AYY:n lausunto SYL:n liittokokousmateriaaleista 2011

Transkriptio

1 AYY:n lausunto SYL:n liittokokousmateriaaleista 2011 AYY kiittää mahdollisuudesta lausua SYL:n toimintasuunnitelmasta ja toimittaakin alla huomionsa liittokokousmateriaaleista. AYY kiittää erityisesti työelämäasioille ja asumisen kysymyksille annettua huomiota. Toivomme kuitenkin lisähuomiota kansainvälisten opiskelijoiden asemaan työmarkkinoilla. Toimintasuunnitelman hieman uudenlaista formaattia pidämme hyvänä avauksena ja ennen kaikkea lähtökohtaa aidosti toteuttamiskelpoisen kokoisesta toimintasuunnitelmasta tervetulleena. Kannustamme kuitenkin keksimään, millä tavalla toimintasuunnitelmaan kirjaamisen sijasta ns. perustoiminta ("toiminta, jota kuitenkin tehdään") voidaan tarjoilla ylioppilaskuntien tietoisuuteen, jotta SYL:n kokonaistoiminta olisi jotain kautta helposti hahmotettavissa. Kiitämme myös SYL:n hallitusta linjapaperin avaamisesta opintolainakeskustelulle. Tämän keskustelun käyminen on selvästi opiskelijoiden edun mukaista kansallisen liiton tehdessä kuitenkin jatkuvaa vaikutustyötä opintotukijärjestelmän kehittämiseksi. Otaniemessä Saara Hyrkkö hallituksen puheenjohtaja Teemu Halme pääsihteeri 1 (12)

2 AYY pitää painotusta kuntavaaleihin periaatteellisesti hyvänä päätavoitteena, mutta ei koe, että kirjaus tällaisenaan tavoittaa sen etsimää henkeä. AYY:n mielestä tavoiteltu henki on jotakin tämänsuuntaista: "SYL yhdessä ylioppilaskuntien kanssa villitsee kansan, median ja nuorison. Yhteinen teema toimii liittoa yhteenkokoavana liimana. Homma ei syö keskustoimiston resursseja ylimäärin, mutta pitää toiminnan virkeänä." Yhteiskampanjan tehokkuutta vaikuttamiskeinona tulee toki arvioida kriittisesti ja välttää vuoden 2008 kuntavaalikampanjan sudenkuopat (tällöin kampanja ei ollut ylioppilaskuntien näkökulmasta erityisen tehokas.) Erityisesti vaalien profilointi sukupolvivaaleiksi on teemana haastava konkreettisiin, ajoittain erittäinkin keskeisiin aiheisiin, kuten hätämajoitukseen ja vuokra-asuntotilanteeseen, verrattuna. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien istuttaminen kuntien päätöksenteon rakenteisiin on kuitenkin merkittävä, pitkällä aikavälillä onnistuessaan erittäin vaikuttava tavoite, joka on nimenomaan valtakunnallisen keskustelun kautta mahdollista nostaa ihmisten huulille, ehkä jopa saada kunnat kisaamaan opiskelijaystävällisyydessä? Tämä on innostava ajatus, jota AYY kannustaa jalostamaan eteenpäin, kuitenkin pysyen kriittisenä sille, mikä on edes jossain määrin realistista. AYY:n omia keskeisiä kuntavaaliteemoja ovat: metropolipolitiikan määrätietoinen kehittäminen, opiskelijoiden hätämajoituksen pysyvä ja tehokas ratkaisu, vuokra-asuntotarjonnan kehittäminen pääkaupunkiseudulla sekä joukkoliikenteen kehittäminen pääkaupunkiseudulla. On selvää, että SYL:n tavoitteiden tulee olla valtakunnallisesti kattavia, mutta yhtymäkohtiakin varmasti löytyy. Omien tavoitteidensa saavuttamiseksi AYY tulee joka tapauksessa toteuttamaan oman, merkittävän vaikuttamiskampanjansa ja siten AYY arvostaisikin SYL:ltä merkittävää tukea metropolikysymyksiin sekä majoitus- ja asumiskysymyksiin (vrt. J4) vaikuttamiseen. Metropolikysymys on siinäkin mielessä merkittävä, että se leikkaa useita sektoreita ja ylioppilaskuntia. AYY toivoo, että SYL ottaa kirjauksen jatkokehityksessä em. rönsyilevän pohdinnan huomioon, ja avuksi tässä ehdottaakin kuntavaalikirjaukselle seuraavanlaista muotoilua: 2 (12)

3 3 (12)

4 AYY pitää kirjausta yleisesti ottaen onnistuneena ja kannatettavana. Alasta riippuen voi laajemman näkemyksen hankkiminen opintojen kautta, hieman harhaillenkin, olla erittäin olennaista ja jopa kannustettavaa. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että opiskelun tehokkuus ja nopeus eivät ole opiskelijan kannalta yksinomaan kielteisiä asioita. On huomioitava myös korkeakoulutuksen kansallinen funktio koulutetun työvoiman tuottajana ja näin ollen erityisen pitkäkestoinen harhailu ei ole toivottavaa. Ensimmäisen tutkinnon jälkeiseen osaamisen täydentämiseen voidaan vastata myös hyvällä täydennyskoulutuksella. AYY pitää kirjausta erittäin keskeisenä osana vuoden 2012 toimintaa. Rivillä 67 alkavasta lauseesta Koulutusjärjestelmää esitämme poistettavaksi sanaa (rivi 68) lauseen selkeyttämiseksi. Osaamisen kehittymiseen liittyvien tapahtumien järjestämistä kannattaa harkita huolella huomioiden erilaisten tapahtumien nykyisen määrän ja hyödyllisyyden. Mikäli toimintasuunnitelmaluonnoksessa mainitun kaltaisia tapahtumia vuonna 2012 järjestetään, tulee kiinnittää erityistä huomiota tapahtuman yhteistyökumppaneihin ja heidän sekä muiden osallistujien vaikutusmahdollisuuksiin omissa organisaatioissaan näihin aiheisiin liittyen. Muotoilu riveillä edistää tehotonta tapaa ajatella työelämätaidot erillisenä osana tutkintoa. Työelämätaitoja edistetään tehokkaimmin lomittamalla työelämätaidot systemaattisesti muuhun opetukseen ja oppimiseen. AYY esittää, että ao. kohta korvataan seuraavalla muotoilulla: Asia on ajankohtainen ja keskeinen. AYY pitää kirjausta onnistuneena ja toivookin, että SYL tarjoaisi erityisesti tukea hallinnon opiskelijaedustajien koulutukseen benchmarkingin ja taustamateriaalien muodossa. AYY kummeksuu kuitenkin ulkoisen rakenteellisen kehittämisen katoamista toimintasuunnitelmasta. Opetusministeriö kohdistaa tällä hetkellä merkittäviä paineita yliopistoihin alakohtaisen profiloinnin edistämiseksi (mm. tekniikan alan korkeakoulujen strateginen yhteistyö muitakin on alkamassa). SYL:n tulisi seurata ja vaikuttaa aktiivisesti profilointikeskusteluun ja pitää ylioppilaskunnat tietoisina näiden keskustelujen tilanteesta. 4 (12)

5 Lisäksi kirjauksen otsikossa mainittuun yliopistojen sisäiseen rahanjakoon ei oteta itse tekstissä lainkaan kantaa, mikä onkin viisasta ottaen huomioon ylioppilaskuntien ja SYL:n työnjaon. Näin ollen otsikko voisikin olla muotoa AYY pitää asiaa keskeisenä, mutta haluaa siirtää kirjauksen painopisteen aktiiviseen vaikuttamistyöhön. Kokonaiskuvan selkiyttäminen on tarpeellista, mutta tärkeimpänä ja ajankohtaisimpana asiana AYY pitää vaikuttamista siihen, että lukukausimaksukokeilua ei vakinaisteta. SYL:n tulee olla proaktiivisesti yhteydessä puolueiden edustajiin ja muihin relevantteihin toimijoihin varmistaakseen, että päätös maksukokeilun jatkosta tehdään tiedostaen monipuolisesti vaikutukset mm. yliopistojen kansainvälistymiseen, kansantalouteen kokonaisuutena sekä opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen. Vaikka kokeilu jatkuu vuoteen 2014, päätös asiassa on pakko tehdä jo aiemmin, joten SYL:n tulee olla erityisen aktiivinen vuosina 2012 ja Yksittäisenä kysymyksenä AYY myös pitää tärkeänä, että SYL tarkkailee, ettei kehitysyhteistyövaroja käytetä jatkossakaan lukukausimaksukokeilun stipendeihin. AYY pitää kirjausta hyvänä. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että opintoaikojen rajauksen kohdalla yhdenmukaisten käytäntöjen edistämisessä tulee olla varovainen, ettei oteta liian vahvaa kantaa yliopistojen sisäisiin asioihin. Tässä tapauksessa kyseeseen tulevat lisäaikapäätöstä edeltävät toimintamallit, joiden tulee kuulua yliopiston ja ylioppilaskunnan keskustelujen piiriin. AYY toivookin, että SYL ottaa kantaa ainoastaan siihen, milloin lisäajan myöntämättä jättäminen on perusteltua. AYY kummeksuu, että SYL kirjaa likimain saman kirjauksen vuodesta toiseen toimintasuunnitelmaan, mutta näkyviä tuloksia on ollut vain vähäisesti. Kysymmekin, onko SYL oikein taho keskustelemaan toisen asteen valmentavista opinnoista tai maahanmuuttajien opintopoluista? Emme vastusta mukanaoloa työryhmässä, mutta emme pidä asiaa keskeisenä painopisteenä. Koulutuspolkujen sijaan painottaisimme kv-opiskelijoiden työllistymiseen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti keskeisiä tavoitteita ovat työhallinnon harjoittelujen avaaminen kv-opiskelijoille sekä automaattisen kahden vuoden oleskeluluvan myöntäminen Suomessa valmistuneille kv-opiskelijoille. Esitämme, että kirjaus muutetaan seuraavaan muotoon: 5 (12)

6 Mikäli nykyinen painopiste halutaan säilyttää, tulee kirjaus muuttaa määrätietoisemmaksi ja asettaa selkeät, konkreettiset tavoitteet. Kirjaus jättää hieman epäselväksi, miten SYL pystyy kv-opiskelijoiden edustusta edistämään, kun ao. asiat ovat pääosin ylioppilaskuntien tehtävien piirissä. AYY pitäisi kuitenkin tervetulleena tukea kv-hallopedien aseman vahvistamiseen ja kieliesteiden ylittämiseen yliopistohallinnossa. Lisäksi AYY toivoo SYLn osaltaan edistävän kieliesteiden purkamista mm. YTHS:n ja opiskelija-asuntosäätiöiden piirissä sekä omassa toiminnassaan ja tiedotuksessaan. AYY pitää korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistamista SYLn kv-sektorin ydintoimintana. Oletammekin, että kirjauksessa mainittujen asioiden lisäksi kvstrategiaan kirjattuja tavoitteita esim. tutkintoihin sisältyvästä kansainvälistymisjaksosta sekä kv-opiskelijoiden integraatiota edistetään jatkuvasti. AYY pitää kirjausta hyvänä, mutta pitää kirjausta U9 (lomapankki) tärkeämpänä. Aloitettu projekti on hyvä viedä loppuun ja vasta sitten alkaa keskittyä uuteen projektiin. Kirjauksen toteuttamista ei tule priorisoida kovin korkealle ennen kuin lomapankkiprojekti on saatettu loppuun. Lisäksi AYY muistuttaa, että kansainväliset opiskelijat ovat työvoimapalveluiden käyttäjinä tärkeä erityisryhmä, johon tulisi kiinnittää huomiota (ks. U6). Vaikuttamistyössä olisi ajan haaskuuta tehdä ensin työ kantaväestön näkökulmasta ja tämän jälkeen paikata aukkoja kv-opiskelijoiden osalta. AYY pitää lomapankkijärjestelmää tärkeänä sukupolvikysymyksenä. Tavoitteet on asetettu viime liittokokouksen kannanotossa, nyt projektin eteen pitää vain tehdä työtä, jotta kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästään. AYY esittääkin, että kirjausta muutetaan kunnianhimoisempaan ja tavoitteellisempaan suuntaan. Lomapankista on keskusteltu julkisestikin jo pitkään, joten nyt tavoite pitäisi asettaa järjestelmän konkreettisen toteutumisen tasolle. Tälle olisi myös hyvä asettaa aikaraja, esimerkiksi alkaneen hallituskauden loppu. 6 (12)

7 AYY pitää kirjausta hyvänä. Rivillä 171 puhutaan esteettömyystyöstä. Kuitenkin esimerkiksi Aalto-yliopistossa on siirrytty puhumaan esteettömyyden sijaan saavutettavuudesta, joka on esteettömyyttä laajempi käsite. Toivomme samaa SYL:ltä ja koko suomalaiselta korkeakoulukentältä. AYY pitää kirjausta erittäin hyvänä, erityisesti tutkimuksellisen ja vaikutuksia hakevan otteen vuoksi. AYY pitää kirjausta pääosin hyvänä. Kuitenkin rivillä 188 oleva muotoilu opiskelijan sosiaaliturvajärjestelmästä johtaa helposti siihen, että erittäin monimutkaista järjestelmää lähdetään kehittämään vain yhden intressiryhmän näkökulmasta. Tällainen lähestymistapa ei ole kannatettava, vaan myös SYL:n tulisi tehdä tätä työtä huomioiden sosiaaliturvajärjestelmä kokonaisuutena. AYY toivookin kirjaukseen muotoilua kokonaisuuden huomioon ottavasta näkemyksestä. Erityiskysymyksenä nostaisimme kirjauksen piiriin vielä vastavalmistuneiden silpputyöläisten sosiaaliturvan. AYY pitää kirjausta hyvänä SYL:n kehy-toiminnan näkyvyys on varsin heikkoa. Kehitysyhteistyöstä kertomiseen ei pidä kuitenkaan käyttää resursseja erikseen, vaan siitä pitää pystyä kertomaan SYL:n paranevan viestinnän kautta (kirjaus J6). Yhtä tärkeää opiskelijoille on kertoa SYL:n muustakin toiminnasta, kuten koulutus- ja sosiaalipoliittisesta vaikuttamistyöstä sekä kv-asioista. Rivillä 197 oleva maininta opiskelijoiden toimintamahdollisuuksien laajentamisesta ei ole kovin konkreettinen ja toivommekin sen uudelleenmuotoilua. AYY pitää kirjausta hyvänä, erityisesti tapana tukea kokonaisvaltaisesti ylioppilaskuntien piirissä tapahtuvaa KYKY-työtä. Huomautamme kuitenkin siitä, että kaikilla ylioppilaskunnilla ei ole alayhdistyksiä, joten rivin 199 lause kaipaa uudelleenmuotoilua. Lisäksi vierastamme sitä, että opiskelijoista puhutaan rivillä 203 massoina ja tämä ei tyylilajillisesti sovi SYL:n toimintasuunnitelmaan. 7 (12)

8 Ei kommentteja. Ei kommentteja. AYY pitää alkuperäistä kirjausta hyvin epäinformatiivisena. Toivomme konkreettisempia toimenpiteitä siihen, miten SYL osallistuu OLL:n kehittämiseen. Mitkä ovat ne toimenpiteet, joiden mukaisesti kehitetään OLL:n toimintaa jäsenjärjestöjen toivomalla tavalla? Miten paljon resursseja kannattaa laittaa yhden sektorin kehittämiseen? Sähköpostilla (26.9. pj-ps-listalle) tullut ehdotus ohjausryhmän perustamisesta on hyvä. Tämän voisi lisätä myös SYL:n toimintasuunnitelmaan eikä pelkästään OLL:n. Samalla kuitenkin on hyvä pohtia, että kuinka paljon resursseja on järkevää laittaa yhteen sektoriin. Tällä hetkellä OLL (ainakin 8 "työntekijää") + yksi SYL:n hallituksesta on kuitenkin järjestön isoin sektori. Onko se tärkein? Kaikki asianomaiset ovat varmasti samaa mieltä, että OLL:a tulee kehittää, mutta onko tarpeellista kiinnittää toimintaan vielä lisää henkilöresursseja ohjausryhmän muodossa? Jos jäsenet suurimmaksi osaksi tulevat ylioppilaskunnista, hyvä! Tehokkaampi tapa tukea OLL:a voisi olla, että SYL:n toimijat tilanteen salliessa nostaisivat esiin OLL:n keskeisiä edunvalvonnallisia tavoitteita esimerkiksi vaikuttajia tavatessaan. Toimitaan yhdessä, ei erikseen! SYL:n tulee siis aktiivisesti keskustella samassa toimistossa työskentelevien OLL:n toimijoiden kanssa. Jos jäsenet kokevat tiettyjä asioita tärkeämmiksi kuin OLL:ssä toimivat henkilöt niin SYL:n tulee rohkeasti muistuttaa OLL:a liittokokouksessa hyväksytyistä prioriteeteista. minkä vuoksi OLL on olemassa.. SYL:n tulee myös kriittisesti arvioida AYY pitää kirjausta erittäin tärkeänä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tilanne on hyvää vauhtia kriisiytymässä, eikä tilanteeseen saada helpotusta ainakaan ennen vuotta Monien yliopistojen ja korkeakoulujen sisällä vallitsee edelleen mielikuva, ettei opiskelijoilla ole ongelmia asunnonsaannin suhteen ja hätämajoituksen tarve ei siten ole todellinen. AYY pitää tärkeänä, että SYL jatkuvasti nostaa esiin ja rummuttaa opiskelijoiden vaikeaa asuntotilannetta etenkin pääkaupunkiseudulla. Varsinkin tuleviin kuntavaaleihin liittyen on äärimmäisen ajankohtaista levittää sanomaa valtionjohdosta kuntien pienimpiin päättäjiin saakka lisärakentamisen ja peruskorjaamisen tarpeesta ja valtion kyvystä helpottaa tätä painetta yksinkertaisin keinoin, esimerkiksi laajentamalla valtioneuvoston tekemä korkotukilainojen 8 (12)

9 omavastuukoron puolittamispäätös koskemaan myös erityisryhmiä tai korottamalla investointitukea. Tähän liittyen on hyvä nostaa esiin opiskelija-asumisen hyötyjä: esimerkiksi vahva yhteisöllisyys vähentää arjen ongelmia ja tuottaa osaltaan sosiaalisia verkostoja, joista koko kansakunta hyötyy pitkällä tähtäimellä; matalat asumiskustannukset osaltaan mahdollistavat opintotuella elämisen ja työssäkäynnin tarpeen vähentämisen. Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden asumisasioiden esiin nostaminen toimintasuunnitelmassa on tärkeää ja kirjausta pidetään hyvänä. Ei kommentteja. AYY pitää kirjausta hyvänä. Uusille opiskelijoille suunnatun infomateriaalin kehittämisessä SYL:n kannattaa kuitenkin konsultoida ylioppilaskuntia, jotta tuotettava materiaali vastaa tarpeita. Riviltä 258 alkavaa lausetta Kasvatetaan liiton tulisi terävöittää, esimerkiksi seuraavalla muotoilulla: AYY pitää kirjausta edelleen tärkeänä. Nuoret eivät ole ainoa taho, jonka tulisi kantaa vastuuta työurien pidentämisestä. On kuitenkin huomioitava, että toisin kuin riviltä 268 alkava lause antaa ymmärtää, eivät opiskelijat voi olla varsinaisesti helpotustenkaan kohteena ongelmaa ratkottaessa. AYY esittääkin kyseisen lauseen poistamista toimintasuunnitelmasta. Opiskelijat tekevät useasti töitä jo opintojen ohessa, joten työuralle siirtyminen tapahtuu itse asiassa aiemmin kuin valtakunnallisessa keskustelussa usein esitetään. Tämä ristiriita on ollut hyvin opiskelijaliikkeen tiedossa ja AYY pitää tärkeänä asian esille tuomista laajemmin. AYY huomauttaa lisäksi, että jos valmistuvien kv-opiskelijoiden työvoima hyödynnettäisiin, sillä olisi osaltaan myönteinen vaikutus huoltosuhteeseen. AYY esittää, että kirjauksen toisen kappaleen loppuun lisätään virke 9 (12)

10 AYY pitää kirjauksia U2, U9, J7 ja J8 hyvänä kokonaisuutena. Kirjaukset J7 ja J8 keskustelevat keskenään, sillä työurakeskustelussa unohtuu usein työelämässä tärkeän kokemuksen hankkiminen opiskelujen aikana. 10 (12)

11 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta kannattaa opintotukilinjapaperinsa mukaisesti hallituksen pohjaesitystä, seuraavilla muutoksilla: 1. Virke poistetaan ja tilalle lisätään virkkeet 2. Sanat muutetaan muotoon 3. Poistetaan lause 4. Muutetaan toinen virke muotoon Näin ollen linjapaperikirjaus olisi välimuoto vaihtoehdoista 3 ja 4 ja kuuluisi kokonaisuudessaan: Ylioppilasliikkeen päätavoite on hyvä ja monipuolinen opiskelijoiden toimeentulon turvaava malli. Opintolainan suhteellisen osuuden kasvattaminen ei edellytä opiskelijalta lainan vastentahtoista nostamista. Sen sijaan lainaosuuden kasvattaminen järkevyyden rajoissa takaa entistä paremman toimeentulon niille, jotka katsovat lainan ottamisen hyötyjen peittoavan sen haitat. Opintolaina vapauttaa opiskelijan opiskelemaan täysipäiväisesti ja ohjaa opiskelijaa ajattelemaan, että opinnot ovat konkreettinen sijoitus tulevaisuuteen - jotakin arvokasta. Sekä työllistymis- että keskipalkkatilastoja tarkasteltaessa on huomattavissa, että tämä pitää paikkansa. Opiskelijatutkimus 2010 mukaan vuonna % ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on nostanut opintolainaa. Kyseessä ei siis ole marginaalisen joukon hyödyke vaan etuus, jota käyttää noin kolmannes ylioppilaskuntien jäsenistöstä. Pelkästään tämä seikka edellyttää ylioppilasliikkeen huomiota opintotuen kehittämistoimenpiteisiin ja luopumista periaatteellisesta sormet korviin lälääläläläää-vastustusmentaliteetista. Opintolaina on olemassa ja opiskelijat nostavat sitä, koska opintoraha ei yksin riitä kattamaan elinkustannuksia. Tämä on tosiseikka ja vallitseva asiaintila, jota opiskelijoiden etujärjestö ei voi ohittaa. 11 (12)

12 Opintolainaa on syytä kehittää ennakkoluulottomasti niin, että se muistuttaa luonteeltaan enemmän aitoa tukea kuin pankkilainaa. Esimerkiksi korkoavustuksiin oikeuttavat tulorajat ovat tällä hetkellä epärealistisen matalat (1195e/kk). Parhaat tulokset lainan kehittämisessä opiskelijoille edulliseen suuntaan saavutetaan sillä, että ylioppilasliike on oma-aloitteisesti kehitystyössä mukana. Ylioppilasliikkeen tehtävä ei ole myydä tai markkinoida opintolainaa. Siitä huolimatta paras tietous opintolainan riskeistä, eduista, haitoista ja hyödyistä juuri opiskelijanäkökulmasta on kiistatta ylioppilasliikkeen tarjottavissa. Tietoisuuden lisääminen ei painosta opiskelijaa elämään lainarahalla vaan takaa, että opiskelija tekee nostanko vai en? -päätöksensä perustuen tietoon - ei arvailuun. AYY ei kuitenkaan halua poistaa linjapaperista sanaa. Vaikka jo nykyisellään opintolainan koko on opintorahaa suurempi, pidämme opintorahapainotteisuutta tavoiteltavana periaatteena. Mielestämme opintotukijärjestelmä voi olla opintorahapainotteinen, vaikkei se matemaattisella tarkastelulla siltä näyttäisikään. Kyse on siitä, että opintoraha nähtäisiin opiskelijan toimeentulon ensisijaisena lähteenä. Näin ollen laina voi olla opintorahaa suurempikin, mutta opintotuki silti periaatteellisesti opintorahapainotteinen. 12 (12)