Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Tulosraportti

Transkriptio

1 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Tulosraportti 2014

2 2 Sisällys 1 Johdanto Selvityksen tavoitteet Selvityksen toteutus Kyselylomakkeen rakenne Tulosten kerääminen ja analysointi Reliabiliteetti Heikkoudet Selvityksen vastaajaryhmäjako Ikäjakauma vastaajaryhmittäin Kotikunta vastaajaryhmittäin Asuinpaikka vastaajaryhmittäin Kulttuuritoimi Varhaiskasvatus ja opetustoimi Terveyspalvelut Tekninen toimi Vapaamuotoinen palaute Lohjan kaupungille, kootut kommentit: Selvityksen yhteenveto ja johtopäätökset Kulttuuritoimi Varhaiskasvatus ja opetustoimi Terveyspalvelut Tekninen toimi Liitteet... 69

3 3 1 Johdanto Tämä palveluverkkoselvitys on toteutettu Lohjan kaupungin toimeksiannosta ja se on osa kaupungin tuottavuushanketta. Tutkimuksen on toteuttanut Laurea-ammattikorkeakoulun nykyisistä ja entisistä opiskelijoista koostuva projektiryhmä nimeltään KELPO Analytics, jonka jäseniä ovat Jani Henriksson, Erika Huotari, Aino Junnila, Ilpo Kekäläinen ja Noora Montonen. Lohjan kaupungin puolelta yhteyshenkilönä on toiminut kehittämisjohtaja Eero Soinio ja palveluverkon osien yhteyshenkilöt. Palveluverkkoselvityksen tulosraportti koostuu kuudesta pääluvusta. Luvussa yksi käsitellään selvityksen toteutustapa, tavoitteet, reliabiliteetti ja heikkoudet. Luvuissa 2-5 käydään läpi teemoittain palveluverkon selvityksessä käsitellyt osa-alueet ja luvussa 6 raportoidaan selvityksen yhteenveto ja tulosten pohjalta syntyneet johtopäätökset. 1.1 Selvityksen tavoitteet KELPO Analyticsin toteuttaman selvityksen tavoitteena oli selvittää Lohjan palveluverkon tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Selvitys toteutettiin kartoittamalla vastaajien näkemyksiä verkon nykytilasta ja pyrkiä tehtyjä valintoja analysoimalla löytämään palveluverkon tulevaisuuden kehityssuunnat. Palveluverkkotutkimuksen päätavoitteena oli selvittää palveluverkon supistamiseen liittyviä näkemyksiä ja löytää kriittisimmät kohdat. Tutkimuksen osa-alueita selvitettäessä pyrittiin huomioimaan kolme avaintekijää: kustannukset, laatu ja paikallisuus. Tutkimuksessa nämä näkökulmat otettiin huomioon kysymysten asettelussa ja vastausten analysoinnissa, kun selvitettiin palveluverkon tulevaisuudennäkymiä. 1.2 Selvityksen toteutus Ennen tutkimuskysymysten laadintaa KELPO Analytics tapasi kaupungin osoittamat yhteyshenkilöt Lohjan kaupungin perusturvasta, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta. Yhteyshenkilöiden kanssa käydyn keskustelun pohjalta varmistettiin tutkimuksen sisällöllisten tekijöiden oikeellisuus ja tarpeellisuus. Yhteyshenkilöiden kanssa kävimme läpi teemoissa kysyttävät asiat (n. 5 kysymystä/ palveluverkon osa). KELPO Analyticsin laatimat kysymykset hyväksytettiin tilaajalla ennen kyselyn käynnistämistä. Lisäksi kysely testattiin 15 koekäyttäjällä. Toteutetulla selvityksellä oli neljä vastaajaryhmää: kaupungin poliittiset päättäjät, kaupungin virkamiesjohto, kaupungin henkilöstö sekä asukkaat. Tutkimus toteutettiin kysymällä samat kysymykset kaikilta vastaajaryhmiltä ja vastauksia verrattiin keskenään käyttäen ristiintaulukointia.

4 4 1.3 Kyselylomakkeen rakenne Kyselylomakkeessa oli yhteensä 33 kysymystä. Rakenteen suunnittelussa huomioitiin laatu, kustannukset ja paikallisuus. Kysymykset laadittiin positiivisen vastakkainasettelun kautta, pyrkimättä vaikuttamaan vastaajan mielipiteeseen. Vastaaja pääsi täten asettamaan tutkittavat seikat omakohtaiseen tärkeysjärjestykseen. Tutkimuksessa käytettiin asteikkoa 1-4 sekä en osaa sanoa -vaihtoehtoa (1=eri mieltä - 4=samaa mieltä). Tutkimuksessa esitettiin myös tärkeysjärjestyskysymyksiä, joissa vastaajan tuli laittaa 4-5 esitettyä käsitettä tärkeysjärjestykseen. (1=tärkein, 4 tai 5= vähiten tärkeä). Lisäksi tutkimukseen sisällytettiin avoimia kysymyksiä. Kysely jaettiin neljään eri teemaan, joita olivat kulttuuritoimi, varhaiskasvatus ja opetustoimi, terveyspalvelut sekä tekninen toimi. Kaikkiin kysymyksiin ei ollut pakko vastata: Vastaaja pystyi halutessaan joko ohittamaan teeman kokonaan tai valitsemaan en osaa sanoa vaihtoehdon. Taustatiedot kysyttiin vasta lomakkeen lopussa. Asiakkaan kanssa sovitut taustatiedot olivat ikä, kotikunta ja asuinpaikka. 1.4 Tulosten kerääminen ja analysointi Vastaajamäärät jakaantuivat seuraavanlaisesti: asukkaat 1411 vastausta, kaupungin työntekijät 318 vastausta, luottamushenkilöt 40 vastausta ja virkamiesjohto 18 vastausta. Vastauksia kerättiin sähköisellä lomakkeella Lohjan kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Sähköisen lomakkeen välineenä toimi Survey Monkey-kyselytyökalu. Paperilomakkeita jaettiin 52 toimipisteeseen, joita olivat mm. kaupungintalo, terveyskeskukset, neuvolat, koulut, kirjastot, virastot jne. Toimipisteet sovittiin yhteistyössä tilaajan kanssa. Paperilomakkeiden lisäksi jaoimme joihinkin toimipisteisiin mukaan otettavia paperilinkkejä. Vastausten keräämiseen käytettiin 1,5 kuukautta. Vastausajan päätyttyä aineisto käsiteltiin Survey Monkey-kyselytyökalun avulla. Toimipisteistä palautuneet paperilomakkeet syötettiin järjestelmään. Kuvaileva tulosten analyysi toteutettiin sanallisesti ja taulukoin. Projektiryhmä tuotti tuloksista yhteenvedon ja johtopäätöksiä. Avoimet vastaukset analysoitiin käymällä ne läpi ja kirjaamalla ylös yleisimmät vastaukset.

5 5 Tulosten tilastollista merkitsevyyttä, eli edellytyksiä yleistää otoksen tuloksia perusjoukkoon testattiin IBM SPSS Statistics 22 ohjelmistolla. Testimenetelmänä käytettiin ei-parametristä Kruskal-Wallisin testiä ja sen parivertailu-ominaisuutta. Testeissä ei huomioitu en osaa sanoa vastauksia, koska en osaa sanoa -vaihtoehto oli aina 1-4 asteikon ulkopuolella. Testien tilastollisen merkittävyyden tasona, eli riski tehdä väärä johtopäätös kun hylätään nollahypoteesi pidettiin 5% (p 0.05). Yleisesti sekä tekstissä käytettyjä merkitsevyystasoja ovat tilastollisesti erittäin merkitsevä, jos p 0,001 (0,1%) tilastollisesti merkitsevä, jos 0,001 < p 0,01 (1%) tilastollisesti melkein merkitsevä, jos 0,01 < p 0,05 (5%) 1.5 Reliabiliteetti Tutkimustulosten sattumanvaraisuus pyrittiin poistamaan mahdollisimman edustavalla otoksella perusjoukosta sekä otoksen koolla, joka oli Perusjoukko muodostui Lohjan kunnan asukkaista, vierailijoista ja mökkiläisistä. Lohjan väkiluku on noin asukasta. Muualla asuvien vastaajien määrä oli 94. Noin 3,55 % Lohjan kuntalaisista vastasi selvitykseen ( )/47 700). Tutkimuksen luotettavuuteen pyrittiin vaikuttamaan selvityksen mahdollisimman laajalla maantieteellisellä levikillä. Näin varmistettiin alueellisen tasaisuuden toteutuminen. 1.6 Heikkoudet Omien havaintojemme ja saadun palautteen perusteella taustatiedot olisi voitu kysyä huomattavasti laajemmin. Nyt selvitimme vain vastaajan iän, asuinpaikan ja kotikunnan. Vaikka asiakas sai itse esittää haluamansa selvitettävät taustatiedot, olisi meidän tutkijoina täytynyt hieman täsmentää kerättäviä taustatietoja. Osa kysymyksistä olisi pitänyt tarkentaa lisätietojen avulla selvemmin. Esimerkiksi kysymys yksityisesti ja kunnallisesti tuotettujen palveluiden sopusuhtaisuudesta ei pitänyt sisällään täsmennystä siitä, miten jako tällä hetkellä on toteutettu. Kysymyksessä numero 27 virkistysmetsät ja ranta-alueet oli rinnastettu samanarvoisiksi, vaikka ne eivät sitä kaikkien vastaajien mielestä ole. Kysymysten analysointi jättää tulkinnanvaraa. Täten kaikkien kysymysten vastauksia ei pystytty analysoimaan siten, että niiden tuloksista olisi voitu tehdä luotettavia johtopäätöksiä.

6 6 Teemojen kysymyksistä jäi kyselyn ohjepituuden vuoksi pois monia tärkeitä palveluverkon osa-alueita: esimerkiksi perusturvan osalta jäivät kokonaan käsittelemättä vanhustenhuoltoon liittyvät kysymykset, teknisen toimen puolelta kyselyssä olisi ollut hyvä olla myös liikuntamahdollisuuksiin ja infrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä. Siitä huolimatta, että kysymykset on toteutettu yhteistyössä Lohjan kaupungin asiantuntijoiden kanssa, olisi tutkijoiden tullut osata itsenäisesti täsmentää tiettyjä kriteereitä, jotta saadut vastaukset olisivat olleet mahdollisimman luotettavia. Puutteellisten taustatietojen ja virheellisten kysymyksenasettelujen johdosta tässä selvityksessä esitetyt tulokset ja johtopäätökset ovat suuntaa antavia näkemyksiä. 1.7 Selvityksen vastaajaryhmäjako Ensimmäisenä kyselyssä kysyttiin vastaajaryhmää. Kyselyn Internet-versiossa tämä oli ainoa pakotettu kysymys. Valtaosa kyselyyn vastanneista kuului kansalaisten vastaajaryhmään.

7 7 1.8 Ikäjakauma vastaajaryhmittäin Valtaosa kyselyyn vastanneista sijoittui ikävälille Ikäkysymys oli kyselyn viimeisiä kysymyksiä, mikä osaltaan selittää ohitettujen (218kpl) määrää.

8 8 1.9 Kotikunta vastaajaryhmittäin Valtaosa vastaajista oli lohjalaisia. Ainoastaan 94 vastaajaa ilmoitti kotikunnakseen muun. Kysymys oli kyselyn toiseksi viimeinen, mikä selittää ohitettujen (225kpl) osuutta.

9 Asuinpaikka vastaajaryhmittäin Kysymykseen vastanneet saivat päättää kokevatko he asuvansa kaupunkialueella vai maaseudulla. Lukuun ottamatta luottamushenkilöiden vastaajaryhmää, suurin osa vastaajista koki asuvansa kaupunkialueella. Kysymys oli kyselyn viimeinen, mikä osittain selittää ohitettujen vastausten (237 kpl) osuuden.

10 10 2 Kulttuuritoimi Kuvio havainnollistaa kansalaisten näkemykset kirjastopalveluiden suhteen. Maksuttomuus ja laaja aineistovalikoima nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi. Asukkaiden näkemyksen mukaan kattavien tukipalveluiden merkitys on selvästi muita tekijöitä pienempi. Laatu- kustannuksetpaikallisuusnäkökulmasta katsoen kustannusten merkitys on suurin.

11 11 Kaupungin työntekijöiden vastauksissa laajan aineistovalikoima ja maksuttomuus sekä osaava henkilökunta ja pitkät aukioloajat vaihtoivat paikkaansa kansalaisten vastauksiin nähden. Kattavien tukipalvelujen merkitys nähdään pienimpänä myös tässä vastaajaryhmässä.

12 12 Kaupungilla luottamustehtävissä työskentelevien vastaajien vastaukset mukailevat työntekijöiden vastauksia.

13 13 Kaupungin virkamiesjohdon antamat vastaukset poikkeavat huomattavasti muiden vastaajaryhmien näkemyksistä. Laajan aineistovalikoiman merkitys nousi tässä ryhmässä huomattavasti korkeammaksi. Huomionarvoista on myös maksuttomuuden pienempi merkitys muihin vastaajaryhmiin verrattuna. Virkamiesjohdon ja kansalaisten mielipiteessä on tilastollisesti merkitsevä ero laajan aineistovalikoiman osalta (Kruskal-Wallis; p=0,008). Osaavan henkilökunnan suhteen kansalaisten ja työntekijöiden välisessä mielipiteessä on tilastollisesti merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,002). Myös kansalaisten ja työntekijöiden näkemyksessä pitkistä aukioloajoista on tilastollisesti erittäin merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,001).

14 14 Kuviossa on havainnollistettu kaikkien vastaajaryhmien näkemykset koskien avointa kirjastoa. Asukkaiden, kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden näkemykset ovat melko yhteneväisiä, mutta virkamiesjohdon kyllä-vastausten määrässä on huomattava ero muihin vastaajaryhmiin verrattuna. Selvityksessä pyydettiin vastaajilta myös vapaita kommentteja liittyen avoimeen kirjastoon. Vastausten näkemykset mallin toimivuudesta vaihtelivat suuresti. Malli nähtiin toimivana vaihtoehtona erityisesti viikonloppuisin ja iltaisin, sekä sivukirjastoissa. Toisaalta lähes yhtä useat vastaajat kokivat, että henkilökunnan läsnäololle ja osaamiselle on tarve aina kirjastossa asioidessa. Huomionarvoista oli usean vastaajan huoli ilkivallan mahdollisuudesta Kansalaisten ja virkamiesjohdon välisessä mielipiteessä on tilastollisesti merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,009).

15 15 Museoiden ylläpitovastuuta koskevassa kysymyksessä vastaajien näkemykset olivat melko samankaltaisia. Voidaan todeta, että kaikkien mielestä ylläpitovastuuta voitaisiin jakaa nykyistä enemmän. Osa vastaajista toi kuitenkin avoimissa kommenteissa ilmi epätietoisuutensa siitä, miten vastuu jakautuu tällä hetkellä. Tästä indikoi asukkaiden vastauksissa oleva suurehko en osaa sanoa -vastausten määrä. Voidaan todeta, että kysymyksenasettelu olisi voinut olla hieman täsmentävämpi. Vastaajaryhmien näkemysten välillä ei ole tilastollisia eroja (Kruskal-Wallis; p=0,172).

16 16 Hiiden opiston kurssitarjontaa koskevan kysymyksen vastaukset jakautuivat melko tasaisesti. Huomionarvoista on en osaa sanoa -vastausten suuri osuus. Kysymykseen saatiin runsaasti avoimia kommentteja. Monet vastaajat toivoivat aloituspaikkojen määrän kasvattamista ja lisäyksiä liitoskuntien suppeaan valikoimaan. Kielivalikoimaa ja avoimen yliopiston kursseja toivottiin myös useissa kommenteissa lisää. Vastaajat toivoivat myös lisää matalankynnyksen musiikkiharrastustoimintaa lapsille ja työssäkäyvien parempaa huomiointia iltakurssien puitteissa (aloitusaika klo jälkeen). Ryhmien mielipiteissä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja (Kruskal-Wallis; p=0,172).

17 17 Lohjan musiikkiopiston kurssitarjontaa käsittelevä kysymys oli taustatiedoiltaan puutteellinen, millä selittynee suuri en osaa sanoa -vastausten määrä. Esimerkiksi nykyisen sisäänpääsyprosentin ilmoittaminen olisi tuonut vastaajalle lisätietoa nykytilanteesta ja helpottanut vastaamista. Virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden vastaukset eroavat kahdesta muusta vastaajaryhmästä. Kansalaisten ja luottamushenkilöiden välisessä mielipiteessä on tilastollisesti melkein merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,037).

18 18 Kysyttäessä tarvetta kaupungin ylläpitämälle kesäteatterille kaikkien vastaajaryhmien enemmistö on sitä mieltä, että sille ei ole tarvetta. Näkemys korostuu luottamustehtävässä olevien ja virkamiesjohdon vastaajaryhmissä. Ryhmien vastauksissa ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja (Kruskal-Wallis; p=0,107).

19 19 Tenoripäivien järjestämistä koskevassa kysymyksessä kaikki vastaajaryhmät olivat samoilla linjoilla, kaikissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista kannatti nykyisen mallin säilyttämistä. Vastaajaryhmien mielipiteissä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja (Kruskal-Wallis; p=0,74).

20 20 3 Varhaiskasvatus ja opetustoimi Tiedusteltaessa varhaiskasvatuksen tärkeintä lähipalvelua yli kaksi kolmasosaa kaikkien vastaajaryhmien vastaajista näki päiväkodit tärkeimpänä palveluna. Toiseksi eniten kannatusta keräsivät avoimen varhaiskasvatuksen palvelut. Ryhmäperhepäiväkotien merkitys oli vastauksissa erityisen pieni. Asukkaiden ja työntekijöiden näkemysero on tilastollisesti melkein merkitsevä (Kruskal-Wallis; p=0,037).

21 21 Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen vaikuttavien tekijöiden tärkeysjärjestystä kysyttäessä asukkaat arvottivat henkilöstön pätevyyden selvästi tärkeimmäksi tekijäksi. Vähiten tärkeiksi vastaajat valitsivat toiminnan sisällön ja hoitoaikojen joustavuuden. Sijainnilla oli vastaajille myös suuri merkitys, mutta avoimista kommenteista kävi ilmi, että ei ole niinkään olennaista, että hoitopaikka tai koulu sijaitsee lähellä, jos kuljetukset toimivat asianmukaisesti.

22 22 Kaupungilla työskentelevät arvottivat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaan vaikuttavat seikat hyvin samankaltaisesti kuin asukkaat. Ainoastaan ryhmäkoko ja hoitopaikka vaihtoivat paikkaa marginaalisella erolla.

23 23 Kaupungilla luottamustehtävissä työskentelevien vastukset erosivat asukkaiden ja työntekijöiden vastauksista siinä, että henkilöstön pätevyyden merkitys oli tällä vastaajaryhmällä suurempi, mikä laski huomattavasti sijoilla 3-5 olevien tekijöiden merkitystä.

24 24 Virkamiesjohdon antamat vastaukset erosivat muista siinä suhteessa, että virkamiehet nostivat toiminnan sisällön merkityksen huomattavasti korkeammalle, kuin muut vastaajaryhmät. Myös tässä vastaajaryhmässä henkilöstön pätevyys nousi tärkeimmäksi tekijäksi. Virkamiesten vastauksissa pieni ryhmäkoko sijoittui viidenneksi, kun muissa ryhmissä se oli toisella tai kolmannella sijalla. Työntekijöiden ja kansalaisten mielipiteissä on tilastollisesti merkitsevä ero henkilöstön pätevyyden osalta (Kruskal-Wallis; p=0,002). Hoitoaikojen joustavuuden tärkeydestä työntekijöiden ja kansalaisten näkemyksissä on tilastollisesti melkein merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,016).

25 25 Työntekijöiden mielipide pienien ryhmäkokojen tärkeydestä eroaa kansalaisten (Kruskal- Wallis; p=0,021), luottamushenkilöiden (Kruskal-Wallis; p=0,024) ja virkamiesjohdon (Kruskal- Wallis; p=0,041) mielipiteistä melkein merkitsevästi. Toiminnan sisällön tärkeydessä virkamiesjohdon ja työntekijöiden näkemykset eroavat melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,32) ja virkamiesjohdon sekä kansalaisten näkemykset merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,002). Kaupungin työntekijöiden ja kansalaisten näkemys toiminnan sisällöstä eroaa melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,047). Hoitopaikan sijainnin osalta kansalaisten ja virkamiesjohdon mielipide eroaa melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,046). Kansalaisten ja työntekijöiden mielipide hoitopaikan sijainnista eroaa erittäin merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,001.)

26 26 Vastaajia pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen perusopetuksen toimintaan vaikuttavia seikkoja. Asukkaiden näkemyksen mukaan opettajien pätevyys nousi tärkeimmäksi seikaksi. Ainevalikoiman laajuus nähtiin selvästi vähiten tärkeänä tekijänä.

27 Kaupungilla työskentelevien näkemykset olivat samankaltaiset kuin asukkailla. 27

28 28 Kaupungilla luottamustehtävässä olevat arvottivat tekijät samankaltaisesti asukkaiden ja kaupungin henkilökunnan kanssa.

29 29 Kaupungin virkamiesjohdon näkemykset perusopetuksen toimintaan vaikuttavien seikkojen tärkeysjärjestyksestä poikkesivat muista vastaajaryhmistä siten, että ainevalikoiman laajuus nähtiin toiseksi tärkeimpänä, kun se muissa vastaajaryhmissä arvotettiin vähiten tärkeäksi. Pieni ryhmäkoko oli tämän ryhmän mielestä vähiten tärkeä tekijä. Kaupungin työntekijöiden ja kansalaisten mielipiteessä opettajien pätevyyden tärkeydestä oli tilastollisesti merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,007). Koulun sijainnin osalta työntekijöiden ja kansalaisten mielipiteessä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,000). Ainevalikoiman laajuudessa Virkamiesjohdon ja kansalaisten näkemyksessä on tilastollisesti merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,001). Virkamiesjohdon ja työntekijöiden näkemys ainevalikoiman laajuudesta eroaa tilastollisesti erittäin merkitsevästi (Kruska-Wallis; p=0,000).

30 30 Näkemys pienten ryhmäkokojen tärkeydestä eroaa virkamiesjohdon ja kansalaisten välillä melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,019). Virkamiesjohdon ja työntekijöiden näkemys eroaa erittäin merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,001). Myös kansalaisten ja työntekijöiden näkemys ryhmäkokoihin eroaa erittäin merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,001).

31 31 Perusopetusta tarjoavien koulujen määrää kysyttäessä on kysymyksenasettelu puutteellinen. Useat vastaajat ilmaisivat avoimissa kommenteissa, että kysymykseen oli hankalaa vastata. Kysymykseen vastaaminen olisi vaatinut tietämystä siitä, ollaanko määrää lisäämässä tai vähentämässä. Virheellisen kysymyksenasettelun johdosta vastauksista ei voida tehdä päteviä tulkintoja. Huomionarvoista on ohitettujen ja en osaa sanoa -vastausten määrä asukkaiden ja työntekijöiden kohdalla. Kansalaisten ja työntekijöiden näkemykset eroavat toisistaan tilastollisesti melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,026). Virkamiesjohdon mielipide eroaa kaikista muista vastaajaryhmistä tilastollisesti erittäin merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,000).

32 32 Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen keskittämistä koskeva kysymys jakoi mielipiteitä asukkaiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden vastaajaryhmissä. Virkamiesjohdon vastaukset olivat selkeästi keskittämisen kannalta. Vastausten tulkinnassa on tärkeää huomioida suuri en osaa sanoa vastausten ja ohitettujen määrä. Kysymys keräsi erittäin runsaasti avoimia kommentteja. Kaikki asiaa käsittelevät kommentit olivat keskittämistä vastaan ja vastaajien huoli palvelujen keskittämisestä nousi voimakkaasti esiin. Huomionarvoista on, että vaikka alueen asukkaista vain 3,5 % on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, keskimäärin 30 % kolmesta ensimmäisestä vastaajaryhmästä vastustaa keskittämisaikeita.

33 33 Virkamiesjohdon näkemys eroaa luottamushenkilöiden näkemyksestä melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,015) ja kansalaisten sekä työntekijöiden näkemyksistä merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,002).

34 34 Myös tässä kysymyksessä on tapahtunut virhe kysymyksenasettelussa. Koska kysymyksessä ei kerrota, mikä on nykyinen jako julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden välillä selittää suuren määrän en osaa sanoa -vastauksia ja kysymyksen ohittamisia. Vastaajaryhmien mielipiteissä ei ole tilastollista eroa (Kruskal-Wallis; p=0,212).

35 35 4 Terveyspalvelut Asukkaat arvioivat terveyspalvelujen toimintaan vaikuttavia seikkoja siten, että palvelujen laatu nousi tärkeimmäksi tekijäksi, mutta saatavuuden merkitys oli heille lähes yhtä suuri. Sijainnin ja valikoiman merkitys oli huomattavasti pienempi.

36 Kaupungilla työskentelevien näkemykset olivat yhteneväisiä asukkaiden näkemysten kanssa. 36

37 37 Myös kaupungilla luottamustehtävissä olevien näkemykset mukailivat asukkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä.

38 38 Virkamiesjohdon näkemykset terveyspalveluiden toimintaan vaikuttavista seikoista erosivat muista vastaajaryhmistä siten, että he arvottivat valikoiman sijalle kaksi, eli korkeammalle kuin muut vastaajaryhmät. Sijainnin merkitys oli heille huomattavasti muiden vastaajaryhmien näkemyksiä pienempi. Saatavuuden kohdalla ryhmien mielipiteissä ei ole tilastollista eroa (Kruskal-Wallis; p=0,178). Palvelun laadun tärkeydessä kansalaisten ja työntekijöiden mielipiteissä on melkein merkitsevä ero (Kruska-Wallis; p=0,030). Sijainnin osalta virkamiesjohdon näkemys eroaa luottamushenkilöiden näkemyksestä melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis, p=0,015), työntekijöiden näkemyksestä merkitsevästi (Kruskal- Wallis, p=0,009) ja kansalaisten näkemyksestä erittäin merkitsevästi (Kruskal-Wallis, p=0,000). Myös kansalaisten ja työntekijöiden näkemykset eroavat toisistaan merkittävästi sijainnin osalta (Kruskal-Wallis, p=0,000).

39 39 Valikoiman kohdalla virkamiesten mielipide eroaa luottamushenkilöiden mielipiteestä merkitsevästi (Kruskal-Wallis, p=0,002). Erittäin merkitsevästi virkamiesjohdon mielipide eroaa työntekijöiden (Kruskal-Wallis, p=0,001) ja kansalisten mielipiteen kanssa (Kruskal-Wallis, p=0,000).

40 40 Hammashoitopalveluihin vaikuttavia tekijöitä selvitettäessä tärkeimmiksi nousivat asukkaiden näkemyksen mukaan palvelun laatu ja saatavuus. Sijainnin ja valikoiman merkitys oli tämän vastaajaryhmän mukaan huomattavasti pienempi.

41 41 Kaupungin työntekijät arvottivat hammashoidon toiminnalliset tekijät samankaltaisesti asukkaiden kanssa.

42 42 Luottamustehtävissä työskentelevien näkemykset mukailevat asukkaiden ja henkilöstön näkemyksiä.

43 43 Virkamiesjohdon näkemykset poikkeavat muiden vastaajaryhmien näkemyksistä siinä määrin, että valikoima on nostettu korkeammalle tärkeysjärjestyksessä, kuin muissa ryhmissä. Sijainnin merkitys on tässä ryhmässä poikkeuksellisen pieni. Saatavuuden kohdalla ryhmien mielipiteissä ei ole tilastollista eroa (Kruskal-Wallis; p=0,178). Palvelun laadun tärkeydessä kansalaisten ja työntekijöiden mielipiteissä on melkein merkitsevä ero (Kruska-Wallis; p=0,047). Sijainnin osalta virkamiesjohdon näkemys eroaa työntekijöiden näkemyksestä merkitsevästi (Kruskal-Wallis, p=0,008) ja kansalaisten näkemyksestä erittäin merkitsevästi (Kruskal-Wallis, p=0,000). Myös kansalaisten ja työntekijöiden näkemykset eroavat toisistaan merkittävästi sijainnin osalta (Kruskal-Wallis, p=0,000).

44 44 Valikoiman kohdalla virkamiesten mielipide eroaa luottamushenkilöiden mielipiteestä melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis, p=0,027). Erittäin merkitsevästi virkamiesjohdon mielipide eroaa työntekijöiden (Kruskal-Wallis, p=0,001) ja kansalaisten mielipiteen kanssa (Kruskal-Wallis, p=0,000).

45 45 Neuvolapalvelujen toimintaan vaikuttavia seikkoja arvioitaessa asukkaiden näkemyksen mukaan palvelun laatu on tärkein tekijä, sijainti ja saatavuus nähdään lähes yhtä tärkeinä. Valikoiman merkitys on kysymyksessä pienin.

46 Kaupungin työntekijöiden näkemykset ovat samansuuntaiset asukkaiden näkemysten kanssa. 46

47 47 Luottamustehtävissä työskentelevien näkemykset mukailevat asukkaiden ja henkilöstön näkemyksiä.

48 48 Virkamiesjohdon näkemykset poikkeavat tässä kysymyksessä muiden vastaajaryhmien vastauksista. Palvelun laatu on tärkein myös tällä vastaajaryhmällä, mutta he ovat ainoana vastaajaryhmänä arvottaneet valikoiman toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi. Sijainti on selkeästi vähiten tärkeä. Saatavuuden kohdalla ryhmien mielipiteissä ei ole tilastollista eroa (Kruskal-Wallis; p=0,121). Palvelun laadun tärkeydessä kansalaisten ja työntekijöiden mielipiteissä on merkitsevä ero (Kruska-Wallis; p=0,007). Sijainnin osalta virkamiesjohdon näkemys eroaa luottamushenkilöiden näkemyksestä melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis, p=0,027) ja kansalaisten näkemyksestä erittäin merkitsevästi (Kruskal-Wallis, p=0,000). Myös kansalaisten ja työntekijöiden näkemykset eroavat toisistaan erittäin merkitsevästi sijainnin osalta (Kruskal-Wallis, p=0,000).

49 49 Valikoiman kohdalla virkamiesjohdon mielipide eroaa työntekijöiden (Kruskal-Wallis, p=0,020) ja luottamushenkilöiden (Kruskal-Wallis, p=0,011) mielipiteistä melkein merkitsevästi. Merkitsevästi virkamiesjohdon mielipide eroaa kansalaisten mielipiteen kanssa (Kruskal-Wallis, p=0,003).

50 50 Palvelujen keskittämistä koskevassa kysymyksessä nähdään huomattavia eroja virkamiesjohdon ja muiden vastaajaryhmien vastausten välillä. Kolmen ensimmäisen vastaajaryhmän kielteinen kanta keskittämiseen on samaa tasoa, kuin virkamiesjohdon myönteinen kanta. Aiheesta annetuissa avoimissa kommenteissa esiin nousivat saatavuuden, ammattitaitoisen henkilökunnan ja laadun merkitys. Myös läheinen sijainti keräsi paljon kommentteja. Erittäin monet vastaajat kaipasivat internet-ajanvarauksen mahdollisuutta. Virkamiesjohdon mielipide kysymykseen eroaa luottamushenkilöiden mielipiteestä melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p= 0,012), työntekijöiden mielipiteestä merkitsevästi (Kruskal- Wallis; p= 0,002) ja kansalaisten mielipiteestä erittäin merkitsevästi.

51 51 Kaikkien vastaajaryhmien kanta palvelujen tuottamisvaihtoehtoihin oli melko samankaltainen. Avoimissa kommenteissa ilmeni kuitenkin epätietoisuutta siitä, mikä jako on tällä hetkellä. Ryhmien välillä ei ole tilastollisia eroja (Kruskal-Wallis; p=0,607).

52 52 Liikkuvista terveyspalveluista kysyttäessä näkemykset olivat melko yhteneväisiä. Avoimet kommentit aiheesta olivat pääosin positiivisia. Vastaajat olivat sitä mieltä, että tämän kaltaiset palvelut voisivat toimia erityisesti ns. reuna-alueilla, tukevana palvelumuotona. Ryhmien mielipiteissä ei ole tilastollisia eroja (Kruskal-Wallis; p=0,125).

53 53 5 Tekninen toimi Kartoitettaessa vastaajien tyytyväisyyttä alueen leikkipuistoihin huomion kiinnittää suuri en osaa sanoa -vastausten ja ohitettujen määrä. Saatujen vastausten mukaan leikkipuistoihin ollaan pääosin tyytyväisiä kaikissa vastaajaryhmissä. Virkamiesjohdon sekä luottamushenkilöiden vastaukset eroavat kahdesta muusta vastaajaryhmästä. Avoimista kommenteista kävi kuitenkin ilmi, että alueen leikkipuistojen kunnossa on vastaajien mukaan suuria tasoeroja, esimerkiksi Virkkalan leikkipuiston huono kunto mainittiin useissa vastauksissa. Keskustaan toivottiin suurempaa puistoa. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden mielipiteessä on tilastollisesti melkein merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,049).

54 54 Kysyttäessä näkemyksiä alueen uimarannoista noin kaksi kolmasosaa kaikista vastaajaryhmistä oli tyytyväisiä. Aurlahden kehittäminen keräsi runsaasti vastauksia avoimissa kommenteissa. Rannan ja sen lähialueiden ulkoilumahdollisuuksia toivottiin kehitettävän entisestään ja alueelle kaivattiin lisää toimintaa ja tapahtumia. Ryhmien mielipiteissä ei ollut tilastollisia merkitsevyyseroja (Kruskal-Wallis; p=0,557).

55 55 Näkemykset ilmaisen lauantaipysäköinnin merkityksestä tuotti eriäviä näkemyksiä vastaajaryhmissä. Asukkaat ja kaupungin työntekijät näkivät tämän pääosin positiivisena tekijänä, kun taas virkamiesjohto ei nähnyt tätä yhtä positiivisesti. Virkamiesjohdon vastauksissa oli myös huomattavan paljon en osaa sanoa -vastauksia. Virkamiesjohdon mielipide eroaa luottamushenkilöiden mielipiteestä melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,030) ja työntekijöiden sekä kansalaisten mielipiteistä erittäin merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p= 0,000).

56 56 Lohjanjärveä ja sen lähialueita käsittelevä kysymys oli asettelultaan hieman liian laaja ja tämä herätti runsaasti kritiikkiä vastaajissa. Vastauksista voidaan kuitenkin tulkita, kaikissa vastaajaryhmissä nähdään potentiaalia suurempaankin hyödyntämiseen Luottamushenkilöiden ja kansalaisten näkemysten välillä on tilastollisesti melkein merkitsevä ero (Kruskal-Wallis; p=0,048).

57 57 Kysymyksen asettelusta saatiin runsaasti palautetta ja vastaajat kokivat, että asettelun olisi tullut olla yksityiskohtaisempi. Asukkailta saaduissa vastauksissa erot vaihtoehtojen välillä ovat melko pieniä.

58 58 Kaupungin työntekijöiden mukaan luonnontilan säilyttäminen ja eläimistön ja kasvien huomiointi olivat tärkeimpiä tekijöitä, levähdyspaikkojen merkitys oli pienin.

59 59 Luottamustehtävissä työskentelevät arvottivat asiat melko samankaltaisesti asukkaiden ja työntekijöiden kanssa.

60 60 Virkamiesjohdon vastaukset erosivat muiden vastaajaryhmien näkemyksistä, ollen lähes päinvastaisia. Virkamiesjohdon mielipide helppokulkuisuuden tärkeydestä erosi kansalaisten (Kruskal-Wallis; p= 0,022) ja työntekijöiden (Kruskal-Wallis; p= 0,017) mielipiteistä melkein merkitsevästi. Luonnontilan säilyttämisen osalta virkamiesjohdon mielipide erosi työntekijöiden mielipiteestä melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p= 0,017) ja kansalaisten mielipiteestä merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p= 0,007). Levähdyspaikkojen tärkeydessä virkamiesjohdon ja työntekijöiden näkemykset erosivat melkein merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,012).

61 61 Kansalaisten ja työntekijöiden mielipide erosi eläimistön ja kasvien huomioinnissa merkitsevästi (Kruskal-Wallis; p=0,002). Alueen torien toiminnan kehittäminen, avoimet kommentit: Toivottiin enemmän erilaisia tapahtumia Edullisemmat/ ilmaiset myyntipaikat Lisää kirpputoripaikkoja Sunnuntai/iltatori Salon malli? Lisää markkinointia, paremmat opasteet Erilaisia teematoreja Paremmat pysäköintimahdollisuudet Kesätori rantaan Ulkonäön kohentaminen (penkkejä ja istutuksia lisää) Kauppahallin rakentaminen 5.1 Vapaamuotoinen palaute Lohjan kaupungille, kootut kommentit: Maaseudun/taajama-alueiden palvelujen huomiointi, tasapuolisuus Hallintoportaan keventäminen, päällekkäisten virkojen karsiminen, päätöksenteon sujuvuus Julkinen liikenne taajamista kuntoon Siisteyden ja tiestön parantaminen Palvelujen uudistaminen pitkällä tähtäimellä, olosuhteiden tulevaisuudesta tiedottaminen

62 62 6 Selvityksen yhteenveto ja johtopäätökset Tässä luvussa on koottu kustakin selvityksen kysymyksestä kunkin vastaajaryhmän näkemys/kysymys ja teeman kysymysten alle on koottu ryhmän vastauksista tekemät johtopäätökset. Johtopäätökset perustuvat annettuihin vastauksiin, joista projektiryhmän jäsenet ovat tehneet omia tulkintoja. Johtopäätöksiä on tehty antamalla asukkaiden vastauksille suurin painoarvo, koska he olivat lukumäärällisesti suurin vastaajaryhmä. 6.1 Kulttuuritoimi Kulttuuripalveluja käsittelevän teeman kysymyksissä asukkaiden, kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden vastaukset olivat melko samankaltaisia kautta linjan, virkamiesjohdon vastaukset olivat useassa kohtaa hyvinkin erilaisia. Suurimmat erot näkemyksissä löytyivät kysyttäessä avoimesta kirjastosta, Hiiden opiston kurssitarjonnasta sekä kesäteatterin tarpeellisuudesta. Teeman kokonaistuloksia tarkasteltaessa voidaan sanoa, että kustannukset-laatu-paikallisuusnäkökulmasta alhaiset kustannukset nousevat tärkeimmäksi tekijäksi. Vastaajaryhmien välillä ainoaksi poikkeukseksi nousee kirjastopalveluiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä käsittelevä kysymys, jossa asukkaat nostavat tärkeimmäksi tekijäksi maksuttomuuden, mutta muut ryhmät painottavat laatutekijöitä, eli nostavat tärkeimmäksi laajan aineistovalikoiman. Kaikki vastaajaryhmät näkevät kattavien tukipalveluiden merkityksen pienimpänä.

63 63 Kaikki vastaajaryhmät suhtautuvat pääosin positiivisesti ehdotukseen avoimen kirjaston mallista. Vastaajien mukaan tämä nähtäisiin toimivana mallina erityisesti sivukirjastoissa ja mahdollisuutena laajempiin aukioloaikoihin. Monet vastaajat toivat kommenteissa esiin tarpeen henkilökunnan asiantuntemukselle ja osaamiselle. Avoimissa vastauksissa nousi lukuisia kertoja esiin vastaajien huoli mahdollisesta ilkivallasta, jos avoimen kirjaston malli otetaan käyttöön. Mallissa nähtiin uhkia paikkojen ja materiaalien hajottamiseen ja varastamiseen sekä siihen, että kirjastosta tulee nuorison suosima ajanviettopaikka, jolloin rauhallinen ilmapiiri kärsisi. Monien vastaajien mukaan avoimessakin kirjastossa tulisi olla paikalla ainakin yksi henkilökunnan jäsen ja vartija. Hiiden opiston kurssitarjonta nähdään valtaosan vastaajien mielestä riittävän monipuolisena ja laadukkaana. Avoimissa kommenteissa kaivattiin lisää mm. kielitarjontaa ja avoimen yliopiston kursseja. Useat vastaajat toivoivat työssäkäyvien parempaa huomiointia sijoittamalla kurssien aloitusaikoja myöhäisemmäksi, klo jälkeen. Erityisesti Nummen alueelta tuli runsaasti vastauksia, joissa toivottiin laajempaa tarjontaa myös reuna-alueille. Musiikkiopiston oppilaspaikkoja käsittelevän kysymysten vastauksista voidaan todeta, että kaikkien vastaajaryhmien enemmistö on sitä mieltä, että oppilaspaikkojen määrää ei ole tarvetta lisätä. Samaa linjaa noudattavat vastaukset koskien kesäteatteria, enemmistön mukaan kaupungissa ei ole tarvetta kaupungin ylläpitämälle kesäteatteritoiminnalle. Tenoripäivien järjestämistä käsittelevän kysymyksen vastausten mukaan kaikkien vastaajaryhmien enemmistö näkee nykyisen toimintamallin hyvänä.

64 Varhaiskasvatus ja opetustoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluja käsittelevässä teemassa suurimmat erot näkemyksissä löytyvät muiden vastaajaryhmien ja virkamiesjohdon vastauksista palveluiden toiminnallisissa tekijöissä, perusopetusta tarjoavien koulujen määrässä ja ruotsinkielisen opetuksen keskittämistä käsittelevissä kysymyksissä. Virkamiesjohdon vastaukset edustavat näissä kysymyksissä toista äärilaitaa muihin vastauksiin verrattuna. Kustannukset-laatu-paikallisuus- näkökulmasta tarkasteltuna laatu nousee tärkeimmäksi tekijäksi kaikkien vastaajaryhmien vastauksissa kysyttäessä palveluiden toiminnallisia tekijöitä. Kaikki vastaajaryhmät nostivat tärkeimmäksi tekijäksi henkilöstön pätevyyden. Asukkaiden antamista avoimista vastauksista käy ilmi vastaajien huoli, että jos palveluita keskitetään, miten kuljetukset järjestetään toimiviksi. Tästä voidaan tulkita, että paikallisuuden merkitys on kohtalaisen pieni, jos logistiset asiat pystytään järjestämään kansalaisia tyydyttävällä tavalla. Teemassa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä perusopetusta tarjoavien koulujen määrästä. Kysymyksenasettelu oli kuitenkin virheellinen, joten vastauksista ei pystytty tekemään päteviä tulkintoja. Myös kysymys koskien kunnallisesti ja yksityisesti tuotettuja palveluita oli puutteellinen ja siitä ei voitu virheellisen kysymyksenasettelun vuoksi tekemään luotettavia johtopäätöksiä.

65 65 Kysyttäessä vastaajien mielipidettä ruotsinkielisten palveluiden keskittämisestä, muiden vastaajaryhmien näkemykset erosivat voimakkaasti virkamiesjohdon vastauksista. Kysymykseen liittyen annettiin erittäin paljon avoimia vastauksia, joista nousi esiin huoli siitä, että jo alakouluikäisten koulumatkat muuttuvat kohtuuttoman pitkiksi, jos ruotsinkieliset palvelut keskitetään yhteen paikkaan. Tässä kysymyksessä paikallisuuden merkitys on erittäin suuri isolle osalle vastaajista.

66 Terveyspalvelut Terveyspalveluja käsittelevässä teemassa kaikkia vastaajaryhmiä yhdisti näkemys siitä, että palvelun laatu on kaikista tärkein tekijä. Toiminnallisia tekijöitä kartoitettaessa kävi ilmi, että asukkaat, työntekijät ja luottamushenkilöt arvottavat valikoiman (kaikki palvelut samasta paikasta) kaikissa kysymyksissä viimeiselle sijalle. Virkamiesjohdon näkemykset erosivat tässä suhteessa muiden vastaajaryhmien näkemyksistä ja voidaan tulkita, että he suhtautuvat palveluiden keskittämiseen muita vastaajaryhmiä myönteisemmin. Kysyttäessä vastaajien näkemyksiä palvelujen tuottamisesta julkisesti tai yksityisesti, kaikkien vastaajaryhmien näkemykset olivat samankaltaisia, eli suurimmalle osalle palvelun tuottajalla ei ole merkitystä, jos palvelut säilyvät samanlaatuisina. Liikkuvat terveyspalvelut nähdään kaikkien vastaajaryhmien enemmistön mukaan vaihtoehtona toimipisteissä tapahtuville terveyspalveluille. Avoimien vastausten kommenteissa vastaajat näkivät liikkuvat palvelut vaihtoehtona erityisesti kunnan reuna-alueilla ja hyvänä vaihtoehtona turvata esimerkiksi ikäihmisten ja lapsiperheiden palvelutarpeita. Liikkuvat palvelut nähtiin kuitenkin ennemmin lisäpalveluna, ei korvaavina toimipistepalveluiden kustannuksella.

67 Tekninen toimi Teknisen toimen teeman vastauksista voidaan päätellä, että noin puolet kaikkien vastaajaryhmien vastaajista on tyytyväisiä alueen leikkipuistoihin ja uimarantoihin. Erityisesti uimarantoja käsittelevässä kysymyksissä vastaukset ovat jakautuneet hyvin samankaltaisesti. Avoimista kommenteista kävi ilmi, että useiden vastaajien mukaan alueen leikkipuistojen kunnossa on suuria tasoeroja, varsinkin Virkkalan puiston huono kunto mainittiin useissa vastauksissa. Lauantai-pysäköinnin maksuttomuus nähtiin vastausten perusteella erittäin positiivisena tekijänä edistämässä asiointihalukkuutta Lohjan keskustassa, ainoastaan virkamiesjohdon näkemykset erosivat muista vastaajaryhmistä. Kaikkien vastaajaryhmien näkemyksen mukaan Lohjanjärveä ja sen lähialueita ei hyödynnetä riittävästi virkistyskäyttöön. Avoimissa vastauksissa ranta-alueelle kaivattiin lisää toimintaa ja tapahtumia. Vastaajien mukaan Uudenmaan suurimman järven mukanaan tuomia mahdollisuuksia voisi hyödyntää enemmän ja kehittää alueen ulkoilumahdollisuuksia entisestään. Virkistysmetsien ja ranta-alueiden hoitotasoa käsittelevässä kysymyksessä virkamiesjohdon vastaukset erosivat suuresti muista vastaajaryhmistä. Muut vastaajaryhmät arvottivat luonnontilan säilyttämisen tärkeimmäksi tekijäksi, kun se virkamiesjohdon vastauksissa jäi viimeiselle sijalle.

68 68 Virkistysmetsiä ja ranta-alueita käsittelevässä kysymyksessä oli projektiryhmän omien huomioiden ja saadun palautteen mukaan niputettu liian suuri alue yhteen ja kysymys oli siten erittäin hankala vastattava. Kysymyksenasetteluun olisi tullut kiinnittää tarkempaa huomiota luotettavampien vastausten saamiseksi.

69 69 Liitteet Kyselylomake Vastausten vertailu, kaupunki/maaseutu

70 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Hyvä vastaanottaja! Tervetuloa vastaamaan Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitykseen. Tutkimukseen vastaaminen kestää noin kymmenen minuuttia ja vastaukset käsitellään täysin anonyymisti. Selvitys on jaettu neljään aihealueeseen, kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata. Selvityksen toteuttaa KELPO Analytics. Kiitos mielipiteestäsi jo etukäteen! Vastaan tähän kyselyyn seuraavassa roolissa: nmlkj nmlkj nmlkj a. Olen rivikansalainen (asukas, vierailija, mökkiläinen) b. Olen kaupungilla töissä c. Olen kaupungilla luottamustehtävässä Kulttuuritoimi 1. Kirjastopalveluita ajatellessa aseta seuraavat seikat tärkeysjärjestykseen (1=tärkein, 5=vähiten tärkeä): 6 pitkät aukioloajat 6 laaja aineistovalikoima 6 kattavat tukipalvelut (esim. uudenaikaiset asiakastietokoneet) 6 osaava henkilökunta 6 maksuttomuus

71 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys 2. Joissain kunnissa on jo kokeiltu avoimen kirjaston mallia, jossa kirjastossa on pitkät aukioloajat, mutta henkilökuntaa ei ole koko aikaa paikalla. Näkisitkö tämän mallin toimivan myös Lohjan alueen kirjastoissa? nmlkj nmlkj nmlkj kyllä ei en osaa sanoa Voit halutessasi perustella vastauksesi tähän: 5 3. Museoiden ylläpitovastuuta tulisi jakaa enemmän kaupungin, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin (järjestöt, organisaatiot) kesken: eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä 4. Hiiden opiston kurssitarjonta on riittävän monipuolinen ja laadukas: en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 6 nmlkj nmlkj nmlkj kyllä ei en osaa sanoa Jos ei, niin kertoisitko lyhyesti mitä puuttuu: 5 5. Lohjan musiikkiopiston tarjontaa tulisi laajentaa lisäämällä oppilaspaikkojen määrää: 6 nmlkj nmlkj nmlkj kyllä ei en osaa sanoa 6. Tarvitaanko Lohjalle kaupungin ylläpitämä kesäteatteri? nmlkj nmlkj nmlkj kyllä ei en osaa sanoa

72 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys 7. Lohjan Tenoripäivät järjestetään joka toinen vuosi. Mielestäni (valitse yksi): nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Nykytilanne on hyvä Ne tulisi järjestää vuosittain Niitä ei tulisi järjestää lainkaan En osaa sanoa

73 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Varhaiskasvatus ja opetustoimi 1. Varhaiskasvatuksen tärkein lähipalvelu on mielestäni: nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj päiväkodit ryhmäperhepäiväkodit perhepäivähoito avoimen varhaiskasvatuksen palvelut (avoimet päiväkodit, kerhot, leikkipuistotoiminta) 2. Aseta seuraavat varhaiskasvatus ja perusopetuspalveluiden toimintaan vaikuttavat seikat tärkeysjärjestykseen (1=tärkein, 5=vähiten tärkeä): 6 hoitopaikan sijainti 6 henkilöstön pätevyys 6 pieni ryhmäkoko 6 toiminnan sisältö 6 hoitoaikojen joustavuus 3. Aseta seuraavat perusopetuksen toimintaan vaikuttavat seikat tärkeysjärjestykseen (1=tärkein, 4=vähiten tärkeä): 6 koulun sijainti 6 opettajien pätevyys 6 pieni ryhmäkoko 6 ainevalikoiman laajuus 4. Perusopetusta (luokat 1 9) tarjoaa Lohjan alueella tällä hetkellä 32 koulua (suomenkieliset 29, ruotsinkieliset 3). Perusopetusta tarjoavien koulujen määrä on tällä hetkellä sopiva: eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 5. Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja perusopetusta järjestetään tällä hetkellä keskustassa ja Virkkalassa. Ruotsinkieliset palvelut tulisi mielestäni keskittää yhteen paikkaan: eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

74 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys 6. Jako kunnallisesti/yksityisesti tuotettujen varhaiskasvatus ja perusopetuspalveluiden välillä on tällä hetkellä sopiva: nmlkj nmlkj nmlkj kyllä ei en osaa sanoa Voit halutessasi perustella vastauksesi tähän: Mikä on sinulle kaikkein tärkeintä perusopetuksessa/varhaiskasvatuksessa? 5 6

75 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Terveyspalvelut 1. Arvioi terveyskeskuspalvelujen toimintaan vaikuttavia seikkoja laittamalla seuraavat tekijät tärkeysjärjestykseen (1=tärkein, 4=vähiten tärkeä): 6 sijainti (mahdollisimman lähellä) 6 valikoima (kaikki palvelut samasta paikasta) 6 palvelun laatu (osaava henkilökunta) 6 saatavuus (ajan saaminen, kattavat aukioloajat) 2. Arvioi hammashoitopalvelujen toimintaan vaikuttavia seikkoja laittamalla seuraavat tekijät tärkeysjärjestykseen (1=tärkein, 4=vähiten tärkeä): 6 sijainti (mahdollisimman lähellä) 6 valikoima (kaikki palvelut samasta paikasta) 6 palvelun laatu (osaava henkilökunta) 6 saatavuus (vastaanottoajan saaminen kohtuullisessa ajassa) 3. Arvioi neuvolapalvelujen toimintaan vaikuttavia seikkoja laittamalla seuraavat tekijät tärkeysjärjestykseen (1=tärkein, 4=vähiten tärkeä): 6 sijainti (mahdollisimman lähellä) 6 valikoima (kaikki palvelut samasta paikasta) 6 palvelun laatu (osaava henkilökunta) 6 saatavuus (ajan saaminen, kattavat aukioloajat) 4. Minulle on tärkeämpää saada kaikki terveyspalvelut samasta paikasta huolimatta palveluiden etäisyydestä (terveysasema, hammashoito ja neuvolapalvelut): eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 5. Minulle ei ole merkitystä tuotetaanko palvelut julkisesti vai yksityisesti, jos palvelut ovat samanlaatuisia: eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

76 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys 6. Näen liikkuvat terveyspalvelut (palvelu, jossa tiettyjä terveyspalveluja pystytään tuottamaan asiakkaille kiertävän palvelubussin avulla) realistisena vaihtoehtona toimipisteissä tuotetuille terveyspalveluille: eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Voit perustella näkemyksesi tähän: 5 7. Mikä on sinulle tärkein asia terveyspalvelujen suhteen? 5 6 6

77 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Tekninen toimi 1. Olen tyytyväinen Lohjan leikkipuistoihin (sijainti, varustelu ja turvallisuus): eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä 2. Olen tyytyväinen Lohjan uimarantoihin (sijainti, kunto ja toiminnallisuus): 3. Lohjalla on ollut ilmainen lauantaipysäköinti maaliskuusta 2014 alkaen. Koen pysäköinnin maksuttomuuden helpottaneen asiointiani Lohjan keskustassa: en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 4. Lohjanjärveä ja sen lähialueita hyödynnetään mielestäni riittävästi virkistyskäyttöön: eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä samaa mieltä en osaa sanoa nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 5. Mikä on tärkeintä virkistysmetsien ja ranta alueiden (esim. Porlan alue) hoitotasosta päätettäessä? Aseta seuraavat seikat tärkeysjärjestykseen (1=tärkein, 4=vähiten tärkeä): 6 luonnontilan säilyttäminen 6 helppokulkuisuus 6 levähdyspaikat ja niiden varustelu 6 alueiden eläimistön ja kasvien elinolojen huomiointi 6. Miten Lohjan alueen erilaisten torien toimintaa voisi mielestäsi kehittää? Voit halutessasi antaa tässä kohdassa palautetta myös kysymyksistä 1 5: 5 6

78 Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Palaute ja taustatiedot 1. Tässä kohdassa voit halutessasi antaa vapaamuotoista palautetta Lohjan kaupungille: 5 2. Tässä kohdassa voit halutessasi antaa vapaamuotoista palautetta kyselystä: 6 5 Ikä: 6 nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kotikunta: nmlkj nmlkj Lohja muu Asuinpaikka: nmlkj nmlkj kaupunki maaseutu Kiitos vastauksistasi!

79 Tulosten vertailu asuinpaikan mukaan Kaupungin virkamiesjohdon pyynnöstä palveluverkkoselvityksen tuloksista tuotettiin vielä vertailu, jossa vertailtiin kaupungissa ja maaseudulla asuvien näkemyksiä keskenään. Toteutettu vertailu ei tuottanut merkittäviä näkemyseroja ryhmien välillä. Tässä luvussa on nostettu esiin tärkeimmät huomiot vertailusta. Luvussa on lisäksi tuotu esiin sellaiset kysymykset, joissa oletettiin löytyvän asuinpaikasta johtuvia eroja. Vertailu kuitenkin osoitti, että erot olivat hyvin pieniä. Vastaajamäärät jakaantuivat seuraavasti: - kaupungissa asuvat 1020 kpl - maaseudulla asuvat 530 kpl - ohitetut vastaukset 237 kpl Kulttuuritoimi Kysymys avoimen kirjaston mallista nostettiin esiin, koska odotettiin vastaajaryhmien näkemysten eroavan toisistaan asuinpaikan sijainnin johdosta. Vertailu kuitenkin osoitti, ettei vastaajaryhmien välillä ollut merkittäviä eroja.

80 Kysyttäessä vastaajien näkemyksiä siitä, tarvitaanko Lohjalle kaupungin ylläpitämä kesäteatteri. Vastaajaryhmä vertailun tulosten mukaan kaupungissa asuvat olivat hieman myönteisempiä asian suhteen kuin maaseudulla asuvat.

81 Varhaiskasvatus ja perusopetus Molemmissa vastaajaryhmissä vastaajat nostivat tärkeimmäksi varhaiskasvatuksen lähipalveluksi päiväkodit. Eroa vastaajaryhmien välillä näkyi kuitenkin siinä, että maaseudulla asuvista vastaajista useammat nostivat perhepäivähoidon tai avoimen varhaiskasvatuksen palvelut tärkeimmiksi verrattuna kaupunkilaisiin vastaajiin.

82 Kysymyksessä koskien ruotsinkielisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden keskittämistä vertailu kaupungissa ja maaseudulla asuvien välillä osoitti, että kaupunkialueen asukkaat suhtautuvat keskittämiseen jonkin verran kriittisemmin kuin maaseudulla asuvat. Huomionarvoista on, että suurempi osa maaseudulla asuvista ei osannut ilmaista kantaansa.

83 Terveyspalvelut Asetettaessa neuvolapalveluita tärkeysjärjestykseen, vastaajaryhmien näkemykset erosivat hieman toisistaan. Molemmat ryhmät arvottivat palvelun laadun tärkeimmäksi tekijäksi. Kaupungissa asuvien mukaan toiseksi tärkein tekijä oli saatavuus kun taas maaseudulla asuvat pitivät toiseksi tärkeimpänä sijaintia. Molemmat vastaajaryhmät arvottivat valikoiman viimeiselle sijalle.

84 Projektiryhmä halusi nostaa kysymyksen terveyspalveluiden keskittämisestä esiin tässä vertailussa, koska ennakko-oletus oli, että tämän kysymyksen kohdalla näkemykset saattaisivat erota vastaajaryhmien välillä. Vertailu kuitenkin osoitti, että kaupungissa ja maalla asuvien näkemykset olivat hyvin samankaltaisia.

85 Kysymys koskien liikkuvia terveyspalveluja päätettiin nostaa esiin tässä vertailussa, koska olisi voinut olettaa, että vastaajaryhmien näkemyksissä olisi eroja. Vertailu kuitenkin osoitti, että vastaajaryhmien näkemykset olivat erittäin samankaltaisia. Kaupunkilaiset suhtautuvat liikkuviin terveyspalveluihin hieman myönteisemmin kuin maaseudulla asuvat. Tekninen toimi Vertailu toteutettiin myös teknisen toimen kysymysten osalta, mutta vertailu ei tuottanut eroja missään teeman kysymyksissä.