Valtion taloushallinnon strategia 2020

Transkriptio

1 Valtion taloushallinnon strategia 2020 Taloushallinnon kevätseminaari Leena Savolainen, BO Tausta ja tilanne Pohjavalmistelu asetetussa hankkeessa (VM107:00/2012) Työryhmävaihe päättyi 2013 kesäkuussa. Muokkaukset kommenttikierrosten (2 kpl, syksy 2013) jälkeen tehty VM:n virkamiesvalmistelussa Ohjausryhmän allekirjoittama strategia julkaistu maaliskuussa 2014 työryhmän muistiona 4Valtio/name.jsp Lausuntokierros maalis-huhtikuussa Ministeriöt/hallinnonalat Valtiokonttori, Palkeet VTV Valtori Pääsopijajärjestöt (JUKO, JHL, Pardia) Suunnitellut jatkotoimenpiteet linjausten ja lausuntojen perusteella -> VN-periaatepäätös tms, vaikutus toimeenpanoon Kehittämisprojektit (päävastuut BO, VK, Palkeet) 2 1

2 Visio 2020: Taloushallinnosta talouden hallintaan Vuoteen 2020 mennessä valtion taloushallinnossa 1) TARJOTAAN PÄÄTÖKSENTEON TARPEITA TUKEVAA TALOUDELLISTA JA OLENNAISTA TALOUSTIETOA 2) ON SELKEÄT TYÖNJAOT, ROOLIT JA VASTUUT PALVELU- TUOTANNOSSA, KEHITTÄMISESSÄ JA OHJAAMISESSA 3) YHTEISIÄ PROSESSEJA HYÖDYNNETÄÄN LAAJASTI JA PALKEIDEN KÄYTTÖASTETTA NOSTETAAN MERKITTÄVÄSTI 4) TALOUSHALLIN- NON JÄRJESTELMÄT ON KESKITETTY JA KOKO VALTIONHALLIN- TO KÄYTTÄÄ NIITÄ 5) OSAAMINEN TUKEE VALITTUA TOIMINTAMALLIA JA ON OIKEASSA PAIKASSA 3a) Hankinnasta maksuun - prosessi on keskeisin kehittämiskohde 4b) Toiminnassa on varauduttu poikkeustilanteisiin ja jatkuvuuden turvaamiseen 4a) Uusi toimintatapa testataan aina ennen laajaa käyttöönottoa 3 Linjaus 1: Tarjotaan päätöksenteon tarpeita tukevaa taloustietoa : Lisätään taloustiedon hyötykäyttöä suunnittelussa, seurannassa ja päätöksenteossa. Olennaisuuden periaatetta hyödynnetään laajemmin kaikessa tekemisessä. Taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevan tiedon käyttämistä lisätään tulosohjauksessa. : Kieku-tietojärjestelmää hyödynnetään koko budjettitalouden tietotarpeissa Suunnittelun ja seurannan perustietojen mahdollisimman automaattinen tuottaminen. Virastossa voidaan keskittyä päätöksentekoa tukevaan tietotuotantoon. Kustannuslaskennan kehittäminen Säädösten muutoshanke Tilinpäätösaikataulun tiivistäminen, tilinpäätöksen sisällön keventäminen Yhteinen seurantakohdemalli ja tietojärjestelmä hyödynnettävissä koko talousarviotalouden tietotarpeissa Taloustiedon vertailtavuus ja yhdisteltävyys mahdollista laajasti Taloustietoa yhdistetään muuhun käytettävissä olevaan tietoon Taloushallinto on substanssiesimiesten apuna tiedon käytössä Taloustieto voi tukea myös hallitusohjelman valmistelua ja seurantaa

3 Linjaus 2: On selkeät työnjaot, roolit ja vastuut palvelutuotannossa, kehittämisessä ja ohjaamisessa Valtion taloushallinnossa ovat selkeät roolit ja työnjaot palveluiden tuottamiselle ja työskentelyn kehittämiselle. Roolit Yleisohjaus, strateginen ohjaus säädösten, linjausten ja rahoituksen avulla (VM) Valtiokonsernin yhteisten toimintamallien ja prosessien ohjaaminen ja kehittäminen ohjeistuksen, määräysten, neuvonnan, tuen ja käytännön työn avulla (VK) Ohjeistuksen jäntevöittäminen ja tarpeellinen laajentaminen Oman toimialan toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat ja tietojärjestelmät (ministeriöt) Talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluiden tuottaminen valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille (Palkeet) Linjaus 2: Palvelukeskus Virasto rajapinta Palvelusopimus määrittää palvelukeskuksen ja viraston työnjaot ja tilattavat palvelut, sopiminen yleinen menettely palveluiden hankintaan Virastojen taloushallinto Palvelun tilaaja, palvelutarpeet kuten palvelusopimuksessa sovittu Vastuu taloushallintonsa prosessin kehittämisestä, prosessia ei enää kehitetä virastokohtaisiksi toimintatavoiksi Yhdenmukaisten periaatteiden toteutumisen varmistamisen KPY:lle määrätyt velvoitteet ja vastuut Palkeet Säädetyn mukaisen palvelun tuottaja ja kehittäjä sillä tasolla kuten palvelusopimuksessa sovittu Yhteisten toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton tuki Valmistellaan muutos palvelukeskuksen toiminnan laajentamiseksi kattamaan valtion in-house yhtiöt ja liikelaitokset

4 Linjaus 2: Selkeät työnjaot, roolit ja vastuut palvelutuotannossa, kehittämisessä ja ohjaamisessa Eri yhteistyöryhmien tehtävien kuvaaminen Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin laadinta Selvitetään palvelukeskuksen toimialan laajentamismahdollisuudet kehittymisen myötä Kehittämisen vuosikello tarkennetaan ja Valtiokonttori laatii toimintamallin kehitysehdotusten keräämiselle Referenssiryhmä neuvoa antavana toimielimenä Taloushallinnon palveluiden laadun nosto selkeiden tehtävänkuvien ja vastuiden perusteella Linjaus 3: Yhteisiä prosesseja hyödynnetään laajasti ja Palkeiden käyttöastetta nostetaan merkittävästi Yhteiset prosessit sellaisia että niiden pohjalta kyetään toimimaan valtion kaikissa toimipisteissä Palkeiden tekemän työn osuus prosesseista kasvaa yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2011 vuoteen 2020 mennessä Viraston ja palvelukeskuksen välinen yhteinen prosessimalli ml. yhteiset palvelusopimukset peruspalveluissa Sopimusmenettelyn kehittäminen kevyemmäksi (hall.alan yhteiset mallit) Prosessien kehittäminen päästä päähän näkökulmasta ja vastuulla (huomioiden kunkin toimijan tehtävä ja vastuu), toimijoiden keskinäinen yhteistyö ja selkeät tehtävät kussakin työvaiheessa Viraston ja Palkeiden välinen työnjako selkeäksi ja yhdenmukaisemmaksi, prosessit (ja järjestelmät) tukevat taloushallinnon tuotantoa Palkeissa Valtion taloushallinnossa osapuolet toimivat sekä yhteisten prosessien että yhteisten palvelusopimusten mukaan. Nykyinen raskaaksi koettu sopimismenettely Palkeiden ja asiakkaiden välillä kevenee, tehtävänjako selkeytyy ja päällekkäisen työn tekeminen vähenee. Palkeiden osuus taloushallinnon työstä kasvaa

5 Alalinjaus linjaukseen 3: Hankinnasta maksuun prosessi on keskeinen kehittämiskohde Hankinnasta maksuun -prosessissa menojen käsittelyn sitoma työmäärä vähenee 25 % vuoteen 2020 mennessä Laskun kohdentamisen menettelyn keventäminen ja tiliöinnin kehittäminen (valmiit tiliöintitiedot, tiliöintimallit), kierrossa olevien laskujen määrän vähentäminen, prosessin keventäminen Järjestelmien väliset rajapinnat toimivammaksi (Tilha- Rondo), järjestelmien kapasiteetti suunnitellaan ja toteutetaan kestää laajenevaa käyttö Hankintatoimen erit. tilaamisen kehittäminen (tilaamisen keskittäminen) Prosessin kehittämisellä arvioidaan saavutettavan suurimmat tuottavuushyödyt taloushallinnossa Linjaus 4: Taloushallinnon järjestelmät on keskitetty ja koko valtionhallinto käyttää niitä Taloushallinnon järjestelmien, prosessien ja tietojen hallinta yhtenä kokonaisuutena. Taloushallinnon prosessien ja tietojärjestelmien omistajuuden, ohjauksen ja sopimushallinnan keskittäminen sekä järjestelmien jatkokehittämisen keskittäminen. Taloushallinnolle valmistellaan kokonaisarkkitehtuuri jossa on kuvattu prosessit, tiedot ja järjestelmät kokonaisuutena Arkkitehtuurin mukainen kehittäminen, hankinta ja ohjaus Sitoutumisen varmistaminen mm. uusissa järjestelmähankkeissa ennen rahoituspäätöksiä Käyttäjien kytkentä määrittelyyn, suunnitteluun ja testaukseen. Varmistetaan käytettävyys ja yhteentoimivuus, helppokäyttöisyys ja muutosjoustavuus. Perustietojärjestelmät, joilla yhteiset prosessit ja palvelut tuotetaan hankitaan ja toteutetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Keskitetyllä rahoituksella hankitaan valtionhallinnon yhteiskäyttöön tulevat järjestelmät - lähtökohdin virastot kattavat järjestelmänsä ylläpidon, käytön ja kehittämisen. Omistajuuden, sopimusten hallinnan ja kehittämisen keskittämisellä vältetään lisäkustannukset ja riskit päällekkäisestä kehittämisestä samoin kuin moniportaisen ohjausmallin lisäkustannuksista

6 Alalinjaus linjauksiin 3 ja 4: Uusi toimintatapa testataan aina ennen laajaa käyttöönottoa Uuden toimintatavan, palvelun ja tietojärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden riittävä varmistaminen, käyttöönottomenettelyn riittävä testaus Kehittämiskustannusten ja -riskien hallinta Uusi toimintatapa, palvelu ja järjestelmä pilotoidaan aina riittävässä laajuudessa jotta malliin mahd. tarvittavat muutokset voidaan tunnistaa ajoissa ja huomioida suunnittelussa Suurempien kehittämishankkeiden vaiheistus ja arvioinnit Yhteiset järjestelmähankkeet vaiheistetaan jotta on mahdollisuus punnita levittämisen edellytykset aidosti ja riittävän perusteellisesti ennen laajempaa levittämistä käyttäjille Riskianalyysit ja arviot Lisää huomiota testauksen laajuuteen ja monipuolisuuteen ennen kuin tuloksia ryhdytään hyväksymään Kehittämisen riittävät resurssit ml. käyttöönoton tuki Toimintatavat ja järjestelmät otetaan aidosti käyttöön ja ne soveltuvat käyttäjien tarpeisiin. Vältetään kustannustehottomuus Alalinjaus linjaukseen 4: Toiminnassa on varauduttu poikkeustilanteisiin ja jatkuvuuden turvaamiseen Kehitetään ja otetaan käyttöön taloushallinnon järjestelmien yhteiset häiriötilanteisiin varautumisen toimintamallit Keinot VK laatinut ohjeistuksen taloushallinnon toimintojen jatkuvuuden turvaamisesta Palkeet ja virastot laativat varautumissuunnitelman toiminnalleen Kriittisten järjestelmien kahdennus Harjoittelu Tulevaisuudessa on valmiit ja testatut toimintamallit varautumiselle

7 Linjaus 5: Osaaminen tukee valittua toimintamallia ja on oikeassa paikassa Aikaansaannoskyvyn nostaminen tukemaan yhteisiä prosesseja Työnjaon mukainen osaaminen Palkeissa ja virastoissa Osaamistasot rakennetaan roolipohjaisesti huomioidaan, mitä osaamista vaaditaan ja tarvitaan missäkin taloushallinnon roolissa. Osaamisista rakennetaan roolipohjaisia työkalupakkeja, koulutuspolkuja, taloushallintopasseja tai muita vastaavia koulutuskokonaisuuksia. Osaamisessa huomioidaan taloushallinnon ja Kiekun lisäksi mm. valtionhallinnon perusteet, lainsäädäntöosaaminen, kansantalouden osaaminen HAUSin koulutustarjonta päivitetään ja uusia tuotteita rakennetaan. Tarjonta rakentuu edellä kuvatulle mallille ja tukee Taha 2020 strategian toteutumista. Koulutusyhteistyö oppilaitosten kanssa (Palkeet-paikkakunnat) Taloushallinnon tietotuotannon tarpeisiin vastaaminen Taloudellisuuden ja tuottavuuden nostaminen osaamisen tason nousun kautta Taha strategian toimeenpano Strategiaa toteuttavat kaikki taloushallinnon toimijat. Onnistuminen edellyttää taloushallinnon eri toimijoiden sitoutumista strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteiden täytäntöönpanoon. Strategia viedään käytäntöön toimenpide-ohjelman ja tarvittaessa säädösten avulla. Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori seuraavat strategisten tavoitteiden, toimenpiteiden ja hankkeiden toteutusta Hankkeiden ja toimenpiteiden seurantaa varten määritellään erikseen kuhunkin tilanteeseen sopivat mittarit 14 7

8 Lausunnoissa esiin noussutta Roolien ja vastuiden selkeyttäminen Säädösmuutokset Kustannuslaskennan kehittäminen Kiekun käyttöönoton aikataulussa pysyminen Koko taloushallinnon henkilöstön osallistaminen Osaamisen kehittäminen Henkilöstöhallinnon kytkeminen toimenpiteisiin Palkeiden palvelutason tarkentaminen: jo siirrettyjen tehtävien pysyminen Palkeissa Päätöksentekoa tukevan tiedon määrittely Mittariston kehittäminen, vuosittaisen painopisteen valinta Budjettiprosessin kehittäminen Eri hallinnonaloille ulottuva yhteinen tavoitteen asettelu ja kulttuurinmuutos Siirtomenojen käsittelyn kehittäminen VNHY:n huomioiminen toimeenpanossa pp.kk.vvvv 15 Käynnistyneet kehittämiskohteet Hankinnasta maksuun -prosessi keskeinen kehittämiskohde Tavoitteena työmäärän väheneminen n. 30 % vuoteen 2020 mennessä Työ käynnistynyt 2014 maaliskuussa Valtikonttorin HAMA-projektissa Talousarviolainsäädännön muutoshanke Mm. hyväksymiskäytäntöjen keventäminen Noussut esiin Taha 2020 strategian lisäksi mm. Kiekun määritysten yhteydessä ja VK:n koonnissa muutosehdotuksia Tilinpäätösaikataulun tiivistäminen useammassa vaiheessa Säädösmuutostarpeiden kartoitus ja muutosten toteuttaminen Varautuminen aikaan, jossa Kieku kaikilla 16 8

9 EPSAS tausta ja tilannekatsaus Taustalla makrotason tarpeet Talouskriisi, julkisen talouden alijäämät, talous- ja finanssipolitiikan ohjauksen ja valvonnan lisääminen, tilinpidon läpinäkyvyys ja luotettavuus Budjettikehysdirektiivi (2011/85/EU) Keitä standardit koskevat? Kt-tilinpidon sektoriluokituksessa julkisyhteisöön kuuluvat organisaatiot, tarkka soveltamisala selviää vasta jatkovalmistelussa Komission EPSAS-hankkeen aikataulu Komission tiedonanto 6/2014, puiteasetuksen antaminen v loppuun mennessä, tilinpäätösstandardien antaminen ja käyttöönotto v Suomen valmistautuminen VM asettanut työryhmän ( ), jonka jäsenenä keskeisten toimijoiden edustajat (VM, VK, VTV, Kuntaliitto, KELA, TK) Seuraa EPSAS-hankkeen etenemistä, avustaa Suomen kantojen valmistelussa, koordinoinnissa, huolehtii eri sidosryhmien kuulemisesta EPSAS-standardien valmistelun pohjaksi IPSAS-standardit Suomen IPSAS-vastaavuus yli 70 % pp.kk.vvvv 17 Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Hankkeen suunnittelu käynnistetty maaliskuussa 2014 Työryhmän asettamispäätös valmistelussa mukana VM (BO+JulkICT), Palkeet, VK Muodostaa kokonaiskuvan prosesseista eri osapuolten näkökulmasta niitä tukevista tiedonhallinnan ratkaisuista käynnissä olevista kehityshankkeista ja -tarpeista Asettaa tavoitetilan kehittämiselle lähtökohdat Taha-strategiasta, Palkeiden strategiasta tavoitteet edellä, järjestelmät tukevat Kokonaisarkkitehtuurin avulla ohjataan suunnittelua tunnistetaan ja poistetaan päällekkäinen kehittämistyö varmistetaan laatu ja saavutetaan tavoitteet pp.kk.vvvv 18 9

10 VNHY:stä taloushallinnon kannalta Valtioneuvoston hallintoyksikkö hanke Hanke valmistelee valtioneuvoston ja sen ministeriöiden hallinto- ja palvelutoimintojen kokoamista VNHY:öön VNHY aloittaa toimintansa VNK:n yhteydessä Taloushallinnon tehtäviä VNHY:ssä Ministeriöiden yhteisen toiminnan ja talouden suunnittelu Taloushallinnon ja kirjanpidon tehtävien yhdenmukaistaminen Muutokset vielä osin auki Taloushallinnon ohjauksen työnjako VM:n ja VK:n ohjaus säilyy Ministeriöiden oman hallinnonalan ohjaus säilyy VNHY antaa täydentäviä ohjeita omaa toimintaansa ja budjetointiaan koskevista asioista Tarkempi rajanveto ministeriöiden ja VNHY:n välisen työnjaon osalta vielä kesken pp.kk.vvvv 19 10