Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan lausunto Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokousmateriaaleista

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Lausunto 1 (6) Edunvalvonta H hyväksymä kokouksessa Suomen ylioppilaskuntien liitto Lapinrinne Helsinki Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan lausunto Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokousmateriaaleista Aalto-yliopiston ylioppilaskunta kiittää ja iloitsee Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintasuunnitelmasta. Kuten ehkä siellä liitossa arvasittekin, aivan täysin sellaisenaan ei kuitenkaan toimintasuunnitelmaa ole valmis hyväksymään. Iloisia lukuhetkiä! Toimintasuunnitelmaprojektien priorisointi Suomen ylioppilaskuntien liitto kehotti lausuntomateriaalien saatekirjeessä ylioppilaskuntia valitsemaan ehdotetuista projekteista kaksi (2) sellaista, joita ne pitävät VÄHITEN tärkeinä. Samaisessa kirjeessä SYL ilmoitti, että tulee lausuntojen pohjalta esittämään varsinaiseen liittokokouskäsittelyyn sellaista määrää projekteja, joiden tekemistä pitää realistisena. :n näkemys on, että eduskuntavaalivuonna esitetystä toimintasuunnitelmasta on karsittava vähintään kaksi projektia. Harkittuaan esitettyjä toimintasuunnitelmaprojekteja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta katsoo, että ensi vuoden kannalta toteuttamatta tulisi jättää projektit Potkua kestävään koulutusvientiin ja Maailman paras työelämä. Näiden projektien lisäksi keskustelussa oli toimintasuunnitelman kirjaus numero kuusi, SYL:n vaikuttamistoiminnan ja organisaation kehittäminen. Jäsenaloite Tämän lausunnon liitteenä on myös Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan jäsenaloite kansainvälisten opiskelijoiden osallistamisesta Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaan ja päätöksentekoon. Muuta Aalto-yliopiston ylioppilaskunta toivoo ja vaatii, että Suomen ylioppilaskuntien liitto tuo liittokokoukselle tiedoksi myös Askeleet kohti perustuloa -asiakirjan taustamuistioineen. KIRJAUKSET 1. Eduskuntavaalit 2015 ja hallitusohjelma Eduskuntavaalit ovat opiskelijoille äärimmäisen tärkeä vaikuttamisen paikka. On erinomaista, että SYL:n toimistolla ollaan kiinnostuneita osallistamaan myös jäsenylioppilaskuntia kampanjan toteutukseen. Raikkaiden ja omalaatuisten tempausten hahmottelu kampanjoinnin keinona ja huomion kiinnittäminen vaalien jälkihoitoon ylioppilaskuntia hyödyntäen ansaitsevat kiitosta. Ylioppilaskuntien rooli kampanjan toteutuksessa vaatii vielä pohtimista, ja ylioppilaskunnille on hyvä tehdä selväksi, millaista ja kuinka suurta roolia niiltä toivotaan opiskelijoiden yhteisessä kampanjoinnissa. Esitämme, että kirjauksen yliopisto-opiskelijoiden näkökulmaa ja opiskelijuutta pyritään tuomaan esille julkisuudessa uusin tavoin konkreettinen toteuttaminen osoitetaan ylioppilaskuntien tehtäväksi. Tätä keskustelua tulisi käydä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vuosi 2015 voidaan käyttää tehokkaasti yhdessä sovittujen toimien toteuttamiseen. Tulevia eduskuntavaaleja ja opiskelijoiden tavoitteita on käsitelty liittokokouksissa kuluvan vaalikauden aikana perusteellisesti. Esitetyt neljä eduskuntavaalitavoitetta sisältävät suuren joukon alatavoitteita, joita on syytä karsia ja priorisoida. Toisaalta esitetyt neljä tavoitetta ovat hyvin perinteisiä ja jo pitkään julkisessa keskustelussa olleita

2 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Lausunto 2 (6) Edunvalvonta H hyväksymä kokouksessa opiskelijoiden tavoitteita. Kampanjointimuotojen hengessä myös sisältöihin pitäisi näiden tavoitteiden sisällä löytää vähintään yksi raikkaampi tulokulma. Olemme kohdassa 1.2 esittäneet tällaiseksi perustulon nostamista opiskelijoiden toimeentulon vaalikärjeksi opintotuen ikuisuuskysymyksien sijaan. 1.1 Turvataan YTHS:n rahoituspohjan vakaus ja palveluiden saatavuus pitää SYL:n eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä (YTHS) käsittelevää toimintasuunnitelmakirjausta onnistuneena. Kirjaus sisältää vaikuttamistyön kannalta kaikki oleelliset osa-alueet ja tarvittavat toimenpiteet. 1.2 Opiskelijan riittävä toimeentulo nyt ja tulevaisuudessa On ymmärrettävää, että Suomen ylioppilaskuntien liitto ajaa linjojensa mukaisesti opiskelijoiden toimeentulon peruskomponentin, opintotuen, vahvistamista eduskuntavaalien yhteydessä. Ylioppilaskunnissa kuitenkin viime vuosina vellonut keskustelu perustulosta ja tätä keskustelua tukemaan laadittu Askeleet kohti perustuloa -asiakirja sisältää useita hyviä avauksia, joiden edistämiseen eduskuntavaalien kaltainen muutoksen aika on mitä optimaalisin. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta esittää, että eduskuntavaalien yhteydessä Suomen ylioppilaskuntien liitto keskittyy perustulovaikuttamiseen opintotukivaikuttamisen sijaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että opintotuki tulisi unohtaa. Opintotuen edunvalvonta tulisi :n mukaan kuitenkin nähdä osana jatkuvaa vaikutustyötä siinä missä perustulokeskustelu vaalien yhteydessä olisi raikas avaus ja eteenpäin katsovaa, tulevaisuuden politiikkaa. esittää, että toimintasuunnitelmakirjaus riveillä Opiskelijan riittävä toimeentulo nyt ja tulevaisuudessa muutetaan muotoon (kursivoitu alkuperäistä kirjaustekstiä, violetti uutta): 1.2 Opiskelijan riittävä toimeentulo, perustulo Sosiaaliturvajärjestelmän tulee kehittyä vaiheittain kohti yksinkertaista, yksilökohtaista, vastikkeetonta ja riittävää perustuloa, joka rahoitetaan nykyisen toimeentulojärjestelmän puitteissa. Tämä kehitys tulisi aloittaa ensi vaalikauden aikana tehtävällä päätöksellä tukimuotojen myöntämisen yksilökohtaisuudesta. Julkiseen keskusteluun osallistumisensa ja muun vaikutustyönsä tukena SYL käyttää vuonna 2014 ylioppilaskuntien kanssa työstettyä Askeleet kohti perustuloa -asiakirjaa. 1.3 Maksuton ja laadukas koulutus Tasa-arvon ja saavutettavuuden nostaminen kirjauksen kärkitavoitteeksi on hyvä asia. Saavutettavuuden käytännön toteutusmekanismit kaipaavat kuitenkin tarkentamista. Emme usko, että koulutusvientikeskusteluun aktiivisesti osallistumallakaan SYL onnistuu olennaisesti ohjaamaan keskustelua pois lukukausimaksuista. Siksi vaalikärkenä pitäisi puhua nimenomaan maksuttomasta koulutuksesta huolimatta siitä, millaista kehitystä lukukausimaksuasiassa kuluvan syksyn aikana tapahtuu. Toisaalta, jos saavutettavuudella viitataan tässä esimerkiksi aloituspaikkamääriin tai koulutuksen alueelliseen saavutettavuuteen, myös nämä asiat olisi hyvä kirjoittaa auki. Kirjauksessa luetelluissa toissijaisissa tavoitteissa mekanismit, joilla esimerkiksi yliopistojen yhteistyötä voitaisiin radikaalisti vahvistaa, jäävät epäselviksi. Nykyinen kirjaus ei myöskään ohjaa ensi vuoden hallituksen toimintaa kovin hyvin. Kirjauksen selkiyttämiseksi esitämme, että poistetaan riveille sijoittuva, toissijaisia tavoitteita luetteleva virke Korkealaatuisen oppimisen ja osaamisen edellytyksiä yliopistoissa vahvistetaan karsimalla päällekkäistä sääntelyä, vahvistamalla radikaalisti yliopistojen yhteistyötä ja lisäämällä opintojen joustavaa suorittamista esimerkiksi ympärivuotisen opiskelun hyödyntämisellä.

3 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Lausunto 3 (6) Edunvalvonta H hyväksymä kokouksessa 1.4 Vauhtia korkeakoulukentän rakenteelliseen kehittämiseen Jos kirjauksen taustalla on jokin tarkempi ajatus tai sisällöllinen linjaus, se on syytä avata, sillä nykyisellään kirjauksesta ei tällaista välity. Kirjauksen päättävä virke rakenteellisen kehittämisen päätökset perustuvat aina tarpeelliseen määrään todellista laadullista ja määrällistä arviointitietoa on erityisen epäselvä. Korkeakoulujärjestelmän tarkasteleminen kokonaisuutena on tarpeellista ja tärkeää. Tällä hetkellä kirjaus keskittyy vain prosessin käynnistämiseen vailla sisällöllisiä tavoitteita prosessin lopputulemalle. Esitämme kohdassa 4. projektin muokkaamista siten, että nämä sisällölliset tavoitteet pystytään muodostamaan. Sillä välin odotettavissa olevaa keskustelua duaalimallista pitäisi keskittyä ohjaamaan konkreettisten olemassaolevien ongelmien ratkaisemiseen esimerkiksi hallinnossa, tutkintorakenteissa ja osaamisen tunnistamisessa sen sijaan, että käydään mustavalkoista keskustelua duaalimallista abstraktilla tasolla. 2. Potkua kestävään koulutusvientiin Ymmärrämme SYL:n halua ohjailla keskustelua maksullisesta koulutuksesta osallistumalla koulutusvientikeskusteluun. Koulutusvientiä on kuitenkin vaikeaa edistää edistämättä samalla tahtomattaan myös keskustelua muusta koulutuksen kaupallistamisesta kuten lukukausimaksuista. Myös projektin aikataulutus on ongelmallinen. Julkisuuteen mahtuu kerrallaan vain rajallinen määrä viestejä yhdeltä taholta, ja vaalien alla SYL:n tulisi keskittyä nimenomaan maksuttoman koulutuksen puolustamiseen. Jos lukukausimaksut tästä huolimatta kirjataan hallitusohjelmaan, ei projektiin ole enää tämän jälkeen mielekästä käyttää sitä määrää resursseja, jonka sen toteuttaminen kunnolla vaatisi. Näistä syistä esitämme kirjauksen priorisoimista pois toimintasuunnitelmasta. 3. Opiskelijan toimeentulon tulevaisuus Kirjaus opintotuen perusedunvalvonnasta ja erityisesti tehtyjen muutoksien vaikutusten arvioinnista on hyvä ja tarpeellinen. Kuten alkuperäisen kirjauksen alkukappaleessa todetaan, opintotuen muutokset ovat kiistatta aiheuttaneet tuen käyttöasteen laskua ja ollaan lähellä tilannetta, jossa opintotuen merkityksen opiskelijoiden perustoimeentulon välineenä voi kyseenalaistaa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta kuitenkin ihmettelee, miksi Suomen ylioppilaskuntien liitto haluaa koota yhteen tuoreimman tiedon opiskelijan tulo- ja menorakenteesta luodakseen kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten opiskelijat pärjäävät taloudellisesti ja mitkä heidän tarpeensa nykyään ovat. Onko opiskelijoiden tulo- ja menorakenne muuttunut dramaattisesti viime aikoina? Toinen kirjauksessa kummeksumista aiheuttanut seikka on se, että viime vuonna kovalla työllä puserrettu perustulokanta ei riitä opiskelijoiden toimeentulon tulevaisuuden -kannaksi. Kirjauksen voi tulkita niin, että SYL on oma-aloitteisesti avaamassa opintotuen rakenteellisen kehittämisen matopurkkia, vaikka viimeisimpien kokemuksien valossa viisain strategia lienisi puristaa sitä kaksin käsin kiinni. kokee, että opintotuen tulevaisuus on perustulo, ja ehdottaa sitä siksi yhdeksi eduskuntavaalikärjistä. Sen sijaan opintotukivaikuttamisen saralla Suomen ylioppilaskuntien liiton tulisi keskittyä vastuuttamaan OKM jo tehtyjen muutoksien vaikutusten arvioimiseen ja opintotuen turvaamiseen, ei sen rakenteelliseen kehittämiseen. :n ehdotus kirjaukseksi opintotuen tulevaisuudesta (kursivoitu alkuperäistä kirjaustekstiä, alleviivattu eduskuntavaalitavoitekirjauksesta siirrettyä materiaalia, violetti uutta): 3. Vakaa, ennustettava ja saavutettava opintotuki Opintotukijärjestelmään on kuluneen hallituskauden aikana tehty lukuisia kiristyksiä. Tukeen tehdyt rakennemuutokset ovat vähentäneet tuen käyttökelpoisuutta, eikä opintotuki palvele enää entisen

4 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Lausunto 4 (6) Edunvalvonta H hyväksymä kokouksessa kaltaisesti tarkoitustaan opiskelijan täysipäiväisen opiskelun mahdollistajana. Lisäksi tuen käyttöaste laskee jatkuvasti. SYL tarkastelee vuonna 2015 opintotukilinjojaan ja pyrkii muuttamaan opintotuen kehityssuunnan tiukennusten ja kiristysten tieltä kohti hyödyllisempää ja joustavampaa opiskelijan toimeentuloa. Opintotuen tulee jatkossakin olla opintorahapainotteinen ja sen on oltava tasoltaan riittävä sekä täysipäiväisen opiskelun mahdollistava. Opintotukea kehitetään siten, että se on paremmin yhteensovitettavissa muiden etuuksien kanssa, osana perustuloon tähtäävää sosiaaliturvan kehittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee arvioida opintotukeen viime vuosien aikana tehtyjen muutosten vaikutukset. Samalla huomiota tulee kiinnittää opintotuen piiristä putoamisen syihin ja opintotuen ulkopuolella olevien opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Opintotuen siirtämistä Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaisuudesta Sosiaali- ja terveysministeriöön selvitetään ja siirtymisen mahdollisuuksia ja uhkia arvioidaan yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. 4. Maisteri 2.0 Riittävä kunnianhimon taso on tärkeää niin SYL:n kuin muidenkin edunvalvontatoiminnassa. Tämä toimintasuunnitelmaprojekti on kuitenkin massiivisuudessaan fokusoimaton. Haluamme uskoa SYL:n kykyyn toimia paitsi olemassaolevaa puolustavana konservatiivisena edunvalvojana, myös uutta luovana voimana. Toisaalta näemme vahvan tarpeen käydä ylioppilasliikkeen sisäinen linjakeskustelu osana vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan tehtävää vaikutustyötä. Osaamislähtöisyys on kiinnostava näkökulma tutkintorakenteiden kehittämiseen, mutta emme pidä järkevänä SYL:lle tehdä osaamistarpeiden määrittelyä omana työnä edes sidosryhmiään hyödyntäen, sillä tämä ennakointityö on äärimmäisen vaikeaa jopa sitä päätyönään alakohtaisesti tekeville. Tältä pohjalta esitämme, että projektista karsitaan omana työnä tehtävä osaamistarpeiden määrittely ja sen sijaan lähdetään liikkeelle olemassaolevista tulevaisuuden osaamistarpeiden arvioista. Vapautunut resurssi suunnataan uudelleen kaksiosaiseksi projektiksi niin, että siinä toteutetaan sekä tutkintorakenteiden kehittämisvisio lyhyellä aikavälillä (vuosina ) että keskipitkällä aikavälillä (esimerkiksi 20 vuoden aikajänteellä). esittää, että projekti kirjataan liiton toimintasuunnitelmaan seuraavalla tavalla. (Kursivoitu alkuperäistä kirjaustekstiä, violetti uutta.) 4. Opintopolku 2.0 Viime vuosina SYL on ottanut aktiivisesti osaa keskusteluun korkeakoulutuksen kehittämisestä ja sen tulevaisuudesta muun muassa Tulevaisuuden yliopisto- ja Kyky-projektien myötä. Vuonna 2015 SYL luo yhdessä ylioppilaskuntien ja sidosryhmien kanssa näkemyksen Suomen korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudesta. Vision luomisessa hyödynnetään olemassaolevaa osaamistarpeiden ennakointidataa ja se kattaa koko koulutuspolun aina korkeakouluun hakemisesta täydennyskoulutukseen saakka. Vuoden 2015 valtakunnan hallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaan kirjataan korkeakoulujärjestelmän rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman laatiminen. Ohjelman tavoitteena on osoittaa nykyisen korkeakoulujärjestelmän rakenteiden ongelmat ja esittää keinot niiden ratkaisemiseksi. Vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa (KESU) laadittaessa SYL on yhdessä ylioppilaskuntien kanssa selvittänyt tarpeelliset lyhyen aikavälin kehittämiskeinot. SYL tuo esiin

5 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Lausunto 5 (6) Edunvalvonta H hyväksymä kokouksessa konkreettiset tavoitteensa sekä korkeakoulujärjestelmän että tutkintokoulutuksen kehittämisestä ja vaikuttaa sekä KESUn kirjauksiin että lopullisen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman sisältöön. Tässä osassa keskitytään erityisesti linjaamaan ensimmäisen ja toisen syklin tutkintojen merkityksestä tulevaisuuden työelämässä. Toisena tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu oikeaksi rakenteeksi kouluttaa osaamistarpeiden ennakoinnin pohjalta tunnistetut osaajat. Tulevaisuuden korkeakoulutuksen rakenteiden tulee mahdollistaa monipuolinen osaamisen kartuttaminen ilman tarpeettomia hidasteita tai esteitä. Tätä keskipitkän aikavälin visiotyötä ei ole sidottu KESU-vaikuttamisen aikatauluun, ja siinä on mahdollista keskittyä koko koulutuspolkuun lyhyen aikavälin kehittämiskeinoja paremmin. 5. Maailman paras työelämä Aalto yliopiston ylioppilaskunta kokee SYL:n työelämäsektorin toiminnan tarpeelliseksi osaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton edunvalvontaa, mutta totesi, että tässä muodossa esitetty projekti ei ole nyt ehdottoman ajankohtainen. Lisäksi näki kirjauksen turhan laajana ja vailla fokusta. pohdiskeli kirjauksen keskiöön erinäisiä vaihtoehtoja (eläkkeet, ylioppilas- ja ammattiyhdistysliikkeiden välinen suhde, opiskelukyvyn ja työkyvyn välinen suhde, akateeminen yrittäjyys, palkattomiin harjoitteluihin liittyvät ongelmat), mutta päätti lopulta esittää kirjauksen poistamista toimintasuunnitelmasta. Mikäli kirjaus päätetään pitää toimintasuunnitelmassa, sen fokukseen voisi nostaa kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen parantamisen yhteistyössä esimerkiksi Akavan ja EK:n kanssa. 6. SYL:n vaikuttamistoiminnan ja organisaation kehittäminen pitää toimintasuunnitelmakirjauksen sisältämää toimenpideosiota pääosin onnistuneena. Kirjauksesta tulisi kuitenkin käydä ilmi, että kyseessä on kestoltaan useampivuotinen toimintasuunnitelmaprojekti, ja kirjauksessa olisi hyvä tarkentaa erityisesti sitä, mitä projekti sisältää nimenomaan ensi vuonna. tukee ajatusta toiminnan kehittämisestä ja ketteröittämisestä, mutta jotta projekti ei levähtäisi käsienlevittelyksi vaan tuottaisi tulosta, sitä on vielä kärkevöitettävä ja terävöitettävä. Hyvinä ja proaktiivisina lausujina meidän toki tulisi esittää tässä tarkempaa rajausta ja selkeämpiä nostoja itse, mutta koska kyseinen projekti kuvaa ja kehittää ensisijaisesti keskustoimiston toimintaa suhteessa liittokokoukseen ja ylioppilaskuntiin, on paras harkintakyky kirjauksen terävöittämiseksi Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Jotain osaamme silti sanoa: jotta kirjauksesta tulisi nykyistä selkeämpi ja napakampi, esitämme poistettavaksi riveillä olevia virkkeitä Vaikuttaminen tapahtuu yhä useammin niin sanotun ansaitun julkisuuden tai sosiaalisen median kampanjoiden avulla. Kuvallistaminen, joukkoistaminen ja tarinallistaminen ovat vain muutamia vaikuttajaviestinnän uusia trendejä. Ystävällisin terveisin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Lauri Lehtoruusu Hallituksen puheenjohtaja Janne Koskenniemi Pääsihteeri

6 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Lausunto 6 (6) Edunvalvonta H hyväksymä kokouksessa Liite Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan jäsenaloite XXXX Jakelu Tiedoksi Suomen ylioppilaskuntien liitto Suomen ylioppilaskunnat