Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti"

Transkriptio

1 OuluPort Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti Göteborgin Satama tarjoaa palveluita kahdeksalla liikenteen alalla: kontit, RoRo, öljy, autot, matkustajat, logistiikka, raideliikenne ja varastointi

2 MERILLE JA PERILLE Vientiä niin että hitaampia heikottaa Veitpä tai toit, merta edemmäs ei kannata mennä. Oulun Satamasta olet jo melkein maailmalla. Mikä kuljetustarpeesi onkin, satamatoiminnot hoitaa Herman Andersson. Euroopan vilkkaimpiin satamiin ja eteenpäin. Päivittäin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Satamaoperaattorisi Oulussa,

3 sisältö OuluPort Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti OuluPort Julkaisupäivä Päätoimittaja Kari Himanen Oulun Satama Poikkimaantie 16 PL Oulun kaupunki fax ( 08 ) Osoitteenmuutokset Kotisivut Toimituskunta Päivi Vähänikkilä-Kuronen, Oulun Satama Tuula Ylisuutari, Oulun Satama Kai Kettunen, Herman Andersson Oy Taitto ja visuaalinen suunnittelu GST Graafi nen Studio, Oulu Painopaikka Litoset Oy marraskuu Oulun Satama kasvu-uralla Oulun Sataman liikenne on tänäkin vuonna jatkanut voimakasta kasvua. Liikenteen määrän lisääntyminen tarkoittaa myös sitä, että investointienkaan suhteen ei voida pitää taukoa. 5 Oulu pohjoisen Euroopan logistinen keskus 2015 Oulun alueen tavoitteena on alueen yritysten kannattavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen tuotannon ja kaupan logistiikkakustannuksia alentamalla. 6 Kehitys kehittyy...meneillään olevia ja tulevia investointeja Ensi vuoden kehittämistoimenpiteisiin konttikenttäkapasiteetin lisäämisen lisäksi Oritkarissa kuuluu mm. ratapihan kapasiteettitarpeiden kartoittaminen ja rautatien linjaus. 7 Barentsin merisatamien yhteistyö Barents Port Forum Sustainable Transport in Barents Region (STBR) on monikansallinen hanke, jossa on mukana useita toimijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. 8 Ruskaretki Kuusamoon Herman Andersson Oy, Oulun Satama ja TransAtlantic järjestivät varustamoasiakkailleen mahdollisuuden tutustua Pohjois-Suomalaiseen teollisuuteen sekä logistiikkaan. 10 Göteborgin satama Göteborgin sataman asema Ruotsin markkinoilla on ainutlaatuinen. Yli 70 prosenttia Pohjoismaiden teollisesta tuotannosta sijaitsee 500 kilometrin säteellä satamasta, ja matka-aika satamaan on korkeintaan kuusi tuntia. 12 Esittelyssä Oulun Sataman liikennepäällikkö Kuisma Ekman Tähän saakka olen katsellut sataman toimintaa meren puolelta. On ollut mielenkiintoista nähdä miten asiat täällä hoidetaan. 13 Uutiset Uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia. 3

4 pääkirjoitus Oulun Satama kasvu-uralla Kari Himanen, satamajohtaja OULUN SATAMAN LIIKENNE ON TÄNÄKIN VUONNA JATKANUT VOIMAKASTA kasvua. Liikenteen määrän lisääntyminen tarkoittaa myös sitä, että investointienkaan suhteen ei voida pitää taukoa. Painopisteet ovat tänä vuonna Vihreäsaari ja Oritkari. Vihreäsaaressa valmistaudutaan Finnsementin toimintojen siirtymiseen Toppilasta. Tänä vuonna rakentamiskohteina ovat lähinnä alusturvallisuuteen liittyvät investoinnit kuten uusi tihtaali ja altaan ruoppaus. Vuoden 2008 puolella rakentamista jatketaan tekemällä uusi maapollari sekä laajentamalla päällystettyä kenttää. Lisäksi laiturille asennetaan uudet fenderit sekä ns pulputusjärjestelmä, parantamaan laiturin jäänhallintaa. Oritkarissa keskitytään tänä vuonna konttikapasiteetin rakentamiseen. Muut määrältään pienemmät investoinnit ovat liikennemerkkien ja opasteiden päivittäminen sekä pulputusjärjestelmän asentaminen sekä pää- että pohjoislaiturille. Oritkarin altaaseen lasketaan lämmintä lauhdevettä, jonka lämpöarvo on huomattavan korkea. Selvitysten perusteella arvioitiin, että saamalla lämmin vesi kiertämään altaassa tehokkaasti, voimme pitää altaan liki jäättömänä läpi talven. Ankaran talven olosuhteissa allas ei varmaankaan pysy aivan jäättömänä, mutta kuitenkin jääolosuhteiden tulisi helpottua huomattavasti. Toiminnassamme noudatamme vuonna 2006 hyväksytyn Oulun Sataman yleissuunnitelman linjaa. Nuottasaaren sataman päälaituri on palvellut pitkään satamatoimintoja ilman kovin merkittäviä korjauksia. Tämän syksyn aikana saamme laiturin vapautettua kiskonostureista, joten se mahdollistaa laiturin kunnostuksen sekä reunapalkin että päällysteen osalta. Korjaus tehtäneen noin kahden vuoden kuluttua. Liikenteellisesti Oritkari on meidän suurin ja nopeimmin kehittyvä satama. Niinpä sinne panostamme luonnollisesti myös jatkossa. Parhaillaan on työn alla rakennettavalle länsilaiturille menevän uuden rautatielinjauksen päättäminen. Linjauksen päättäminen on tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävää, sillä se vaikuttaa monella tavalla tulevan laiturin toimintaan, toimivuuteen ja tehokkuuteen. Tämän työn jälkeen käynnistämme konttikenttäalueiden seuraavan laajennuksen rakennesuunnittelun. Lupavirastossa on käsiteltävänä Oulun Sataman anomus läjitysaltaiden ja pengertien rakentamisesta. Läjitysaltaisiin sijoitetaan seuraavan huoltoruoppauksen massat. Alueesta tulee myöhemmin länsilaiturin toisen laivapaikan tausta-alue. Ensinnä kuitenkin pitäisi rakentaa ensimmäinen laivapaikka. Tähän tähtäävä hankesuunnitelman tekeminen aloitetaan heti vuoden vaihteen jälkeen. Rakentaminen voisi alkaa noin kolmen vuoden kuluttua. Kiitän henkilökuntaa, sidosryhmiä ja asiakkaita heidän panoksestaan, joka on mahdollistanut jo tehdyt investoinnit. Voidaksemme jatkaa samalla kasvuuralla toteuttaaksemme kaiken edellä kuvatun, tarvitsemme omalta henkilökunnaltamme venymistä sekä sidosryhmiltä ja asiakkailta myönteistä suhtautumista suunnitelmiimme. 4

5 Oulu pohjoisen Euroopan logistinen keskus 2015 Oulun kaupungin strategian mukaan Oulu on pohjoisen Euroopan logistinen keskus. Oulun Satama on tässä visiossa oleellisessa roolissa. Logistinen kehitys Oulun alueella on vahvaa. Oritkarin ja Äimäraution alue on logististen palvelujen keskus, jossa verkostoituminen on helppoa. LOGISTIIKKASTRATEGIAN LAATIMINEN OULUN seudulle aloitettiin syksyllä Tavoitteena oli sellaisten selkeiden toimintalinjojen määrittäminen, joilla visio Oulun seudusta pohjoisen Euroopan logistisena keskuksena toteutuu. Työn tilaajana ja rahoittajana oli Oulun kaupunki. Logistiikkastrategian laatimisen tukena oli Oulun yliopiston tekemä laaja kyselytutkimus logistiikka-alan toimijoille, joka tehtiin lähtökohdaksi samaan aikaan laaditulle pohjoisten maakuntaliittojen laatimalle Pohjois-Suomen logistiikkastrategialle. Kyselytutkimuksen lisäksi tehtiin suuri määrä yrityshaastatteluita. Logistiikkastrategia Oulun seudulle on alan toimijoiden yhteinen näkemys logistiikan strategiasta ja pitkäjänteisistä kehittämistarpeista ja painopisteistä, joihin kehityspanostukset suunnataan. Valinnat strategian painopisteille tehtiin analysoimalla logistiikan tämän hetkiset vahvuudet ja heikkoudet sekä elinkeinoelämän näkemykset tulevaisuuden haasteista ja tarpeista. Strategiatyön ja tavoitteiden toteuttamiseksi on käynnistetty logistiikkaohjelma vuosille , jota uudistetaan tarvittaessa kahden vuoden välein. Strategian ja logistiikkaohjelman uudistamistarvetta kartoitetaan kehittämistoiminnan tulosten vaikuttavuusarvioinnin ja kehitystilanteen analyysin perusteella. Oulun alueen tavoitteena on alueen yritysten kannattavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen tuotannon ja kaupan logistiikkakustannuksia alentamalla. Oulun alueen vahvuuksina on mm. kansainvälinen sijainti. Oulu on logistinen solmukohta kansainvälisten liikennekäytävien ja markkina-alueiden kartalla. Vision Oulu on pohjoisen Euroopan logistinen keskus 2015 saavuttamiseksi, strategisiksi painopisteiksi ja tavoitteiksi valittiin seuraavat seitsemän kohtaa: Oulun kansainvälisen sijainnin hyödyntäminen, Oulun alueen yhteyksien ja infrastruktuurin kehittäminen, logistiikan palvelutarjonnan ja toimintaverkoston kehittäminen, logistiikan osaamisen lisääminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, innovatiivisen toimintaympäristön luominen ja teknologiaosaamisen hyödyntäminen logistiikassa, kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen sekä monipuolisten tavaravirtojen hyödyntäminen. Kaikkien keskeisten strategisten päämäärien toteutumista seurataan vuosittain työryhmän valitsemilla mittareilla, joilla saadaan logistiikkaohjelman keskeisten tavoitteiden tilasta säännöllisin väliajoin tietoa ja josta laaditaan lyhyt raportti logistiikkatyöryhmän työskentelyn ja päätöksenteon tueksi. Seuranta mahdollistaa toimenpiteiden ja kehitysresurssien uudelleen kohdentamisen tarpeen mukaan. Laajempi logistiikkaselvitys toteutetaan viiden vuoden välein. Lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa kansallisen logistiikkaselvityksen 4-5 vuoden välein, joka tarjoaa tietoa Oulun alueen logistiikan kehityksestä ja sen tilasta suhteessa muuhun Suomeen. 5

6 Kehitys kehittyy... meneillään olevia ja tulevia investointeja ORITKARISSA TOTEUTETTIIN JA OTETTIIN käyttöön suuryksiköiden tarpeisiin rakennettu konttikenttä ja lastausramppi reilu vuosi sitten. Alueen kehittäminen on jatkunut näiden mittavien kuljetusjärjestelmämuutostöiden jälkeenkin vilkkaana sekä sataman että satamaoperaattorin toimesta. Kuluvana vuonna Oritkarin konttikenttäkapasiteettia on lisätty 2,2 hehtaarilla ja ensi vuonna kenttien rakentaminen jatkuu. Vuoden 2008 aikana liikenteen kasvun ja tilatarpeen odotetaan kasvavan edellisten vuosien tapaan. Lisäksi alueella laaditaan parhaillaan asemakaavaa, jossa määritetään merkittävien liikenneyhteyksien sijoittuminen. Käynnissä olevat työt ja tulevat rakentamiset toteutetaan Oulun Sataman yleissuunnitelman 2005 lähtökohtien mukaisesti. Asemakaavaan liittyvää yleissuunnittelua on toteutettu yhdessä Teknisen keskuksen kanssa. Alueen suunnitelman laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska Oulun Satamalla on lähitulevaisuudessa tarve Oritkarin satama-altaan huoltoruoppaukselle, ja ruoppausmassoille on saatava osoitettua läjityspaikka riittävän läheltä satamaa. Tulevaisuudessa Oritkariin johtavan tien linjauksen on suunniteltu siirtyvän sen nykyisestä sijainnistaan niin, että se tulisi noin 100 metriä nykyisestä rantaviivasta merelle päin. Ensi vuoden kehittämistoimenpiteisiin konttikenttäkapasiteetin lisäämisen lisäksi Oritkarissa kuuluu mm. ratapihan kapasiteettitarpeiden kartoittaminen ja rautatien linjaus tulevalla länsilaiturin alueella, varasto 1:sen rooli satamatoiminnoissa ja sen mahdollinen uusi sijoituspaikka sekä sataman kunnossapidon varastotilan sijoittuminen. Vihreäsaaren sataman bulk-laiturilla ja alueen kentillä on meneillään muutostöitä, joilla parannetaan alueen palvelutasoa: pidennetään bulk-laiturin tehokasta laituripituutta. Muutostöiden ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat mm. satamaaltaan ruoppaus, tihtaalin sekä maapollarin rakentaminen. Alueen rakennustyöt jatkuvat ja kaikkien kehittämisen osa-alueiden odotetaan valmistuvan vuoden 2009 aikana. Urakoitsijana Vihreäsaaressa toimii Maarakennus Jaara Oy. Kuluvana vuonna Oritkarin konttikenttäkapasiteettia on lisätty 2,2 hehtaarilla ja ensi vuonna kenttien rakentaminen jatkuu. 6

7 Barentsin merisatamien yhteistyö Barents Port Forum Yläkuvassa yleisnäkymä Murmaskista, etualalla satama. Alakuvassa Murmanskin keskustaa. SUSTAINABLE TRANSPORT IN BARENTS REGION (STBR) on monikansallinen hanke, jossa on mukana useita toimijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina Toinen vaihe (STBR II) käsittää vuodet 2006 ja STBR II jakaantuu neljään osaan. Nämä ovat alueellinen lentoliikenne, merisatamien toiminta, raskaan kuljetusten järjestelmä ja tiekuljetukset. Merisatamien hanketta varten perustettiin työryhmä, jossa on mukana edustus kaikista mukana olevista maista. Edustajat tulivat Oulun, Luulajan, Tromssan ja Murmanskin satamasta. Konsulttina on ollut Narvikista Transportutvikling AS. Barentsin alueen satamien yhteinen liikennemäärä on noin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää satamien väliselle yhteistyölle pysyvä organisaatio. Toiminta pohjautuu tällöin vahvaan taloudelliseen perustaan. Yhteistyöelin edistää satamien etuja ja edustaa satamien erikseen sovittavissa asioissa. Lähiajan tavoi- te on perustaa väliaikainen organisaatio, joka syventää satamien yhteisorganisaation liiketoimintasuunnitelmaa sekä huolehtii toiminnan rahoituksesta ja jäsenten sitouttamisesta varsinaiseen yhteistyöhön. Barentsin alueen satamat levittäytyvät maantieteellisesti laajalle alueelle ja luonnollisesti ovat erikoistuneet oman takamaansa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Satamilla on kuitenkin paljon yhteisiä ja samanlaisia asioita, jotka koskettavat niitä kaikkia. Ne sijaitsevat alueilla, joissa vallitsee talviset olosuhteet ja osa satamista saa jääpeitteen. Sääolosuhteet asettavat satamien kunnossapidolle aivan omat haasteensa. Rakenteet pitää mitoittaa eri tavalla kuin etelän satamissa ja oma lukunsa on myös talvikunnossapito. Kaikki sijaitsevat kaukana omien maidensa pääkaupungeista ja keskeisistä eurooppalaisista päätöksentekopaikoista. Muun muassa edellä mainitut asiat ovat niitä, joita yhdessä pohdiskelemalla ja yhteistyötä kehittämällä Barentsin alueen satamat voivat kohdata tulevaisuuden haasteet hyvin valmistautuneina. 7

8 Ruskaretki Kuusamoon HERMAN ANDERSSON OY, OULUN SATAMA ja TransAtlantic järjestivät varustamoasiakkailleen mahdollisuuden tutustua pohjoissuomalaiseen teollisuuteen ja logistiikkaan Arvoisat vieraamme tutustutettiin yhteen maailman tehokkaimmista hienopaperitehtaista, jonka tuotantokapasiteetti on yli miljoona tonnia vuodessa. Stora Enson Oulun tehtaalle suuntautuneen tehdaskierroksen yhteydessä kierrettiin paperikoneet 6 ja 7, joiden pituus on lähes kilometri. Tehdaskierroksen jälkeen vieraat isäntineen matkasivat kohti Kuusamoa. Matkalla pysähdyttiin Kalle Päätalon kotimaisemissa vajaan asukkaan Taivalkoskella. Taukopaikkana oli Jalavan Kauppa, jonka perusti laukkukauppias Stephan Jakowleff jo vuonna Kaupassa oli aistittavissa edelleenkin tuo wanha Kauppakartanon ilmapiiri ja myynnissä oli perinnevaatteita, kalastus- ja erätarvikkeita sekä kenkiä ja muodikkaita naisten vaatteita. Vieraat majoittuivat Kuusamossa Rukahoviin, joka sijaitsee yhdessä Suomen suosituimmista laskettelu- ja ulkoilukeskuksista, Rukatunturilla. Illalla matka jatkui kohti Venäjän rajaa ja sen lähistöllä sijaitsevaa Petäjälammen erätilaa, Kammia. Matkalla linja-auton piti ylittää rajatarkastusasema, jossa ajoneuvoon nousi venäläinen rajakomissaari Leonid. Hän tivasi isoon ääneen vieraiden matkustusdokumentteja sekä ajoneuvon vakuutuspapereita. Kameran viemisen matkanjohtajalta ja usean muun kommervenkin, mm. lahjusten vastaanoton jälkeen, rajaupseeri lupasi päästää vieraamme linja-autoineen jatkamaan matkaa kohti eräleiriä. Illallinen nautittiin savusaunan ja järvessä uimisen jälkeen maailman romanttisimmaksi ravintolaksi kutsutun Kammin päärakennuksessa. Eräkokit loihtivat maittavaksi illalliseksi loimulohta avotulen ääressä, vieraiden valvovien silmien alla. Seuraavana aamuna virkeät vieraat tutustuivat todelliseen pohjois-suomalaiseen me- 8

9 Venäläinen rajakomissaari Leonid järjesti matkalaisille ylimääräisen ohjelmanumeron. Taukonuotiolla Pekka Yrjölä, Hapag Lloyd, Matti Saikkonen, Herman Andersson, Pentti Pärssinen, Yourway, Mika Eerola, UASC, Lena Eriksson, TransFeeder Line, Sari Koivuneva, MSC, Fredrik Wrede, TransFeeder Line, Maritta Bister, Hoyer Group, Kai Kettunen, Herman Andersson ja Niko Hietala, Stora Enso. nestystarinaan, Kuusamon Pölkky Oy:öön. Yritys on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja, jonka vuosittainen sahatavaratuotanto on m3, ja josta jatkojalostetaan noin 50 %. Myyntijohtaja Mikko Luikku esitteli yrityksen toimintaa ja kertoi etenkin toiminnan kansainvälisyydestä ja sen tuomista haasteista. Vieraat pääsivät myös sahakierrokselle tutustumaan, miten tukkipölli muuttuu esim. seinä- ja lattiapaneeliksi. Pölkyllä on tuotantolaitokset Kuusamossa, Taivalkoskella ja Oulussa. Iltapäivällä pääsimme tutustumaan Kuusamon kauneimpaan luontoon. Vaelluksemme alkoi Juumasta, johon jätimme linja-auton ja suuntasimme kävellen kohti Myllykoskea. Paikasta löytyi erittäin idyllinen, vanha mylly kosken rannassa, kauniin ruskan ympäröimänä. Vaellusta jatkettiin jylhissä maisemissa, joen vartta pitkin kohti Jyrävää, joka on kuuluisa Suomen komeimpiin kuuluvista vapaana virtaavista könkäistä. Näkymän kruunasi Jyrävän putous, jonka korkeus on noin yhdeksän metriä. Jyrävän maisemissa levähdimme nauttien nuotion antimista ja uteliaiden kuukkeleiden seurasta. Jyrävän kauniita maisemia ihailemassa Jan Fjellman, TransFeeder Line, Mårten Carlquist, TransLumi Line, Suoma Magnus, Stella Naves, ja Matti Toivanen, Hoyer Group. 9

10 Göteborg VUONNA 1620 PERUSTETTU GÖTEBORGIN Satama toimii osakeyhtiöpohjalta, ja se toimii sekä satamaviranomaisena että ahtausyhtiönä. Göteborgin sataman asema Ruotsin markkinoilla on ainutlaatuinen: yli 70 prosenttia Pohjoismaiden teollisesta tuotannosta sijaitsee 500 kilometrin säteellä satamasta, ja matka-aika satamaan on korkeintaan kuusi tuntia. Se on lisäksi ainoa pohjoismainen satama jonne on suorat valtameriyhteydet sekä Kaukoidästä että Pohjois-Amerikan molemmilta rannikoilta. Göteborgin sataman asema on lisäksi erittäin suotuisa: se toimii tavaraliikenteen keskuksena Pohjois- Euroopassa, joka on maailman nopeimmin kasvavia markkina-alueita. Göteborgin Satama tarjoaa palveluita kahdeksalla liikenteen alalla: kontit, RoRo, öljy, autot, matkustajat, logistiikka, raideliikenne ja varastointi. Kaikki palvelumuodot ovat alansa huippuluokkaa; yhdessä ne tarjoavat asiakkaalle vetovoimaisen vaihtoehdon. Konttiliikenne: TEU vuonna Göteborgissa sijaitsee Pohjoismaiden suurin konttiterminaali, joka on Ruotsin ainoa valtamerialuksille palveluja tarjoava keskus. Suurin osa konttiliikenteestä on joko matkalla eri puolille maapalloa tai tulossa sieltä, joko suoraan valtamerialuksilla tai Manner-Euroopan kautta kulkevan syöttöliikenteen välityksellä. Ro/Ro: 644,000 RoRo-yksikköä vuonna Tunnusomainen piirre Göteborgin Sataman RoRo-liikenteelle on nopea, yhteensä viidessä terminaalissa tapahtuva RoRo-lastaus. Ruotsin ja Manner-Euroopan, Iso-Britannian, Suomen ja Tanskan välillä liikennöivien alusten kuormaus ja purku tapahtuu terminaaleissa erittäin nopeasti. Raideliikenne: Göteborgin Sataman raideosuudet ovat Ruotsin vilkkaimmin liikennöidyt tavaraliikenneraiteet. Göteborgin 10 satamasta liikennöi tätä nykyä 22 sukkulajunaa ja asiakkaiden tarpeisiin räätälöityä junaliikennejärjestelmää. Logistiikka: Göteborgin satama ja sen yhteistyökumppanit Business Region Göteborg, Ruotsin Ratahallintokeskus, Tielaitos, Göteborg Landvetterin lentokenttä sekä Ruotsin Merenkulkulaitos muodostavat yhdessä logistiikkakeskuksen, joka tunnetaan nimellä Logistic Hub Scandinavia. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Göteborgin asemaa Ruotsin vahvimpana logistiikkakeskuksena. Autot: uutta autoa vuonna Göteborgin kautta kulkee joka vuosi yli uutta autoa. Göteborgin Satamassa käsitellään noin 15 eri automerkkiä. Öljy: 20,6 miljoonaa tonnia öljyä vuonna Göteborgin öljyterminaali on Pohjoismaiden laaja-alaisin öljyterminaali. Satamassa käy vuosittain noin alusta. Sataman kautta vuosittain kulkeva raakaöljyn, öljytuotteiden ja kemikaalien määrä on noin 20 miljoonaa tonnia. Matkustajaliikenne: Göteborg on vetovoimainen matkailukohde, joten sinne suuntautuva matkustajaliikenne on vilkasta. Stena Line on tärkein Göteborgin Satamassa toimivista lauttayhtiöistä. Satamassa vierailevien risteilyalusten määrä on keskimäärin 20 vuodessa. Stora Enson oma liikennejärjestelmä Stora Enson järjestelmän mukaisessa liikenteessä Göteborgin satama toimii uudelleenlaivauskeskuksena. Paperi ja kartonki saapuvat RoRo-terminaaliin erityisissä säänkestävissä konteissa (SECU). SECUt kuljetetaan Göteborgiin rautateitse ruotsalaisilta paperitehtailta ja RoRo-aluksin Suomesta. Paperi kuljetetaan tai laivataan edelleen Isoon-Britanniaan ja Manner-Eurooppaan jakelua varten. Stora Enso on ainoa erikoistunut paperintoimittaja, joka järjestää kuljetuksensa Göteborgin Sataman kautta. Tällä hetkellä käytössä ovat seuraavat reitit: Kotka Göteborg Göteborg Zeebrügge, Belgia Göteborg Tilbury, Iso-Britannia Kemi/Oulu - Göteborg Göteborg - Immingham, Iso-Britannia Kemin ja Oulun satamista on säännöllinen yhteys Göteborgiin uudelleenlaivausta varten. Kolme RoRo-alusta tekee viikoittain kolme edestakaista matkaa satamien välillä. Reitin liikennettä hoitaa Transatlantic Trans- Lumi Line. Stora Enson järjestelmän piiriin kuuluvilla ruotsalaistehtailla on päivittäinen junayhteys Göteborgiin, jonne paperi kuljetetaan SECU-kontein (paluumatkalla junat kuljettavat tyhjiä SECUja). Stora Enson liikennejärjestelmän lisäksi Göteborgin sataman kautta kulkevat muut metsäteollisuustuotteiden kuljetukset hoidetaan enimmäkseen yleiskonttiliikenteen ja trailerien avulla. Näitä kuormia kuljetetaan pääasiassa rahtipikajunilla, jotka edustavat Göteborgin satamalle tyypillistä sukkulajunaliikennettä. Stora Enson järjestelmän liikenneinvestointien kokonaismäärä Göteborgin satamassa on noin 200 miljoonaa Ruotsin kruunua. Lisäksi on jo aiemmin investoitu 200 miljoonaa kruunua ns. BasePort-järjestelmään, joka on edelleenkin osa uutta järjestelmää. Stora Ensoon liittyviä investointeja ovat esim. laiturien ja kenttien vahvistustyöt, lisälaitteiden hankinta sekä RoRo-ramppi. Göteborgin Satama toimii Stora Enson liikennejärjestelmässä Pohjoismaiden ja Baltian alueen sekä Manner-Euroopan, Brittein

11 in satama Panoraamanäkymä satama-alueelta. Stora Enson Pohjois-Suomen tehtaat toimittavat noin tonnia papesaarten sekä valtameren takaisten markkinaalueiden välisen liikenteen keskuksena. Tähän sisältyy useiden eri reittien välillä tapahtuva uudelleenlaivaus. Göteborgin Satama on ylpeä asemastaan pitkälle kehittyneessä NETSS-järjestelmässä, ja satama haluaa edelleen kehittää osuuttaan. Satama näkee itsensä Pohjois-Euroopan liikenteen keskuksena, jonka toiminta-alue tulee laajenemaan edelleen Itämeren itä ja etelärannikoille. Stora Enson Ruotsin tehtaat toimittavat vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia Göteborgin Satamaan ulkomaille vientiä varten. Stora Enson Etelä-Suomen tehtaat toimittavat noin tonnia paperia Kotkan kautta Göteborgiin uudelleenlaivausta varten. ria Ajoksen ja Oulun satamien kautta Göteborgiin uudelleenlaivausta varten. Stora Enson Göteborgin Sataman kautta kulkeva NETSS-paperivirta on kaikkiaan 2,7 miljoonaa tonnia. Sataman kannalta käsitelty volyymi on kuitenkin 4,1 miljoonaa tonnia, sillä Suomesta peräisin olevat määrät ovat laivasta toiseen lastattavia määriä, jotka käsitellään Göteborgissa kahdesti. 11

12 ajankohtaista Esittelyssä Oulun Sataman liikennepäällikkö Kuisma Ekman Nimi: Kuisma Ekman Koulutus: Merikapteeni Ammatti: Liikennepäällikkö Perhesuhteet: Vaimo ja kolme tytärtä Aloitit heinäkuussa Oulun Sataman liikennepäällikkönä. Missä työskentelit ennen Oulun Satamaa? OLEN OLLUT MERENKULUN AMMATEISSA vuodesta 1978 lähtien, jolloin sain ensimmäisen jobini puolimatruusiksi Finnlines varustamon M/S Koiteliin juuri täällä Oritkarin satamassa Ennen satamaan tuloa työskentelin Oy Langh Ship Ab:n palveluksessa n. 15 vuotta. Aloitin varustamossa perämiehenä. Kokemuksen kartuttua siirryin yliperämiehen ja päällikön tehtäviin. Kesällä 2003 aloitin varustamon konttorissa varustamotoimen johtajana ja siinä toimessa olin kesäkuun loppuun 2007, jonka jälkeen aloitin täällä satamassa Miltä muutos varustamopuolelta satamaan on tuntunut / vaikuttanut? Tähän saakka olen katsellut sataman toimintaa meren puolelta. On ollut mielenkiintoista nähdä miten asiat täällä hoidetaan. Paljon uusia asioita on tullut vastaan, mutta paljon on myös vanhastaan tuttua asiaa. Ensimmäiset kuukaudet ovat menneet todella nopeasti ja olen viihtynyt. Tietysti eroja työtavoissa ja esim. päätöksen teossa kunnallisen ja yksityisen sektorin välillä on mutta eiköhän nämä koulutuksella ja hyvällä yhteistyöllä opita. Mitä harrastat? Kesällä harrastan moottoripyöräilyä talvisin lumilautailua, myös kaikenlainen liikunta sekä metsästys ja lukeminen kuuluvat harrastuksiini. Tunsitko Oulun Satamaa ennestään? Oulun sataman tunsin ennestään sataman käyttäjän näkökulmasta. Olen käynyt laivalla Oulun satamassa eri aikakausina 70 -luvun lopulta lähtien ja nähnyt siten sataman kehityksen. Mitä liikennepäällikön tehtäviin Oulussa kuuluu? Liikennepäällikön tehtäviin kuu-luu mm. aluspalveluiden, nosturien ja jäänmurto/hinauspalveluiden esimiehenä toimiminen. Lisäksi ISPS koodin mukaiset turvapäällikön tehtävät sekä laatu ja työturvallisuusjärjestelmien kehitys ja ylläpito. Myös yhteyden pitoa sataman asiakkaisiin ym.ym. eli varsin monipuolisia tehtäviä. Sakari kahvivartilla viimeisenä työpäivänään. SATAMARAKENNUSMESTARI SAKARI UKONMAANAHO tuli Oulun kaupungin palvelukseen vuonna Ennen siirtymistään rakennusmestariksi Oulun kaupungille, hän työskenteli mm. Raahessa ja Jyväskylässä vastaavissa tehtävissä. Sakari on työskennellyt yli kolmekymmentä vuotisen Oulun kaupunki uransa aikana mm. kaupungin telakalla ja rakennusvirastossa. Oulun Sataman satamarakennusmestariksi hän siirtyi Teknisestä keskuksesta vuonna 1995 organisaatiomuutoksen yhteydessä. Sakari on tunnettu innokkaana kuntoilijana ja erityisesti hiihto on lähellä hänen sydäntään. Eläkkeelle Sakari jää helmikuussa 2008, parhaaseen hiihtokisa-aikaan. Sataman porukka toivottaa Sakelle aurinkoisia ja luistavia hiihtokelejä! Kari HImanen ojentaa Sakarille merihenkisen muiston. 12

13 uutiset Oulun läänin valtuuskunta vieraili Karjalan aluetasavallassa OULUN LÄÄNINHALLITUKSEN NEUVOTTELE- VAN virkamiehen Tapio Saavalaisen johtama valtuuskunta vieraili Karjalan aluetasavallassa lokakuuta. Siihen kuuluivat Oulun satamajohtaja, VR:n Pohjois-Suomen piirin johtaja ja Herman Anderssonin edustajia. Neuvotteluita käytiin Karjalan teollisuus- ja luonnonvaraministeriön tiloissa aluetasavallan talouskehitysministeriä spesialistien, Lokakuun rautateiden Petroskoin ratajakson, Kondopoga Oy:n ja Segezhan TsBK Oy: n, Nadvoitsan alumiinitehtaan sekä Kemin sahan edustajien kanssa yhteistoiminnan tehostamisesta. Tällaisia neuvotteluja järjestetään säännöllisin väliajoin Karjalan aluetasavallan ja Oulun läänin välisen yhteistoimintapöytäkirjan (vv ) hengen mukaisesti. Suurinta huomiota kiinnitettiin itä - länsi -suuntaisten rahtivirtojen käsittelyn nopeuttamiseen. Tätä varten olisi hyödynnettävä entistä tehokkaammin Lietmajärvi - Kotshkoma -asemaväliä ja Oulun sataman mahdollisuuksia. Mainitun asemavälin kapasiteettia voidaan käyttää laajemmin, sillä nykyisin sitä pitkin kulkee vuorokausittain vain 6 rahtijunaparia. Muutamat karjalaisyritykset haluaisivat käyttää tätä melko lyhyttä reittiä tuotteittensa kuljetuttamiseksi Oulun satamaan. Niinpä Segezhan sellu- ja paperikombinaatti on kiinnostunut mm. Kivijärven aseman rekonstruoimisesta ja Lietmajärvi - Kotshkoma - asemavälin tehokkaammasta hyödyntämisestä. Mainittu oikorata on nimittäin osa Barents Link -nimistä Euro-Arktista rautatieväylää, jota on määrä kehittää kaikkinaisesti. Neuvotteleva virkamies Tapio Saavalaisen johtama valtuuskunta tutustui vierailunsa puitteissa Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin osastoihin. Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle ovat: Jari Rantamaula, Herman Andersson Oy, Tapio Saavalainen, Oulun Lääninhallitus, Markus Lohikoski, VR Yhtymä, Natalia Alamikkelä, Herman Andersson Oy, Georgy R. Etjukov, Karjalan Tasavalta, Andrei Kuzmin, Kontupohja OAO ja Kari Himanen, Oulun Satama. Oulun Sataman liikenne jatkaa kasvuaan OULUN SATAMAN LIIKENNEMÄÄRÄ OLI TAMmi lokakuussa yhteensä tonnia, missä oli lisäystä viime vuoteen verrattuna 19,2 %. Lokakuu oli liikennemäärällä mitattuna tämän vuoden kolmanneksi vilkkain kuukausi. Sataman liikennemäärä ylitti kolmen miljoonaan tonnin rajan marraskuun 15. päivän tienoilla. Kolmen miljoonan tonnin ylitys tapahtui nyt ensimmäistä kertaa Oulun Sataman historiassa. Konttiliikenne kasvoi 9,4 %. Alusten määrä oli sitä vastoin pienempi kuin edellisenä vuonna. Tämä on seurausta siitä, että aluksille on pystytty järjestämään entistä enemmän lastia molempiin suuntiin. Määrällisesti voimakkaimmin ovat kasvaneet karbonaatin, selluloosan ja sahaamattoman puun tuonti. Viennissä määrällisesti suurimmat kasvut ovat paperissa ja selluloosassa viennissä. 13

14 uutiset Oy VR Rata Ab hoitaa satamaraiteiston lumityöt Ensi talvena lumityöt hoitaa Oy VR Rata Ab. panoulu Avoin verkko Oulun Satamassa OULUN KAUPUNGIN PANOULU VERKKO on laajentunut Oulun Satamaan. panou- LU (public access network OULU) tarjoaa kuuluvuusalueellaan langattoman laajakaistaisen Internet-yhteyden kaikille halukkaille. WLAN-verkko on käytössä Oulun Sataman neuvotteluhuoneessa eli tarvitset tietokoneen, jossa on langaton verkkokortti. Myös WLAN-kortin sisältävillä kämmenmikroilla ja kännyköillä käyttö onnistuu. panouluverkon tarjoavat yhteistyössä Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, DNA Oy, Elisa Oyj, ja Netplaza Oy. OULUN SATAMA ON SOLMINUT ORITKARIN satamaraiteiston talvikunnossapidosta yksivuotisen sopimuksen kaudelle VR Radan kanssa. VR Rata hoitaa Oulun Sataman omistuksessa olevan satamaraiteiston lumityöt, käsittäen vaihteiden ja vaihdealueiden koneellisen harjauksen ja käsin tehtävän peruspuhdistuksen. Oulun Sataman talvikunnossapitourakoitsija T:mi M. Parkkila OULUN SATAMA KILPAILUTTI SATAMA-ALUeen liikennealueiden talvikunnossapidon. Tarjouskilpailun voitti T:mi M. Parkkila Oulusta. Kolmivuotinen sopimus kattaa lumen ja polanteen poiston satama-alueilta, liukkauden torjunnan, hiekoitushiekan poiston sekä alueiden harjauksen, tasoylikäytävien puhdistuksen ja jäänpoiston niiltä sekä lumisohjon poiston. Opinnäytetyö satamaalueen aluevalvontajärjestelmästä OULUN SATAMAN VIHREÄSAAREN SATAMAalueen aluevalvontajärjestelmästä laadittiin insinööriopintojen opinnäytetyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan toimipisteen tietotekniikan koulutusohjelmaan. Työssä kartoitettiin sataman tämän hetkiset järjestelmät Vihreäsaaren alueella. Tuloksena saatiin valvontajärjestelmämäärittelyt ja kehitysideoita mm. Oritkarissa olemassa oleviin järjestelmiin ja tietoliikenneverkkoon. Oulussa työskennellään kypärät päässä OULUN SATAMAN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA on päättänyt, että sataman henkilökunnan on satama-alueella työskennellessään käytettävä kypärää. Kypärää ei tarvitse käyttää nosturin ohjaamossa, autolla liikuttaessa tai sisätiloissa työskenneltäessä. Kypärän käytöllä on tarkoitus lisätä työturvallisuutta ja yhtenäistää turvallisuuskäytäntöjä sataman eri toimijoiden kesken. 14 Kuvassa rakennuspäällikkö Tuomo Ojakoski ja liikennepäällikkö Kuisma Ekman.

15 uutiset Taksien pysähdyspaikat Oritkarin satamassa OULUN SATAMA ON MÄÄRITELLYT ORITKARIN satama-alueella liikkuville takseille taksitolpat. Näiden määriteltyjen paikkojen toivotaan auttavan sekä takseja, jotka tuovat ja noutavat asiakkaitaan esim. alusten miehistön jäseniä Oritkarin alueella, että taksien asiakkaita ja satama-alueella työskenteleviä. Oulun Satama on neuvotellut viereisen kartan mukaisista paikoista Oulun Aluetaksin kanssa. Paikat on pyritty sijoittamaan siten, että taksit ja matkustajat häiritsevät mahdollisimman vähän sataman omaa liikennettä ja näin parantavat liikenneturvallisuutta satama-alueella. Paikoista tiedotetaan alueen takseja ja agentin välityksellä alusten henkilökuntaa. Taksia tilattaessa ilmoitetaan haluttu taksin pysähdyspaikka (esim. Taksi 2). Liikenne pysähdyspaikoille kulkee sataman sisäisiä pää-väyliä pitkin. Oulun Satama merkitsee paikat kyltein satama-alueelle. Sataman henkilökunnan ulkoiluilta OULUN SATAMAN HENKILÖKUNTA VIETTI virkistysiltaa ulkoillen ja kilpaillen. Kyseinen perjantai oli samalla satamarakennusmestari Sakari Ukonmaanahon viimeinen työpäivä ennen helmikuussa alkavia ansaittuja eläkepäiviä. Innokkaana hiihtäjänä ja ulkoilmaihmisenä tunnettu Sakari sai reippaan, ja näköisensä alun eläkepäivilleen erilaisten kilpailujen merkeissä. Kilpailijat puettiin teeman mukaisiin flanellipaitoihin ja huopahattuihin ennen kisoja. Oulun Sataman väestä jaetut kolme joukkuetta (rakit, siat ja team kananlento) kisasivat mm. ammunnassa, sangon onginnassa suonsilmäkkeestä ja perinteisessä tietovisassa. Tiukan kisan, toisten joukkueiden vakoilun ja ehkä jopa tuomarien lahjonnankin jälkeen joukkue rakit kiri voittoon. Yläkuvassa Sakari Ukonmaanaho, Kuisma Ekman, Seppo Hannula ja Jukka Ollila valmistautumassa kisaan. Alakuvassa hymy herkässä Voittajajoukkueessa rakit kisasivat satamavalvoja Ari Mylly, liikennepäällikkö Kuisma Ekman, sukeltaja Jarmo Rautio, satamarakennusmestari Sakari Ukonmaanaho ja sihteeri Tuula Ylisuutari. Takana vasemmalla ja oikealla etualalla kisan tuomarit K.H. Komulainen ja J.P. Outinen järjestävästä seurasta. 15

16 uutiset Oulun Satama STUUVAan OULUN SATAMA OSALLISTUU KYMENLAAKSON Ammattikorkeakoulun hallinnoiman, Työsuojelurahaston, TYKES:n ja yksityisten yritysten rahoittamaan satamien turvallisuustietokanta STUUVA -hankkeeseen. Hankeen kesto STUUVAn tavoitteena on satamien työturvallisuuden parantaminen. Hankkeen avulla parantamiseen pyritään uusin keinoin: ennakoinnin, yhteistyön ja tiedonkulun avulla. Satamien turvallisuuspoikkeamat raportoidaan samaan tietokantaan ja raportoituihin tapauksiin pääsee tutustumaan tietokannan kautta. Näin yritykset voivat varautua tapauksiin jo ennakolta, jotka voisivat toteutua myös omassa toiminnassaan. Hankkeen avulla pyritään saamaan kaikki satamassa työskentelevät mukaan työturvallisuustoimintaan. Merenkulkulaitos tarkastuskäynnillä Oulussa MERENKULKULAITOS SUORITTI TOUKOKUUSSA Oulun Satamassa satamadirektiivin mukaisen turva-arvion. Turva-arviokäynnin jälkeen satama päivitti turvasuunnitelmansa direktiivin mukaiseksi. Oulun Sataman satamadirektiivin mukaiset turvasuunnitelmat hyväksyttiin heinäkuussa Suunnitelmien päivittämisen yhteydessä vahvistettiin Oulun Sataman turvaorganisaatio, jossa sataman turvapäällikkönä toimii liikennepäällikkö Kuisma Ekman ja varaturvapäälliköt ovat vastaava satamavalvoja Markku Lauriala ja hallintopäällikkö Päivi Vähänikkilä-Kuronen. Sataman turvayhteyspisteenä 24h/7vrk toimii aluspalvelut. Pro gradu työ kemianteollisuuden merikuljetuksista DHL:n asiakasristeily DHL JÄRJESTI MERIASIAKKAILLEEN AINUTlaatuisen mahdollisuuden päästä tutustumaan Oulun sataman toimintaan keskiviikkona yhteistyössä Herman Andersson Oy:n kanssa. Oulun satamakierroksen jälkeen vieraat ajoivat Kemin satamaan, jossa heitä odotti TransAtlantic varustamon MV TransTimber laiva. Kyseessä on uusi noin 200 metrin pituinen kontti- ja RoRo laiva, jonka reitti kulkee Oulusta Göteborgin kautta Lyypekkiin. Samanlaisia aluksia liikenteessä on kolme kappaletta ja ne ovat valmistettu Rauman telakalla Suomessa. Seilatessamme kohti Oulua laivan kapteeni Kristian Örtendahl esitteli laivan konehuonetta sekä komentosiltaa, jolta saimme seurata matkan taittumista. Laivan kokki oli loihtinut messiin usean ruokalajin herkullisen illallisen, jonka ääressä vaihdettiin kuulumisia meriliikenteen nykytilanteesta sekä tulevaisuudesta. Merimatka kesti noin kolme tuntia ja sen aikana oli hyvä mahdollisuus seurata myös luotsien toimintaa laivan saapuessa Oulun satamaan pimeän aikaan. Risteilylle osallistuneet olivat tyytyväisiä kokemuksistaan ja ehkäpä risteily kevään kauneimpina ahtojää aikoina voisi olla paikallaan. KAUPPATIETEIDEN MAISTERI KARI MATTILA tutki pro gradu opinnäytetyössään kemianteollisuuden merikuljetusten kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää parannusehdotuksia merikuljetusten tämänhetkiseen tilanteeseen. Tutkimuksen tuloksena syntyi toimenpide-ehdotuksia mm. Oulun sataman tunnettavuuden lisäämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Ouluseutu / kemian- ja prosessiteollisuuden elinkeinostrategia vuoteen 2010 hanketta. Opinnäytetyö tehtiin Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekuntaan. 16

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen Oulun Satama 2013 Valtuustokoulutus Kari Himanen www.ouluport.com Visio Oulun Satama on pohjoisen Euroopan johtava satama www.ouluport.com Palvelut Hallinto Talous Henkilöstö Aluspalvelut 24/7 Nosturipalvelut

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Oulun seudun logistiikan kehittäminen

Oulun seudun logistiikan kehittäminen Oulun seudun logistiikan kehittäminen Toimenpideohjelma esitys 2012-2015 BUSINESSOULU 2012, WWW.BUSINESSOULU.COM JYRKI KEMPPAINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ Logistiikan työryhmä ja strategian päivitys Päätökset

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Automaatioseura - Voimalaitosjaos FSA Energy

Automaatioseura - Voimalaitosjaos FSA Energy TOIMINTAKERTOMUS KAUDELLE 2010 2011 1. Johtokunnan toiminta ja kokoonpano Johtokunta kaudella 2010 2011 Pasi Airikka Metso Automation Oy Puheenjohtaja läsnä 5 kokouksessa Jaakko Karkila Metso Endress+Hauser

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA KY-verkko - pilottiasiakkaan näkökulmasta: KY-verkko, lyhyt historia LapIT, esittely yrityksestä ja asiakasympäristöstä LapIT rooli KY-verkon suunnittelussa ja pilotoinnissa KY-verkko, tavoitteet ja hyödyt

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / kunnanhallitus Y-tunnus 0166507-1 Poikkitie

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Pelastustoimi valmistelutyöryhmä 11.01.2017 Kokousaika 11.01.2017 kello 13:00 13:50 Kokouspaikka Juvan paloasema, Yhdystie 3, 51900 Juva Asialista: Sivu 1

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

KauKaan vaneritehdas

KauKaan vaneritehdas Kaukaan vaneritehdas 2 l UPM Helsinki, Riika, Düsseldorf Saimaan kanava (Venäjä, Eurooppa) Lappeenranta Helsinki Pietari Helsinki 230 km Kotkan ja Haminan satamat Pietari 230 km UPM l 3 Paras brownfield-paikka

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot