HYKS Lasten ja nuorten sairaala ja HYKS Silmäklinikka Hoitopolku NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Monivammaisten lasten toiminnallisen näön tutkiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYKS Lasten ja nuorten sairaala ja HYKS Silmäklinikka Hoitopolku NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Monivammaisten lasten toiminnallisen näön tutkiminen"

Transkriptio

1 1/12 MONIVAMMAINEN NÄKÖVAMMAINEN LAPSI - HOITOPOLKU Määritelmä - Toiminnallisen näönkäytön ongelmat Toiminnallisen näön ongelmilla tarkoitetaan erilaisia arjen toiminnoissa ilmeneviä, puutteellisesta näkökyvystä aiheutuvia vaikeuksia, jotka vaikuttavat lapsen kykyyn toimia. Tavallisimmat vaikuttavat tekijät ovat: näkötiedon hahmottamisen vaikeudet silmien yhteisliikkeiden vaikeudet Taustaa Näkö on pienen lapsen kehityksen kannalta tärkein aisti. Puutteellinen näkökyky on riskitekijä, ja vaarantaa normaalin kehityksen. Mikäli näköön liittyvää ongelmaa ei tunnisteta, lapsi jää vaille tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta. Lapsen vanhemmat jäävät vaille ohjausta ja tukea, joka on tarpeen lapsen kehityksen turvaamiseksi. Lapsen kehityksen kannalta on välttämätöntä varmistua jo varhain siitä, ovatko lapsen aistitoiminnat poikkeavat. Mikäli tieto lapsen näkökyvyn puutteista saadaan ennen ensimmäistä ikävuotta, voidaan tässä kuvatun toimintakäytännön avulla varmistua jo ennen kouluikää siitä, kykeneekö lapsi hyödyntämään näkökykyään oppimisessa. Toiminnallisen näön aivoperäisiin ongelmiin tunnetaan liittyvän omat erityispiirteensä. Ne näkyvät myös lapsen käyttäytymisessä tyypillisinä piirteinä. Yleensä on kyse poikkeavasta tavasta toimia. Toiminnallisen näön ongelmien selvittely vaatii asiantuntemusta. Pienen lapsen näön tutkimukseen liittyy silmälääkärin sekä muiden asiantuntijoiden tutkimusten ohella keskeisenä osana lapsen toiminnan havainnointi. Silmälääkärin tehtävä on koota asiat yhteen ja tehdä johtopäätökset näkökykyyn liittyvissä asioissa.

2 2/12 Alla kuvattu perustuu seuraaviin raportteihin: TYKSin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Kehitysvammaliiton kanssa laatima Hyvät käytännöt - projektin Kehitysvammaisen lapsen näöntutkimus KEHNÄ ; laatijoina silmälääkäri Markku Leinonen ja suunnittelija, kuntoutusohjaaja Pirjo Rinne HUS-rahoituksen tuella toteutetun hanketyöhön raportteihin: HYKS Silmäklinikan tutkimus- kokeilu- ja kehittämishanke 2007, MONIVAMMAISEN LAPSEN TOIMINNALLISEN NÄÖN TUTKIMINEN, Hankenumero: M9095K0189. Hankkeeseen liittyi tutustuminen aihetta käsittelevään laajan kirjallisuuteen, minkä pohjalta laadittiin mm. kirjallisuuskatsaus ja suositus hoitopolusta. Hanketyö toteutettiin Silmäklinikan ja Lasten ja nuorten sairaalan yhteistyönä. Toiminnallisen näön poikkeavuudet läheisten havainnot Pienen lapsen kohdalla vanhemmat usein itse alkavat epäillä lapsensa näkökyvyn olevan normaalista poikkeava. Ensimmäiset oireet ilmenevät esimerkiksi siten, ettei lapsi kiinnostu katselemaan, ei reagoi vanhempiensa katseeseen eikä hymyilyyn, eikä kiinnostu tavoittelemaan näkyvää lelua. Lapsi ei kenties katso kohti, lapsen silmät liikkuvat oudosti tai lapsi karsastaa. Isommalla lapsella oireet voivat ilmetä esimerkiksi siten, että hänen toiminnassaan ja tehtävissä ilmaantuneet vaikeudet liittyvät nimenomaan näkemiseen, tai että lapsen edistyminen koulutehtävissä hidastuu. Vanhemmat kertovat epäilystään neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Siellä arvioidaan tilanteen vakavuus. Sen perusteella lapsi lähetetään tarkempiin silmälääkäritutkimuksiin. Mikäli näön käyttö on huomattavan puutteellista, lapsi on syytä lähettää suoraan sairaalatutkimuksiin. Toiminnallisen näön poikkeavuudet erityispiirteitä lapsen ja läheisten toiminnassa Lapsen erityiset piirteet muovaavat vanhempien käyttäytymistä jo hyvin varhain. Kun näkövammainen lapsi ei ota katsekontaktia, vanhemmat koskettelevat lasta enemmän, vaihtelevat lapsen asentoa ja lepertelevät paljon. Lapsi saattaa olla tyytyväinen myös hyvin niukkaan seuraan. Yöt ovat usein hankalia, kun äänimaailma hiljenee, eikä lapsella ole vielä säännöllistä vuorokausirytmiä. Ruokailutilanteen seuraamisesta saa paljon tietoa näön käytöstä. Äiti usein tunnistaa lapsensa nälkäitkun. On hyvä seurata, miten lapsi oivaltaa tilanteen ja miten ruokailu alkaa: esim. lakkaako lapsen itku, kun ääni mikroaaltouunin oven aukaisemisesta kuuluu, aukaiseeko lapsi suun, kun ruokailuasento on otettu vai vasta, kun pullo on lähellä suuta. Lusikkaruokailussa on tärkeää seurata lapsen ruokailutapaa. Näkevä lapsi aukaisee suun lusikan lähestyessä. Heikkonäköinen lapsi antaa lusikan tulla hyvin lähelle ja reagoi hajun ja lämmön perusteella. Äidit yleensä osaavat myötäillä lapsensa tapaa ruokailla. Kannattaa myös kokeilla lusikan tarjoamista hieman erilaisella tavalla ja rytmillä.

3 3/12 Eri tahojen osuus Vastuuta havainnoinnista on aiempaan käytäntöön nähden siirretty sairaalalta lapsen kanssa läheisesti toimiville. Kyselykaavakkeiden hyöty toiminnallisen näön ongelmien kartoittamisessa Näön ongelmien kartoittamiseksi tarvitaan tietoa lapsen toiminnasta arjessa. Tärkeitä tiedon lähteitä ovat lapsen kanssa läheisesti toimivat henkilöt, oma perhe, läheiset, päivähoidon ja koulun henkilöstö ja mahdolliset terapeutit. Jokaiselta lapsen kanssa tekemisissä olevalta henkilöltä saatava tieto lapsen kyvystä toimia on yhtä arvokasta. Lapsen näkemiseen liittyviä vaikeuksia voi kartoittaa haastattelun tai kyselykaavakkeiden avulla. Kysymykset laaditaan lapsen ikä- ja kehitystasoon soveltuviksi. Kyselykaavakkeita voidaan käyttää erityislapsilla paitsi seulontaan, myös esihaastattelun ja silmälääkärin tutkimusten apuna. Kysymysten avulla kartoitetaan niitä lapsen näönkäytön ongelma-alueita, joiden tarkempi selvittely on ajankohtaista. Kaavakkeet sisältävät lapsen näkövaikeuksien laatua tarkemmin seulovia kysymyksiä. Useimmiten ongelmat liittyvät alentuneeseen näköön tarkoissa tehtävissä, vaikeuteen erottaa yksityiskohtia, etenkin himmeitä tai pienikokoisia, liikkumiseen ympäristössä tai näköön perustuvaan vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Kysymyskaavakkeita on käytössä esim. HYKS Lasten ja nuorten sairaalan lastenneurologisella sekä silmälääkärivastaanotoilla, HYKS Silmäklinikan kuntoutuspoliklinikalla, Ruskeasuon erityiskoulussa jne. Eri käyttäjäryhmät voivat muokata kysymyksiä omiin tarkoituksiinsa. Lomakkeet voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin 1) Ensitietokaavakkeet, ja 2) Seulontakaavakkeet ja 3) Toiminnallisen näön ongelmia kartoittavat kaavakkeet. Eri-ikäisille tai eri kehitystasoilla oleville tarkoitetut kysymykset luonnollisesti poikkeavat toisistaan. Ensitietokaavakkeen täyttävät vanhemmat, joko vastaanottokäynnin yhteydessä, tai ennen silmälääkärin tutkimusta. Seulontakaavakkeen täyttävät tekemiensä tutkimusten perusteella hoitajat Lastenlinnan lastenneurologisella vastaanotolla. Kyselykaavakkeen perusteella ilmi tulleita näköongelmia selvitellään vastaanottokäynneillä tarkemmin. Samalla lapselle ja hänen vanhemmilleen kerrotaan lapsen toiminnallisen näön ongelmien luonteesta ja tarvittavista toimenpiteistä. On tärkeää, että keskeisten näön toimintojen osalta kaikkien lapsen kanssa toimivien havainnot tulevat vähitellen kirjatuksi. Kyselykaavakkeen käytön ja moniammatillisten tutkimusten tarkoituksena on, että kaikki tarpeellinen tieto lapsen näkökyvystä saadaan käyttöön ja mahdollisen kuntoutuksen suunnittelun pohjaksi.

4 4/12 Erityislapsen silmätilanteen, näön ja muut tutkimukset Erityislapsen tutkimus poikkeaa tavanomaisesta silmälääkärin tekemästä tutkimuksesta usealla tavalla. Silmän rakenteiden tutkimus sinänsä on samanlainen. Lisäksi joudutaan tutkimaan kehittyvän näköjärjestelmän mahdollisia puutteita. Silmän tai näköjärjestelmän rakenteelliset poikkeavuudet tai vauriot voivat yhdessä tai erikseen aiheuttaa näön käytön ongelmia. Kokonaisuus selviää harvoin yhdellä tutkimuskerralla. Välillä tarvitaan useita ongelmaa tarkemmin kartoittavia käyntejä. Toisaalta kaikille lapsille ei tarvitse tehdä kaikkia tutkimuksia. Monivammaisilla lapsilla tehdään silmätutkimusten lisäksi luonnollisesti aina laajempi lastenneurologinen tutkimus. Siihen osallistuvat useat eri asiantuntijat. Erityislapsen kyky ja tapa viestiä ja kommunikoida Mikäli on kyseessä vaikeasti liikuntavammainen lapsi, tai lapsi jolla on vaikea vuorovaikutusongelma, tarvitaan tietoa lapsen kommunikaatiokyvystä, jotta lapsen reaktioita ja viestintää kyetään tutkimustilanteessa ymmärtämään ja tulkitsemaan oikein. Näkötoimintojen arviointiin osallistuvat tahot / asiantuntijat Toiminnallisen näön selvittely jakautuu usean eri tahon ja eri asiantuntijoiden kesken. Koska lapsi harvoin lääkärikäynnillä näyttää parasta mahdollista kykyään, tulee havaintoja tehdä kotona, päivähoidossa, koulussa, asiointitilanteissa, esim. kaupassa, pihalla, uimahallissa ja liikenteessä, sekä lapsen terapiatilanteissa. Näin saadaan kattava kuva lapsen taidoista ja tarvittava kuntoutus voidaan aloittaa mahdollisimman varhain. Lapsen toimintakykyä arvioivat: Lapsi ja vanhemmat Muut lapsen hoitoon osallistuvat (isovanhemmat, sisarukset, päivähoito, koulu ym.) Silmälääkäri Lasten ja nuorten sairaalan (=LNS) näönkäytön tutkimiseen osallistuvat sairaanhoitajat Lastenneurologi, LNS toimintaterapeutit ja neuropsykologit, fysioterapeutit ja puheterapeutit Sairaanhoitaja Kuntoutusohjaajat Liikkumistaidon ohjaaja Lapsen terapeutit

5 5/12 Hoitopolun eri vaiheet käytännössä 1. Ajanvarauskirje, kyselykaavakkeet Ajanvarauskirjeen yhteydessä perheelle lähetetään kyselylomake: esimerkiksi Ensitietolomake; vauva- ja taaperoikäisille ja leikki-ikäisille on käytössä eri lomakkeet, liite. Tarvittaessa voidaan lähettää laajempi kyselykaavake, jolloin kysymyksiin vastaamiseen tarvitaan usein myös lapsen terapeuttien havaintoja ja apua; esimerkiksi: Toiminnallisen näön kyselylomake vauva- tai taaperoikäisille tai isommille lapsille tarkoitettu kyselylomake - liite. Perhe palauttaa lomakkeen täytettynä mieluiten jo ennen lääkärin vastaanotolle tuloa 2.a. Sairaanhoitajan alkuarvio Sairaanhoitajan tekemä seulontatesti ja tilanteen alkuarvio tapahtuu osasto- tai poliklinikkakäyntien yhteydessä. Katso tarkemmin erillinen teksti. 2 b. Kuntoutusohjaajan tekemä alkuarvio Näkövammaisten kuntoutusohjaaja tapaa lapsen ja perheen jo alkuvaiheessa, sairaalassa tai kotona, mikäli käynti lapsen näköongelmien vaikeusasteen tai kehityksellisen riskin perusteella katsotaan tarpeelliseksi. Kuntoutusohjaaja tarkkailee lapsen näönkäyttöä ja vuorovaikutusta vanhempien kanssa. Lapsen motorisen kehityksen arviointi tulee tehdä huolella, ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä fysioterapeutin kanssa. Jos lapsi päinmakuulla kannattelee päätään heikosti, se saattaa olla merkki puutteista näössä. Asia on syytä tarkistaa myös sylissä, missä lapsi usein käyttäytyy luontevimmin. Näkövammaisen lapsen liikkuminen on usein vähäisempää kuin normaalinäköisillä samanikäisillä. Lapsi ikään kuin kuuntelee ympäristöä, mieluummin kuin tuottaa liikettä itse. Liikkumattomuuden syytä on hyvä arvioida tarkkaan ja monissa eri asennoissa. Kotikäynnin yhteydessä tehdään jo alkuarvio näköongelmien vaikeusasteesta. Perhe saa sen perusteella tietoa lapsen näkökyvystä, kuntoutustarpeesta, kuntoutuksen käynnistymisestä, sekä ohjeita lapsensa käsittelyyn ja ohjaukseen. Esimerkkejä ohjeista: Kotikäynnillä on aina myös annettava ohjeita lapsen kehityksen edistämiseksi. Yleisimpiä ohjeita ovat: mainitse aina lapsen nimi ennen kuin kosketat häntä vastavuoroinen jutustelu tehdään lapsen kanssa kasvotusten lapselle näytettävien kuvien tulee olla selkeitä ja voimakaskontrastisia, esim. kasvokuvat ripusta lapsen leikkipaikkaan roikkumaan kirkasvärisiä leluja siten, että lapsen kädet voivat ylettää niihin pidä lasta sylissä päinmakuulla sijoita lapsen läheisyyteen raidallinen kangas tai tyyny

6 6/12 lapsen kanssa toimivien on hyvä suosia värejä pukeutumisessaan kasvojen ehostus helpottaa lasta havaitsemaan henkilöitä ja ilmeitä (kulmaväri, luomivärirajaus, huulipuna) kodin valaistusta parannetaan lapsen toiminnan kannalta sopivaksi Vanhemmille kerrotaan mitä asioita arjessa pitää erityisesti tarkkailla, jotta näkökyvyn käytöstä saataisiin tietoa. Näitä asioita ovat: miten kaukaa lapsi havaitsee vanhemman lähestyvän? miten kaukaa lapselta saa mahdollisen hymyn? pyrkiikö lapsi tarttumaan leluun, kun hänelle näytetään ääntä tuottavaa lelua? pysyykö lapsen katse kiinteänä koko ajan lelun lähestyessä vai eksyvätkö silmät katselun kohteesta? Mikäli lapsi on päivähoidossa tai koulussa, sinne tehdään tarvittaessa käynti. Tällä käynnillä selvitetään lapsen näön käyttöä toisten lasten seurassa. Kannattaa havainnoida, miten lapsi pystyy esim. seuraamaan ja matkimaan toisten toimintaa ja selviytyy kopiointitehtävistä. Aina kun epäillään näköongelmia, myös kuulo on tarkistettava. Ohje: Tuo lapsen läheisyyteen arkielämästä poikkeavia ääniä: piipitystä, kahinaa, rummutusta ym. Seuraa tarkkaan, hiljentyykö lapsi kuuntelemaan, ja kääntääkö hän silmät vai korvan äänen suuntaan. Lapsi saattaa vain pidättää hengitystä, lopettaa liikehtimisen tai muuttaa ilmettä, mikä kenties kertoo jo ärsykkeen huomaamisesta ja havainnoinnista. 2. c. Terapeuttien tekemät havainnot kyselykaavakkeen vastausten täydentäminen Isommilla lapsilla pelkkä ensitietolomake ei välttämättä anna riittävästi tietoa silmälääkärille. Laajemmalla havainnointilomakkeella (Toiminnallisen näön kyselylomake) pyritään saamaan selville tarkemmin näköradan toimintavajavuuden laatua. Lomake on täyttäjälleen vaativampi ja vanhemmat saattavat tarvita terapeuttien, opettajien ja hoitajien tukea sen täyttämisessä. Lapsen toimintaa tulee myös havainnoida useassa eri toimintaympäristössä, jolloin ympäristön vaikutus käyttäytymiseen tulee selville. 3. Silmälääkärin tutkimukset Lapsen ja vanhempien valmistautuminen Lapsen kehityksessä olevat poikkeavuudet ovat vanhemmille aina vaikea asia. Toisaalta vanhemmat haluavat lapsen kehittyvän mahdollisimman hyvin, mutta pelkäävät tietoa pysyvästä toiminnanvajauksesta, eivätkä pysty arvioimaan kuntoutuksen merkitystä kehitykselle. Vanhemmilla saattaa myös olla käsitys, ettei pienen lapsen näköä voi tutkia. Tämä ristiriita saattaa viivästyttää tutkimuksiin hakeutumista ja aiheuttaa myöhemmin syyllisyyttä.

7 7/12 Vanhemmat kaipaavat usein tietoa lapselleen suunnitelluista tutkimuksista ja niiden aikataulusta. Vanhemmille selostetaan silmälääkärin ja muiden asiantuntijoiden tekemien tutkimusten kulkua ja välineitä. Vanhempia pyydetään arvioimaan lapsen suhtautumista esim. silmämikroskoopissa tutkimiseen, koska kaikki lapset eivät siedä päästä kiinni pitämistä. Vanhemmille on aina korostettava lapsen mahdollisuuksia kehittyä, kuntoutuksen merkitystä ja aivojen kykyä muovautua. Täten vanhemmat sitoutuvat jo varhaisessa vaiheessa toteuttamaan havainnointia ja mahdollista kuntoutusta. Vanhempia ei kuitenkaan saa painostaa tehtäviin, mitkä he kokevat vaikeiksi. Silmälääkärivastaanottokäynti sairaalassa Silmälääkärin tutkimuspäivänä vanhempien on syytä varata riittävästi aikaa. Rauhallinen ja levollinen toimintatapa auttaa sekä lasta että vanhempia onnistumaan. Sairaalaan on hyvä tulla jo ajoissa. Tällöin lapsi tottuu tilan ääni- ja tuoksumaailmaan. Pienellekin lapselle on tärkeää selittää paikan tapoja ja tiloja. Lapselle on hyvä varata mukaan tutti tai muu lapsen lohduke, mikäli lapsi sellaista käyttää. Omia leluja ja lempitavaroita on tärkeä tuoda mukana. Niitä voi hyödyntää toiminnallisen näön tutkimisessa. Vähän isommille lapsille on syytä ottaa mukaan kuvakirjoja tai muuta kuvamateriaalia, mitä lapsi kotona mieluiten katselee Jos lapsella on käytössä kommunikaatiokansion, se on hyvä tuoda mukaan vastaanotolle. Koululaisten arvioinnissa kannattaa hyödyntää lapsen käytössä olevaa oppimateriaalia, etenkin, jos sen kanssa on ilmennyt näkövaikeuksia. Siksi koulukirjoja on suositeltavaa ottaa myös mukaan. Lääkärintutkimuksissa saattaa vierähtää aikaa. Juoma ja pieni välipalakaan eivät ole pahitteeksi. Mukana tulisi olla myös mahdolliset päivälääkkeet jne. Vaipanvaihtoon on myös varattava tarvikkeet. Mikäli lapsella on erityisistuin tai pyörätuoli, se on otettava mukaan. On tärkeää, että lapsella on oma tuttu istuin, missä hän voi toimia mahdollisimman itsenäisesti. Koska silmälääkäritutkimukseen liittyy erilaisia lähitehtäviä, on oleellista, että mukaan otetaan myös pyörätuolin työskentelytaso, ja muut apuvälineet, joita lapsi arjen tilanteissa pöytätehtävissä käyttää. Jos lapsella on otsapanta pään tukemiseksi, se tuodaan mukaan. Pienemmän lapsen varsinainen silmän rakenteiden tutkimus tehdään usein siten, että lapsi istuu vanhemman sylissä. Jotta asento olisi vakaa, vaatetuksessa tulee välttää liukkaita materiaaleja. On hyvä, jos vanhemmat ottavat mukaan valokuvia lapsen varhaisvaiheista. Valokuvista silmälääkäri voi nähdä useita eri asioita. Parhaita kuvia ovat ne, joissa lapsi katsoo kiinnostuneena suoraan kameraan. Lapsen toimintatilanteista otetut kuvat kertovat lapsen reagoinnista näönvaraiseen ympäristöön. Kuvia voidaan vastaanottotilanteessa katsoa yhdessä myös vanhempien digitaalikamerasta.

8 8/12 Silmätutkimus edellyttää silmätippojen laittoa. Tipat voivat hieman kirvellä. Muutoin tutkimus on kivuton. Lapsen ja perheen on myös tärkeä tietää, että tutkimus tehdään pimeässä huoneessa. Silmälääkärin täytyy nähdä erilaisilla laitteilla silmän sisälle. Joskus lääkärin on avattava lapsen silmäluomia sormillaan, mutta se tehdään hellävaroin. Tutkimuksissa pyritään siihen, että lapsi mahdollisimman vähän itkee. Itkiessään lapsi sulkee silmät voimakkaasti ja saattaa täten estää koko tutkimuksen. Parhaiten itkemistä vältetään kiireettömyydellä ja rauhallisella puhetavalla. 3.a. Silmälääkärin suorittama perustutkimus ja silmälasien määritys Ensimmäisellä silmälääkärillä pyritään tutkimaan seuraavat asiat: näöntarkkuus lähelle ja kauas (tarvittaessa ruuhkautumissuhde), kontrastinäön seulontatesti silmien rakenteiden tutkiminen taittovoiman ja tarkennuskyvyn määrittely joissain tapauksissa silmänpaineen mittaaminen silmien motoriikka, ts. silmien liikkeet (katseen kohdistaminen, sakkadit kohteesta toiseen, seurantaliikkeet miten lapsi pystyy seuraamaan katseellaan liikkuvaa esinettä) silmien yhteistoiminta suunnitellaan mahdolliset muut diagnostiset tutkimukset Pienten lasten tutkimuksissa käytetään leluja ja lisäksi pimeässä tutkittaessa valollisia ja / tai ääntä tuottavia esineitä. Tutkimustilanne pyritään muokkaamaan mahdollisimman leikinomaiseksi. Leikki vapauttaa lapsen, ja vähentää lapsen mahdollista pelkoa. Tällä tavoin toimien lapsen saa parhaiten näyttämään taitojaan ja kykyään toimia. Näön osa-alueiden tutkimisesta - tarkempi ohjeistus saatavissa pyynnöstä fiksaatiokyky kyky kohdistaa katseella näkökohteeseen lapsen käyttämä katseluetäisyys lähi- ja kaukoetäisyydellä näöntarkkuuden mittaaminen o Tellerin juovastotesti o Lea -testit: esim. yksittäiset kuviot, rivitesti, tiivis asettelu mikäli näkö on heikko: hahmonäkö, liikkeen, valon havaintokyky sekä valon, hahmon tai kohteen paikannuskyky kontrastinäkö ja matalakontrastinäkö: Heidi / Lea / MARS näkökentän tutkiminen silmien motoriikka ilmeiden tunnistus Heidi-ilmeet, valokuvat, näköön perustuva vuorovaikutus liikenäkö, suunnat, pituus- ja korkeuserot tilan hahmottaminen näkömuistia edellyttävät tehtävät Tutkimuksessa lapsi katsoo ensin molemmilla silmillä. Mikäli lapsi selviytyy hyvin ja jaksaa, siirrytään kummankin silmän tutkimiseen erikseen, jolloin vuorotellen jompi kumpi silmä peitetään ja testataan erikseen. Vanhemmat reagoivat herkästi tutkimustilanteessa ja saattavat täten vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen. Tutkimuksissa pyritään siihen, että vanhemmat eivät näe näytettyä testisymbolia.

9 9/12 Näkötestejä tehdessä tarkistetaan mittanauhalla, millä etäisyydellä testaus on tehty. Saatu näöntarkkuustulos riippuu tutkimusetäisyydestä. Juovanäkötestissä edetään nopeasti, sillä lapsi reagoi juoviin ja kääntää katseen heti, mikäli erottaa ne. Hitaasti tehty testi saattaa aiheuttaa lapsen kyllästymisen ja siten epäluotettavan tuloksen. Yli yksivuotiailla näin käy herkästi etenkin juovastotestejä käytettäessä. Lea -testien kuviot voivat olla lapselle vieraita. Perheelle tulisikin antaa Lea -symbolit jo etukäteen tutustuttaviksi. Tarkoitus on, että lapsi oppii nimeämään muodot, hyväksyy silmien peittämisen ja erikseen testaamisen, ja että kotona harjoitellaan käsitettä "samanlainen erilainen". Kotona on myös hyvä harjoitella etäisyyden pitämistä vakaana mittanauhan avulla. Yleisin kaukotestien testietäisyys on 3, 2 tai 1 metriä taulusta. Kuvioita ja niiden tunnistamista voi myös harjoitella internetissä, mistä löytyy LEA-palapeli ja LEA-muodot nettiversiona: Silmälääkärin perustutkimuksen tavoitteet Pyrkimys on, että ensimmäisellä käynnillä suljetaan pois vaikeat rakenteelliset silmäviat ja mahdollisesti määrätään lapselle silmälasit. Ensi tutkimuksen perusteella silmälääkäri suunnittelee jatkotutkimukset lapsen seuraavaa käyntiä varten. Silmälääkäri kertoo perheelle lapsen näkötilanteesta ja antaa ohjeita, miten lapsen kanssa tulisi toimia. Painopiste on siinä, mihin vanhempien tulisi kiinnittää erityishuomiota. Lisäksi silmälääkäri selvittää vanhemmille tulevaa tutkimusprosessia ja erillisten osioiden tavoitteet ja löydökset. Osa perheistä kokee jo tutkimusvaiheessa suurta pelkoa lapsen erityisiä piirteitä kohtaan. Silmälääkärin on syytä tarjota näille perheille mahdollisuus ammatilliseen keskusteluapuun. Suositus: Mikäli lapsella epäillään olevan vaikea sairaus tai vamma, hänen perheelleen tulee jo ensimmäisten käyntien yhteydessä tarjota mahdollisuutta päästä kuntoutusohjaajan asiakkaaksi. Kuntoutusohjaajalla on mahdollisuus tapaamisten yhteydessä tarjota perheelle tietoa lapsen kehityksestä juuri perheen voimavarojen suhteessa. Kuntoutusohjaaja ohjaa ja tukee perhettä, ja tiedottaa kaikista perheen käytettävissä olevista tukipalveluista. Tarvittaessa hän myös käy yksityiskohtaisesti läpi perheen kanssa tulevien silmä- ja näkötutkimusten vaiheet ja ohjaa vanhempia. 3. b. Silmälääkärin tarkempi näöntutkimus, ns. toiminnallisen näön tutkimus Tällä silmälääkärikäynnillä on käytettävissä jo paljon tietoa lapsen toiminnasta: vanhempien raportit havainnoistaan, muilta erikoisaloilta saadut tiedot, sairaanhoitajan seulontatutkimusten tiedot, sairaanhoitajien ja kuntoutusohjaajan tekemät havainnot lapsen toiminnallisesta näöstä. Vanhempien mahdollisesti tuomat valokuvat katsotaan tarvittaessa vastaanotolla yhdessä. Lapsella on myös jo käytössä mahdolliset silmälasit, mitkä on määrätty ensimmäisessä perustutkimuksessa.

10 10/12 Silmälääkäri täydentää vielä näkötutkimuksia siten, että tutkii aikaisempien tutkimusten raja-arvoja ja silmälasien vaikutusta lapsen näkemiseen. Hän kertoo vanhemmille tutkimusten tulokset ja niiden vaikutuksesta lapsen kehitykseen. Tärkeää on, että vanhemmat ovat tietoisia lapsensa jäljellä olevan näön määrästä ja laadusta, ja sen vaikutuksesta lapsen toimintakykyyn. Ennusteen antaminen on vaikeaa, mutta vanhemmat kaipaavat tietoa pitkäaikaisennusteesta näön kehittymisen suhteen. Mikäli silmäsairaus on etenevä, on vanhemmille kerrottava pääpiirteissään taudin oletettu eteneminen, sekä millaisiin näköön liittyviin asioihin hoidolla tai kuntoutuksella voidaan vaikuttaa. Kuntoutuksella on suuri merkitys näön kehitykseen. Lääkäri selvittää vanhemmille kuntoutuksen tavoitteet ja käytettävissä olevat apuvälineet pääpiirteissään. Tarkempi määrittely tehdään kuntoutusohjaajan, sosiaalityöntekijän, näönkäytönohjaajan ja liikkumistaidon ohjaajan ja optikon tapaamisissa myöhemmin. Tähän silmälääkärikäyntiin varataan aikaa riittävästi (suositus 60 min), jotta käynnin perusteella voidaan: yllä olevan lisäksi määritellä myös lapsen näköongelman haitta-aste antaa suosituksia tarvittavasta kuntoutuksesta näönkäytön osalta Toiminnallisen näön tutkimusten jälkeen perheelle annetaan ohjeita, siihen, miten lapsen näkemistä voisi helpottaa ja näön käyttöä aktivoida arjen eri tilanteissa. Kokemuksia Lasten vanhemmilta on saatu myönteistä palautetta tästä toimintamallista: he kokevat lapselle tehtyjen tutkimusten perusteella ymmärtävänsä paremmin lapsensa tapaa toimia. Vanhemmat kokevat helpottavana sen, että kykenevät ymmärtämään lapsen käyttäytymispiirteitä ja kannustamaan lastaan arjessa. Lasten terapeuteilta on saatu myönteistä palautetta, kun heille on annettu ohjeita, mitä ajankohtaisia tavoitteita näön käytön harjaannuttamisessa on, ja mitä näkemiseen liittyviä asioita terapiassa tulisi harjoittaa ja kuntouttaa muun terapiakuntoutuksen ohella. Vaikeavammaisten kohdalla on voitu suunnitella kokonaiskuntoutuksen eri osa-alueiden aikatauluttamista. Se selkeyttää kuntoutusvastuun jakautumista eri erikoisalojen kesken. 4. Kuntoutus käytännön esimerkkejä KELA:n kustantamaan näönkäytön kuntoutukseen pääsy edellyttää käytännössä yleensä sitä, että lapselle on myönnetty KELA:n keskimmäinen vammaistuki. Tuen saamiseksi ja kuntoutukseen pääsemiseksi on viime vuosien aikana näkynyt suuntaus siihen, että kuntoutujan näön käytön poikkeavuuksista vaaditaan KELA:ssa aiempaa tarkempi kartoitus ja näkökykyä asianmukaisesti kuvaavat lääkärinlausunnot. Lisäksi KELA toivoo kannanottoa näön aiheuttaman invaliditeetin vaikeusasteeseen jo hyvin varhain. Toisaalta KELA edellyttää osoituksia ja raportointia siitä, että lapselle annettu kuntoutus on tehokasta ja vaikuttavaa.

11 11/12 Jatkotoimenpiteet riippuvat ratkaisevasti siitä, onko lapsella näkövamman asteinen haitta. 1. Näkövammaisten suhteen jatkotoimenpiteet noudattavat seuraava käytäntöä: o Mahdollisimman varhain pyritään selvittämään, onko kyseessä vaikea näkövammaisuus Perheelle varataan sosiaalityöntekijän tapaamisaika o sosiaalityöntekijä tiedottaa lakisääteisistä oikeuksista (kuntoutuskäytäntö, matkustus- ja kuljetuspalveluetuudet, näkövammayhdistyksen jäsenyys, vakuutusyhtiöt jne.) o vaikeavammaisuuden perusteella saatavat kuntoutuspalvelut (oikeus KELAn ym. kuntoutukseen, asunnon- ja valaistusmuutostöihin, jne.) Kuntoutusohjaaja ja/tai liikkumistaidon ohjaaja on yhteydessä näkövammaisen lapsen perheeseen ja sopii tapaamisesta o perheelle suunnitellaan yksilöllinen tapaamisten aikataulu o annetaan ohjeita lapsen kanssa toimimiseen arjessa o perheelle selvitetään kotikuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät (lapselle sopivat lelut, ruokailuvälineet ym) annetaan ohjeet näön käytön harjoitteista lyhyen aikataulun ohjelma, selkeät tavoitteet perhe saa tarvittavat materiaalit ja ohjauksen o perhe saa tarvittavaa keskustelutukea, mahdollisuuden kysyä lapseensa liittyvistä asioista o perhe saa tietoa lapsensa kyvystä nähdä, ja miten lapsen toimintaa voisi parhaiten tukea ja miten muita aisteja voi hyödyntää toiminnassa Lausunnot Näkövammaisten osalta silmälääkäri laatii mm. seuraavat lausunnot o C-lausunto vammaistukea varten sisältää mahdollisuuksien mukaan kannanoton näkövamman arvioidusta vaikeusasteesta pienillä lapsilla ja kehitysviiveisillä tarkkaa arviota näkövamman haitan asteesta on usein vaikea määritellä o mahdolliset lausunnot sopeutumisvalmennus- tai muille kuntoutuskursseille o mahdolliset lausunnot päivähoitoon tai koulutoimeen, riippuen vamman vaikeusasteesta o lausunto kuljetuspalvelua varten, riippuen vamman vaikeusasteesta o lausunto pysäköintilupaa varten, riippuen vamman vaikeusasteesta o lausunto omaishoidon tuesta jne. Näkövammaisten lasten osalta kuntoutuksen päälinjat ja käytännön toimenpiteet käydään läpi kuntoutussuunnitelmapalaverissa. Ajankohdasta sovitaan perheen kanssa hyvissä ajoin. Palaveriin osallistuu lapsen ja perheen lisäksi myös lapsen mahdollinen avustaja, henkilö päiväkodista/koulusta, tarpeen mukaan lapsen terapeutteja. Monivammaisilla on usein mukana myös muun erikoisalan edustaja, niissä tapauksissa, kun hänen läsnäolonsa palaverissa on kuntoutuksen suunnittelun kannalta keskeistä. Kuntoutussuunnitelmapalaverin jälkeen laaditaan kirjallinen kuntoutussuunnitelma Näkövammaisia informoidaan hyvissä ajoin Jyväskylän näkövammaisten koulun tukipalveluista Näkövamman haitta-aste tarkentuu lapsen kasvaessa ja kehittyessä

12 12/12 8. Yhteistyö muiden erikoisalojen kanssa Mikäli lapsella on muita kuntoutusta vaativia vammoja, esim. CP-vamma, hydrokefalus, kehitysvamma, epilepsia tai muu neurologinen sairaus, tulee tässä vaiheessa ottaa kantaa kokonaiskuntoutuksen painopistealueisiin ja kuntoutuksen priorisointijärjestykseen, sekä eri sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssien järjestykseen ja aikataulutukseen. Tämä tehdään yhteistyössä Lasten ja nuorten sairaalan kanssa. Useimmiten Lasten ja nuorten sairaala vastaa moniongelmaisen lapsen kokonaiskuntoutuksesta. Silloin Silmäklinikka lähettää silmä- ja näkötilanteen tiedot kirjattavaksi heidän laatimaansa kuntoutussuunnitelmaan,sen täydentämiseksi näkötilanteen osalta. Tarvittaessa näkövammaisten kuntoutusohjaaja osallistuu perheen kanssa lastenneurologian / lastentautien yksikön kuntoutuspalaveriin. Näin eri erikoisalojen osaaminen voidaan hyödyntää kuntoutussuunnittelussa. Näkövammaisten kuntoutusohjaaja voi myös olla yhteydessä lastenneurologian osaston neuropsykologeihin ja/tai toimintaterapeutteihin sekä hoidosta vastaavaan lastenneurologiin i nformoidakseen näitä lapsen näkökyvystä. Tieto näön tasosta on tärkeää, kun lapsen kehitystasoa arvioidaan eri tilanteissa ja erilaisia testejä käyttäen. Tämä siksi, että monet tällä hetkellä käytössä olevat, kehitystason määrittelyyn tarkoitetut testiosiot edellyttävät normaalia näkökykyä. Yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa tulisikin miettiä, onko lapsen näkövamma siinä määrin vaikea, ettei normaalinäköisille tarkoitettuja, esim. neuropsykologisia testejä tai testiosioita voida näkövammaisen lapsen kohdalla käyttää. Muuta huomioitavaa Uusi toimintatapa vaatii paljon sairaalan käytännöiltä, mutta myös vanhemmilta. Tässä tutkimuskäytännössä vastuu lapsen näönkäytön arvioinnista siirtyy enemmän lapsen arkeen ja sairaalan rooli vähenee. Päätös toimenpiteistä kuitenkin säilyy silmälääkärillä. Selvittelytyötä on porrastettu ja tehtäviä jaettu. Kukin erityistyöntekijä keskittyy oman osaamisalueensa tehtävien toteuttamiseen hoitopolussa. Vanhempien tulee olla tietoisia koko prosessin toiminnasta ja luottaa omaan arviointikykyynsä. Heidän tulee saada opastusta ja ohjausta tähän vaativaan tehtävään. Kaikille lapsille ei tehdä kaikkia tutkimuksia tai testejä. Lähteet: HYKS Silmäklinikan tutkimus- kokeilu- ja kehittämishanke 2007, MONIVAMMAISEN LAPSEN TOIMINNALLISEN NÄÖN TUTKIMINEN, Hankenumero: M9095K0189 TYKSin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Kehitysvammaliiton kanssa laatima Hyvät käytännöt - projektin kehitysvammaisen lapsen näöntutkimus KEHNÄ ; laatijoina silmälääkäri Markku Leinonen ja suunnittelija, kuntoutusohjaaja Pirjo Rinne Liitteet esimerkkejä kyselylomakkeista

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Laukaan kunta Sivistysosasto Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Salassa pidettävä Arkistointiohje; AMS Peruskoulut Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä Sievin pilotti Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillä Kehittämisprossessin käynnistäminen Kallion varhaiskasvatus on mukana Lapsen hyvä arki-hankkeessa Sievissä päivähoitopalvelut järjestää ppk

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin PAAVO (1) Avuntarpeen itsearviointimenetelmä, soveltuu myös ammattilaiskäyttöön Arviointi tehdään osoitteessa www.paavo.fi Arvioidaan avuntarvetta

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot