Järvikalaa Paltamosta KEHITTÄMISHANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Järvikalaa Paltamosta KEHITTÄMISHANKESUUNNITELMA PALTAMO Syyskuu 2016 Täydennetty Lokakuu 2016

2 HANKKEEN NIMI Järvikalaa Paltamosta HAKIJA Paltamon kunta Vaarankyläntie Paltamo Y Yhteyshenkilö: Anu Tervonen, kehitysjohtaja anu.tervonen(at)paltamo.fi Paltamossa on panostettu viimevuosina asuinympäristön viihtyvyyteen ja toiminnallisuuteen. Metelinniemen alue, Eino Leino puisto ja Luhtaniemen asuinalue ovat olleet viimevuosina aktiivisen kehittämisen kohteina. Paltamossa on pyritty parantamaan myös kaupallisen kalastuksen ja kalastusmatkailun sekä yleensä vesiretkeilyn toimintaedellytyksiä. Kaupallisen kalastuksen osalta hileaseman saanti Metelin satamaan kolme vuotta sitten on hyvä alku tällä kehitystiellä. Hileasema on saanut hyvän vastaanoton ja nyt kunta haluaa olla edesauttamassa kalastuselinkeinon säilymistä ja kehittymistä edelleen. Tämä kehittämishanke on tärkeä ensiaskel vähempiarvoisen kalan saamiseksi kaupallisen kalastuksen tukijalaksi. Hankkeelle tuskin löytyy muuta hakijaa tässä vaiheessa kuin Paltamon kunta. IDEA LYHYESTI Kaupallinen kalastus on ajautunut kannattavuushaasteisiin kuhakannan voimakkaan taantumisen myötä Oulujärvellä. Kalastajat ovat nyt entistä kiinnostuneempia laajentamaan kalastusta muihinkin kalalajeihin. Markkinoilla olisi imua paikalliselle järvikalalle, mutta alkukäsittelyyn tulisi panostaa nykyistä enemmän ja yhteistyöllekin olisi enempi sijaa. Suomesta löytyy hyviä esimerkkejä vähän hyödynnettyjen järvikalalajien pyynnistä ja alkukäsittelystä sekä koneiden hyödyntämisestä. Hankkeessa järjestetään kolme opintomatkaa, joissa päästään tutustumaan nykyaikaiseen koneavusteiseen kalankäsittelyyn ja kalatalotoiminnan pyörittämiseen. Pääpaino on vähempiarvoisten kalalajien käsittelyssä. Kohteena ovat Kuusamon kalatalo, Hätälä Oy:n tehdas Oulussa sekä Lokan Luonnonvaraosuuskunta Sodankylässä. Opintomatkoista saadaan eniten irti toteuttamalla ne pienryhmissä. Etuna on se, että matkan aikana voidaan keskittyä kohteisiin, joista kaikki ovat kiinnostuneita ja matka-ajatkin voidaan käyttää keskusteluun. Aktivointihankkeessa aiemmin toteutetut opintomatkat toteutetaan isoina ryhminä (20-40 henkilöä), jolloin on lähes mahdotonta keskittyä vain tiettyyn aihepiiriin. Hankkeen aikana kalastajat ovat yhdessä ainakin kahdeksan kertaa. Näistä kaksi on te taa, joissa pohditaan kaupallisen kalastuksen kehittämismahdollisuuksia. Pääteemoina ovat 1

3 kalatalotoiminnan järjestäminen sekä yhteistyön parantaminen kalaveden omistajien ja kaupallisten kalastajien kesken. Hankkeessa kalastajat itse suunnittelevat ryhmänä mahdollisen kalatalotoiminnan käynnistämistä aina tilaratkaisuista käytännön toiminnan pyörittämiseen. Hankkeessa ostetaan asiantuntijapalveluja laatimaan työn tuotoksista kannattavuuslaskelmat, jotta voidaan varmistua myös taloudellisen kannattavuuden edellytyksistä. HANKKEEN YHTEISTYÖKUMPPANIT Hankkeen kohderyhmä ovat Paltamon ja sen lähialueen kaupalliset kalastajat. Yhteistyökumppaneina ovat kalaveden omistajat eli Paltamo I:n, Paltamo II:n ja Jormua- Paltaniemen osakaskunnat sekä metsähallitus. Näiden kanssa käydään keskusteluja ja suunnitellaan yhdessä miten kaupallinen kalastus voitaisiin järjestää niin, että ristiriitatilanteita syntyisi mahdollisimman vähä. Tärkeää on myös sopia siitä minne vähempiarvoisten kalojen pyyntiä voitaisiin suunnata. Luonnonvarakeskuksella on hakuvaiheessa suuri kalavarojen arviointimenetelmiin pureutuva hanke ja kohdealueena on Oulujärvi. Hankeen tarjoamaa informaatiota Oulujärven kalavaroista hyödynnetään tässä hankkeessa, mikäli se aikataulullisesti on mahdollista. Hätälä Oy ja muuta alueen jalostajat toimivat soveltuvin osin asiantuntijoina kalan käsittelyyn, kauppalaatuun ja kalakauppaa koskevissa asioissa. TOTEUTUSAIKA Hanke toteutetaan ajalla Kunta ostaa hankevetäjän palvelut ulkopuoliselta yritykseltä. Kunta on jo aiempien hankkeiden aikana kilpailuttanut hankevetäjän palvelut ja kustannustaso on täten tiedossa. Tämän hankkeen käytännön toimet painottuvat tammikuu-lokakuu 2017 väliselle ajalle. Hankevetäjän 4 kk:n kokonaistyöaika jakautuu tälle ajalle eli keskimäärin hankevetäjä tekee kuukaudessa 8,4 päivää töitä. TAUSTAA Kuhasta on muodostunut kaupallisen kalastuksen tärkein tukijalka Oulujärvellä. Ennen kuhakannan nousua 1980 luvulla muikku ja siika olivat tärkeimmät saaliskalalajit. Kuhakannan kasvun taustalla ovat voimakkaat istutukset, jotka alkoivat 1980 luvun alussa sekä hyvin elpynyt luonnonpoikastuotanto. Lähes nollatilanteesta lähtenyt kuhasaalis oli parhaimmillaan tutkijoiden arvioiden mukaan vuosina noin kiloa vuodessa. Hyvät kuhasaaliit ovat houkutelleet mukaan uusia kaupallisia kalastajia ja Kainuussa kalastajien ikärakenne onkin ollut poikkeuksellisen nuori muuhun maahan verrattuna. Kaupalliseksi kalastajaksi on rekisteröitynyt uuden järjestelmän mukaan Kainuussa reilut sata henkilöä/yhtiötä. Tehokkaan kalastuksen ja epäsuotuisien luonnonolosuhteiden vuoksi kuhan poikastuotannossa on suurta vaihtelua ja saalis onkin seurantatietojen mukaan pudonnut vuonna 2015 puoleen huippuvuosista. Kalastajilta tuleen palautteen mukaan saaliit olisivat tästä edelleenkin pienenemässä. Tämä on tuonut kovia haasteita kaupallisille kalastajille, joiden kiinnostus saalislajien monipuoliseen hyödyntämiseen on nyt ilmeinen. Tilanne on hyvin samankaltainen Sotkamon reitillä. Kuhmossa ja Suomussalmella kalastajien toimeentulo perustuu jo entuudestaan selvästi monipuolisemmin eri kalalajeihin. Kuoreen, ahvenen, särjen ja lahnan (hauen) saamineen mukaan osaksi kaupallisen kalastajan toimeentuloa tasoittaisi kuhakannan saalisvaihtelun tuomia toimeentulo-ongelmia. Kalakaupalta 2

4 saadun palautteen mukaan näiden lajien merkittävä hyödyntäminen edellyttäisi panostamista saaliskalojen alkukäsittelyyn. Nopea jäähdytys, lajittelu, perkaus ja mahdollinen fileointi ja massaus tulisikin tapahtua lähellä pyyntialueita. Maassamme on toteutettu lukuisia särkikalahankkeita. Tuotekehittelyissä ja maistatuksissa särkikalatuotteet on todettu hyviksi ja käyttökelpoisiksi. Särkeä ja lahnaa hyödynnetään maassamme jonkin verran elintarvikkeena kalamassan raaka-aineena ja täyssäilykkeinä. Särkikalojen elintarvikekäytössä on olennaista pyydystää kala kylmän veden aikaan (tai puhtaista vesistä), jolloin lihassa ei ole sivumakuja. Käytännössä pyynti kannattaa ajoittaa kevääseen ja syksyyn. Jotta pyynnillä olisi kalastajan toimeentulon kannalta merkitystä, tulee saalismäärien olla riittävän suuria. Tästä puolestaan seuraa haasteita alkukäsittelykapasiteetille ja välivarastoinnille. Syksyllä 2016 on saatu uutta tietoa Kuusamon kalatalolta, jossa särkikalojen ja ahvenien pyynnistä ja käsittelyistä on muodostunut taloudellisesti muikun veroinen tulonlähde. Tähän on johtanut monivuotinen työ särkikalojen ja ahvenien pyynnin kehittämiseksi ja markkinoiden avaamiseksi. Syksy 2016 oli muikunpyynnille epäsuotuisa, jolloin särjestä löytyikin jo valmis tukijalka kalastajille. Paltamon kunta on halukas edistämään kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä Paltamossa. Kesän 2016 aikana laadittiin mahdollinen etenemispolku kala-asioiden edistämiseksi. Vuonna 2017 kalastajille toteutetaan tämä kehittämishanke, jossa kalastajat tutustuvat vähempiarvoisen kalan pyyntiin, alkukäsittelyihin ja markkinointiin. Tulevien vuosien kehitysaskeliin kuuluvat Metelinniemien venesataman ja purkupaikan kehittämistyöt ja lopuksi Paltamo kalataloinvestointi. Paltamossa järjestettiin kalastajien iltapäiväkahvit, jossa kalastajille esiteltiin hankemahdollisuutta ja mahdollisia investointeja tuleville vuosille. Paikalle saapui 12 kaupallista kalastajaa, kolme kalakaupan edustajaa sekä yksi kalaveden omistajien edustaja. Osallistujat olivat pääsoin Paltamosta ja Kajaanista. Tilaisuuden anti oli selkeä. Suunnitellut toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta aluksi tarvitaan lisätietoa vähempiarvoisen kalan pyynnistä, alkukäsittelystä ja ennen kaikkea kaupallisista mahdollisuuksista. Kehittämishankkeen toimenpiteisiin oli halukas osallistumaan kuusi paikalla ollutta kalastajaa. Hankeen toimenpiteisiin osallistuu todennäköisesti enemmänkin kalastajia, koska kaikki eivät päässeet paikalle. Kolmituntiseksi venyneen keskustelun aikana tuli ilmi selkeitä ristiriitoja kalaveden omistajien ja kaupallisen kalastuksen välillä. Tilaisuudessa todettiin, että yhteisiä tapaamisia tulisi olla enemmän, jotta ristiriitoja voitaisiin ratkoa. Paikalla ollut alueen tärkein kalanostaja Hätälä Oy antoi tukensa kehittämishankkeelle ja vuoropuhelun tiivistämiselle. Kalatalotoiminta olisi myös heidän mielestä hyvä ratkaisu vähempiarvoisen kalan markkinoille saattamiseen. Tarvitaan kuitenkin selkeitä laskelmia kalatalotoiminnan kannattavuudesta, ennekuin kalastajat haluavat sitoutua siihen. Kalastuspuitteiden kehittämisvisioon kuuluu myös Metelin purkupaikan kehittäminen eli käytännössä laiturirakenteiden parannushanke. Näiden rakentamishankkeiden käynnistäminen edellyttää riittävää määrää kalastajia. Tässä hankkeessa laadittavat laskelmat ovat tarpeellisia sekä kalastajille että kunnalle tehtäessä päätöksiä rakentamishankkeisiin ryhtymisestä. HANKKEESSA TAVOITELTAVAT TULOKSET Hankkeen yksi keskeinen tavoite on kalastajien keskinäisen tuntemisen ja luottamuksen rakentaminen niin, että se mahdollistaa strategisen yhteistyön syntymisen. Vähempiarvoisten kalojen pyynti ja alkukäsittely yhteistiloissa edellyttää kalastajien välistä yhteistoimintaa. Tämän tuloksen mittaaminen on mahdollista lähinnä jälkikäteen. Hankkeen useat tapaamiset ja yhdessä suunnittelu tukevat tätä kehitystä. 3

5 Hankkeen tavoitteena on, että vähempiarvoisen kalan pyyntimenetelmät ja välineet tulevat kalastajille tutuiksi. Kalastus on keskittynyt Oulujärvellä viimevuodet kuhan verkkopyyntiin muiden pyyntimenetelmien kustannuksella. Samoin on tavoitteena, että alkukäsittelymenetelmät, tuotemuodot ja koneiden käyttö tulevat tutuiksi. Tavoite saavutetaan opintomatkojen avulla. Lisäoptiona on kalastajien osallistuminen KSAK:n vetämään kalanjalostuksen ABC-koulutukseen Paltamossa. Hankkeilla ei ole päällekkäisyyksiä. Jalostuskoulutus pureutuu käytännön jalostustaitojen opetteluun kun taas tämä hanke pureutuu yhteistyön rakentamiseen sekä pyyntimenetelmiin ja alkukäsittelyihin. Hankkeen tavoitteena on tutustuttaa kalastajat yhteistyökumppaniensa (kalakauppa ja kalaveden omistajat) toimintaan vierailujen ja yhteistapaamisen avulla sekä ratkoa tilaisuuksissa esiinnousseita pullonkauloja. Tulokset voisivat näkyä uusissa kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa. Hankkeeseen osallistuvat kalastajat perehtyvät kotimaisten kalatalojen toimintaan ja niitä pyörittäviin yhteisöihin (osakeyhtiöt, osuuskunta). Hankkeessa laaditaan Paltamon kalatalolle toimintasuunnitelma sekä kannattavuuslaskelmat. TOIMENPITEET Ammattiosaamisen syventäminen toteutetaan opintomatkojen avulla. Kohteita on kolme, joista kussakin perehdytään eri aihealueisiin. Hankevetäjä valmistelee lopullisesti matkat. Ohjelma tarkennetaan, varataan kuljetukset ja majoitukset sekä kokoaa matkalle lähtijät. Hankevetäjä toimii matkanjohtajana. Kustakin matkasta laaditaan raportti, joka laitetaan kalastajille tiedoksi esim. Aktivointihankkeen kalastajakirjeen liitteenä. Ammattiosaamisen parantaminen, opintomatkat Hankkeeseen sisältyy kolme opintomatkaa. Hakevetäjän tehtävänä on rahoituspäätöksen jälkeen tiedottaa hankkeesta, varmistaa opintomatkalle lähtijät ja sopia lopulliset ajankohdat. Hätälän tehtaalle vierailu ei ole kelioloista riippuvainen ja kestää vain yhden päivän, joten sen järjestely voidaan tehdä hyvissä ajoin. Sen sijaan Kuusamon ja Sodankylän matkaan sisältyy maastokäynti, jolloin lopullinen ajankohta selvinnee vasta vain muutaman viikko ennen matkaa. Hankevetäjä valmistelee lopullisesti matkaohjelman ja sopii majoituksen ja varaa kyydin. Matka-ajat hyödynnetään keskusteluun. Matkojen jälkeen hankevetäjä laatii loppuraportin kustakin opintomatkasta. Raportit on jaettavissa kalaleaderin kotisivujen ja kalastajakirjeiden kautta. Työmääräarvio on alkuvalmisteluista kuvien käsittelyyn ja matkaraportin laatimiseen keskimäärin yksi viikko/opintomatka. Opintomatka 1 Hankeen opintomatkat aloitetaan helmikuussa Ensimmäisenä on ohjelmassa tutustumispäivä Hätälä Oy:n kalatehtaaseen Oulussa. Hätälä on Kainuun kalastajien saaliiden merkittävä ostaja. Yhtiö on halukas järjestämään kalastajille tutustumispäivän tehtaan tiloihin ja tuotantoon. Matkalla tutustutaan ehkäpä Suomen moderneimman kalatehtaan tuotantoon. Vierailulla havainnollistetaan miten kalojen alkukäsittelyt hoidetaan suurissa tuotantoerissä. Tuotantohygienian hallinta ja laatujärjestelmät ovat myös mielenkiinnon kohteena. Matkan tekoon vuokrataan vuokrabussi, johon mahtuu 1+8 henkilöä. Matkan kesto on yksi päivä. 4

6 Opintomatka 2 Toisena matkakohteena on Lokan luonnonvaraosuuskunta Sodankylässä. Kohdetta on toivottu tutustumiskohteeksi, koska kalasatamaa pyörittää osuuskunta. Lisäksi Lokka on hyvä kohde sen vuoksi, että sielläkin kalastusta on jouduttu sopeuttamaan muuttuvan kalakannan mukaan. Lokan tekoaltaalla kaupallinen kalastus lähti vauhtiin siian pyynnillä, mutta kannan romahdettua kalastusta oli suunnattava myös muihin lajeihin. Osuuskunta toimii myös muilla aloilla kuin kalastuksessa. Lisäksi siellä on parhaillaan menossa kalastajien rekrytointihanke. Opintomatka toteutetaan kaksipäiväisenä. Ensimmäinen päivä käytetään menomatkaan ja kohdealueella yövytään osuuskunnan välittämissä lomamökeissä. Toinen päivä käytetään satamaan ja osuuskuntatoimintaan tutustumiseen sekä mahdolliseen pyydyksillä käyntiin (säävaraus). Vierailun ajankohta on huhtikuun 2017 alku. Matkan tekoon vuokrataan vuokrabussi, johon mahtuu 1+8 henkilöä. Matkan kesto on kaksi päivää ja yksi yö. Opintomatka 3 Kuusamon opintomatkalla perehdytään ahvenen ja särjen pyyntiin sekä näiden lajien alkukäsittelyyn. Pyyntimenetelminä ovat katiska, rysä ja nuotta. Vähempiarvoisen kalan pyynti tarkoitukseen rakennetuilla rysillä sekä lauttanuottaus on Kainuussa vähäistä ja sikäli uutta. Opintomatka on kaksipäiväinen (menomatka edellisenä päivänä). Aamupäivällä ohjelmassa on käytännön rysäpyyntiin perehtyminen. Iltapäivällä Kuusamon kalatalolla perehdytään ahvenen ja särjen käsittelyyn kauppakuntoon sekä koneiden hyödyntämiseen työssä. Kalatalolla käytetään suomustus-, perkaus-, halkaisu-, nahoitus- ja massauskoneita. Vierailun ajankohta on toukokuu Tarkka vierailupäivä määräytyy kevään jää ja säätilanteen mukaan. Matka toteutetaan vuokrattavalla minibussilla, jolla liikutaan Kuusamossa majoituspaikan (Oivangin lomakartano), pyyntikohteen ja kalatalon välillä. Mukaan mahtuu 1+ 8 henkilöä, mikä pitäisi riittää nykyisen kiinnostuksen perusteella. Matkan kesto on kaksi päivää ja yksi yö. Strateginen yhteistoiminta Hankkeessa järjestetään kalastajatapaamisia, joissa perehdytään yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin. Kalastajatapaamisten työmääräarvio on neljä päivää / tapaaminen. Työ sisältää valmistelut kutsuineen, itse tapaamisen koordinoinnin sekä loppuyhteenvedon laatimisen. Lopuksi laaditaan esitys siitä, minkälaista hyödyllistä yhteistyötä voitaisiin kehittää Paltamossa ja miten suunnitelmat viedään käytäntöön. Tapaamisissa hyödynnetään opintomatkoilla saatua kokemusta ja jo käytössä olevia toimintamalleja. Tapaamiset järjestetään iltaisin Paltamon kunnan tiloissa ja kesto on kerrallaan 2-3 tuntia eli yhteensä 4-6 tuntia. Tapaamisissa käydään läpi seuraavia aiheita: 1. Tapaaminen Strategisen yhteistyö, hyödyt ja haitat Nykyisten kalatalojen toteutus ja toimintamallit, esim. Kuusamo, Kerimäki, Lokan luonnonvaraosuuskunta 5

7 Liiketoiminnan kehittämisedellytykset ja mahdollisuudet Puheenjohtaja: Hankevetäjä Alustajat: Juha Korhonen, Koillismaan Luonnonkala Oy ja Soili Hypen, Pro Yritys Kainuu, erityisasiantuntija 2. Tapaaminen Yhteistyön syventäminen kalaveden omistajien kanssa Kalakannat ja niiden hyödyntäminen Lupajärjestelmien ristiriidat ja niiden poistaminen Osakaskunnat, kalastusalue, Metsähallitus Puheenjohtaja: Hankevetäjä Paltamon kalatalon toimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat Hankkeessa tuotetaan Paltamon kalatalolle toimintasuunnitelma sekä kannattavuuslaskelmat kalastajien, Paltamon kunnan, hankevetäjän ja asiantuntijakonsultin yhteistyönä. Hankkeen ideana on tuottaa kalastaja- ja markkinalähtöisesti tarpeista rakentuva toimintasuunnitelma Paltamon kalatalolle. Hankevetäjän ja kalastajien tehtävänä on suunnitella kalatalon tulevaa toimintaa. Kalatalolle tulee tarkastella sijoitus- ja toteutusvaihtoehtoja. Ensisijaisena tavoitteena on pyrkiä löytämään kustannustehokas ratkaisu johonkin olemassa olevaan rakennukseen. Tarvittaessa vaihtoina voidaan tarkastella siirrettäviä konttiratkaisuja tai uudisrakennusta. Hankevetäjä kokoaa laskennassa tarvittavia parametreja ja yksikkökustannuksia. Suunnitelman laadinnassa tarvitaan tietoja tilojen mitoituksesta, rakennus- ja käyttökuluista, konekannasta, työtehosta, raaka-aineiden hinnoista ja kalamääristä. Lukujen kokoamisessa hyödynnetään Suomessa toimivien kalatalojen tunnuslukuja. Tämä osio muodostaa merkittävän osion hankevetäjän työpanoksesta eli arviolta 2 ½ kuukautta. Liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa toteutetaan tarpeen mukaan 3 kalastajatapaamista, jotka ajoittuvat syksyyn Tässä hankeosiossa kalastajat ovat tiiviisti mukana suunnittelemassa omaa yhteistä toimintaansa alhaalta ylös periaatteella. Tämä palvelee myös strategisen yhteistyön syntyä. Toimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelmien (lähellä liiketoimintasuunnitelmaa) teosta on pyydetty alustavat tarjoukset kolmelta asiantuntijakonsultilta ja tarjous saatiin kahdelta yritykseltä. Päällekkäisyyttä hankevetäjän ja konsultin tekemässä työssä ei ole, sillä hankevetäjä toimii kalastajien ja kunnan yhteyshenkilönä ja toimittaa konsultille aineistoja. Suunnitelmaan olisi eduksi saada kuvitusta hyvistä tilaratkaisuista, mikä olisi hankevetäjän tehtävänä. JATKUVUUS Hankkeen pitkäaikaisena tuloksena tavoitellaan strategisen yhteistyön syntymistä kalastajien keskuuteen. Tällä hetkellä kalastus on yksinäistä puurtamista. Saaliskalat pakataan kalalaatikoihin ja tukkuri noutaa ne sovituista paikoista. Tarvetta yhteistyölle ei ole ollut. Järvikalojen laaja hyödyntäminen edellyttää pidemmälle menevää yhteistyötä. Jatkossa kalastajat voisivat toimia enemmän yhdessä saatavuuden ja isompien toimituserien turvaamiseksi. Tämä mahdollistaisi myös yhteisen varausjärjestelmän ja kauppapaikan kehittymistä ja jopa paikallisen brändin kehittymisen. Yhteinen kalatalosuunnittelu ja talon mahdollinen toteutus tuo jatkuvuutta kaupalliselle kalastukselle vuosiksi eteenpäin. 6

8 Yhtenä riskinä voidaan pitää sitä, että riittävää määrää kalastajia ei löydy kalatalotoiminnan aloittamiseksi. Paljon on myös kiinni kalatalolle laadittavan liiketoimintasuunnitelman tuloksista. Jos kannattavuus jää heikoksi tai epävarmaksi, kalastus jäänee ennalleen. STRATEGISUUS Hanke toteuttaa erittäin hyvin Kainuun ja Koillismaan Kalaleader ohjelman strategiaa, sillä hankkeella edistetään vähempiarvoisten kalalajien pyyntitekniikoiden ja menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Olennaista on myös alkukäsittelyn edistäminen, mikä parantaa tuotteiden käyttöä ihmisravinnoksi. VAIKUTUKSET ELINKEINOON Hankkeella on suoria ja välittömiä vaikutuksia kaupallisten kalastajien toimeentuloon ja elinkeinon jatkumiseen. Tällä hetkellä kuhasaaliit Oulujärvellä ovat taantuneessa tilanteessa huippuvuosiin verrattuna. Vähempiarvoisen kalan pyynti olisi selvä mahdollisuus paikata tuloaukkoa. Hankkeella olisi siis vaikutusta ensisijaisesti työpaikkojen säilymiseen. Hanke tukee yritysten verkottumista ja yhteistoiminnan aloittamista. Hankkeen jälkeen Paltamoon on mahdollista syntyä kunnostettu purkupaikka Meteliin ja uusi alkukäsittely ja välivarastointipaikka (pakkasvarastointi). Tällöin syntyy myös uusia työpaikkoja ja toimintamalleja alueelle. INNOVATIIVISUUS Hankeen avulla tavoitellaan Kainuuseen uutta toimintatapaa kalastajien keskuuteen. Yhteistyön lisääntyminen on ensimmäinen lähtökohta. Mikäli hanke johtaa vähempiarvoisen kalan merkittävään hyödyntämiseen, on sekin uutta vuosikymmeniin. Kalatalosuunnittelu ja mahdollinen toteutus ja yhteinen hallinnointi on sekin Kainuussa täysin uusi tapa toimia. TIEDOTTAMINEN Hankevalmisteluista on tiedotettu kalastajille ja kalaveden omistajille yksittäisisissä tapaamisissa kesällä Paltamon kunta järjesti kalastajille ja kalaveden omistajille iltapäivätapaamisen, johon kutsuttiin henkilökohtaisella kirjeellä. Kutsuja lähti 102 kpl. Seuraavan kerran hakkeesta tiedotetaan kalastajille, kumppaneille ja ulospäin kun rahoituspäätökset on saatu. Hankkeessa on useita opintomatkoja (3) ja tapaamisia (4-5), minkä vuoksi kohderyhmiin ollaan yhteydessä ja tekemisissä lähes kuukausittain hankkeen aikana. Medialle tiedotetaan kun hanke alkaa ja kun kalatalon toimintasuunnitelma on valmistunut. 7