Talousjohtaja B 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2013

Transkriptio

1 HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 9/2012 Aika Torstai kello 9.15 Paikka Hallituksen kokoushuone HR 144 Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Asialistat Hallintojohtaja A 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus A 20 Yliopiston hallinto- ja toimintarakenteiden uudistaminen A 21 Medical Research Center (MRC) -tutkimusyhteistyöorganisaation perustaminen A 22 Yhteiskuntasuhteita palvelevien toimielinten perustaminen: Advisory Board ja Board of Trustees A 23 Kokouskutsumenettelyn, pöytäkirjajärjestelmän sekä kokouksista laadittavien toimituskirjojen allekirjoitusmenettelyn uudistaminen Talousjohtaja B 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2013 Tutkimusrehtori E 1 Oulun yliopiston sisäisten tohtoriohjelmien suunnittelu ja toteutus

2 HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 19/2012 Kokous n:o 9, kello 9.15 Hannu Pietilä, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Olli Silvén, koulutusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oulun yliopiston johtosäännön mukaan hallintoelin on päätösvaltainen kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, ellei hallitus ole toisin päättänyt. Hallitus päätti kokouksessaan , että kokouskutsu lähetetään sähköisesti. Kutsu kokoukseen on lähetetty Päätösesitys: Päätös: Hallitus toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja Hannu Pietilä

3 HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 20/2012 Kokous n:o 9, kello 9.15 Hannu Pietilä, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Olli Silvén, koulutusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 2 Yliopiston hallinto- ja toimintarakenteiden uudistaminen Vireille ja viimeksi esillä Yliopiston hallinnollista ja toiminnallista rakenteen kehittämistä on suunniteltu kuluvan vuoden aikana hallituksen antamin suuntaviivoin, pääasiassa erilaisten työryhmien työn pohjalta. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut tunnistaa toiminnallisia, tietyn tieteenalan yhteen kokoavia yksiköitä, joilla voitaisiin saavuttaa merkittävää opetuksen ja tutkimuksen toiminnallista synergiaa, joka syntyy suuremmista tiedepohjaisista osaamiskeskittymistä sekä samalla tukea yliopiston kokonaisstrategian toteuttamista. Hallituksen toimeksiannon pohjalta rehtorin asettama työryhmä (puheenjohtajana professori Juha-Pekka Kallunki) teki ehdotuksen uudesta hallintorakenteesta, jossa olisi ollut toteutustavasta riippuen 6 7 tieteenalapohjaista hallintoyksikköä (raportissa hallintoyksiköistä käytettiin nimitystä School), sekä strategisten painotusten mukainen määrä tieteenaloja yhdistäviä tutkimuskeskuksia (Research Center). Tutkimuskeskuksilla oli esitetyssä hallintorakenteessa keskeinen rooli yliopiston strategisten painotusten toteutumisessa. Hallitus päätti kokouksessaan , että hallinto- ja toimintarakenteiden uudistamistyötä jatketaan ja antoi rehtoraatille valtuudet asettaa tarpeelliseksi harkitsemiaan työryhmiä/toimielimiä uudistustyön

4 jatkamiseksi. Hallitus käsitteli kokouksissaan ja joukon työryhmäraportteja ja niistä annettuja lausuntoja. Hallitus edellytti tiedekuntien esittelevän syksyn tulosneuvotteluissa rakenteellisen kehittämisen suunnitelmat, joilla turvataan tulevaisuudessa tasapainoinen toiminta huomioiden yliopiston talous ja toimitilat. Suunnitelman tuli noudattaa yliopiston strategian linjauksia, tavoitteena yliopiston profiloituminen kansainvälisenä tiedeyliopistona. Hallituksen päätöksen mukaan tulosneuvotteluissa tuli huomioida valmistuneet työryhmäraportit ja hallituksessa käydyt keskustelut sekä tuoda niiden pohjalta tehty esitys hallinto- ja toimintarakenteiden uudistamiseksi lopullisia linjauspäätöksiä varten hallituksen kokoukseen Linjausten pohjalta tullaan tekemään kevään 2013 aikana konkreettiset toteuttamissuunnitelmat. Tiedekunnat ovat laatineet vuodeksi 2013 taloussuunnitelman ja toimintasuunnitelman, minkä pohjalta rehtoraatti on käynyt tiedekuntien johdon kanssa tavoite- ja tulosneuvottelut. Neuvotteluissa on käyty läpi hallituksen päätöksien ja mukaisesti mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen rakenteellisen kehittämisen ratkaisuilla sekä strategisilla tilaratkaisuilla. Rehtorin asettaman tilaryhmän työn pohjalta neuvotteluissa on ollut esillä eri vaihtoehtoja, joilla tiloja voidaan kehittää yliopiston strategiasta johdettujen tavoitteiden mukaisiksi. Työryhmätyöskentelyn sekä käytyjen sisäisten tavoite- ja tulosneuvottelujen pohjalta keskeisiksi rakenteellisiksi muutoskohteiksi ovat nousseet seuraavat tutkimus- ja koulutusalojen uudelleen organisoinnit nykyistä tiedekuntatasoa vastaaviksi yksiköiksi ja niitä tukevat tilajärjestelyt: 1) arkkitehtuurin osaston muodostaminen teknillisestä tiedekunnasta erilliseksi omaksi yksikökseen, 2) biokemian laitoksen (luonnontieteellinen tiedekunta, LuTK) ja lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian (lääketieteellinen tiedekunta, LTK) yhdistäminen omaksi yksikökseen sekä 3) informaatiotekniikan alan yksikön muodostaminen sijoittamalla yhteen nykyiset tietojenkäsittelytieteen laitos (LuTK) sekä tietoliikennetekniikan ja tietotekniikan osastot (TTK). Sähkötekniikan sijoitus selvitetään erikseen työryhmissä. Rakenteellista kehittämistä tukevana sekä toiminnallisuutta ja tilatehokkuutta lisäävänä tilaratkaisuna on selvitetty mahdollisuutta sijoittaa yliopiston Oulun alueella sijaitsevat tilat kokonaisuudessaan Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksille. Selvityksen tuloksena tämä on todettu mahdolliseksi sijoittamalla uusi muodostettava biokemian yksikkö Kontinkankaan ja nykyinen arkkitehtuurin osasto Linnanmaan kampukselle. Toisiin yliopistoihin verrattuna Oulun yliopiston tilatehokkuuden on todettu olevan nykyisellään keskimääräistä heikompi. Päätösesitys: Hallitus tekee seuraavat päätökset/linjaukset rakenteellisen kehityksen jatkamiseksi: 1. Yliopistolain 27 :n mukaan tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten yliopisto voi jakaantua tiedekuntiin tai niihin rinnastettaviin yksiköihin sen mukaan kuin yliopiston johtosäännössä määrätään.

5 Hallitus päättää, että yliopisto jaetaan tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten seuraaviin yksiköihin (nykyinen tiedekuntataso): - humanistinen tiedekunta - kasvatustieteiden tiedekunta - luonnontieteellinen tiedekunta - biokemia, joka muodostuu luonnontieteellisen tiedekunnan biokemian laitoksesta ja lääketieteellisen tiedekunnan biokemian ja molekyylibiologian oppiaineesta - lääketieteellinen tiedekunta - teknillinen tiedekunta - arkkitehtuuri - informaatiotekniikka/tieteet, joka muodostuu teknillisen tiedekunnan tietotekniikasta, tietoliikennetekniikasta ja luonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelytieteestä. Sähkötekniikan sijoitus selvitetään erikseen työryhmissä - taloustieteiden tiedekunta. Yksiköiden nimistä, niihin sijoittuvista oppiaineista ja yksiköiden hallinto- ja toimintarakenteista (mm. mahdollisesta laitosrakenteesta) päätetään jatkosuunnittelun yhteydessä. 2. Rakenteellista muutosta tuetaan tilaratkaisuin: - tilojen sijoittelussa huomioidaan uusi yksikköjako siten, että yksiköt muodostavat myös fyysisesti selkeitä kokonaisuuksia, jossa voidaan hyödyntää yhteistä infrastruktuuria ja henkilöstöä - yliopiston Oulussa olevat tilat sijoitetaan yliopiston Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksille - tilasijoittelun tavoitteena on toiminnallisuuden lisäksi mahdollisimman suuri tila- ja kustannustehokkuus - mahdollisesti vapautuvat suuremmat tilakokonaisuudet sijoitetaan siten, että niistä luopuminen ja edelleenvuokraus on mahdollista - tilaratkaisuilla tuetaan yliopiston strategisia tavoitteita. 3. Hallitus valtuuttaa rehtorin asettamaan tarpeelliset työryhmät valmistelemaan muutosta: - työryhmä, joka selvittää kokonaisuutena uuden rakenteen johtamisjärjestelmä-, toiminta- ja säädösratkaisuja - alakohtaiset työryhmät, jotka selvittävät uusien ja olennaisten muutosten kohteena olevien yksiköiden rakenne-, hallinto- ja toiminnallisia ratkaisuja (luonnontiede, biokemia, tekniikka, informaatiotekniikka ja arkkitehtuuri) - sisäisen rahoitusmallin uudistamista huomioiden uusi yksikkörakenne - mahdolliset muut muutoksen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottavat työryhmät. Työryhmien tulee saada työnsä valmiiksi mennessä. Muutoksen edellyttämät säädösratkaisut (erityisesti yliopiston johtosääntö) tulee valmistella siten, että tarvittavat muutokset voidaan vahvistaa

6 kevään 2013 aikana. Uusi hallinto- ja toimintarakenne otetaan käyttöön Erillisten laitosten ja tutkimusyksiköiden osalta asia tuodaan suoritettavan lisävalmistelun jälkeen erikseen päätettäväksi. Päätös: Päätettiin esittelyn mukaisesti. Rehtori raportoi hallitukselle työryhmän työn etenemisestä. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja Hannu Pietilä

7 HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 21/2012 Kokous n:o 9, kello 9.15 Hannu Pietilä, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Olli Silvén, koulutusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 3 Medical Research Center (MRC) -tutkimusyhteistyöorganisaation perustaminen Kliinisen tutkimuksen keskuksen (CRC) johtoryhmä teki aloitteen kliinisen tutkimuksen keskuksen kehittämisestä tilaorganisaatiosta tutkimusyhteistyöorganisaatioksi, jossa osapuolina olisivat Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Aloitteen pohjalla oli selkeä tarve tehostaa yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhteistyötä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Aloitetta seuranneen valmistelutyön pohjalta on valmisteltu sopimusluonnos keskuksen perustamisesta sekä luonnos yhteistyöorganisaation toimintasäännöiksi. Liitteenä sopimusluonnos (liite 1, HA 21/2012) ja luonnos toimintasäännöksi (liite 2, HA 21/2012). Sairaanhoitopiiri on jo omalta osaltaan hyväksynyt asiakirjat. Medical Research Center -tutkimusyhteistyöorganisaation perustajajäseniä olisivat Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Yhteistyöorganisaatioon voi liittyä myöhemmin myös muita alan kansainvälisesti korkeatasoisia toimijoita. MRC:n tavoitteena on toimia tutkimusyhteistyöorganisaationa, joka tarjoaa tutkimusympäristön ja koulutusta kaikille alueen toimijoille. Toimintaan liittyy oleellisena osana korkeatasoisten, kansainvälisen arvion perusteella hyväksyttyjen määräaikaisten tutkimusryhmien resursointi.

8 Tavoitteensa mukaisesti MRC edistää korkeatasoisen tutkimuksen tekemistä ja alan kansainvälistymistä sekä tehostaa lääketieteellisen tutkimuksen hyödyntämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston toiminta-alueella. MRC-yhteistyöorganisaation luomisen avulla lisätään tutkimuksen tuloksellisuutta, vahvistetaan Kontinkankaan kampusalueen roolia valtakunnallisesti noteerattuna osaamiskeskuksena ja turvataan perusta monialaiselle tieteelliselle yhteistyölle. Potilasaineistot, lääketieteen tutkimusmenetelmät ja terveydenhuollon järjestelmä ovat aikaisempaa avoimemmin ja tehokkaammin tutkimuksen hyödynnettävissä. Tämä luo kriittisen osaamispohjan uusille lääketieteellisille innovaatioille ja paremmalle potilaiden hoidolle. Organisatorisesti MRC sijoitetaan Oulun yliopiston osalta lääketieteelliseen tiedekuntaan. MRC:n sisäistä hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Organisaatiosta, tehtävistä ja toiminnasta määrätään tarkemmin toimintasäännössä. MRC:n toiminnan rahoitus järjestetään pääasiassa sopijapuolten sille osoittamalla erillisrahoituksella. MRC:n johtaja tekee vuosittain esityksen sopijapuolille erillisrahoituksen määrästä. Yliopisto päättää omasta rahoitusosuudesta normaalin toiminta- ja taloussuunnitteluprosessin mukaisesti. Yhteistyöorganisaatiolla voi olla muutakin julkista tai yksityistä rahoitusta. Päätösesitys: Hallitus tekee seuraavat päätökset: 1. päättää, että Oulun yliopisto liittyy Medical Research Center (MCR) -tutkimusyhteistyöorganisaation perustajajäseneksi. 2. valtuuttaa rehtorin tai hänen valtuuttamansa allekirjoittamaan yhteistyöorganisaation perustamiseen liittyvän sopimusasiakirjan ja päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista muutoksista. 3. hyväksyy yhteistyöorganisaatiota koskevan liitteen mukaisen toimintasäännön. Päätös: Päätettiin esittelyn mukaisesti. Sopimus ja toimintasääntö otettiin liitteeksi (Liite HA 21/2012) hallituksen hyväksymässä muodossa. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja Hannu Pietilä

9 Liite HA 21/2012 SOPIMUS OULUN YLIOPISTON JA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN MEDICAL RESEARCH CENTER -YHTEISTYÖORGANISAATIOSTA 1. SOPIJAPUOLET Oulun yliopisto ( Yliopisto ) y-tunnus PL 8000 OULUN YLIOPISTO Yhteyshenkilönä: Kari Majamaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ( Sairaanhoitopiiri ) y-tunnus FI PL 10 OYS Yhteyshenkilönä: Aino-Liisa Oukka Myöhemmin myös yhdessä Sopijapuolet ja erikseen Sopijapuoli. 2. SOPIMUKSEN TAUSTA Kliinisen tutkimuksen keskuksen (CRC) johtoryhmä teki aloitteen laatia valmisteluasiakirja kliinisen tutkimuksen keskuksen kehittämisestä tilaorganisaatiosta yhteistyöorganisaatioksi. Aloitteen pohjalla oli selkeä tarve tehostaa yliopiston ja sairaalan yhteistyötä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Kyseisen aloitteen pohjalta ja sitä seuranneiden Sopijapuolten välisten neuvottelujen seurauksesta Sopijapuolet ovat päätyneet perustamaan tämän sopimuksen kohdassa 3. yksilöidyn yhteistyöorganisaation. 3. SOPIMUKSEN KOHDE Tämän sopimuksen kohteena on Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin muodostama yhteistyöorganisaatio Medical Research Center (MRC). Medical Research Center -tutkimusyhteistyöorganisaation perustajajäsenet ovat Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Medical Research Center -yhteistyöorganisaatioon voi liittyä myös muita alan kansainvälisesti korkeatasoisia suomalaisia toimijoita.

10 4. TAVOITTEET JA TOIMINTA MRC on Sairaanhoitopiirin ja Yliopiston yhteistyöorganisaatio, joka tarjoaa tutkimusympäristön ja koulutusta kaikille alueen toimijoille. Toimintaan liittyy oleellisena osana korkeatasoinen, kansainväliseen arvion perusteella hyväksyttyjen määräaikaisten tutkimusryhmien resursointi. MRC edistää korkeatasoisen tutkimuksen tekemistä ja alan kansainvälistymistä sekä tehostaa lääketieteellisen tutkimuksen hyödyntämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston toiminta-alueella. MRC-yhteistyöorganisaation luomisen avulla lisätään tutkimuksen tuloksellisuutta, vahvistetaan Kontinkankaan kampusalueen roolia valtakunnallisesti arvostettuna osaamiskeskuksena ja turvataan perusta monialaiselle tieteelliselle yhteistyölle. Potilasaineistot, lääketieteen tutkimusmenetelmät ja terveydenhuollon järjestelmät ovat aikaisempaa avoimemmin ja tehokkaammin tutkimuksen hyödynnettävissä. Tämä luo kriittisen osaamispohjan uusille lääketieteellisille innovaatioille ja paremmalle potilaiden hoidolle. MRC osallistuu alan tutkijakoulutuksen kehittämiseen. MRC tekee Yliopistolle ja Sairaanhoitopiirille esityksiä lääketieteellisen tutkimuksen infrastruktuuriverkoston kehittämisestä ja rahoitustarpeista. MRC:llä on omia ohjelmia, joiden tarkoituksena on tukea tutkimustyötä ja koulutusta. MRC:n organisaatiosta, tehtävistä ja toiminnasta on tarkemmin Toimintasäännössä. 5. TOIMINNAN ARVIOINTI Medical Research Center -yhteistyöorganisaation arviointi toteutetaan neljän (4) vuoden välein, jolloin Sopijapuolet päättävät jatkotoimista. Arviointi voidaan tehdä esimerkiksi bibliometrisiä parametrejä hyväksikäyttäen. Toimintaa arvioidaan vuosittain toimintasäännössä yksilöidyllä tavalla. 6. RAHOITUS MRC:n toiminnan rahoitus järjestetään pääasiassa Sopijapuolten sille osoittamalla erillisrahoituksella. MRC:n johtaja tekee vuosittain esityksen Sopijapuolille erillisrahoituksen määrästä. MRC:llä voi olla muutakin julkista tai yksityistä rahoitusta.

11 7. TOIMINTASÄÄNTÖ MRC:llä on toimintasääntö ( Toimintasääntö ), jossa määrätään tarkemmin organisaation rakenteesta, tehtävistä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Toimintasääntö on otettu tämän sopimuksen liitteeksi. MRC:n johtokunnalla on oikeus, kaikkien johtokunnan jäsenten ollessa yhtä aikaa paikalla ja yksimielisesti näin päättäessä, tehdä muutosesityksiä Toimintasääntöön. Muutosesitykset esitellään Sopijapuolille, jotka voivat yhtäpitävillä päätöksillään sopia Toimintasäännön muuttamisesta. 8. JOHTOKUNTA, JOHTAJA JA TIETEELLINEN TOIMIKUNTA Johtokunnan toimikaudesta, kokoonpanosta, tehtävistä ja kokoontumisesta on tarkemmin Toimintasäännössä. Johtokunnassa toimivat edustajat raportoivat MRC:n toiminnasta omille organisaatioilleen. Johtokunta tekee esityksen Sopijapuolille MRC:n johtajasta, jonka toimikausi on 4 vuotta. Johtajalla tulee olla palvelussuhde sekä Sairaanhoitopiiriin että Yliopistoon. Johtaja raportoi toiminnasta johtokunnalle erikseen sovittavalla tavalla. Johtajan tehtävät on määritetty tarkemmin Toimintasäännössä. Johtokunta nimeää MRC:n tieteellisen toimikunnan. Tarkemmat säännöt tieteellisen toimikunnan toiminnasta on yksilöity tämän sopimuksen liitteeksi otetussa Toimintasäännössä. 9. OIKEUDET Esineoikeudet ja niiden käyttöoikeudet MRC:n liittyvien tutkimusryhmien infrastruktuuri on yhteiskäyttöistä. Yhteiskäytöstä sovitaan tarvittaessa tarkemmin. Aineettomat oikeudet Immateriaalioikeus tarkoittaa kaikkia kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisia immateriaalioikeudellisia suojamuotoja mukaan lukien patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, oikeudet integroidun piirin piirimalliin sekä mallioikeudet. Lisäksi määritelmä kattaa suojattavissa olevat keksinnöt, salassa pidettävän tietotaidon sekä immateriaalioikeudellisiin suojamuotoihin liittyvät hakemukset.

12 Tausta-aineisto tarkoittaa Sopijapuolen hallussa olevaa yhteistyön ulkopuolella aikaansaatua tai aikaansaatavaa yhteistyön alalta tai sitä lähellä olevalta alalta olevaa aineistoa, jota käytetään yhteistyön toteuttamiseen, kuten raportteja, keksintöjä, tietokoneohjelmia, tietoa, ideoita, menetelmiä, ratkaisumalleja, laitteita ja aineita riippumatta niiden ilmaisumuodosta tai siitä ovatko ne suojattuja tai suojattavissa immateriaalioikeuksin kuten tekijänoikeudella, patentilla tai salassapidolla. Tausta-aineistoa ei miltään osin katsota tämän yhteistyön tulokseksi. Toteuttamisessa käytettävä tausta-aineisto määritellään tarvittaessa yksityiskohtaisemmin erillisessä sopimuksessa. Tulos/Tulokset tarkoittavat kaikkea sitä uutta tietoa ja aineistoa, jotka Sopijapuoli tai sen lukuun työskentelevä kolmas osapuoli on saanut aikaan yhteistyön aikana. Tulokset sisältävät muun muassa raportit, keksinnöt ja tietokoneohjelmat sekä kaikki tuloksiin liittyvät Immateriaalioikeudet. IPR-oikeuksia koskevana perusperiaatteena on, että kumpikaan Sopijapuoli tai MRC:n liittynyt jäsen ei myönnä toiselle Sopijapuolelle oikeuksia omistamiinsa tai muuten hallinnoimiinsa IPR-oikeuksiin, tausta-aineistoihin tai tuloksiin. Yksittäisissä hankkeissa Sopijapuolet sekä MRC:n liittynyt jäsen voivat yhdessä laaditulla kirjallisella sopimuksella poiketa IPR-oikeuksia koskevasta perusperiaatteesta, jolloin tämän sopimuksen IPR-oikeuksia koskevat säännöksiä sovelletaan kyseiseen hankkeeseen liittyen. Jos julkista rahoitusta käytetään tämän sopimuksen mukaiseen yhteistoimintaan liittyvässä yhteishankkeessa, sovelletaan kyseisen hankkeen mukaisia rahoitussääntöjä. 10. SOPIMUSKAUSI Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. 11. SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Sopijapuolet toteavat, että sopimuksella on tarkoitus sopia pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Mikäli yhteistyön ylläpitäminen kuitenkin jostain syystä aiheuttaa Sopijapuolelle kohtuuttomia kustannuksia tai yhteistyön ylläpitäminen muutoin tulee kohtuuttoman vaikeaksi, Sopijapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään kuuden (6) kuukauden kuluessa irtisanomisesta. 12. VASTUUT Sopijapuolet ovat itsenäisesti vastuussa toiminnastaan kolmansia osapuolia kohtaan eikä tällä sopimuksella perusteta yhteisvastuuta Sopijapuolten välille.

13 Sopijapuolilla ei ole vahingonkorvausvastuuta toisiaan kohtaan mistään välillisistä tai epäsuorista vahingoista liittyen tämän sopimuksen mukaiseen toimintaan. Sopijapuolen vastuu toiselle Sopijapuolelle mahdollisesti aiheutetusta välittömistä vahingoista rajoittuu kuitenkin kaikissa tapauksissa enintään kymmeneentuhanteen (10.000) euroon lukuun ottamatta tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheutettuja vahinkoja. 13. ERIMIELISYYDET Tähän sopimukseen ja siitä johtuviin oikeussuhteisiin sovelletaan Suomen lakia. Sopijapuolet pyrkivät sopimaan erimielisyytensä ensisijaisesti neuvottelemalla. Mikäli Sopijapuolet eivät ole päässeet yksimielisyyteen riitaiseksi ilmenneessä asiassa kahden (2) kuukauden kuluessa erimielisyyden syntyhetkestä, erimielisyyttä koskeva asia voidaan kumman tahansa Sopijapuolen toimesta saattaa Oulun käräjäoikeuden ratkaistavaksi. 14. SOPIMUS JA LISÄYKSET SIIHEN Lisäykset ja muutokset tähän sopimukseen ja sen liitteisiin on tehtävä kirjallisesti ja ne tulevat voimaan, kun Sopijapuolet ovat ne allekirjoituksellaan vahvistaneet. 15. SOPIMUKSEN LIITTEET JA SOVELTAMISJÄRJESTYS Sopijapuolet ovat lisänneet seuraavat liitteet tähän sopimukseen ja sopineet niiden soveltamisjärjestyksestä seuraavaa. Soveltamisjärjestys määräytyy siten, että ensin noudatetaan tätä sopimusta ja tämän jälkeen asiakirjaa, jonka järjestysnumero on pienempi. 1) Toimintasääntö 2) Pohjois-Suomen lääketieteen tutkimuskeskus, Medical Research Center, MRC-Oulu, valmisteluasiakirja

14 16. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Tämä sopimus astuu voimaan sopimuksen myöhäisimmästä allekirjoituspäivästä ja on voimassa toistaiseksi. Oulussa x. päivänä tammikuuta 2013 OULUN YLIOPISTO rehtori hallintojohtaja POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI sairaanhoitopiirin johtaja johtajaylilääkäri

15 MEDICAL RESEARCH CENTER (MRC) -YHTEISTYÖORGANISAATION TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintaa ohjaava säännöt ja suunnitelmat Oulun yliopisto (OY) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (PPSHP) ovat tehneet sopimuksen tutkimusyhteistyöstä ja MRC -yhteistyöorganisaatiosta. Tällä toimintasäännöllä määrätään yhteistyöorganisaation perusrakenne, tehtävät sekä päätöksenteko- ja kokousmenettely. MRC:llä on talous- ja toimintasuunnitelma. MRC:llä voi olla oma tohtoriohjelma, infrastruktuuriohjelma ja rekrytointiohjelma. MRC:llä voi olla myös muita toimintaa ohjaavia sääntöjä ja suunnitelmia. 2 Organisaatio MRC:n perustajajäsenet ovat Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. MRC on sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston yhteistyöorganisaatio, joka edistää korkeatasoisen tutkimuksen tekemistä ja alan kansainvälistymistä sekä tehostaa lääketieteellisen tutkimuksen hyödyntämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston toiminta-alueella. MRC on organisatorisesti erillinen vastuuyksikkö sekä Oulun yliopistossa että PPSHP:ssä. Vastuuyksikön talous ja hallinto hoidetaan perustajajäsenten organisaatioiden sisällä. Yhteistyöorganisaatio on verkosto-organisaatio (kuva 1), joka toimii pääasiassa olemassa olevilla resursseilla ja sopijapuolten erillisrahoituksella. Kuva 1. Yhteistyöorganisaatio

16 MRC:llä on johtaja. MRC:n toimielimiä ovat johtokunta ja tieteellinen toimikunta. MRC:llä voi olla muitakin toimielimiä. MRC-organisaatiossa toimivat henkilöt ovat palvelussuhteessa Oulun yliopistoon tai PPSHP:iin. MRC:n yhteydessä voi toimia tutkimusryhmiä muista OYS-ERVA alueen organisaatioista erillisten sopimusten mukaan. 3 Johtokunta MRC:n johtokunta koostuu Sopijapuolen nimeämistä edustajista. Johtokunnan toimikausi on neljä (4) vuotta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri nimeää neljä (4) edustajaa ja Oulun yliopisto nimeää neljä (4) edustajaa. Edellä mainittujen lisäksi kumpikin Sopijapuoli voi nimetä yhden (1) sidosryhmän edustajan. Johtokunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Johtokunnan asioiden valmistelijana toimii johtaja, hänellä on velvollisuus olla läsnä johtokunnan kokouksessa. Johtajalla ei ole päätösvaltaa kokouksissa. Johtokunta voi kutsua asiantuntijoita kokoukseen. 4 Johtokunnan tehtävät Johtokunnan tehtävänä on: 1. kehittää ja johtaa MRC:n toimintaa; 2. vahvistaa MRC:n toimintaohjelma (strategia) neljäksi vuodeksi kerrallaan; 3. valmistella, tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja muista MRC:n talouteen, hallintoon ja muuhun toimintaan liittyvistä asioista; 4. tehdä periaatepäätökset MRC:lle osoitettujen kohdentamattomien määrärahojen ja muiden voimavarojen käyttöperiaatteista sekä määrärahojen jakamisesta, jotka toimeenpannaan Sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti; 5. tehdä periaatepäätökset MRC:n hallintoa hoitavan henkilöstön ja tohtorikoulutettavien palkkaamiseksi, jotka toimeenpannaan Sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti; 6. tehdä esityksen sopijapuolille MRC:n johtajaksi. Johtajan nimittää Sairaanhoitopiirin johtaja ja Oulun yliopiston rehtori kollektiivisesti. 7. laatia vuosittain kertomus MRC:n toiminnasta; 8. seurata ja valvoa MRC:lle osoitettujen määrärahojen ja muiden voimavarojen käyttöä; 9. nimetä MRC:n tieteellinen toimikunta; 10. päättää MRC:n otettavista tutkimusryhmistä tieteellisen toimikunnan esityksen perusteella.

17 Johtokunta voi siirtää johtajan ratkaistavaksi asian tai asiaryhmän, joka ei ole MRC:n kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. 5 Johtokunnan kokoontuminen ja päätösvaltaisuus Johtokunta kokoontuu vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa. Johtokunta pitää kokouksensa puheenjohtajan päättämänä aikana ja paikassa. Puheenjohtajan ollessa estyneenä, varapuheenjohtaja päättää asiasta. Kokous pidetään myös milloin puolet toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle kirjallisen esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka, sekä pääsääntöisesti käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään sähköpostitse vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Johtokunta on päätösvaltainen, jos kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet kummankin Sopijapuolen nimeämistä edustajista on läsnä. Päätökset johtokunnassa tehdään enemmistöpäätöksillä. Äänten mennessä tasan johtokunnan puheenjohtajan ääni ratkaisee asian. 6 Muistion laatiminen Kokouksesta laaditaan muistio. Muistio toimitetaan yliopistossa lääketieteellisen tiedekunnan dekaanille ja sairaanhoitopiirissä johtajaylilääkärille 7 Johtaja MRC:n johtajan tulee olla professori tai muuten korkeatasoiseksi todettu tutkija. Johtajan nimittää Sairaanhoitopiirin johtaja ja Oulun yliopiston rehtori kollektiivisesti MRC:n johtokunnan esityksestä. Johtajan toimikausi on neljä (4) vuotta. 8 Johtajan tehtävät Johtajan tehtävänä on: 1. johtaa ja kehittää MRC:n toimintaa ja huolehtia toiminnan koordinoinnista Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa; 2. seurata alan yleistä kehitystä sekä hoitaa ja kehittää organisaation kotimaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä sekä tiedotustoimintaa;

18 3. huolehtia MRC:n talouden hoidosta, hyväksyä laskut ja työsopimukset Sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston johtosäännön ja delegointipäätösten mukaisesti; 4. valmistella ja esitellä johtokunnan käsiteltäviksi kuuluvia asioita sekä huolehtia päätösten toimeenpanosta; 5. tehdä esityksiä MRC:n johtokunnalle MRC:n henkilökunnan ottamisesta sekä tehtävien hoidon järjestelyistä tapauksissa, jotka eivät kuulu jonkin muun yliopiston tai sairaanhoitopiirin hallintoelimen tehtäviin; 6. ratkaista ja hoitaa muut MRC:lle kuuluvat asiat, joita ei ole erikseen säädetty tai määrätty jonkun muun ratkaistavaksi. 7. valmistella asiat johtokunnalle. 9 Tieteellinen toimikunta MRC:llä on tieteellinen toimikunta. MRC:n johtokunta päättää tieteellisen toimikunnan koostumuksen. 10 Tieteellisen toimikunnan tehtävät Tieteellisen toimikunnan tehtävänä on: 1) toteuttaa MRC:n valittavien tutkimusryhmien haun ja ehdottaa tutkimusryhmät asiantuntijoiden arvioiden perusteella; 2) antaa lausuntoja hankeapurahojen ja infrastruktuurirahoitushakemusten priorisoinnista yliopistolle ja sairaanhoitopiirille; 3) edistää MRC:n ja muiden lääketieteellistä tutkimusta harjoittavien tahojen yhteistyötä; 4) edistää terveydellisen tutkimuksen yhteistä kansallista strategiaa; 5) luoda toimintamalleja kliinisen kansallisen tutkimusinfrastruktuurin parantamiseksi; 6) edistää lääketieteellisen tutkimuksen tulosten hyödyntämistä; 7) sekä hoitaa muut mahdolliset tehtävät, jotka MRC:n johtokunta sille antaa. Tieteellisen toimikunnan jäseniksi voidaan kutsua lääketieteen alalla toimivien yliopistojen, ministeriöiden ja niiden alaisten sektoritutkimuslaitosten, yliopistosairaaloiden, yritysten ja ammattikorkeakoulujen sekä kliinisen tutkimuksen rahoittajien ja hyödyntäjien edustajia. 11 Toiminnan arviointi vuosittain MRC tekee vuosittain toimintakertomuksen, jossa raportoidaan toiminnan tulokset ja rahankäyttö. 12 Voimaantulo Tämä toimintasääntö on sopimuksen liite ja tulee voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

19 HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 22/2012 Kokous n:o 9, kello 9.15 Hannu Pietilä, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Olli Silvén, koulutusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 4 Yhteiskuntasuhteita palvelevien toimielinten perustaminen: Advisory Board ja Board of Trustees Oulun yliopistolla on keskeinen rooli Oulun alueen ja koko Pohjois- Suomen kehittäjänä. Menestymisen edellytyksenä on jatkossa yhä enemmän aktiivinen yhteistyö, kansallisesti ja kansainvälisesti, niin tieteen kuin yhteiskuntasuhteiden alueella. Yhteiskuntasuhteet on kirjattu näkyvänä osana yliopiston nykyiseen strategiaan. Yhteiskuntasuhteita tukemaan esitetään perustettavaksi Oulun yliopiston sidosryhmien ja alumnien edustajista koostuvat Board of Trustees ja Advisory Board. Perustamisen taustalla on varainhankinnan tueksi vuonna 2008 koottu varainhankinnan valtuuskunta ja sen johtoryhmä, jotka ovat osoittautuneet erittäin arvokkaaksi yhteiskunnallisen keskustelun foorumiksi. Toimielimille suunnitellut roolit: Advisory Board on Oulun yliopiston eri sidosryhmiä edustava toimija yliopiston strategiaprosessissa. Se toimii yliopiston johdon ja hallituksen sparraajana kiinnittäen huomiota etenkin tulevaisuuden kehittämistarpeisiin ja yliopiston strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Advisory Board kokoontuu 3 4 kertaa vuodessa. Tavoitteena olisi pitää ainakin yksi kokouksista yhteiskokouksena Oulun yliopiston hallituksen kanssa.

20 Board of Trustees edustaa laajasti Oulun yliopiston yhteiskuntasuhteiden verkkoa. Sen tehtävänä on välittää yhteiskunnan kehitysnäkymiä ja -tarpeita strategisen suunnittelun pohjaksi, tukea yliopiston innovaatiotoimintaa, välittää tietoa ulospäin yliopiston toiminnasta, kehityksestä ja vahvuuksista, osallistua yliopiston alumnitoimintaan sekä tukea yliopiston varainhankintaa ja lahjoittajasuhteiden hoitamista. Board of Trustees kokoontuu säännöllisesti kerran vuodessa. Esitys nimeämiskäytännöiksi: Oulun yliopiston hallitus nimeää Advisory Boardin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vahvistaa Advisory Boardin kokoonpanon. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on ensimmäisellä kaudella yksi vuosi (vuoden 2013 loppuun), jatkossa yliopiston hallituksen toimikauden mittainen. Advisory Boardin kokoonpanoa uudistetaan tarvittaessa puheenjohtajiston ja rehtorin esityksestä. Yliopiston rehtori kutsuu jäsenet Board of Trusteesiin sekä uudistaa sen kokoonpanoa tarvittaessa. Rehtori myös nimeää Board of Trusteesin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Advisory Boardin ja Board of Trusteesin roolit kirjataan Oulun yliopiston johtosääntöön. Päätösesitys: Oulun yliopiston hallitus hyväksyy yhteiskuntasuhteita palvelevien toimielinten perustamisen esityksen mukaisesti. Advisory Board ja Board of Trustees kirjataan Oulun yliopiston johtosääntöön. Oulun yliopiston hallitus nimeää päättyvälle toimikaudelle Advisory Boardin puheenjohtajaksi kauppaneuvos Ilkka Lanton sekä varapuheenjohtajaksi Senior Partner Antti Hietalan. Hallitus vahvistaa Advisory Boardin kokoonpanon liitteen (liite HA 22/2012) mukaisena. Päätös: Hyväksyttiin esittelyn mukaisesti, mutta hallitus toivoi, että toimielinten nimiä ja tehtäviä harkitaan vielä. Hallitus vahvisti Advisory Boardin kokoonpanon liitteen mukaisesti (Liite HA 22/2012). Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja Hannu Pietilä

21 Liite HA 22/2012 Advisory Boardin kokoonpano alkaen Johtaja Juha Ala-Mursula Business Oulu (Suostunut) Head of R&D Oulu site Johann Fagerström LM Ericsson AB (Suostunut) Senior Partner Antti Hietala InvestM8 Oy (Suostunut) Hallituksen puheenjohtaja Juha Hulkko Elektrobit Oyj (Suostunut) Johtaja Juha Juntunen Technopolis Oyj (Suostunut) Toiminnanjohtaja Eeva Kiuru Oulu Wellness Instituutti (Suostunut) Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ry (Suostunut) Kauppaneuvos Ilkka Lantto Katri Antell Oy (Suostunut) Kauppaneuvos Timo Levo Oulun Osuuspankki Head of Software Craig Livingstone Nokia Oyj (Suostunut) Päätoimittaja Markku Mantila Kaleva Oy (Suostunut) Toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Oulun kauppakamari Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka Pohjois-Pohjanmaan (Suostunut) sairaanhoitopiiri Hallituksen puheenjohtaja Jorma Paturi Meka Pro Oy (Suostunut) Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulun kaupunki (Suostunut) Kauppaneuvos Matti Pörhö Pörhön Autoliike Oy Kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen Talvivaara Oyj Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen (Suostunut) aluehallintovirasto Toimitusjohtaja Samuli Tursas Koodiviidakko Oy (Suostunut) Lisäksi Kone Oyj ja Fennovoima Oy nimeävät yhtiönsä edustajan Advisory Boardiin.

22 HALLITUS PÖYTÄKIRJA A 23/2012 Kokous n:o 9, kello 9.15 Hannu Pietilä, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Olli Silvén, koulutusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 5 Kokouskutsumenettelyn, pöytäkirjajärjestelmän sekä kokouksista laadittavien toimituskirjojen allekirjoitusmenettelyn uudistaminen Nykyisen käytännön mukaisesti kustakin kokouksessa käsiteltävästä asiasta laaditaan erillinen esittelylista. Esittelylistat muuttuvat päätöksenteon jälkeen pöytäkirjaksi. Puheenjohtaja ja asian esittelijä allekirjoittavat päätöksenteon jälkeen kunkin pöytäkirjaksi muuttuneen esittelylistan erikseen. Kullakin esittelijällä on ollut oma numeroitu esittelylistasarja. Päätöksistä laadittavat toimituskirjat allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja esittelijä (hallituksen osalta puheenjohtaja tai rehtori). Nykyinen käytäntö on kirjattu yliopiston hallituksen vahvistamaan yliopiston johtosääntöön. Nykyiset kokousmenettelyyn liittyvät käytännöt ovat osoittautuneet ongelmallisiksi mm. esittelijöiden määrän kasvaessa. Kokouskäytäntöjen ja asioiden joustavan hoidon kannalta on katsottu tarkoituksenmukaiseksi siirtyä käytäntöön, jossa luovutaan erillisestä listamenettelystä. Muutoksen jälkeen esityslistat kirjataan kokouskutsun liitteeksi peräkkäin asioiden käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaiseen järjestykseen. Kokouksesta pidetään yhtenäistä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa puheenjohtaja ja kokouksen sihteeri. Toimituskirjat allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja esittelijä tai kokouksen sihteeri, ellei yliopiston johtosäännössä ole toisin päätetty.

23 Päätösesitys: Hallitus muuttaa kokousmenettelyjen uudistamisen mahdollistamiseksi yliopiston johtosäännön 43 ja 44 :t seuraavaan muotoon: 43 Esittelylistat ja pöytäkirja Asioista, jotka päätetään monijäsenisissä toimielimissä esittelystä, laaditaan kokouskutsun liitteeksi esittelylistat. Kokouksesta laaditaan yksi yhtenäinen pöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. Pöytäkirjasta tulee ilmetä kunkin asian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuneiden nimet. Toimielin voi hyväksyä oman sisäisen kokousmenettelyohjeen tai antaa erillisiä lisäohjeita kokousmenettelystä. 44 Toimituskirjat Hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä tai kokouksen sihteeri. Hallituksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa kuitenkin puheenjohtaja tai rehtori ja varmentaa esittelijä tai sihteeri. Rehtorin, dekaanin ja päätösvaltaa käyttävän muun henkilön ratkaisemien asioiden toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä. Päätös: Päätettiin esittelyn mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Hallintojohtaja Hannu Pietilä

24 HALLITUS PÖYTÄKIRJA B 12/2012 Kokous n:o 9, kello 9.15 Pirjo Kytösalmi, Jäsenet Läsnä lisäksi Hans Söderlund, tutkimusprofessori Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Matti Kemi, filosofian ylioppilas Raija Ukkola, ylivirastomestari Lauri Lajunen, rehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori Olli Silvén, koulutusrehtori Hannu Pietilä, hallintojohtaja Pirjo Kytösalmi, talousjohtaja 6 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2013 Yliopistolain 15 :n mukaan yliopiston hallitus päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta. Yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen perustuu yliopiston oman strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien ohella opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopiston väliseen alustavaan sopimukseen Taloudellisten voimavarojen osalta suunnitelmat perustuvat erityisesti valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2013, valtioneuvoston yliopistoasetukseen ja opetusministeriön asetukseen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toimittanut yliopistolle alustavan laskelman vuoden 2013 perusrahoituksesta. Tarkistettu laskelma tullaan liittämään yliopiston ja ministeriön välisen sopimuksen liitteeksi. Oulun yliopiston rehtori antoi yksiköille sisäiset ohjeet toiminnan ja talouden suunnittelusta. Tulos- ja perusyksiköt laativat näiden mukaisesti toiminta- ja taloussuunnitelmansa ja budjettiehdotuksensa sähköiseen tietojärjestelmään (TATU). Tulosyksiköt ovat tarkentaneet ja ajankohtaistaneet edellisen suunnitelmakierroksen tekstiosat sekä laatineet vuoden 2013 yksityiskohtaiset budjettiesitykset. Sopimuskauden yksikkökohtaiset määrälliset ja tunnuslukutavoitteet on tarkistettu seuran-

25 tatietojen pohjalta tavoitteena ministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttaminen. Henkilöstösuunnitelmien tarkistuksissa ja talousarvioissa on otettu huomioon hallituksen päätökset yliopiston talouden tasapainottamisesta. Suunnitelmien pohjalta yliopiston rehtori kävi tavoite- ja tulosneuvottelut tiedekuntien dekaaneiden kanssa ja vararehtori vastaavat neuvottelut muiden tulosyksiköiden johtajien kanssa. Ennen neuvotteluja rehtori antoi tulosyksiköille kirjallisen palautteen suunnitelmien sisällöstä ja kehittämistarpeista. Suunnitelma-asiakirjat on tarkistettu neuvottelujen pohjalta. Suunnitelmien seuranta tapahtuu siten, että hallitus saa kaksi kertaa vuodessa raportit suunnitelmien toteutumisesta osana välitilinpäätöksiä ja vuosittain laadittavan toimintakertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi talouden seurantatilanteesta informoidaan hallitusta tarpeen mukaan muulloinkin kuukausittaisten talousraporttien antaman tiedon pohjalta. Liitteenä (liite HB 12/2012) on tulosyksiköiden suunnitelmiin pohjautuva koko yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio Päätösesitys: Päätös: Yliopiston hallitus hyväksyy yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion vuodelle Lisäksi hallitus valtuuttaa rehtorin ja talousjohtajan tekemään mahdolliset täydennykset talousarvioon sen jälkeen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on toimittanut lopullisen laskelman vuoden 2013 valtionrahoituksesta yliopiston toimintaan. Päätettiin esittelyn mukaisesti. Otettiin yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2013 pöytäkirjan liitteeksi (Liite HB 12/2012). Hallituksen puheenjohtaja Tutkimusprofessori Hans Söderlund Talousjohtaja Pirjo Kytösalmi

26 Liite HB 12/2012 OULUN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2013

27 OULUN YLIOPISTON TTS JA TALOUSARVIO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN PERUSTEET Tämä asiakirja on vuosittain hyväksyttävä yliopistolain 14 :n mukainen yliopiston hallituksen päättämä asiakirja. Siinä sovitetaan yhteen yliopiston toiminta ja talous seuraavalle kalenterivuodelle ja annetaan strategiaa ja toimenpideohjelmia tarkentavat suuntaviivat seuraaville vuosille. Asiakirja noudattaa keskeiseltä osin tiedekuntien ja erillislaitosten toiminta- ja taloussuunnitelmien rakennetta (suunnitelmat ovat ladattavissa yliopiston tietoverkossa olevilta työasemilta). Yliopistojen toiminnan perusteista ja ohjauksesta säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja sen voimaanpanolaissa (559/2009) sekä valtioneuvoston yliopistoasetuksessa (770/2009) ja opetusministeriön (nyk. opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM) asetuksessa yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (771/2009). Yliopistolain 15 :n mukaan yliopiston hallitus päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta. Yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen perustuu yliopiston oman strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien ohella OKM:n ja yliopiston väliseen (vielä alustavaan) sopimukseen OKM on toimittanut yliopistolle alustavan laskelman vuoden 2013 perusrahoituksesta. Oulun yliopiston rehtori antoi yksiköille sisäiset ohjeet toiminnan ja talouden suunnittelusta ja yksiköt laativat näiden mukaisesti toiminta- ja taloussuunnitelmansa ja budjettiehdotuksensa vuodelle 2013 sähköiseen tietojärjestelmään (TATU). Sopimuskauden yksikkökohtaiset määrälliset ja tunnuslukutavoitteet on tarkistettu seurantatietojen pohjalta tavoitteena ministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttaminen. Suunnitelmien pohjalta yliopiston rehtori kävi tavoite- ja tulosneuvottelut tiedekuntien dekaaneiden kanssa ja rehtori tai joku vararehtoreista vastaavat neuvottelut muiden tulosyksiköiden johtajien kanssa. Ennen neuvotteluja rehtori antoi tulosyksiköille kirjallisen palautteen suunnitelmien sisällöstä ja kehittämistarpeista. Ennen neuvotteluja OKM toimitti yliopistolle vuoden 2010 toiminnasta palautteen, joka toimitettiin yksiköille ja huomioitiin neuvottelujen taustamateriaalina. Suunnitelma-asiakirjat on tarkistettu neuvottelujen pohjalta. Suunnitelmien seuranta tapahtuu siten, että hallitus saa kaksi kertaa vuodessa raportit suunnitelmien toteutumisesta osana välitilinpäätöksiä ja vuosittain laadittavan toimintakertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi talouden seurantatilanteesta informoidaan hallitusta tarpeen mukaan muulloinkin kuukausittaisten talousraporttien antaman tiedon pohjalta. 2

28 OULUN YLIOPISTON TTS JA TALOUSARVIO STRATEGINEN KEHYS 1.1 Yliopiston profiili Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan Oulun yliopiston tehtävänä on edistää kansainvälisesti korkeatasoista vapaata tutkimusta, sivistystä ja kulttuuria, vahvistaa hyvinvointia lisäävää osaamista sekä turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus vaikutusalueellaan. Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Yliopiston koulutusprofiili kytkeytyy tutkimusprofiiliin, jonka kulmakivinä toimivat painoalat ja kehittämisalat on määritelty. Yliopisto toteuttaa alueellista koulutustehtävää yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa ja on suunnannäyttäjä toimiessaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa ja sillä on keskeinen vastuu alueen innovaatiotoimintaa kokoavassa allianssiyhteistyössä. Oulun yliopistolla on erityisvastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta. Lisäksi yliopistolla on valtakunnallisina erityistehtävinä Kajaanin yliopistokeskus ja Sodankylän geofysiikan observatorio. Yliopisto uudistaa paino- ja kehittämisalansa ja selkeyttää niiden kokonaisrakenteen. Painoalojen tutkimustoiminta on laajaa ja vakiintunutta ja painoaloilla tutkimusrakenteet ja verkostot ovat kehittyneitä. Kehittämisalat ovat suppeampia nousevia aloja, joiden tutkimusprofiilit ja -rakenteet ovat muotoutumassa. Paino- ja kehittämisaloille on määritelty tieteelliset fokukset, joita tullaan vahvistamaan. Tavoitteena on muodostaa tutkimusryhmien synergiaa hyödyntäviä kansainvälisesti merkittäviä tutkimusohjelmia. Paino- ja kehittämisaloilla on laajoja monitieteisiä tutkimuskeskuksia, fokusoituja tutkimusyksiköitä ja verkostoja, tutkijakoulutusta ja kansainvälistä maisterikoulutusta, tutkimusinfrastruktuureja, jotka ovat paikallisia mutta voivat olla osa kansallista tai kansainvälistä tutkimusinfrastruktuurien verkostoa. Paino- ja kehittämisalojen tutkimustoiminta on verkostoitunut kansainvälisesti ja toimintaympäristön kanssa strategisina kumppanuuksina. Yliopisto huomioi tutkimustoiminnassaan uudet merkittävät kansalliset ja kansainväliset hankkeet ja ohjelmat. Yliopistolla on neljä tutkimuksen painoalaa ja neljä kehittämisalaa. Painoalat ovat: 1) biotieteet ja terveys, 2) informaatioteknologia, 3) kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä 4) ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Viimeksi mainittuun painoalaan sisältyvät nousevina kehittämisaloina terästutkimus ja kaivos- ja vuoriala. Muut kehittämisalat ovat liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperustainen opettajankoulutus. 1.2 Yliopiston tavoite 2020 Oulun yliopisto on vuonna 2020 vetovoimainen ja tuloksellinen tiedeyliopisto. Se tarkoittaa sitä, että Oulun yliopisto on tieteellisesti profiloitunut ja on vahvuusalueillaan maailman johtavia tutkimusympäristöjä. Se on integroinut koulutuksensa tutkimuksen mukana uudistuvaksi. Yliopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut, innovaatioihin kannustava, henkilöstöä innostava työyhteisö ja taloudeltaan vahva toimija. 1.3 Yliopiston keskeiset kehittämiskohteet Yliopiston päivitetyssä strategiassa ja siihen liittyvissä koulutuksen, tutkimuksen ja niiden toimintaedellytyksiä koskevassa toimenpidesuunnitelmissa esitetään suunnittelukauden keskeiset kehittämiskohteet. Uudistettuun strategiaan perustuvan Oulun yliopiston ja opetusministeriön välisen sopimuksen mukaan yliopiston erityiset kehittämiskohteet ovat seuraavat: Yliopisto vahvistaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötään painoalojensa kehittämisen kannalta parhaiden yliopistojen kanssa hyödyntäen vuonna 2013 suoritettavan tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksia Yliopisto tehostaa toimenpiteitään kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimiseksi Yliopisto tehostaa toimenpiteitään koulutuksen läpäisyn parantamiseksi. 3

29 OULUN YLIOPISTON TTS JA TALOUSARVIO Yliopisto uudistaa opiskelijavalintojaan Strategiarahoitusta on kohdennettu strategian mukaisten kehittämistoimien edistämiseen ml. lääkärikoulutuksen laajentaminen, luonnontieteellisen kokoelman kustannukset, Biokeskus Suomen toiminta ja Kajaanin OKL:n siirron kustannukset euroa/v ( ) ja euroa/v ( ). Yliopiston strategiaa toteutetaan keskeisiltä osin strategiaan perustuvien tutkimuksen ja koulutuksen toimenpideohjelmien pohjalta tutkimusneuvoston ja koulutusneuvoston ohjauksessa. Toimenpideohjelmia toteutetaan tiedekuntien ja niiden laitosten sekä erillisten laitosten laatimiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja talousarvioihin liittyvillä toimenpiteillä. Strategian toteutusta seurataan kuukausiraporteissa, välitilinpäätösraportoinneissa ja toimintakertomusraportoinnissa. Vuonna 2010 käynnistetyn talouden tasapainotusohjelman, rakenteellisten uudistusten ja tilaratkaisujen avulla varmistetaan tutkimus- ja koulutustoiminnan tuloksellisuus ja sitä kautta pysyvästi vahva rahoituspohja. Rakenteellista kehittämistä on suunniteltu ja jatketaan hallituksen asettamin suuntaviivoin, pääasiassa erilaisten työryhmien työn pohjalta. Työn yhtenä tavoitteena on tunnistaa toiminnallisia, tietyn tieteenalan yhteen kokoavia yksiköitä, joilla voitaisiin saavuttaa merkittävää opetuksen ja tutkimuksen toiminnallista synergiaa, joka syntyy suuremmista tiedepohjaisista osaamiskeskittymistä. Tilaratkaisuilla tuetaan tätä tavoitetta ja ohjataan yliopiston tilojen kehittämistä strategian mukaisten tavoitteiden mukaisiksi. Lähtökohtana on hakea sellaisia tilajärjestelyjä, joiden tuloksena voidaan vapauttaa kokonaisia, helposti edelleen vuokrattavia tilakokonaisuuksia. Ministeriön uudistetun rahoitusmallin yliopistokohtainen sovellus on otettu käyttöön ja myös tiedekuntien on edellytetty kehittävän omat vastaavat sovelluksensa. Rahoitusmallia kehitetään rinta rinnan rakenteellisen kehittämisen ratkaisujen kanssa. Koulutuksen osalta toimenpiteet koskevat tutkintosaannon parantamista erityisesti runsaasti valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita käsittävissä koulutusohjelmissa, opintojen alkuvaiheen ongelmien selvittämistä ja koulutuskäytäntöjen parantamista, koulutuksellisten hidasteiden ja pullonkaulojen ratkaisemista eri koulutusohjelmissa, ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä sekä rakenteellisia muutoksia valikoiduissa koulutusohjelmissa. Toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan strategisten ohjausryhmien johdolla. Tutkimustoimintaa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi synergiaetujen ja tieteidenvälisen tutkimuksen lisäämiseksi erityisesti yliopiston tutkimuksen vahvuusaloilla. Yliopisto kohdentaa sekä strategisia että perusresursseja tutkimuksen painoaloille ja kehittämisaloille. Täydentävän rahoituksen hankintaa tehostetaan hyödyntäen myös rakennerahasto- ja aluekehitysrahoja strategian mukaisesti. Keskeiset toimenpiteet kohdennetaan tutkijaurajärjestelmään ja tutkijakoulutukseen, kansainvälisyyteen ja tutkijarekrytointiin, tutkimuksen infrastruktuuriin, luoviin tutkimusympäristöihin sekä innovaatiokeskuksiin ja muuhun strategiseen tutkimusyhteistyöhön. 1.4 Riskien arviointi ja hallinta Yliopisto ottaa huomioon ja varautuu keskeisiin toiminnan jatkuvuutta, resursointia, tietopääomaa, omaisuutta ja infrastruktuuria sekä henkilöstöä ja sen turvallisuutta uhkaaviin riskeihin. Riskien tunnistaminen, arviointi ja varautuminen riskeihin sisältyvät yliopiston toiminnanohjaukseen ja tulosyksiköiden vuosisuunnitteluun. Yliopiston keskeisimmät toiminnalliset riskit koskevat tutkintotuloksia ja menestymistä kilpaillun tutkimusrahoituksen saannissa. Koulutusalakohtaisten tutkintotavoitteiden saavuttamisen lisäksi valtionrahoituksen turvaamiseksi on välttämätöntä menestyä hyvin keskeisimmissä uuden rahoitusmallin mukaisissa kriteereissä. 4