Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa"

Transkriptio

1 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa Organisaatiot ja johtaminen Maisterin tutkinnon tutkielma Teija Mikkola 2014 Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu

2 Aalto-yliopisto, PL 11000, AALTO Maisterintutkinnon tutkielman tiivistelmä Tekijä Teija Mikkola Työn nimi Kiire, kiire, kiire: Mindfulness ja kehittävä työntutkimus kehittämisotteina kiireen taltuttamisessa Tutkinto Kauppatieteiden maisteri Koulutusohjelma Organisaatiot ja johtaminen Työn ohjaaja(t) Professori Keijo Räsänen Hyväksymisvuosi 2014 Sivumäärä 134 Kieli Suomi Tiivistelmä Yhä useammassa organisaatiossa tehdään nykyään itämaiseen henkiseen perinteeseen perustuvia läsnäoloharjoituksia. Näiden innoituksena on usein Jon Kabat-Zinnin buddhalaisesta perinteestä muokkaama ja tunnetuksi tekemä tietoisuustaitoharjoittelumuoto, josta käytetään nimitystä mindfulness, hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Se on tietoisuutta, joka saavutetaan kiinnittämällä nykyhetkessä tieten tahtoen ja arvostelematta huomiota asioihin sellaisina kuin ne ovat. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata mindfulnessia ja sen harjoittamista työyhteisöissä selvittäen käsitteen käyttöä tässä kontekstissa. Tarkastelen mindfulnessia kehittämisotteen käsitteen viitekehyksessä. Ymmärtääkseni paremmin mindfulnessia kehittämisotteena ja havaitakseni selvemmin sen luonnetta ja suosion syitä vertaan sitä kehittävään työntutkimukseen. Tutkimustani kehystävät seuraavat tutkimuskysymykset: 1) millainen kehittämisote mindfulness on, 2) miten kehittävät työntutkijat ja mindfulnessia hyödyntävät kehittäjät ovat yrittäneet taltuttaa kiirettä työyhteisöissä, 3) miten tutkituissa kehittämisotteissa ymmärretään ja kohdataan työntekijäsubjekti ja millaisena nähdään työntekijän rooli muutoksessa. Olen syventänyt analyysiani edellä mainituista kehittämisotteista kiire-ilmiön tarkastelun avulla, koska mindfulnessia on kehitetty nimenomaan stressinhallintaan ja koska kiire on kiinteästi stressiin yhteydessä oleva ilmiö. Otin tutkimuksessani kaksi esimerkkiä mindfulnessin soveltamisesta työyhteisöissä. Toinen esimerkki oli työterveyshuollossa kokeiltu lyhyt tietoisuustaitointerventio ja toinen Valtiovarainministeriössä (VM) kehitetty ja käytetty mindfulness-pysäkki. VM:ssä käytetystä mindfulnesspysäkistä keräsin itse aineistoa osallistuvalla havainnoinnilla ja haastattelemalla pysäkin kehittäjää. Kehittävän työntutkimuksen osalta otin esimerkiksi kotipalvelutyöhön kehitetyn kiireintervention, saunotussuunnitelman. Tutkimukseni osoitti, että organisaatiotutkimuksen alalla on syytä tehdä ero ainakin länsimaista perinnettä edustavaan ja tutkimaani itämaista perinnettä edustavaan mindfulnessiin. Jälkimmäisessä ilmenee eroa muun muassa siinä, kuinka syvällisesti ja pitkäkestoisesti mindfulnessia pyritään opettamaan. Kehittävän työntutkimuksen ja mindfulnessin vertailu osoittaa, miten mindfulness on nykyajan individualistiselle kiirekulttuurille ominainen kehittämisote. Siinä painottuu henkisten päämäärien toteuttaminen ja yksilön vastuu muutoksessa. Kehittävä työntutkimus on tieteellistä tutkimusta vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa ja kehittämisen yksikkönä on toimintajärjestelmä. Mindfulnessissa kehittämisen yksikkönä on työntekijä ja siinä kehitetään yksilöä ja yksilön suhdetta työhön pyrkien parannuksiin myös työhön ja työorganisaatioon. Mindfulnessissa ei hyödynnetä teoreettisia työkaluja, vaan siinä pyritään eroon asioiden analysoinnista ja arvottamisesta tekemällä buddhalaisesta perinteestä kumpuavia tietoisen läsnä olemisen harjoituksia. Vastuu kiireen taltuttamisesta jää siinä työntekijälle itselleen. Avainsanat Mindfulness, kehittävä työntutkimus, kehittämisote, kiire

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MEDITOINNIN JA MINDFULNESSIN LEVIÄMINEN TYÖYHTEISÖIHIN TUTKIMUSTA KEHYSTÄVÄT TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS KIIRE TYÖELÄMÄN KIIREEN TUTKIMUSPERINNE Kiire kansainvälisten kyselytutkimusten valossa Kiire kansallisten tutkimusten valossa Kvantitatiiviset kiiretutkimukset Kvalitatiiviset kiiretutkimukset KIIREEN HALLINTA KEHITTÄMISOTE KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS TOIMINNAN TEORIA Ensimmäisen sukupolven lähestymistavat Toisen sukupolven lähestymistavat Kolmannen sukupolven lähestymistavat MUUTOKSET TOIMINTAJÄRJESTELMÄSSÄ KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS JA KIIREEN HALTUUNOTTO Kehittävän työntutkimuksen kiireinterventio kodinhoitajien työhön Kiireen hallinta yhteistoiminnallisesti MINDFULNESS LÄNSIMAISESTA PERINTEESTÄ KUMPUAVA MINDFULNESS ITÄMAISESTA PERINTEESTÄ KUMPUAVA MINDFULNESS Buddhalaisuudesta kulttuurin valtavirraksi ja organisaatioiden kehittämismenetelmäksi Tekemisen tilasta olemisen tilaan MINDFULNESS JA KIIREEN TALTUTTAMINEN Tietoisuustaitointerventio hoitoalan esimiesten työuupumukseen Mindfulness-pysäkki asiantuntijoille MINDFULNESSIN JA KEHITTÄVÄN TYÖNTUTKIMUKSEN VERTAILU MINDFULNESS TYÖPAIKOILLA: ORGANISAATIOIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN PARHAAKSI? YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...109

4 9 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITE 1: HAASTATTELURUNKO LIITE 2: MINDFULNESS-PYSÄKIN KULKU LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA TAULUKOT TAULUKKO 1. MINDFULNESSIN MERKKIPAALUJA TIELLÄ BUDDAHALAISUUDESTA TYÖPAIKOILLE... 6 TAULUKKO 2. TUTKIMUSTA KEHYSTÄVÄT TUTKIMUSKYSYMYKSET...13 TAULUKKO 3. KIIREEN SYIDEN LUOKITUS LAADULLISISSA HAASTATTELUISSA...35 TAULUKKO 4. KEHITTÄMISOTTEEN ULOTTUVUUDET...49 TAULUKKO 5. TUTKIJA-KEHITTÄJÄN OTE...50 TAULUKKO 6. USKONNOLLINEN JA SEKULAARI MEDITAATIO...78 TAULUKKO 7. TIETOISUUSTAITOHARJOITTEITA...81 TAULUKKO 8. WILLIAMSIN JA PENMANIN (2013) KAHDEKSANVIIKKOINEN OHJELMA KIIREEN HALLINTAAN...83 TAULUKKO 9. KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS JA MINDFULNESS KEHITTÄMISOTTEINA KUVIOT KUVIO 1. MINDFULNESS-JULKAISUJEN MÄÄRÄ VUODESTA 1980 VUOTEEN KUVIO 2. KIIREMÄÄRITTELYIDEN AINEKSET KODINHOITAJIEN TYÖSSÄ...20 KUVIO 3. TYÖSKENTELY (VÄHINTÄÄN NELJÄNNEKSEN TYÖAJASTAAN) HYVIN NOPEASSA TAHDISSA...26 KUVIO 4. TYÖSKENTELY (VÄHINTÄÄN NELJÄNNEKSEN TYÖAJASTAAN) TIUKKOJEN MÄÄRÄAIKOJEN PUITTEISSA...26 KUVIO 5. TYÖTAHTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT SUOMESSA JA EU15-MAISSA KUVIO 6. KIIREEN HAITTAAVUUS (HAITTAA ERITTÄIN TAI MELKO PALJON)...30 KUVIO 7. KIIREEN HAITTAAVUUS (HAITTAA ERITTÄIN TAI MELKO PALJON) TYÖNANTAJAN MUKAAN...31 KUVIO 8. TYÖSKENTELY TIUKKOJEN AIKATAULUJEN MUKAAN TAI HYVIN NOPEALLA TAHDILLA SUKUPUOLEN, IKÄRYHMÄN, SEKTORIN JA TYÖPAIKAN KOON MUKAAN VUONNA 2012 (%)...33 KUVIO 9. VYGOTSKIN MALLI VÄLITTYNEESTÄ TOIMINNASTA...52 KUVIO 10. VÄLITTYNYT TEKO (YLEINEN MUOTO)...53 KUVIO 11. TOIMINNAN KOLME TASOA...54 KUVIO 12. TOIMINTAJÄRJESTELMÄ ENGESTRÖMIN MUKAAN...56 KUVIO 13. EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN SYKLIMALLI...58 KUVIO 14. TYÖN MUUTOKSEN SYNNYTTÄMÄT SAUNOTUKSEN RISTIRIIDAT...62 KUVIO 15. UUSI SAUNOTUSSUUNNITELMA TOIMINTAJÄRJESTELMÄN MALLIN AVULLA KUVATTUNA...65 KUVIO 16. MINDFULNESSIN VAIKUTUSMEKANISMIT...77

5 Johdanto Pää kolmantena jalkana, kuin viimeistä päivää. Lauantai oli ehtinyt keskipäivään, ja kiiruhdin päivän harrastuksesta kotiin. Viikon kahdesta vapaapäivästä oli meneillään ensimmäinen, ja taas olin tehnyt lukujärjestyksen viikonlopuksi. Harppoen painelin kotipihalla aamupäivän menoista kohti iltapäivän menoja. Tulin kotiin vaihtaakseni vaatteet ja jatkaakseni taas eteenpäin. Naapurini, vähän vanhempi mies, paistatteli päivää talon pihamaalla. Siellä tapaan hänet usein. Vaihdamme pari sanaa päivän kulusta. Tapansa mukaan naapuri hymyili hieman arvoituksellisesti. Lyhensin vähän askelia hänen kohdallaan, hidastin harppomista. Mä olen juossut koko päivän kieli vyön alla, hän sanoi ja näytti samalla kiireettömyyden perikuvalta. Aukaisin suuni ja sanoin hengästyneenä: Niin minäkin. On aikamoinen hoppu tässä. Mutta sinusta ei näe sitä päällepäin, naapuri vastasi. Minusta sen sijaan näkee, ihan selvästi, hän lisäsi ja osoitti itseään. Hän astui lähemmäksi ja näytti t-paitaansa. Siinä oli suuri kuva sudesta, jonka suusta roikkui kieli. T-paidan alareuna, siis suden kieli, oli kuin olikin kiristettynä farkkujen vyön alle. Kuitenkin meistä kahdesta minä olin kiusallisen selvästi se, jonka kieli vyön alla näkyi ainakin kilometrin päähän. Oma hössötys ja kiirehtiminen alkoi hävettää. Vaikka monen mielestä kyseessä olisikin ollut vain hupsu vitsi, minut naapuri herätti pohtimaan arkista mielenrauhaa ja itsetuntemusta. Miksi ei voisi antaa ajatusten kulkea rauhassa, edes vapaapäivänä? Tuonakin lauantaina valjastin ne aikajanalle, etenemään määrätietoisesti tapahtumasta aina vain seuraavaan. Hetkessä kiinni olemisen sijaan mieli vaelsi jo tulevassa. Moni kiireinen etsii juuri nyt mielenrauhaa meditaation ja mielenhallinnan oppien avulla. Kurssit vetävät suuria määriä ihmisiä, jotka haluaisivat löytää rauhan. En ihmettele. Pienen hämmennyksen jälkeen huomaan olevani äärimmäisen tyytyväinen siihen, miten naapurin pieni t-paitademonstraatio herätti. Jos juoksen taas kieli vyön alla, mietin nyt tarkemmin, miksi toimin niin. (Tiina Rajamäki, Helsingin Sanomat , A4.)

6 Tutkielmanionsaanutalkunsakiinnostuksestajaihmetyksestä:kiinnostuksestasiihen,miten meditaatio ja mielenhallinnan opit vetoavat nykyaikana suuresti kiireisiin ihmisiin ja ihmetyksestä siihen, miten työyhteisöjen kehittäjät ovat ottaneet nämä opit käyttöönsä. Kasvanutkiinnostusmeditaatioonjasiitäkumpuaviinmielenharjoitteisiineinäykäänvain kirjakauppojennäitäaiheitakäsittelevienhyllymetrienpitenemisenäjatyöväen-jakansalaisopistojenkyseisiä tekniikoita opettavienkurssien täyttymisenä. Se näkyy myös niiden voimallisena tulona yrityksiin ja organisaatioihin työyhteisöjen kehittämismenetelminä. Yhäuseammassaorganisaatiossatehdäännykyäänitämaiseenhenkiseenperinteeseenperustuvia läsnäoloharjoituksia. Huomion tarkoituksellinen suuntaaminen nykyhetkeen ja siinäläsnäolemiseenonamerikkalaisenlääketieteenprofessorijonkabat-zinninbuddhalaisesta meditaatioperinteestä muokkaama ja tunnetuksi tekemä tietoisuustaitoharjoittelumuotostressin-jakivunhallintaan.siitäkäytetäännimitystämindfulness. Kabat-Zinnoliensimmäisiä,jokaintegroimindfulnessinlänsimaisiinparantamiskäytäntöihin. Hänenkehittämänsä hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon perustuvakahdeksanviikkoinen stressinhallintaohjelma (mindfulness-based stress reduction MBSR) otettiin lääketieteenkäyttöönvuonna1979massachusettsinyliopistollisessasairaalassa.ohjelmanpohjana ovathyväksyvää,tietoistaläsnäoloakehittävätmeditaatioharjoituksetjaniidensovellukset stressin, kivunjakroonistensairauksienhoitoon(williams, Teasdale,Segal Kabat-Zinn 2011,16).Kabat-Zinnin(2012,22)määritelmäänmindfulnessistahyväksyvänätietoisena läsnäolona ja sen harjoittamisena tukeutuvatmonet. Yksinkertaisesti ilmaistuna mindfulnessonhetkestätoiseenavautuvaatietoisuuttajasitäharjoitetaansiten,ettähuomiokiinnitetääntarkoituksellisestiasioihin,joihinemmetavallisestituhlaaajatustakaan.hyväksyvä tietoinen läsnäoloon tietoisuutta, joka saavutetaan kiinnittämällä nykyhetkessä tieten tahtoenjaarvostelemattahuomiotaasioihinsellaisinakuinneovat(williamsym.2011,67, kursivointikirjoittajien). Kabatt-Zinnin kehittämä ohjelma tulilaajanyleisön tietoisuuteen vuonna 1990 julkaistun teoksenfullcatastropheliving:usingthewisdomofyourbodyandmindtofacestress, Pain,andIllnessmyötäSenjälkeenmindfulnessonsaanutosakseenrunsaastihuomiotaja suosiota.kiinnostuksenkasvuamindfulnessiinkuvaahyvinse,mitenmindfulnessiakäsittelevienjulkaisujenmääräonkasvanutvuosienvarrella(ks.kuvio1).

7 Kuvio 1. Mindfulness-julkaisujen määrä vuodesta 1980 vuoteen 2012 Lähde:DavidS.Black2013.MindfulnessResearchGuide luvunalussamindfulnessiakäsitteleviäjulkaisujailmestyivainmuutamiajavuoteen 2013tultaessajulkaisujenmääräonmoninkertaistunut.Psykologisenkirjallisuudenalalla (PsycINFO)ilmestyinoin100vertaisarvioituaartikkeliamindfulnessista2000luvulletultaessa.Vuoteen2013tultaessaartikkeleitaonilmestynytjoyli000.(Germer2013,12.) Vaikka mindfulnessia kehitettiin alun perin länsimaisessa viitekehyksessä stressin- ja kivunhallintaan klinikkaympäristössä, alkoi nopeasti ilmaantua erilaisia sovelluksia, joissa päämääränä oli hyödyntää mindfulnessin harjoittamista jokapäiväisessä elämässä. Osa näistänoudattikabatt-zinninesimerkkiäjaosataasolisiitäerillisiäkehitelmiä.taulukossa onlueteltumindfulnessiinpohjaaviamenetelmiäjateoksia,jotkaovatolleetmerkkipaaluja mindfulnessin suosion leviämisessä. Muun muassa erilaisissa psykoterapioissa ja neuvontapalveluissaalettiinkäyttäämindfulnessiajoyli20vuottasitten.kognitiivinenpsykoterapia ja tietoisen läsnäolon menetelmä yhdistyi masennuksen hoitomuodoksi Segalin, WilliamsinjaTeasdalentyönmyötä(Mindfulness-basedCognitivetherapyMBCT1992)ja uutena terapeuttisena suuntauksena ilmaantui myös dialektinen käyttäytymisterapia

8 (DBT). 1 MindfulnessiahyödynnettiinmyösStevenC.Hayesinjahänentyöryhmänsä(Hayes et al. 1993) ja 1990-luvulla kehittämässä terapiamuodossa nimeltään Acceptance andcommitmenttherapy(act,suomeksihothyväksymis-jaomistautumisterapia). Nykyäänmindfulnessinharjoittaminenonlevinnytklinikoiltajaterapiavastaanotoiltamyös Taulukko 1. Mindfulnessin merkkipaaluja tiellä buddahalaisuudesta työpaikoille Mindfulnessmeditaatiot Mindfulness-perusteisetinterventiot (Mindfulness-basedinterventionsMBI) (MM) 2500v.+ Vipassana dzogchenja zen-meditaatio 1990 Mindfulness-basedstressreduction(MBSR) Kabat-ZinnJon FullCatastrophe Living: Using the WisdomofYourBodyand Mind tofacestress,pain,andillness 1993 Dialecticalbehaviortherapy(DBT) LinehanMarsha Cognitive-BehavioralTreatmentofBorderlinePersonalityDisorder 1999 Acceptanceandcommitmenttherapy(ACT) HayesStevenC.,StrosahlKirkD.WilsonKellyG. AcceptanceandCommitmentTherapy:AnExperientialApproachto BehaviorChange 2002 Mindfulness-basedCognitivetherapy(MBCT) SegalZindel,WilliamsMarkTeasdaleJohn Mindfulness-based Cognitive therapy for depression: New ApproachtoPreventingRelapse 2011 WilliamsMarkPenmanDanny Mindfulness:practicalguidetofindingpeaceinfranticworld (suom.2013,tietoinenläsnäolo.löydärauhakiireenkeskellä 2011 ChaskalsonMichael TheMindfulWorkplace:DevelopingResilientIndividualsandResonantOrganizationswithMBSR Sovellettuseuraavialähteitä:ChiesaMalinowski2011,404405;Brown,MarquisGuiffrida2013,97;Chapman2011. tavallisiintyöyhteisöihinerilaistenvalmentajien,kehittäjienjaorganisaatiotutkijoidentoi- mesta.mindfulnessistaontullutmuoti-ilmiö.samallamindfulnessistaontulluterittäinelas- tinenkäsite,jollaviitataanhyvinerilaisiininterventioihinjasovelluksiin,joidenhistorialli- nenperustajatavoitteetvoivaterotahuomattavastikintoisistaan.aiheestameta-analyyseja tehnytalbertochiesa(2012;chiesamalinowski2011)tekeekahtiajaonensinnäkinikiai- 1DBTjuontaajuurensaMarshaLineahiin(1993).Lineahonmoninkertaisestipalkittuamerikkalainenpsykologianprofessori.HänenmukaansaDBTonoppimisteorian,kognitiivisenteorian,dialektisenfilosofianjazenbuddhalaisuudenintegraatio(GeelsWickström2009,413).

9 kaiseen meditaatioperinteeseen kutsuen sitä mindfulness-meditaatioksi ja moderneihin mindfulnessia hyödyntäviin interventioihin, mindfulness-perusteisiin interventioihin. JälkimmäisistähänerotteleeKabat-Zinninkahdeksanviikkoistastressinhallintaohjelmaahyödyntävät suuntaukset (MSBR ja MBCT) ja psykologiset suuntaukset (DBT jaact). Edellä mainittujen lisäksi voidaan erottaa lyhyet johdatuksetmindfulnessiin (esimerkiksiyhden taimuutaman tapaamiskerranohjausta tietoiseen läsnäoloon nykyhetkessä)(chiesa,serrettijakobsen2013,84). Buddhalaisenmeditaatioperinteenhyödyntäminentyöyhteisöissäonsiismelkouusiilmiö. VarsinuusiilmiöseonetenkinSuomessa.Sitensitäonmyöskuvattujatutkittuvähän.Julkaisujamindfulnessinharjoittamisestajasenvaikuttavuudestatyöyhteisöjenkehittämisessäeilöydyedeskansainvälisestikatsoenpaljon. Tutkimuksenitavoitteenaonkuvatamindfulnessiajasenharjoittamistatyöyhteisöissäselventäenkäsitteenkäyttöä tässä viitekehyksessä. Millainen kehittämisote mindfulness on? Mitäerityistäsiinäonkehittämisotteena?Tutkimuksenituotietoauudestajavähäntutkitustailmiöstä. 1.1Meditoinninjamindfulnessinleviäminentyöyhteisöihin Eioleolemassatilastotietojasiitä,kuinkamoneenorganisaatioonmeditointijamindfulnessin harjoittaminen on rantautunut. The Financial Timesin artikkelissa ( ) The mindbusiness:yoga,meditation, mindfulness whysomeofthewest sbiggestcompanies are embracing eastern spirituality arvioidaan, että Yhdysvaltain suurista yrityksistä joka neljäsonkäynnistänytjonkinlaisenstressinhallintaohjelman.thefinancialtimesinartikkelissamainitaanmuunmuassacheeriosmuroistajahäagen-dazsjäätelöstätunnettuyritysgeneralmills,hakuyritysgooglejayksiyhdysvaltainsuurimmistasairausvakuutusyhtiöistä, Aetna, yrityksinä,joissaitämaisperäisethenkisetharjoitteetovatvallanneetjalansi-

10 jaa.esimerkiksigooglen SearchInsideYourself -ohjelmassamindfulnessontulluttutuksi ylituhannelletyöntekijälle. 2 Artikkeliin haastateltu Medtronicin entinen toimitusjohtaja ja Harvard Business Schoolin professoriwilliamgeorgevakuutteleemeditoinninjaläsnäoloharjoitustenetujatyöelämän kannalta. Hänen mukaansa harjoitusten myötä saavutetaan läsnäolokykyä työssä, mikä edistää muita työssä tärkeitä kykyjä. Päätöksentekotaito kohenee ja edellytykset muiden ihmisten kanssa työskentelyyn paranevat ja samalla osataan olla taitavampia johtajia. Georgetoteaa,ettähänelläitselläänontaipumustaeläähyvinkiireistäelämää,muttatietoi- suustaitojenharjoittaminenpitäähänetfokusoituneenasiihen,mikäontärkeää.joitainhar- joitteidenhenkinenperustaaskarruttanee.thefinancialtimesinartikkelissakuitenkinesi- tetään, etteivät itämaistahenkistä perinnettäomaksuneetyritykset jajohtajatyritäkäännyttää työntekijöitään uuteenuskontoon, vaikkakin ne ovat esimerkiksi räätälöineet tälle perustalle muun muassa johtamiskoulutusohjelmia. Artikkelissa väitetään myös, että uskonnollisuudesta riisuttuja tieteellisellätutkimuksella kvalifioitu itämainen henkinen perinne on tulossahyväksytyksiosaksiyritystenvaltavirtaa.menestyneetliikemiehet henkisinäguruina jaoppilaina,materiaalisen jahenkisenmaailmanvastakkainasettelun liudentuminen,onnykyaikaa. 3 These contradictions Buddhist teachers who aren t Buddhists, corporations with spiritualcommunities,capitalismembracingtraditionsthatshunmaterialismare perhaps unsurprising in the modern age. Just as General Mills products are sold aroundtheglobe,feedingpeoplefromindiatoindiana,sotoothefundamentaltenetsoftheworld sgreatreligionsarefreelytradedineverycorneroftheearth.the resultisthatthepeoplewhoworkhardtomakehigh-margin,low-caloriebreakfast cerealsareatthesametimestrivingtoimprovetheirspiritualequilibriumandeven gettasteofenlightenment.(thefinancialtimes ) Itsesainensikosketuksentietoisenläsnäolonharjoittamiseentyöyhteisöissäsyksyllä2011 tehdessäniharjoitustyötäaalto-yliopistonkauppakorkeakoulunkurssille Kehittämisotteet ja-käytännöt.teimmekurssillaryhmämmekanssaharjoitustyötävoimaantumislähtöises- 2 ArtikkelissaeiunohdetamainitamyöskäänAppleajasenedesmennyttäperustajaajajohtajaaSteveJobsia, jonkaajatteluunvaikuttivoimallisestizenbuddhalaisuus. 3 Vrt. Brooksin(2001)tulkinnatbopoistanykyajanilmentäjinä.Brooksonkuvannutporvarillistenjaboheemistenpiirteidensekoittumistatermillä bopo,boheemiporvari.bopoonsekoitushippiäjajuppia,boheemia japorvaria.

11 tä kehittämisotteesta ja keräsimme aineistoa valtion työmarkkinalaitokselta (VTML). Tutustuessani VTML:n kehittämistoimintaan olin melko hämmentynyt huomatessani siellä harjoitettavan erilaisia orientaatio- ja pysähtymisharjoituksia. Niiden kerrottiin toimivan ryhmänvoimaantumisprosessejahelpottavinatyökaluina.näitätyökalujakäyttäenorganisaatiossatoiminutkonsulttiterhitakanen 4 (2009,5,13)pyrkilisäämäänryhmänsätie- toisuustaitoja.tietoisuustaitojenkuvattiinolevansekäomanettätoistentoiminnanjaajat- telun havainnointiaja tulkintaa,reflektiota. Samoin senkuvattiin olevanvapautumistaai- emmistaajattelu-jatoimintamalleista.takasenmukaannäidentaitojenperustanaonläs- näolo tässähetkessä jakykyhavainnoida tapahtumiaei-arvottavasti.vtml:llä tietoisuus- taitojenharjoittamisenyhteydessäeikäytettytietoisenei-arvottavanläsnäolemisen,mind- fulnessin,käsitettä. KeskustelinedellämainittuakurssiavartenVTML:nsisäisenkehittäjänkanssaharjoituksista janiidenyleisyydestäeri organisaatiossa, ja etenkin julkishallinnossa. Siinäyhteydessä hän totesi, että tietoisuustaitoihin on alettu kiinnittää huomiota paljon entistä enemmän työyhteisöissäjaettäesimerkiksivaltiokonttorinkoulutusyksikönkehittäjäohjaamindfulness-kursseja.vtml:nsisäisenkehittäjänmukaantämäosoittisitä,ettätietoisuustaitojen harjoittamisestaontullutmelkoyleinenjahyväksyttytyöyhteisönkehittämisenmuoto,osa työyhteisöjen kehittämisenvaltavirtaa.uskontotieteendosentti KimmoKetolaKirkon tut- kimuskeskuksestakertoi( )ilmiönyleisyydestäsuomessa.hänenmukaansaus- kontotieteilijäteivätvieläolleetkiinnittäneetmitäänhuomiotameditoinninjatietoisuustai- toharjoitteluilmiön olemassaoloon Suomen työpaikoilla. Ruotsalaistutkijat olivat Ketolan mukaan ilmiötä jo tutkineet. Siellä tietoisuustaitojen harjoittaminen työyhteisöissä on lisääntynyträjähdysmäisesti jamyösjulkishallinnonpiirissä. 5 Tietoisuutaitojen harjoittamisenilmiöonolluthuomiotaherättävämyöstanskassajatanskalaisettutkijatovatilmiötä aktiivisesti myös tutkineet. Heiltä on ilmestynyt aihepiiristä muun muassa Joel Havivin 4 Takanenonväitellyt,2013,Aalto-yliopistonkauppakorkeakoulustaaiheenaankehittämistoimintansa. 5 IlmiönleviämistäRuotsissaselittäneeosinÅsaNilsonnentoiminta.Nilssonneonruotsalainenmonitaituri: psykiatri,lääketieteentohtori,laillistettupsykoterapeutti,tukholmankaroliiniseninstituutinlehtorijasalapoliisiromaanienkirjoittaja.hänondekkarienlisäksikirjoittanutkirjojatietoisestaläsnäolosta.muunmuassa vuonna2004julkaistuteosvemärdetsombestämmerditliv?ommedvetennärvaro(suomennettuvuonna 2005Kukaohjaaelämääsi.Tietoisuustaidotarjenapunaontehnytmindfulnessiatutuksilaajanyleisönkeskuudessa.InnoituksentietoisenläsnäolonsoveltamiseenNilssoneonsaanutdialektisestakäyttäytymisterapiasta.MyösOlaSchenströmjahänenkehittämänsä Härochnu -menetelmäonollutlevittämässäilmiötäruotsissa(plank2010,5051).

12 (2007a) toimittama teos Medarbejder eller modarbejder religion moderne arbejdsliv jossapolemisoidaanhenkistenharjoitteidenesiintymistätyöyhteisöissä. 1.2Tutkimustakehystävättutkimuskysymyksetjatutkimuksentoteutus Meditoinnin ja tietoisuustaitojen harjoittamiseen työyhteisöissä on kiinnitetty huomiota julkisessakeskustelussa (ks. esim. Taloussanomat : Viimeisin villitys Suomen työpaikoillameditointi).ilmiötäeikuitenkaanolesuomessajuurilainkaantutkittu.tutkimuksenitavoitteenaonpaikatatätäaukkoa.tavoitteenanionkuvatamindfulnessinharjoittamistatyöyhteisöissäjaselventääkäsitteenkäyttöätässäyhteydessä.näkökulmanimindfulnessiin rajautuu nimenomaan työyhteisöjen kehittämiseen ja siihen, miten itämaisesta henkisestäperinteestäkumpuavattekniikatovatsaaneetsuosiotatyöyhteisöjenkehittäjien keskuudessa.tarkastelunikohteenaonnimenomaisestikabat-zinninbuddhalaisestameditaatioperinteestä muokkaaman tietoisuustaitoharjoittelumuodon innoittamat interventiot ja sovellukset. Kysyn tutkimuksessani, millainen kehittämisote mindfulness on? AaltoyliopistonprofessorinKeijoRäsäsen(2007)mukaankehittämisotteenkäsiteontutkimuksellinenjaanalyyttinentyöväline,jonkaavullavoidaantutkia,tunnistaa,kuvatajavertailla erilaisiatapojatehdäkehittämistyötä.seonväline,jonkaavullavoidaanpukeasanoiksija ymmärtääkehittämistyötäkäytännöllisenätoimintanaelitaktisena,poliittisenajamoraalisenatoimintana,jollaonainatekijäelisubjekti. Ymmärtääkseniparemminmindfulnessiakehittämisotteenajahavaitakseniselvemminsen luonnettajasuosionsyitävertaansitätoiseenkehittämisotteeseen.vertailunavullauskon tunnistavani mindfulnessin ominais- ja erityispiirteet paremmin. Lähtökohta noudattelee ajatusta,ettäerojentunnistaminenonvalaisevampaakuinyhtäläisyyksienkuvausjaettäse on uuden oppimisen edellytys: Variatio est mater studiorum, sanovat Marton ja Trigwell 10

13 (2000). 6 Vertailukohteekseni otan kehittävän työntutkimuksen. Tätä valintaa perustelee se, että kehittävän työntutkimuksen periaatteita tutkijat ovat kuvanneet eksplisiittisesti. Näinollensetarjoaajäsentyneenvertailukohdan,jonkaavullatunnistaamindfulnessinerityislaatua. Selvitän tutkimuksessani, miten mindfulness eroaa kehittävästä työntutkimuksesta. Vertailu tapahtuu pitkälti teoreettisesti näitä kehittämisotteita käsittelevän kirjallisuuden varassa. Avainteokset kehittämisotteista ovat kehittävän työntutkimuksen osalta Yrjö Engeströmin teos Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita vuodelta 1995jamindfulnessinosaltaJohnKabat-ZinninteosFull Catastrophe Living: Using the Wisdom of Your Body and Mind to Face Stress, Pain, and Illnessvuodelta1990.Toinen keskeinen teos, jota hyödynnän mindfulnessin tarkastelussa, on tietoiseen läsnäoloon perustuvankognitiivisenterapian(mbct)kahdeksanviikkoisestaohjelmastakirjoitettumark WilliamsinjaDannyPenmanin(2011,suom.2013)populääriteosTietoinenläsnäolo.Löydä rauhakiireenkeskelläohjattuinemeditaatioharjoituksin.edellämainittujenteostenlisäksi hyödynnänmuitakirjoituksiakehittävästätyöntutkimuksestajamindfulnessista. Mindfulnessiaonkehitettynimenomaisestistressinhallintaan.Syvennänanalyysianikehittävästä työntutkimuksesta ja mindfulnessista stressiin kiinteästi olevan ilmiön, kiireen, avulla.tämäonluontevaa,koskayksilötasollakiireenvaikutuksiaonuseinlähestyttystres- si-käsitteenavulla(kinnunenfeldt2005,15)jasuuriosakiirettäkoskevastatutkimuk- sesta on keskittynyt kiireen seurauksiin, hyvinvoinnin vähenemiseen, stressiin tai työuupumukseen (Lehto Sutela 2008, 69). Syventävä analyysi kehittämisotteista tapahtuu siten, että tarkastelen lähemmin sitä, miten näissä kehittämisotteissa on pyritty hallitse- maantyöntekijöidenkiirettä.kehittävästätyöntutkimuksestaonolemassayksiväitöskirja- tasoinenakateeminentutkimuskiireestäjasenhaltuunotosta:anna-liisaniemelän(2006) väitöskirja Kiireja työn muutos. TapaustutkimuskotipalvelutyöstäNiemeläonväitöskirjassaan tutkinut kehittävän työntutkimuksen viitekehyksessä sitä, miten työelämän kiire liittyy työssä tapahtuneisiin muutoksiin ja minkälaisina nämä muutokset ja kiire tulevat esiin kotipalvelutyössä.hän pyrkii ymmärtämään kiirettä työn muuttuessa jaosana työn historiallistakehitystä.hänenperusoletuksenaon,ettätyössäonainaollutkiirettä,mutta seonmuodostunuttyöhöneriaikoinaeritavoin.väitöskirjassaonkuvattumyöseräsnie- 6 Tämähuomioalleviivaasitä,ettäoppimisenlähtökohtanaonoppimisenkohteenaolevassailmiössäesiintyvä vaihtelu ja että vaihtelua analysoimalla voidaan erottaa kohteesta oleellinen epäoleellisesta. (Ks. EngeströmSannino2010,18,MartonTrigwell2000). 11

14 melänkehittämä kiireinterventiokotipalvelutyöhön, jota tarkastelen tarkemmin työssäni. Mindfulnessinosaltataasenlöytyyyksisuomalainenakateeminentutkimus,jossaonkehitettyinterventiojatarkasteltusenvaikuttavuutta.TämäonTuijaMakkosen(2011)psykologian alaan kuuluva lisensiaatintutkimus Lyhyt tietoisuustaitointerventio hoitoalan esimiestentyöuupumukseen Molempienedelläesitettyjenkehittämismenetelmien,sekäkehittävästätyöntutkimuksesta ettämindfulnessista ammentavien interventioiden,kohteenaovathoitoalalla työskentelevät.mindfulness-interventionkohteenaovatesimiehet,kehittäväntyöntutkimuksenperustalle rakentuvankiireintervention kohteena taasenovat työntekijät. Koska molempien interventioidenkohteenaovatnimenomaanjulkisellaalallajaerityisestijulkisensektorinsosiaali-jaterveydenhuollonammattilaiset,muodostavatnehyvänkeskinäisenvertailukohteen. Tuija Makkosenlisensiaatintutkimuksessa tavoitteenaolitutkiatietoisuustaitointerventionvaikuttavuuttaelisitä,vähentääköinterventiotyöuupumustajaparantaakosepalautumista.työssäeipaneudutalainkaaninterventiotakäyttävänkehittäjännäkemyksiin. Koska haluan tutkia mindfulnessia nimenomaan käytännöllisenä toimintana eli taktisena, poliittisenajamoraalisenatoimintana,jollaonainatekijäelisubjekti,täydennänkuvausta mindfulnessistaitsekeräämällänilaadullisellaaineistolla.sitentoisenaesimerkkinämindfulnessin soveltamisesta työyhteisön kehittämisessä on valtiovarainministeriössä (VM) käytetty mindfulness-pysäkki.mindfulness-pysäkinjasitäkäyttävänkehittäjänhaastatteluin tein keväällä 2012, ja haastateltavani oli VM:n kehittämisyksikön päällikkö Marika Tammeaid. Koska toinenkin esimerkkini mindfulnessin käytöstä työyhteisöjen kehittämisessä on julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatiosta, laajentaa se kuvaa mindfulnessin harjoittamisestajaharjoituksenpäämääristänimenomaanjulkisensektorinerialantöissä. Kehittävääntyöntutkimukseenjamindfulnessiinpohjaavatsovelluksetjainterventiotedustavat kiire- ja stressiteoreettisen ajattelun kahta eri leiriä. Tim Newtonin (1995, 9798) mukaanonolemassaamerikkalainentraditio,jossastressinähdäänpitkältiyksilönongelmanajaskandinaavinentraditio,jossapyritäänlöytämäänyhteyksiätyöstressinjatyönorganisoinnin välillä. Amerikkalaisessa traditiossa pyritään löytämään erilaisia selviytymiskeinojaensisijaisestityöntekijätasolla,kuntaasskandinaavisessatraditiossaonpyrittyvaikuttamaan työn organisointiinja muihintyöpaikka- tai organisaatiotasontekijöihin.ame- 12

15 rikkalainen traditio voidaan jakaa erilaisiin neuvontapalveluihin sekä stressinhallinnan keinoihintaistressiinsopeutumiskeinoihin,joihinmuunmuassameditointikuuluu.koska mindfulnessedustaayksilökeskeistänäkökulmaakiireen-jastressinhallintaanjakehittävä työntutkimus on toimintajärjestelmä- ja yhteisökeskeinen ratkaisu, tarkastelen tutkimuksessanitarkemminmyössitä,mitennäissäkehittämismenetelmissäymmärretäänjakohdataantyöntekijäsubjekti.samallatuleetarkasteltavaksimyösse,millainenkatsotaanolevan työntekijäsubjektinvastuumuutoksessa.hyödynnäntämäntarkastelunyhteydessäkaikkea aiemminmainittuamateriaalia.hyödynnäntässäkohdinjonkinverranmyösjulkisiatekstejäjamuutamateriaalia,mitäminulleonkertynytvtml:ssätehdystäkehittämistoiminnasta. Allaolevaantaulukkoon(taulukko2)onkoottututkimustanikehystävättutkimuskysymykset. Taulukko 2. Tutkimusta kehystävät tutkimuskysymykset 1. Millainenkehittämisotemindfulnesson? a) Mitenmindfulnesseroaakehittävästätyöntutkimuksesta? b) Mitenmindfulnessinkäsitettäonkäytettyorganisaatiotutkimuksenalalla? 2. Miten kehittävät työntutkijat ja mindfulnessia hyödyntävät kehittäjät ovat yrittäneettaltuttaakiirettätyöyhteisöissä? 3. Miten tutkituissa kehittämisotteissa ymmärretään jakohdataan työntekijäsubjekti jamillaisenanähdääntyöntekijänroolimuutoksessa Tutkimuksenitavoitteenaonkuvatajaanalysoidamindfulnessiajasenharjoittamistatyöyhteisöissäselventäenkäsitteenkäyttöätässäviitekehyksessä.Samallatyönitavoitteenaon myöskertoajotainyleistäsuomalaisestatyöelämästäkiire-ilmiönjasenhallinnankeinojen avulla.näkemyksenion,ettäpuhetyöelämänkiireestäosoittaajotainerityistäomastaajastammejasamallatämäpuhevaikuttaanykyajanmuotoutumiseen.samoinnykyajanmuotoutumiseen vaikuttavat ne menetelmät, joiden avulla yritämme puuttuakiireen syihin ja 13

16 seurauksiin. Kabat-Zinnillä on selkeä näkemys siitä, millainen nykyajan elämäntapa on ja mikämeitäriivaa. Emmekö olekin kaikki taipuvaisia... täyttämään päivämme asioilla, jotka meidän vaintäytyytehdäjasittenjuoksemmeepätoivoissammekielivyönallayrittäensaada kaiken tehdyksi, emmekä kaiken keskellä oikeastaan nauti juurikaan siitä mitä teemme,koskaaikaaonliianvähäntaiolemmeliiankiireisiätailevottomia?vaikka kaikkimitäteemmeolisikintärkeää,vaikkaolisimmeitsehalunneettehdätuonkaiken,saatammetuntea,ettäosammeonaivanliianvaativa,aikataulutkaatuvatpäällemmejavelvollisuudethukuttavatmeidätalleen.elämmejatkuvassasuorittamisen maailmassa.vainharvoinolemmekosketuksissasiihen,mitäonkaikentuonsuorittamisenjatekemisentaustalla,taitoisinsanoen,kosketuksissaolemisentilaansisällämme.(kabat-zinn2012,9899.) Kabat-Zinninmukaanolemmeuudenlaisessayhteiskunnallisenkehityksenvaiheessa,johon liittyymyöstarvemindfulnessinkaltaisillekehittämismenetelmille.kabat-zinn(1994)kuvaa tätä syväksiyhteiskunnallis-kulttuuriseksi vallankumoukseksi, jota ohjaa vahva sisäinen kaipuu hyvinvointiin, merkityksellisyyteen ja yhteisöllisyyteen yhteiskunnassamme. Häntoteaa,ettäkun modernia yhteiskuntaa luonnehti teknologinenvallankumous jatekniikankehittäminen,niinnytelämmemielensisäistentekniikoidenkehittämisenaikaa. Kabatt-Zinninmukaankokolänsimainenelämäntapaonmuuttunutsuorittavaksijanopeatempoiseksi. Myös monet työelämän muutokset ovat nopeuttamassa tahtia. Muutoksia on kuvattu muun muassa työn intensivoitumiseksi. Julkisessa keskustelussa työn intensivoitumiseenjasenkielteisiinseurauksiinonkiinnittänythuomiotamuunmuassamiinasillanpääsäätiöntutkimus-jakehittämispäällikkömerjakurki.mielipidekirjoituksessaan Hyvin toimivataivotovattyöikäistenarvokkainpääoma (HelsinginSanomat ,C4)hän kirjoittaa, että työelämän kuormittavuustekijät ovat muuttuneet fyysisen toimintakyvyn alueeltapsyykkisenjakognitiivisentoimintakyvynalueelle.hänenmukaansatyöelämässä tietotekniikankäytönlaajeneminen,verkostomaisettyötavat,nopeisiinmuutoksiinliittyvä työn häiriöisyys sekä monenlaiset joustavuusvaatimukset muuttavat yksilöiden muistitoimintoihinkohdistuvia vaatimuksia. Osa yleistyneistämuistihuolista liittyy häiriöisen työn aiheuttamiinkeskittymisenongelmiin,mistäseuraauupumusta.kurjenmukaannäinsyntyneen työperäisen uupumuksen väheneminen lisäisi ihmisten laadukkaita elinvuosia ja mahdollisestityövuosiakin. 14

17 Yhteiskunnallinenjateknologinenkehitysonvaikuttamassatapaammetehdätyötä.Jälkiteollistuminen on merkinnyt perinteisen työväestön vähenemistä ja valkokaulustyöväestön lisääntymistä.entistäuseampityöskenteleepalveluammateissajans.tietotyöläisinä.barley jakunda(2001)toteavattämänsanomalla,ettäsuurimmaksiosaksi1900-lukuatyönluonnepysyikyllinvakaanaorganisaatioidentutkijoille.näintutkijatsaattoivatolettaa,ettäkäsitteetjateoriat,jotkaolikehitettybyrokraattisissaolosuhteissa,olivatsopiviauseimpien organisaatioidenyhteyksissä ja kuvauksissa. Nyt he peräänkuuluttavat jälkiteollisen työn kuvaamistauudellatapaajakonkreettisetpiirteethuomioonottaen.heidänmukaansaerityisestimuuttuneettyönkäytännötjatyöntekemiseenvaadittavatyhteistyösuhteetorganisaationerihenkilöstöryhmienvälilläsekäeriorganisaatioidenvälillätulisiottaahuomioon. Siinävälissä,jolloinkehittäväntyöntutkimuksenteoriaaonkehitettyjamindfulnessonrantautunut työyhteisöihin, on tapahtunut käänteentekeviä muutoksia työn suorittamisessa. Voiko tämä olla vaikuttamatta paitsi itse työn sisältöihin ja organisoitumiseen että myös kehittämismenetelmiin? Osoittaakomindfulness kehittämismenetelmänä jotakinnykyisen nopeatempoisen työelämän ristiriitojen ja niiden ratkaisujen ominaislaadusta? Näkemyksenion,ettäkehittävätyöntutkimusjamindfulnessovatkehittämismenetelmiä,jotkaovat syntyneetvastauksiksierilaisiinyhteiskuntiinjaerilaisiintyönmaailmoihin.neovatsiten kehittämismenetelminäeräänlaisiaomanaikansatulkkeja.räsänenjatruxkirjoittavat,ettäkulttuurisessakäytänteessäkohtaavatjamäärittyvätsekäyhteiskuntaettäyksilö.niissä määrittyvätammattilainenjasesosiaalinenjamateriaalinenmaailma,jotahäntyölläänuusintaa ja muokkaa. Räsäsen ja Truxin sanoin elämme käytänteissä ja käytänteet elävät meissä.(räsänenjatrux2012,23.)kehittäjäpersoonanohellasosiaalinenjamateriaalinen maailma,jotakehittäjätyölläänuusintaajamuokkaa,eläämyöskehittämisotteissajaniitä käyttävienkehittäjienkehittämiskäytänteissä. Olen asettanut tutkimukselleni monenlaisia tavoitteita. Ensinnä haluan kertoa nykyajan suomalaisestatyöelämästäkiire-ilmiönavulla.työnijäsentyysiten,ettäkuvailenaluksikiire-ilmiöitäjasentutkimusperinnettä(luku2).raportoinmyösempiirisistätuloksista,jotka osoittavat varsinkin suomalaisten työelämän olevan kiireistä. Hyödynnän tässä paitsi raportoituja tutkimuksia että myös itse julkisista tietolähteistä poimimaani dataa. Esittelen myöserilaisiakiireenhallinnantapoja.valotantyössänimelkolaajastikiire-ilmiötä,sentut- 15

18 kimusperinnettä ja kiireenhallinnan tapoja, jotta lukijan olisi helpompi ymmärtää, mihin erilaisillakehittämismenetelmilläsaatetaanpyrkiävaikuttamaan. Tämänesittelyn jälkeen siirrynkuvaamaansitä,mitätarkoitetaankehittämisotteellajakehittämistyönymmärtämiselläkäytännöllisenätoimintana(luku3).tämänjälkeentarkastelenkehittäväätyöntutkimusta(luku4)jamindfulnessia(luku5).molemmistakehittämisotteistaesittelenmyösniitäammentaviainterventioitajasovelluksia.interventioidentarkastelunyhteydessäpohdin myössitä,mitenniissäkäsitellääntyöntekijäsubjektiajahänenvastuutamuutoksessa.kehittämismenetelmienja niiden pohjalla rakentuvien interventioidenesittelyn jälkeensiirrynvertailemaanniitäkehittämisotteenkäsitteenviitekehyksessä(luku6).työnilopussa (luku7)pohdinvieläerikseensitä,mitämindfulnessinkäyttötyöyhteisöissäsaattaamerkitäorganisaationjatyöntekijöidenkannalta. 16

19 Kiire Alussa oli sana Tietoisuusheijastuusanassakuinaurinkovesipisarassa.Mielekässanaoninhimillisentietoisuuden mikrokosmos, kirjoittaa psykologi ja kulttuurihistoriallisen teorian perustaja Vygotski(1982,249)teoksessaAjattelujakieli.Vygotskinmukaansanaonvälitönilmaus inhimillisentietoisuudenhistoriallisestaluonteesta.hänenmukaansaeipelkästäänajatuk- sen,vaanmyöskokotietoisuudenkehitysonyhteydessäsanankehitykseen.sitenolipasa- nanrakennemikähyvänsäjaolipasemissäkehityksenvaiheessahyvänsä,seheijastaaaina todellisuutta.tämätodellisuudenheijastaminenonerikehitysvaiheissaaivanerilaista.a.r. Lurija (1982, 266) muotoilee tämän Vygotskin ajatuksen sanoen, että todellisuus taittuu sanankauttajasanastatuleetärkeintodellisuuttataittavatekijä.sanaontärkeinprosessi, jokavälittäätodellisuudenheijastamista. Vygotskin mukaan sanalla (tai puheilmauksella) on kolme seuraavaakomponenttia: kohteeseen viittaaminen, merkitys ja mieli. Mieli on sanan sisäinen merkitys, joka sanalla on puhujalleitselleen.sanantakanaeivygotskinmukaanolekaanvainajatus,jokatoteutuuja muodostuu sanassa, vaan ilmauksen päämäärä ja motiivi, affekti ja emootio. Kun Goethe ehdottiraamatunsanonnan alussaolisana korvattavaksisanonnalla alussaoliteko,vygotskiehdottitämänsanonnanpainonmuutettavanensimmäisellesanalle: alussaoliteko. Vygotskinmukaanontutkittava,miten teon ja sanan yhdistyminentuottaaneverbaalisenajattelunkorkeimmatmuodota,jotkaantavatihmisen teolle uudetpiirteet,vievätsen kauas konkreettisesti havaittavien tilanteiden ulkopuolelle ja muuttavat ihmisen näkökenttänsäorjasta senisännäksi. 7 (Vygotski1982,Lurija1982,257, ) 7Vygotski(1982)tutkiaikoinaantarkemminsitäreittiä,jonkasananmerkityskäy.Vygotskiaennentiedettiin,ettäsanaonpuheenperusyksikköjaettäseviittaakohteeseenjamutkikkaammillakehitysasteillaheijastaatietynlaistaabstraktiakäsitettä.Tätäkysymystäolikäsiteltylukuisissatutkimuksissa,muttasananmerkityksenkehitystapahtumaoli jäänyt syrjään. Oli otaksuttu, että sananmerkitysonainamuuttumaton,koska näyttiilmeiseltä,ettäesim.sanat tuoli tai omena merkitsevätlapsellejaaikuisellesamaaasiaajakokopuheenkehitystapahtumaliitettiinvainsanastonrikastumiseenjalaajenemiseenjauusien,käsitteitäilmaiseviensanojenhankkimiseen. 17

20 Muttamillainentodellisuustaittuunykyaikanakiire-sanankauttajamitenkiire-sanataittaa tutkiessaansitä,mitenkiiremuotoutuutyönhistoriallisissakehitystyypeissäjatarvitessaan analyysimallinajan jakiireen määrittelyä varten.saadakseen käsityksensiitä,milloin työ onkiireistäjamilloinseeiolekiireistä,niemelätukeutuinykysuomensanakirjaanvuodelta taipuute,hoppu,hätä (Niemelä2006,31.). 8 Niemelän(2006,5)mukaansuomenkielisissä tutkimuksissa kiireestä käytetään myös ilmauksia aikapaine tai työn intensivoituminen. Englanninkielisissä tutkimuksissa käytetään ilmauksia time pressure, haste, speed, workintensity ja timefamine.nätin,anttilanjaoinaksen(2007)mukaansuomalaisessa stress ja aikapainetta käsitteillä time-squeeze, time pressure sekä timecrunch. (Nätti, joidenkäsitteelliseenerotteluuneioletarvetta. ja niiden kuvaamista. Ihminen tiedostaa ja muuttaa objektiivista maailmaa merkitysten todellisuutta?mitäkiiresananaitseasiassatarkoittaa?monetpäätyvätkiire-ilmiötätutkiessaanturvautumaankäsitteenmäärittelyssäsanakirjoihin.näintekiesimerkiksiniemelä 1953.Senmukaisestikiireon tila,jolloinjonkuntaijoidenkinonehdittäväjotakinmahdollisimmannopeastitainiukassa,tavallistalyhyemmässäajassa,(käytettävän)ajanniukkuus tutkimuksessakäsitteetkiire,aikapulajaaikapaineesiintyvätosinpäällekkäisestijanekuvaavat,joseisamaa,niinainakintoisiinsayhteenkietoutuneitailmiöitä.englanninkielisten tutkimustenkiirettäkuvaaviailmauksiaheidänmukaansaovat feelingrushed ja harriedness.aikapulaakuvataankäsitteillä timefamine, timepoverty, feelingstressed tai time AnttilajaOinas2007.)Omassatutkimuksessanitarkastelenkiirettäyleisellätasollajadiskurssina,jotenkäsittelenkiirettä,aikapulaajaaikapainettayhteenkietoutuneinailmiöinä, Niemelä(2006,121)halusiväitöskirjassaanmyösselvittää,mitenkodinhoitajatymmärsivätkiireen.Haastatellessaankodinhoitajiahän pyysikinheitä määrittelemään kiireen. TämänNiemeläkatsoitarkoitukselliseksi,koskaasianmäärittelyonmerkitystenjäsentämistä avulla,jakäsitteetovathistoriallisestikehittyneidenmerkitystenomaksumisprosessintulosta. Muiden tutkijoiden esittämän pohjalta Niemelä (2006, 121) päätyy toteamaan, että kokemusonsubjektiivinen,kompleksinenjahistoriallisestimuovautunutkokonaisuus,jota voidaan verrata käytännölliseen toimintaan. Kokemisen tutkiminen rakentaa siten siltaa 8 Synonyymisanastomääritteleesamaamerkitseviksisanoiksiajanpuutteen,hopunjahädän.Kiirehtiminen onhoputtamista,jouduttamista,tehostamista,joutumista,kiiruhtamista,kiireenpitämistäjarientämistä.kiireinentaasonhätäinen,kiirettäpitävä,levoton,malttamaton,kiireellinen,nopea,pikainen.yleisensuomalaisenasiasanastonmukaankiireenrinnakkaistermejäovatajanhallinta,ajankäyttö,kiireellisyys,kiireettömyys jastressi.nykyajantietosanakirjanwikipedianmukaantaasenkiireonjännitteinentila,jollaonsuhdeaikaan. 18

21 ihmisentekemisenjaajattelunvälilläjatäydentääkuvaaihmistentoiminnastajakäyttäytymisestä. Niemeläntutkimuksessakäviilmi,ettäkiireenmäärittelyeiollutkovinhelppoakodinhoitajillejaettäkiirettäkuvattiinmelkoniukasti.Niemeläkirjoittaaväitöskirjassaan,ettäkodinhoitajienkiiremääritelmissäkiireliittyitilanteisiin,joissakodinhoitajahuomasi,ettäkello olijopaljonja täytystoijatoivieläkeritä.taivastaavastioliaikataulu, määrätythommat piti tehdä tiettyynaikaan mennessä.kyseessä olikäytettävänajan jaedessäolevien työtehtävien epätasapaino, joka koettiin kiireenä. Tämä vastasi Niemelän mukaan Nykysuomensanakirjanmääritelmääkiireestä:kiireoliajanniukkuutta.Kiirettäkuvattiinkiirehaastatteluissa myöstunteena ( kuntuntee, ett koko ajanon jotain ) jatietoisuutena ( kuntietää,ettäsejaseonvielätekemättä ).Tunteenasitäkuvattiinsanoilla paniikki ja stressi.kiiresaattoihaastateltavienmukaansyntyäyllättäen( sittensepamahtaa )jase ikäänkuintiedostettiinäkillisestityönlomassa.kiiresaattoimyösyllättäenloppua,josjoku asiakaseiollutkaanhoidontarpeessajaaikatauluväljentyi.yksihaastatelluistakodinhoitajistaliittikiireeseenristiriitaisuutta.kiiretilanteessahänkoki,ettäasiakkaankanssatulisi olla taitehdäasiakkaanhaluamiaylimääräisiäasioita,muttaseaiheuttikiirettä,koskasiiheneiollutvarattuaikaa.yksikodinhoitajatoikiireenmäärittelyssäesiinomiakiireenhallinnankeinoja.hän pyrkioppimaankiireensäätelyä,jolloinkiireei kuluttas liikaa.huomionarvoista on, ettäyhteisöllisiä kiireen hallinnan taitoja ei määrittelyissä tullut yhtään esille.(niemelä2006,125.)kuviossaonesitettyniemelänhaastatteluistatiivistämätkiiremäärittelynainekset. 19

22 Kuvio 2. Kiiremäärittelyiden ainekset kodinhoitajien työssä Kiireen synty toiminnassa Kiireen kokeminen Kiireen vaikutukset Huomio käytettävän ajan ja edessä olevien tehtävien epätasapainosta Kiireellinen äkillinen tiedostaminen, paniikki. Jännite asiakkaan luona olemisen ja tekemisen välillä. Kiireen sääntely. Stressi, sairastuminen Lähde:Niemelä2006,125. Ritva-Liisa Lehtinen (2006) on terveyshallintotieteen pro gradu -tutkielmassaan tutkinut hoitotyönkiirettä.hänentutkimushypoteesinsaoli,ettäkiire-käsitteelläonmuitakinmerkityksiä kuin ajan vähyys suhteessa tehtäviin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sitä, mitämerkityksiäkonservatiivistahoitotyötätekeväthoitajattaiheidänlähijohtajansaantavatkiireellesekätulkita,mitennämämerkityksetkonstruoivatkiireenkäsitettä.lehtinen päätyytutkimuksessaannäkemykseen,ettäyleisensuomalaisenasiasanastonkiireensynonyymiksi määrittelemä stressi kuvaa sitä ihmisen kokemaa sisäistä tilaa, jota kuvataan yleensä kiireenä. Suurelta osin kiire näytti tutkimuksen mukaan olevan kuitenkin käsite, jossaeiollutkysymysajasta,vaankeinostakuvata,selitellä,perustella,peitellä,puolustaa, puolustella,vaatiataiväistelläerilaisiaasioita.(lehtinen2006,7980.) Valtaosassakiirettäkäsitteleviätutkimuksiaeimääritellä,mitäkiireellätarkoitetaan(Niemelä2006,121).Useissatutkimuksissavaintodennetaankiireenolemassaoloajasenkasvua.Näitätutkimustuloksiakiireenlisääntymisestätyöelämässäeioleainaotettutodesta. Muunmuassatyöolotutkijoidentutkimustuloksiakiireenkasvustaonsyytettyylitulkinnasta tai on väitetty koko kiireongelman olevan lähinnä itsetehostustarpeen ilmentymää tai ohimenevämuoti-ilmiö(ks.lehto2000,249).yleistynyttäpuhettakiireestävoiverratapuheeseenstressistä.newton(1995)ontutkinutstressidiskurssiajahäntoteaa,ettästressistäontullutnykyajanlänsimaitavaivaamaepidemia.julkinenkeskustelutoisaaltasekätuo esiinhuolestuttavaastressinkasvuaettämyösnormalisoisitäilmiönä:nykyaikanaonaivan luonnollistatunteastressiä.kenenkääneitarvitsetunteaitseäepänormaaliksikokiessaan 20

23 stressiä, ellei ylitä hälyttäviä stressitasoja. Hälyttävän epänormaalin sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen vaikuttavan stressitilanteen ehkäisemiseksi on lisäksi tarjolla monia tekniikoitataikorjaavia sopeutumisstrategioita.stressistäontulluttiedemiestenjatavallistenihmistenjakamakeskustelun,huolenjasääntelynkohde,jostapuhutaanpaljonjulkisuudessa. Runsas julkinen keskustelu stressistä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että elämänykyaikanaolisiradikaalistientistästressaavampaa.keskusteluonyleistynytmyös siksi,ettätieteenkenttäononnistuneestivakuuttanutstressinolevantieteellinenjaobjektiivinenfakta.(newton1995,16.) Tutkimusten valossa etenkin suomalaiset ovat kiireistä kansaa ja työelämässä erityisesti hoitoalallatyöskentelevilläonkiire.kiireensyyksimainitaanuseinliianvähäinentyötekijämääräsuhteessa tarpeeseentaitehottomasti organisoitu työnjako. Strategisenhenkilöstötuottavuuden johtamisesta kirjan kirjoittanut Marko Keisti (2010, 8284) toteaa, että monienorganisaatioidenhaasteenaonnykyäänse,ettäasiakkaidenmääräonlisääntynyt (jalisääntyyedelleen),muttakäytettävissäolevatresurssitovatvähentyneet(javähenevät edelleen). Keistin mukaan esimerkiksi kuntapalveluja tuottavissa organisaatioissa odotetaanyleisestityönmääränlisääntyvän,muttatulojenvähenevän.ongelmanaonpaitsirahoitusmyöstyövoimanvähäisyyssuhteessatyömäärään.vaaranaon,ettänäissäorganisaatioissayksipuolinentehokkuudentavoittelusaaliiansuurenpainoarvonstrategisessajohtamisessa. Keistinmukaanpitkäänjatkuessaanliiaksipainottunuttehokkuudentavoittelujohtaakiireenkulttuuriin,jokajohtaapuolestaantuottavuudenjatehokkuudenlaskemiseen.Ongelmanaon,ettätoimintaaeiehditäriittävästikehittämäänyhdessäjasenvuoksiturhantyön javirheidenmäärälisääntyy.kunennakoivaanvirheidenvähentämiseenjatyönsujuvuuden kehittämiseen ei tahdo löytyä aikaa, syntyy kierre, jossa sähläämällä haaskataan yhä enemmänkallisarvoistaaikaa.työnvaiheitaeiparannetakokonaisuutenavaantyönhallintaeriytyyyksilötasolle.kiireenkulttuuriinajautuneessaorganisaatiossaesimiestentyöaika kuluu operatiivisen työnorganisointiin, tulipalojen sammuttamiseen jasijaisten hankkimiseen. Esimiehet sopeutuvat tähän jatkuvaan kiireeseen ja alaiset yrittävät tehdä parhaansa. Koska kaikilla on hirvittävä kiire, organisaatio vaikuttaa toimivan erittäin tehokkaasti. Toiminnankehittämiseen eijääaikaa jakehittämisestäonjopavieraannuttuniin, 21

24 ettei oikein edes ymmärretä, mitä sillä tarkoitetaan. Keisti sanoo, että kiireorganisaation johtamiskulttuuriakuvastaatilanne,jossatyöyhteisöryhmienkehittämispalaverejajärjestetään,muttaesimieheteivättyökiireidensätakiaehdiosallistuaniihin.johtoryhmäkokoontuuyleensäkerrankuussa,käsiteltävienasioidenlistaonpitkäjajohtoryhmälläeiolekoskaanaikaakäsitellätyöyhteisöjenvähäisiltätuntuviaongelmia.sitentämäbyrokraattinen valtarakenne estää organisaation henkilöstötuottavuuden kehittämisen. Keistin mukaan kiirekulttuurinvaltaamilla ja sähläävillä kehittämistyötä kaihtavilla työpaikoilla on paljon perustyön ulkopuolista turhaa työtä. Sen osuus kokonaistyöajasta on tyypillisesti viidenneksenluokkaaeliyhteensäyhdentyöpäivänverranviikossa.sählääminennäkyyvälillätulenpalavanakiireenäjatoisinaanturhauttavanahakemisena,korjaamisenajaodotteluna.ja vaikkanopeintapalisätäresurssejaolisivähentääsähläystäjaturhaatyötä,siiheneiryhdytä.keistikuvaatilannettaseuraavasti:henkilöjuokseepyöräätaluttaen.kunhäneltäkysytään,mikseihänajapyörällä,hänvastaa: Onniinkiire,ettäeioleaikaapysähtyäkorjaamaanpuhjennuttakumia. (Keisti2010,40,8284.) Kuntapalvelutjaniissävallitsevakiireonollutpaljonesilläjulkisuudessa,eivaintyöntekijöidenkokemuksenavaanmyösasiakkaidenjaheidänläheistensänäkökulmasta.Seontullutnäkyviinmuunmuassarunsaastihuomiotasaaneentapauksenmyötä,jossaespoolainen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsinyt 21-vuotias Aki joutui Espoon palvelujärjestelmänpyörteisiin(hs ,a15;hs ,a7;hs ,a4).akiolihakenut äitinsäkanssavuosienajanapuaahdistukseensa,muttakukaaneituntunutottavanvakavissaanhäntä.hän kulki läpi Espoon palvelukoneiston käyden muunmuassa terveyskeskuksessa,sairaalapäivystyksessä,nuorisopoliklinikallajapäihdepalvelukeskuksessa,mutta jäi kokemuksissaan riittämättömän avun varaan. Lopulta hän päätyi hautausmaalle. Itsemurhantehnytkirjoittiviimeisinäpäivinääntekstiviestin.Minuntäytyylähteä,koskateillä kaikillaonniinkiire(hs ,a7). Kaikillaonkiire,ainaonkiire ja kiire stressaa. Näinajattelevat jo suomalaiset ala-asteen oppilaat,ainakinetelä-helsingissä.lukuvuonna tehtaankadunala-asteenoppilaatpiirsivätjakirjoittivat(januorimmatsanelivat)kokemuksiaanjanäkemyksiäänkiireestäomassaarjessaan.kokemuksiaonkoottukirjaseenonkokiireolemassa,vaitekevätköihmiset itsekiireen?tehtaankadunala-asteenoppilaidenkokemuksiakiireestä. Kirjoi- 22

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO Newolo on markkinoiden edistyksellisin virtuaalivalmentaja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Newolo VirtualCoach antaa välineitä muutoksenhallintaan,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TYÖSUOJELURAHASTON TUOTTEISTAMISPROJEKTI NRO TONY DUNDERFELT DIALOGIA OY

TYÖSUOJELURAHASTON TUOTTEISTAMISPROJEKTI NRO TONY DUNDERFELT DIALOGIA OY MHTT MIELEN HYVINVOINTITREENIT TYÖELÄMÄSSÄ TYÖSUOJELURAHASTON TUOTTEISTAMISPROJEKTI NRO 115330 TONY DUNDERFELT DIALOGIA OY Kestävä, kilpailukykyinen tietoyhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kestävää mielenterveyttä.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Tuhoava johtaminen työyhteisöissä

Tuhoava johtaminen työyhteisöissä Tuhoava johtaminen työyhteisöissä Minna Hoffrén, TtM, nuorempi tutkija UEF, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 26.8.2016 Esityksen rakenne Mitä tuhoava

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä

Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä Lyhyesti - Tavoitteista,urasta, tekemisestä lauri.i.niskanen@gmail.com 2016-11-15 1 Työhistoria-viidellä-pointilla LinkedIn: Lauri Niskanen, Email: lauri.i.niskanen@gmail.com Big Data tuotteen ohjelmistoarkkitehti

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO HAKULOMAKE 1/6 KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo 15.45. Hakemus ja sen liitteet jätetään 3 kappaleena

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä 4.11.2014 Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Sisältö Data-yhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskunnaksi Datanlouhinta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

TERVEYSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

TERVEYSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO HAKULOMAKE 1/6 TERVEYSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo 15.45. Hakemus ja sen liitteet jätetään 3 kappaleena sen yliopiston

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323

ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla. Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 ENG-A3030 Syventävä harjoittelu ENG-A3031 Syventävä harjoittelu ulkomailla Vinkkejä harjoitteluun Ti 21.4.2015 klo 12:15 K323 L. K. 14.4.2015 Muistilista harjoitteluun Ennen harjoittelun alkamista: Työsopimus

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2012

Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2012 Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2012 Gradujen arvostelusta Tommi Kärkkäinen 1 G - Mitä piti olla jo tehtynä? Aihe valittuna Lähdemateriaaleja kasattuna (ja mieluusti jo analysoituna) Tavoitteet

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot