ettähuomiokiinnitetääntarkoituksellisestiasioihin,joihinemmetavallisestituhlaaajatustakaan.hyväksyvä tietoinen läsnäoloon tietoisuutta, joka saavutetaan kiinnittämällä nykyhetkessä tieten tahtoenjaarvostelemattahuomiotaasioihinsellaisinakuinneovat(williamsym.2011,67, kursivointikirjoittajien). Kabatt-Zinnin kehittämä ohjelma tulilaajanyleisön tietoisuuteen vuonna 1990 julkaistun teoksenfullcatastropheliving:usingthewisdomofyourbodyandmindtofacestress, Pain,andIllnessmyötäSenjälkeenmindfulnessonsaanutosakseenrunsaastihuomiotaja suosiota.kiinnostuksenkasvuamindfulnessiinkuvaahyvinse,mitenmindfulnessiakäsittelevienjulkaisujenmääräonkasvanutvuosienvarrella(ks.kuvio1).

7 Kuvio 1. Mindfulness-julkaisujen määrä vuodesta 1980 vuoteen 2012 Lähde:DavidS.Black2013.MindfulnessResearchGuide luvunalussamindfulnessiakäsitteleviäjulkaisujailmestyivainmuutamiajavuoteen 2013tultaessajulkaisujenmääräonmoninkertaistunut.Psykologisenkirjallisuudenalalla (PsycINFO)ilmestyinoin100vertaisarvioituaartikkeliamindfulnessista2000luvulletultaessa.Vuoteen2013tultaessaartikkeleitaonilmestynytjoyli000.(Germer2013,12.) Vaikka mindfulnessia kehitettiin alun perin länsimaisessa viitekehyksessä stressin- ja kivunhallintaan klinikkaympäristössä, alkoi nopeasti ilmaantua erilaisia sovelluksia, joissa päämääränä oli hyödyntää mindfulnessin harjoittamista jokapäiväisessä elämässä. Osa näistänoudattikabatt-zinninesimerkkiäjaosataasolisiitäerillisiäkehitelmiä.taulukossa onlueteltumindfulnessiinpohjaaviamenetelmiäjateoksia,jotkaovatolleetmerkkipaaluja mindfulnessin suosion leviämisessä. Muun muassa erilaisissa psykoterapioissa ja neuvontapalveluissaalettiinkäyttäämindfulnessiajoyli20vuottasitten.kognitiivinenpsykoterapia ja tietoisen läsnäolon menetelmä yhdistyi masennuksen hoitomuodoksi Segalin, WilliamsinjaTeasdalentyönmyötä(Mindfulness-basedCognitivetherapyMBCT1992)ja uutena terapeuttisena suuntauksena ilmaantui myös dialektinen käyttäytymisterapia

8 (DBT). 1 MindfulnessiahyödynnettiinmyösStevenC.Hayesinjahänentyöryhmänsä(Hayes et al. 1993) ja 1990-luvulla kehittämässä terapiamuodossa nimeltään Acceptance andcommitmenttherapy(act,suomeksihothyväksymis-jaomistautumisterapia). Nykyäänmindfulnessinharjoittaminenonlevinnytklinikoiltajaterapiavastaanotoiltamyös Taulukko 1. Mindfulnessin merkkipaaluja tiellä buddahalaisuudesta työpaikoille Mindfulnessmeditaatiot Mindfulness-perusteisetinterventiot (Mindfulness-basedinterventionsMBI) (MM) 2500v.+ Vipassana dzogchenja zen-meditaatio 1990 Mindfulness-basedstressreduction(MBSR) Kabat-ZinnJon FullCatastrophe Living: Using the WisdomofYourBodyand Mind tofacestress,pain,andillness 1993 Dialecticalbehaviortherapy(DBT) LinehanMarsha Cognitive-BehavioralTreatmentofBorderlinePersonalityDisorder 1999 Acceptanceandcommitmenttherapy(ACT) HayesStevenC.,StrosahlKirkD.WilsonKellyG. AcceptanceandCommitmentTherapy:AnExperientialApproachto BehaviorChange 2002 Mindfulness-basedCognitivetherapy(MBCT) SegalZindel,WilliamsMarkTeasdaleJohn Mindfulness-based Cognitive therapy for depression: New ApproachtoPreventingRelapse 2011 WilliamsMarkPenmanDanny Mindfulness:practicalguidetofindingpeaceinfranticworld (suom.2013,tietoinenläsnäolo.löydärauhakiireenkeskellä 2011 ChaskalsonMichael TheMindfulWorkplace:DevelopingResilientIndividualsandResonantOrganizationswithMBSR Sovellettuseuraavialähteitä:ChiesaMalinowski2011,404405;Brown,MarquisGuiffrida2013,97;Chapman2011. tavallisiintyöyhteisöihinerilaistenvalmentajien,kehittäjienjaorganisaatiotutkijoidentoi- mesta.mindfulnessistaontullutmuoti-ilmiö.samallamindfulnessistaontulluterittäinelas- tinenkäsite,jollaviitataanhyvinerilaisiininterventioihinjasovelluksiin,joidenhistorialli- nenperustajatavoitteetvoivaterotahuomattavastikintoisistaan.aiheestameta-analyyseja tehnytalbertochiesa(2012;chiesamalinowski2011)tekeekahtiajaonensinnäkinikiai- 1DBTjuontaajuurensaMarshaLineahiin(1993).Lineahonmoninkertaisestipalkittuamerikkalainenpsykologianprofessori.HänenmukaansaDBTonoppimisteorian,kognitiivisenteorian,dialektisenfilosofianjazenbuddhalaisuudenintegraatio(GeelsWickström2009,413).

9 kaiseen meditaatioperinteeseen kutsuen sitä mindfulness-meditaatioksi ja moderneihin mindfulnessia hyödyntäviin interventioihin, mindfulness-perusteisiin interventioihin. JälkimmäisistähänerotteleeKabat-Zinninkahdeksanviikkoistastressinhallintaohjelmaahyödyntävät suuntaukset (MSBR ja MBCT) ja psykologiset suuntaukset (DBT jaact). Edellä mainittujen lisäksi voidaan erottaa lyhyet johdatuksetmindfulnessiin (esimerkiksiyhden taimuutaman tapaamiskerranohjausta tietoiseen läsnäoloon nykyhetkessä)(chiesa,serrettijakobsen2013,84). Buddhalaisenmeditaatioperinteenhyödyntäminentyöyhteisöissäonsiismelkouusiilmiö. VarsinuusiilmiöseonetenkinSuomessa.Sitensitäonmyöskuvattujatutkittuvähän.Julkaisujamindfulnessinharjoittamisestajasenvaikuttavuudestatyöyhteisöjenkehittämisessäeilöydyedeskansainvälisestikatsoenpaljon. Tutkimuksenitavoitteenaonkuvatamindfulnessiajasenharjoittamistatyöyhteisöissäselventäenkäsitteenkäyttöä tässä viitekehyksessä. Millainen kehittämisote mindfulness on? Mitäerityistäsiinäonkehittämisotteena?Tutkimuksenituotietoauudestajavähäntutkitustailmiöstä. 1.1Meditoinninjamindfulnessinleviäminentyöyhteisöihin Eioleolemassatilastotietojasiitä,kuinkamoneenorganisaatioonmeditointijamindfulnessin harjoittaminen on rantautunut. The Financial Timesin artikkelissa ( ) The mindbusiness:yoga,meditation, mindfulness whysomeofthewest sbiggestcompanies are embracing eastern spirituality arvioidaan, että Yhdysvaltain suurista yrityksistä joka neljäsonkäynnistänytjonkinlaisenstressinhallintaohjelman.thefinancialtimesinartikkelissamainitaanmuunmuassacheeriosmuroistajahäagen-dazsjäätelöstätunnettuyritysgeneralmills,hakuyritysgooglejayksiyhdysvaltainsuurimmistasairausvakuutusyhtiöistä, Aetna, yrityksinä,joissaitämaisperäisethenkisetharjoitteetovatvallanneetjalansi-

10 jaa.esimerkiksigooglen SearchInsideYourself -ohjelmassamindfulnessontulluttutuksi ylituhannelletyöntekijälle. 2 Artikkeliin haastateltu Medtronicin entinen toimitusjohtaja ja Harvard Business Schoolin professoriwilliamgeorgevakuutteleemeditoinninjaläsnäoloharjoitustenetujatyöelämän kannalta. Hänen mukaansa harjoitusten myötä saavutetaan läsnäolokykyä työssä, mikä edistää muita työssä tärkeitä kykyjä. Päätöksentekotaito kohenee ja edellytykset muiden ihmisten kanssa työskentelyyn paranevat ja samalla osataan olla taitavampia johtajia. Georgetoteaa,ettähänelläitselläänontaipumustaeläähyvinkiireistäelämää,muttatietoi- suustaitojenharjoittaminenpitäähänetfokusoituneenasiihen,mikäontärkeää.joitainhar- joitteidenhenkinenperustaaskarruttanee.thefinancialtimesinartikkelissakuitenkinesi- tetään, etteivät itämaistahenkistä perinnettäomaksuneetyritykset jajohtajatyritäkäännyttää työntekijöitään uuteenuskontoon, vaikkakin ne ovat esimerkiksi räätälöineet tälle perustalle muun muassa johtamiskoulutusohjelmia. Artikkelissa väitetään myös, että uskonnollisuudesta riisuttuja tieteellisellätutkimuksella kvalifioitu itämainen henkinen perinne on tulossahyväksytyksiosaksiyritystenvaltavirtaa.menestyneetliikemiehet henkisinäguruina jaoppilaina,materiaalisen jahenkisenmaailmanvastakkainasettelun liudentuminen,onnykyaikaa. 3 These contradictions Buddhist teachers who aren t Buddhists, corporations with spiritualcommunities,capitalismembracingtraditionsthatshunmaterialismare perhaps unsurprising in the modern age. Just as General Mills products are sold aroundtheglobe,feedingpeoplefromindiatoindiana,sotoothefundamentaltenetsoftheworld sgreatreligionsarefreelytradedineverycorneroftheearth.the resultisthatthepeoplewhoworkhardtomakehigh-margin,low-caloriebreakfast cerealsareatthesametimestrivingtoimprovetheirspiritualequilibriumandeven gettasteofenlightenment.(thefinancialtimes ) Itsesainensikosketuksentietoisenläsnäolonharjoittamiseentyöyhteisöissäsyksyllä2011 tehdessäniharjoitustyötäaalto-yliopistonkauppakorkeakoulunkurssille Kehittämisotteet ja-käytännöt.teimmekurssillaryhmämmekanssaharjoitustyötävoimaantumislähtöises- 2 ArtikkelissaeiunohdetamainitamyöskäänAppleajasenedesmennyttäperustajaajajohtajaaSteveJobsia, jonkaajatteluunvaikuttivoimallisestizenbuddhalaisuus. 3 Vrt. Brooksin(2001)tulkinnatbopoistanykyajanilmentäjinä.Brooksonkuvannutporvarillistenjaboheemistenpiirteidensekoittumistatermillä bopo,boheemiporvari.bopoonsekoitushippiäjajuppia,boheemia japorvaria.

11 tä kehittämisotteesta ja keräsimme aineistoa valtion työmarkkinalaitokselta (VTML). Tutustuessani VTML:n kehittämistoimintaan olin melko hämmentynyt huomatessani siellä harjoitettavan erilaisia orientaatio- ja pysähtymisharjoituksia. Niiden kerrottiin toimivan ryhmänvoimaantumisprosessejahelpottavinatyökaluina.näitätyökalujakäyttäenorganisaatiossatoiminutkonsulttiterhitakanen 4 (2009,5,13)pyrkilisäämäänryhmänsätie- toisuustaitoja.tietoisuustaitojenkuvattiinolevansekäomanettätoistentoiminnanjaajat- telun havainnointiaja tulkintaa,reflektiota. Samoin senkuvattiin olevanvapautumistaai- emmistaajattelu-jatoimintamalleista.takasenmukaannäidentaitojenperustanaonläs- näolo tässähetkessä jakykyhavainnoida tapahtumiaei-arvottavasti.vtml:llä tietoisuus- taitojenharjoittamisenyhteydessäeikäytettytietoisenei-arvottavanläsnäolemisen,mind- fulnessin,käsitettä. KeskustelinedellämainittuakurssiavartenVTML:nsisäisenkehittäjänkanssaharjoituksista janiidenyleisyydestäeri organisaatiossa, ja etenkin julkishallinnossa. Siinäyhteydessä hän totesi, että tietoisuustaitoihin on alettu kiinnittää huomiota paljon entistä enemmän työyhteisöissäjaettäesimerkiksivaltiokonttorinkoulutusyksikönkehittäjäohjaamindfulness-kursseja.vtml:nsisäisenkehittäjänmukaantämäosoittisitä,ettätietoisuustaitojen harjoittamisestaontullutmelkoyleinenjahyväksyttytyöyhteisönkehittämisenmuoto,osa työyhteisöjen kehittämisenvaltavirtaa.uskontotieteendosentti KimmoKetolaKirkon tut- kimuskeskuksestakertoi( )ilmiönyleisyydestäsuomessa.hänenmukaansaus- kontotieteilijäteivätvieläolleetkiinnittäneetmitäänhuomiotameditoinninjatietoisuustai- toharjoitteluilmiön olemassaoloon Suomen työpaikoilla. Ruotsalaistutkijat olivat Ketolan mukaan ilmiötä jo tutkineet. Siellä tietoisuustaitojen harjoittaminen työyhteisöissä on lisääntynyträjähdysmäisesti jamyösjulkishallinnonpiirissä. 5 Tietoisuutaitojen harjoittamisenilmiöonolluthuomiotaherättävämyöstanskassajatanskalaisettutkijatovatilmiötä aktiivisesti myös tutkineet. Heiltä on ilmestynyt aihepiiristä muun muassa Joel Havivin 4 Takanenonväitellyt,2013,Aalto-yliopistonkauppakorkeakoulustaaiheenaankehittämistoimintansa. 5 IlmiönleviämistäRuotsissaselittäneeosinÅsaNilsonnentoiminta.Nilssonneonruotsalainenmonitaituri: psykiatri,lääketieteentohtori,laillistettupsykoterapeutti,tukholmankaroliiniseninstituutinlehtorijasalapoliisiromaanienkirjoittaja.hänondekkarienlisäksikirjoittanutkirjojatietoisestaläsnäolosta.muunmuassa vuonna2004julkaistuteosvemärdetsombestämmerditliv?ommedvetennärvaro(suomennettuvuonna 2005Kukaohjaaelämääsi.Tietoisuustaidotarjenapunaontehnytmindfulnessiatutuksilaajanyleisönkeskuudessa.InnoituksentietoisenläsnäolonsoveltamiseenNilssoneonsaanutdialektisestakäyttäytymisterapiasta.MyösOlaSchenströmjahänenkehittämänsä Härochnu -menetelmäonollutlevittämässäilmiötäruotsissa(plank2010,5051).

12 (2007a) toimittama teos Medarbejder eller modarbejder religion moderne arbejdsliv jossapolemisoidaanhenkistenharjoitteidenesiintymistätyöyhteisöissä. 1.2Tutkimustakehystävättutkimuskysymyksetjatutkimuksentoteutus Meditoinnin ja tietoisuustaitojen harjoittamiseen työyhteisöissä on kiinnitetty huomiota julkisessakeskustelussa (ks. esim. Taloussanomat : Viimeisin villitys Suomen työpaikoillameditointi).ilmiötäeikuitenkaanolesuomessajuurilainkaantutkittu.tutkimuksenitavoitteenaonpaikatatätäaukkoa.tavoitteenanionkuvatamindfulnessinharjoittamistatyöyhteisöissäjaselventääkäsitteenkäyttöätässäyhteydessä.näkökulmanimindfulnessiin rajautuu nimenomaan työyhteisöjen kehittämiseen ja siihen, miten itämaisesta henkisestäperinteestäkumpuavattekniikatovatsaaneetsuosiotatyöyhteisöjenkehittäjien keskuudessa.tarkastelunikohteenaonnimenomaisestikabat-zinninbuddhalaisestameditaatioperinteestä muokkaaman tietoisuustaitoharjoittelumuodon innoittamat interventiot ja sovellukset. Kysyn tutkimuksessani, millainen kehittämisote mindfulness on? AaltoyliopistonprofessorinKeijoRäsäsen(2007)mukaankehittämisotteenkäsiteontutkimuksellinenjaanalyyttinentyöväline,jonkaavullavoidaantutkia,tunnistaa,kuvatajavertailla erilaisiatapojatehdäkehittämistyötä.seonväline,jonkaavullavoidaanpukeasanoiksija ymmärtääkehittämistyötäkäytännöllisenätoimintanaelitaktisena,poliittisenajamoraalisenatoimintana,jollaonainatekijäelisubjekti. Ymmärtääkseniparemminmindfulnessiakehittämisotteenajahavaitakseniselvemminsen luonnettajasuosionsyitävertaansitätoiseenkehittämisotteeseen.vertailunavullauskon tunnistavani mindfulnessin ominais- ja erityispiirteet paremmin. Lähtökohta noudattelee ajatusta,ettäerojentunnistaminenonvalaisevampaakuinyhtäläisyyksienkuvausjaettäse on uuden oppimisen edellytys: Variatio est mater studiorum, sanovat Marton ja Trigwell 10

13 (2000). 6 Vertailukohteekseni otan kehittävän työntutkimuksen. Tätä valintaa perustelee se, että kehittävän työntutkimuksen periaatteita tutkijat ovat kuvanneet eksplisiittisesti. Näinollensetarjoaajäsentyneenvertailukohdan,jonkaavullatunnistaamindfulnessinerityislaatua. Selvitän tutkimuksessani, miten mindfulness eroaa kehittävästä työntutkimuksesta. Vertailu tapahtuu pitkälti teoreettisesti näitä kehittämisotteita käsittelevän kirjallisuuden varassa. Avainteokset kehittämisotteista ovat kehittävän työntutkimuksen osalta Yrjö Engeströmin teos Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita vuodelta 1995jamindfulnessinosaltaJohnKabat-ZinninteosFull Catastrophe Living: Using the Wisdom of Your Body and Mind to Face Stress, Pain, and Illnessvuodelta1990.Toinen keskeinen teos, jota hyödynnän mindfulnessin tarkastelussa, on tietoiseen läsnäoloon perustuvankognitiivisenterapian(mbct)kahdeksanviikkoisestaohjelmastakirjoitettumark WilliamsinjaDannyPenmanin(2011,suom.2013)populääriteosTietoinenläsnäolo.Löydä rauhakiireenkeskelläohjattuinemeditaatioharjoituksin.edellämainittujenteostenlisäksi hyödynnänmuitakirjoituksiakehittävästätyöntutkimuksestajamindfulnessista. Mindfulnessiaonkehitettynimenomaisestistressinhallintaan.Syvennänanalyysianikehittävästä työntutkimuksesta ja mindfulnessista stressiin kiinteästi olevan ilmiön, kiireen, avulla.tämäonluontevaa,koskayksilötasollakiireenvaikutuksiaonuseinlähestyttystres- si-käsitteenavulla(kinnunenfeldt2005,15)jasuuriosakiirettäkoskevastatutkimuk- sesta on keskittynyt kiireen seurauksiin, hyvinvoinnin vähenemiseen, stressiin tai työuupumukseen (Lehto Sutela 2008, 69). Syventävä analyysi kehittämisotteista tapahtuu siten, että tarkastelen lähemmin sitä, miten näissä kehittämisotteissa on pyritty hallitse- maantyöntekijöidenkiirettä.kehittävästätyöntutkimuksestaonolemassayksiväitöskirja- tasoinenakateeminentutkimuskiireestäjasenhaltuunotosta:anna-liisaniemelän(2006) väitöskirja Kiireja työn muutos. TapaustutkimuskotipalvelutyöstäNiemeläonväitöskirjassaan tutkinut kehittävän työntutkimuksen viitekehyksessä sitä, miten työelämän kiire liittyy työssä tapahtuneisiin muutoksiin ja minkälaisina nämä muutokset ja kiire tulevat esiin kotipalvelutyössä.hän pyrkii ymmärtämään kiirettä työn muuttuessa jaosana työn historiallistakehitystä.hänenperusoletuksenaon,ettätyössäonainaollutkiirettä,mutta seonmuodostunuttyöhöneriaikoinaeritavoin.väitöskirjassaonkuvattumyöseräsnie- 6 Tämähuomioalleviivaasitä,ettäoppimisenlähtökohtanaonoppimisenkohteenaolevassailmiössäesiintyvä vaihtelu ja että vaihtelua analysoimalla voidaan erottaa kohteesta oleellinen epäoleellisesta. (Ks. EngeströmSannino2010,18,MartonTrigwell2000). 11

14 melänkehittämä kiireinterventiokotipalvelutyöhön, jota tarkastelen tarkemmin työssäni. Mindfulnessinosaltataasenlöytyyyksisuomalainenakateeminentutkimus,jossaonkehitettyinterventiojatarkasteltusenvaikuttavuutta.TämäonTuijaMakkosen(2011)psykologian alaan kuuluva lisensiaatintutkimus Lyhyt tietoisuustaitointerventio hoitoalan esimiestentyöuupumukseen Molempienedelläesitettyjenkehittämismenetelmien,sekäkehittävästätyöntutkimuksesta ettämindfulnessista ammentavien interventioiden,kohteenaovathoitoalalla työskentelevät.mindfulness-interventionkohteenaovatesimiehet,kehittäväntyöntutkimuksenperustalle rakentuvankiireintervention kohteena taasenovat työntekijät. Koska molempien interventioidenkohteenaovatnimenomaanjulkisellaalallajaerityisestijulkisensektorinsosiaali-jaterveydenhuollonammattilaiset,muodostavatnehyvänkeskinäisenvertailukohteen. Tuija Makkosenlisensiaatintutkimuksessa tavoitteenaolitutkiatietoisuustaitointerventionvaikuttavuuttaelisitä,vähentääköinterventiotyöuupumustajaparantaakosepalautumista.työssäeipaneudutalainkaaninterventiotakäyttävänkehittäjännäkemyksiin. Koska haluan tutkia mindfulnessia nimenomaan käytännöllisenä toimintana eli taktisena, poliittisenajamoraalisenatoimintana,jollaonainatekijäelisubjekti,täydennänkuvausta mindfulnessistaitsekeräämällänilaadullisellaaineistolla.sitentoisenaesimerkkinämindfulnessin soveltamisesta työyhteisön kehittämisessä on valtiovarainministeriössä (VM) käytetty mindfulness-pysäkki.mindfulness-pysäkinjasitäkäyttävänkehittäjänhaastatteluin tein keväällä 2012, ja haastateltavani oli VM:n kehittämisyksikön päällikkö Marika Tammeaid. Koska toinenkin esimerkkini mindfulnessin käytöstä työyhteisöjen kehittämisessä on julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatiosta, laajentaa se kuvaa mindfulnessin harjoittamisestajaharjoituksenpäämääristänimenomaanjulkisensektorinerialantöissä. Kehittävääntyöntutkimukseenjamindfulnessiinpohjaavatsovelluksetjainterventiotedustavat kiire- ja stressiteoreettisen ajattelun kahta eri leiriä. Tim Newtonin (1995, 9798) mukaanonolemassaamerikkalainentraditio,jossastressinähdäänpitkältiyksilönongelmanajaskandinaavinentraditio,jossapyritäänlöytämäänyhteyksiätyöstressinjatyönorganisoinnin välillä. Amerikkalaisessa traditiossa pyritään löytämään erilaisia selviytymiskeinojaensisijaisestityöntekijätasolla,kuntaasskandinaavisessatraditiossaonpyrittyvaikuttamaan työn organisointiinja muihintyöpaikka- tai organisaatiotasontekijöihin.ame- 12

15 rikkalainen traditio voidaan jakaa erilaisiin neuvontapalveluihin sekä stressinhallinnan keinoihintaistressiinsopeutumiskeinoihin,joihinmuunmuassameditointikuuluu.koska mindfulnessedustaayksilökeskeistänäkökulmaakiireen-jastressinhallintaanjakehittävä työntutkimus on toimintajärjestelmä- ja yhteisökeskeinen ratkaisu, tarkastelen tutkimuksessanitarkemminmyössitä,mitennäissäkehittämismenetelmissäymmärretäänjakohdataantyöntekijäsubjekti.samallatuleetarkasteltavaksimyösse,millainenkatsotaanolevan työntekijäsubjektinvastuumuutoksessa.hyödynnäntämäntarkastelunyhteydessäkaikkea aiemminmainittuamateriaalia.hyödynnäntässäkohdinjonkinverranmyösjulkisiatekstejäjamuutamateriaalia,mitäminulleonkertynytvtml:ssätehdystäkehittämistoiminnasta. Allaolevaantaulukkoon(taulukko2)onkoottututkimustanikehystävättutkimuskysymykset. Taulukko 2. Tutkimusta kehystävät tutkimuskysymykset 1. Millainenkehittämisotemindfulnesson? a) Mitenmindfulnesseroaakehittävästätyöntutkimuksesta? b) Mitenmindfulnessinkäsitettäonkäytettyorganisaatiotutkimuksenalalla? 2. Miten kehittävät työntutkijat ja mindfulnessia hyödyntävät kehittäjät ovat yrittäneettaltuttaakiirettätyöyhteisöissä? 3. Miten tutkituissa kehittämisotteissa ymmärretään jakohdataan työntekijäsubjekti jamillaisenanähdääntyöntekijänroolimuutoksessa Tutkimuksenitavoitteenaonkuvatajaanalysoidamindfulnessiajasenharjoittamistatyöyhteisöissäselventäenkäsitteenkäyttöätässäviitekehyksessä.Samallatyönitavoitteenaon myöskertoajotainyleistäsuomalaisestatyöelämästäkiire-ilmiönjasenhallinnankeinojen avulla.näkemyksenion,ettäpuhetyöelämänkiireestäosoittaajotainerityistäomastaajastammejasamallatämäpuhevaikuttaanykyajanmuotoutumiseen.samoinnykyajanmuotoutumiseen vaikuttavat ne menetelmät, joiden avulla yritämme puuttuakiireen syihin ja 13

16 seurauksiin. Kabat-Zinnillä on selkeä näkemys siitä, millainen nykyajan elämäntapa on ja mikämeitäriivaa. Emmekö olekin kaikki taipuvaisia... täyttämään päivämme asioilla, jotka meidän vaintäytyytehdäjasittenjuoksemmeepätoivoissammekielivyönallayrittäensaada kaiken tehdyksi, emmekä kaiken keskellä oikeastaan nauti juurikaan siitä mitä teemme,koskaaikaaonliianvähäntaiolemmeliiankiireisiätailevottomia?vaikka kaikkimitäteemmeolisikintärkeää,vaikkaolisimmeitsehalunneettehdätuonkaiken,saatammetuntea,ettäosammeonaivanliianvaativa,aikataulutkaatuvatpäällemmejavelvollisuudethukuttavatmeidätalleen.elämmejatkuvassasuorittamisen maailmassa.vainharvoinolemmekosketuksissasiihen,mitäonkaikentuonsuorittamisenjatekemisentaustalla,taitoisinsanoen,kosketuksissaolemisentilaansisällämme.(kabat-zinn2012,9899.) Kabat-Zinninmukaanolemmeuudenlaisessayhteiskunnallisenkehityksenvaiheessa,johon liittyymyöstarvemindfulnessinkaltaisillekehittämismenetelmille.kabat-zinn(1994)kuvaa tätä syväksiyhteiskunnallis-kulttuuriseksi vallankumoukseksi, jota ohjaa vahva sisäinen kaipuu hyvinvointiin, merkityksellisyyteen ja yhteisöllisyyteen yhteiskunnassamme. Häntoteaa,ettäkun modernia yhteiskuntaa luonnehti teknologinenvallankumous jatekniikankehittäminen,niinnytelämmemielensisäistentekniikoidenkehittämisenaikaa. Kabatt-Zinninmukaankokolänsimainenelämäntapaonmuuttunutsuorittavaksijanopeatempoiseksi. Myös monet työelämän muutokset ovat nopeuttamassa tahtia. Muutoksia on kuvattu muun muassa työn intensivoitumiseksi. Julkisessa keskustelussa työn intensivoitumiseenjasenkielteisiinseurauksiinonkiinnittänythuomiotamuunmuassamiinasillanpääsäätiöntutkimus-jakehittämispäällikkömerjakurki.mielipidekirjoituksessaan Hyvin toimivataivotovattyöikäistenarvokkainpääoma (HelsinginSanomat ,C4)hän kirjoittaa, että työelämän kuormittavuustekijät ovat muuttuneet fyysisen toimintakyvyn alueeltapsyykkisenjakognitiivisentoimintakyvynalueelle.hänenmukaansatyöelämässä tietotekniikankäytönlaajeneminen,verkostomaisettyötavat,nopeisiinmuutoksiinliittyvä työn häiriöisyys sekä monenlaiset joustavuusvaatimukset muuttavat yksilöiden muistitoimintoihinkohdistuvia vaatimuksia. Osa yleistyneistämuistihuolista liittyy häiriöisen työn aiheuttamiinkeskittymisenongelmiin,mistäseuraauupumusta.kurjenmukaannäinsyntyneen työperäisen uupumuksen väheneminen lisäisi ihmisten laadukkaita elinvuosia ja mahdollisestityövuosiakin. 14

17 Yhteiskunnallinenjateknologinenkehitysonvaikuttamassatapaammetehdätyötä.Jälkiteollistuminen on merkinnyt perinteisen työväestön vähenemistä ja valkokaulustyöväestön lisääntymistä.entistäuseampityöskenteleepalveluammateissajans.tietotyöläisinä.barley jakunda(2001)toteavattämänsanomalla,ettäsuurimmaksiosaksi1900-lukuatyönluonnepysyikyllinvakaanaorganisaatioidentutkijoille.näintutkijatsaattoivatolettaa,ettäkäsitteetjateoriat,jotkaolikehitettybyrokraattisissaolosuhteissa,olivatsopiviauseimpien organisaatioidenyhteyksissä ja kuvauksissa. Nyt he peräänkuuluttavat jälkiteollisen työn kuvaamistauudellatapaajakonkreettisetpiirteethuomioonottaen.heidänmukaansaerityisestimuuttuneettyönkäytännötjatyöntekemiseenvaadittavatyhteistyösuhteetorganisaationerihenkilöstöryhmienvälilläsekäeriorganisaatioidenvälillätulisiottaahuomioon. Siinävälissä,jolloinkehittäväntyöntutkimuksenteoriaaonkehitettyjamindfulnessonrantautunut työyhteisöihin, on tapahtunut käänteentekeviä muutoksia työn suorittamisessa. Voiko tämä olla vaikuttamatta paitsi itse työn sisältöihin ja organisoitumiseen että myös kehittämismenetelmiin? Osoittaakomindfulness kehittämismenetelmänä jotakinnykyisen nopeatempoisen työelämän ristiriitojen ja niiden ratkaisujen ominaislaadusta? Näkemyksenion,ettäkehittävätyöntutkimusjamindfulnessovatkehittämismenetelmiä,jotkaovat syntyneetvastauksiksierilaisiinyhteiskuntiinjaerilaisiintyönmaailmoihin.neovatsiten kehittämismenetelminäeräänlaisiaomanaikansatulkkeja.räsänenjatruxkirjoittavat,ettäkulttuurisessakäytänteessäkohtaavatjamäärittyvätsekäyhteiskuntaettäyksilö.niissä määrittyvätammattilainenjasesosiaalinenjamateriaalinenmaailma,jotahäntyölläänuusintaa ja muokkaa. Räsäsen ja Truxin sanoin elämme käytänteissä ja käytänteet elävät meissä.(räsänenjatrux2012,23.)kehittäjäpersoonanohellasosiaalinenjamateriaalinen maailma,jotakehittäjätyölläänuusintaajamuokkaa,eläämyöskehittämisotteissajaniitä käyttävienkehittäjienkehittämiskäytänteissä. Olen asettanut tutkimukselleni monenlaisia tavoitteita. Ensinnä haluan kertoa nykyajan suomalaisestatyöelämästäkiire-ilmiönavulla.työnijäsentyysiten,ettäkuvailenaluksikiire-ilmiöitäjasentutkimusperinnettä(luku2).raportoinmyösempiirisistätuloksista,jotka osoittavat varsinkin suomalaisten työelämän olevan kiireistä. Hyödynnän tässä paitsi raportoituja tutkimuksia että myös itse julkisista tietolähteistä poimimaani dataa. Esittelen myöserilaisiakiireenhallinnantapoja.valotantyössänimelkolaajastikiire-ilmiötä,sentut- 15

18 kimusperinnettä ja kiireenhallinnan tapoja, jotta lukijan olisi helpompi ymmärtää, mihin erilaisillakehittämismenetelmilläsaatetaanpyrkiävaikuttamaan. Tämänesittelyn jälkeen siirrynkuvaamaansitä,mitätarkoitetaankehittämisotteellajakehittämistyönymmärtämiselläkäytännöllisenätoimintana(luku3).tämänjälkeentarkastelenkehittäväätyöntutkimusta(luku4)jamindfulnessia(luku5).molemmistakehittämisotteistaesittelenmyösniitäammentaviainterventioitajasovelluksia.interventioidentarkastelunyhteydessäpohdin myössitä,mitenniissäkäsitellääntyöntekijäsubjektiajahänenvastuutamuutoksessa.kehittämismenetelmienja niiden pohjalla rakentuvien interventioidenesittelyn jälkeensiirrynvertailemaanniitäkehittämisotteenkäsitteenviitekehyksessä(luku6).työnilopussa (luku7)pohdinvieläerikseensitä,mitämindfulnessinkäyttötyöyhteisöissäsaattaamerkitäorganisaationjatyöntekijöidenkannalta. 16

19 Kiire Alussa oli sana Tietoisuusheijastuusanassakuinaurinkovesipisarassa.Mielekässanaoninhimillisentietoisuuden mikrokosmos, kirjoittaa psykologi ja kulttuurihistoriallisen teorian perustaja Vygotski(1982,249)teoksessaAjattelujakieli.Vygotskinmukaansanaonvälitönilmaus inhimillisentietoisuudenhistoriallisestaluonteesta.hänenmukaansaeipelkästäänajatuk- sen,vaanmyöskokotietoisuudenkehitysonyhteydessäsanankehitykseen.sitenolipasa- nanrakennemikähyvänsäjaolipasemissäkehityksenvaiheessahyvänsä,seheijastaaaina todellisuutta.tämätodellisuudenheijastaminenonerikehitysvaiheissaaivanerilaista.a.r. Lurija (1982, 266) muotoilee tämän Vygotskin ajatuksen sanoen, että todellisuus taittuu sanankauttajasanastatuleetärkeintodellisuuttataittavatekijä.sanaontärkeinprosessi, jokavälittäätodellisuudenheijastamista. Vygotskin mukaan sanalla (tai puheilmauksella) on kolme seuraavaakomponenttia: kohteeseen viittaaminen, merkitys ja mieli. Mieli on sanan sisäinen merkitys, joka sanalla on puhujalleitselleen.sanantakanaeivygotskinmukaanolekaanvainajatus,jokatoteutuuja muodostuu sanassa, vaan ilmauksen päämäärä ja motiivi, affekti ja emootio. Kun Goethe ehdottiraamatunsanonnan alussaolisana korvattavaksisanonnalla alussaoliteko,vygotskiehdottitämänsanonnanpainonmuutettavanensimmäisellesanalle: alussaoliteko. Vygotskinmukaanontutkittava,miten teon ja sanan yhdistyminentuottaaneverbaalisenajattelunkorkeimmatmuodota,jotkaantavatihmisen teolle uudetpiirteet,vievätsen kauas konkreettisesti havaittavien tilanteiden ulkopuolelle ja muuttavat ihmisen näkökenttänsäorjasta senisännäksi. 7 (Vygotski1982,Lurija1982,257, ) 7Vygotski(1982)tutkiaikoinaantarkemminsitäreittiä,jonkasananmerkityskäy.Vygotskiaennentiedettiin,ettäsanaonpuheenperusyksikköjaettäseviittaakohteeseenjamutkikkaammillakehitysasteillaheijastaatietynlaistaabstraktiakäsitettä.Tätäkysymystäolikäsiteltylukuisissatutkimuksissa,muttasananmerkityksenkehitystapahtumaoli jäänyt syrjään. Oli otaksuttu, että sananmerkitysonainamuuttumaton,koska näyttiilmeiseltä,ettäesim.sanat tuoli tai omena merkitsevätlapsellejaaikuisellesamaaasiaajakokopuheenkehitystapahtumaliitettiinvainsanastonrikastumiseenjalaajenemiseenjauusien,käsitteitäilmaiseviensanojenhankkimiseen. 17

20 Muttamillainentodellisuustaittuunykyaikanakiire-sanankauttajamitenkiire-sanataittaa tutkiessaansitä,mitenkiiremuotoutuutyönhistoriallisissakehitystyypeissäjatarvitessaan analyysimallinajan jakiireen määrittelyä varten.saadakseen käsityksensiitä,milloin työ onkiireistäjamilloinseeiolekiireistä,niemelätukeutuinykysuomensanakirjaanvuodelta taipuute,hoppu,hätä (Niemelä2006,31.). 8 Niemelän(2006,5)mukaansuomenkielisissä tutkimuksissa kiireestä käytetään myös ilmauksia aikapaine tai työn intensivoituminen. Englanninkielisissä tutkimuksissa käytetään ilmauksia time pressure, haste, speed, workintensity ja timefamine.nätin,anttilanjaoinaksen(2007)mukaansuomalaisessa stress ja aikapainetta käsitteillä time-squeeze, time pressure sekä timecrunch. (Nätti, joidenkäsitteelliseenerotteluuneioletarvetta. ja niiden kuvaamista. Ihminen tiedostaa ja muuttaa objektiivista maailmaa merkitysten todellisuutta?mitäkiiresananaitseasiassatarkoittaa?monetpäätyvätkiire-ilmiötätutkiessaanturvautumaankäsitteenmäärittelyssäsanakirjoihin.näintekiesimerkiksiniemelä 1953.Senmukaisestikiireon tila,jolloinjonkuntaijoidenkinonehdittäväjotakinmahdollisimmannopeastitainiukassa,tavallistalyhyemmässäajassa,(käytettävän)ajanniukkuus tutkimuksessakäsitteetkiire,aikapulajaaikapaineesiintyvätosinpäällekkäisestijanekuvaavat,joseisamaa,niinainakintoisiinsayhteenkietoutuneitailmiöitä.englanninkielisten tutkimustenkiirettäkuvaaviailmauksiaheidänmukaansaovat feelingrushed ja harriedness.aikapulaakuvataankäsitteillä timefamine, timepoverty, feelingstressed tai time AnttilajaOinas2007.)Omassatutkimuksessanitarkastelenkiirettäyleisellätasollajadiskurssina,jotenkäsittelenkiirettä,aikapulaajaaikapainettayhteenkietoutuneinailmiöinä, Niemelä(2006,121)halusiväitöskirjassaanmyösselvittää,mitenkodinhoitajatymmärsivätkiireen.Haastatellessaankodinhoitajiahän pyysikinheitä määrittelemään kiireen. TämänNiemeläkatsoitarkoitukselliseksi,koskaasianmäärittelyonmerkitystenjäsentämistä avulla,jakäsitteetovathistoriallisestikehittyneidenmerkitystenomaksumisprosessintulosta. Muiden tutkijoiden esittämän pohjalta Niemelä (2006, 121) päätyy toteamaan, että kokemusonsubjektiivinen,kompleksinenjahistoriallisestimuovautunutkokonaisuus,jota voidaan verrata käytännölliseen toimintaan. Kokemisen tutkiminen rakentaa siten siltaa 8 Synonyymisanastomääritteleesamaamerkitseviksisanoiksiajanpuutteen,hopunjahädän.Kiirehtiminen onhoputtamista,jouduttamista,tehostamista,joutumista,kiiruhtamista,kiireenpitämistäjarientämistä.kiireinentaasonhätäinen,kiirettäpitävä,levoton,malttamaton,kiireellinen,nopea,pikainen.yleisensuomalaisenasiasanastonmukaankiireenrinnakkaistermejäovatajanhallinta,ajankäyttö,kiireellisyys,kiireettömyys jastressi.nykyajantietosanakirjanwikipedianmukaantaasenkiireonjännitteinentila,jollaonsuhdeaikaan. 18

21 ihmisentekemisenjaajattelunvälilläjatäydentääkuvaaihmistentoiminnastajakäyttäytymisestä. Niemeläntutkimuksessakäviilmi,ettäkiireenmäärittelyeiollutkovinhelppoakodinhoitajillejaettäkiirettäkuvattiinmelkoniukasti.Niemeläkirjoittaaväitöskirjassaan,ettäkodinhoitajienkiiremääritelmissäkiireliittyitilanteisiin,joissakodinhoitajahuomasi,ettäkello olijopaljonja täytystoijatoivieläkeritä.taivastaavastioliaikataulu, määrätythommat piti tehdä tiettyynaikaan mennessä.kyseessä olikäytettävänajan jaedessäolevien työtehtävien epätasapaino, joka koettiin kiireenä. Tämä vastasi Niemelän mukaan Nykysuomensanakirjanmääritelmääkiireestä:kiireoliajanniukkuutta.Kiirettäkuvattiinkiirehaastatteluissa myöstunteena ( kuntuntee, ett koko ajanon jotain ) jatietoisuutena ( kuntietää,ettäsejaseonvielätekemättä ).Tunteenasitäkuvattiinsanoilla paniikki ja stressi.kiiresaattoihaastateltavienmukaansyntyäyllättäen( sittensepamahtaa )jase ikäänkuintiedostettiinäkillisestityönlomassa.kiiresaattoimyösyllättäenloppua,josjoku asiakaseiollutkaanhoidontarpeessajaaikatauluväljentyi.yksihaastatelluistakodinhoitajistaliittikiireeseenristiriitaisuutta.kiiretilanteessahänkoki,ettäasiakkaankanssatulisi olla taitehdäasiakkaanhaluamiaylimääräisiäasioita,muttaseaiheuttikiirettä,koskasiiheneiollutvarattuaikaa.yksikodinhoitajatoikiireenmäärittelyssäesiinomiakiireenhallinnankeinoja.hän pyrkioppimaankiireensäätelyä,jolloinkiireei kuluttas liikaa.huomionarvoista on, ettäyhteisöllisiä kiireen hallinnan taitoja ei määrittelyissä tullut yhtään esille.(niemelä2006,125.)kuviossaonesitettyniemelänhaastatteluistatiivistämätkiiremäärittelynainekset. 19

22 Kuvio 2. Kiiremäärittelyiden ainekset kodinhoitajien työssä Kiireen synty toiminnassa Kiireen kokeminen Kiireen vaikutukset Huomio käytettävän ajan ja edessä olevien tehtävien epätasapainosta Kiireellinen äkillinen tiedostaminen, paniikki. Jännite asiakkaan luona olemisen ja tekemisen välillä. Kiireen sääntely. Stressi, sairastuminen Lähde:Niemelä2006,125. Ritva-Liisa Lehtinen (2006) on terveyshallintotieteen pro gradu -tutkielmassaan tutkinut hoitotyönkiirettä.hänentutkimushypoteesinsaoli,ettäkiire-käsitteelläonmuitakinmerkityksiä kuin ajan vähyys suhteessa tehtäviin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sitä, mitämerkityksiäkonservatiivistahoitotyötätekeväthoitajattaiheidänlähijohtajansaantavatkiireellesekätulkita,mitennämämerkityksetkonstruoivatkiireenkäsitettä.lehtinen päätyytutkimuksessaannäkemykseen,ettäyleisensuomalaisenasiasanastonkiireensynonyymiksi määrittelemä stressi kuvaa sitä ihmisen kokemaa sisäistä tilaa, jota kuvataan yleensä kiireenä. Suurelta osin kiire näytti tutkimuksen mukaan olevan kuitenkin käsite, jossaeiollutkysymysajasta,vaankeinostakuvata,selitellä,perustella,peitellä,puolustaa, puolustella,vaatiataiväistelläerilaisiaasioita.(lehtinen2006,7980.) Valtaosassakiirettäkäsitteleviätutkimuksiaeimääritellä,mitäkiireellätarkoitetaan(Niemelä2006,121).Useissatutkimuksissavaintodennetaankiireenolemassaoloajasenkasvua.Näitätutkimustuloksiakiireenlisääntymisestätyöelämässäeioleainaotettutodesta. Muunmuassatyöolotutkijoidentutkimustuloksiakiireenkasvustaonsyytettyylitulkinnasta tai on väitetty koko kiireongelman olevan lähinnä itsetehostustarpeen ilmentymää tai ohimenevämuoti-ilmiö(ks.lehto2000,249).yleistynyttäpuhettakiireestävoiverratapuheeseenstressistä.newton(1995)ontutkinutstressidiskurssiajahäntoteaa,ettästressistäontullutnykyajanlänsimaitavaivaamaepidemia.julkinenkeskustelutoisaaltasekätuo esiinhuolestuttavaastressinkasvuaettämyösnormalisoisitäilmiönä:nykyaikanaonaivan luonnollistatunteastressiä.kenenkääneitarvitsetunteaitseäepänormaaliksikokiessaan 20

23 stressiä, ellei ylitä hälyttäviä stressitasoja. Hälyttävän epänormaalin sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen vaikuttavan stressitilanteen ehkäisemiseksi on lisäksi tarjolla monia tekniikoitataikorjaavia sopeutumisstrategioita.stressistäontulluttiedemiestenjatavallistenihmistenjakamakeskustelun,huolenjasääntelynkohde,jostapuhutaanpaljonjulkisuudessa. Runsas julkinen keskustelu stressistä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että elämänykyaikanaolisiradikaalistientistästressaavampaa.keskusteluonyleistynytmyös siksi,ettätieteenkenttäononnistuneestivakuuttanutstressinolevantieteellinenjaobjektiivinenfakta.(newton1995,16.) Tutkimusten valossa etenkin suomalaiset ovat kiireistä kansaa ja työelämässä erityisesti hoitoalallatyöskentelevilläonkiire.kiireensyyksimainitaanuseinliianvähäinentyötekijämääräsuhteessa tarpeeseentaitehottomasti organisoitu työnjako. Strategisenhenkilöstötuottavuuden johtamisesta kirjan kirjoittanut Marko Keisti (2010, 8284) toteaa, että monienorganisaatioidenhaasteenaonnykyäänse,ettäasiakkaidenmääräonlisääntynyt (jalisääntyyedelleen),muttakäytettävissäolevatresurssitovatvähentyneet(javähenevät edelleen). Keistin mukaan esimerkiksi kuntapalveluja tuottavissa organisaatioissa odotetaanyleisestityönmääränlisääntyvän,muttatulojenvähenevän.ongelmanaonpaitsirahoitusmyöstyövoimanvähäisyyssuhteessatyömäärään.vaaranaon,ettänäissäorganisaatioissayksipuolinentehokkuudentavoittelusaaliiansuurenpainoarvonstrategisessajohtamisessa. Keistinmukaanpitkäänjatkuessaanliiaksipainottunuttehokkuudentavoittelujohtaakiireenkulttuuriin,jokajohtaapuolestaantuottavuudenjatehokkuudenlaskemiseen.Ongelmanaon,ettätoimintaaeiehditäriittävästikehittämäänyhdessäjasenvuoksiturhantyön javirheidenmäärälisääntyy.kunennakoivaanvirheidenvähentämiseenjatyönsujuvuuden kehittämiseen ei tahdo löytyä aikaa, syntyy kierre, jossa sähläämällä haaskataan yhä enemmänkallisarvoistaaikaa.työnvaiheitaeiparannetakokonaisuutenavaantyönhallintaeriytyyyksilötasolle.kiireenkulttuuriinajautuneessaorganisaatiossaesimiestentyöaika kuluu operatiivisen työnorganisointiin, tulipalojen sammuttamiseen jasijaisten hankkimiseen. Esimiehet sopeutuvat tähän jatkuvaan kiireeseen ja alaiset yrittävät tehdä parhaansa. Koska kaikilla on hirvittävä kiire, organisaatio vaikuttaa toimivan erittäin tehokkaasti. Toiminnankehittämiseen eijääaikaa jakehittämisestäonjopavieraannuttuniin, 21

24 ettei oikein edes ymmärretä, mitä sillä tarkoitetaan. Keisti sanoo, että kiireorganisaation johtamiskulttuuriakuvastaatilanne,jossatyöyhteisöryhmienkehittämispalaverejajärjestetään,muttaesimieheteivättyökiireidensätakiaehdiosallistuaniihin.johtoryhmäkokoontuuyleensäkerrankuussa,käsiteltävienasioidenlistaonpitkäjajohtoryhmälläeiolekoskaanaikaakäsitellätyöyhteisöjenvähäisiltätuntuviaongelmia.sitentämäbyrokraattinen valtarakenne estää organisaation henkilöstötuottavuuden kehittämisen. Keistin mukaan kiirekulttuurinvaltaamilla ja sähläävillä kehittämistyötä kaihtavilla työpaikoilla on paljon perustyön ulkopuolista turhaa työtä. Sen osuus kokonaistyöajasta on tyypillisesti viidenneksenluokkaaeliyhteensäyhdentyöpäivänverranviikossa.sählääminennäkyyvälillätulenpalavanakiireenäjatoisinaanturhauttavanahakemisena,korjaamisenajaodotteluna.ja vaikkanopeintapalisätäresurssejaolisivähentääsähläystäjaturhaatyötä,siiheneiryhdytä.keistikuvaatilannettaseuraavasti:henkilöjuokseepyöräätaluttaen.kunhäneltäkysytään,mikseihänajapyörällä,hänvastaa: Onniinkiire,ettäeioleaikaapysähtyäkorjaamaanpuhjennuttakumia. (Keisti2010,40,8284.) Kuntapalvelutjaniissävallitsevakiireonollutpaljonesilläjulkisuudessa,eivaintyöntekijöidenkokemuksenavaanmyösasiakkaidenjaheidänläheistensänäkökulmasta.Seontullutnäkyviinmuunmuassarunsaastihuomiotasaaneentapauksenmyötä,jossaespoolainen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsinyt 21-vuotias Aki joutui Espoon palvelujärjestelmänpyörteisiin(hs ,a15;hs ,a7;hs ,a4).akiolihakenut äitinsäkanssavuosienajanapuaahdistukseensa,muttakukaaneituntunutottavanvakavissaanhäntä.hän kulki läpi Espoon palvelukoneiston käyden muunmuassa terveyskeskuksessa,sairaalapäivystyksessä,nuorisopoliklinikallajapäihdepalvelukeskuksessa,mutta jäi kokemuksissaan riittämättömän avun varaan. Lopulta hän päätyi hautausmaalle. Itsemurhantehnytkirjoittiviimeisinäpäivinääntekstiviestin.Minuntäytyylähteä,koskateillä kaikillaonniinkiire(hs ,a7). Kaikillaonkiire,ainaonkiire ja kiire stressaa. Näinajattelevat jo suomalaiset ala-asteen oppilaat,ainakinetelä-helsingissä.lukuvuonna tehtaankadunala-asteenoppilaatpiirsivätjakirjoittivat(januorimmatsanelivat)kokemuksiaanjanäkemyksiäänkiireestäomassaarjessaan.kokemuksiaonkoottukirjaseenonkokiireolemassa,vaitekevätköihmiset itsekiireen?tehtaankadunala-asteenoppilaidenkokemuksiakiireestä. Kirjoi- 22

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Mindfulness - Tietoinen läsnäolo ja johtaminen Tampereen varhaiskasvatuksen johtamisfoorumi 17.-18.4.2013 Ritva Lavinto

Mindfulness - Tietoinen läsnäolo ja johtaminen Tampereen varhaiskasvatuksen johtamisfoorumi 17.-18.4.2013 Ritva Lavinto Mindfulness - Tietoinen läsnäolo ja johtaminen Tampereen varhaiskasvatuksen johtamisfoorumi 17.-18.4.2013 Ritva Lavinto Mitä suurempaa voi kukaan sinulle antaa kuin tämän hetken, tästä alkaen, juuri tässä

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Tietoisuustaidot eli mindfulness työhyvinvoinnin tueksi

Tietoisuustaidot eli mindfulness työhyvinvoinnin tueksi Tietoisuustaidot eli mindfulness työhyvinvoinnin tueksi Leena Kähäri Apulaisylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, LL Psykiatrian tulosalue Erityispalveluyksikkö P161 Yleissairaalapsykiatrian pkl PT721,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan Riitta Hirvonen, yrittäjä, sosiaalipsykologi YTL, psykoterapeutti VET, työnohjaaja, työyhteisökehittäjä, psykoterapiakouluttaja

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Kiitollisuus 24.03.2015 LK Oskari Ventilä Johdanto aiheeseen TED-talk: itävaltalainen benediktiinimunkki David Staindl-Rast tunnettu työstään keskustelun rakentamisesta eri uskontokuntien

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO Newolo on markkinoiden edistyksellisin virtuaalivalmentaja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Newolo VirtualCoach antaa välineitä muutoksenhallintaan,

Lisätiedot

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n.

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n. KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 28.6.-1.7.2012 RETRIITIN TEEMAT JA HARJOITUKSET TORSTAI on

Lisätiedot

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Hyväksyntä 17.03.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen

Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen TIETOISKUN TAVOITTEITA 2 Kiireen tarkoitus yhteisöillemme Kiireenkesytys -konseptin esittely Jotakin konkreettista vietävää

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo työhyvinvoinnin ja uudistumisen tukena Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10. 11.3.2014

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo työhyvinvoinnin ja uudistumisen tukena Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10. 11.3.2014 Hyväksyvä tietoinen läsnäolo työhyvinvoinnin ja uudistumisen tukena Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10. 11.3.2014 Kirsi Heikkilä Tammi, KT, ohjelmajohtaja Johtamiskorkeakoulu, Tutkimus ja, Työhyvinvointi

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Mindfulness työssä. Kuinka vapautan organisaationi onnistumaan. Antti-Juhani Wihuri Mind at Work Oy L-I-I-D-E-R-I-T 10.12.2014

Mindfulness työssä. Kuinka vapautan organisaationi onnistumaan. Antti-Juhani Wihuri Mind at Work Oy L-I-I-D-E-R-I-T 10.12.2014 Mindfulness työssä Kuinka vapautan organisaationi onnistumaan Antti-Juhani Wihuri Mind at Work Oy L-I-I-D-E-R-I-T 10.12.2014 1 2 Lähde: Black, D.S. 2014 3 Itseaiheutettu ADHD? tietopainotteista asiantuntijatyötä

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

TYÖSUOJELURAHASTON TUOTTEISTAMISPROJEKTI NRO TONY DUNDERFELT DIALOGIA OY

TYÖSUOJELURAHASTON TUOTTEISTAMISPROJEKTI NRO TONY DUNDERFELT DIALOGIA OY MHTT MIELEN HYVINVOINTITREENIT TYÖELÄMÄSSÄ TYÖSUOJELURAHASTON TUOTTEISTAMISPROJEKTI NRO 115330 TONY DUNDERFELT DIALOGIA OY Kestävä, kilpailukykyinen tietoyhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kestävää mielenterveyttä.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä?

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? MINDFULNESS Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? Terapeutti ja mindfulness-ohjaaja Kimmo Takanen Materiaali: www.mentores.fi/fida MINDFULNESS tietoisuustaidot

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä KT Ohjelmajohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi KTM Kehittämisasiantuntija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopisto, Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä

Lisätiedot