Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti

Transkriptio

1 OuluPort Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti Göteborgin Satama tarjoaa palveluita kahdeksalla liikenteen alalla: kontit, RoRo, öljy, autot, matkustajat, logistiikka, raideliikenne ja varastointi

2 MERILLE JA PERILLE Vientiä niin että hitaampia heikottaa Veitpä tai toit, merta edemmäs ei kannata mennä. Oulun Satamasta olet jo melkein maailmalla. Mikä kuljetustarpeesi onkin, satamatoiminnot hoitaa Herman Andersson. Euroopan vilkkaimpiin satamiin ja eteenpäin. Päivittäin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Satamaoperaattorisi Oulussa,

3 sisältö OuluPort Oulun Sataman ja Herman Andersson Oy:n yhteinen asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehti OuluPort Julkaisupäivä Päätoimittaja Kari Himanen Oulun Satama Poikkimaantie 16 PL Oulun kaupunki fax ( 08 ) Osoitteenmuutokset tuula.ylisuutari@ouka.fi Kotisivut Toimituskunta Päivi Vähänikkilä-Kuronen, Oulun Satama Tuula Ylisuutari, Oulun Satama Kai Kettunen, Herman Andersson Oy Taitto ja visuaalinen suunnittelu GST Graafi nen Studio, Oulu Painopaikka Litoset Oy marraskuu Oulun Satama kasvu-uralla Oulun Sataman liikenne on tänäkin vuonna jatkanut voimakasta kasvua. Liikenteen määrän lisääntyminen tarkoittaa myös sitä, että investointienkaan suhteen ei voida pitää taukoa. 5 Oulu pohjoisen Euroopan logistinen keskus 2015 Oulun alueen tavoitteena on alueen yritysten kannattavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen tuotannon ja kaupan logistiikkakustannuksia alentamalla. 6 Kehitys kehittyy...meneillään olevia ja tulevia investointeja Ensi vuoden kehittämistoimenpiteisiin konttikenttäkapasiteetin lisäämisen lisäksi Oritkarissa kuuluu mm. ratapihan kapasiteettitarpeiden kartoittaminen ja rautatien linjaus. 7 Barentsin merisatamien yhteistyö Barents Port Forum Sustainable Transport in Barents Region (STBR) on monikansallinen hanke, jossa on mukana useita toimijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. 8 Ruskaretki Kuusamoon Herman Andersson Oy, Oulun Satama ja TransAtlantic järjestivät varustamoasiakkailleen mahdollisuuden tutustua Pohjois-Suomalaiseen teollisuuteen sekä logistiikkaan. 10 Göteborgin satama Göteborgin sataman asema Ruotsin markkinoilla on ainutlaatuinen. Yli 70 prosenttia Pohjoismaiden teollisesta tuotannosta sijaitsee 500 kilometrin säteellä satamasta, ja matka-aika satamaan on korkeintaan kuusi tuntia. 12 Esittelyssä Oulun Sataman liikennepäällikkö Kuisma Ekman Tähän saakka olen katsellut sataman toimintaa meren puolelta. On ollut mielenkiintoista nähdä miten asiat täällä hoidetaan. 13 Uutiset Uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia. 3

4 pääkirjoitus Oulun Satama kasvu-uralla Kari Himanen, satamajohtaja OULUN SATAMAN LIIKENNE ON TÄNÄKIN VUONNA JATKANUT VOIMAKASTA kasvua. Liikenteen määrän lisääntyminen tarkoittaa myös sitä, että investointienkaan suhteen ei voida pitää taukoa. Painopisteet ovat tänä vuonna Vihreäsaari ja Oritkari. Vihreäsaaressa valmistaudutaan Finnsementin toimintojen siirtymiseen Toppilasta. Tänä vuonna rakentamiskohteina ovat lähinnä alusturvallisuuteen liittyvät investoinnit kuten uusi tihtaali ja altaan ruoppaus. Vuoden 2008 puolella rakentamista jatketaan tekemällä uusi maapollari sekä laajentamalla päällystettyä kenttää. Lisäksi laiturille asennetaan uudet fenderit sekä ns pulputusjärjestelmä, parantamaan laiturin jäänhallintaa. Oritkarissa keskitytään tänä vuonna konttikapasiteetin rakentamiseen. Muut määrältään pienemmät investoinnit ovat liikennemerkkien ja opasteiden päivittäminen sekä pulputusjärjestelmän asentaminen sekä pää- että pohjoislaiturille. Oritkarin altaaseen lasketaan lämmintä lauhdevettä, jonka lämpöarvo on huomattavan korkea. Selvitysten perusteella arvioitiin, että saamalla lämmin vesi kiertämään altaassa tehokkaasti, voimme pitää altaan liki jäättömänä läpi talven. Ankaran talven olosuhteissa allas ei varmaankaan pysy aivan jäättömänä, mutta kuitenkin jääolosuhteiden tulisi helpottua huomattavasti. Toiminnassamme noudatamme vuonna 2006 hyväksytyn Oulun Sataman yleissuunnitelman linjaa. Nuottasaaren sataman päälaituri on palvellut pitkään satamatoimintoja ilman kovin merkittäviä korjauksia. Tämän syksyn aikana saamme laiturin vapautettua kiskonostureista, joten se mahdollistaa laiturin kunnostuksen sekä reunapalkin että päällysteen osalta. Korjaus tehtäneen noin kahden vuoden kuluttua. Liikenteellisesti Oritkari on meidän suurin ja nopeimmin kehittyvä satama. Niinpä sinne panostamme luonnollisesti myös jatkossa. Parhaillaan on työn alla rakennettavalle länsilaiturille menevän uuden rautatielinjauksen päättäminen. Linjauksen päättäminen on tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävää, sillä se vaikuttaa monella tavalla tulevan laiturin toimintaan, toimivuuteen ja tehokkuuteen. Tämän työn jälkeen käynnistämme konttikenttäalueiden seuraavan laajennuksen rakennesuunnittelun. Lupavirastossa on käsiteltävänä Oulun Sataman anomus läjitysaltaiden ja pengertien rakentamisesta. Läjitysaltaisiin sijoitetaan seuraavan huoltoruoppauksen massat. Alueesta tulee myöhemmin länsilaiturin toisen laivapaikan tausta-alue. Ensinnä kuitenkin pitäisi rakentaa ensimmäinen laivapaikka. Tähän tähtäävä hankesuunnitelman tekeminen aloitetaan heti vuoden vaihteen jälkeen. Rakentaminen voisi alkaa noin kolmen vuoden kuluttua. Kiitän henkilökuntaa, sidosryhmiä ja asiakkaita heidän panoksestaan, joka on mahdollistanut jo tehdyt investoinnit. Voidaksemme jatkaa samalla kasvuuralla toteuttaaksemme kaiken edellä kuvatun, tarvitsemme omalta henkilökunnaltamme venymistä sekä sidosryhmiltä ja asiakkailta myönteistä suhtautumista suunnitelmiimme. 4

5 Oulu pohjoisen Euroopan logistinen keskus 2015 Oulun kaupungin strategian mukaan Oulu on pohjoisen Euroopan logistinen keskus. Oulun Satama on tässä visiossa oleellisessa roolissa. Logistinen kehitys Oulun alueella on vahvaa. Oritkarin ja Äimäraution alue on logististen palvelujen keskus, jossa verkostoituminen on helppoa. LOGISTIIKKASTRATEGIAN LAATIMINEN OULUN seudulle aloitettiin syksyllä Tavoitteena oli sellaisten selkeiden toimintalinjojen määrittäminen, joilla visio Oulun seudusta pohjoisen Euroopan logistisena keskuksena toteutuu. Työn tilaajana ja rahoittajana oli Oulun kaupunki. Logistiikkastrategian laatimisen tukena oli Oulun yliopiston tekemä laaja kyselytutkimus logistiikka-alan toimijoille, joka tehtiin lähtökohdaksi samaan aikaan laaditulle pohjoisten maakuntaliittojen laatimalle Pohjois-Suomen logistiikkastrategialle. Kyselytutkimuksen lisäksi tehtiin suuri määrä yrityshaastatteluita. Logistiikkastrategia Oulun seudulle on alan toimijoiden yhteinen näkemys logistiikan strategiasta ja pitkäjänteisistä kehittämistarpeista ja painopisteistä, joihin kehityspanostukset suunnataan. Valinnat strategian painopisteille tehtiin analysoimalla logistiikan tämän hetkiset vahvuudet ja heikkoudet sekä elinkeinoelämän näkemykset tulevaisuuden haasteista ja tarpeista. Strategiatyön ja tavoitteiden toteuttamiseksi on käynnistetty logistiikkaohjelma vuosille , jota uudistetaan tarvittaessa kahden vuoden välein. Strategian ja logistiikkaohjelman uudistamistarvetta kartoitetaan kehittämistoiminnan tulosten vaikuttavuusarvioinnin ja kehitystilanteen analyysin perusteella. Oulun alueen tavoitteena on alueen yritysten kannattavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen tuotannon ja kaupan logistiikkakustannuksia alentamalla. Oulun alueen vahvuuksina on mm. kansainvälinen sijainti. Oulu on logistinen solmukohta kansainvälisten liikennekäytävien ja markkina-alueiden kartalla. Vision Oulu on pohjoisen Euroopan logistinen keskus 2015 saavuttamiseksi, strategisiksi painopisteiksi ja tavoitteiksi valittiin seuraavat seitsemän kohtaa: Oulun kansainvälisen sijainnin hyödyntäminen, Oulun alueen yhteyksien ja infrastruktuurin kehittäminen, logistiikan palvelutarjonnan ja toimintaverkoston kehittäminen, logistiikan osaamisen lisääminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, innovatiivisen toimintaympäristön luominen ja teknologiaosaamisen hyödyntäminen logistiikassa, kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen sekä monipuolisten tavaravirtojen hyödyntäminen. Kaikkien keskeisten strategisten päämäärien toteutumista seurataan vuosittain työryhmän valitsemilla mittareilla, joilla saadaan logistiikkaohjelman keskeisten tavoitteiden tilasta säännöllisin väliajoin tietoa ja josta laaditaan lyhyt raportti logistiikkatyöryhmän työskentelyn ja päätöksenteon tueksi. Seuranta mahdollistaa toimenpiteiden ja kehitysresurssien uudelleen kohdentamisen tarpeen mukaan. Laajempi logistiikkaselvitys toteutetaan viiden vuoden välein. Lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa kansallisen logistiikkaselvityksen 4-5 vuoden välein, joka tarjoaa tietoa Oulun alueen logistiikan kehityksestä ja sen tilasta suhteessa muuhun Suomeen. 5

6 Kehitys kehittyy... meneillään olevia ja tulevia investointeja ORITKARISSA TOTEUTETTIIN JA OTETTIIN käyttöön suuryksiköiden tarpeisiin rakennettu konttikenttä ja lastausramppi reilu vuosi sitten. Alueen kehittäminen on jatkunut näiden mittavien kuljetusjärjestelmämuutostöiden jälkeenkin vilkkaana sekä sataman että satamaoperaattorin toimesta. Kuluvana vuonna Oritkarin konttikenttäkapasiteettia on lisätty 2,2 hehtaarilla ja ensi vuonna kenttien rakentaminen jatkuu. Vuoden 2008 aikana liikenteen kasvun ja tilatarpeen odotetaan kasvavan edellisten vuosien tapaan. Lisäksi alueella laaditaan parhaillaan asemakaavaa, jossa määritetään merkittävien liikenneyhteyksien sijoittuminen. Käynnissä olevat työt ja tulevat rakentamiset toteutetaan Oulun Sataman yleissuunnitelman 2005 lähtökohtien mukaisesti. Asemakaavaan liittyvää yleissuunnittelua on toteutettu yhdessä Teknisen keskuksen kanssa. Alueen suunnitelman laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska Oulun Satamalla on lähitulevaisuudessa tarve Oritkarin satama-altaan huoltoruoppaukselle, ja ruoppausmassoille on saatava osoitettua läjityspaikka riittävän läheltä satamaa. Tulevaisuudessa Oritkariin johtavan tien linjauksen on suunniteltu siirtyvän sen nykyisestä sijainnistaan niin, että se tulisi noin 100 metriä nykyisestä rantaviivasta merelle päin. Ensi vuoden kehittämistoimenpiteisiin konttikenttäkapasiteetin lisäämisen lisäksi Oritkarissa kuuluu mm. ratapihan kapasiteettitarpeiden kartoittaminen ja rautatien linjaus tulevalla länsilaiturin alueella, varasto 1:sen rooli satamatoiminnoissa ja sen mahdollinen uusi sijoituspaikka sekä sataman kunnossapidon varastotilan sijoittuminen. Vihreäsaaren sataman bulk-laiturilla ja alueen kentillä on meneillään muutostöitä, joilla parannetaan alueen palvelutasoa: pidennetään bulk-laiturin tehokasta laituripituutta. Muutostöiden ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat mm. satamaaltaan ruoppaus, tihtaalin sekä maapollarin rakentaminen. Alueen rakennustyöt jatkuvat ja kaikkien kehittämisen osa-alueiden odotetaan valmistuvan vuoden 2009 aikana. Urakoitsijana Vihreäsaaressa toimii Maarakennus Jaara Oy. Kuluvana vuonna Oritkarin konttikenttäkapasiteettia on lisätty 2,2 hehtaarilla ja ensi vuonna kenttien rakentaminen jatkuu. 6

7 Barentsin merisatamien yhteistyö Barents Port Forum Yläkuvassa yleisnäkymä Murmaskista, etualalla satama. Alakuvassa Murmanskin keskustaa. SUSTAINABLE TRANSPORT IN BARENTS REGION (STBR) on monikansallinen hanke, jossa on mukana useita toimijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina Toinen vaihe (STBR II) käsittää vuodet 2006 ja STBR II jakaantuu neljään osaan. Nämä ovat alueellinen lentoliikenne, merisatamien toiminta, raskaan kuljetusten järjestelmä ja tiekuljetukset. Merisatamien hanketta varten perustettiin työryhmä, jossa on mukana edustus kaikista mukana olevista maista. Edustajat tulivat Oulun, Luulajan, Tromssan ja Murmanskin satamasta. Konsulttina on ollut Narvikista Transportutvikling AS. Barentsin alueen satamien yhteinen liikennemäärä on noin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää satamien väliselle yhteistyölle pysyvä organisaatio. Toiminta pohjautuu tällöin vahvaan taloudelliseen perustaan. Yhteistyöelin edistää satamien etuja ja edustaa satamien erikseen sovittavissa asioissa. Lähiajan tavoi- te on perustaa väliaikainen organisaatio, joka syventää satamien yhteisorganisaation liiketoimintasuunnitelmaa sekä huolehtii toiminnan rahoituksesta ja jäsenten sitouttamisesta varsinaiseen yhteistyöhön. Barentsin alueen satamat levittäytyvät maantieteellisesti laajalle alueelle ja luonnollisesti ovat erikoistuneet oman takamaansa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Satamilla on kuitenkin paljon yhteisiä ja samanlaisia asioita, jotka koskettavat niitä kaikkia. Ne sijaitsevat alueilla, joissa vallitsee talviset olosuhteet ja osa satamista saa jääpeitteen. Sääolosuhteet asettavat satamien kunnossapidolle aivan omat haasteensa. Rakenteet pitää mitoittaa eri tavalla kuin etelän satamissa ja oma lukunsa on myös talvikunnossapito. Kaikki sijaitsevat kaukana omien maidensa pääkaupungeista ja keskeisistä eurooppalaisista päätöksentekopaikoista. Muun muassa edellä mainitut asiat ovat niitä, joita yhdessä pohdiskelemalla ja yhteistyötä kehittämällä Barentsin alueen satamat voivat kohdata tulevaisuuden haasteet hyvin valmistautuneina. 7

8 Ruskaretki Kuusamoon HERMAN ANDERSSON OY, OULUN SATAMA ja TransAtlantic järjestivät varustamoasiakkailleen mahdollisuuden tutustua pohjoissuomalaiseen teollisuuteen ja logistiikkaan Arvoisat vieraamme tutustutettiin yhteen maailman tehokkaimmista hienopaperitehtaista, jonka tuotantokapasiteetti on yli miljoona tonnia vuodessa. Stora Enson Oulun tehtaalle suuntautuneen tehdaskierroksen yhteydessä kierrettiin paperikoneet 6 ja 7, joiden pituus on lähes kilometri. Tehdaskierroksen jälkeen vieraat isäntineen matkasivat kohti Kuusamoa. Matkalla pysähdyttiin Kalle Päätalon kotimaisemissa vajaan asukkaan Taivalkoskella. Taukopaikkana oli Jalavan Kauppa, jonka perusti laukkukauppias Stephan Jakowleff jo vuonna Kaupassa oli aistittavissa edelleenkin tuo wanha Kauppakartanon ilmapiiri ja myynnissä oli perinnevaatteita, kalastus- ja erätarvikkeita sekä kenkiä ja muodikkaita naisten vaatteita. Vieraat majoittuivat Kuusamossa Rukahoviin, joka sijaitsee yhdessä Suomen suosituimmista laskettelu- ja ulkoilukeskuksista, Rukatunturilla. Illalla matka jatkui kohti Venäjän rajaa ja sen lähistöllä sijaitsevaa Petäjälammen erätilaa, Kammia. Matkalla linja-auton piti ylittää rajatarkastusasema, jossa ajoneuvoon nousi venäläinen rajakomissaari Leonid. Hän tivasi isoon ääneen vieraiden matkustusdokumentteja sekä ajoneuvon vakuutuspapereita. Kameran viemisen matkanjohtajalta ja usean muun kommervenkin, mm. lahjusten vastaanoton jälkeen, rajaupseeri lupasi päästää vieraamme linja-autoineen jatkamaan matkaa kohti eräleiriä. Illallinen nautittiin savusaunan ja järvessä uimisen jälkeen maailman romanttisimmaksi ravintolaksi kutsutun Kammin päärakennuksessa. Eräkokit loihtivat maittavaksi illalliseksi loimulohta avotulen ääressä, vieraiden valvovien silmien alla. Seuraavana aamuna virkeät vieraat tutustuivat todelliseen pohjois-suomalaiseen me- 8

9 Venäläinen rajakomissaari Leonid järjesti matkalaisille ylimääräisen ohjelmanumeron. Taukonuotiolla Pekka Yrjölä, Hapag Lloyd, Matti Saikkonen, Herman Andersson, Pentti Pärssinen, Yourway, Mika Eerola, UASC, Lena Eriksson, TransFeeder Line, Sari Koivuneva, MSC, Fredrik Wrede, TransFeeder Line, Maritta Bister, Hoyer Group, Kai Kettunen, Herman Andersson ja Niko Hietala, Stora Enso. nestystarinaan, Kuusamon Pölkky Oy:öön. Yritys on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja, jonka vuosittainen sahatavaratuotanto on m3, ja josta jatkojalostetaan noin 50 %. Myyntijohtaja Mikko Luikku esitteli yrityksen toimintaa ja kertoi etenkin toiminnan kansainvälisyydestä ja sen tuomista haasteista. Vieraat pääsivät myös sahakierrokselle tutustumaan, miten tukkipölli muuttuu esim. seinä- ja lattiapaneeliksi. Pölkyllä on tuotantolaitokset Kuusamossa, Taivalkoskella ja Oulussa. Iltapäivällä pääsimme tutustumaan Kuusamon kauneimpaan luontoon. Vaelluksemme alkoi Juumasta, johon jätimme linja-auton ja suuntasimme kävellen kohti Myllykoskea. Paikasta löytyi erittäin idyllinen, vanha mylly kosken rannassa, kauniin ruskan ympäröimänä. Vaellusta jatkettiin jylhissä maisemissa, joen vartta pitkin kohti Jyrävää, joka on kuuluisa Suomen komeimpiin kuuluvista vapaana virtaavista könkäistä. Näkymän kruunasi Jyrävän putous, jonka korkeus on noin yhdeksän metriä. Jyrävän maisemissa levähdimme nauttien nuotion antimista ja uteliaiden kuukkeleiden seurasta. Jyrävän kauniita maisemia ihailemassa Jan Fjellman, TransFeeder Line, Mårten Carlquist, TransLumi Line, Suoma Magnus, Stella Naves, ja Matti Toivanen, Hoyer Group. 9

10 Göteborg VUONNA 1620 PERUSTETTU GÖTEBORGIN Satama toimii osakeyhtiöpohjalta, ja se toimii sekä satamaviranomaisena että ahtausyhtiönä. Göteborgin sataman asema Ruotsin markkinoilla on ainutlaatuinen: yli 70 prosenttia Pohjoismaiden teollisesta tuotannosta sijaitsee 500 kilometrin säteellä satamasta, ja matka-aika satamaan on korkeintaan kuusi tuntia. Se on lisäksi ainoa pohjoismainen satama jonne on suorat valtameriyhteydet sekä Kaukoidästä että Pohjois-Amerikan molemmilta rannikoilta. Göteborgin sataman asema on lisäksi erittäin suotuisa: se toimii tavaraliikenteen keskuksena Pohjois- Euroopassa, joka on maailman nopeimmin kasvavia markkina-alueita. Göteborgin Satama tarjoaa palveluita kahdeksalla liikenteen alalla: kontit, RoRo, öljy, autot, matkustajat, logistiikka, raideliikenne ja varastointi. Kaikki palvelumuodot ovat alansa huippuluokkaa; yhdessä ne tarjoavat asiakkaalle vetovoimaisen vaihtoehdon. Konttiliikenne: TEU vuonna Göteborgissa sijaitsee Pohjoismaiden suurin konttiterminaali, joka on Ruotsin ainoa valtamerialuksille palveluja tarjoava keskus. Suurin osa konttiliikenteestä on joko matkalla eri puolille maapalloa tai tulossa sieltä, joko suoraan valtamerialuksilla tai Manner-Euroopan kautta kulkevan syöttöliikenteen välityksellä. Ro/Ro: 644,000 RoRo-yksikköä vuonna Tunnusomainen piirre Göteborgin Sataman RoRo-liikenteelle on nopea, yhteensä viidessä terminaalissa tapahtuva RoRo-lastaus. Ruotsin ja Manner-Euroopan, Iso-Britannian, Suomen ja Tanskan välillä liikennöivien alusten kuormaus ja purku tapahtuu terminaaleissa erittäin nopeasti. Raideliikenne: Göteborgin Sataman raideosuudet ovat Ruotsin vilkkaimmin liikennöidyt tavaraliikenneraiteet. Göteborgin 10 satamasta liikennöi tätä nykyä 22 sukkulajunaa ja asiakkaiden tarpeisiin räätälöityä junaliikennejärjestelmää. Logistiikka: Göteborgin satama ja sen yhteistyökumppanit Business Region Göteborg, Ruotsin Ratahallintokeskus, Tielaitos, Göteborg Landvetterin lentokenttä sekä Ruotsin Merenkulkulaitos muodostavat yhdessä logistiikkakeskuksen, joka tunnetaan nimellä Logistic Hub Scandinavia. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Göteborgin asemaa Ruotsin vahvimpana logistiikkakeskuksena. Autot: uutta autoa vuonna Göteborgin kautta kulkee joka vuosi yli uutta autoa. Göteborgin Satamassa käsitellään noin 15 eri automerkkiä. Öljy: 20,6 miljoonaa tonnia öljyä vuonna Göteborgin öljyterminaali on Pohjoismaiden laaja-alaisin öljyterminaali. Satamassa käy vuosittain noin alusta. Sataman kautta vuosittain kulkeva raakaöljyn, öljytuotteiden ja kemikaalien määrä on noin 20 miljoonaa tonnia. Matkustajaliikenne: Göteborg on vetovoimainen matkailukohde, joten sinne suuntautuva matkustajaliikenne on vilkasta. Stena Line on tärkein Göteborgin Satamassa toimivista lauttayhtiöistä. Satamassa vierailevien risteilyalusten määrä on keskimäärin 20 vuodessa. Stora Enson oma liikennejärjestelmä Stora Enson järjestelmän mukaisessa liikenteessä Göteborgin satama toimii uudelleenlaivauskeskuksena. Paperi ja kartonki saapuvat RoRo-terminaaliin erityisissä säänkestävissä konteissa (SECU). SECUt kuljetetaan Göteborgiin rautateitse ruotsalaisilta paperitehtailta ja RoRo-aluksin Suomesta. Paperi kuljetetaan tai laivataan edelleen Isoon-Britanniaan ja Manner-Eurooppaan jakelua varten. Stora Enso on ainoa erikoistunut paperintoimittaja, joka järjestää kuljetuksensa Göteborgin Sataman kautta. Tällä hetkellä käytössä ovat seuraavat reitit: Kotka Göteborg Göteborg Zeebrügge, Belgia Göteborg Tilbury, Iso-Britannia Kemi/Oulu - Göteborg Göteborg - Immingham, Iso-Britannia Kemin ja Oulun satamista on säännöllinen yhteys Göteborgiin uudelleenlaivausta varten. Kolme RoRo-alusta tekee viikoittain kolme edestakaista matkaa satamien välillä. Reitin liikennettä hoitaa Transatlantic Trans- Lumi Line. Stora Enson järjestelmän piiriin kuuluvilla ruotsalaistehtailla on päivittäinen junayhteys Göteborgiin, jonne paperi kuljetetaan SECU-kontein (paluumatkalla junat kuljettavat tyhjiä SECUja). Stora Enson liikennejärjestelmän lisäksi Göteborgin sataman kautta kulkevat muut metsäteollisuustuotteiden kuljetukset hoidetaan enimmäkseen yleiskonttiliikenteen ja trailerien avulla. Näitä kuormia kuljetetaan pääasiassa rahtipikajunilla, jotka edustavat Göteborgin satamalle tyypillistä sukkulajunaliikennettä. Stora Enson järjestelmän liikenneinvestointien kokonaismäärä Göteborgin satamassa on noin 200 miljoonaa Ruotsin kruunua. Lisäksi on jo aiemmin investoitu 200 miljoonaa kruunua ns. BasePort-järjestelmään, joka on edelleenkin osa uutta järjestelmää. Stora Ensoon liittyviä investointeja ovat esim. laiturien ja kenttien vahvistustyöt, lisälaitteiden hankinta sekä RoRo-ramppi. Göteborgin Satama toimii Stora Enson liikennejärjestelmässä Pohjoismaiden ja Baltian alueen sekä Manner-Euroopan, Brittein

11 in satama Panoraamanäkymä satama-alueelta. Stora Enson Pohjois-Suomen tehtaat toimittavat noin tonnia papesaarten sekä valtameren takaisten markkinaalueiden välisen liikenteen keskuksena. Tähän sisältyy useiden eri reittien välillä tapahtuva uudelleenlaivaus. Göteborgin Satama on ylpeä asemastaan pitkälle kehittyneessä NETSS-järjestelmässä, ja satama haluaa edelleen kehittää osuuttaan. Satama näkee itsensä Pohjois-Euroopan liikenteen keskuksena, jonka toiminta-alue tulee laajenemaan edelleen Itämeren itä ja etelärannikoille. Stora Enson Ruotsin tehtaat toimittavat vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia Göteborgin Satamaan ulkomaille vientiä varten. Stora Enson Etelä-Suomen tehtaat toimittavat noin tonnia paperia Kotkan kautta Göteborgiin uudelleenlaivausta varten. ria Ajoksen ja Oulun satamien kautta Göteborgiin uudelleenlaivausta varten. Stora Enson Göteborgin Sataman kautta kulkeva NETSS-paperivirta on kaikkiaan 2,7 miljoonaa tonnia. Sataman kannalta käsitelty volyymi on kuitenkin 4,1 miljoonaa tonnia, sillä Suomesta peräisin olevat määrät ovat laivasta toiseen lastattavia määriä, jotka käsitellään Göteborgissa kahdesti. 11

12 ajankohtaista Esittelyssä Oulun Sataman liikennepäällikkö Kuisma Ekman Nimi: Kuisma Ekman Koulutus: Merikapteeni Ammatti: Liikennepäällikkö Perhesuhteet: Vaimo ja kolme tytärtä Aloitit heinäkuussa Oulun Sataman liikennepäällikkönä. Missä työskentelit ennen Oulun Satamaa? OLEN OLLUT MERENKULUN AMMATEISSA vuodesta 1978 lähtien, jolloin sain ensimmäisen jobini puolimatruusiksi Finnlines varustamon M/S Koiteliin juuri täällä Oritkarin satamassa Ennen satamaan tuloa työskentelin Oy Langh Ship Ab:n palveluksessa n. 15 vuotta. Aloitin varustamossa perämiehenä. Kokemuksen kartuttua siirryin yliperämiehen ja päällikön tehtäviin. Kesällä 2003 aloitin varustamon konttorissa varustamotoimen johtajana ja siinä toimessa olin kesäkuun loppuun 2007, jonka jälkeen aloitin täällä satamassa Miltä muutos varustamopuolelta satamaan on tuntunut / vaikuttanut? Tähän saakka olen katsellut sataman toimintaa meren puolelta. On ollut mielenkiintoista nähdä miten asiat täällä hoidetaan. Paljon uusia asioita on tullut vastaan, mutta paljon on myös vanhastaan tuttua asiaa. Ensimmäiset kuukaudet ovat menneet todella nopeasti ja olen viihtynyt. Tietysti eroja työtavoissa ja esim. päätöksen teossa kunnallisen ja yksityisen sektorin välillä on mutta eiköhän nämä koulutuksella ja hyvällä yhteistyöllä opita. Mitä harrastat? Kesällä harrastan moottoripyöräilyä talvisin lumilautailua, myös kaikenlainen liikunta sekä metsästys ja lukeminen kuuluvat harrastuksiini. Tunsitko Oulun Satamaa ennestään? Oulun sataman tunsin ennestään sataman käyttäjän näkökulmasta. Olen käynyt laivalla Oulun satamassa eri aikakausina 70 -luvun lopulta lähtien ja nähnyt siten sataman kehityksen. Mitä liikennepäällikön tehtäviin Oulussa kuuluu? Liikennepäällikön tehtäviin kuu-luu mm. aluspalveluiden, nosturien ja jäänmurto/hinauspalveluiden esimiehenä toimiminen. Lisäksi ISPS koodin mukaiset turvapäällikön tehtävät sekä laatu ja työturvallisuusjärjestelmien kehitys ja ylläpito. Myös yhteyden pitoa sataman asiakkaisiin ym.ym. eli varsin monipuolisia tehtäviä. Sakari kahvivartilla viimeisenä työpäivänään. SATAMARAKENNUSMESTARI SAKARI UKONMAANAHO tuli Oulun kaupungin palvelukseen vuonna Ennen siirtymistään rakennusmestariksi Oulun kaupungille, hän työskenteli mm. Raahessa ja Jyväskylässä vastaavissa tehtävissä. Sakari on työskennellyt yli kolmekymmentä vuotisen Oulun kaupunki uransa aikana mm. kaupungin telakalla ja rakennusvirastossa. Oulun Sataman satamarakennusmestariksi hän siirtyi Teknisestä keskuksesta vuonna 1995 organisaatiomuutoksen yhteydessä. Sakari on tunnettu innokkaana kuntoilijana ja erityisesti hiihto on lähellä hänen sydäntään. Eläkkeelle Sakari jää helmikuussa 2008, parhaaseen hiihtokisa-aikaan. Sataman porukka toivottaa Sakelle aurinkoisia ja luistavia hiihtokelejä! Kari HImanen ojentaa Sakarille merihenkisen muiston. 12

13 uutiset Oulun läänin valtuuskunta vieraili Karjalan aluetasavallassa OULUN LÄÄNINHALLITUKSEN NEUVOTTELE- VAN virkamiehen Tapio Saavalaisen johtama valtuuskunta vieraili Karjalan aluetasavallassa lokakuuta. Siihen kuuluivat Oulun satamajohtaja, VR:n Pohjois-Suomen piirin johtaja ja Herman Anderssonin edustajia. Neuvotteluita käytiin Karjalan teollisuus- ja luonnonvaraministeriön tiloissa aluetasavallan talouskehitysministeriä spesialistien, Lokakuun rautateiden Petroskoin ratajakson, Kondopoga Oy:n ja Segezhan TsBK Oy: n, Nadvoitsan alumiinitehtaan sekä Kemin sahan edustajien kanssa yhteistoiminnan tehostamisesta. Tällaisia neuvotteluja järjestetään säännöllisin väliajoin Karjalan aluetasavallan ja Oulun läänin välisen yhteistoimintapöytäkirjan (vv ) hengen mukaisesti. Suurinta huomiota kiinnitettiin itä - länsi -suuntaisten rahtivirtojen käsittelyn nopeuttamiseen. Tätä varten olisi hyödynnettävä entistä tehokkaammin Lietmajärvi - Kotshkoma -asemaväliä ja Oulun sataman mahdollisuuksia. Mainitun asemavälin kapasiteettia voidaan käyttää laajemmin, sillä nykyisin sitä pitkin kulkee vuorokausittain vain 6 rahtijunaparia. Muutamat karjalaisyritykset haluaisivat käyttää tätä melko lyhyttä reittiä tuotteittensa kuljetuttamiseksi Oulun satamaan. Niinpä Segezhan sellu- ja paperikombinaatti on kiinnostunut mm. Kivijärven aseman rekonstruoimisesta ja Lietmajärvi - Kotshkoma - asemavälin tehokkaammasta hyödyntämisestä. Mainittu oikorata on nimittäin osa Barents Link -nimistä Euro-Arktista rautatieväylää, jota on määrä kehittää kaikkinaisesti. Neuvotteleva virkamies Tapio Saavalaisen johtama valtuuskunta tutustui vierailunsa puitteissa Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin osastoihin. Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle ovat: Jari Rantamaula, Herman Andersson Oy, Tapio Saavalainen, Oulun Lääninhallitus, Markus Lohikoski, VR Yhtymä, Natalia Alamikkelä, Herman Andersson Oy, Georgy R. Etjukov, Karjalan Tasavalta, Andrei Kuzmin, Kontupohja OAO ja Kari Himanen, Oulun Satama. Oulun Sataman liikenne jatkaa kasvuaan OULUN SATAMAN LIIKENNEMÄÄRÄ OLI TAMmi lokakuussa yhteensä tonnia, missä oli lisäystä viime vuoteen verrattuna 19,2 %. Lokakuu oli liikennemäärällä mitattuna tämän vuoden kolmanneksi vilkkain kuukausi. Sataman liikennemäärä ylitti kolmen miljoonaan tonnin rajan marraskuun 15. päivän tienoilla. Kolmen miljoonan tonnin ylitys tapahtui nyt ensimmäistä kertaa Oulun Sataman historiassa. Konttiliikenne kasvoi 9,4 %. Alusten määrä oli sitä vastoin pienempi kuin edellisenä vuonna. Tämä on seurausta siitä, että aluksille on pystytty järjestämään entistä enemmän lastia molempiin suuntiin. Määrällisesti voimakkaimmin ovat kasvaneet karbonaatin, selluloosan ja sahaamattoman puun tuonti. Viennissä määrällisesti suurimmat kasvut ovat paperissa ja selluloosassa viennissä. 13

14 uutiset Oy VR Rata Ab hoitaa satamaraiteiston lumityöt Ensi talvena lumityöt hoitaa Oy VR Rata Ab. panoulu Avoin verkko Oulun Satamassa OULUN KAUPUNGIN PANOULU VERKKO on laajentunut Oulun Satamaan. panou- LU (public access network OULU) tarjoaa kuuluvuusalueellaan langattoman laajakaistaisen Internet-yhteyden kaikille halukkaille. WLAN-verkko on käytössä Oulun Sataman neuvotteluhuoneessa eli tarvitset tietokoneen, jossa on langaton verkkokortti. Myös WLAN-kortin sisältävillä kämmenmikroilla ja kännyköillä käyttö onnistuu. panouluverkon tarjoavat yhteistyössä Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, DNA Oy, Elisa Oyj, ja Netplaza Oy. OULUN SATAMA ON SOLMINUT ORITKARIN satamaraiteiston talvikunnossapidosta yksivuotisen sopimuksen kaudelle VR Radan kanssa. VR Rata hoitaa Oulun Sataman omistuksessa olevan satamaraiteiston lumityöt, käsittäen vaihteiden ja vaihdealueiden koneellisen harjauksen ja käsin tehtävän peruspuhdistuksen. Oulun Sataman talvikunnossapitourakoitsija T:mi M. Parkkila OULUN SATAMA KILPAILUTTI SATAMA-ALUeen liikennealueiden talvikunnossapidon. Tarjouskilpailun voitti T:mi M. Parkkila Oulusta. Kolmivuotinen sopimus kattaa lumen ja polanteen poiston satama-alueilta, liukkauden torjunnan, hiekoitushiekan poiston sekä alueiden harjauksen, tasoylikäytävien puhdistuksen ja jäänpoiston niiltä sekä lumisohjon poiston. Opinnäytetyö satamaalueen aluevalvontajärjestelmästä OULUN SATAMAN VIHREÄSAAREN SATAMAalueen aluevalvontajärjestelmästä laadittiin insinööriopintojen opinnäytetyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan toimipisteen tietotekniikan koulutusohjelmaan. Työssä kartoitettiin sataman tämän hetkiset järjestelmät Vihreäsaaren alueella. Tuloksena saatiin valvontajärjestelmämäärittelyt ja kehitysideoita mm. Oritkarissa olemassa oleviin järjestelmiin ja tietoliikenneverkkoon. Oulussa työskennellään kypärät päässä OULUN SATAMAN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA on päättänyt, että sataman henkilökunnan on satama-alueella työskennellessään käytettävä kypärää. Kypärää ei tarvitse käyttää nosturin ohjaamossa, autolla liikuttaessa tai sisätiloissa työskenneltäessä. Kypärän käytöllä on tarkoitus lisätä työturvallisuutta ja yhtenäistää turvallisuuskäytäntöjä sataman eri toimijoiden kesken. 14 Kuvassa rakennuspäällikkö Tuomo Ojakoski ja liikennepäällikkö Kuisma Ekman.

15 uutiset Taksien pysähdyspaikat Oritkarin satamassa OULUN SATAMA ON MÄÄRITELLYT ORITKARIN satama-alueella liikkuville takseille taksitolpat. Näiden määriteltyjen paikkojen toivotaan auttavan sekä takseja, jotka tuovat ja noutavat asiakkaitaan esim. alusten miehistön jäseniä Oritkarin alueella, että taksien asiakkaita ja satama-alueella työskenteleviä. Oulun Satama on neuvotellut viereisen kartan mukaisista paikoista Oulun Aluetaksin kanssa. Paikat on pyritty sijoittamaan siten, että taksit ja matkustajat häiritsevät mahdollisimman vähän sataman omaa liikennettä ja näin parantavat liikenneturvallisuutta satama-alueella. Paikoista tiedotetaan alueen takseja ja agentin välityksellä alusten henkilökuntaa. Taksia tilattaessa ilmoitetaan haluttu taksin pysähdyspaikka (esim. Taksi 2). Liikenne pysähdyspaikoille kulkee sataman sisäisiä pää-väyliä pitkin. Oulun Satama merkitsee paikat kyltein satama-alueelle. Sataman henkilökunnan ulkoiluilta OULUN SATAMAN HENKILÖKUNTA VIETTI virkistysiltaa ulkoillen ja kilpaillen. Kyseinen perjantai oli samalla satamarakennusmestari Sakari Ukonmaanahon viimeinen työpäivä ennen helmikuussa alkavia ansaittuja eläkepäiviä. Innokkaana hiihtäjänä ja ulkoilmaihmisenä tunnettu Sakari sai reippaan, ja näköisensä alun eläkepäivilleen erilaisten kilpailujen merkeissä. Kilpailijat puettiin teeman mukaisiin flanellipaitoihin ja huopahattuihin ennen kisoja. Oulun Sataman väestä jaetut kolme joukkuetta (rakit, siat ja team kananlento) kisasivat mm. ammunnassa, sangon onginnassa suonsilmäkkeestä ja perinteisessä tietovisassa. Tiukan kisan, toisten joukkueiden vakoilun ja ehkä jopa tuomarien lahjonnankin jälkeen joukkue rakit kiri voittoon. Yläkuvassa Sakari Ukonmaanaho, Kuisma Ekman, Seppo Hannula ja Jukka Ollila valmistautumassa kisaan. Alakuvassa hymy herkässä Voittajajoukkueessa rakit kisasivat satamavalvoja Ari Mylly, liikennepäällikkö Kuisma Ekman, sukeltaja Jarmo Rautio, satamarakennusmestari Sakari Ukonmaanaho ja sihteeri Tuula Ylisuutari. Takana vasemmalla ja oikealla etualalla kisan tuomarit K.H. Komulainen ja J.P. Outinen järjestävästä seurasta. 15

16 uutiset Oulun Satama STUUVAan OULUN SATAMA OSALLISTUU KYMENLAAKSON Ammattikorkeakoulun hallinnoiman, Työsuojelurahaston, TYKES:n ja yksityisten yritysten rahoittamaan satamien turvallisuustietokanta STUUVA -hankkeeseen. Hankeen kesto STUUVAn tavoitteena on satamien työturvallisuuden parantaminen. Hankkeen avulla parantamiseen pyritään uusin keinoin: ennakoinnin, yhteistyön ja tiedonkulun avulla. Satamien turvallisuuspoikkeamat raportoidaan samaan tietokantaan ja raportoituihin tapauksiin pääsee tutustumaan tietokannan kautta. Näin yritykset voivat varautua tapauksiin jo ennakolta, jotka voisivat toteutua myös omassa toiminnassaan. Hankkeen avulla pyritään saamaan kaikki satamassa työskentelevät mukaan työturvallisuustoimintaan. Merenkulkulaitos tarkastuskäynnillä Oulussa MERENKULKULAITOS SUORITTI TOUKOKUUSSA Oulun Satamassa satamadirektiivin mukaisen turva-arvion. Turva-arviokäynnin jälkeen satama päivitti turvasuunnitelmansa direktiivin mukaiseksi. Oulun Sataman satamadirektiivin mukaiset turvasuunnitelmat hyväksyttiin heinäkuussa Suunnitelmien päivittämisen yhteydessä vahvistettiin Oulun Sataman turvaorganisaatio, jossa sataman turvapäällikkönä toimii liikennepäällikkö Kuisma Ekman ja varaturvapäälliköt ovat vastaava satamavalvoja Markku Lauriala ja hallintopäällikkö Päivi Vähänikkilä-Kuronen. Sataman turvayhteyspisteenä 24h/7vrk toimii aluspalvelut. Pro gradu työ kemianteollisuuden merikuljetuksista DHL:n asiakasristeily DHL JÄRJESTI MERIASIAKKAILLEEN AINUTlaatuisen mahdollisuuden päästä tutustumaan Oulun sataman toimintaan keskiviikkona yhteistyössä Herman Andersson Oy:n kanssa. Oulun satamakierroksen jälkeen vieraat ajoivat Kemin satamaan, jossa heitä odotti TransAtlantic varustamon MV TransTimber laiva. Kyseessä on uusi noin 200 metrin pituinen kontti- ja RoRo laiva, jonka reitti kulkee Oulusta Göteborgin kautta Lyypekkiin. Samanlaisia aluksia liikenteessä on kolme kappaletta ja ne ovat valmistettu Rauman telakalla Suomessa. Seilatessamme kohti Oulua laivan kapteeni Kristian Örtendahl esitteli laivan konehuonetta sekä komentosiltaa, jolta saimme seurata matkan taittumista. Laivan kokki oli loihtinut messiin usean ruokalajin herkullisen illallisen, jonka ääressä vaihdettiin kuulumisia meriliikenteen nykytilanteesta sekä tulevaisuudesta. Merimatka kesti noin kolme tuntia ja sen aikana oli hyvä mahdollisuus seurata myös luotsien toimintaa laivan saapuessa Oulun satamaan pimeän aikaan. Risteilylle osallistuneet olivat tyytyväisiä kokemuksistaan ja ehkäpä risteily kevään kauneimpina ahtojää aikoina voisi olla paikallaan. KAUPPATIETEIDEN MAISTERI KARI MATTILA tutki pro gradu opinnäytetyössään kemianteollisuuden merikuljetusten kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää parannusehdotuksia merikuljetusten tämänhetkiseen tilanteeseen. Tutkimuksen tuloksena syntyi toimenpide-ehdotuksia mm. Oulun sataman tunnettavuuden lisäämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Ouluseutu / kemian- ja prosessiteollisuuden elinkeinostrategia vuoteen 2010 hanketta. Opinnäytetyö tehtiin Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekuntaan. 16