Keski-Suomen kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä ensimmäinen väliraportti

Transkriptio

1 Keski-Suomen kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä ensimmäinen väliraportti

2 Kasvupalvelujen missio ja visio

3 Maakunnan kasvupalvelut Kasvupalvelut sisältyvät maakuntavaltuuston vahvistamaan maakuntastrategiaan ja maakunnan palvelustrategiaan, joissa on määritelty kasvupalvelujen strategiset linjaukset, keskeiset palvelutavoitteet ja määrärahan kohdennukset kasvupalveluihin. Keski-Suomen kasvupalvelun missio valtakunnallisen mission pohjalta Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalvelulla tuetaan ja ohjataan Keski-Suomen talouskehitystä, uuden työn ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä osaavan työvoiman saatavuutta

4 Keski-Suomen kasvuvisio Avainsanoja: Asiakaslähtöisyys Elinvoima Kilpailukyky Osaaminen Yhteistyö Työvoiman saatavuus Esimerkiksi: Keski-Suomi on yhteistyöllä kasvava kilpailukykyinen ja älykäs maakunta, joka luo yrityksilleen ja asukkailleen puitteet kasvaa ja kehittyä

5 Strateginen näkökulma Kasvupalveluilla tuetaan Keski-Suomen talouden ja elinkeinotoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä ja turvataan hyvinvointipalvelujen rahoitus. Keski-Suomi kasvaa kysynnän kasvaessa, mistä johtuen uusien vientiyritysten syntyminen sekä viennin kasvu ovat tärkeitä. Alueellisen kysynnän kasvuun vaikuttaa väestön ostovoima, joka kasvaa väestön taloudellisen hyvinvoinnin ja korkean työllisyysasteen kautta. Keski-Suomen kehitys nojaa uusien innovaatioiden edistämiseen niin yritysten liiketoiminnassa kuin väestön hyvinvoinnin kehittämisessä.

6 Kasvupalvelujen asiakkaat

7 Kasvupalvelujen asiakkaat -aluekehittämis- ja kasvupalvelulakiluonnos- Maakunnan kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt, yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat sekä sellaiset kasvupalveluihin liittyvät tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen. Maakunnallisen kasvupalvelun asiakkaalla on oikeus valinta haluamansa palveluntuottaja maakunnan järjestämisvastuunsa mukaisesti nimeämien palveluntuottajien joukosta. Valtakunnallisen kasvupalvelun asiakkaita ovat kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat ja innovaatioiden kehittämistä, kaupallistamista ja hyödyntämistä tavoittelevat yritykset, aluekehittämiseen liittyvien palvelujen osalta maakunnat ja kunnat sekä sellaiset kasvupalveluihin liittyvät tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta edistää kasvupalvelujen tavoitteita.

8 Asiakasnäkökulma Kasvupalveluja kehitetään asiakas edellä siten, että palvelut määräytyvät asiakkaan palvelutarpeen pohjalta, ovat asiakkaalle selkeä ja helppokäyttöinen palvelukokonaisuus, jonka sisältöihin asiakas voi vaikuttaa ja, joka sisältää palvelujen valinnanvapautta. Palvelujen muotoilussa otetaan yksittäisten palvelujen lisäksi huomioon tarve luoda prosessinomaisia palveluja, jotka turvaavat asiakkaan palveluprosessin jatkuvuuden ja tuloksellisuuden kokonaistavoitteen näkökulmasta.

9 Asiakkaan valinnanvapaus Kasvupalvelujen valinnanvapauden osalta asiantuntijaryhmä toteaa, että mm. taloudelliset reunaehdot, palvelujen tarveharkinta sekä maantieteellinen saavutettavuus voivat tuoda rajoitteita valinnanvapauden osalta. Valinnanvapauden hyödyntäminen nähdään kuitenkin hyvin tärkeänä, koska sen avulla voidaan parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa asiakkaan osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja sitoutumista palveluun. SOTE-palveluissa valinnanvapaus soveltuu parhaiten perustason palveluihin, mutta sitä voidaan hyödyntää jossain määrin myös erikoistuneissa palveluissa. Kasvupalveluissa ei ole määritelty jakoa perustason ja erikoistuneisiin palveluihin. Asiakkaalla on mahdollisuus valita palveluntuottaja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajista. Julkista valtaa sisältäviin palveluihin valinnanvapaus soveltuu heikommin. Yrityspalveluissa valinnanvapaus esimerkiksi palvelusetelin muodossa soveltuu palveluihin, joihin yritykset tarvitsevat erikoistunutta osaamista. Suurin osa työvoima- ja yrityspalveluista on harkinnanvaraisia eli asiakkaalle ei ole niihin subjektiivista oikeutta. Edellä mainitun tarkoituksenmukaisuus- ja tarveharkinnan tulisi tavalla tai toisella sisältyä asiakkaan valintaa edeltävään prosessiin. Tämä voidaan mahdollisesti toteuttaa myös digitaalisesti asiakkaan antamia tietoja koskevan analyysin muodossa.

10 Kasvupalvelujen tarveharkinta ja tarkoituksenmukaisuusharkinta Tulevan maakunnan kasvupalveluvalikkoon sisältyy useita palveluja, joiden käyttö edellyttää vähintään tarveharkintaa, mutta usein myös syvällisempää tarkoituksenmukaisuusharkintaa esimerkiksi siitä, miten kyseinen palvelu edistää asiakkaan työllistymistä tai hänen edellytyksiään työllistyä avoimille työmarkkinoille (esim. palkkatukeen liittyvä tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkinta) tai miten esimerkiksi yritysrahoitus edistää yrityksen kasvua ja kehitystä. Tästä johtuen asiakastarpeiden selvittäminen pelkästään palvelujen järjestämisvastuun näkökulmasta ei ole riittävää, vaan maakunnalla tulisi olla joko itsellään osaamista ja resursseja asiakaslähtöiseen tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan tai nämä resurssit tulisi järjestää kumppanitoimijan tai palveluntuottajan kautta. Tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuusharkinnan näkökulmasta maakunnalla tulisi olla myös riittävät tiedot toimintaympäristöstä, markkinoista sekä työmarkkinoista ja välityömarkkinoista. Maakunnan tulisi kyetä myös arvioimaan henkilöasiakkaan ensisijaista palvelutarvetta siten, että asiakkaalle ei kohdenneta työllistämistä edistäviä palveluja, mikäli hän on pikemminkin terveyttä, toimintakykyä tai elämänhallintaa ylläpitävien tai kehittävien palvelujen tarpeessa. Tällaisessa tilanteessa yhteistyö tai asiakasvastuun siirto sosiaalija terveyspalvelujen tai kunnan työllisyyspalvelujen suuntaan on välttämätöntä.

11 Vastuu henkilöasiakkaan asiakasprosessista Nykyisin TE-toimistoilla on verrattain suuri vastuu henkilöasiakkaiden asiakasprosesseista. Kun tuotantotehtävät maakuntamallissa poistuvat julkisen sektorin tehtävistä ja maakunta hankkii järjestämisvastuunsa nojalla palveluja yksityiseltä sektorilta, kuntien yhtiöiltä ja järjestöiltä, vastuu asiakasprosessista siirtyy asiakkaalle. Vastuun siirtyminen asiakkaan työllistymisestä asiakkaalle itselleen on tavoiteltu muutos. Palvelujen muotoilussa sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tulee kuitenkin ottaa huomioon niiden asiakkaiden työllistymisprosessin kokonaisvaltaisempi tukeminen, joilla ei ole kykyä ottaa kokonaisvastuuta itselleen. Tällöin vastuu voi olla asiakastarpeen mukaan esimerkiksi maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa, kunnan työllisyydenhoidon palveluissa, järjestökentällä tai kilpailutetulla palveluntuottajalla. Maakunta voi osana kasvupalvelujen järjestämistä ostaa palvelujen sijaan kokonaisia palveluprosesseja, joissa vastuu asiakkaan kokonaisprosessista on palveluntuottajalla ja, jotka sisältävät asiakasta kohti työmarkkinoita poluttavia palvelumoduleja

12 Valtakunnalliset kasvupalvelut

13 Valtakunnalliset kasvupalvelut Kasvupalveluja, jotka järjestetään keskitetysti, tuotetaan valtakunnallisesti ja, jotka ovat saatavilla koko maassa. Valtakunnalliset kasvupalvelut ovat asiakkaalle harkinnanvaraisia. Työ- ja elinkeinoministeriö toimii valtakunnallisten kasvupalvelujen järjestäjänä. Toimijoina Finnvera Oyj, Tekes, Finpro Oy ja Suomen teollisuussijoitus Oy. Kansainvälistymispalvelut (Team Finland, Finpro) Teknologia ja innovaatiorahoitus (Tekes) Teknologiaohjelmat (Tekes) Keksintöpalvelut (Tekes) Rahoitus työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämiseen Energiatuki (Tekes)

14 Kasvupalvelujen rajapinnat Keski-Suomen kasvupalvelujen rakentamisessa on huolehdittava palvelujen yhteensovituksesta valtakunnallisten ja maakunnan kasvupalvelujen sekä kunnan elinvoimatehtävien kanssa. Asiakkaalle palvelun tulisi näkyä yhtenäisenä asiakaslähtöisenä palvelukokonaisuutena

15 Kasvupalvelun julkisen vallan tehtävät

16 Maakunnan julkisen vallan käyttöön liittyvät aluekehittämis- ja kasvupalvelutehtävät - aluekehittämis- ja kasvupalvelulakiluonnos - Alueellista kehittämistä koskevien päätösten ja toimintasuunnitelmien sekä maakunnan ja kuntien välisten yhteistyöjärjestelyjen valmistelutehtävät Työntekijän oleskelulupapäätökset Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan osapäätökset Rakennerahastojen ja globalisaatiorahaston hankkeiden päätökset Palkkatukipäätökset Henkilöasiakkaalle myönnettävien tukien myöntäminen Tukia ja korvauksia koskevat keskeytys- ja takaisinperintäpäätökset Muulle kuin henkilöasiakkaalle myönnetyn tuen maksatuksen keskeyttämistä, lopettamista ja takaisinperintää koskevat päätökset Siirtyvät mahdollisesti työttömyyskassoille ja Kelalle: Lausunto omaehtoisen opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella Lausunto opintojen aikaisen tuen lakkauttamisesta Lausunto kotoutumissuunnitelman ajalta maksettavasta työttömyysetuudesta Lausunnot työttömyysturvan työvoimapoliittisista edellytyksistä Lausunto työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä

17 Kasvupalvelun järjestämistehtävät

18 Maakunnan vastuut kasvupalvelujen järjestämisessä -maakuntalakiluonnos ja aluekehittämis- ja kasvupalvelulakiluonnos- asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutuminen ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen järjestettävien palvelujen ja toimenpiteiden yhdenvertainen saatavuus, tarpeen, määrän ja laadun määritteleminen, tuottamistapa sekä tuottamisen ohjaus ja valvonta viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttäminen tuotettavien palvelujen tarveharkinta ja niihin varattavien resurssien määrittely ja päätöksenteko kasvupalvelujen järjestäminen; palvelujen kilpailuttaminen tai palveluntuottajien hyväksyminen palvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että asiakas voi mahdollisimman monen palvelun osalta valita tarvitsemansa palvelun tuottajan yritysten, yhteisöjen ja työnhakijoiden palvelutarpeiden kartoitus, neuvonta ja ohjaus maakunnan ja valtakunnan kasvupalveluihin kasvupalvelujen yhteensovittaminen kokonaisuuksiksi kasvupalvelujen yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa palveluntuottajien yhteistyön varmistaminen siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja tuottajille maksettavien korvausten ja niiden perusteiden oikeellisuuden varmistaminen palvelujen tuottajan olevan maakunnan yhtiön ohjaaminen silloin, kun palvelujen saatavuutta ei ole muutoin voitu varmistaa

19 Kasvupalvelujen järjestäminen Keski-Suomessa Kasvupalveluja valmisteleva asiantuntijaryhmä ei tee rajauksia laissa määriteltyihin kasvupalveluihin, vaan nämä ratkaisut tekee tuleva maakunta strategisten linjausten, käytettävissä olevien resurssien sekä asiakkaiden palvelutarpeiden pohjalta. Maakunta päättää myös mahdollisista palvelulupauksista sekä valinnanvapauden kohdentumisesta. Maakunnan tulisi järjestää palvelut ottaen huomioon asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Kasvun aikaansaaminen edellyttää kehittämispanosten keskittämistä ja ohjaamista maakunnan tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi sen sijaan, että kehittämispanokset hajautetaan kaikkiin maakunnassa esille nouseviin tarpeisiin. Keskittäminen edellyttää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Maakuntauudistuksessa on tarkoitus koota kaikki alueelliset voimavarat innovaatio- ja kasvuekosysteemiksi. Kasvuryhmä pitää tärkeänä myös alueen ulkopuolisten ja kansainvälisten voimavarojen hyödyntämistä. Palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämisessä on tärkeää palvelukulttuurin sisäistäminen sekä palvelujen innovatiivisuus, joustavuus ja tuloksellisuus, mikä edellyttää asiakkaiden kuulemista, heikkojen signaalien tunnistamista, uusien asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelujen muotoilua ja kokeiluja, sekä lean-ajattelua, joka mahdollistaa palveluprosessien tehokkuuden ja sujuvuuden. Kasvupalvelujen muotoilussa tulee hyödyntää palvelumuotoiluun liittyvää parasta erityisosaamista, käyttäjäkokemuksia, kokemusasiantuntijuutta sekä digitalisaation mahdollisuuksia

20 Markkinanäkökulma Kasvupalvelut tulee viedä markkinoille siten, että se edistää Keski-Suomen alueen yritystoimintaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla tulee kuitenkin panostaa myös yritysten kansalliseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn sekä siihen, että Keski-Suomessa hyödynnetään globaalisti parasta osaamista ja osaajia. Järjestämisessä tulee huolehtia siitä, että eri kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua kasvupalvelujen tuottamiseen edistämällä esimerkiksi yritysverkostojen syntymistä. Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä esittää, että kasvu- ja sote-palveluissa siirtymistä markkinoille tuetaan esimerkiksi nimeämällä maakuntaan pk-lähettiläs, joka edistää yritysten mukana oloa ja verkostoitumista palvelujen tuotannossa. Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä avoimia rajapintoja, innovaatioita ja digitalisaation läpäisevyyttä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kaupunkien kehittämisalustojen vapaan innovoinnin. Kasvupalveluissa tulisi keskittää kehittämispanoksia siihen, että maakunnassa hyödynnetään parasta maakunnallista, kansallista ja globaalia osaamista ja avoimia innovaatioalustoja.

21 Yritysnäkökulma Kasvupalveluryhmä esittää, että Keski-Suomesta luodaan maakunta, jossa yrittäjäasenne on mukana kaikessa tekemisessä. Maakunnan alueella panostetaan yrittäjyyssukupolven kasvattamiseen jo perusasteen koulutuksesta lähtien. Keski-Suomen kasvupalvelut ovat tarjolla kaikille maakunnan yrityksille. Yksittäisillä palveluilla on tarkempia kohdennuksia esim. kasvuun liittyen. Jo olemassa olevien kasvuyritysten ohella yritysjoukosta etsitään kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavia yrityksiä, joiden kasvua sparrataan kasvupalvelujen avulla (esim. KasvuOpen tyyppiset prosessit). Palvelujen kokonaisuuden tulisi olla sellainen, että se edistää kaikkien keskisuomalaisten yritysten kehitystä riippumatta siitä onko niillä ajankohtaisia kasvutavoitteita. Kehittämispanoksia keskitetään suuremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi alueen kehittyvillä toimialoilla. Hanketoimintaan haetaan vaikuttavuutta suurempien yhteishankkeiden kautta. Yritysten rahoitukseen etsitään uusia ratkaisuja (esim. yritysseteli, pääomarahastot, rahoittajien yrityskohtaiset yhteisneuvottelut).

22 Kasvupalvelun tuottamistehtävät

23 Kasvupalvelujen tuottaminen Kasvupalvelujen tuottajia ovat kaikki työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan viranomaiset ja osakeyhtiöt sekä erikseen nimetyt muuta viranomaiset, osakeyhtiöt ja organisaatiot. Maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajat valitsee maakunta. Kasvupalveluja voivat tuottaa yksityiset yritykset, kuntien yhtiöt ja järjestöt. Maakunta tai maakunnan palvelulaitos tekee palvelun tuottajan kanssa julkisista hankinnoista annetun lain mukaisen hankintasopimuksen tai palvelujen sisältöä, laatua ja hinnoittelua koskevan päätöksen silloin, kun palveluntuottaja täyttää palveluntuottajan hyväksymiselle määritellyt kriteerit. Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava kasvupalvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Maakunnan on tuotettava sen järjestämisvastuulle kuuluvia kasvupalveluja silloin, kun palveluja ei muutoin ole saatavilla. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan palvelulaitos. Maakunta voi palveluja koskevassa sopimuksessa tai palvelun tuottajan hyväksymistä koskevissa ehdoissa määritellä, millä tavoin palvelun tuottajan on: * noudatettava maakuntastrategiaa * toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti * noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia tai palveluketjuja sekä varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä * tallennettava asiakastiedot maakunnan nimeämiin valtakunnallisiin järjestelmiin * toimitettava maakunnalle sen järjestämistehtävän edellyttämät tiedot palvelujen käytöstä Lain perusteluissa todetaan, että maakunnalla on mahdollisuus valita palveluntuottaja hankintalain mukaisella kilpailutuksella tai suoralla asiakasvalintajärjestelmällä, kuten palvelusetelillä. Palveluntuottajan valittaessa edellytettäisiin kuitenkin aina kilpailullisuutta tai hinnan ja laadun vähinnäiskriteerien varmistamista (puitejärjestelmäkilpailutus ja asiakkaan tekemä palvelutuottajavalinta).

24 Kasvupalvelujen tuottaminen Keski-Suomessa Asiantuntijaryhmä ei ota kantaa palvelun tuottajien osalta, koska asia ratkaistaan kilpailuttamalla yksityisen sektorin, kuntien (yhtiöt) ja kolmannen sektorin palveluntuottajia, jotka ovat kilpailullisesti tasaarvoisessa asemassa. Maakunta tuottaa markkinapuutteen tilanteessa kasvupalveluja omana tuotantona. Markkinoille siirtyminen tulisi toteuttaa hallitusti ja siinä tulisi ottaa huomioon markkinoiden toimintaan liittyvät lainalaisuudet. Markkinapuute voi ilmetä myös säädöksissä ennakoidun siirtymäajan jälkeen tai se voi ilmetä sellaisessa palvelussa, jossa maakuntaan liittyvillä organisaatioille ei ole nykyisessä tilanteessakaan omaa tuotantoa. Palveluntuottajien intressi yksittäisten palvelujen tai palveluprosessien tuotannossa voi muuttua esimerkiksi hinnoittelussa tai markkinatilanteessa tapahtuvien muutosten johdosta. Edellä mainituissa tilanteissa maakunnan oman palvelutuotannon järjestäminen voi olla vaikeaa tai vaatia sellaisia resursseja, joita maakunnalla ei ole käytettävissä.

25 Case: kunnan yhtiöt kasvupalvelujen tuottajana Kunnan osakeyhtiöt ovat kunnasta erillisiä oikeussubjekteja, jotka ovat vastuussa omista sitoumuksistaan. Kunta vastaa sijoittamansa pääoman osalta. Kuntien osakeyhtiöihin sovelletaan osakeyhtiölakia. Osakeyhtiön asioista päättää yhtiökokous ja yhtiön hallitus. Osakeyhtiöllä on oma talous. Yhtiö maksaa tuloveroa. Kilpailunrajoituslaki sovelletaan. => kunnan osakeyhtiöt voivat toimia tarjoajina kasvupalveluissa. Osakeyhtiöistä kunnan sidosyhtiöt eli in house yhtiöt ovat hankintayksikön eli kunnan täysin omistamia yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta pääosa harjoitetaan hankintayksikön kanssa => kunnan in house yhtiöt voivat toimia kasvupalvelujen tuottajina kilpailutuksen kautta viiden prosentin osuudella liiketoiminnastaan. Mikäli osuus ylittyy kunnan tulee kilpailuttaa yhtiöltä hankkimansa palvelut eli luopua sidosyhtiömallista. Kunnan (tai kuntayhtymän) liikelaitokset eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä, vaan ne kuuluvat kunnan hallintoon. Kunnallisen liikelaitoksen asioista päättää kunnanvaltuusto ja kunnan hallitus. Talousarvio on kunnan talousarvion erillinen osa. Kilpailunrajoituslaki sovelletaan, jos toimii elinkeinonharjoittajana. Tuloveroprosentti on noin 6 % (ei verovelvollinen omalla alueellaan harjoittamastaan toiminnasta). Liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö toisin kuin kunnan liikelaitos, mutta kunnan liikelaitokset kaiken kaikkiaan nauttivat veroeduista eivätkä voi mennä konkurssiin, minkä on EU:ssa tulkittu häiritsevän kilpailua. => kunnan liikelaitos tai liikelaitoskuntayhtymä eivät voi toimia tarjoajana kasvupalveluissa Kunnan tulee noudattaa hallinnon toissijaisuuden periaatetta, mikä tarkoittaa sitä, että liiketoiminnan harjoittamiselle tulisi olla yleiseen etuun pohjautuva perustelu, joka voi olla esim. työttömyys, elinkeinojen häviäminen ja uusien elinkeinojen kehittämisen tarve. Edellä mainitut siis lisäävät oikeutusta kunnalliselle liiketoiminnalle.

26 Maakunnan palvelukokonaisuudet aluekehittämisessä ja kasvupalveluissa

27 Aluekehittäminen Aluekehittäminen on oleellinen kokonaisuus kasvupalvelujen näkökulmasta, koska aluekehittämisen välineillä voidaan edistää elinkeinoelämän, osaamisen ja innovaatioympäristön kehitystä. Aluekehittämisen sisältökokonaisuus valmistellaan aluekehittäminen ja strateginen suunnittelu ryhmässä. Rahoitus: - rakennerahastot EAKR, ESR - AIKO-rahoitus (alueelliset innovaatiot ja kokeilut) Lisäksi aluekehittämistä rahoitetaan mm. maaseuturahaston varoilla ja toimintaympäristötuella Tehtäviä mm: - innovaatioympäristöjen kehittäminen alueella - alueen elinkeinoelämän kehittäminen - alueen osaamisen kehittäminen - maakunnan identiteetin kehittäminen - kulttuurin kehittäminen

28 Maakunnan kasvupalvelut - yrityskehittäminen Yritysten kehittäminen Yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut; aloittavan yrittäjän neuvonta ja starttiraha Yrityksen liiketoiminnan kehittämispalvelut Rahoituspalvelut (avustukset) yritysten kasvun ja liiketoiminnan edistämiseen Yrittäjäkoulutukset Yritysten osaamisen kehittämispalvelut (avainhenkilökoulutukset, yhteishankintakoulutukset) Valtakunnallisten kasvupalvelujen käyttöä edistävät palvelut Rahoitus työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämiseen Alueellinen Team Finland koordinaatio Yritysten toimintaympäristön kehittäminen Yritystoimintaa edistävien organisaatioiden avustukset Rahoituspalvelut (avustukset) alueellisille kehittämis- ja investointihankkeille Yritysten toimintaympäristön kehittäminen

29 Yritysten kehittämistä voi tarkastella myös rahoituksen näkökulmasta esim. seuraavasti: V-P Päivänen Kuntien elinvoima- ja yritysten neuvontapalvelut (kunnat maksajana) aloittavien yritysten neuvonta toimivien yritysten perusneuvonta toimintaympäristön kehittäminen, yritysverkostojen kokoaminen työllisyyspalvelut palvelutaso perustuu kunnan omaan valintaan ja elinkeinostrategiaan. kuuluvatko oppilaitosten yrittäjyyden edistämistoimenpiteet myös tähän? Maakunnan kasvupalvelut (maakunta maksajana) yritysten investointi- ja kehittämispalvelut innovaatiopalvelut aluekehittäminen EAKR, ESR, AIKO... palvelut perustuvat maakuntastrategiaan Valtakunnalliset kasvupalvelut (valtio maksajana) Tekes, Finnvera, Finpro, Sitra, VTT jne palvelut perustuvat TEMn linjauksiin Yritysten omatoiminen kehittäminen (yritykset maksavat itse ja ostavat palvelut toisilta yrityksiltä) miten tässä toimintatavassa voidaan hyödyntää asiakasseteliä?

30 Maakunnan kasvupalvelut - osaavan työvoiman saatavuus Työnvälityspalvelut työnhakijoille (rekrytointipalvelut, työnhaun valmennus) Rekrytointipalvelut yrityksille ja muille työnantajille Työnhakijan rekrytoinnin tuki Kansainvälisen ja Euroopan laajuisen työnvälityksen palvelut Työnhakijan osaamisen kehittämispalvelut (työvoimakoulutus, omaehtoiset opinnot työttömyysetuudella) Työnhakijan urasuunnittelupalvelut Asiantuntija-arvioinnit Maahanmuuttajan kotouttamispalvelut Työnhakijan yksilöllisen ja monialaisen tuen palvelut (kytketään SOTEvalmisteluun)

31 Kasvupalvelujen rahoitus

32 Kasvupalvelujen rahoituserät: Toimintamäärärahat: 2019 ennakkotieto ELY-keskus (osittain) TE-toimisto Substanssimäärähat: 2016 kehys EAKR TL1 ja TL2 ELY-keskus (MYAK 2016) ESR TL3, TL4 ja TL Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (sis. 3,67 kehpa)

33 Kasvupalvelujen rahoitus Kasvupalvelujen rahoitus muodostuu maakuntien yleiskatteellisesta rahoituksesta ja rakennerahastorahoituksesta. Rakennerahastorahoitus ohjautuu maakuntiin momenttiperusteisesti ainakin käynnissä olevan rakennerahastokauden osalta. Yleiskatteellisen rahoituksen osalta vuoden 2019 kehys määritellään nykykustannusten pohjalta. Viiden vuoden siirtymäajan kuluessa siirrytään laskennalliseen rahoitukseen, jonka määräytymisperusteet on kuvattu jäljempänä. Nykymäärärahoja tarkasteltaessa kasvupalvelujen rahoitus muodostuu suorasta yritysrahoituksesta ja yritysten toimintaympäristörahoituksesta (EAKR), kehittämishankerahoituksesta (ESR), työvoimapalveluihin käytettävästä rahoituksesta (momentti ), palkkatukeen ja starttirahaan käytettävästä rahoituksesta (momentit , 51 ja 52, jos passiivituen käyttöä jatketaan) sekä nykyisten ELYjen ja TE-toimistojen toimintamäärärahoista.

34 Työvoimapalvelujen rahoituksen muutos Työvoimapalveluja on tähän mennessä rahoitettu erityisesti työllistämis-, koulutusja erityistoimien määrärahalla (momentti ), joka oli vuonna 2016 vajaat 36 miljoonaa euroa. Yrityksiin kohdistuvan 4,4 miljoonan euron rahoitus tulee Euroopan aluekehittämisrahaston määrärahoista. Viiden miljoonana euron ESRrahoitus puolestaan kohdistuu hanketoimintaan. Vuonna 2017 momentin 51 määräraha on Keski-Suomessa vajaa 25 miljoonaa euroa. Hallituksen linjaama passiivituen aktiivikäyttö toteutetaan kokeilun muodossa eli jatkossa työttömyyskorvauksia voidaan käyttää myös palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen. Keski-Suomen passiivituen määräraha on ensi vuonna lähes 16 miljoonaa euroa. Passiivituki muodostuu ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuudesta (momentit , 51 ja 52)

35 Maakuntien rahoituksen on kaavailtu määräytyvän seuraavasti (valmistelu kesken): Vuosi 2019: 100 % nykykustannusten mukaan Vuosi 2020: 80 % nykykustannukset + 20 % laskennalliset kustannukset Vuosi 2021: 60 % nykykustannukset + 40 % laskennalliset kustannukset Vuodesta % laskennallisessa mallissa Maakunnan rahoituksesta noin 90 % määräytyy SOTEn pohjalta tarveperusteisesti (17,2 mrd ) Loput 10 % (1,9 mrd ) jakautuisivat seuraavasti: 39 % pelastustoimi ja muu kapitaatio 9 % tienpitoon liittyvät tekijät 9 % maataloustekijät 43 % työllisyys ja kasvutekijät Työllisyys- ja kasvutekijöiden alustavat kriteerit ovat työvoiman määrä 60 %, työllisyysaste 10 %, kasvuyritysten määrä 20 % ja kuntasijoituspaikkojen määrä 10 % Työ- ja elinkeinoministeriö tarkastelee kasvupalvelurahoitusta uudelleen osana maakuntien yleiskatteista valtionosuutta ja mahdollisuutta erillisrahoitukseen.

36 Rahoitusnäkökulma Maakunnan tulisi varmistaa kasvupalvelujen saatavuus alueellaan määrittämällä riittävä rahoituskehys kasvupalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen.

37 Maakuntaan siirtyvien organisaatioiden tehtävien tarkastelua Tämän tarkastelun avulla halutaan luoda yksityiskohtaisempaa kuvaa kasvupalveluja hoitavien organisaatioiden tehtävistä ja niiden luonteesta maakuntauudistuksen näkökulmasta. Osio on pohdiskeleva ja sisältää asioita, joita ei ole vahvistettu ja joiden lopputulema voi olla hyvinkin toisenlainen

38 Viranomaisten tuottamat tehtävät vähenevät prosenttia Kasvupalveluja järjestetään ja tuotetaan sekä niihin liittyviä hallinnollisia tehtäviä hoidetaan nykyisin ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa. Tulevaisuudessa maakunta voi tuottaa palveluja vain markkinapuutteen tilanteessa. Maakuntaan jää siis pääosin kasvupalvelujen järjestämistehtäviä sekä julkisen vallan tehtäviä. Maakuntauudistukseen liittyvä järjestämis- ja tuottamistehtävien erottaminen siirtää merkittävän osan toiminnasta markkinoille. Lakiluonnoksessa on arvioitu, että viranomaisten tuottamat tehtävät voisivat vähentyä jopa prosenttia. Viranomaistehtäviin jäisi vain prosenttia nykyisestä henkilötyövuosimäärästä. Viranomaistehtävillä viitataan lakiluonnoksessa nähtävästi sekä julkisen hallinnon tehtäviin että kasvupalvelujen järjestämistehtäviin. Varsinaisten substanssitehtävien lisäksi sekä ELYissä että TE-toimistoissa on organisaation tukipalveluja, kuten assistentti- ja viestintäpalveluja. Varsinaisen hallinnolliset tehtävät hoidetaan KEHA-keskuksessa.

39 ELY-keskuksen tehtävät kasvupalveluissa ELYjen osalta kasvupalvelut koskevat E-vastuualueen tehtäviä sekä rahoitus-, maksatus- ja takaisinperintätehtäviä, jotka on keskitetty rakennerahasto ELYihin, joista Keski-Suomi on yksi. ELYjen tehtävistä sekä toiminta- ja substanssimäärärahoista merkittävä osa kohdentuu liikenne- ja ympäristövastuualueiden tehtäviin. E-vastuualueella hoidetaan myös maaseututehtäviä, jotka eivät myöskään sisälly kasvupalveluihin. E-vastuualueen työllisyys, osaaminen ja kulttuuriyksikkö hoitaa työllisyyteen, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä kehittämistehtäviä ja oman tuotannon rakennerahastohankkeita sekä työvoimapalvelujen hankintatehtäviä. Yritysrahoitukseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat pääosin julkisia hallintotehtäviä ja niitä hoidetaan osana rahoitusyksikön tehtäviä. Koska rahoitus- ja maksatustehtävissä hoidetaan Keski-Suomea laajempaa rakennerahastoaluetta, tehtävien hoitamiseen käytettävät toiminta- ja substanssimäärärahat jakautuvat useiden maakuntien alueelle. Nämä maakunnat ovat Keski-Suomen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. ELYn kasvupalveluihin siirtyvät tehtävät ovat pääosin joko julkisen hallinnon tehtäviä tai kasvupalvelujen järjestämistehtäviä.

40 TE-toimiston tehtävät kasvupalveluissa TE-toimisto poikkeaa ELYstä siinä, että lähes kaikki TE-toimiston tehtävät ovat kasvupalvelutehtäviä. Selkeää jakoa järjestämis- ja tuottamistehtävien välillä ei ole vielä tehty ja monet TE-toimiston tehtävistä voidaan tulkita molempiin ryhmiin (esim. puhelinpalvelu, yrityskäynnit, työllistämissuunnittelu) näkökulmasta riippuen. TE-toimistossa julkisia hallintotehtäviä hoidetaan usein osana asiakasprosesseja; esimerkiksi työttömyysturvaan liittyvät peruslausunnot ja palkkatukipäätösten valmistelu ovat julkisia hallintotehtäviä ja osa asiantuntijatyötä. Julkisista hallintotehtävistä työttömyysturvan asiantuntijalausunnot ja palkkatuen päätöksenteko on kuitenkin eriytetty omaksi erikoistuneeksi tehtäväalueekseen. Työttömyysturvan siirtyessä maksajalle, nykyisten TE-toimistojen työttömyysturvaan liittyvät julkiset hallintotehtävät poistuvat maakuntien tehtäväkentästä. Palkkatukipäätöksenteko säilynee julkisena hallintotehtävänä. Starttirahan osalta on esitetty myös tehtävän siirtämistä tuottajatehtäviin (työttömyysturvan työnjakotyöryhmän mietintö).

41 Työvoimapalvelu- ja koulutussuunnittelutehtävät on myös eriytetty omaksi tehtäväalueekseen ja ne liittyvät tulevan maakunnan järjestämistehtäviin. Palvelujen kilpailuttaminen hoidetaan ELYn toimesta. Työvoimapalvelu- ja koulutussuunnittelu säilynee järjestämistehtävänä. Työvoimakoulutusten hallinnointiin liittyy tällä hetkellä myös opiskelijavalinnat ja kurssikummitoiminta, jotka voivat olla tulevassa maakunnassa myös tuottamistehtäviä. TE-toimistojen yhteinen puhelinpalvelu hoidetaan tällä hetkellä valtakunnallisen työnjohdon alaisuudessa, mutta sekin on sisällöllisesti kasvupalvelua. Puhelinpalvelu voidaan lukea järjestämistehtäviin, mikäli sen roolina on asiakkaan ohjaus ja neuvonta kasvupalvelujen valinnassa. Toisaalta neuvontapalveluja voidaan hoitaa myös palvelujen tuotannossa

42 TE-toimiston asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävistä merkittävimpiä ovat asiakkaan alkukartoitus sekä työllistämis/aktivointi/kotouttamissuunnittelu. Alkukartoituksessa arvioidaan asiakkaan palvelutarve ja työllistymissuunnittelussa tehdään suunnitelma asiakkaan työllistymisen edistämiseksi. Näiden tehtävien osalta ei ole vielä selkiytynyt jako järjestämisvai tuottamistehtäviin. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi sisältää järjestämisroolin siitä näkökulmasta, että maakunnan tulee selvittää asiakkaan palvelutarpeet, jotta se voi järjestää asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisia palveluja. TE-toimiston ammatinvalinta- ja kuntoutuspsykologin palveluiden on arvioitu sijoittuvan tuottamistehtäviin. Ammatinvalintapsykologit selvittävät asiakkaan ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä ja ongelmia ja tukevat koulutukseen tai työelämään sijoittumisessa. Kuntoutuspsykologit auttavat ohjauskeskustelujen muodossa asiakasta ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa sekä selvittävät kuntoutujan soveltuvuutta ja valmiuksia eri työtehtäviin. Eures-tehtävät ovat osa Euroopan laajuisen työnvälityksen verkostoa, mistä johtuen tehtävä sijoittuu todennäköisesti maakuntaan. Tämä ei välttämättä päde kuitenkaan kansainvälisen työnvälityksen osalta.

43 Yrityspalveluista muutosturvapalvelut liittyvä rakennemuutostilanteiden hoitoon. Niissä on sekä julkisen hallintotehtävän sisältöjä että asiakkaan neuvontaan ja ohjaukseen liittyviä tehtäviä. Työttömyysturvan siirtyessä maksajalle muutosturvatehtävät määrittyvät todennäköisesti lähemmäs tuottamis- kuin järjestämistehtäviä. Aloittavan yrittäjän palveluissa starttirahaan liittyvä päätöksenteko luettaneen julkiseksi hallintotehtäväksi (tai siirretään työttömien osalta työttömyysturvan ohessa maksajalle). Aloittavan yrittäjän neuvonta on tuottamistehtävä. Yrityksen palvelutarpeiden arviointi, jota tehdään esimerkiksi yrityskäyntien yhteydessä sisältää järjestämisroolin siitä näkökulmasta, että maakunnan tulee selvittää asiakkaan palvelutarpeet. Tuottamistehtävää se on yrityksen neuvonnan ja ohjauksen osalta. TE-toimistolla on myös kumppanuustoimintoja kuten ohjaamotoiminta, välityömarkkinatoiminta tai yritystehdasyhteistyö. Näiden jatkuvuus on kytköksissä myös kasvupalvelujen palveluverkkoa koskeviin ratkaisuihin. Välityömarkkinatoiminta liittyy erityisesti kolmannen sektorin palvelujen koordinaatioon.

44 Maakunta Kasvupalvelujen järjestämistehtävä Kasvupalvelujen julkisen vallan tehtävä Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan digitaalisesti tai henkilökohtaisesti Asiakkaille muotoillaan heidän palvelutarvettaan vastaavia vaihto-ehtoisia palveluja ja niitä hankitaan kilpailuttamalla Asiakasta ohjataan ja neuvotaan palvelutarjonnasta ja palvelun valinnassa digitaalisesti tai henkilökohtaisesti Vastuu asiakkaan prosessista asiakkaalla ja palvelun-tuottajalla, joka kirjaa asiakasta koskevat tiedot järjestelmään Tuotettujen palvelujen tuloksellisuutta seurataan ja palvelut maksetaan Asiakkaalle tehdään mahdollisesti palkkatukipäätös ja sen maksatus hoidetaan Palveluntuottaja A Asiakas ilmoittautuu työnhakijaksi ja kirjaa tietonsa järjestelmään Asiakas valitsee haluamansa palveluntuottajan ja palvelun Palveluntuottaja B Esim: asiantuntija-arviointi uraohjaus, valmennus, työvoimakoulutus, rekrytointipalvelu starttirahan myöntäminen? Työpaikka tai oma yritys Palveluntuottaja C ESIMERKKI Henkilöasiakkaan palveluprosessi Keski-Suomen kasvupalvelujen valmistelu - T Säynätmäki -

45 Kasvupalveluorganisaatioiden toimipaikkaverkoston nykytilanne

46 Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen maakuntaliiton toimipaikat ovat Jyväskylässä. TE-toimistolla on toimipaikat sekä Jyväskylässä että Äänekoskella. Lisäksi henkilöstöä työskentelee Jämsän kaupungin työllisyyden hoidon tiloissa, Jyväskylän yritystehtaassa ja nuorten ohjaamossa. TE-toimistolla on kuntien kanssa yhteensä 12 yhteis- ja etäpalvelusopimusta: Joutsa Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Multia Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi (Aspa 2014 pilotti) Viitasaari Jämsä (neuvottelut kesken) Yhteispalvelupisteissä annetaan TE-palvelujen ohjausta ja verkkoneuvontaa sekä huolehditaan etäyhteyksistä TE-toimiston asiantuntijapalveluihin. Sekä ELY-keskuksen että TE-toimiston henkilöstöllä on etätyösopimuksia.

47 Kasvupalvelun rajapinnat

48 Kunnan elinvoimatehtävän rajapintoja Yritysneuvonta Perusneuvonta Uusien yrittäjien ohjaaminen Omistajanvaihdosten edistäminen Yrityksen elinkaaren mukainen neuvonta ja ohjaus Yrityksen uudelleen järjestelytilanteet Yritysten kansainvälistymisen edistäminen Palveluihin ohjaaminen ja viestintä palvelumahdollisuuksista Yritysten aktivointi ja sparraus Yritysten verkottaminen Yritysten rahoitusneuvonta TKI neuvonta (innovaatiosetelit) Yritysyhteistyörakenteet ja kumppanuudet Yrityshautomot Yritystehdas Elinkeinoyhtiöt Grazy town Yrittäjäjärjestöt Yhdistykset ja järjestöt Hanketoiminta Yrityslähtöiset kehittämishankkeet Toimintaympäristön analyysi & masterplan Strateginen maankäyttö (elinvoima näkökulma) Väestön osallisuutta edistävät hankkeet Uuden tiedon hyödyntäminen ja etsiminen Vetovoimapalvelut Sijoittumispalvelut ml. kv-sijoittumispalvelut Investointien edistäminen alueella Innovaatioympäristöjen kehittäminen Kunta, alue- ja kohdemarkkinointi Aluekehittäminen ja ennakointi Yritysten toimintaympäristön kehittäminen Yritysten kansainvälistyminen Oppilaitosyhteistyö ml. kansainvälisyys Palvelut yritysten koulutustarpeisiin Osaavan työvoiman saatavuus Osaamisen vahvistaminen Hyvinvointi- ja kulttuuripalvelut sekä tapahtumat Globaali läsnäolo ja vaikuttaminen Kasvualustat ja kehittämisympäristöt Hallin datapuisto Jyväskylän hippos Äänekosken biotehdasympäristö Himoksen matkailu- ja tapahtumaympäristö Kyberturvallisuuden osaamiskeskittymä Oppimiseen ja osaamiseen liittyvät keskittymät Kukkula Kangas JAMK biotalousinstituutti Oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot Kotoutumisen ja monikulttuurisuuden edistäminen ja integroiminen Alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat Osaamisen tuki ja tunnistaminen Maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntäminen Kunnan työllisyyspalvelut Lähipalvelu yrittäjille Lähipalvelu työnhakijoille Olemassa olevien yritysten ja elinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Kuntalaisten osallisuuden turvaaminen

49 Oppilaitosrajapintoja Oppilaitosten yrityshautomotoimina: NY-yritykset Kasvun polut Yhteinen yrittäjyyskoulutus ja strategia Opiskelijayrittäjyys Työvoimakoulutuksen koulutustehtävä: työttömien työnhakijoiden, työttömyysuhanalaisten ja maahanmuuttajien koulutus ja sopeutumisapu Yhteistyörakenteet: EduFutura Graniitti hikoilee Musiikkikampus Hippos Kukkula kangas Yritysten osaamisen kehittämisen palvelut: Oppisopimus Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työssäoppiminen Tutkimus- ja osaamisperustainen yrittäjyys Innovaatioiden kaupallistaminen Laboratorioiden hyödynnettävyys Alueen kansallinen ja kansainvälinen koulutusmarkkinointi Kesu-prosessi: Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin osaamis-/ koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu Koulutuksen arviointi Oppilaitosten yritysyhteistyö MetsäFibre Yritystehdas Uusyrityskeskusyhteistyö Yritysten osaamistarpeiden kartoitus Ao-koulutus Oy Työelämäpalvelut Henkilöstön vaihto Koulutus-, hanke- ja TKI yhteistyö Tutkimus-, kehitys-, innovaatiotoiminta Kehittämisohjelmat ja hankkeet Opiskelijoiden urasuunnittelu ja rekrytoinnin tuki: Matching palvelut Yritysten rekrytoinnin tuki Työharjoittelu- ja harjoittelupaikat Elinikäisen oppimisten tukeminen Koulutusvienti: EduCluster Finland Ao-Koulutus Oy lähialue OKM:n koulutusvientikokeilulupa Osaamistuonti ja monikansalliset tutkimushankkeet Tarvelähtöinen koulutus: Muunto-, täydennys- ja PD-koulutukset

50 Järjestötoimintaan liittyviä rajapintoja Järjestöyhteistyörakenteet: mm. Keski-Suomen Järjestöareena Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki: järjestöjen kehitysyhtiö Järjestöjen työllisyyspoliittinen asiantuntijaryhmä Kunnan elinvoimatehtävä: Yhdistykset ja järjestöt hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääjinä Paikallinen demokratiatyö Kulttuuri ja liikunta Alueen yhteiskunnallisen eheyden tukeminen Nuorten yrittäjyyden tukeminen: Muuramen Innola ry Innotyöverkko Osk Duunidekkari Nuorten Keski-Suomi ry Yrittäjyyskasvatus Järjestöt työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjinä työnhakijoiden osaamisen lisääminen, kehittäminen ja tunnistaminen, työvalmennus ja työnhakijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen. Järjestöjen innovaatiotyö ja kansainvälinen yhteistyö Järjestöjen oppilaitosyhteistyö : Kansalaistoiminnankeskus Mataran oppilaitosyhteistyöryhmä Järjestö- ja työpajatoiminnassa kertyneen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi ammatillista tutkintoa

51 SOTE-palveluihin liittyviä rajapintoja Kysymys: missä /kuka koordinoi ja yhteen sovittaa asiakkaiden palvelua? Missä prosessivastuu ja miten määräytyy? Alueellisen sote- ja kasvupalvelumarkkinan kehittäminen Monialainen yhteistyö asiakkaan työllistymisedellytysten yhteensovittaminen terveyden, toimintakyvyn ja elämänhallinnan kysymyksiin - Asiakkailla yhtäaikaa tai poluttaen työllisyyspalvelujen, kuntoutuspalvelujen ja sote-palvelujen tarve Järjestäjä/tuottajamalliin liittyvä yhteistyö ja kehittäminen (mahdollinen keskittäminen) palvelujen hankinta Palvelumuotoilu SOTE- ja kasvupalvelun rajapinnalla oleville asiakkaille - sosiaalinen kuntoutus? - työkyvyn arviointi? - ammatillisen kuntoutuksen palvelut (Kela)? - työllistymisen palvelut?

52 Rajapinnat muiden maakuntauudistuksen valmisteluryhmien kanssa Aluekehitys ja strateginen suunnittelu kasvupalvelu osana maakunnan strategiaa ja palvelustrategiaa aluekehittäminen ja sen rahoitus osaamisen kehittäminen Maaseudun kehittäminen maaseutuyritysrahoitus maatilarahoitus maaseuturahoitus kalatalouden rahoitus maaseutu elinvoimana Sote -palvelutuotantoryhmä Kuntouttava työtoiminta vs. sosiaalinen kuntoutus Kapa sopimusperusteinen yhteistyö, hankinnat ja muut tehtävät Palvelujen hankinnan menettelytavat Aluekehitys ja strateginen suunnittelu kasvupalvelu osana maakunnan strategiaa ja palvelustrategiaa aluekehittäminen ja sen rahoitus osaamisen kehittäminen Tutkimus, koulutus ja kehittäminen tutkimus, koulutus, kehittäminen, innovaatiot ja ennakointi

53 Koulutussektorin ja kasvupalvelun rajapinnat Koulutussektori tulee kytkeä kasvupalveluihin siten, että se edistää maakunnan kasvua ja kehitystä ja reagoi työvoiman tarpeessa ilmeneviin muutoksiin sekä erityisesti edistää maakunnan kilpailukykyä ennakoimalla elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden muutosta sekä edistämällä uusien innovaatioiden syntyä ja kaupallistamista yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa

54 Osaamisen ja kompetenssien saatavuus Keski-Suomella on erityisiä vahvuuksia juuri käynnistyneen globaalin talouden aallon keskeisillä toimialoilla. Keski-Suomen maakunta on yksi biotalouden edelläkävijöistä ja vahva toimija myös digitaloudessa. Suomen vahvuudet ovat osaamisintensiivisillä aloilla ja työvoiman laatu on näillä aloilla tärkein tuotannontekijä. Kasvun käynnistyminen on lisännyt yritysten rekrytointiongelmia. Yritykset korostavat tutkintoja ja koulutustasoja enemmän hyvän asenteen ja innostuksen omaavia henkilöitä, joilla on yrityksiä hyödyttävä osaamista. Työmarkkinoiden muutos muuttaa työn tekemisen tapoja sekä työtehtävien luonnetta. Työtä jaetaan verkossa ja yhä useammin työntekijöiden sijaan tarvitaan osaamispanoksia. Kasvupalveluryhmä näkee tärkeäksi, että maakunta edistää eri toimialojen kehitystä etsimällä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa uusia ja joustavia ratkaisuja osaamisen ja kompetenssien saatavuutta sekä keskisuomalaisen osaamisen kansainvälistä kilpailukykyä koskeviin kysymyksiin. Osaamisessa panostetaan muun muassa kansainvälisesti parhaiden toimintamallien hyödyntämiseen, osaamisten yhdistämiseen (poikkitieteellisyys), koulutusvientiin ja kansainvälisiin kompetensseihin. Keski-Suomi on adaptiivinen kaikelle fiksulle.

55