Sosiaaliset ja tunnetaidot kehittyvät yhdessä olemalla

Transkriptio

1 Toiminnallisia menetelmiä sosiaalisten ja tunnetaitojen tukemiseen Sosiaaliset ja tunnetaidot kehittyvät yhdessä olemalla Mitä ovat sosiaaliset taidot? Sosiaaliset taidot ovat taitoja, joita meillä ei ole valmiina vaan ne opitaan yhdessä olemalla ja yhdessä elämällä Ø sosiaalisten taitojen oppiminen alkaa lapsuudessa mallioppimisen kau;a Ø sosiaalisia taitoja harjoitellaan koko eliniän Lähes kaikilla ihmisillä on halu olla sosiaalinen: me haluamme olla toisten seurassa, vaiku;aa muihin, mukautua?lanteisiin, ilmaista tunteitaan, tulla huomatuksi, olla olemassa muille. Ø sosiaalisuuteen vaiku;aa mm. persoona, käsitys itsestä, ympäristöstä ja näiden suhteesta Sosiaalisia taitoja ovat myös kyky tulkita sosiaalisia?lanteita (?lannetaju), sensi?ivisyys ais?a?lanne;a/ toista ihmistä Sosiaaliset taidot mahdollistavat integroitumisen yhteisöön Sosiaaliset taidot edistävät psyykkistä hyvinvoin?a! 1

2 Mitä on tunnetaidot? Tunnetaidot ovat mm: Ø omien tunteiden havaitsemista, tunnistamista ja nimeämistä Ø tunteiden ilmaisemista Ø tunteiden säätelyä ja kykyä rauhoitella itseään/ kykyä innostua Ø omien ja toisen tunteiden ymmärtämistä Ø ymmärrystä tunteen, ajatuksen ja käyttäytymisen välisestä yhteydestä Ø tunnistaa tunteen tarttuminen Ø kykyä erottaa omat tunteet toisen tunteista Ø tunteen tunnistamista kehossa Ø tunnetilan muuttamista ja siirtämistä Ø vaikeiden tunteiden sietämistä esim. pettymys tai viha Ø empatiakykyä Tekijän nimi Esityksen nimi Varhainen vuorovaikutus luo pohjaa sosiaalisille ja tunnetaidoille Varhaisen vuorovaikutuksen aikana luodaan pohja tunne- ja sosiaalisten taitojen myönteiselle kehittymiselle. Sensitiivinen hoitaja varmistaa, että lapsen tarpeet/ tunnetilat tulevat kuulluksi ja vastatuksi. Lapselle syntyy kuva omien tunteiden ja vuorovaikutuksen merkityksellisyydestä sekä tunne omasta arvokkuudesta. Samalla luodaan pohja empatiankyvyn kehittymiselle. Jos varhaisessa vuorovaikutuksessa haasteita esim. lapsen erityisyyden takia, voi tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittyminen hidastua/ viivästyä tai pysähtyä kokonaan Ø Torjunta ja torjutuksi tulemisen tunne on alkusysäys kielteiseen kehitykseen ja aiheuttaa lapsessa häpeää, ärtymystä, pelkoa ja turvattomuutta Vauvan ja taaperon tunteidensäätelyn (kiihtymyksensäätely/ itsensä rauhoittaminen) ja tarkkaavuuden vaikeudet, itkuisuus, uni- ja syömispulmat olisi aina otettava vakavasti Ø Varhaisella tunnistamisella ja oikeanlaisella tuella voidaan muuttaa haitallista kehityskulkua Ø Neuvolat erityisasemassa tunnistamisessa 2

3 Mentalisaatiokyky Hyvä mentalisaatiokyky on todettu olevan yhteydessä sensitiivisempään vuorovaikutukseen, turvallisempaan lapsi-vanhempi kiintymys-suhteeseen sekä lapsen myönteiseen kehitykseen Ø Mentalisaatiokyky alkaa kehittyä jo osittain raskauden aikana vanhemmaksi kasvamisen prosessin kautta Ø Vanhemmuudessa kysymys on erityisesti kyvystä kiinnittää huomionsa lapsen mielensisältöihin ja pyrkiä tavoittamaan lapsen käyttäytymisen taustalla olevaa tunnetta, tarvetta, pyrkimystä tai ajatusta Kyky pohtia tunteita ja ajatuksia itsessään ja toisissa ihmisissä Kyky pohtia oman tai toisen ihmisen käyttäytymisen takana olevia tavoitteita, pyrkimyksiä ja tunteita Kyky olla psyykkisesti joustava ja sietää epävarmuutta sekä taitoa muuttaa näkökulmaa ja oppia toisesta ihmisestä Joustavan mielen ansioista siedämme muutoksia eikä maailmamme järky pienistä vastoinkäymisistä, samalla kehittyy elämän jatkuvuuden tunne Kiintymyssuhde heijastuu tunteisiin Kiintymyssuhteen aikana ihmiselle vahvistuu kaksi melko pysyvää ominaisuutta: Ø Millaisina näemme ja koemme muut ihmiset? Ø Millaisena näemme ja koemme itsemme? Turvallinen lapsi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta Välttelevä lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan (pärjäämistä); oppii vaimentamaan tunteita Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reaktiosta, pyrkii varmentamaan niitä Organisoimaton lapsi ei ole voinut muodostaa pysyvää mallia siitä, kuinka toimia ja kokee olevansa/on vaarassa 3

4 Kuinka tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja voi tukea koulussa ja päiväkodissa? Samoja keinoja kuin muissakin opeteltavissa asioissa Ø Mallioppiminen Koko työyhteisö mallintaa lapselle ja nuorelle kokoajan näitä taitoja Pysähtykää yhdessä millaisia taitoja/ arvoja mallinna;e Nuori oppii 80% taidoistaan mallista aikuisia ja toisia nuoria seuraamalla, 20% kielellisen ohjauksen kautta Ø Harjoi;elu, harjoi;elumahdollisuuksien järjestäminen Ei jätetä tekemä;ä vaikeita asioita Ø Kokeilu, yritys ja erehdys Ø Palaute, oikea- aikaises? ja aidos? Ø Toiminnallisuus Ø Käy;äytymisen muokkaaminen, yhteinen tavoite Ø Tavallisissa arjen?lanteissa Ø Keskustelut Tekijän nimi Esityksen nimi Erilaisia toiminnallisia menetelmiä sosiaalisten ja tunnetaitojen tukemiseen Hyviä toiminnallisia menetelmiä on paljon. Valitkaa työyhteisössä muutama, jota lähdette kehittämään. Harva menetelmä sopii sellaisenaan jokaisen työotteeseen vaan menetelmää pitää muokata itselleen ja kohdeyleisöä vastaavaksi Valmiita netti- materiaaleja mm. MAESTRO- nuorten stressinhallinta Mielenterveystalo Elämäntaitoa, Nyyti ry Tunnetaitoja MLL Meillä Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervassa käytössä: Ø ART, Aggression Replacement Training Ø FRIENDS Ø Tunne- ja turvataidot Tekijän nimi Esityksen nimi 4

5 Toiminnallinen oppiminen Toiminnallinen oppiminen: Ø toiminnanohjauksen kuntoutusta: suunnittele, toteuta, arvioi Ø otsalohkon ja tunnesäätelyjärjestelmän yhteistyön kehittämistä: tunteen ja järjen yhteistyö Ø hyödynnetään nuoren plastiset aivot, muokataan aivojen toimintamalleja uudestaan: 10 harjoittelun jälkeen aivoihin syntyy jälki, 100 kerran jälkeen polku, 1000 kerran jälkeen tie Palautteen merkitys taitojen oppimiselle Positiivisen palautteen voima: Lapsen/ nuoren aivojen palkitsemiskeskus toimii vielä enimmäkseen nopean palkitsemisen periaatteella ( dopamiinipiikki), jota hyödynnetään toiminnallisissa menetelmissä Palaute on oltava aito ja oikea-aikainen Oma onnistuminen/ oma oivallus onnistumisesta Itsearviointiin tukeminen Jos lapsella/ nuorella neuropsykiatrisia haasteita, on oman osaamisen ja omien vahvuuksien/ onnistumisen huomaaminen jo neurologisesti vaikeaa. Silloin aikuisen ulkopuolista tukea tarvitaan pidempään 5

6 ART taustaa Ø Syntyi 1980-luvulla Yhdysvalloissa Ø Perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, jossa toiminnallisten harjoitusten kautta pyritään sosiaalisen ja hyväksytyn käyttäytymisen vahvistamiseen Ø Menetelmän kehittäjä psykologi Arnold Goldstein Ø Havaitsi, että aggressiivisuutta on hoidettu liian kapea-alaisesti Ø aggressiivinen käyttäytyminen ei ole vaan yksi toiminta vaan useita eri toimintoja: ajatuksen, tunteen ja käyttäytymisen taso Ø Hän yhdisti tutkittuja ja olemassa olevia menetelmiä yhdeksi ohjelmaksi, joka suunnattiin agg.käytöksen takana oleviin taitopuutoksiin taustaa Ø Menetelmää kehitettiin/ testattiin poikakodissa yhdessä Barry Glickin kanssa New Yorkissa Ø menetelmää on tutkittu runsaasti ja sitä käytetään laajalla rintamalla hoito-/ kuntoutusyksiköissä, rangaistuslaitoksissa, kouluissa ja perheille perhehoitokeskuksessa Ø Suomessa pidetty ART- koulutusta ja ryhmiä 11- vuotta Ø Toimiva menetelmä, jota voi soveltaa hyvin erilaisten asiakasryhmien kanssa mm. neuropsykiatriset, kehitysvammaiset, psyykkisesti oireilevat lapset, nuoret ja aikuiset sekä perheet/ erilaiset yhteisöt (nuorisokodit) Ø Sopii sekä ryhmiin että yksilötyöskentelyn pohjaksi 6

7 Sosiaalisten taitojen harjoittelu / ART Ø Sosiaalisten taitojen harjoitusohjelma koostuu 50 arkielämän sosiaalisesta taidosta: perustason ja edistyneemmät taidot, tunteisiin liittyvät sos. taidot sekä agg./ haastavalle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset taidot Ø Sosiaalinen havaitseminen: tilanteen antamat vihjeet, roolit, normit, säännöt Ø Jokainen taito on jaettu pienempiin osiin, joita harjoitellaan mallintamisen, positiivisen palautteen ja ohjaajien esimerkkien kautta Ø Sosiaalisen taidon pilkkomisen kautta on helppo arvioida niitä asioita, joita nuori jo osaa ja missä hän kaipaa vielä harjoitusta Perustason sosiaaliset taidot Ø Kuunteleminen Ø Keskustelun aloittaminen Ø Keskusteleminen Ø Kysyminen Ø Kiittäminen Ø Esittäytyminen Ø Muiden esitteleminen Ø Kohteliaisuuden sanominen 7

8 Perustason sosiaaliset taidot 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen sinua 4. Kerro varsinainen keskustelun aihe Edistyneemmät sosiaaliset taidot Avun pyytäminen Mukaan meneminen Ohjeiden antaminen Ohjeiden noudattaminen Anteeksi pyytäminen Muiden vakuuttaminen 8

9 Edistyneemmät sosiaaliset taidot 10. MUKAAN MENEMINEN 1. Mieti, haluaisitko liittyä toisten seuraan 2. Mieti, mikä on sopiva tapa 3. Valitse sopiva aika 4. Liity mukaan Tunteisiin liittyvät sosiaaliset taidot Omien tunteiden tunnistaminen Tunteiden ilmaiseminen Toisten tunteiden ymmärtäminen Toisen suuttumuksen sietäminen Välittämisen ilmaiseminen Pelkojen sietäminen Itsensä palkitseminen 9

10 Tunteisiin liittyvät sosiaaliset taidot 17. TOISEN HENKILÖN TUNTEIDEN YMMÄRTÄMINEN 1. Katso toista henkilöä 2. Kuuntele, mitä hän sanoo 3. Mieti, miltä hänestä mahtaa tuntua 4. Mieti tapoja, joilla voit ilmaista, että tiedät, miltä hänestä tuntuu 5. Valitse paras tapa ja toimi Aggressiiviselle/ haasteelliselle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset sosiaaliset taidot Luvan kysyminen Asioiden jakaminen Neuvotteleminen Itsehillintä Omien oikeuksien puolustaminen Kiusaamiseen reagointi Hankaluuksien välttäminen Riidasta erossa pysyminen 10

11 Aggressiiviselle/ haasteelliselle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset sosiaaliset taidot 25. NEUVOTTELEMINEN 1. Mieti, oletko eri mieltä toisen henkilön kanssa 2. Kerro henkilölle huomiosi erimielisyydestä 3. Kysy toiselta, mitä tämä ajattelee asiasta 4. Kuuntele vastaus avoimin mielin 5. Mieti, miksi toinen henkilö ajattelee tällä tavalla 6. Ehdota kompromissia Stressin sietoon liittyvät taidot Tyytymättömyyden ilmaiseminen Negatiiviseen palautteeseen vastaaminen Reilu peli Häpeän sietäminen Ulkopuolisuuden sietäminen Ystävän puolustaminen Suostutteluun vastaaminen Epäonnistumisen sietäminen Ristiriitaisten viestien kanssa pärjääminen Syytökseen vastaaminen Valmistautuminen vaikeaan keskusteluun Ryhmäpaineen sietäminen 11

12 Stressin sietoon liittyvä taito 37. SUOSTUTTELUUN VASTAAMINEN 1.Kuuntele, mitä toinen sanoo. 2. Mieti, mitä mieltä itse olet. 3. Vertaa omaa ja toisen mielipidettä 4. Mieti, mitä mieltä lopulta itse olet ja kerro se toiselle Suunnitteluun/ ennakointiin liittyviä taitoja Tekemisen suunnitteleminen Ongelman aiheuttajan selvittäminen Tavoitteen asettaminen Omien kykyjen huomioon ottaminen Tiedon kerääminen Ongelmien /asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen Päätöksen tekeminen Tehtävään keskittyminen

13 Suunnitteluun liittyvä taito 45. TAVOITTEEN ASETTAMINEN 1. Mieti, mitä haluat saavuttaa. 2. Etsi tietoa siitä, miten voit saavuttaa tavoitteesi. 3. Mieti, mitä kaikkea sinun tarvitsee tehdä tavoitteen saavuttamiseksi. 4. Ota ensimmäinen askel kohti tavoitetta Vihanhallinta/ ART Vihanhallinnassa opetellaan sosiaalisesti hyväksyttyä tapaa toimia aggressiivisen toiminnan sijaan Vihanhallintaa tarkastellaan eri vaiheiden kautta Ø mikä laukaisi tilanteen Ø tilanteen aiheuttamat fyysiset tuntemukset ja ajatukset Ø oma käyttäytyminen tilanteessa Ø mitä käyttäytymisestä seurasi 13

14 Hyvä ja paha viha Kaikki viha ei ole haitallista, vaan on osa ihmisen monisävyisyyttä ja luonnollista reagointia Hyvä viha aiheuttaa ihmiselle myönteisiä seurauksia, kuten oman puolensa pitäminen, kuulluksi tuleminen, omien rajojen suojeleminen jne. Haitallinen viha aiheuttaa ihmiselle kielteisiä seurauksia ja aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä: psykososiaaliset ja terveydelliset haitat Aggressiivisuutta on monenlaista Ø Näkyvää ja kuuluvaa käyttäytymistä: lyöminen, potkiminen, huutaminen, kiroilu, uhkailu, tukistaminen, raapiminen jne. Ø Ei-näkyvää käyttäytymistä: manipulointi, ilmeily, silmien pyöritys, juoruilu, selän takana puhuminen, ulkopuolelle jättäminen, vallankäyttö, jne. Ø Itseensä kohdistuva aggressiivisuus: itsensä laiminlyöntiä, itsetuhoisuus, viiltely, itsensä vähättely, jne. Ø Vihamielinen murehtiminen 14

15 Vihamielinen murehtiminen Vihaisuuden taustalla usein häpeän ja torjutuksi tulemisen tunne, jota yritetään peitellä/ hallita vihamielisellä murehtimisella Vihamielinen murehtiminen ja koston ajattelu aktivoi aivojen mielihyväalueita (de Quervain ym., 2004) Ø Sama alue aktivoituu miellyttävien makujen yhteydessä Ø Kosto on suloinen Ø Vaikea vaikuttaa hormonaalisen taustan takia Mitkä tekijät altistavat aggressiivisen käyttäytymisen kehitykselle? Ulkoiset tekijät: Ø Altistuminen väkivallalle/ väkivallan näkeminen Ø Turvaton/ jäsentymätön kiintymyssuhde Ø Epäjohdonmukainen vanhemmuus Ø Vaikeudet perheen sisäisissä suhteissa Ø Aversiivinen kasvatustapa Sisäiset tekijät: Ø Temperamentti Ø Sosiaalisten vihjeiden virheellinen tulkinta Ø Heikko päätöksentekokyky Ø Uskoo aggressiivisen käyttäytymisen voimaan Ø Heikot ongelman ja konfliktin ratkaisutaidot Ø Syyllisyyden ulkoistaminen, syyllisen hakeminen, oman syyllisyyden kieltäminen Ø Vihamielinen märehtiminen ja koston suunnittelu 15

16 Vihanhallinnan ketju Laukaisijat (ulkoiset/ sisäiset) Vihjeet; fyysiset merkit suuttumisesta Rauhoittajat; syvään hengittäminen/ takaperin laskeminen/ mukavat mielikuvat Muistuttajat; "Älä suurentele asiaa." Itsearviointi; "Tämän hoidin hienosti." Itsevalmennus; "Ensi kerralla ohjaan itse itseäni." Laukaisijat Ulkoiset laukaisijat ovat asioita, joita toinen ihminen tekee ja jotka saavat sinut suuttumaan. Ne voivat olla sanallisia tai ei-sanallisia. Sanallinen laukaisija voi olla esimerkiksi nimittely tai kehotus tehdä jotain. Ei-sanallinen laukaisija voi olla esimerkiksi tönimistä tai rivojen merkkien tekemistä. Sisäinen laukaisija on se mitä itse ajattelet tai sanot itsellesi tilanteessa, jossa on ulkoinen laukaisija. Sisäinen laukaisija on ratkaiseva sen suhteen suututko tilanteessa vai et. Voit sanoa itsellesi esimerkiksi: Tuo ärsyttävä tyyppi pilkkaa minua tai Tuohan saa minut näyttämään pelleltä. Nämä vääristyneet, provosoivat kommentit ovat sisäisiä laukaisijoita, jotka yhdistyvät ulkoisten laukaisijoiden kanssa ja johtavat usein ärtymiseen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen. 16

17 Vihjeet Kaikilla ihmisillä on fyysisiä merkkejä, jotka kertovat että he ovat vihaisia. Näitä ovat esimerkiksi: Ø lihasten jännittyminen Ø hengityksen kiihtyminen Ø kummallinen tunne mahassa Ø kiinni puristuneet nyrkit Ø sydämen hakkaaminen Ø hampaiden kiristely Vihjeet voivat olla myös ajatuksia. Täytyy tietää olevansa vihainen ennen kuin voi käyttää vihanhallintatekniikoita vihaisuuden hallintaan. Rauhoittajat Vihaa vähentävät tekniikat eli rauhoittajat vähentävät suuttumustasi ja lisäävät itsehallintaasi. Ne lisäävät sinun voimakkuuttasi tilanteessa, jossa huomaat tulevasi vihaiseksi. Ø Syvään hengittäminen Ø Takaperin laskeminen Ø Mukavat mielikuvat 17

18 Muistuttajia Ärsyttävään tilanteeseen valmistautuminen. Ø Tämä tulee hermostuttamaan minua, mutta tiedän, miten selviän siitä. Ø Mitä minun pitää tehdä? Ø Voin suunnitella, kuinka hoidan tämän. Ø Minä selviän tilanteesta. Tiedän, miten pystyn hallitsemaan vihaani. Ø Jos huomaan, että alan hermostua, tiedän mitä tehdä. Ø Ei tule olemaan mitään tarvetta riidellä. Ø Älä ota tätä liian vakavasti. Ø Tämä voisi olla ärsyttävä tilanne, mutta uskon itseeni. Ø Aika hengittää muutaman kerran syvään. Olo on mukava ja rento. Ø Varovasti. Muista säilyttää huumorintajusi. Itsearviointi Itsearviointi on tapa, jolla voi Ø arvioida kuinka hyvin selvisi tilanteesta, Ø palkita itsensä hyvästä selviytymisestä Ø auttaa itseään selvittämään Ø miten tilanteesta voisi selviytyä paremmin Itsenä palkitseminen tehdään sopivilla kommenteilla, kuten Pysyin tosi rauhallisena tai Hallitsin todella itseni Vastaavasti itsensä valmentaminen tehdään kommenteilla, kuten Ensi kerralla paremmin tai Täytyy olla tarkkana vihjeiden kanssa. 18

19 Sehän oli vain leikkiä Marjo Ramstadius/ Teerimäen päiväkoti, Jokioisten kunta Tekijän nimi Esityksen nimi Lisää aiheesta Andersson, B. (2006) Sosiaaliset tarinat. Sarjakuvitettu keskustelu. Attwood, T. KAH. Kognitiivis-affektiiviset harjoitukset. Cacciatore, R. ( 2007) Aggression portaat. Goldstein, A.P.(2008) ART, Aggression Replacement Training. Greene, R. (2008) Tulistuva lapsi. Heikura-Pulkkinen, U. & Kujanpää, S. (2006) Sosiaaliset kuvatarinat. Juusola, M. (2012) Levottomat aivot. Juusola, M (2011) Vahvaksi rakastetut lapset. Keltinkangas-Järvinen, L. (2010) Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Kerola, K., Kujanpää, S. & Kallio, A. (2007) Tunteesta tunteeseen. Kerola,K., Kujanpää, S. & Kallio, A. (2013) Ihmiseltä ihmiselle. Kerola, K. & Sipilä, A-K. ( 2007) Haastava käyttäytyminen. Kokkonen, M. (2010) Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Kujanpää, S. (2009) Tukikeskustelun käsikirja. Lappalainen, R. (2007) Käyttäytymisanalyysi käytännön terapiatyössä. Stallard, P. (2010) Ajattelemalla iloa. Tahkokallio, K. (2003) Mitä tehdä levottomille lapsille? Viljamaa, J. ( 2009) Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus Marjo Kokko 19

20 Kiitos! Hyvää syksyä! Marjo Kokko 20