Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa"

Eeva-Liisa Nieminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi

2 Hidasta elämää!?! Miksi? Miten? M&M, Minutes of Mindfulness

3 Tietoisuustaidot, hyväksyvä tietoinen läsnäolo, (engl.) Mindfulness Olemisen tila (being mode): huomiomme, mielemme ja kehomme ankkuroimista siihen, missä olemme juuri nyt. Mieli on neutraali tarkkailija, havainnoija. Huomiomme on kokonaisvaltaisesti läsnä havainnoissa, mitä juuri nyt on tässä hetkessä, tuntemukset, tunteet, ajatukset, aistimukset. Tuntemus, kokemus perillä olemisesta, ilman kiirettä seuraavaan hetkeen, kaikki on tässä, tämä hetki on riittävä, kaikki, mitä juuri nyt tarvitsen. Kokemus elävänä tästä hetkestä, ainoasta, joka meillä todellisuudessa on ja jota juuri elämme. Juuri hengittämässämme henkäyksessä piilee viisaus, jota kaikki suuret opettajat yrittävät meille kertoa

Huomiomme on kokonaisvaltaisesti läsnä havainnoissa, mitä juuri nyt on tässä hetkessä, tuntemukset, tunteet, ajatukset, aistimukset.

4 Miksi hidastaminen, läsnäolotaito on tavoiteltavaa? Ollaksemme hereillä elämässämme Kyetäksemme havainnoimaan, tarkastelemaan, kyseenalaistamaan omia näkökulmiamme, ajatuksiamme, tulkintojamme, omia vakiintuneita reaktio- ja toimintatapojamme Havaitaksemme tämän hetken ainutlaatuisuus ja kaikki sen tarjoamat mahdollisuudet ts. huomataksemme ne tilanteet ja kohdat, joissa meillä on tilaisuus nähdä uusia vaihtoehtoja ja reagointimahdollisuuksia, tehdä uusia valintoja työssä, arjessa, ihmissuhteissa jne. Vahvistaaksemme kykyä elää omannäköistä, tarkoituksellista elämää, tunnistaaksemme omat vastuumme ja vapautemme ja tehdäksemme arvojemme mukaisia valintoja. Vahvistaaksemme oman sisäisen viisauden, sydämen, intuition ääntä

toimintatapojamme Havaitaksemme tämän hetken ainutlaatuisuus ja kaikki sen tarjoamat mahdollisuudet ts.

5 Elänkö Autopilotilla? Läsnäolotaito ei ole uusi taito, joka meidän tulee opetella. Meillä on kaikilla tämä taito syntymästämme. Lapsen avoin, tutkiva, utelias mieli, joka edellyttää pysähtymistä, tutkimista eli havainnointia, asennetta kohdata jokainen hetki uutena. Läsnäolotaito voi himmentyä ajan ja iän myötä ja voimme ajautua elämään automaattiohjaukselle mm. seuraavista syistä: Asioiden toistuminen, oppiminen, asioiden ennalta-arvattavuus => ennakkoodotukset, ennakkoluulot jne). Omat ja ulkopuoliset odotukset ja paineet, suorittaminen Stressaava, teknistyvä, kiireinen arki (24/7 elämäntapa, työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen, koko ajan kaikkien kanssa kaikkialla ajan henki ei tue pysähtymistä ja hidastamista Jos kykymme olla läsnä tässä hetkessä on heikentynyt, tai emme ole ravinneet sitä matkan varrella, seurauksena voi olla noidankehä: Jatkuva stand-by valmiustila, elimistön stressireaktiot ja oireet Virran mukana eläminen, sitku-, mutku-, eiku-, pitäisi- elämä, ainainen odottelu Arvoristiriidat, turhautuminen, tarkoituksettomuus, uupumus, stressi

Läsnäolotaito voi himmentyä ajan ja iän myötä ja voimme ajautua elämään automaattiohjaukselle mm.

6 Elämän hidastaminen tietoisuuden ravitseminen, ylläpitäminen ja harjoittaminen Pysähtymiskeinoina ja palautumisena, korjausliikkeinä (stressistä, suorittamisesta tms.) toimii kaikki sellainen pysähtyminen, hidastaminen, hengähdystauot, jotka ravitsevat meitä: tekeminen ja elämykset, hiljentyminen, harrastukset, liikunta, kädentaidot, taide, musiikki, ihmissuhteet, lemmikit jne. Asiat ja hetket, joissa voimme kokea olevamme läsnä, rentoutuen tai nauttien. Läsnäolotiaitojen tietoinen harjoittaminen eroaa rentoutumisesta siten, että hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittamisella ei pyritä mihinkään, ei tavoitella mitään tiettyä olotilaa tai mielentilaa. Tavoite ei siis ole rentous, raukeus, tyyneys tms. eikä pyrkimys tyhjentää ajatuksia, poistaa epämiellyttäviä tunteita tai tuntemuksia tms. Rentous tms. miellyttävä olotila saattaa seurata tietoisuusharjoitusten, sivutuotteena, mutta ei itsessään ole läsnäoloharjoitteiden tavoite.

ihmissuhteet, lemmikit jne. Asiat ja hetket, joissa voimme kokea olevamme läsnä, rentoutuen tai nauttien.

7 Rentoutus- ja stressinhallintamenetelmä hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla, MBSR menetelmä (Mindfulness-based stress reduction Jon Kabat- Zinnin mukaan) Jon Kabat-Zinn (s.1944-), ennalta ehkäisevän lääketieteen professori, Massachusettsin yliopistollisen sairaalan stressinhallintaklinikan perustaja ja johtaja. kehitti MBSR- menetelmän 70-luvulla alkuperäisenä tarkoituksena pitkäaikaissairaiden ja parantumattomasti sairaiden kivun ja stressin hoito. Menetelmä levinnyt ympäri maailmaa (Suomeen 90-luvulla) ja sovelletaan mm. kivunhoidossa, itsehoito- ja itsetuntemusryhmissä, kognitiivisessa terapiassa, business-valmennuksessa, urheiluvalmennuksessa, vankeinhoidossa. Lähtökohtana on kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja kehon ja mielen välinen yhteys (nykylääketieteen tutkituimpia alueita, viimeaikaisin aivotutkimuksin mitattu mm. meditaation pysyviä positiivisia vaikutuksia aivoihin). MBSR-menetelmä perustuu yksinkertaisiin läsnäoloharjoitteisiin. Huomio viedään hengitykseen ja kehon tuntemusten havainnointiin joogan (ns. liikemeditaatio), istumameditaation tai kehomeditaation (ns. bodyscanning) aikana. Keho ja hengitys ovat kuin vakaa ankkuri, ne ovat aina mukana tässä hetkessä.

kehitti MBSR- menetelmän 70-luvulla alkuperäisenä tarkoituksena pitkäaikaissairaiden ja parantumattomasti sairaiden kivun ja stressin hoito.

8 Hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittamisen etuja ja vaikutuksia Säännöllinen harjoittaminen edellyttää vain avointa mieltä ja kiinnostusta, motivoituneisuutta. Suositus on, että menetelmää harjoittaa n.4-8 viikon ajan lähes päivittäin min. jotta vaikutuksia voi omakohtaisesti arvioida. Harjoittaminen lisää mm. rentoutumiskykyä, itsetuntoa ja itsensä hyväksymistä vahvistaen näin myönteisiä voimavaroja. Vähentää fyysisiä stressiperäisiä oireita. Tutkimusten mukaan säännölliset tietoisuusharjoitukset edistävät stressin varhaista tunnistamista ja toimivat esim. uupumisen ja depression kohdalla herkkänä uusiutumista ehkäisevänä hälytysjärjestelmänä. Oman kehon ja mielen tuntemusten havainnointi edistää kykyä tunnistaa ja tulla tietoiseksi omista stressireaktioista ja vakiintuneista toimintamalleista, ajatuksista, omasta sisäisestä puheesta, kykyä ottaa niihin kantaa ja valita tietoisena tarkoituksenmukaisin toiminta- ja reagointitapa. Hyväksyvä tietoinen läsnäolotaito laajenee vähitellen muodollisista harjoitteista arkeen, työhön, ihmissuhteisiin ja tietoisuus tehdä priorisointeja ja valintoja laajenee ja vahvistuu kaikille elämän alueille.

rentoutumiskykyä, itsetuntoa ja itsensä hyväksymistä vahvistaen näin myönteisiä voimavaroja. Vähentää fyysisiä stressiperäisiä oireita.

9 Tietoisuustaitojen kehittäminen ja elämän hidastaminen vahvistaa mm. kykyämme tunnistaa ja kyseenalaistaa motiivimme tunnistaa ja tarkistella omia arvojamme tunnistaa ja kyseenalaistaa reaktiomme, toimintatapamme, suhtautumistapamme nähdä asiat, tapahtumat itsestä etäämmältä, toisesta/uudesta näkökulmasta (dereflektio) nähdä ja valita tilanteessamme tarkoituksellisin ja rakkaudellisin vaihtoehto suunnata katseemme itsestä ulospäin, ts. toimia jonkun asian/ ihmisen puolesta/ hyväksi (itsen transendenssi) pitää oma kompassi ja vastaanotin kunnossa eli kuulla ja vastata elämän asettamiin kysymyksiin (sisäinen viisaus, intuitio, aito omatunto) kompostoida kärsimys (tulla tietoiseksi siitä, että voimme antaa uusia merkityksiä asioille, joihin emme voi/ole voineet vaikuttaa, kuten kohtalon iskuille, voimme löytää uusia tarkoituksia kaikissa elämäntilanteissa)

etäämmältä, toisesta/uudesta näkökulmasta (dereflektio) nähdä ja valita tilanteessamme tarkoituksellisin ja rakkaudellisin vaihtoehto suunnata katseemme itsestä ulospäin, ts.

10 Tietoisuustaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen hidastaa elämää luomalla tilan läsnäololle tässä hetkessä, tilaa havainnoinnille, tilaa valita automaattisten/ulkoapäin ohjatun reagointitapojemme /toimintamalliemme tai elämäntapamme sijasta tarkoituksenmukaisia ja arvojemme mukaisia, sisäisestä viisaudesta syntyviä valintoja niin pienissä arjen asioissa kuin suuremmissa elämän kysymyksissä ja haasteissa. ****** "Ärsykkeen ja reaktion välissä on tyhjä tila. Tuossa tyhjässä tilassa meillä on voima valita reaktiomme. Reaktiossamme on kasvumme ja vapautemme." Viktor Frankl (Ihmisyyden rajalla)

sisäisestä viisaudesta syntyviä valintoja niin pienissä arjen asioissa kuin suuremmissa elämän kysymyksissä ja haasteissa.

Samankaltaiset tiedostot

Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi

Kohti lasta - Pohjoisen Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen päivät 1. 2.11.2018 Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja 1.11.2018 Minna Maksniemi Minne tahansa menetkin,