Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa

Transkriptio

1 Powered by TCPDF ( Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa Organisaatiot ja johtaminen Maisterin tutkinnon tutkielma Teija Mikkola 2014 Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu

2 Aalto-yliopisto, PL 11000, AALTO Maisterintutkinnon tutkielman tiivistelmä Tekijä Teija Mikkola Työn nimi Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa Tutkinto Kauppatieteiden maisteri Koulutusohjelma Organisaatiot ja johtaminen Työn ohjaaja(t) Professori Keijo Räsänen Hyväksymisvuosi 2014 Sivumäärä 134 Kieli Suomi Tiivistelmä Yhä useammassa organisaatiossa tehdään nykyään itämaiseen henkiseen perinteeseen perustuvia läsnäoloharjoituksia. Näiden innoituksena on usein Jon Kabat-Zinnin buddhalaisesta perinteestä muokkaama ja tunnetuksi tekemä tietoisuustaitoharjoittelumuoto, josta käytetään nimitystä mindfulness, hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Se on tietoisuutta, joka saavutetaan kiinnittämällä nykyhetkessä tieten tahtoen ja arvostelematta huomiota asioihin sellaisina kuin ne ovat. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata mindfulnessia ja sen harjoittamista työyhteisöissä selvittäen käsitteen käyttöä tässä kontekstissa. Tarkastelen mindfulnessia kehittämisotteen käsitteen viitekehyksessä. Ymmärtääkseni paremmin mindfulnessia kehittämisotteena ja havaitakseni selvemmin sen luonnetta ja suosion syitä vertaan sitä kehittävään työntutkimukseen. Tutkimustani kehystävät seuraavat tutkimuskysymykset: 1) millainen kehittämisote mindfulness on, 2) miten kehittävät työntutkijat ja mindfulnessia hyödyntävät kehittäjät ovat yrittäneet taltuttaa kiirettä työyhteisöissä, 3) miten tutkituissa kehittämisotteissa ymmärretään ja kohdataan työntekijäsubjekti ja millaisena nähdään työntekijän rooli muutoksessa. Olen syventänyt analyysiani edellä mainituista kehittämisotteista kiire-ilmiön tarkastelun avulla, koska mindfulnessia on kehitetty nimenomaan stressinhallintaan ja koska kiire on kiinteästi stressiin yhteydessä oleva ilmiö. Otin tutkimuksessani kaksi esimerkkiä mindfulnessin soveltamisesta työyhteisöissä. Toinen esimerkki oli työterveyshuollossa kokeiltu lyhyt tietoisuustaitointerventio ja toinen Valtiovarainministeriössä (VM) kehitetty ja käytetty mindfulness-pysäkki. VM:ssä käytetystä mindfulnesspysäkistä keräsin itse aineistoa osallistuvalla havainnoinnilla ja haastattelemalla pysäkin kehittäjää. Kehittävän työntutkimuksen osalta otin esimerkiksi kotipalvelutyöhön kehitetyn kiireintervention, saunotussuunnitelman. Tutkimukseni osoitti, että organisaatiotutkimuksen alalla on syytä tehdä ero ainakin länsimaista perinnettä edustavaan ja tutkimaani itämaista perinnettä edustavaan mindfulnessiin. Jälkimmäisessä ilmenee eroa muun muassa siinä, kuinka syvällisesti ja pitkäkestoisesti mindfulnessia pyritään opettamaan. Kehittävän työntutkimuksen ja mindfulnessin vertailu osoittaa, miten mindfulness on nykyajan individualistiselle kiirekulttuurille ominainen kehittämisote. Siinä painottuu henkisten päämäärien toteuttaminen ja yksilön vastuu muutoksessa. Kehittävä työntutkimus on tieteellistä tutkimusta vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa ja kehittämisen yksikkönä on toimintajärjestelmä. Mindfulnessissa kehittämisen yksikkönä on työntekijä ja siinä kehitetään yksilöä ja yksilön suhdetta työhön pyrkien parannuksiin myös työhön ja työorganisaatioon. Mindfulnessissa ei hyödynnetä teoreettisia työkaluja, vaan siinä pyritään eroon asioiden analysoinnista ja arvottamisesta tekemällä buddhalaisesta perinteestä kumpuavia tietoisen läsnä olemisen harjoituksia. Vastuu kiireen taltuttamisesta jää siinä työntekijälle itselleen. Avainsanat Mindfulness, kehittävä työntutkimus, kehittämisote, kiire

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MEDITOINNIN JA MINDFULNESSIN LEVIÄMINEN TYÖYHTEISÖIHIN TUTKIMUSTA KEHYSTÄVÄT TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS KIIRE TYÖELÄMÄN KIIREEN TUTKIMUSPERINNE Kiire kansainvälisten kyselytutkimusten valossa Kiire kansallisten tutkimusten valossa Kvantitatiiviset kiiretutkimukset Kvalitatiiviset kiiretutkimukset KIIREEN HALLINTA KEHITTÄMISOTE KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS TOIMINNAN TEORIA Ensimmäisen sukupolven lähestymistavat Toisen sukupolven lähestymistavat Kolmannen sukupolven lähestymistavat MUUTOKSET TOIMINTAJÄRJESTELMÄSSÄ KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS JA KIIREEN HALTUUNOTTO Kehittävän työntutkimuksen kiireinterventio kodinhoitajien työhön Kiireen hallinta yhteistoiminnallisesti MINDFULNESS LÄNSIMAISESTA PERINTEESTÄ KUMPUAVA MINDFULNESS ITÄMAISESTA PERINTEESTÄ KUMPUAVA MINDFULNESS Buddhalaisuudesta kulttuurin valtavirraksi ja organisaatioiden kehittämismenetelmäksi Tekemisen tilasta olemisen tilaan MINDFULNESS JA KIIREEN TALTUTTAMINEN Tietoisuustaitointerventio hoitoalan esimiesten työuupumukseen Mindfulness-pysäkki asiantuntijoille MINDFULNESSIN JA KEHITTÄVÄN TYÖNTUTKIMUKSEN VERTAILU MINDFULNESS TYÖPAIKOILLA: ORGANISAATIOIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN PARHAAKSI? YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...109

4 9 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITE 1: HAASTATTELURUNKO LIITE 2: MINDFULNESS-PYSÄKIN KULKU LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA TAULUKOT TAULUKKO 1. MINDFULNESSIN MERKKIPAALUJA TIELLÄ BUDDAHALAISUUDESTA TYÖPAIKOILLE... 6 TAULUKKO 2. TUTKIMUSTA KEHYSTÄVÄT TUTKIMUSKYSYMYKSET...13 TAULUKKO 3. KIIREEN SYIDEN LUOKITUS LAADULLISISSA HAASTATTELUISSA...35 TAULUKKO 4. KEHITTÄMISOTTEEN ULOTTUVUUDET...49 TAULUKKO 5. TUTKIJA-KEHITTÄJÄN OTE...50 TAULUKKO 6. USKONNOLLINEN JA SEKULAARI MEDITAATIO...78 TAULUKKO 7. TIETOISUUSTAITOHARJOITTEITA...81 TAULUKKO 8. WILLIAMSIN JA PENMANIN (2013) KAHDEKSANVIIKKOINEN OHJELMA KIIREEN HALLINTAAN...83 TAULUKKO 9. KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS JA MINDFULNESS KEHITTÄMISOTTEINA KUVIOT KUVIO 1. MINDFULNESS-JULKAISUJEN MÄÄRÄ VUODESTA 1980 VUOTEEN KUVIO 2. KIIREMÄÄRITTELYIDEN AINEKSET KODINHOITAJIEN TYÖSSÄ...20 KUVIO 3. TYÖSKENTELY (VÄHINTÄÄN NELJÄNNEKSEN TYÖAJASTAAN) HYVIN NOPEASSA TAHDISSA...26 KUVIO 4. TYÖSKENTELY (VÄHINTÄÄN NELJÄNNEKSEN TYÖAJASTAAN) TIUKKOJEN MÄÄRÄAIKOJEN PUITTEISSA...26 KUVIO 5. TYÖTAHTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT SUOMESSA JA EU15-MAISSA KUVIO 6. KIIREEN HAITTAAVUUS (HAITTAA ERITTÄIN TAI MELKO PALJON)...30 KUVIO 7. KIIREEN HAITTAAVUUS (HAITTAA ERITTÄIN TAI MELKO PALJON) TYÖNANTAJAN MUKAAN...31 KUVIO 8. TYÖSKENTELY TIUKKOJEN AIKATAULUJEN MUKAAN TAI HYVIN NOPEALLA TAHDILLA SUKUPUOLEN, IKÄRYHMÄN, SEKTORIN JA TYÖPAIKAN KOON MUKAAN VUONNA 2012 (%)...33 KUVIO 9. VYGOTSKIN MALLI VÄLITTYNEESTÄ TOIMINNASTA...52 KUVIO 10. VÄLITTYNYT TEKO (YLEINEN MUOTO)...53 KUVIO 11. TOIMINNAN KOLME TASOA...54 KUVIO 12. TOIMINTAJÄRJESTELMÄ ENGESTRÖMIN MUKAAN...56 KUVIO 13. EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN SYKLIMALLI...58 KUVIO 14. TYÖN MUUTOKSEN SYNNYTTÄMÄT SAUNOTUKSEN RISTIRIIDAT...62 KUVIO 15. UUSI SAUNOTUSSUUNNITELMA TOIMINTAJÄRJESTELMÄN MALLIN AVULLA KUVATTUNA...65 KUVIO 16. MINDFULNESSIN VAIKUTUSMEKANISMIT...77

5 Johdanto Pää kolmantena jalkana, kuin viimeistä päivää. Lauantai oli ehtinyt keskipäivään, ja kiiruhdin päivän harrastuksesta kotiin. Viikon kahdesta vapaapäivästä oli meneillään ensimmäinen, ja taas olin tehnyt lukujärjestyksen viikonlopuksi. Harppoen painelin kotipihalla aamupäivän menoista kohti iltapäivän menoja. Tulin kotiin vaihtaakseni vaatteet ja jatkaakseni taas eteenpäin. Naapurini, vähän vanhempi mies, paistatteli päivää talon pihamaalla. Siellä tapaan hänet usein. Vaihdamme pari sanaa päivän kulusta. Tapansa mukaan naapuri hymyili hieman arvoituksellisesti. Lyhensin vähän askelia hänen kohdallaan, hidastin harppomista. Mä olen juossut koko päivän kieli vyön alla, hän sanoi ja näytti samalla kiireettömyyden perikuvalta. Aukaisin suuni ja sanoin hengästyneenä: Niin minäkin. On aikamoinen hoppu tässä. Mutta sinusta ei näe sitä päällepäin, naapuri vastasi. Minusta sen sijaan näkee, ihan selvästi, hän lisäsi ja osoitti itseään. Hän astui lähemmäksi ja näytti t-paitaansa. Siinä oli suuri kuva sudesta, jonka suusta roikkui kieli. T-paidan alareuna, siis suden kieli, oli kuin olikin kiristettynä farkkujen vyön alle. Kuitenkin meistä kahdesta minä olin kiusallisen selvästi se, jonka kieli vyön alla näkyi ainakin kilometrin päähän. Oma hössötys ja kiirehtiminen alkoi hävettää. Vaikka monen mielestä kyseessä olisikin ollut vain hupsu vitsi, minut naapuri herätti pohtimaan arkista mielenrauhaa ja itsetuntemusta. Miksi ei voisi antaa ajatusten kulkea rauhassa, edes vapaapäivänä? Tuonakin lauantaina valjastin ne aikajanalle, etenemään määrätietoisesti tapahtumasta aina vain seuraavaan. Hetkessä kiinni olemisen sijaan mieli vaelsi jo tulevassa. Moni kiireinen etsii juuri nyt mielenrauhaa meditaation ja mielenhallinnan oppien avulla. Kurssit vetävät suuria määriä ihmisiä, jotka haluaisivat löytää rauhan. En ihmettele. Pienen hämmennyksen jälkeen huomaan olevani äärimmäisen tyytyväinen siihen, miten naapurin pieni t-paitademonstraatio herätti. Jos juoksen taas kieli vyön alla, mietin nyt tarkemmin, miksi toimin niin. (Tiina Rajamäki, Helsingin Sanomat , A4.)

6 Tutkielmanionsaanutalkunsakiinnostuksestajaihmetyksestä:kiinnostuksestasiihen,miten meditaatio ja mielenhallinnan opit vetoavat nykyaikana suuresti kiireisiin ihmisiin ja ihmetyksestä siihen, miten työyhteisöjen kehittäjät ovat ottaneet nämä opit käyttöönsä. Kasvanutkiinnostusmeditaatioonjasiitäkumpuaviinmielenharjoitteisiineinäykäänvain kirjakauppojennäitäaiheitakäsittelevienhyllymetrienpitenemisenäjatyöväen-jakansalaisopistojenkyseisiä tekniikoita opettavienkurssien täyttymisenä. Se näkyy myös niiden voimallisena tulona yrityksiin ja organisaatioihin työyhteisöjen kehittämismenetelminä. Yhäuseammassaorganisaatiossatehdäännykyäänitämaiseenhenkiseenperinteeseenperustuvia läsnäoloharjoituksia. Huomion tarkoituksellinen suuntaaminen nykyhetkeen ja siinäläsnäolemiseenonamerikkalaisenlääketieteenprofessorijonkabat-zinninbuddhalaisesta meditaatioperinteestä muokkaama ja tunnetuksi tekemä tietoisuustaitoharjoittelumuotostressin-jakivunhallintaan.siitäkäytetäännimitystämindfulness. Kabat-Zinnoliensimmäisiä,jokaintegroimindfulnessinlänsimaisiinparantamiskäytäntöihin. Hänenkehittämänsä hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon perustuvakahdeksanviikkoinen stressinhallintaohjelma (mindfulness-based stress reduction MBSR) otettiin lääketieteenkäyttöönvuonna1979massachusettsinyliopistollisessasairaalassa.ohjelmanpohjana ovathyväksyvää,tietoistaläsnäoloakehittävätmeditaatioharjoituksetjaniidensovellukset stressin, kivunjakroonistensairauksienhoitoon(williams, Teasdale,Segal Kabat-Zinn 2011,16).Kabat-Zinnin(2012,22)määritelmäänmindfulnessistahyväksyvänätietoisena läsnäolona ja sen harjoittamisena tukeutuvatmonet. Yksinkertaisesti ilmaistuna mindfulnessonhetkestätoiseenavautuvaatietoisuuttajasitäharjoitetaansiten,ettähuomiokiinnitetääntarkoituksellisestiasioihin,joihinemmetavallisestituhlaaajatustakaan.hyväksyvä tietoinen läsnäoloon tietoisuutta, joka saavutetaan kiinnittämällä nykyhetkessä tieten tahtoenjaarvostelemattahuomiotaasioihinsellaisinakuinneovat(williamsym.2011,67, kursivointikirjoittajien). Kabatt-Zinnin kehittämä ohjelma tulilaajanyleisön tietoisuuteen vuonna 1990 julkaistun teoksenfullcatastropheliving:usingthewisdomofyourbodyandmindtofacestress, Pain,andIllnessmyötäSenjälkeenmindfulnessonsaanutosakseenrunsaastihuomiotaja suosiota.kiinnostuksenkasvuamindfulnessiinkuvaahyvinse,mitenmindfulnessiakäsittelevienjulkaisujenmääräonkasvanutvuosienvarrella(ks.kuvio1).

7 Kuvio 1. Mindfulness-julkaisujen määrä vuodesta 1980 vuoteen 2012 Lähde:DavidS.Black2013.MindfulnessResearchGuide luvunalussamindfulnessiakäsitteleviäjulkaisujailmestyivainmuutamiajavuoteen 2013tultaessajulkaisujenmääräonmoninkertaistunut.Psykologisenkirjallisuudenalalla (PsycINFO)ilmestyinoin100vertaisarvioituaartikkeliamindfulnessista2000luvulletultaessa.Vuoteen2013tultaessaartikkeleitaonilmestynytjoyli000.(Germer2013,12.) Vaikka mindfulnessia kehitettiin alun perin länsimaisessa viitekehyksessä stressin- ja kivunhallintaan klinikkaympäristössä, alkoi nopeasti ilmaantua erilaisia sovelluksia, joissa päämääränä oli hyödyntää mindfulnessin harjoittamista jokapäiväisessä elämässä. Osa näistänoudattikabatt-zinninesimerkkiäjaosataasolisiitäerillisiäkehitelmiä.taulukossa onlueteltumindfulnessiinpohjaaviamenetelmiäjateoksia,jotkaovatolleetmerkkipaaluja mindfulnessin suosion leviämisessä. Muun muassa erilaisissa psykoterapioissa ja neuvontapalveluissaalettiinkäyttäämindfulnessiajoyli20vuottasitten.kognitiivinenpsykoterapia ja tietoisen läsnäolon menetelmä yhdistyi masennuksen hoitomuodoksi Segalin, WilliamsinjaTeasdalentyönmyötä(Mindfulness-basedCognitivetherapyMBCT1992)ja uutena terapeuttisena suuntauksena ilmaantui myös dialektinen käyttäytymisterapia

8 (DBT). 1 MindfulnessiahyödynnettiinmyösStevenC.Hayesinjahänentyöryhmänsä(Hayes et al. 1993) ja 1990-luvulla kehittämässä terapiamuodossa nimeltään Acceptance andcommitmenttherapy(act,suomeksihothyväksymis-jaomistautumisterapia). Nykyäänmindfulnessinharjoittaminenonlevinnytklinikoiltajaterapiavastaanotoiltamyös Taulukko 1. Mindfulnessin merkkipaaluja tiellä buddahalaisuudesta työpaikoille Mindfulnessmeditaatiot Mindfulness-perusteisetinterventiot (Mindfulness-basedinterventionsMBI) (MM) 2500v.+ Vipassana dzogchenja zen-meditaatio 1990 Mindfulness-basedstressreduction(MBSR) Kabat-ZinnJon FullCatastrophe Living: Using the WisdomofYourBodyand Mind tofacestress,pain,andillness 1993 Dialecticalbehaviortherapy(DBT) LinehanMarsha Cognitive-BehavioralTreatmentofBorderlinePersonalityDisorder 1999 Acceptanceandcommitmenttherapy(ACT) HayesStevenC.,StrosahlKirkD.WilsonKellyG. AcceptanceandCommitmentTherapy:AnExperientialApproachto BehaviorChange 2002 Mindfulness-basedCognitivetherapy(MBCT) SegalZindel,WilliamsMarkTeasdaleJohn Mindfulness-based Cognitive therapy for depression: New ApproachtoPreventingRelapse 2011 WilliamsMarkPenmanDanny Mindfulness:practicalguidetofindingpeaceinfranticworld (suom.2013,tietoinenläsnäolo.löydärauhakiireenkeskellä 2011 ChaskalsonMichael TheMindfulWorkplace:DevelopingResilientIndividualsandResonantOrganizationswithMBSR Sovellettuseuraavialähteitä:ChiesaMalinowski2011,404405;Brown,MarquisGuiffrida2013,97;Chapman2011. tavallisiintyöyhteisöihinerilaistenvalmentajien,kehittäjienjaorganisaatiotutkijoidentoi- mesta.mindfulnessistaontullutmuoti-ilmiö.samallamindfulnessistaontulluterittäinelas- tinenkäsite,jollaviitataanhyvinerilaisiininterventioihinjasovelluksiin,joidenhistorialli- nenperustajatavoitteetvoivaterotahuomattavastikintoisistaan.aiheestameta-analyyseja tehnytalbertochiesa(2012;chiesamalinowski2011)tekeekahtiajaonensinnäkinikiai- 1DBTjuontaajuurensaMarshaLineahiin(1993).Lineahonmoninkertaisestipalkittuamerikkalainenpsykologianprofessori.HänenmukaansaDBTonoppimisteorian,kognitiivisenteorian,dialektisenfilosofianjazenbuddhalaisuudenintegraatio(GeelsWickström2009,413).

9 kaiseen meditaatioperinteeseen kutsuen sitä mindfulness-meditaatioksi ja moderneihin mindfulnessia hyödyntäviin interventioihin, mindfulness-perusteisiin interventioihin. JälkimmäisistähänerotteleeKabat-Zinninkahdeksanviikkoistastressinhallintaohjelmaahyödyntävät suuntaukset (MSBR ja MBCT) ja psykologiset suuntaukset (DBT jaact). Edellä mainittujen lisäksi voidaan erottaa lyhyet johdatuksetmindfulnessiin (esimerkiksiyhden taimuutaman tapaamiskerranohjausta tietoiseen läsnäoloon nykyhetkessä)(chiesa,serrettijakobsen2013,84). Buddhalaisenmeditaatioperinteenhyödyntäminentyöyhteisöissäonsiismelkouusiilmiö. VarsinuusiilmiöseonetenkinSuomessa.Sitensitäonmyöskuvattujatutkittuvähän.Julkaisujamindfulnessinharjoittamisestajasenvaikuttavuudestatyöyhteisöjenkehittämisessäeilöydyedeskansainvälisestikatsoenpaljon. Tutkimuksenitavoitteenaonkuvatamindfulnessiajasenharjoittamistatyöyhteisöissäselventäenkäsitteenkäyttöä tässä viitekehyksessä. Millainen kehittämisote mindfulness on? Mitäerityistäsiinäonkehittämisotteena?Tutkimuksenituotietoauudestajavähäntutkitustailmiöstä. 1.1Meditoinninjamindfulnessinleviäminentyöyhteisöihin Eioleolemassatilastotietojasiitä,kuinkamoneenorganisaatioonmeditointijamindfulnessin harjoittaminen on rantautunut. The Financial Timesin artikkelissa ( ) The mindbusiness:yoga,meditation, mindfulness whysomeofthewest sbiggestcompanies are embracing eastern spirituality arvioidaan, että Yhdysvaltain suurista yrityksistä joka neljäsonkäynnistänytjonkinlaisenstressinhallintaohjelman.thefinancialtimesinartikkelissamainitaanmuunmuassacheeriosmuroistajahäagen-dazsjäätelöstätunnettuyritysgeneralmills,hakuyritysgooglejayksiyhdysvaltainsuurimmistasairausvakuutusyhtiöistä, Aetna, yrityksinä,joissaitämaisperäisethenkisetharjoitteetovatvallanneetjalansi-

10 jaa.esimerkiksigooglen SearchInsideYourself -ohjelmassamindfulnessontulluttutuksi ylituhannelletyöntekijälle. 2 Artikkeliin haastateltu Medtronicin entinen toimitusjohtaja ja Harvard Business Schoolin professoriwilliamgeorgevakuutteleemeditoinninjaläsnäoloharjoitustenetujatyöelämän kannalta. Hänen mukaansa harjoitusten myötä saavutetaan läsnäolokykyä työssä, mikä edistää muita työssä tärkeitä kykyjä. Päätöksentekotaito kohenee ja edellytykset muiden ihmisten kanssa työskentelyyn paranevat ja samalla osataan olla taitavampia johtajia. Georgetoteaa,ettähänelläitselläänontaipumustaeläähyvinkiireistäelämää,muttatietoi- suustaitojenharjoittaminenpitäähänetfokusoituneenasiihen,mikäontärkeää.joitainhar- joitteidenhenkinenperustaaskarruttanee.thefinancialtimesinartikkelissakuitenkinesi- tetään, etteivät itämaistahenkistä perinnettäomaksuneetyritykset jajohtajatyritäkäännyttää työntekijöitään uuteenuskontoon, vaikkakin ne ovat esimerkiksi räätälöineet tälle perustalle muun muassa johtamiskoulutusohjelmia. Artikkelissa väitetään myös, että uskonnollisuudesta riisuttuja tieteellisellätutkimuksella kvalifioitu itämainen henkinen perinne on tulossahyväksytyksiosaksiyritystenvaltavirtaa.menestyneetliikemiehet henkisinäguruina jaoppilaina,materiaalisen jahenkisenmaailmanvastakkainasettelun liudentuminen,onnykyaikaa. 3 These contradictions Buddhist teachers who aren t Buddhists, corporations with spiritualcommunities,capitalismembracingtraditionsthatshunmaterialismare perhaps unsurprising in the modern age. Just as General Mills products are sold aroundtheglobe,feedingpeoplefromindiatoindiana,sotoothefundamentaltenetsoftheworld sgreatreligionsarefreelytradedineverycorneroftheearth.the resultisthatthepeoplewhoworkhardtomakehigh-margin,low-caloriebreakfast cerealsareatthesametimestrivingtoimprovetheirspiritualequilibriumandeven gettasteofenlightenment.(thefinancialtimes ) Itsesainensikosketuksentietoisenläsnäolonharjoittamiseentyöyhteisöissäsyksyllä2011 tehdessäniharjoitustyötäaalto-yliopistonkauppakorkeakoulunkurssille Kehittämisotteet ja-käytännöt.teimmekurssillaryhmämmekanssaharjoitustyötävoimaantumislähtöises- 2 ArtikkelissaeiunohdetamainitamyöskäänAppleajasenedesmennyttäperustajaajajohtajaaSteveJobsia, jonkaajatteluunvaikuttivoimallisestizenbuddhalaisuus. 3 Vrt. Brooksin(2001)tulkinnatbopoistanykyajanilmentäjinä.Brooksonkuvannutporvarillistenjaboheemistenpiirteidensekoittumistatermillä bopo,boheemiporvari.bopoonsekoitushippiäjajuppia,boheemia japorvaria.

11 tä kehittämisotteesta ja keräsimme aineistoa valtion työmarkkinalaitokselta (VTML). Tutustuessani VTML:n kehittämistoimintaan olin melko hämmentynyt huomatessani siellä harjoitettavan erilaisia orientaatio- ja pysähtymisharjoituksia. Niiden kerrottiin toimivan ryhmänvoimaantumisprosessejahelpottavinatyökaluina.näitätyökalujakäyttäenorganisaatiossatoiminutkonsulttiterhitakanen 4 (2009,5,13)pyrkilisäämäänryhmänsätie- toisuustaitoja.tietoisuustaitojenkuvattiinolevansekäomanettätoistentoiminnanjaajat- telun havainnointiaja tulkintaa,reflektiota. Samoin senkuvattiin olevanvapautumistaai- emmistaajattelu-jatoimintamalleista.takasenmukaannäidentaitojenperustanaonläs- näolo tässähetkessä jakykyhavainnoida tapahtumiaei-arvottavasti.vtml:llä tietoisuus- taitojenharjoittamisenyhteydessäeikäytettytietoisenei-arvottavanläsnäolemisen,mind- fulnessin,käsitettä. KeskustelinedellämainittuakurssiavartenVTML:nsisäisenkehittäjänkanssaharjoituksista janiidenyleisyydestäeri organisaatiossa, ja etenkin julkishallinnossa. Siinäyhteydessä hän totesi, että tietoisuustaitoihin on alettu kiinnittää huomiota paljon entistä enemmän työyhteisöissäjaettäesimerkiksivaltiokonttorinkoulutusyksikönkehittäjäohjaamindfulness-kursseja.vtml:nsisäisenkehittäjänmukaantämäosoittisitä,ettätietoisuustaitojen harjoittamisestaontullutmelkoyleinenjahyväksyttytyöyhteisönkehittämisenmuoto,osa työyhteisöjen kehittämisenvaltavirtaa.uskontotieteendosentti KimmoKetolaKirkon tut- kimuskeskuksestakertoi( )ilmiönyleisyydestäsuomessa.hänenmukaansaus- kontotieteilijäteivätvieläolleetkiinnittäneetmitäänhuomiotameditoinninjatietoisuustai- toharjoitteluilmiön olemassaoloon Suomen työpaikoilla. Ruotsalaistutkijat olivat Ketolan mukaan ilmiötä jo tutkineet. Siellä tietoisuustaitojen harjoittaminen työyhteisöissä on lisääntynyträjähdysmäisesti jamyösjulkishallinnonpiirissä. 5 Tietoisuutaitojen harjoittamisenilmiöonolluthuomiotaherättävämyöstanskassajatanskalaisettutkijatovatilmiötä aktiivisesti myös tutkineet. Heiltä on ilmestynyt aihepiiristä muun muassa Joel Havivin 4 Takanenonväitellyt,2013,Aalto-yliopistonkauppakorkeakoulustaaiheenaankehittämistoimintansa. 5 IlmiönleviämistäRuotsissaselittäneeosinÅsaNilsonnentoiminta.Nilssonneonruotsalainenmonitaituri: psykiatri,lääketieteentohtori,laillistettupsykoterapeutti,tukholmankaroliiniseninstituutinlehtorijasalapoliisiromaanienkirjoittaja.hänondekkarienlisäksikirjoittanutkirjojatietoisestaläsnäolosta.muunmuassa vuonna2004julkaistuteosvemärdetsombestämmerditliv?ommedvetennärvaro(suomennettuvuonna 2005Kukaohjaaelämääsi.Tietoisuustaidotarjenapunaontehnytmindfulnessiatutuksilaajanyleisönkeskuudessa.InnoituksentietoisenläsnäolonsoveltamiseenNilssoneonsaanutdialektisestakäyttäytymisterapiasta.MyösOlaSchenströmjahänenkehittämänsä Härochnu -menetelmäonollutlevittämässäilmiötäruotsissa(plank2010,5051).

12 (2007a) toimittama teos Medarbejder eller modarbejder religion moderne arbejdsliv jossapolemisoidaanhenkistenharjoitteidenesiintymistätyöyhteisöissä. 1.2Tutkimustakehystävättutkimuskysymyksetjatutkimuksentoteutus Meditoinnin ja tietoisuustaitojen harjoittamiseen työyhteisöissä on kiinnitetty huomiota julkisessakeskustelussa (ks. esim. Taloussanomat : Viimeisin villitys Suomen työpaikoillameditointi).ilmiötäeikuitenkaanolesuomessajuurilainkaantutkittu.tutkimuksenitavoitteenaonpaikatatätäaukkoa.tavoitteenanionkuvatamindfulnessinharjoittamistatyöyhteisöissäjaselventääkäsitteenkäyttöätässäyhteydessä.näkökulmanimindfulnessiin rajautuu nimenomaan työyhteisöjen kehittämiseen ja siihen, miten itämaisesta henkisestäperinteestäkumpuavattekniikatovatsaaneetsuosiotatyöyhteisöjenkehittäjien keskuudessa.tarkastelunikohteenaonnimenomaisestikabat-zinninbuddhalaisestameditaatioperinteestä muokkaaman tietoisuustaitoharjoittelumuodon innoittamat interventiot ja sovellukset. Kysyn tutkimuksessani, millainen kehittämisote mindfulness on? AaltoyliopistonprofessorinKeijoRäsäsen(2007)mukaankehittämisotteenkäsiteontutkimuksellinenjaanalyyttinentyöväline,jonkaavullavoidaantutkia,tunnistaa,kuvatajavertailla erilaisiatapojatehdäkehittämistyötä.seonväline,jonkaavullavoidaanpukeasanoiksija ymmärtääkehittämistyötäkäytännöllisenätoimintanaelitaktisena,poliittisenajamoraalisenatoimintana,jollaonainatekijäelisubjekti. Ymmärtääkseniparemminmindfulnessiakehittämisotteenajahavaitakseniselvemminsen luonnettajasuosionsyitävertaansitätoiseenkehittämisotteeseen.vertailunavullauskon tunnistavani mindfulnessin ominais- ja erityispiirteet paremmin. Lähtökohta noudattelee ajatusta,ettäerojentunnistaminenonvalaisevampaakuinyhtäläisyyksienkuvausjaettäse on uuden oppimisen edellytys: Variatio est mater studiorum, sanovat Marton ja Trigwell 10

13 (2000). 6 Vertailukohteekseni otan kehittävän työntutkimuksen. Tätä valintaa perustelee se, että kehittävän työntutkimuksen periaatteita tutkijat ovat kuvanneet eksplisiittisesti. Näinollensetarjoaajäsentyneenvertailukohdan,jonkaavullatunnistaamindfulnessinerityislaatua. Selvitän tutkimuksessani, miten mindfulness eroaa kehittävästä työntutkimuksesta. Vertailu tapahtuu pitkälti teoreettisesti näitä kehittämisotteita käsittelevän kirjallisuuden varassa. Avainteokset kehittämisotteista ovat kehittävän työntutkimuksen osalta Yrjö Engeströmin teos Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita vuodelta 1995jamindfulnessinosaltaJohnKabat-ZinninteosFull Catastrophe Living: Using the Wisdom of Your Body and Mind to Face Stress, Pain, and Illnessvuodelta1990.Toinen keskeinen teos, jota hyödynnän mindfulnessin tarkastelussa, on tietoiseen läsnäoloon perustuvankognitiivisenterapian(mbct)kahdeksanviikkoisestaohjelmastakirjoitettumark WilliamsinjaDannyPenmanin(2011,suom.2013)populääriteosTietoinenläsnäolo.Löydä rauhakiireenkeskelläohjattuinemeditaatioharjoituksin.edellämainittujenteostenlisäksi hyödynnänmuitakirjoituksiakehittävästätyöntutkimuksestajamindfulnessista. Mindfulnessiaonkehitettynimenomaisestistressinhallintaan.Syvennänanalyysianikehittävästä työntutkimuksesta ja mindfulnessista stressiin kiinteästi olevan ilmiön, kiireen, avulla.tämäonluontevaa,koskayksilötasollakiireenvaikutuksiaonuseinlähestyttystres- si-käsitteenavulla(kinnunenfeldt2005,15)jasuuriosakiirettäkoskevastatutkimuk- sesta on keskittynyt kiireen seurauksiin, hyvinvoinnin vähenemiseen, stressiin tai työuupumukseen (Lehto Sutela 2008, 69). Syventävä analyysi kehittämisotteista tapahtuu siten, että tarkastelen lähemmin sitä, miten näissä kehittämisotteissa on pyritty hallitse- maantyöntekijöidenkiirettä.kehittävästätyöntutkimuksestaonolemassayksiväitöskirja- tasoinenakateeminentutkimuskiireestäjasenhaltuunotosta:anna-liisaniemelän(2006) väitöskirja Kiireja työn muutos. TapaustutkimuskotipalvelutyöstäNiemeläonväitöskirjassaan tutkinut kehittävän työntutkimuksen viitekehyksessä sitä, miten työelämän kiire liittyy työssä tapahtuneisiin muutoksiin ja minkälaisina nämä muutokset ja kiire tulevat esiin kotipalvelutyössä.hän pyrkii ymmärtämään kiirettä työn muuttuessa jaosana työn historiallistakehitystä.hänenperusoletuksenaon,ettätyössäonainaollutkiirettä,mutta seonmuodostunuttyöhöneriaikoinaeritavoin.väitöskirjassaonkuvattumyöseräsnie- 6 Tämähuomioalleviivaasitä,ettäoppimisenlähtökohtanaonoppimisenkohteenaolevassailmiössäesiintyvä vaihtelu ja että vaihtelua analysoimalla voidaan erottaa kohteesta oleellinen epäoleellisesta. (Ks. EngeströmSannino2010,18,MartonTrigwell2000). 11

14 melänkehittämä kiireinterventiokotipalvelutyöhön, jota tarkastelen tarkemmin työssäni. Mindfulnessinosaltataasenlöytyyyksisuomalainenakateeminentutkimus,jossaonkehitettyinterventiojatarkasteltusenvaikuttavuutta.TämäonTuijaMakkosen(2011)psykologian alaan kuuluva lisensiaatintutkimus Lyhyt tietoisuustaitointerventio hoitoalan esimiestentyöuupumukseen Molempienedelläesitettyjenkehittämismenetelmien,sekäkehittävästätyöntutkimuksesta ettämindfulnessista ammentavien interventioiden,kohteenaovathoitoalalla työskentelevät.mindfulness-interventionkohteenaovatesimiehet,kehittäväntyöntutkimuksenperustalle rakentuvankiireintervention kohteena taasenovat työntekijät. Koska molempien interventioidenkohteenaovatnimenomaanjulkisellaalallajaerityisestijulkisensektorinsosiaali-jaterveydenhuollonammattilaiset,muodostavatnehyvänkeskinäisenvertailukohteen. Tuija Makkosenlisensiaatintutkimuksessa tavoitteenaolitutkiatietoisuustaitointerventionvaikuttavuuttaelisitä,vähentääköinterventiotyöuupumustajaparantaakosepalautumista.työssäeipaneudutalainkaaninterventiotakäyttävänkehittäjännäkemyksiin. Koska haluan tutkia mindfulnessia nimenomaan käytännöllisenä toimintana eli taktisena, poliittisenajamoraalisenatoimintana,jollaonainatekijäelisubjekti,täydennänkuvausta mindfulnessistaitsekeräämällänilaadullisellaaineistolla.sitentoisenaesimerkkinämindfulnessin soveltamisesta työyhteisön kehittämisessä on valtiovarainministeriössä (VM) käytetty mindfulness-pysäkki.mindfulness-pysäkinjasitäkäyttävänkehittäjänhaastatteluin tein keväällä 2012, ja haastateltavani oli VM:n kehittämisyksikön päällikkö Marika Tammeaid. Koska toinenkin esimerkkini mindfulnessin käytöstä työyhteisöjen kehittämisessä on julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatiosta, laajentaa se kuvaa mindfulnessin harjoittamisestajaharjoituksenpäämääristänimenomaanjulkisensektorinerialantöissä. Kehittävääntyöntutkimukseenjamindfulnessiinpohjaavatsovelluksetjainterventiotedustavat kiire- ja stressiteoreettisen ajattelun kahta eri leiriä. Tim Newtonin (1995, 9798) mukaanonolemassaamerikkalainentraditio,jossastressinähdäänpitkältiyksilönongelmanajaskandinaavinentraditio,jossapyritäänlöytämäänyhteyksiätyöstressinjatyönorganisoinnin välillä. Amerikkalaisessa traditiossa pyritään löytämään erilaisia selviytymiskeinojaensisijaisestityöntekijätasolla,kuntaasskandinaavisessatraditiossaonpyrittyvaikuttamaan työn organisointiinja muihintyöpaikka- tai organisaatiotasontekijöihin.ame- 12

15 rikkalainen traditio voidaan jakaa erilaisiin neuvontapalveluihin sekä stressinhallinnan keinoihintaistressiinsopeutumiskeinoihin,joihinmuunmuassameditointikuuluu.koska mindfulnessedustaayksilökeskeistänäkökulmaakiireen-jastressinhallintaanjakehittävä työntutkimus on toimintajärjestelmä- ja yhteisökeskeinen ratkaisu, tarkastelen tutkimuksessanitarkemminmyössitä,mitennäissäkehittämismenetelmissäymmärretäänjakohdataantyöntekijäsubjekti.samallatuleetarkasteltavaksimyösse,millainenkatsotaanolevan työntekijäsubjektinvastuumuutoksessa.hyödynnäntämäntarkastelunyhteydessäkaikkea aiemminmainittuamateriaalia.hyödynnäntässäkohdinjonkinverranmyösjulkisiatekstejäjamuutamateriaalia,mitäminulleonkertynytvtml:ssätehdystäkehittämistoiminnasta. Allaolevaantaulukkoon(taulukko2)onkoottututkimustanikehystävättutkimuskysymykset. Taulukko 2. Tutkimusta kehystävät tutkimuskysymykset 1. Millainenkehittämisotemindfulnesson? a) Mitenmindfulnesseroaakehittävästätyöntutkimuksesta? b) Mitenmindfulnessinkäsitettäonkäytettyorganisaatiotutkimuksenalalla? 2. Miten kehittävät työntutkijat ja mindfulnessia hyödyntävät kehittäjät ovat yrittäneettaltuttaakiirettätyöyhteisöissä? 3. Miten tutkituissa kehittämisotteissa ymmärretään jakohdataan työntekijäsubjekti jamillaisenanähdääntyöntekijänroolimuutoksessa Tutkimuksenitavoitteenaonkuvatajaanalysoidamindfulnessiajasenharjoittamistatyöyhteisöissäselventäenkäsitteenkäyttöätässäviitekehyksessä.Samallatyönitavoitteenaon myöskertoajotainyleistäsuomalaisestatyöelämästäkiire-ilmiönjasenhallinnankeinojen avulla.näkemyksenion,ettäpuhetyöelämänkiireestäosoittaajotainerityistäomastaajastammejasamallatämäpuhevaikuttaanykyajanmuotoutumiseen.samoinnykyajanmuotoutumiseen vaikuttavat ne menetelmät, joiden avulla yritämme puuttuakiireen syihin ja 13

16 seurauksiin. Kabat-Zinnillä on selkeä näkemys siitä, millainen nykyajan elämäntapa on ja mikämeitäriivaa. Emmekö olekin kaikki taipuvaisia... täyttämään päivämme asioilla, jotka meidän vaintäytyytehdäjasittenjuoksemmeepätoivoissammekielivyönallayrittäensaada kaiken tehdyksi, emmekä kaiken keskellä oikeastaan nauti juurikaan siitä mitä teemme,koskaaikaaonliianvähäntaiolemmeliiankiireisiätailevottomia?vaikka kaikkimitäteemmeolisikintärkeää,vaikkaolisimmeitsehalunneettehdätuonkaiken,saatammetuntea,ettäosammeonaivanliianvaativa,aikataulutkaatuvatpäällemmejavelvollisuudethukuttavatmeidätalleen.elämmejatkuvassasuorittamisen maailmassa.vainharvoinolemmekosketuksissasiihen,mitäonkaikentuonsuorittamisenjatekemisentaustalla,taitoisinsanoen,kosketuksissaolemisentilaansisällämme.(kabat-zinn2012,9899.) Kabat-Zinninmukaanolemmeuudenlaisessayhteiskunnallisenkehityksenvaiheessa,johon liittyymyöstarvemindfulnessinkaltaisillekehittämismenetelmille.kabat-zinn(1994)kuvaa tätä syväksiyhteiskunnallis-kulttuuriseksi vallankumoukseksi, jota ohjaa vahva sisäinen kaipuu hyvinvointiin, merkityksellisyyteen ja yhteisöllisyyteen yhteiskunnassamme. Häntoteaa,ettäkun modernia yhteiskuntaa luonnehti teknologinenvallankumous jatekniikankehittäminen,niinnytelämmemielensisäistentekniikoidenkehittämisenaikaa. Kabatt-Zinninmukaankokolänsimainenelämäntapaonmuuttunutsuorittavaksijanopeatempoiseksi. Myös monet työelämän muutokset ovat nopeuttamassa tahtia. Muutoksia on kuvattu muun muassa työn intensivoitumiseksi. Julkisessa keskustelussa työn intensivoitumiseenjasenkielteisiinseurauksiinonkiinnittänythuomiotamuunmuassamiinasillanpääsäätiöntutkimus-jakehittämispäällikkömerjakurki.mielipidekirjoituksessaan Hyvin toimivataivotovattyöikäistenarvokkainpääoma (HelsinginSanomat ,C4)hän kirjoittaa, että työelämän kuormittavuustekijät ovat muuttuneet fyysisen toimintakyvyn alueeltapsyykkisenjakognitiivisentoimintakyvynalueelle.hänenmukaansatyöelämässä tietotekniikankäytönlaajeneminen,verkostomaisettyötavat,nopeisiinmuutoksiinliittyvä työn häiriöisyys sekä monenlaiset joustavuusvaatimukset muuttavat yksilöiden muistitoimintoihinkohdistuvia vaatimuksia. Osa yleistyneistämuistihuolista liittyy häiriöisen työn aiheuttamiinkeskittymisenongelmiin,mistäseuraauupumusta.kurjenmukaannäinsyntyneen työperäisen uupumuksen väheneminen lisäisi ihmisten laadukkaita elinvuosia ja mahdollisestityövuosiakin. 14

17 Yhteiskunnallinenjateknologinenkehitysonvaikuttamassatapaammetehdätyötä.Jälkiteollistuminen on merkinnyt perinteisen työväestön vähenemistä ja valkokaulustyöväestön lisääntymistä.entistäuseampityöskenteleepalveluammateissajans.tietotyöläisinä.barley jakunda(2001)toteavattämänsanomalla,ettäsuurimmaksiosaksi1900-lukuatyönluonnepysyikyllinvakaanaorganisaatioidentutkijoille.näintutkijatsaattoivatolettaa,ettäkäsitteetjateoriat,jotkaolikehitettybyrokraattisissaolosuhteissa,olivatsopiviauseimpien organisaatioidenyhteyksissä ja kuvauksissa. Nyt he peräänkuuluttavat jälkiteollisen työn kuvaamistauudellatapaajakonkreettisetpiirteethuomioonottaen.heidänmukaansaerityisestimuuttuneettyönkäytännötjatyöntekemiseenvaadittavatyhteistyösuhteetorganisaationerihenkilöstöryhmienvälilläsekäeriorganisaatioidenvälillätulisiottaahuomioon. Siinävälissä,jolloinkehittäväntyöntutkimuksenteoriaaonkehitettyjamindfulnessonrantautunut työyhteisöihin, on tapahtunut käänteentekeviä muutoksia työn suorittamisessa. Voiko tämä olla vaikuttamatta paitsi itse työn sisältöihin ja organisoitumiseen että myös kehittämismenetelmiin? Osoittaakomindfulness kehittämismenetelmänä jotakinnykyisen nopeatempoisen työelämän ristiriitojen ja niiden ratkaisujen ominaislaadusta? Näkemyksenion,ettäkehittävätyöntutkimusjamindfulnessovatkehittämismenetelmiä,jotkaovat syntyneetvastauksiksierilaisiinyhteiskuntiinjaerilaisiintyönmaailmoihin.neovatsiten kehittämismenetelminäeräänlaisiaomanaikansatulkkeja.räsänenjatruxkirjoittavat,ettäkulttuurisessakäytänteessäkohtaavatjamäärittyvätsekäyhteiskuntaettäyksilö.niissä määrittyvätammattilainenjasesosiaalinenjamateriaalinenmaailma,jotahäntyölläänuusintaa ja muokkaa. Räsäsen ja Truxin sanoin elämme käytänteissä ja käytänteet elävät meissä.(räsänenjatrux2012,23.)kehittäjäpersoonanohellasosiaalinenjamateriaalinen maailma,jotakehittäjätyölläänuusintaajamuokkaa,eläämyöskehittämisotteissajaniitä käyttävienkehittäjienkehittämiskäytänteissä. Olen asettanut tutkimukselleni monenlaisia tavoitteita. Ensinnä haluan kertoa nykyajan suomalaisestatyöelämästäkiire-ilmiönavulla.työnijäsentyysiten,ettäkuvailenaluksikiire-ilmiöitäjasentutkimusperinnettä(luku2).raportoinmyösempiirisistätuloksista,jotka osoittavat varsinkin suomalaisten työelämän olevan kiireistä. Hyödynnän tässä paitsi raportoituja tutkimuksia että myös itse julkisista tietolähteistä poimimaani dataa. Esittelen myöserilaisiakiireenhallinnantapoja.valotantyössänimelkolaajastikiire-ilmiötä,sentut- 15

18 kimusperinnettä ja kiireenhallinnan tapoja, jotta lukijan olisi helpompi ymmärtää, mihin erilaisillakehittämismenetelmilläsaatetaanpyrkiävaikuttamaan. Tämänesittelyn jälkeen siirrynkuvaamaansitä,mitätarkoitetaankehittämisotteellajakehittämistyönymmärtämiselläkäytännöllisenätoimintana(luku3).tämänjälkeentarkastelenkehittäväätyöntutkimusta(luku4)jamindfulnessia(luku5).molemmistakehittämisotteistaesittelenmyösniitäammentaviainterventioitajasovelluksia.interventioidentarkastelunyhteydessäpohdin myössitä,mitenniissäkäsitellääntyöntekijäsubjektiajahänenvastuutamuutoksessa.kehittämismenetelmienja niiden pohjalla rakentuvien interventioidenesittelyn jälkeensiirrynvertailemaanniitäkehittämisotteenkäsitteenviitekehyksessä(luku6).työnilopussa (luku7)pohdinvieläerikseensitä,mitämindfulnessinkäyttötyöyhteisöissäsaattaamerkitäorganisaationjatyöntekijöidenkannalta. 16

19 Kiire Alussa oli sana Tietoisuusheijastuusanassakuinaurinkovesipisarassa.Mielekässanaoninhimillisentietoisuuden mikrokosmos, kirjoittaa psykologi ja kulttuurihistoriallisen teorian perustaja Vygotski(1982,249)teoksessaAjattelujakieli.Vygotskinmukaansanaonvälitönilmaus inhimillisentietoisuudenhistoriallisestaluonteesta.hänenmukaansaeipelkästäänajatuk- sen,vaanmyöskokotietoisuudenkehitysonyhteydessäsanankehitykseen.sitenolipasa- nanrakennemikähyvänsäjaolipasemissäkehityksenvaiheessahyvänsä,seheijastaaaina todellisuutta.tämätodellisuudenheijastaminenonerikehitysvaiheissaaivanerilaista.a.r. Lurija (1982, 266) muotoilee tämän Vygotskin ajatuksen sanoen, että todellisuus taittuu sanankauttajasanastatuleetärkeintodellisuuttataittavatekijä.sanaontärkeinprosessi, jokavälittäätodellisuudenheijastamista. Vygotskin mukaan sanalla (tai puheilmauksella) on kolme seuraavaakomponenttia: kohteeseen viittaaminen, merkitys ja mieli. Mieli on sanan sisäinen merkitys, joka sanalla on puhujalleitselleen.sanantakanaeivygotskinmukaanolekaanvainajatus,jokatoteutuuja muodostuu sanassa, vaan ilmauksen päämäärä ja motiivi, affekti ja emootio. Kun Goethe ehdottiraamatunsanonnan alussaolisana korvattavaksisanonnalla alussaoliteko,vygotskiehdottitämänsanonnanpainonmuutettavanensimmäisellesanalle: alussaoliteko. Vygotskinmukaanontutkittava,miten teon ja sanan yhdistyminentuottaaneverbaalisenajattelunkorkeimmatmuodota,jotkaantavatihmisen teolle uudetpiirteet,vievätsen kauas konkreettisesti havaittavien tilanteiden ulkopuolelle ja muuttavat ihmisen näkökenttänsäorjasta senisännäksi. 7 (Vygotski1982,Lurija1982,257, ) 7Vygotski(1982)tutkiaikoinaantarkemminsitäreittiä,jonkasananmerkityskäy.Vygotskiaennentiedettiin,ettäsanaonpuheenperusyksikköjaettäseviittaakohteeseenjamutkikkaammillakehitysasteillaheijastaatietynlaistaabstraktiakäsitettä.Tätäkysymystäolikäsiteltylukuisissatutkimuksissa,muttasananmerkityksenkehitystapahtumaoli jäänyt syrjään. Oli otaksuttu, että sananmerkitysonainamuuttumaton,koska näyttiilmeiseltä,ettäesim.sanat tuoli tai omena merkitsevätlapsellejaaikuisellesamaaasiaajakokopuheenkehitystapahtumaliitettiinvainsanastonrikastumiseenjalaajenemiseenjauusien,käsitteitäilmaiseviensanojenhankkimiseen. 17

20 Muttamillainentodellisuustaittuunykyaikanakiire-sanankauttajamitenkiire-sanataittaa tutkiessaansitä,mitenkiiremuotoutuutyönhistoriallisissakehitystyypeissäjatarvitessaan analyysimallinajan jakiireen määrittelyä varten.saadakseen käsityksensiitä,milloin työ onkiireistäjamilloinseeiolekiireistä,niemelätukeutuinykysuomensanakirjaanvuodelta taipuute,hoppu,hätä (Niemelä2006,31.). 8 Niemelän(2006,5)mukaansuomenkielisissä tutkimuksissa kiireestä käytetään myös ilmauksia aikapaine tai työn intensivoituminen. Englanninkielisissä tutkimuksissa käytetään ilmauksia time pressure, haste, speed, workintensity ja timefamine.nätin,anttilanjaoinaksen(2007)mukaansuomalaisessa stress ja aikapainetta käsitteillä time-squeeze, time pressure sekä timecrunch. (Nätti, joidenkäsitteelliseenerotteluuneioletarvetta. ja niiden kuvaamista. Ihminen tiedostaa ja muuttaa objektiivista maailmaa merkitysten todellisuutta?mitäkiiresananaitseasiassatarkoittaa?monetpäätyvätkiire-ilmiötätutkiessaanturvautumaankäsitteenmäärittelyssäsanakirjoihin.näintekiesimerkiksiniemelä 1953.Senmukaisestikiireon tila,jolloinjonkuntaijoidenkinonehdittäväjotakinmahdollisimmannopeastitainiukassa,tavallistalyhyemmässäajassa,(käytettävän)ajanniukkuus tutkimuksessakäsitteetkiire,aikapulajaaikapaineesiintyvätosinpäällekkäisestijanekuvaavat,joseisamaa,niinainakintoisiinsayhteenkietoutuneitailmiöitä.englanninkielisten tutkimustenkiirettäkuvaaviailmauksiaheidänmukaansaovat feelingrushed ja harriedness.aikapulaakuvataankäsitteillä timefamine, timepoverty, feelingstressed tai time AnttilajaOinas2007.)Omassatutkimuksessanitarkastelenkiirettäyleisellätasollajadiskurssina,jotenkäsittelenkiirettä,aikapulaajaaikapainettayhteenkietoutuneinailmiöinä, Niemelä(2006,121)halusiväitöskirjassaanmyösselvittää,mitenkodinhoitajatymmärsivätkiireen.Haastatellessaankodinhoitajiahän pyysikinheitä määrittelemään kiireen. TämänNiemeläkatsoitarkoitukselliseksi,koskaasianmäärittelyonmerkitystenjäsentämistä avulla,jakäsitteetovathistoriallisestikehittyneidenmerkitystenomaksumisprosessintulosta. Muiden tutkijoiden esittämän pohjalta Niemelä (2006, 121) päätyy toteamaan, että kokemusonsubjektiivinen,kompleksinenjahistoriallisestimuovautunutkokonaisuus,jota voidaan verrata käytännölliseen toimintaan. Kokemisen tutkiminen rakentaa siten siltaa 8 Synonyymisanastomääritteleesamaamerkitseviksisanoiksiajanpuutteen,hopunjahädän.Kiirehtiminen onhoputtamista,jouduttamista,tehostamista,joutumista,kiiruhtamista,kiireenpitämistäjarientämistä.kiireinentaasonhätäinen,kiirettäpitävä,levoton,malttamaton,kiireellinen,nopea,pikainen.yleisensuomalaisenasiasanastonmukaankiireenrinnakkaistermejäovatajanhallinta,ajankäyttö,kiireellisyys,kiireettömyys jastressi.nykyajantietosanakirjanwikipedianmukaantaasenkiireonjännitteinentila,jollaonsuhdeaikaan. 18

21 ihmisentekemisenjaajattelunvälilläjatäydentääkuvaaihmistentoiminnastajakäyttäytymisestä. Niemeläntutkimuksessakäviilmi,ettäkiireenmäärittelyeiollutkovinhelppoakodinhoitajillejaettäkiirettäkuvattiinmelkoniukasti.Niemeläkirjoittaaväitöskirjassaan,ettäkodinhoitajienkiiremääritelmissäkiireliittyitilanteisiin,joissakodinhoitajahuomasi,ettäkello olijopaljonja täytystoijatoivieläkeritä.taivastaavastioliaikataulu, määrätythommat piti tehdä tiettyynaikaan mennessä.kyseessä olikäytettävänajan jaedessäolevien työtehtävien epätasapaino, joka koettiin kiireenä. Tämä vastasi Niemelän mukaan Nykysuomensanakirjanmääritelmääkiireestä:kiireoliajanniukkuutta.Kiirettäkuvattiinkiirehaastatteluissa myöstunteena ( kuntuntee, ett koko ajanon jotain ) jatietoisuutena ( kuntietää,ettäsejaseonvielätekemättä ).Tunteenasitäkuvattiinsanoilla paniikki ja stressi.kiiresaattoihaastateltavienmukaansyntyäyllättäen( sittensepamahtaa )jase ikäänkuintiedostettiinäkillisestityönlomassa.kiiresaattoimyösyllättäenloppua,josjoku asiakaseiollutkaanhoidontarpeessajaaikatauluväljentyi.yksihaastatelluistakodinhoitajistaliittikiireeseenristiriitaisuutta.kiiretilanteessahänkoki,ettäasiakkaankanssatulisi olla taitehdäasiakkaanhaluamiaylimääräisiäasioita,muttaseaiheuttikiirettä,koskasiiheneiollutvarattuaikaa.yksikodinhoitajatoikiireenmäärittelyssäesiinomiakiireenhallinnankeinoja.hän pyrkioppimaankiireensäätelyä,jolloinkiireei kuluttas liikaa.huomionarvoista on, ettäyhteisöllisiä kiireen hallinnan taitoja ei määrittelyissä tullut yhtään esille.(niemelä2006,125.)kuviossaonesitettyniemelänhaastatteluistatiivistämätkiiremäärittelynainekset. 19

22 Kuvio 2. Kiiremäärittelyiden ainekset kodinhoitajien työssä Kiireen synty toiminnassa Kiireen kokeminen Kiireen vaikutukset Huomio käytettävän ajan ja edessä olevien tehtävien epätasapainosta Kiireellinen äkillinen tiedostaminen, paniikki. Jännite asiakkaan luona olemisen ja tekemisen välillä. Kiireen sääntely. Stressi, sairastuminen Lähde:Niemelä2006,125. Ritva-Liisa Lehtinen (2006) on terveyshallintotieteen pro gradu -tutkielmassaan tutkinut hoitotyönkiirettä.hänentutkimushypoteesinsaoli,ettäkiire-käsitteelläonmuitakinmerkityksiä kuin ajan vähyys suhteessa tehtäviin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sitä, mitämerkityksiäkonservatiivistahoitotyötätekeväthoitajattaiheidänlähijohtajansaantavatkiireellesekätulkita,mitennämämerkityksetkonstruoivatkiireenkäsitettä.lehtinen päätyytutkimuksessaannäkemykseen,ettäyleisensuomalaisenasiasanastonkiireensynonyymiksi määrittelemä stressi kuvaa sitä ihmisen kokemaa sisäistä tilaa, jota kuvataan yleensä kiireenä. Suurelta osin kiire näytti tutkimuksen mukaan olevan kuitenkin käsite, jossaeiollutkysymysajasta,vaankeinostakuvata,selitellä,perustella,peitellä,puolustaa, puolustella,vaatiataiväistelläerilaisiaasioita.(lehtinen2006,7980.) Valtaosassakiirettäkäsitteleviätutkimuksiaeimääritellä,mitäkiireellätarkoitetaan(Niemelä2006,121).Useissatutkimuksissavaintodennetaankiireenolemassaoloajasenkasvua.Näitätutkimustuloksiakiireenlisääntymisestätyöelämässäeioleainaotettutodesta. Muunmuassatyöolotutkijoidentutkimustuloksiakiireenkasvustaonsyytettyylitulkinnasta tai on väitetty koko kiireongelman olevan lähinnä itsetehostustarpeen ilmentymää tai ohimenevämuoti-ilmiö(ks.lehto2000,249).yleistynyttäpuhettakiireestävoiverratapuheeseenstressistä.newton(1995)ontutkinutstressidiskurssiajahäntoteaa,ettästressistäontullutnykyajanlänsimaitavaivaamaepidemia.julkinenkeskustelutoisaaltasekätuo esiinhuolestuttavaastressinkasvuaettämyösnormalisoisitäilmiönä:nykyaikanaonaivan luonnollistatunteastressiä.kenenkääneitarvitsetunteaitseäepänormaaliksikokiessaan 20

23 stressiä, ellei ylitä hälyttäviä stressitasoja. Hälyttävän epänormaalin sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen vaikuttavan stressitilanteen ehkäisemiseksi on lisäksi tarjolla monia tekniikoitataikorjaavia sopeutumisstrategioita.stressistäontulluttiedemiestenjatavallistenihmistenjakamakeskustelun,huolenjasääntelynkohde,jostapuhutaanpaljonjulkisuudessa. Runsas julkinen keskustelu stressistä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että elämänykyaikanaolisiradikaalistientistästressaavampaa.keskusteluonyleistynytmyös siksi,ettätieteenkenttäononnistuneestivakuuttanutstressinolevantieteellinenjaobjektiivinenfakta.(newton1995,16.) Tutkimusten valossa etenkin suomalaiset ovat kiireistä kansaa ja työelämässä erityisesti hoitoalallatyöskentelevilläonkiire.kiireensyyksimainitaanuseinliianvähäinentyötekijämääräsuhteessa tarpeeseentaitehottomasti organisoitu työnjako. Strategisenhenkilöstötuottavuuden johtamisesta kirjan kirjoittanut Marko Keisti (2010, 8284) toteaa, että monienorganisaatioidenhaasteenaonnykyäänse,ettäasiakkaidenmääräonlisääntynyt (jalisääntyyedelleen),muttakäytettävissäolevatresurssitovatvähentyneet(javähenevät edelleen). Keistin mukaan esimerkiksi kuntapalveluja tuottavissa organisaatioissa odotetaanyleisestityönmääränlisääntyvän,muttatulojenvähenevän.ongelmanaonpaitsirahoitusmyöstyövoimanvähäisyyssuhteessatyömäärään.vaaranaon,ettänäissäorganisaatioissayksipuolinentehokkuudentavoittelusaaliiansuurenpainoarvonstrategisessajohtamisessa. Keistinmukaanpitkäänjatkuessaanliiaksipainottunuttehokkuudentavoittelujohtaakiireenkulttuuriin,jokajohtaapuolestaantuottavuudenjatehokkuudenlaskemiseen.Ongelmanaon,ettätoimintaaeiehditäriittävästikehittämäänyhdessäjasenvuoksiturhantyön javirheidenmäärälisääntyy.kunennakoivaanvirheidenvähentämiseenjatyönsujuvuuden kehittämiseen ei tahdo löytyä aikaa, syntyy kierre, jossa sähläämällä haaskataan yhä enemmänkallisarvoistaaikaa.työnvaiheitaeiparannetakokonaisuutenavaantyönhallintaeriytyyyksilötasolle.kiireenkulttuuriinajautuneessaorganisaatiossaesimiestentyöaika kuluu operatiivisen työnorganisointiin, tulipalojen sammuttamiseen jasijaisten hankkimiseen. Esimiehet sopeutuvat tähän jatkuvaan kiireeseen ja alaiset yrittävät tehdä parhaansa. Koska kaikilla on hirvittävä kiire, organisaatio vaikuttaa toimivan erittäin tehokkaasti. Toiminnankehittämiseen eijääaikaa jakehittämisestäonjopavieraannuttuniin, 21

24 ettei oikein edes ymmärretä, mitä sillä tarkoitetaan. Keisti sanoo, että kiireorganisaation johtamiskulttuuriakuvastaatilanne,jossatyöyhteisöryhmienkehittämispalaverejajärjestetään,muttaesimieheteivättyökiireidensätakiaehdiosallistuaniihin.johtoryhmäkokoontuuyleensäkerrankuussa,käsiteltävienasioidenlistaonpitkäjajohtoryhmälläeiolekoskaanaikaakäsitellätyöyhteisöjenvähäisiltätuntuviaongelmia.sitentämäbyrokraattinen valtarakenne estää organisaation henkilöstötuottavuuden kehittämisen. Keistin mukaan kiirekulttuurinvaltaamilla ja sähläävillä kehittämistyötä kaihtavilla työpaikoilla on paljon perustyön ulkopuolista turhaa työtä. Sen osuus kokonaistyöajasta on tyypillisesti viidenneksenluokkaaeliyhteensäyhdentyöpäivänverranviikossa.sählääminennäkyyvälillätulenpalavanakiireenäjatoisinaanturhauttavanahakemisena,korjaamisenajaodotteluna.ja vaikkanopeintapalisätäresurssejaolisivähentääsähläystäjaturhaatyötä,siiheneiryhdytä.keistikuvaatilannettaseuraavasti:henkilöjuokseepyöräätaluttaen.kunhäneltäkysytään,mikseihänajapyörällä,hänvastaa: Onniinkiire,ettäeioleaikaapysähtyäkorjaamaanpuhjennuttakumia. (Keisti2010,40,8284.) Kuntapalvelutjaniissävallitsevakiireonollutpaljonesilläjulkisuudessa,eivaintyöntekijöidenkokemuksenavaanmyösasiakkaidenjaheidänläheistensänäkökulmasta.Seontullutnäkyviinmuunmuassarunsaastihuomiotasaaneentapauksenmyötä,jossaespoolainen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsinyt 21-vuotias Aki joutui Espoon palvelujärjestelmänpyörteisiin(hs ,a15;hs ,a7;hs ,a4).akiolihakenut äitinsäkanssavuosienajanapuaahdistukseensa,muttakukaaneituntunutottavanvakavissaanhäntä.hän kulki läpi Espoon palvelukoneiston käyden muunmuassa terveyskeskuksessa,sairaalapäivystyksessä,nuorisopoliklinikallajapäihdepalvelukeskuksessa,mutta jäi kokemuksissaan riittämättömän avun varaan. Lopulta hän päätyi hautausmaalle. Itsemurhantehnytkirjoittiviimeisinäpäivinääntekstiviestin.Minuntäytyylähteä,koskateillä kaikillaonniinkiire(hs ,a7). Kaikillaonkiire,ainaonkiire ja kiire stressaa. Näinajattelevat jo suomalaiset ala-asteen oppilaat,ainakinetelä-helsingissä.lukuvuonna tehtaankadunala-asteenoppilaatpiirsivätjakirjoittivat(januorimmatsanelivat)kokemuksiaanjanäkemyksiäänkiireestäomassaarjessaan.kokemuksiaonkoottukirjaseenonkokiireolemassa,vaitekevätköihmiset itsekiireen?tehtaankadunala-asteenoppilaidenkokemuksiakiireestä. Kirjoi- 22