HYKS Lasten ja nuorten sairaala ja HYKS Silmäklinikka Hoitopolku NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Monivammaisten lasten toiminnallisen näön tutkiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYKS Lasten ja nuorten sairaala ja HYKS Silmäklinikka Hoitopolku NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Monivammaisten lasten toiminnallisen näön tutkiminen"

Transkriptio

1 1/12 MONIVAMMAINEN NÄKÖVAMMAINEN LAPSI - HOITOPOLKU Määritelmä - Toiminnallisen näönkäytön ongelmat Toiminnallisen näön ongelmilla tarkoitetaan erilaisia arjen toiminnoissa ilmeneviä, puutteellisesta näkökyvystä aiheutuvia vaikeuksia, jotka vaikuttavat lapsen kykyyn toimia. Tavallisimmat vaikuttavat tekijät ovat: näkötiedon hahmottamisen vaikeudet silmien yhteisliikkeiden vaikeudet Taustaa Näkö on pienen lapsen kehityksen kannalta tärkein aisti. Puutteellinen näkökyky on riskitekijä, ja vaarantaa normaalin kehityksen. Mikäli näköön liittyvää ongelmaa ei tunnisteta, lapsi jää vaille tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta. Lapsen vanhemmat jäävät vaille ohjausta ja tukea, joka on tarpeen lapsen kehityksen turvaamiseksi. Lapsen kehityksen kannalta on välttämätöntä varmistua jo varhain siitä, ovatko lapsen aistitoiminnat poikkeavat. Mikäli tieto lapsen näkökyvyn puutteista saadaan ennen ensimmäistä ikävuotta, voidaan tässä kuvatun toimintakäytännön avulla varmistua jo ennen kouluikää siitä, kykeneekö lapsi hyödyntämään näkökykyään oppimisessa. Toiminnallisen näön aivoperäisiin ongelmiin tunnetaan liittyvän omat erityispiirteensä. Ne näkyvät myös lapsen käyttäytymisessä tyypillisinä piirteinä. Yleensä on kyse poikkeavasta tavasta toimia. Toiminnallisen näön ongelmien selvittely vaatii asiantuntemusta. Pienen lapsen näön tutkimukseen liittyy silmälääkärin sekä muiden asiantuntijoiden tutkimusten ohella keskeisenä osana lapsen toiminnan havainnointi. Silmälääkärin tehtävä on koota asiat yhteen ja tehdä johtopäätökset näkökykyyn liittyvissä asioissa.

2 2/12 Alla kuvattu perustuu seuraaviin raportteihin: TYKSin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Kehitysvammaliiton kanssa laatima Hyvät käytännöt - projektin Kehitysvammaisen lapsen näöntutkimus KEHNÄ ; laatijoina silmälääkäri Markku Leinonen ja suunnittelija, kuntoutusohjaaja Pirjo Rinne HUS-rahoituksen tuella toteutetun hanketyöhön raportteihin: HYKS Silmäklinikan tutkimus- kokeilu- ja kehittämishanke 2007, MONIVAMMAISEN LAPSEN TOIMINNALLISEN NÄÖN TUTKIMINEN, Hankenumero: M9095K0189. Hankkeeseen liittyi tutustuminen aihetta käsittelevään laajan kirjallisuuteen, minkä pohjalta laadittiin mm. kirjallisuuskatsaus ja suositus hoitopolusta. Hanketyö toteutettiin Silmäklinikan ja Lasten ja nuorten sairaalan yhteistyönä. Toiminnallisen näön poikkeavuudet läheisten havainnot Pienen lapsen kohdalla vanhemmat usein itse alkavat epäillä lapsensa näkökyvyn olevan normaalista poikkeava. Ensimmäiset oireet ilmenevät esimerkiksi siten, ettei lapsi kiinnostu katselemaan, ei reagoi vanhempiensa katseeseen eikä hymyilyyn, eikä kiinnostu tavoittelemaan näkyvää lelua. Lapsi ei kenties katso kohti, lapsen silmät liikkuvat oudosti tai lapsi karsastaa. Isommalla lapsella oireet voivat ilmetä esimerkiksi siten, että hänen toiminnassaan ja tehtävissä ilmaantuneet vaikeudet liittyvät nimenomaan näkemiseen, tai että lapsen edistyminen koulutehtävissä hidastuu. Vanhemmat kertovat epäilystään neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Siellä arvioidaan tilanteen vakavuus. Sen perusteella lapsi lähetetään tarkempiin silmälääkäritutkimuksiin. Mikäli näön käyttö on huomattavan puutteellista, lapsi on syytä lähettää suoraan sairaalatutkimuksiin. Toiminnallisen näön poikkeavuudet erityispiirteitä lapsen ja läheisten toiminnassa Lapsen erityiset piirteet muovaavat vanhempien käyttäytymistä jo hyvin varhain. Kun näkövammainen lapsi ei ota katsekontaktia, vanhemmat koskettelevat lasta enemmän, vaihtelevat lapsen asentoa ja lepertelevät paljon. Lapsi saattaa olla tyytyväinen myös hyvin niukkaan seuraan. Yöt ovat usein hankalia, kun äänimaailma hiljenee, eikä lapsella ole vielä säännöllistä vuorokausirytmiä. Ruokailutilanteen seuraamisesta saa paljon tietoa näön käytöstä. Äiti usein tunnistaa lapsensa nälkäitkun. On hyvä seurata, miten lapsi oivaltaa tilanteen ja miten ruokailu alkaa: esim. lakkaako lapsen itku, kun ääni mikroaaltouunin oven aukaisemisesta kuuluu, aukaiseeko lapsi suun, kun ruokailuasento on otettu vai vasta, kun pullo on lähellä suuta. Lusikkaruokailussa on tärkeää seurata lapsen ruokailutapaa. Näkevä lapsi aukaisee suun lusikan lähestyessä. Heikkonäköinen lapsi antaa lusikan tulla hyvin lähelle ja reagoi hajun ja lämmön perusteella. Äidit yleensä osaavat myötäillä lapsensa tapaa ruokailla. Kannattaa myös kokeilla lusikan tarjoamista hieman erilaisella tavalla ja rytmillä.

3 3/12 Eri tahojen osuus Vastuuta havainnoinnista on aiempaan käytäntöön nähden siirretty sairaalalta lapsen kanssa läheisesti toimiville. Kyselykaavakkeiden hyöty toiminnallisen näön ongelmien kartoittamisessa Näön ongelmien kartoittamiseksi tarvitaan tietoa lapsen toiminnasta arjessa. Tärkeitä tiedon lähteitä ovat lapsen kanssa läheisesti toimivat henkilöt, oma perhe, läheiset, päivähoidon ja koulun henkilöstö ja mahdolliset terapeutit. Jokaiselta lapsen kanssa tekemisissä olevalta henkilöltä saatava tieto lapsen kyvystä toimia on yhtä arvokasta. Lapsen näkemiseen liittyviä vaikeuksia voi kartoittaa haastattelun tai kyselykaavakkeiden avulla. Kysymykset laaditaan lapsen ikä- ja kehitystasoon soveltuviksi. Kyselykaavakkeita voidaan käyttää erityislapsilla paitsi seulontaan, myös esihaastattelun ja silmälääkärin tutkimusten apuna. Kysymysten avulla kartoitetaan niitä lapsen näönkäytön ongelma-alueita, joiden tarkempi selvittely on ajankohtaista. Kaavakkeet sisältävät lapsen näkövaikeuksien laatua tarkemmin seulovia kysymyksiä. Useimmiten ongelmat liittyvät alentuneeseen näköön tarkoissa tehtävissä, vaikeuteen erottaa yksityiskohtia, etenkin himmeitä tai pienikokoisia, liikkumiseen ympäristössä tai näköön perustuvaan vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Kysymyskaavakkeita on käytössä esim. HYKS Lasten ja nuorten sairaalan lastenneurologisella sekä silmälääkärivastaanotoilla, HYKS Silmäklinikan kuntoutuspoliklinikalla, Ruskeasuon erityiskoulussa jne. Eri käyttäjäryhmät voivat muokata kysymyksiä omiin tarkoituksiinsa. Lomakkeet voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin 1) Ensitietokaavakkeet, ja 2) Seulontakaavakkeet ja 3) Toiminnallisen näön ongelmia kartoittavat kaavakkeet. Eri-ikäisille tai eri kehitystasoilla oleville tarkoitetut kysymykset luonnollisesti poikkeavat toisistaan. Ensitietokaavakkeen täyttävät vanhemmat, joko vastaanottokäynnin yhteydessä, tai ennen silmälääkärin tutkimusta. Seulontakaavakkeen täyttävät tekemiensä tutkimusten perusteella hoitajat Lastenlinnan lastenneurologisella vastaanotolla. Kyselykaavakkeen perusteella ilmi tulleita näköongelmia selvitellään vastaanottokäynneillä tarkemmin. Samalla lapselle ja hänen vanhemmilleen kerrotaan lapsen toiminnallisen näön ongelmien luonteesta ja tarvittavista toimenpiteistä. On tärkeää, että keskeisten näön toimintojen osalta kaikkien lapsen kanssa toimivien havainnot tulevat vähitellen kirjatuksi. Kyselykaavakkeen käytön ja moniammatillisten tutkimusten tarkoituksena on, että kaikki tarpeellinen tieto lapsen näkökyvystä saadaan käyttöön ja mahdollisen kuntoutuksen suunnittelun pohjaksi.

4 4/12 Erityislapsen silmätilanteen, näön ja muut tutkimukset Erityislapsen tutkimus poikkeaa tavanomaisesta silmälääkärin tekemästä tutkimuksesta usealla tavalla. Silmän rakenteiden tutkimus sinänsä on samanlainen. Lisäksi joudutaan tutkimaan kehittyvän näköjärjestelmän mahdollisia puutteita. Silmän tai näköjärjestelmän rakenteelliset poikkeavuudet tai vauriot voivat yhdessä tai erikseen aiheuttaa näön käytön ongelmia. Kokonaisuus selviää harvoin yhdellä tutkimuskerralla. Välillä tarvitaan useita ongelmaa tarkemmin kartoittavia käyntejä. Toisaalta kaikille lapsille ei tarvitse tehdä kaikkia tutkimuksia. Monivammaisilla lapsilla tehdään silmätutkimusten lisäksi luonnollisesti aina laajempi lastenneurologinen tutkimus. Siihen osallistuvat useat eri asiantuntijat. Erityislapsen kyky ja tapa viestiä ja kommunikoida Mikäli on kyseessä vaikeasti liikuntavammainen lapsi, tai lapsi jolla on vaikea vuorovaikutusongelma, tarvitaan tietoa lapsen kommunikaatiokyvystä, jotta lapsen reaktioita ja viestintää kyetään tutkimustilanteessa ymmärtämään ja tulkitsemaan oikein. Näkötoimintojen arviointiin osallistuvat tahot / asiantuntijat Toiminnallisen näön selvittely jakautuu usean eri tahon ja eri asiantuntijoiden kesken. Koska lapsi harvoin lääkärikäynnillä näyttää parasta mahdollista kykyään, tulee havaintoja tehdä kotona, päivähoidossa, koulussa, asiointitilanteissa, esim. kaupassa, pihalla, uimahallissa ja liikenteessä, sekä lapsen terapiatilanteissa. Näin saadaan kattava kuva lapsen taidoista ja tarvittava kuntoutus voidaan aloittaa mahdollisimman varhain. Lapsen toimintakykyä arvioivat: Lapsi ja vanhemmat Muut lapsen hoitoon osallistuvat (isovanhemmat, sisarukset, päivähoito, koulu ym.) Silmälääkäri Lasten ja nuorten sairaalan (=LNS) näönkäytön tutkimiseen osallistuvat sairaanhoitajat Lastenneurologi, LNS toimintaterapeutit ja neuropsykologit, fysioterapeutit ja puheterapeutit Sairaanhoitaja Kuntoutusohjaajat Liikkumistaidon ohjaaja Lapsen terapeutit

5 5/12 Hoitopolun eri vaiheet käytännössä 1. Ajanvarauskirje, kyselykaavakkeet Ajanvarauskirjeen yhteydessä perheelle lähetetään kyselylomake: esimerkiksi Ensitietolomake; vauva- ja taaperoikäisille ja leikki-ikäisille on käytössä eri lomakkeet, liite. Tarvittaessa voidaan lähettää laajempi kyselykaavake, jolloin kysymyksiin vastaamiseen tarvitaan usein myös lapsen terapeuttien havaintoja ja apua; esimerkiksi: Toiminnallisen näön kyselylomake vauva- tai taaperoikäisille tai isommille lapsille tarkoitettu kyselylomake - liite. Perhe palauttaa lomakkeen täytettynä mieluiten jo ennen lääkärin vastaanotolle tuloa 2.a. Sairaanhoitajan alkuarvio Sairaanhoitajan tekemä seulontatesti ja tilanteen alkuarvio tapahtuu osasto- tai poliklinikkakäyntien yhteydessä. Katso tarkemmin erillinen teksti. 2 b. Kuntoutusohjaajan tekemä alkuarvio Näkövammaisten kuntoutusohjaaja tapaa lapsen ja perheen jo alkuvaiheessa, sairaalassa tai kotona, mikäli käynti lapsen näköongelmien vaikeusasteen tai kehityksellisen riskin perusteella katsotaan tarpeelliseksi. Kuntoutusohjaaja tarkkailee lapsen näönkäyttöä ja vuorovaikutusta vanhempien kanssa. Lapsen motorisen kehityksen arviointi tulee tehdä huolella, ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä fysioterapeutin kanssa. Jos lapsi päinmakuulla kannattelee päätään heikosti, se saattaa olla merkki puutteista näössä. Asia on syytä tarkistaa myös sylissä, missä lapsi usein käyttäytyy luontevimmin. Näkövammaisen lapsen liikkuminen on usein vähäisempää kuin normaalinäköisillä samanikäisillä. Lapsi ikään kuin kuuntelee ympäristöä, mieluummin kuin tuottaa liikettä itse. Liikkumattomuuden syytä on hyvä arvioida tarkkaan ja monissa eri asennoissa. Kotikäynnin yhteydessä tehdään jo alkuarvio näköongelmien vaikeusasteesta. Perhe saa sen perusteella tietoa lapsen näkökyvystä, kuntoutustarpeesta, kuntoutuksen käynnistymisestä, sekä ohjeita lapsensa käsittelyyn ja ohjaukseen. Esimerkkejä ohjeista: Kotikäynnillä on aina myös annettava ohjeita lapsen kehityksen edistämiseksi. Yleisimpiä ohjeita ovat: mainitse aina lapsen nimi ennen kuin kosketat häntä vastavuoroinen jutustelu tehdään lapsen kanssa kasvotusten lapselle näytettävien kuvien tulee olla selkeitä ja voimakaskontrastisia, esim. kasvokuvat ripusta lapsen leikkipaikkaan roikkumaan kirkasvärisiä leluja siten, että lapsen kädet voivat ylettää niihin pidä lasta sylissä päinmakuulla sijoita lapsen läheisyyteen raidallinen kangas tai tyyny

6 6/12 lapsen kanssa toimivien on hyvä suosia värejä pukeutumisessaan kasvojen ehostus helpottaa lasta havaitsemaan henkilöitä ja ilmeitä (kulmaväri, luomivärirajaus, huulipuna) kodin valaistusta parannetaan lapsen toiminnan kannalta sopivaksi Vanhemmille kerrotaan mitä asioita arjessa pitää erityisesti tarkkailla, jotta näkökyvyn käytöstä saataisiin tietoa. Näitä asioita ovat: miten kaukaa lapsi havaitsee vanhemman lähestyvän? miten kaukaa lapselta saa mahdollisen hymyn? pyrkiikö lapsi tarttumaan leluun, kun hänelle näytetään ääntä tuottavaa lelua? pysyykö lapsen katse kiinteänä koko ajan lelun lähestyessä vai eksyvätkö silmät katselun kohteesta? Mikäli lapsi on päivähoidossa tai koulussa, sinne tehdään tarvittaessa käynti. Tällä käynnillä selvitetään lapsen näön käyttöä toisten lasten seurassa. Kannattaa havainnoida, miten lapsi pystyy esim. seuraamaan ja matkimaan toisten toimintaa ja selviytyy kopiointitehtävistä. Aina kun epäillään näköongelmia, myös kuulo on tarkistettava. Ohje: Tuo lapsen läheisyyteen arkielämästä poikkeavia ääniä: piipitystä, kahinaa, rummutusta ym. Seuraa tarkkaan, hiljentyykö lapsi kuuntelemaan, ja kääntääkö hän silmät vai korvan äänen suuntaan. Lapsi saattaa vain pidättää hengitystä, lopettaa liikehtimisen tai muuttaa ilmettä, mikä kenties kertoo jo ärsykkeen huomaamisesta ja havainnoinnista. 2. c. Terapeuttien tekemät havainnot kyselykaavakkeen vastausten täydentäminen Isommilla lapsilla pelkkä ensitietolomake ei välttämättä anna riittävästi tietoa silmälääkärille. Laajemmalla havainnointilomakkeella (Toiminnallisen näön kyselylomake) pyritään saamaan selville tarkemmin näköradan toimintavajavuuden laatua. Lomake on täyttäjälleen vaativampi ja vanhemmat saattavat tarvita terapeuttien, opettajien ja hoitajien tukea sen täyttämisessä. Lapsen toimintaa tulee myös havainnoida useassa eri toimintaympäristössä, jolloin ympäristön vaikutus käyttäytymiseen tulee selville. 3. Silmälääkärin tutkimukset Lapsen ja vanhempien valmistautuminen Lapsen kehityksessä olevat poikkeavuudet ovat vanhemmille aina vaikea asia. Toisaalta vanhemmat haluavat lapsen kehittyvän mahdollisimman hyvin, mutta pelkäävät tietoa pysyvästä toiminnanvajauksesta, eivätkä pysty arvioimaan kuntoutuksen merkitystä kehitykselle. Vanhemmilla saattaa myös olla käsitys, ettei pienen lapsen näköä voi tutkia. Tämä ristiriita saattaa viivästyttää tutkimuksiin hakeutumista ja aiheuttaa myöhemmin syyllisyyttä.

7 7/12 Vanhemmat kaipaavat usein tietoa lapselleen suunnitelluista tutkimuksista ja niiden aikataulusta. Vanhemmille selostetaan silmälääkärin ja muiden asiantuntijoiden tekemien tutkimusten kulkua ja välineitä. Vanhempia pyydetään arvioimaan lapsen suhtautumista esim. silmämikroskoopissa tutkimiseen, koska kaikki lapset eivät siedä päästä kiinni pitämistä. Vanhemmille on aina korostettava lapsen mahdollisuuksia kehittyä, kuntoutuksen merkitystä ja aivojen kykyä muovautua. Täten vanhemmat sitoutuvat jo varhaisessa vaiheessa toteuttamaan havainnointia ja mahdollista kuntoutusta. Vanhempia ei kuitenkaan saa painostaa tehtäviin, mitkä he kokevat vaikeiksi. Silmälääkärivastaanottokäynti sairaalassa Silmälääkärin tutkimuspäivänä vanhempien on syytä varata riittävästi aikaa. Rauhallinen ja levollinen toimintatapa auttaa sekä lasta että vanhempia onnistumaan. Sairaalaan on hyvä tulla jo ajoissa. Tällöin lapsi tottuu tilan ääni- ja tuoksumaailmaan. Pienellekin lapselle on tärkeää selittää paikan tapoja ja tiloja. Lapselle on hyvä varata mukaan tutti tai muu lapsen lohduke, mikäli lapsi sellaista käyttää. Omia leluja ja lempitavaroita on tärkeä tuoda mukana. Niitä voi hyödyntää toiminnallisen näön tutkimisessa. Vähän isommille lapsille on syytä ottaa mukaan kuvakirjoja tai muuta kuvamateriaalia, mitä lapsi kotona mieluiten katselee Jos lapsella on käytössä kommunikaatiokansion, se on hyvä tuoda mukaan vastaanotolle. Koululaisten arvioinnissa kannattaa hyödyntää lapsen käytössä olevaa oppimateriaalia, etenkin, jos sen kanssa on ilmennyt näkövaikeuksia. Siksi koulukirjoja on suositeltavaa ottaa myös mukaan. Lääkärintutkimuksissa saattaa vierähtää aikaa. Juoma ja pieni välipalakaan eivät ole pahitteeksi. Mukana tulisi olla myös mahdolliset päivälääkkeet jne. Vaipanvaihtoon on myös varattava tarvikkeet. Mikäli lapsella on erityisistuin tai pyörätuoli, se on otettava mukaan. On tärkeää, että lapsella on oma tuttu istuin, missä hän voi toimia mahdollisimman itsenäisesti. Koska silmälääkäritutkimukseen liittyy erilaisia lähitehtäviä, on oleellista, että mukaan otetaan myös pyörätuolin työskentelytaso, ja muut apuvälineet, joita lapsi arjen tilanteissa pöytätehtävissä käyttää. Jos lapsella on otsapanta pään tukemiseksi, se tuodaan mukaan. Pienemmän lapsen varsinainen silmän rakenteiden tutkimus tehdään usein siten, että lapsi istuu vanhemman sylissä. Jotta asento olisi vakaa, vaatetuksessa tulee välttää liukkaita materiaaleja. On hyvä, jos vanhemmat ottavat mukaan valokuvia lapsen varhaisvaiheista. Valokuvista silmälääkäri voi nähdä useita eri asioita. Parhaita kuvia ovat ne, joissa lapsi katsoo kiinnostuneena suoraan kameraan. Lapsen toimintatilanteista otetut kuvat kertovat lapsen reagoinnista näönvaraiseen ympäristöön. Kuvia voidaan vastaanottotilanteessa katsoa yhdessä myös vanhempien digitaalikamerasta.

8 8/12 Silmätutkimus edellyttää silmätippojen laittoa. Tipat voivat hieman kirvellä. Muutoin tutkimus on kivuton. Lapsen ja perheen on myös tärkeä tietää, että tutkimus tehdään pimeässä huoneessa. Silmälääkärin täytyy nähdä erilaisilla laitteilla silmän sisälle. Joskus lääkärin on avattava lapsen silmäluomia sormillaan, mutta se tehdään hellävaroin. Tutkimuksissa pyritään siihen, että lapsi mahdollisimman vähän itkee. Itkiessään lapsi sulkee silmät voimakkaasti ja saattaa täten estää koko tutkimuksen. Parhaiten itkemistä vältetään kiireettömyydellä ja rauhallisella puhetavalla. 3.a. Silmälääkärin suorittama perustutkimus ja silmälasien määritys Ensimmäisellä silmälääkärillä pyritään tutkimaan seuraavat asiat: näöntarkkuus lähelle ja kauas (tarvittaessa ruuhkautumissuhde), kontrastinäön seulontatesti silmien rakenteiden tutkiminen taittovoiman ja tarkennuskyvyn määrittely joissain tapauksissa silmänpaineen mittaaminen silmien motoriikka, ts. silmien liikkeet (katseen kohdistaminen, sakkadit kohteesta toiseen, seurantaliikkeet miten lapsi pystyy seuraamaan katseellaan liikkuvaa esinettä) silmien yhteistoiminta suunnitellaan mahdolliset muut diagnostiset tutkimukset Pienten lasten tutkimuksissa käytetään leluja ja lisäksi pimeässä tutkittaessa valollisia ja / tai ääntä tuottavia esineitä. Tutkimustilanne pyritään muokkaamaan mahdollisimman leikinomaiseksi. Leikki vapauttaa lapsen, ja vähentää lapsen mahdollista pelkoa. Tällä tavoin toimien lapsen saa parhaiten näyttämään taitojaan ja kykyään toimia. Näön osa-alueiden tutkimisesta - tarkempi ohjeistus saatavissa pyynnöstä fiksaatiokyky kyky kohdistaa katseella näkökohteeseen lapsen käyttämä katseluetäisyys lähi- ja kaukoetäisyydellä näöntarkkuuden mittaaminen o Tellerin juovastotesti o Lea -testit: esim. yksittäiset kuviot, rivitesti, tiivis asettelu mikäli näkö on heikko: hahmonäkö, liikkeen, valon havaintokyky sekä valon, hahmon tai kohteen paikannuskyky kontrastinäkö ja matalakontrastinäkö: Heidi / Lea / MARS näkökentän tutkiminen silmien motoriikka ilmeiden tunnistus Heidi-ilmeet, valokuvat, näköön perustuva vuorovaikutus liikenäkö, suunnat, pituus- ja korkeuserot tilan hahmottaminen näkömuistia edellyttävät tehtävät Tutkimuksessa lapsi katsoo ensin molemmilla silmillä. Mikäli lapsi selviytyy hyvin ja jaksaa, siirrytään kummankin silmän tutkimiseen erikseen, jolloin vuorotellen jompi kumpi silmä peitetään ja testataan erikseen. Vanhemmat reagoivat herkästi tutkimustilanteessa ja saattavat täten vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen. Tutkimuksissa pyritään siihen, että vanhemmat eivät näe näytettyä testisymbolia.

9 9/12 Näkötestejä tehdessä tarkistetaan mittanauhalla, millä etäisyydellä testaus on tehty. Saatu näöntarkkuustulos riippuu tutkimusetäisyydestä. Juovanäkötestissä edetään nopeasti, sillä lapsi reagoi juoviin ja kääntää katseen heti, mikäli erottaa ne. Hitaasti tehty testi saattaa aiheuttaa lapsen kyllästymisen ja siten epäluotettavan tuloksen. Yli yksivuotiailla näin käy herkästi etenkin juovastotestejä käytettäessä. Lea -testien kuviot voivat olla lapselle vieraita. Perheelle tulisikin antaa Lea -symbolit jo etukäteen tutustuttaviksi. Tarkoitus on, että lapsi oppii nimeämään muodot, hyväksyy silmien peittämisen ja erikseen testaamisen, ja että kotona harjoitellaan käsitettä "samanlainen erilainen". Kotona on myös hyvä harjoitella etäisyyden pitämistä vakaana mittanauhan avulla. Yleisin kaukotestien testietäisyys on 3, 2 tai 1 metriä taulusta. Kuvioita ja niiden tunnistamista voi myös harjoitella internetissä, mistä löytyy LEA-palapeli ja LEA-muodot nettiversiona: Silmälääkärin perustutkimuksen tavoitteet Pyrkimys on, että ensimmäisellä käynnillä suljetaan pois vaikeat rakenteelliset silmäviat ja mahdollisesti määrätään lapselle silmälasit. Ensi tutkimuksen perusteella silmälääkäri suunnittelee jatkotutkimukset lapsen seuraavaa käyntiä varten. Silmälääkäri kertoo perheelle lapsen näkötilanteesta ja antaa ohjeita, miten lapsen kanssa tulisi toimia. Painopiste on siinä, mihin vanhempien tulisi kiinnittää erityishuomiota. Lisäksi silmälääkäri selvittää vanhemmille tulevaa tutkimusprosessia ja erillisten osioiden tavoitteet ja löydökset. Osa perheistä kokee jo tutkimusvaiheessa suurta pelkoa lapsen erityisiä piirteitä kohtaan. Silmälääkärin on syytä tarjota näille perheille mahdollisuus ammatilliseen keskusteluapuun. Suositus: Mikäli lapsella epäillään olevan vaikea sairaus tai vamma, hänen perheelleen tulee jo ensimmäisten käyntien yhteydessä tarjota mahdollisuutta päästä kuntoutusohjaajan asiakkaaksi. Kuntoutusohjaajalla on mahdollisuus tapaamisten yhteydessä tarjota perheelle tietoa lapsen kehityksestä juuri perheen voimavarojen suhteessa. Kuntoutusohjaaja ohjaa ja tukee perhettä, ja tiedottaa kaikista perheen käytettävissä olevista tukipalveluista. Tarvittaessa hän myös käy yksityiskohtaisesti läpi perheen kanssa tulevien silmä- ja näkötutkimusten vaiheet ja ohjaa vanhempia. 3. b. Silmälääkärin tarkempi näöntutkimus, ns. toiminnallisen näön tutkimus Tällä silmälääkärikäynnillä on käytettävissä jo paljon tietoa lapsen toiminnasta: vanhempien raportit havainnoistaan, muilta erikoisaloilta saadut tiedot, sairaanhoitajan seulontatutkimusten tiedot, sairaanhoitajien ja kuntoutusohjaajan tekemät havainnot lapsen toiminnallisesta näöstä. Vanhempien mahdollisesti tuomat valokuvat katsotaan tarvittaessa vastaanotolla yhdessä. Lapsella on myös jo käytössä mahdolliset silmälasit, mitkä on määrätty ensimmäisessä perustutkimuksessa.

10 10/12 Silmälääkäri täydentää vielä näkötutkimuksia siten, että tutkii aikaisempien tutkimusten raja-arvoja ja silmälasien vaikutusta lapsen näkemiseen. Hän kertoo vanhemmille tutkimusten tulokset ja niiden vaikutuksesta lapsen kehitykseen. Tärkeää on, että vanhemmat ovat tietoisia lapsensa jäljellä olevan näön määrästä ja laadusta, ja sen vaikutuksesta lapsen toimintakykyyn. Ennusteen antaminen on vaikeaa, mutta vanhemmat kaipaavat tietoa pitkäaikaisennusteesta näön kehittymisen suhteen. Mikäli silmäsairaus on etenevä, on vanhemmille kerrottava pääpiirteissään taudin oletettu eteneminen, sekä millaisiin näköön liittyviin asioihin hoidolla tai kuntoutuksella voidaan vaikuttaa. Kuntoutuksella on suuri merkitys näön kehitykseen. Lääkäri selvittää vanhemmille kuntoutuksen tavoitteet ja käytettävissä olevat apuvälineet pääpiirteissään. Tarkempi määrittely tehdään kuntoutusohjaajan, sosiaalityöntekijän, näönkäytönohjaajan ja liikkumistaidon ohjaajan ja optikon tapaamisissa myöhemmin. Tähän silmälääkärikäyntiin varataan aikaa riittävästi (suositus 60 min), jotta käynnin perusteella voidaan: yllä olevan lisäksi määritellä myös lapsen näköongelman haitta-aste antaa suosituksia tarvittavasta kuntoutuksesta näönkäytön osalta Toiminnallisen näön tutkimusten jälkeen perheelle annetaan ohjeita, siihen, miten lapsen näkemistä voisi helpottaa ja näön käyttöä aktivoida arjen eri tilanteissa. Kokemuksia Lasten vanhemmilta on saatu myönteistä palautetta tästä toimintamallista: he kokevat lapselle tehtyjen tutkimusten perusteella ymmärtävänsä paremmin lapsensa tapaa toimia. Vanhemmat kokevat helpottavana sen, että kykenevät ymmärtämään lapsen käyttäytymispiirteitä ja kannustamaan lastaan arjessa. Lasten terapeuteilta on saatu myönteistä palautetta, kun heille on annettu ohjeita, mitä ajankohtaisia tavoitteita näön käytön harjaannuttamisessa on, ja mitä näkemiseen liittyviä asioita terapiassa tulisi harjoittaa ja kuntouttaa muun terapiakuntoutuksen ohella. Vaikeavammaisten kohdalla on voitu suunnitella kokonaiskuntoutuksen eri osa-alueiden aikatauluttamista. Se selkeyttää kuntoutusvastuun jakautumista eri erikoisalojen kesken. 4. Kuntoutus käytännön esimerkkejä KELA:n kustantamaan näönkäytön kuntoutukseen pääsy edellyttää käytännössä yleensä sitä, että lapselle on myönnetty KELA:n keskimmäinen vammaistuki. Tuen saamiseksi ja kuntoutukseen pääsemiseksi on viime vuosien aikana näkynyt suuntaus siihen, että kuntoutujan näön käytön poikkeavuuksista vaaditaan KELA:ssa aiempaa tarkempi kartoitus ja näkökykyä asianmukaisesti kuvaavat lääkärinlausunnot. Lisäksi KELA toivoo kannanottoa näön aiheuttaman invaliditeetin vaikeusasteeseen jo hyvin varhain. Toisaalta KELA edellyttää osoituksia ja raportointia siitä, että lapselle annettu kuntoutus on tehokasta ja vaikuttavaa.

11 11/12 Jatkotoimenpiteet riippuvat ratkaisevasti siitä, onko lapsella näkövamman asteinen haitta. 1. Näkövammaisten suhteen jatkotoimenpiteet noudattavat seuraava käytäntöä: o Mahdollisimman varhain pyritään selvittämään, onko kyseessä vaikea näkövammaisuus Perheelle varataan sosiaalityöntekijän tapaamisaika o sosiaalityöntekijä tiedottaa lakisääteisistä oikeuksista (kuntoutuskäytäntö, matkustus- ja kuljetuspalveluetuudet, näkövammayhdistyksen jäsenyys, vakuutusyhtiöt jne.) o vaikeavammaisuuden perusteella saatavat kuntoutuspalvelut (oikeus KELAn ym. kuntoutukseen, asunnon- ja valaistusmuutostöihin, jne.) Kuntoutusohjaaja ja/tai liikkumistaidon ohjaaja on yhteydessä näkövammaisen lapsen perheeseen ja sopii tapaamisesta o perheelle suunnitellaan yksilöllinen tapaamisten aikataulu o annetaan ohjeita lapsen kanssa toimimiseen arjessa o perheelle selvitetään kotikuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät (lapselle sopivat lelut, ruokailuvälineet ym) annetaan ohjeet näön käytön harjoitteista lyhyen aikataulun ohjelma, selkeät tavoitteet perhe saa tarvittavat materiaalit ja ohjauksen o perhe saa tarvittavaa keskustelutukea, mahdollisuuden kysyä lapseensa liittyvistä asioista o perhe saa tietoa lapsensa kyvystä nähdä, ja miten lapsen toimintaa voisi parhaiten tukea ja miten muita aisteja voi hyödyntää toiminnassa Lausunnot Näkövammaisten osalta silmälääkäri laatii mm. seuraavat lausunnot o C-lausunto vammaistukea varten sisältää mahdollisuuksien mukaan kannanoton näkövamman arvioidusta vaikeusasteesta pienillä lapsilla ja kehitysviiveisillä tarkkaa arviota näkövamman haitan asteesta on usein vaikea määritellä o mahdolliset lausunnot sopeutumisvalmennus- tai muille kuntoutuskursseille o mahdolliset lausunnot päivähoitoon tai koulutoimeen, riippuen vamman vaikeusasteesta o lausunto kuljetuspalvelua varten, riippuen vamman vaikeusasteesta o lausunto pysäköintilupaa varten, riippuen vamman vaikeusasteesta o lausunto omaishoidon tuesta jne. Näkövammaisten lasten osalta kuntoutuksen päälinjat ja käytännön toimenpiteet käydään läpi kuntoutussuunnitelmapalaverissa. Ajankohdasta sovitaan perheen kanssa hyvissä ajoin. Palaveriin osallistuu lapsen ja perheen lisäksi myös lapsen mahdollinen avustaja, henkilö päiväkodista/koulusta, tarpeen mukaan lapsen terapeutteja. Monivammaisilla on usein mukana myös muun erikoisalan edustaja, niissä tapauksissa, kun hänen läsnäolonsa palaverissa on kuntoutuksen suunnittelun kannalta keskeistä. Kuntoutussuunnitelmapalaverin jälkeen laaditaan kirjallinen kuntoutussuunnitelma Näkövammaisia informoidaan hyvissä ajoin Jyväskylän näkövammaisten koulun tukipalveluista Näkövamman haitta-aste tarkentuu lapsen kasvaessa ja kehittyessä

12 12/12 8. Yhteistyö muiden erikoisalojen kanssa Mikäli lapsella on muita kuntoutusta vaativia vammoja, esim. CP-vamma, hydrokefalus, kehitysvamma, epilepsia tai muu neurologinen sairaus, tulee tässä vaiheessa ottaa kantaa kokonaiskuntoutuksen painopistealueisiin ja kuntoutuksen priorisointijärjestykseen, sekä eri sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssien järjestykseen ja aikataulutukseen. Tämä tehdään yhteistyössä Lasten ja nuorten sairaalan kanssa. Useimmiten Lasten ja nuorten sairaala vastaa moniongelmaisen lapsen kokonaiskuntoutuksesta. Silloin Silmäklinikka lähettää silmä- ja näkötilanteen tiedot kirjattavaksi heidän laatimaansa kuntoutussuunnitelmaan,sen täydentämiseksi näkötilanteen osalta. Tarvittaessa näkövammaisten kuntoutusohjaaja osallistuu perheen kanssa lastenneurologian / lastentautien yksikön kuntoutuspalaveriin. Näin eri erikoisalojen osaaminen voidaan hyödyntää kuntoutussuunnittelussa. Näkövammaisten kuntoutusohjaaja voi myös olla yhteydessä lastenneurologian osaston neuropsykologeihin ja/tai toimintaterapeutteihin sekä hoidosta vastaavaan lastenneurologiin i nformoidakseen näitä lapsen näkökyvystä. Tieto näön tasosta on tärkeää, kun lapsen kehitystasoa arvioidaan eri tilanteissa ja erilaisia testejä käyttäen. Tämä siksi, että monet tällä hetkellä käytössä olevat, kehitystason määrittelyyn tarkoitetut testiosiot edellyttävät normaalia näkökykyä. Yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa tulisikin miettiä, onko lapsen näkövamma siinä määrin vaikea, ettei normaalinäköisille tarkoitettuja, esim. neuropsykologisia testejä tai testiosioita voida näkövammaisen lapsen kohdalla käyttää. Muuta huomioitavaa Uusi toimintatapa vaatii paljon sairaalan käytännöiltä, mutta myös vanhemmilta. Tässä tutkimuskäytännössä vastuu lapsen näönkäytön arvioinnista siirtyy enemmän lapsen arkeen ja sairaalan rooli vähenee. Päätös toimenpiteistä kuitenkin säilyy silmälääkärillä. Selvittelytyötä on porrastettu ja tehtäviä jaettu. Kukin erityistyöntekijä keskittyy oman osaamisalueensa tehtävien toteuttamiseen hoitopolussa. Vanhempien tulee olla tietoisia koko prosessin toiminnasta ja luottaa omaan arviointikykyynsä. Heidän tulee saada opastusta ja ohjausta tähän vaativaan tehtävään. Kaikille lapsille ei tehdä kaikkia tutkimuksia tai testejä. Lähteet: HYKS Silmäklinikan tutkimus- kokeilu- ja kehittämishanke 2007, MONIVAMMAISEN LAPSEN TOIMINNALLISEN NÄÖN TUTKIMINEN, Hankenumero: M9095K0189 TYKSin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Kehitysvammaliiton kanssa laatima Hyvät käytännöt - projektin kehitysvammaisen lapsen näöntutkimus KEHNÄ ; laatijoina silmälääkäri Markku Leinonen ja suunnittelija, kuntoutusohjaaja Pirjo Rinne Liitteet esimerkkejä kyselylomakkeista

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari Leena Koskinen, silmälääkäri 27.1.2011. HYKS Silmäklinikka ja Lasten ja nuorten sairaala 1

NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari Leena Koskinen, silmälääkäri 27.1.2011. HYKS Silmäklinikka ja Lasten ja nuorten sairaala 1 NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari silmälääkäri 27.1.2011 YMPÄRISTÖ JA ME Monivammaiset, näköongelmaiset lapset, Toiminnallisen näön tutkimisen hoitopolku Arjen näköympäristö sisältää runsaasti erilaista tietoa

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa lääkäreiden, kuntoutusryhmän ja koulujen välillä Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen näkö Silmien motoriset toiminnot - Fiksaatio, seuraamisliikkeet,

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Nuorison TERVEYSTODISTUS 321 kentät laite, mikä Silmälasien tai piilolasien käyttö ajettaessa kojeen käyttö ajettaessa Käytettävä ole käytettävä Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 322

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin PAAVO (1) Avuntarpeen itsearviointimenetelmä, soveltuu myös ammattilaiskäyttöön Arviointi tehdään osoitteessa www.paavo.fi Arvioidaan avuntarvetta

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot