Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti"

Transkriptio

1 OuluPort Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti Göteborgin Satama tarjoaa palveluita kahdeksalla liikenteen alalla: kontit, RoRo, öljy, autot, matkustajat, logistiikka, raideliikenne ja varastointi

2 MERILLE JA PERILLE Vientiä niin että hitaampia heikottaa Veitpä tai toit, merta edemmäs ei kannata mennä. Oulun Satamasta olet jo melkein maailmalla. Mikä kuljetustarpeesi onkin, satamatoiminnot hoitaa Herman Andersson. Euroopan vilkkaimpiin satamiin ja eteenpäin. Päivittäin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Satamaoperaattorisi Oulussa,

3 sisältö OuluPort Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti OuluPort Julkaisupäivä Päätoimittaja Kari Himanen Oulun Satama Poikkimaantie 16 PL Oulun kaupunki fax ( 08 ) Osoitteenmuutokset Kotisivut Toimituskunta Päivi Vähänikkilä-Kuronen, Oulun Satama Tuula Ylisuutari, Oulun Satama Kai Kettunen, Herman Andersson Oy Taitto ja visuaalinen suunnittelu GST Graafi nen Studio, Oulu Painopaikka Litoset Oy marraskuu Oulun Satama kasvu-uralla Oulun Sataman liikenne on tänäkin vuonna jatkanut voimakasta kasvua. Liikenteen määrän lisääntyminen tarkoittaa myös sitä, että investointienkaan suhteen ei voida pitää taukoa. 5 Oulu pohjoisen Euroopan logistinen keskus 2015 Oulun alueen tavoitteena on alueen yritysten kannattavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen tuotannon ja kaupan logistiikkakustannuksia alentamalla. 6 Kehitys kehittyy...meneillään olevia ja tulevia investointeja Ensi vuoden kehittämistoimenpiteisiin konttikenttäkapasiteetin lisäämisen lisäksi Oritkarissa kuuluu mm. ratapihan kapasiteettitarpeiden kartoittaminen ja rautatien linjaus. 7 Barentsin merisatamien yhteistyö Barents Port Forum Sustainable Transport in Barents Region (STBR) on monikansallinen hanke, jossa on mukana useita toimijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. 8 Ruskaretki Kuusamoon Herman Andersson Oy, Oulun Satama ja TransAtlantic järjestivät varustamoasiakkailleen mahdollisuuden tutustua Pohjois-Suomalaiseen teollisuuteen sekä logistiikkaan. 10 Göteborgin satama Göteborgin sataman asema Ruotsin markkinoilla on ainutlaatuinen. Yli 70 prosenttia Pohjoismaiden teollisesta tuotannosta sijaitsee 500 kilometrin säteellä satamasta, ja matka-aika satamaan on korkeintaan kuusi tuntia. 12 Esittelyssä Oulun Sataman liikennepäällikkö Kuisma Ekman Tähän saakka olen katsellut sataman toimintaa meren puolelta. On ollut mielenkiintoista nähdä miten asiat täällä hoidetaan. 13 Uutiset Uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia. 3

4 pääkirjoitus Oulun Satama kasvu-uralla Kari Himanen, satamajohtaja OULUN SATAMAN LIIKENNE ON TÄNÄKIN VUONNA JATKANUT VOIMAKASTA kasvua. Liikenteen määrän lisääntyminen tarkoittaa myös sitä, että investointienkaan suhteen ei voida pitää taukoa. Painopisteet ovat tänä vuonna Vihreäsaari ja Oritkari. Vihreäsaaressa valmistaudutaan Finnsementin toimintojen siirtymiseen Toppilasta. Tänä vuonna rakentamiskohteina ovat lähinnä alusturvallisuuteen liittyvät investoinnit kuten uusi tihtaali ja altaan ruoppaus. Vuoden 2008 puolella rakentamista jatketaan tekemällä uusi maapollari sekä laajentamalla päällystettyä kenttää. Lisäksi laiturille asennetaan uudet fenderit sekä ns pulputusjärjestelmä, parantamaan laiturin jäänhallintaa. Oritkarissa keskitytään tänä vuonna konttikapasiteetin rakentamiseen. Muut määrältään pienemmät investoinnit ovat liikennemerkkien ja opasteiden päivittäminen sekä pulputusjärjestelmän asentaminen sekä pää- että pohjoislaiturille. Oritkarin altaaseen lasketaan lämmintä lauhdevettä, jonka lämpöarvo on huomattavan korkea. Selvitysten perusteella arvioitiin, että saamalla lämmin vesi kiertämään altaassa tehokkaasti, voimme pitää altaan liki jäättömänä läpi talven. Ankaran talven olosuhteissa allas ei varmaankaan pysy aivan jäättömänä, mutta kuitenkin jääolosuhteiden tulisi helpottua huomattavasti. Toiminnassamme noudatamme vuonna 2006 hyväksytyn Oulun Sataman yleissuunnitelman linjaa. Nuottasaaren sataman päälaituri on palvellut pitkään satamatoimintoja ilman kovin merkittäviä korjauksia. Tämän syksyn aikana saamme laiturin vapautettua kiskonostureista, joten se mahdollistaa laiturin kunnostuksen sekä reunapalkin että päällysteen osalta. Korjaus tehtäneen noin kahden vuoden kuluttua. Liikenteellisesti Oritkari on meidän suurin ja nopeimmin kehittyvä satama. Niinpä sinne panostamme luonnollisesti myös jatkossa. Parhaillaan on työn alla rakennettavalle länsilaiturille menevän uuden rautatielinjauksen päättäminen. Linjauksen päättäminen on tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävää, sillä se vaikuttaa monella tavalla tulevan laiturin toimintaan, toimivuuteen ja tehokkuuteen. Tämän työn jälkeen käynnistämme konttikenttäalueiden seuraavan laajennuksen rakennesuunnittelun. Lupavirastossa on käsiteltävänä Oulun Sataman anomus läjitysaltaiden ja pengertien rakentamisesta. Läjitysaltaisiin sijoitetaan seuraavan huoltoruoppauksen massat. Alueesta tulee myöhemmin länsilaiturin toisen laivapaikan tausta-alue. Ensinnä kuitenkin pitäisi rakentaa ensimmäinen laivapaikka. Tähän tähtäävä hankesuunnitelman tekeminen aloitetaan heti vuoden vaihteen jälkeen. Rakentaminen voisi alkaa noin kolmen vuoden kuluttua. Kiitän henkilökuntaa, sidosryhmiä ja asiakkaita heidän panoksestaan, joka on mahdollistanut jo tehdyt investoinnit. Voidaksemme jatkaa samalla kasvuuralla toteuttaaksemme kaiken edellä kuvatun, tarvitsemme omalta henkilökunnaltamme venymistä sekä sidosryhmiltä ja asiakkailta myönteistä suhtautumista suunnitelmiimme. 4

5 Oulu pohjoisen Euroopan logistinen keskus 2015 Oulun kaupungin strategian mukaan Oulu on pohjoisen Euroopan logistinen keskus. Oulun Satama on tässä visiossa oleellisessa roolissa. Logistinen kehitys Oulun alueella on vahvaa. Oritkarin ja Äimäraution alue on logististen palvelujen keskus, jossa verkostoituminen on helppoa. LOGISTIIKKASTRATEGIAN LAATIMINEN OULUN seudulle aloitettiin syksyllä Tavoitteena oli sellaisten selkeiden toimintalinjojen määrittäminen, joilla visio Oulun seudusta pohjoisen Euroopan logistisena keskuksena toteutuu. Työn tilaajana ja rahoittajana oli Oulun kaupunki. Logistiikkastrategian laatimisen tukena oli Oulun yliopiston tekemä laaja kyselytutkimus logistiikka-alan toimijoille, joka tehtiin lähtökohdaksi samaan aikaan laaditulle pohjoisten maakuntaliittojen laatimalle Pohjois-Suomen logistiikkastrategialle. Kyselytutkimuksen lisäksi tehtiin suuri määrä yrityshaastatteluita. Logistiikkastrategia Oulun seudulle on alan toimijoiden yhteinen näkemys logistiikan strategiasta ja pitkäjänteisistä kehittämistarpeista ja painopisteistä, joihin kehityspanostukset suunnataan. Valinnat strategian painopisteille tehtiin analysoimalla logistiikan tämän hetkiset vahvuudet ja heikkoudet sekä elinkeinoelämän näkemykset tulevaisuuden haasteista ja tarpeista. Strategiatyön ja tavoitteiden toteuttamiseksi on käynnistetty logistiikkaohjelma vuosille , jota uudistetaan tarvittaessa kahden vuoden välein. Strategian ja logistiikkaohjelman uudistamistarvetta kartoitetaan kehittämistoiminnan tulosten vaikuttavuusarvioinnin ja kehitystilanteen analyysin perusteella. Oulun alueen tavoitteena on alueen yritysten kannattavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen tuotannon ja kaupan logistiikkakustannuksia alentamalla. Oulun alueen vahvuuksina on mm. kansainvälinen sijainti. Oulu on logistinen solmukohta kansainvälisten liikennekäytävien ja markkina-alueiden kartalla. Vision Oulu on pohjoisen Euroopan logistinen keskus 2015 saavuttamiseksi, strategisiksi painopisteiksi ja tavoitteiksi valittiin seuraavat seitsemän kohtaa: Oulun kansainvälisen sijainnin hyödyntäminen, Oulun alueen yhteyksien ja infrastruktuurin kehittäminen, logistiikan palvelutarjonnan ja toimintaverkoston kehittäminen, logistiikan osaamisen lisääminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, innovatiivisen toimintaympäristön luominen ja teknologiaosaamisen hyödyntäminen logistiikassa, kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen sekä monipuolisten tavaravirtojen hyödyntäminen. Kaikkien keskeisten strategisten päämäärien toteutumista seurataan vuosittain työryhmän valitsemilla mittareilla, joilla saadaan logistiikkaohjelman keskeisten tavoitteiden tilasta säännöllisin väliajoin tietoa ja josta laaditaan lyhyt raportti logistiikkatyöryhmän työskentelyn ja päätöksenteon tueksi. Seuranta mahdollistaa toimenpiteiden ja kehitysresurssien uudelleen kohdentamisen tarpeen mukaan. Laajempi logistiikkaselvitys toteutetaan viiden vuoden välein. Lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa kansallisen logistiikkaselvityksen 4-5 vuoden välein, joka tarjoaa tietoa Oulun alueen logistiikan kehityksestä ja sen tilasta suhteessa muuhun Suomeen. 5

6 Kehitys kehittyy... meneillään olevia ja tulevia investointeja ORITKARISSA TOTEUTETTIIN JA OTETTIIN käyttöön suuryksiköiden tarpeisiin rakennettu konttikenttä ja lastausramppi reilu vuosi sitten. Alueen kehittäminen on jatkunut näiden mittavien kuljetusjärjestelmämuutostöiden jälkeenkin vilkkaana sekä sataman että satamaoperaattorin toimesta. Kuluvana vuonna Oritkarin konttikenttäkapasiteettia on lisätty 2,2 hehtaarilla ja ensi vuonna kenttien rakentaminen jatkuu. Vuoden 2008 aikana liikenteen kasvun ja tilatarpeen odotetaan kasvavan edellisten vuosien tapaan. Lisäksi alueella laaditaan parhaillaan asemakaavaa, jossa määritetään merkittävien liikenneyhteyksien sijoittuminen. Käynnissä olevat työt ja tulevat rakentamiset toteutetaan Oulun Sataman yleissuunnitelman 2005 lähtökohtien mukaisesti. Asemakaavaan liittyvää yleissuunnittelua on toteutettu yhdessä Teknisen keskuksen kanssa. Alueen suunnitelman laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska Oulun Satamalla on lähitulevaisuudessa tarve Oritkarin satama-altaan huoltoruoppaukselle, ja ruoppausmassoille on saatava osoitettua läjityspaikka riittävän läheltä satamaa. Tulevaisuudessa Oritkariin johtavan tien linjauksen on suunniteltu siirtyvän sen nykyisestä sijainnistaan niin, että se tulisi noin 100 metriä nykyisestä rantaviivasta merelle päin. Ensi vuoden kehittämistoimenpiteisiin konttikenttäkapasiteetin lisäämisen lisäksi Oritkarissa kuuluu mm. ratapihan kapasiteettitarpeiden kartoittaminen ja rautatien linjaus tulevalla länsilaiturin alueella, varasto 1:sen rooli satamatoiminnoissa ja sen mahdollinen uusi sijoituspaikka sekä sataman kunnossapidon varastotilan sijoittuminen. Vihreäsaaren sataman bulk-laiturilla ja alueen kentillä on meneillään muutostöitä, joilla parannetaan alueen palvelutasoa: pidennetään bulk-laiturin tehokasta laituripituutta. Muutostöiden ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat mm. satamaaltaan ruoppaus, tihtaalin sekä maapollarin rakentaminen. Alueen rakennustyöt jatkuvat ja kaikkien kehittämisen osa-alueiden odotetaan valmistuvan vuoden 2009 aikana. Urakoitsijana Vihreäsaaressa toimii Maarakennus Jaara Oy. Kuluvana vuonna Oritkarin konttikenttäkapasiteettia on lisätty 2,2 hehtaarilla ja ensi vuonna kenttien rakentaminen jatkuu. 6

7 Barentsin merisatamien yhteistyö Barents Port Forum Yläkuvassa yleisnäkymä Murmaskista, etualalla satama. Alakuvassa Murmanskin keskustaa. SUSTAINABLE TRANSPORT IN BARENTS REGION (STBR) on monikansallinen hanke, jossa on mukana useita toimijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina Toinen vaihe (STBR II) käsittää vuodet 2006 ja STBR II jakaantuu neljään osaan. Nämä ovat alueellinen lentoliikenne, merisatamien toiminta, raskaan kuljetusten järjestelmä ja tiekuljetukset. Merisatamien hanketta varten perustettiin työryhmä, jossa on mukana edustus kaikista mukana olevista maista. Edustajat tulivat Oulun, Luulajan, Tromssan ja Murmanskin satamasta. Konsulttina on ollut Narvikista Transportutvikling AS. Barentsin alueen satamien yhteinen liikennemäärä on noin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää satamien väliselle yhteistyölle pysyvä organisaatio. Toiminta pohjautuu tällöin vahvaan taloudelliseen perustaan. Yhteistyöelin edistää satamien etuja ja edustaa satamien erikseen sovittavissa asioissa. Lähiajan tavoi- te on perustaa väliaikainen organisaatio, joka syventää satamien yhteisorganisaation liiketoimintasuunnitelmaa sekä huolehtii toiminnan rahoituksesta ja jäsenten sitouttamisesta varsinaiseen yhteistyöhön. Barentsin alueen satamat levittäytyvät maantieteellisesti laajalle alueelle ja luonnollisesti ovat erikoistuneet oman takamaansa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Satamilla on kuitenkin paljon yhteisiä ja samanlaisia asioita, jotka koskettavat niitä kaikkia. Ne sijaitsevat alueilla, joissa vallitsee talviset olosuhteet ja osa satamista saa jääpeitteen. Sääolosuhteet asettavat satamien kunnossapidolle aivan omat haasteensa. Rakenteet pitää mitoittaa eri tavalla kuin etelän satamissa ja oma lukunsa on myös talvikunnossapito. Kaikki sijaitsevat kaukana omien maidensa pääkaupungeista ja keskeisistä eurooppalaisista päätöksentekopaikoista. Muun muassa edellä mainitut asiat ovat niitä, joita yhdessä pohdiskelemalla ja yhteistyötä kehittämällä Barentsin alueen satamat voivat kohdata tulevaisuuden haasteet hyvin valmistautuneina. 7

8 Ruskaretki Kuusamoon HERMAN ANDERSSON OY, OULUN SATAMA ja TransAtlantic järjestivät varustamoasiakkailleen mahdollisuuden tutustua pohjoissuomalaiseen teollisuuteen ja logistiikkaan Arvoisat vieraamme tutustutettiin yhteen maailman tehokkaimmista hienopaperitehtaista, jonka tuotantokapasiteetti on yli miljoona tonnia vuodessa. Stora Enson Oulun tehtaalle suuntautuneen tehdaskierroksen yhteydessä kierrettiin paperikoneet 6 ja 7, joiden pituus on lähes kilometri. Tehdaskierroksen jälkeen vieraat isäntineen matkasivat kohti Kuusamoa. Matkalla pysähdyttiin Kalle Päätalon kotimaisemissa vajaan asukkaan Taivalkoskella. Taukopaikkana oli Jalavan Kauppa, jonka perusti laukkukauppias Stephan Jakowleff jo vuonna Kaupassa oli aistittavissa edelleenkin tuo wanha Kauppakartanon ilmapiiri ja myynnissä oli perinnevaatteita, kalastus- ja erätarvikkeita sekä kenkiä ja muodikkaita naisten vaatteita. Vieraat majoittuivat Kuusamossa Rukahoviin, joka sijaitsee yhdessä Suomen suosituimmista laskettelu- ja ulkoilukeskuksista, Rukatunturilla. Illalla matka jatkui kohti Venäjän rajaa ja sen lähistöllä sijaitsevaa Petäjälammen erätilaa, Kammia. Matkalla linja-auton piti ylittää rajatarkastusasema, jossa ajoneuvoon nousi venäläinen rajakomissaari Leonid. Hän tivasi isoon ääneen vieraiden matkustusdokumentteja sekä ajoneuvon vakuutuspapereita. Kameran viemisen matkanjohtajalta ja usean muun kommervenkin, mm. lahjusten vastaanoton jälkeen, rajaupseeri lupasi päästää vieraamme linja-autoineen jatkamaan matkaa kohti eräleiriä. Illallinen nautittiin savusaunan ja järvessä uimisen jälkeen maailman romanttisimmaksi ravintolaksi kutsutun Kammin päärakennuksessa. Eräkokit loihtivat maittavaksi illalliseksi loimulohta avotulen ääressä, vieraiden valvovien silmien alla. Seuraavana aamuna virkeät vieraat tutustuivat todelliseen pohjois-suomalaiseen me- 8

9 Venäläinen rajakomissaari Leonid järjesti matkalaisille ylimääräisen ohjelmanumeron. Taukonuotiolla Pekka Yrjölä, Hapag Lloyd, Matti Saikkonen, Herman Andersson, Pentti Pärssinen, Yourway, Mika Eerola, UASC, Lena Eriksson, TransFeeder Line, Sari Koivuneva, MSC, Fredrik Wrede, TransFeeder Line, Maritta Bister, Hoyer Group, Kai Kettunen, Herman Andersson ja Niko Hietala, Stora Enso. nestystarinaan, Kuusamon Pölkky Oy:öön. Yritys on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja, jonka vuosittainen sahatavaratuotanto on m3, ja josta jatkojalostetaan noin 50 %. Myyntijohtaja Mikko Luikku esitteli yrityksen toimintaa ja kertoi etenkin toiminnan kansainvälisyydestä ja sen tuomista haasteista. Vieraat pääsivät myös sahakierrokselle tutustumaan, miten tukkipölli muuttuu esim. seinä- ja lattiapaneeliksi. Pölkyllä on tuotantolaitokset Kuusamossa, Taivalkoskella ja Oulussa. Iltapäivällä pääsimme tutustumaan Kuusamon kauneimpaan luontoon. Vaelluksemme alkoi Juumasta, johon jätimme linja-auton ja suuntasimme kävellen kohti Myllykoskea. Paikasta löytyi erittäin idyllinen, vanha mylly kosken rannassa, kauniin ruskan ympäröimänä. Vaellusta jatkettiin jylhissä maisemissa, joen vartta pitkin kohti Jyrävää, joka on kuuluisa Suomen komeimpiin kuuluvista vapaana virtaavista könkäistä. Näkymän kruunasi Jyrävän putous, jonka korkeus on noin yhdeksän metriä. Jyrävän maisemissa levähdimme nauttien nuotion antimista ja uteliaiden kuukkeleiden seurasta. Jyrävän kauniita maisemia ihailemassa Jan Fjellman, TransFeeder Line, Mårten Carlquist, TransLumi Line, Suoma Magnus, Stella Naves, ja Matti Toivanen, Hoyer Group. 9

10 Göteborg VUONNA 1620 PERUSTETTU GÖTEBORGIN Satama toimii osakeyhtiöpohjalta, ja se toimii sekä satamaviranomaisena että ahtausyhtiönä. Göteborgin sataman asema Ruotsin markkinoilla on ainutlaatuinen: yli 70 prosenttia Pohjoismaiden teollisesta tuotannosta sijaitsee 500 kilometrin säteellä satamasta, ja matka-aika satamaan on korkeintaan kuusi tuntia. Se on lisäksi ainoa pohjoismainen satama jonne on suorat valtameriyhteydet sekä Kaukoidästä että Pohjois-Amerikan molemmilta rannikoilta. Göteborgin sataman asema on lisäksi erittäin suotuisa: se toimii tavaraliikenteen keskuksena Pohjois- Euroopassa, joka on maailman nopeimmin kasvavia markkina-alueita. Göteborgin Satama tarjoaa palveluita kahdeksalla liikenteen alalla: kontit, RoRo, öljy, autot, matkustajat, logistiikka, raideliikenne ja varastointi. Kaikki palvelumuodot ovat alansa huippuluokkaa; yhdessä ne tarjoavat asiakkaalle vetovoimaisen vaihtoehdon. Konttiliikenne: TEU vuonna Göteborgissa sijaitsee Pohjoismaiden suurin konttiterminaali, joka on Ruotsin ainoa valtamerialuksille palveluja tarjoava keskus. Suurin osa konttiliikenteestä on joko matkalla eri puolille maapalloa tai tulossa sieltä, joko suoraan valtamerialuksilla tai Manner-Euroopan kautta kulkevan syöttöliikenteen välityksellä. Ro/Ro: 644,000 RoRo-yksikköä vuonna Tunnusomainen piirre Göteborgin Sataman RoRo-liikenteelle on nopea, yhteensä viidessä terminaalissa tapahtuva RoRo-lastaus. Ruotsin ja Manner-Euroopan, Iso-Britannian, Suomen ja Tanskan välillä liikennöivien alusten kuormaus ja purku tapahtuu terminaaleissa erittäin nopeasti. Raideliikenne: Göteborgin Sataman raideosuudet ovat Ruotsin vilkkaimmin liikennöidyt tavaraliikenneraiteet. Göteborgin 10 satamasta liikennöi tätä nykyä 22 sukkulajunaa ja asiakkaiden tarpeisiin räätälöityä junaliikennejärjestelmää. Logistiikka: Göteborgin satama ja sen yhteistyökumppanit Business Region Göteborg, Ruotsin Ratahallintokeskus, Tielaitos, Göteborg Landvetterin lentokenttä sekä Ruotsin Merenkulkulaitos muodostavat yhdessä logistiikkakeskuksen, joka tunnetaan nimellä Logistic Hub Scandinavia. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Göteborgin asemaa Ruotsin vahvimpana logistiikkakeskuksena. Autot: uutta autoa vuonna Göteborgin kautta kulkee joka vuosi yli uutta autoa. Göteborgin Satamassa käsitellään noin 15 eri automerkkiä. Öljy: 20,6 miljoonaa tonnia öljyä vuonna Göteborgin öljyterminaali on Pohjoismaiden laaja-alaisin öljyterminaali. Satamassa käy vuosittain noin alusta. Sataman kautta vuosittain kulkeva raakaöljyn, öljytuotteiden ja kemikaalien määrä on noin 20 miljoonaa tonnia. Matkustajaliikenne: Göteborg on vetovoimainen matkailukohde, joten sinne suuntautuva matkustajaliikenne on vilkasta. Stena Line on tärkein Göteborgin Satamassa toimivista lauttayhtiöistä. Satamassa vierailevien risteilyalusten määrä on keskimäärin 20 vuodessa. Stora Enson oma liikennejärjestelmä Stora Enson järjestelmän mukaisessa liikenteessä Göteborgin satama toimii uudelleenlaivauskeskuksena. Paperi ja kartonki saapuvat RoRo-terminaaliin erityisissä säänkestävissä konteissa (SECU). SECUt kuljetetaan Göteborgiin rautateitse ruotsalaisilta paperitehtailta ja RoRo-aluksin Suomesta. Paperi kuljetetaan tai laivataan edelleen Isoon-Britanniaan ja Manner-Eurooppaan jakelua varten. Stora Enso on ainoa erikoistunut paperintoimittaja, joka järjestää kuljetuksensa Göteborgin Sataman kautta. Tällä hetkellä käytössä ovat seuraavat reitit: Kotka Göteborg Göteborg Zeebrügge, Belgia Göteborg Tilbury, Iso-Britannia Kemi/Oulu - Göteborg Göteborg - Immingham, Iso-Britannia Kemin ja Oulun satamista on säännöllinen yhteys Göteborgiin uudelleenlaivausta varten. Kolme RoRo-alusta tekee viikoittain kolme edestakaista matkaa satamien välillä. Reitin liikennettä hoitaa Transatlantic Trans- Lumi Line. Stora Enson järjestelmän piiriin kuuluvilla ruotsalaistehtailla on päivittäinen junayhteys Göteborgiin, jonne paperi kuljetetaan SECU-kontein (paluumatkalla junat kuljettavat tyhjiä SECUja). Stora Enson liikennejärjestelmän lisäksi Göteborgin sataman kautta kulkevat muut metsäteollisuustuotteiden kuljetukset hoidetaan enimmäkseen yleiskonttiliikenteen ja trailerien avulla. Näitä kuormia kuljetetaan pääasiassa rahtipikajunilla, jotka edustavat Göteborgin satamalle tyypillistä sukkulajunaliikennettä. Stora Enson järjestelmän liikenneinvestointien kokonaismäärä Göteborgin satamassa on noin 200 miljoonaa Ruotsin kruunua. Lisäksi on jo aiemmin investoitu 200 miljoonaa kruunua ns. BasePort-järjestelmään, joka on edelleenkin osa uutta järjestelmää. Stora Ensoon liittyviä investointeja ovat esim. laiturien ja kenttien vahvistustyöt, lisälaitteiden hankinta sekä RoRo-ramppi. Göteborgin Satama toimii Stora Enson liikennejärjestelmässä Pohjoismaiden ja Baltian alueen sekä Manner-Euroopan, Brittein

11 in satama Panoraamanäkymä satama-alueelta. Stora Enson Pohjois-Suomen tehtaat toimittavat noin tonnia papesaarten sekä valtameren takaisten markkinaalueiden välisen liikenteen keskuksena. Tähän sisältyy useiden eri reittien välillä tapahtuva uudelleenlaivaus. Göteborgin Satama on ylpeä asemastaan pitkälle kehittyneessä NETSS-järjestelmässä, ja satama haluaa edelleen kehittää osuuttaan. Satama näkee itsensä Pohjois-Euroopan liikenteen keskuksena, jonka toiminta-alue tulee laajenemaan edelleen Itämeren itä ja etelärannikoille. Stora Enson Ruotsin tehtaat toimittavat vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia Göteborgin Satamaan ulkomaille vientiä varten. Stora Enson Etelä-Suomen tehtaat toimittavat noin tonnia paperia Kotkan kautta Göteborgiin uudelleenlaivausta varten. ria Ajoksen ja Oulun satamien kautta Göteborgiin uudelleenlaivausta varten. Stora Enson Göteborgin Sataman kautta kulkeva NETSS-paperivirta on kaikkiaan 2,7 miljoonaa tonnia. Sataman kannalta käsitelty volyymi on kuitenkin 4,1 miljoonaa tonnia, sillä Suomesta peräisin olevat määrät ovat laivasta toiseen lastattavia määriä, jotka käsitellään Göteborgissa kahdesti. 11

12 ajankohtaista Esittelyssä Oulun Sataman liikennepäällikkö Kuisma Ekman Nimi: Kuisma Ekman Koulutus: Merikapteeni Ammatti: Liikennepäällikkö Perhesuhteet: Vaimo ja kolme tytärtä Aloitit heinäkuussa Oulun Sataman liikennepäällikkönä. Missä työskentelit ennen Oulun Satamaa? OLEN OLLUT MERENKULUN AMMATEISSA vuodesta 1978 lähtien, jolloin sain ensimmäisen jobini puolimatruusiksi Finnlines varustamon M/S Koiteliin juuri täällä Oritkarin satamassa Ennen satamaan tuloa työskentelin Oy Langh Ship Ab:n palveluksessa n. 15 vuotta. Aloitin varustamossa perämiehenä. Kokemuksen kartuttua siirryin yliperämiehen ja päällikön tehtäviin. Kesällä 2003 aloitin varustamon konttorissa varustamotoimen johtajana ja siinä toimessa olin kesäkuun loppuun 2007, jonka jälkeen aloitin täällä satamassa Miltä muutos varustamopuolelta satamaan on tuntunut / vaikuttanut? Tähän saakka olen katsellut sataman toimintaa meren puolelta. On ollut mielenkiintoista nähdä miten asiat täällä hoidetaan. Paljon uusia asioita on tullut vastaan, mutta paljon on myös vanhastaan tuttua asiaa. Ensimmäiset kuukaudet ovat menneet todella nopeasti ja olen viihtynyt. Tietysti eroja työtavoissa ja esim. päätöksen teossa kunnallisen ja yksityisen sektorin välillä on mutta eiköhän nämä koulutuksella ja hyvällä yhteistyöllä opita. Mitä harrastat? Kesällä harrastan moottoripyöräilyä talvisin lumilautailua, myös kaikenlainen liikunta sekä metsästys ja lukeminen kuuluvat harrastuksiini. Tunsitko Oulun Satamaa ennestään? Oulun sataman tunsin ennestään sataman käyttäjän näkökulmasta. Olen käynyt laivalla Oulun satamassa eri aikakausina 70 -luvun lopulta lähtien ja nähnyt siten sataman kehityksen. Mitä liikennepäällikön tehtäviin Oulussa kuuluu? Liikennepäällikön tehtäviin kuu-luu mm. aluspalveluiden, nosturien ja jäänmurto/hinauspalveluiden esimiehenä toimiminen. Lisäksi ISPS koodin mukaiset turvapäällikön tehtävät sekä laatu ja työturvallisuusjärjestelmien kehitys ja ylläpito. Myös yhteyden pitoa sataman asiakkaisiin ym.ym. eli varsin monipuolisia tehtäviä. Sakari kahvivartilla viimeisenä työpäivänään. SATAMARAKENNUSMESTARI SAKARI UKONMAANAHO tuli Oulun kaupungin palvelukseen vuonna Ennen siirtymistään rakennusmestariksi Oulun kaupungille, hän työskenteli mm. Raahessa ja Jyväskylässä vastaavissa tehtävissä. Sakari on työskennellyt yli kolmekymmentä vuotisen Oulun kaupunki uransa aikana mm. kaupungin telakalla ja rakennusvirastossa. Oulun Sataman satamarakennusmestariksi hän siirtyi Teknisestä keskuksesta vuonna 1995 organisaatiomuutoksen yhteydessä. Sakari on tunnettu innokkaana kuntoilijana ja erityisesti hiihto on lähellä hänen sydäntään. Eläkkeelle Sakari jää helmikuussa 2008, parhaaseen hiihtokisa-aikaan. Sataman porukka toivottaa Sakelle aurinkoisia ja luistavia hiihtokelejä! Kari HImanen ojentaa Sakarille merihenkisen muiston. 12

13 uutiset Oulun läänin valtuuskunta vieraili Karjalan aluetasavallassa OULUN LÄÄNINHALLITUKSEN NEUVOTTELE- VAN virkamiehen Tapio Saavalaisen johtama valtuuskunta vieraili Karjalan aluetasavallassa lokakuuta. Siihen kuuluivat Oulun satamajohtaja, VR:n Pohjois-Suomen piirin johtaja ja Herman Anderssonin edustajia. Neuvotteluita käytiin Karjalan teollisuus- ja luonnonvaraministeriön tiloissa aluetasavallan talouskehitysministeriä spesialistien, Lokakuun rautateiden Petroskoin ratajakson, Kondopoga Oy:n ja Segezhan TsBK Oy: n, Nadvoitsan alumiinitehtaan sekä Kemin sahan edustajien kanssa yhteistoiminnan tehostamisesta. Tällaisia neuvotteluja järjestetään säännöllisin väliajoin Karjalan aluetasavallan ja Oulun läänin välisen yhteistoimintapöytäkirjan (vv ) hengen mukaisesti. Suurinta huomiota kiinnitettiin itä - länsi -suuntaisten rahtivirtojen käsittelyn nopeuttamiseen. Tätä varten olisi hyödynnettävä entistä tehokkaammin Lietmajärvi - Kotshkoma -asemaväliä ja Oulun sataman mahdollisuuksia. Mainitun asemavälin kapasiteettia voidaan käyttää laajemmin, sillä nykyisin sitä pitkin kulkee vuorokausittain vain 6 rahtijunaparia. Muutamat karjalaisyritykset haluaisivat käyttää tätä melko lyhyttä reittiä tuotteittensa kuljetuttamiseksi Oulun satamaan. Niinpä Segezhan sellu- ja paperikombinaatti on kiinnostunut mm. Kivijärven aseman rekonstruoimisesta ja Lietmajärvi - Kotshkoma - asemavälin tehokkaammasta hyödyntämisestä. Mainittu oikorata on nimittäin osa Barents Link -nimistä Euro-Arktista rautatieväylää, jota on määrä kehittää kaikkinaisesti. Neuvotteleva virkamies Tapio Saavalaisen johtama valtuuskunta tutustui vierailunsa puitteissa Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin osastoihin. Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle ovat: Jari Rantamaula, Herman Andersson Oy, Tapio Saavalainen, Oulun Lääninhallitus, Markus Lohikoski, VR Yhtymä, Natalia Alamikkelä, Herman Andersson Oy, Georgy R. Etjukov, Karjalan Tasavalta, Andrei Kuzmin, Kontupohja OAO ja Kari Himanen, Oulun Satama. Oulun Sataman liikenne jatkaa kasvuaan OULUN SATAMAN LIIKENNEMÄÄRÄ OLI TAMmi lokakuussa yhteensä tonnia, missä oli lisäystä viime vuoteen verrattuna 19,2 %. Lokakuu oli liikennemäärällä mitattuna tämän vuoden kolmanneksi vilkkain kuukausi. Sataman liikennemäärä ylitti kolmen miljoonaan tonnin rajan marraskuun 15. päivän tienoilla. Kolmen miljoonan tonnin ylitys tapahtui nyt ensimmäistä kertaa Oulun Sataman historiassa. Konttiliikenne kasvoi 9,4 %. Alusten määrä oli sitä vastoin pienempi kuin edellisenä vuonna. Tämä on seurausta siitä, että aluksille on pystytty järjestämään entistä enemmän lastia molempiin suuntiin. Määrällisesti voimakkaimmin ovat kasvaneet karbonaatin, selluloosan ja sahaamattoman puun tuonti. Viennissä määrällisesti suurimmat kasvut ovat paperissa ja selluloosassa viennissä. 13

14 uutiset Oy VR Rata Ab hoitaa satamaraiteiston lumityöt Ensi talvena lumityöt hoitaa Oy VR Rata Ab. panoulu Avoin verkko Oulun Satamassa OULUN KAUPUNGIN PANOULU VERKKO on laajentunut Oulun Satamaan. panou- LU (public access network OULU) tarjoaa kuuluvuusalueellaan langattoman laajakaistaisen Internet-yhteyden kaikille halukkaille. WLAN-verkko on käytössä Oulun Sataman neuvotteluhuoneessa eli tarvitset tietokoneen, jossa on langaton verkkokortti. Myös WLAN-kortin sisältävillä kämmenmikroilla ja kännyköillä käyttö onnistuu. panouluverkon tarjoavat yhteistyössä Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, DNA Oy, Elisa Oyj, ja Netplaza Oy. OULUN SATAMA ON SOLMINUT ORITKARIN satamaraiteiston talvikunnossapidosta yksivuotisen sopimuksen kaudelle VR Radan kanssa. VR Rata hoitaa Oulun Sataman omistuksessa olevan satamaraiteiston lumityöt, käsittäen vaihteiden ja vaihdealueiden koneellisen harjauksen ja käsin tehtävän peruspuhdistuksen. Oulun Sataman talvikunnossapitourakoitsija T:mi M. Parkkila OULUN SATAMA KILPAILUTTI SATAMA-ALUeen liikennealueiden talvikunnossapidon. Tarjouskilpailun voitti T:mi M. Parkkila Oulusta. Kolmivuotinen sopimus kattaa lumen ja polanteen poiston satama-alueilta, liukkauden torjunnan, hiekoitushiekan poiston sekä alueiden harjauksen, tasoylikäytävien puhdistuksen ja jäänpoiston niiltä sekä lumisohjon poiston. Opinnäytetyö satamaalueen aluevalvontajärjestelmästä OULUN SATAMAN VIHREÄSAAREN SATAMAalueen aluevalvontajärjestelmästä laadittiin insinööriopintojen opinnäytetyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan toimipisteen tietotekniikan koulutusohjelmaan. Työssä kartoitettiin sataman tämän hetkiset järjestelmät Vihreäsaaren alueella. Tuloksena saatiin valvontajärjestelmämäärittelyt ja kehitysideoita mm. Oritkarissa olemassa oleviin järjestelmiin ja tietoliikenneverkkoon. Oulussa työskennellään kypärät päässä OULUN SATAMAN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA on päättänyt, että sataman henkilökunnan on satama-alueella työskennellessään käytettävä kypärää. Kypärää ei tarvitse käyttää nosturin ohjaamossa, autolla liikuttaessa tai sisätiloissa työskenneltäessä. Kypärän käytöllä on tarkoitus lisätä työturvallisuutta ja yhtenäistää turvallisuuskäytäntöjä sataman eri toimijoiden kesken. 14 Kuvassa rakennuspäällikkö Tuomo Ojakoski ja liikennepäällikkö Kuisma Ekman.

15 uutiset Taksien pysähdyspaikat Oritkarin satamassa OULUN SATAMA ON MÄÄRITELLYT ORITKARIN satama-alueella liikkuville takseille taksitolpat. Näiden määriteltyjen paikkojen toivotaan auttavan sekä takseja, jotka tuovat ja noutavat asiakkaitaan esim. alusten miehistön jäseniä Oritkarin alueella, että taksien asiakkaita ja satama-alueella työskenteleviä. Oulun Satama on neuvotellut viereisen kartan mukaisista paikoista Oulun Aluetaksin kanssa. Paikat on pyritty sijoittamaan siten, että taksit ja matkustajat häiritsevät mahdollisimman vähän sataman omaa liikennettä ja näin parantavat liikenneturvallisuutta satama-alueella. Paikoista tiedotetaan alueen takseja ja agentin välityksellä alusten henkilökuntaa. Taksia tilattaessa ilmoitetaan haluttu taksin pysähdyspaikka (esim. Taksi 2). Liikenne pysähdyspaikoille kulkee sataman sisäisiä pää-väyliä pitkin. Oulun Satama merkitsee paikat kyltein satama-alueelle. Sataman henkilökunnan ulkoiluilta OULUN SATAMAN HENKILÖKUNTA VIETTI virkistysiltaa ulkoillen ja kilpaillen. Kyseinen perjantai oli samalla satamarakennusmestari Sakari Ukonmaanahon viimeinen työpäivä ennen helmikuussa alkavia ansaittuja eläkepäiviä. Innokkaana hiihtäjänä ja ulkoilmaihmisenä tunnettu Sakari sai reippaan, ja näköisensä alun eläkepäivilleen erilaisten kilpailujen merkeissä. Kilpailijat puettiin teeman mukaisiin flanellipaitoihin ja huopahattuihin ennen kisoja. Oulun Sataman väestä jaetut kolme joukkuetta (rakit, siat ja team kananlento) kisasivat mm. ammunnassa, sangon onginnassa suonsilmäkkeestä ja perinteisessä tietovisassa. Tiukan kisan, toisten joukkueiden vakoilun ja ehkä jopa tuomarien lahjonnankin jälkeen joukkue rakit kiri voittoon. Yläkuvassa Sakari Ukonmaanaho, Kuisma Ekman, Seppo Hannula ja Jukka Ollila valmistautumassa kisaan. Alakuvassa hymy herkässä Voittajajoukkueessa rakit kisasivat satamavalvoja Ari Mylly, liikennepäällikkö Kuisma Ekman, sukeltaja Jarmo Rautio, satamarakennusmestari Sakari Ukonmaanaho ja sihteeri Tuula Ylisuutari. Takana vasemmalla ja oikealla etualalla kisan tuomarit K.H. Komulainen ja J.P. Outinen järjestävästä seurasta. 15

16 uutiset Oulun Satama STUUVAan OULUN SATAMA OSALLISTUU KYMENLAAKSON Ammattikorkeakoulun hallinnoiman, Työsuojelurahaston, TYKES:n ja yksityisten yritysten rahoittamaan satamien turvallisuustietokanta STUUVA -hankkeeseen. Hankeen kesto STUUVAn tavoitteena on satamien työturvallisuuden parantaminen. Hankkeen avulla parantamiseen pyritään uusin keinoin: ennakoinnin, yhteistyön ja tiedonkulun avulla. Satamien turvallisuuspoikkeamat raportoidaan samaan tietokantaan ja raportoituihin tapauksiin pääsee tutustumaan tietokannan kautta. Näin yritykset voivat varautua tapauksiin jo ennakolta, jotka voisivat toteutua myös omassa toiminnassaan. Hankkeen avulla pyritään saamaan kaikki satamassa työskentelevät mukaan työturvallisuustoimintaan. Merenkulkulaitos tarkastuskäynnillä Oulussa MERENKULKULAITOS SUORITTI TOUKOKUUSSA Oulun Satamassa satamadirektiivin mukaisen turva-arvion. Turva-arviokäynnin jälkeen satama päivitti turvasuunnitelmansa direktiivin mukaiseksi. Oulun Sataman satamadirektiivin mukaiset turvasuunnitelmat hyväksyttiin heinäkuussa Suunnitelmien päivittämisen yhteydessä vahvistettiin Oulun Sataman turvaorganisaatio, jossa sataman turvapäällikkönä toimii liikennepäällikkö Kuisma Ekman ja varaturvapäälliköt ovat vastaava satamavalvoja Markku Lauriala ja hallintopäällikkö Päivi Vähänikkilä-Kuronen. Sataman turvayhteyspisteenä 24h/7vrk toimii aluspalvelut. Pro gradu työ kemianteollisuuden merikuljetuksista DHL:n asiakasristeily DHL JÄRJESTI MERIASIAKKAILLEEN AINUTlaatuisen mahdollisuuden päästä tutustumaan Oulun sataman toimintaan keskiviikkona yhteistyössä Herman Andersson Oy:n kanssa. Oulun satamakierroksen jälkeen vieraat ajoivat Kemin satamaan, jossa heitä odotti TransAtlantic varustamon MV TransTimber laiva. Kyseessä on uusi noin 200 metrin pituinen kontti- ja RoRo laiva, jonka reitti kulkee Oulusta Göteborgin kautta Lyypekkiin. Samanlaisia aluksia liikenteessä on kolme kappaletta ja ne ovat valmistettu Rauman telakalla Suomessa. Seilatessamme kohti Oulua laivan kapteeni Kristian Örtendahl esitteli laivan konehuonetta sekä komentosiltaa, jolta saimme seurata matkan taittumista. Laivan kokki oli loihtinut messiin usean ruokalajin herkullisen illallisen, jonka ääressä vaihdettiin kuulumisia meriliikenteen nykytilanteesta sekä tulevaisuudesta. Merimatka kesti noin kolme tuntia ja sen aikana oli hyvä mahdollisuus seurata myös luotsien toimintaa laivan saapuessa Oulun satamaan pimeän aikaan. Risteilylle osallistuneet olivat tyytyväisiä kokemuksistaan ja ehkäpä risteily kevään kauneimpina ahtojää aikoina voisi olla paikallaan. KAUPPATIETEIDEN MAISTERI KARI MATTILA tutki pro gradu opinnäytetyössään kemianteollisuuden merikuljetusten kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää parannusehdotuksia merikuljetusten tämänhetkiseen tilanteeseen. Tutkimuksen tuloksena syntyi toimenpide-ehdotuksia mm. Oulun sataman tunnettavuuden lisäämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Ouluseutu / kemian- ja prosessiteollisuuden elinkeinostrategia vuoteen 2010 hanketta. Opinnäytetyö tehtiin Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekuntaan. 16

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ TILAT PARHAIMMALTA PAIKALTA MONENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA HaminaKotkan satama yritys- ja logistiikka-alueineen tarjoaa dynaamisen, monipuolisen sekä logistisesti

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot