AYY:n lausunto SYL:n liittokokousmateriaaleista 2011

Transkriptio

1 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO AYY:n lausunto SYL:n liittokokousmateriaaleista 2011 Alustava versio sidosryhmien kommenteille AYY kiittää mahdollisuudesta lausua SYL:n toimintasuunnitelmasta ja toimittaakin alla huomionsa liittokokousmateriaaleista. AYY kiittää erityisesti työelämäasioille ja asumisen kysymyksille annettua huomiota. Toivomme kuitenkin lisähuomiota kansainvälisten opiskelijoiden asemaan työmarkkinoilla. Toimintasuunnitelman formaattia pidämme hyvänä ja lähtökohtaa aidosti toteuttamiskelpoisesta toimintasuunnitelmasta tervetulleena. Kiitämme myös SYL:n hallitusta linjapaperin avaamisesta opintolainakeskustelulle. Tämän keskustelun käyminen on selvästi opiskelijoiden edun mukaista kansallisen liiton tehdessä kuitenkin jatkuvaa vaikutustyötä opintotukijärjestelmän kehittämiseksi. Otaniemessä Saara Hyrkkö hallituksen puheenjohtaja Teemu Halme pääsihteeri 1 (10)

2 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO Kunnallisvaalit AYY pitää painotusta kuntavaaleihin periaatteellisesti hyvänä päätavoitteena, mutta on huolissaan yhteiskampanjan tehokkuudesta vaikuttamiskeinona. Vuoden 2008 kuntavaalikampanja ei ollut ylioppilaskunnan näkökulmasta erityisen tehokas. Erityisesti vaalien profilointi sukupolvivaaleiksi on teemana haastava konkrettisiin, ajoittain erittäinkin keskeisiin aiheisiin, kuten hätämajoitukseen ja vuokraasuntotilanteeseen, verrattuna. AYY pitää keskeisinä kuntavaaliteemoina metropolipolitiikan määrätietoista kehittämistä, opiskelijoiden hätämajoituksen pysyvää ja tehokasta ratkaisua, (pääkaupunkiseudun) vuokra-asuntotarjonnan kehittämistä sekä joukkoliikenneasioita. Näiden saavuttamiseksi AYY tulee joka tapauksessa toteuttamaan oman, merkittävän vaikuttamiskampanjansa ja siten AYY arvostaisikin SYL:ltä kuntavaalikiertueen sijaan merkittävää tukea metropolikysymyksiin sekä majoitus- ja asumiskysymyksiin (vrt. J4) vaikuttamiseen. Metropolikysymys on siinäkin mielessä merkittävä, että se leikkaa useita sektoreita ja ylioppilaskuntia. Lisäksi AYY haluaa painottaa, että työntäyteisen eduskuntavaalivuoden jälkeen on SYL:n toimiston väen pystyttävä keskittymään arkipäivän vaikutustyöhön eikä kuntavaalipainotus saa viedä hallituksen ja toimiston resursseja samassa määrin kuin eduskuntavaalivaikuttaminen. 2 (10)

3 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO Uudet kirjaukset 2.1 U1: Opintopolkujen sujuvoittaminen AYY pitää kirjausta yleisesti ottaen onnistuneena ja kannatettavana. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että opiskelun tehokkuus ja nopeus eivät ole opiskelijan kannalta yksinomaan kielteisiä asioita. Riippuen alasta voi laajemman näkemyksen hankkiminen opintojen kautta, hieman harhaillenkin, voi toki olla olennaista. Kuitenkin on huomioitava myös korkeakoulutuksen kansallinen funktio koulutetun työvoiman tuottajana ja näin ollen erityisen pitkäkestoinen harhailu ei ole toivottavaa. Ensimmäisen tutkintojen jälkeiseen osaamisen täydentämiseen voidaan vastata myös hyvällä täydennyskoulutuksella. Opiskelijoiden sairastamiseen viittaaminen riveillä kannattaa miettiä uudelleen, sillä kyseessä on vain yhtä ryhmää koskeva ongelma, joskin huomattavan tärkeä sellainen. Nyt virkkeestä saa kuitenkin sen kuvan, että sairastamisen hidastava vaikutus koskee suurinta osaa opiskelijoista. Yksittäisenä kysymyksenä sairauspäivärahan nostaminen toimintasuunnitelman tasolle esimerkiksi on oudoksuttavaa: opintopolkujen hidastuminen on monimutkainen systeeminen ilmiö, josta tulisi nostaa joko useita keskeisiä tekijöitä tai ei yhtäkään. Nyt asetetaan ylipaino yhteen asiaan. 2.2 U2: Osaaminen keskiöön AYY pitää kirjausta erittäin keskeisenä osana vuoden 2012 toimintaa. Rivillä 67 alkavasta lauseesta Koulutusjärjestelmää esitämme poistettavaksi sanaa keskiössä (rivi 68) lauseen selkeyttämiseksi. Osaamisen kehittymiseen liittyvien tapahtumien järjestämistä kannattaa harkita huolella huomioiden erilaisten tapahtumien nykyisen määrän ja hyödyllisyyden. Mikäli toimintasuunnitelmaluonnoksessa mainitun kaltaisia tapahtumia vuonna 2012 järjestetään, tulee kiinnittää erityistä huomiota tapahtuman yhteistyökumppaneihin ja heidän sekä muiden osallistujien vaikutusmahdollisuuksiin omissa organisaatioissaan näihin aiheisiin liittyen. Muotoilu riveillä edistää tehotonta tapaa ajatella työelämätaidot erillisenä osana tutkintoa. Työelämätaitoja edistetään tehokkaimmin lomittamalla työelämätaidot systemaattisesti muuhun opetukseen ja oppimiseen. AYY esittää, että ao. kohta korvataan seuraavalla muotoilulla: SYL:n tavoite on, että yliopistot huolehtivat entistä paremmin opintoja suunnitellessaan siitä, että opiskelijoilla on valmiudet soveltaa asiantuntijuuttaan myös käytäntöön ja työelämän tarpeisiin. Opiskelijan, joka tunnistaa oman osaamisensa, on helpompi siirtyä valmistumisensa jälkeen koulutustaan vastaavaan työhön. 3 (10)

4 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO U3: Yliopistojen sisäinen rakenteellinen kehittäminen ja sisäinen rahanjako Asia on ajankohtainen ja keskeinen. AYY pitää kirjausta onnistuneena ja toivookin, että SYL tarjoaisi erityisesti tukea hallinnon opiskelijaedustajien koulutukseen benchmarkingin ja taustamateriaalien muodossa. AYY kummeksuu kuitenkin ulkoisen rakenteellisen kehittämisen katoamista toimintasuunnitelmasta. Opetusministeriö kohdistaa tällä hetkellä merkittäviä paineita yliopistoihin alakohtaisen profiloinnin edistämiseksi (mm. tekniikan alan korkeakoulujen strateginen yhteistyö muitakin on alkamassa). SYL:n tulisi seurata ja vaikuttaa aktiivisesti profilointikeskusteluun ja pitää ylioppilaskunnat tietoisina näiden keskustelujen tilanteesta. Lisäksi kirjauksen otsikossa mainittuun yliopistojen sisäiseen rahanjakoon ei oteta itse tekstissä lainkaan kantaa, mikä onkin viisasta ottaen huomioon ylioppilaskuntien ja SYL:n työnjaon. Näin ollen otsikko voisikin olla muotoa Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ja profiloituminen 2.4 U4: Koulutuksen kaupallistuminen Suomessa AYY pitää asiaa keskeisenä, mutta paheksuu kirjauksen staattisuutta. Selvitystyö ja kokonaiskuvat ovat hyvästä, mutta tärkeämpänä AYY pitää vaikuttamista siihen, että lukukausimaksukokeilu arvioidaan asianmukaisesti ja kokeilusta tehdään looginen johtopäätös, ettei sen jatkaminen kannata. Yksittäisenä kysymyksenä AYY myös pitää tärkeänä, että SYL tarkkailee, ettei kehitysyhteistyövaroja käytetä jatkossakaan lukukausimaksukokeilun stipendeihin. 2.5 U5: Opiskelijoiden oikeusturva AYY pitää kirjausta hyvänä. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että opintoaikojen rajauksen kohdalla yhdenmukaisten käytäntöjen edistämisessä tulee olla varovainen, ettei oteta liian vahvaa kantaa yliopistojen sisäisiin asioihin. Tässä tapauksessa kyseeseen tulevat lisäaikapäätöstä edeltävät toimintamallit, joiden tulee kuulua yliopiston ja ylioppilaskunnan keskustelujen piiriin. AYY toivookin, että SYL ottaa kantaa ainoastaan siihen, milloin lisäajan myöntämättä jättäminen on perusteltua. 2.6 U6: Huomio maahanmuuttajien koulutuspolkuihin AYY kummeksuu, että SYL kirjaa likimain saman kirjauksen vuodesta toiseen toimintasuunnitelmaan, mutta näkyviä tuloksia on ollut vain vähäisesti. Kysymmekin, onko SYL oikein taho keskustelemaan toisen asteen valmentavista opinnoista tai maahanmuuttajien opintopoluista? Emme vastusta mukanaoloa työryhmässä, mutta emme pidä asiaa keskeisenä painopisteenä. Koulutuspolkujen sijaan painottaisimme maahanmuuttajien työllistymiseen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti keskeisiä tavoitteita ovat työhallinnon harjoittelujen avaaminen kv-opiskelijoille sekä automaattisen kahden vuoden oleskeluluvan myöntäminen Suomessa valmistuneille kv-opiskelijoille. Esitämme, että kirjaus muutetaan seuraavaan muotoon: 4 (10)

5 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO Maahanmuuttajien työllistyminen Maahanmuuttajataustaisten työttömyys on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Siinä missä maahanmuuttajataustaisten työttömyys oli vuoden 2009 lopussa 24 %, oli se vuoden 2010 lopussa 29 % samalla, kun kantaväestön työttömyysaste pysyi likimain vakiona. Erityisen huomattavaa on, että mm. nuorisotyöttömyys on samalla ajanjaksolla laskenut. Kiinnitetään huomiota erityisesti korkeakoulutukseen Suomeen saapuvien ulkomaisten opiskelijoiden työllistymiseen, työelämätaitoihin sekä työharjoitteluihin. Vaikutetaan siihen, että työhallinnon harjoittelut avataan myös ulkomaisille opiskelijoille sekä että jokaiselle Suomessa valmistuvalle myönnetään automaattisesti kahden vuoden oleskelulupa. Mikäli nykyinen painopiste halutaan säilyttää, tulee kirjaus muuttaa määrätietoisemmaksi ja asettaa selkeät, konkreettiset tavoitteet. 2.7 U7: Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistaminen AYY pitää kirjausta kv-sektorin ydintoimintana. AYY toivoo kirjaukseen enemmän painoa kansainvälistymisen määrän lisäksi laatuun ja erityisesti mainintaa siitä, mitä kansainvälistymisstrategian tavoitteita pyritään edistämään. Lisäksi avoimeksi jää kysymys, miten SYL pystyy kv-opiskelijoiden edustusta edistämään, kun ao. asiat ovat pääosin ylioppilaskuntien tehtävien piirissä. 2.8 U8: Akateemisten työvoimapalveluiden saatavuuden parantaminen AYY pitää kirjausta hyvänä, mutta pitää kirjausta U9 (lomapankki) tärkeämpänä. Aloitettu projekti on hyvä viedä loppuun ja vasta sitten alkaa keskittyä uuteen projektiin. Kirjauksen toteuttamista ei tule priorisoida kovin korkealle ennen kuin lomapankkiprojekti on saatettu loppuun. Lisäksi AYY muistuttaa, että kansainväliset opiskelijat ovat työvoimapalveluiden käyttäjinä tärkeä erityisryhmä, johon tulisi kiinnittää huomiota (ks. U6). Vaikuttamistyössä olisi ajan haaskuuta tehdä ensin työ kantaväestön näkökulmasta ja tämän jälkeen paikata aukkoja kv-opiskelijoiden osalta. 2.9 U9: Edistetään lomapankkijärjestelmän syntymistä AYY pitää lomapankkijärjestelmää tärkeänä sukupolvikysymyksenä. Tavoitteet on asetettu viime liittokokouksen kannanotossa, nyt projektin eteen pitää vain tehdä työtä, jotta kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästään. AYY esittääkin, että kirjausta muutetaan kunnianhimoisempaan ja tavoitteellisempaan suuntaan. Lomapankista on keskusteltu julkisestikin jo pitkään, joten nyt tavoite pitäisi asettaa järjestelmän konkreettisen toteutumisen tasolle. Tälle olisi myös hyvä asettaa aikaraja, esimerkiksi alkaneen hallituskauden loppu U10: Yhdenvertaisuustyön vahvistaminen AYY pitää kirjausta hyvänä. 5 (10)

6 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO Rivillä 171 puhutaan esteettömyystyöstä. Kuitenkin esimerkiksi Aalto-yliopistossa on siirrytty puhumaan esteettömyyden sijaan saavutettavuudesta, joka on esteettömyyttä laajempi käsite. Toivomme samaa SYL:ltä ja koko suomalaiselta korkeakoulukentältä U11: Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen AYY pitää kirjausta erittäin hyvänä, erityisesti tutkimuksellisen ja vaikutuksia hakevan otteen vuoksi U12: Opiskelijan kannalta toimivin sosiaaliturvajärjestelmä AYY pitää kirjausta pääosin hyvänä. Kuitenkin rivillä 188 oleva muotoilu opiskelijan sosiaaliturvajärjestelmästä johtaa helposti siihen, että erittäin monimutkaista järjestelmää lähdetään kehittämään vain yhden intressiryhmän näkökulmasta. Tällainen lähestymistapa ei ole kannatettava, vaan myös SYL:n tulisi tehdä tätä työtä huomioiden sosiaaliturvajärjestelmä kokonaisuutena. AYY toivookin kirjaukseen muotoilua kokonaisuuden huomioon ottavasta näkemyksestä. Erityiskysymyksenä nostaisimme kirjauksen piiriin vielä vastavalmistuneiden silpputyöläisten sosiaaliturvan U13: SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyyden parantaminen AYY pitää kirjausta hyvänä SYL:n kehy-toiminnan näkyvyys on varsin heikkoa. Kehitysyhteistyöstä kertomiseen ei pidä kuitenkaan käyttää resursseja erikseen, vaan siitä pitää pystyä kertomaan SYL:n paranevan viestinnän kautta (kirjaus J6). Yhtä tärkeää opiskelijoille on kertoa SYL:n muustakin toiminnasta, kuten koulutus- ja sosiaalipoliittisesta vaikuttamistyöstä sekä kv-asioista. Rivillä 197 oleva maininta opiskelijoiden toimintamahdollisuuksien laajentamisesta ei ole kovin konkreettinen ja toivommekin sen uudelleenmuotoilua U14: Järjestösektoriverkoston luominen AYY pitää kirjausta hyvänä, erityisesti tapana tukea kokonaisvaltaisesti ylioppilaskuntien piirissä tapahtuvaa KYKY-työtä. Huomautamme kuitenkin siitä, että kaikilla ylioppilaskunnilla ei ole alayhdistyksiä, joten rivin 199 lause kaipaa uudelleenmuotoilua. Lisäksi vierastamme sitä, että opiskelijoista puhutaan rivillä 203 massoina ja tämä ei tyylilajillisesti sovi SYL:n toimintasuunnitelmaan. 6 (10)

7 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO Jatkuvat projektit 3.1 J1: Opintotukijärjestelmän kehitys Ei kommentteja. 3.2 J2: YTHS:n talouden ja AMK- pilotin seuraaminen Ei kommentteja. 3.3 J3: Toimivampi OLL AYY pitää alkuperäistä kirjausta hyvin epäinformatiivisena. Toivomme konkreettisempia toimenpiteitä siihen, miten SYL osallistuu OLL:n kehittämiseen. Mitkä ovat ne toimenpiteet, joiden mukaisesti kehitetään OLL:n toimintaa jäsenjärjestöjen toivomalla tavalla? Miten paljon resursseja kannattaa laittaa yhden sektorin kehittämiseen? Sähköpostilla (26.9 pj-ps-listalle) tullut ehdotus ohjausryhmän perustamisesta on hyvä. Tämän voisi lisätä myös SYL:n toimintasuunnitelmaan eikä pelkästään OLL:n. Samalla kuitenkin on hyvä pohtia, että kuinka paljon resursseja on järkevää laittaa yhteen sektoriin. Tällä hetkellä OLL (ainakin 8 "työntekijää") + yksi SYL:n hallituksesta on kuitenkin järjestön isoin sektori. Onko se tärkein? Kaikki asianomaiset ovat varmasti samaa mieltä, että OLL:a tulee kehittää, mutta onko tarpeellista kiinnittää toimintaan vielä lisää henkilöresursseja ohjausryhmän muodossa? Jos jäsenet suurimmaksi osaksi tulevat ylioppilaskunnista, hyvä! Tehokkaampi tapa tukea OLL:a voisi olla, että SYL:n toimijat tilanteen salliessa nostaisivat esiin OLL:n keskeisiä edunvalvonnallisia tavoitteita esimerkiksi vaikuttajia tavatessaan. Toimitaan yhdessä, ei erikseen! SYL:n tulee siis aktiivisesti keskustella samassa toimistossa työskentelevien OLL:n toimijoiden kanssa. Jos jäsenet kokevat tiettyjä asioita tärkeämmiksi kuin OLL:ssä toimivat henkilöt niin SYL:n tulee rohkeasti muistuttaa OLL:a liittokokouksessa hyväksytyistä prioriteeteista. SYL:n tulee käydä aktiivista palautekeskustelua korkeakoulujen liikuntatoimijoiden kanssa ilman, että läsnä on OLL:n edustajia, jotta varmistetaan aito palautemahdollisuus. SYL:n tulee myös kriittisesti arvioida minkä vuoksi OLL on olemassa ja/tai onko OLL:n olemassaololle perusteita. 3.4 J4: Opiskelija- asumisen ongelmakohdat ja tulevaisuus AYY pitää kirjausta erittäin tärkeänä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tilanne on hyvää vauhtia kriisiytymässä, eikä tilanteeseen saada helpotusta ainakaan ennen vuotta J5: Tasa- arvoinen perhe- elämä Ei kommentteja. 3.6 J6: Viestintä luvulle ja sen yli AYY pitää kirjausta hyvänä. 7 (10)

8 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO Uusille opiskelijoille suunnatun infomateriaalin kehittämisessä SYL:n kannattaa kuitenkin konsultoida ylioppilaskuntia, jotta tuotettava materiaali vastaa tarpeita. Riviltä 258 alkavaa lausetta Kasvatetaan liiton tulisi terävöittää, esimerkiksi seuraavalla muotoilulla: Parannetaan liiton vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa ja kasvatetaan Facebook-fanimäärää. 3.7 J7: Työurien pidentämisen opiskelijanäkökulma AYY pitää kirjausta edelleen tärkeänä. Nuoret eivät ole ainoa taho, jonka tulisi kantaa vastuunsa työurien pidentämisestä. On kuitenkin huomioitava, että toisin kuin riviltä 268 alkava lause Nykyisessä työurakeskustelussa antaa ymmärtää, eivät opiskelijat voi olla varsinaisesti helpotustenkaan kohteena ongelmaa ratkottaessa. AYY esittääkin kyseisen lauseen poistamista toimintasuunnitelmasta. AYY huomauttaa, että erityisesti kv-opiskelijoita joko pidetään tarpeettomasti työttöminä tai tarpeettomasti häädetään Suomesta välittömästi valmistumisen jälkeen. AYY esittää, että kirjauksen toisen kappaleen loppuun lisätään virke Keskusteluun osallistuessaan SYL painottaa sitä, että vastuu työurien pidentämisestä kuuluu kaikille ikäryhmille, ei ainoastaan opiskelijoille. 3.8 J8: Opiskelijoiden oikeudet työelämässä AYY pitää kirjauksia U2, U9, J7 ja J8 hyvänä kokonaisuutena. Kirjaukset J7 ja J8 keskustelevat keskenään, sillä työurakeskustelussa unohtuu usein työelämässä tärkeän kokemuksen hankkiminen opiskelujen aikana. 8 (10)

9 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO Opintolainakirjaus Aalto-yliopiston ylioppilaskunta kannattaa opintotukilinjapaperinsa mukaisesti hallituksen pohjaesitystä 4. Opintolainajärjestelmää kehitetään ja lainan suhteellista osuutta opintotuesta lisätään, seuraavilla muutoksilla: 1. Virke "Opintolainan käyttöasteen nostaminen on keskeinen keino tukea täysipäiväistä opiskelua." poistetaan ja tilalle lisätään virkkeet "Opiskelija voi toimeentulonsa turvaamiseksi työskennellä opintojensa ohella tai nostaa valtion takaamaa opintolainaa. Näistä toimeentulon täydennysvaihtoehdoista täysipäiväistä opiskelua tukee opintolaina." 2. Sanat "markkinoimalla opintolainaa" muutetaan muotoon "viestimällä opintolainasta". Näin ollen linjapaperikirjaus kuuluisi kokonaisuudessaan: Opiskelija voi toimeentulonsa turvaamiseksi työskennellä opintojensa ohella tai nostaa valtion takaamaa opintolainaa. Näistä toimeentulon täydennysvaihtoehdoista täysipäiväistä opiskelua tukee opintolaina. Lainan houkuttelevuudesta pidetään huolta tarjoamalla riittävät kannustimet ja riskisuojat, joita kehitetään. Opintolainan osuus opintotuen kokonaismäärästä on enimmillään puolet. Opiskelijoiden tietoisuutta opintolainasta lisätään viestimällä opintolainasta avoimesti. Perustelut Lisäksi poistetaan linjapaperista: opintorahapainotteinen osana osion alusta. Ylioppilasliikkeen päätavoite on hyvä ja monipuolinen opiskelijoiden toimeentulon turvaava malli. Opintolainan suhteellisen osuuden kasvattaminen ei edellytä opiskelijalta lainan vastentahtoista nostamista. Sen sijaan lainaosuuden kasvattaminen järkevyyden rajoissa takaa entistä paremman toimeentulon niille, jotka katsovat lainan ottamisen hyötyjen peittoavan sen haitat. Opintolaina vapauttaa opiskelijan opiskelemaan täysipäiväisesti ja ohjaa opiskelijaa ajattelemaan, että opinnot ovat konkreettinen sijoitus tulevaisuuteen - jotakin arvokasta. Sekä työllistymis- että keskipalkkatilastoja tarkasteltaessa on huomattavissa, että tämä pitää paikkansa. Opiskelijatutkimus 2010 mukaan vuonna % ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on nostanut opintolainaa. Kyseessä ei siis ole marginaalisen joukon hyödyke vaan etuus, jota käyttää noin kolmannes ylioppilaskuntien jäsenistöstä. Pelkästään tämä seikka edellyttää ylioppilasliikkeen huomiota opintotuen kehittämistoimenpiteisiin ja luopumista periaatteellisesta sormet korviin lälääläläläää-vastustusmentaliteetista. Opintolaina on olemassa ja opiskelijat nostavat sitä, koska opintoraha ei yksin riitä kattamaan elinkustannuksia. Tämä on tosiseikka ja vallitseva asiaintila, jota opiskelijoiden etujärjestö ei voi ohittaa. Opintolainaa on syytä kehittää ennakkoluulottomasti niin, että se muistuttaa luonteeltaan enemmän aitoa tukea kuin pankkilainaa. Esimerkiksi korkoavustuksiin 9 (10)

10 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO oikeuttavat tulorajat ovat tällä hetkellä epärealistisen matalat (1195e/kk). Parhaat tulokset lainan kehittämisessä opiskelijoille edulliseen suuntaan saavutetaan sillä, että ylioppilasliike on oma-aloitteisesti kehitystyössä mukana. Ylioppilasliikkeen tehtävä ei ole myydä tai markkinoida opintolainaa. Siitä huolimatta paras tietous opintolainan riskeistä, eduista, haitoista ja hyödyistä juuri opiskelijanäkökulmasta on kiistatta ylioppilasliikkeen tarjottavissa. Tietoisuuden lisääminen ei painosta opiskelijaa elämään lainarahalla vaan takaa, että opiskelija tekee nostanko vai en? -päätöksensä perustuen tietoon - ei arvailuun. 10 (10)

11 1 2 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Sisältö VUODEN 2012 PÄÄTAVOITE... 1 Kunnallisvaalit Uudet projektit Opintopolkujen sujuvoittaminen Osaaminen keskiöön Yliopistojen sisäinen rakenteellinen kehittäminen ja sisäinen rahanjako Koulutuksen kaupallistuminen Suomessa Opiskelijoiden oikeusturva Huomio maahanmuuttajien koulutuspolkuihin Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistaminen Akateemisten työvoimapalveluiden saatavuuden parantaminen Edistetään lomapankkijärjestelmän syntymistä Yhdenvertaisuustyön vahvistaminen Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen Opiskelijan kannalta toimivin sosiaaliturvajärjestelmä SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyyden parantaminen Järjestösektoriverkoston luominen... 6 JATKUVAT TAI AKTIIVISESSA SEURANNASSA OLEVAT PROJEKTIT Opintotukijärjestelmän kehitys YTHS:n talouden ja AMK pilotin seuraaminen Toimivampi OLL Opiskelija asumisen ongelmakohdat ja tulevaisuus Tasa arvoinen perhe elämä Viestintä 2010 luvulle ja sen yli Työurien pidentämisen opiskelijanäkökulma Opiskelijoiden oikeudet työelämässä Vuoden 2012 päätavoite Kunnallisvaalit

12 SYL:n vuoden 2012 päätavoite on yhdessä ylioppilaskuntien kanssa luoda yliopistokaupungeista Suomen nuorisoystävällisimmät paikkakunnat. Nostetaan kuntavaalit sukupolvivaaleiksi tukemalla ylioppilaskuntien kunnallista vaikutustyötä. Ylioppilaskuntien paikallista näkyvyyttä kuntavaikuttamisessa tuetaan toteuttamalla valtakunnallinen kuntavaalikampanja, jonka osana järjestetään kuntavaalikiertue opiskelijapaikkakunnille. Paikallisia ja valtakunnallisia kuntavaaliteemoja nostetaan esille läpi vuoden sekä mediassa että muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuntavaalien yleiset valtakunnalliset teemat ovat: nuoren sukupolven vaikutusmahdollisuuksien parantaminen opiskelijoiden asuntopulan ratkaiseminen joukkoliikenteen kehittäminen opiskelupaikkakunnilla Uudet projektit 1. Opintopolkujen sujuvoittaminen Opiskelijavalintojen uudistaminen, opintojen eteneminen ja valmistumisajat ovat vahvasti esillä ajankohtaisessa keskustelussa. Näkökulma on usein tehokkuuden ja nopeuden näkökulma. Tuodaan tähän keskusteluun opiskelijoiden kannalta mielekkäitä näkökulmia ja ratkaisuja ja huomioidaan se, että opiskelijan olisi jatkossakin mahdollista erehtyä ja löytää oma opiskelualansa. Opintopolku huomioidaan kokonaisuutena, opiskelijavalinnoista työelämään siirtymiseen asti. Myös opiskelijoiden sairastaminen ja mielenterveysongelmat hidastavat opintojen etenemistä merkittävästi. Edistetään joustavien opiskelumahdollisuuksien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä kiinnittymistä yliopistoyhteisöön. Kiinnitetään vaikutustyössä huomiota opintotuen etenemisvaatimusten mukaisen opiskelutahdin mahdollistamiseen ja edellytysten luomiseen. Vaikutetaan siihen, että opiskelijoiden mielenterveysongelmiin puututtaisiin entistä varhaisemmassa vaiheessa ja, että opiskelu olisi mahdollista sairauspäivärahalla. 2. Osaaminen keskiöön Suomen koulutuspoliittista keskustelua ohjaa tällä hetkellä keskustelu resursseista sekä pyrkimys tehokkuuteen ja nopeuteen. Toisaalta hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Koulutusjärjestelmää

13 kehitettäessä keskiössä pitäisi näin ollen ennen kaikkea tarkastella osaamisen laatua sekä sivistyksen että työelämän osaamistarpeiden ja kehittämisen näkökulmista. SYL nostaa keskusteluun hyvän ja laadukkaan tutkimukseen perustuvan opetuksen ja opiskelun merkityksen suomalaisen osaamisen kehittymisessä, ja tuo esille konkreettisia avauksia opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseksi. SYL järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtumia, joissa käsitellään osaamisen kehittymisen kannalta keskeisiä asioita, kuten opetuksen arvostusta sekä opetussuunnitelmatyön ja osaamistavoitteiden määrittelyn tärkeyttä. SYL jatkaa opiskelijakeskeisen oppimisen metodien ja käytänteiden levittämistä yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. SYL vaikuttaa siihen, että opintojen kautta olisi mahdollista saada työelämässä tarvittavaa osaamista sekä hyvät valmiudet siirtyä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön. Lisäksi SYL vaikuttaa siihen, että opiskelijalla on mahdollista suorittaa hyvin organisoitu korkeakouluharjoittelu, ja että formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista tunnustetaan myös osaksi tutkintoja. Myös elinikäisen oppimisen mahdollisuudet, mukaan lukien yliopistollisen täydennyskoulutuksen kehittäminen, nostetaan osaksi keskustelua. 3. Yliopistojen sisäinen rakenteellinen kehittäminen ja sisäinen rahanjako Rakenteellinen kehittäminen jatkuu alkaneella hallituskaudella ja säilynee merkittävänä koulutusjärjestelmää muokkaavana prosessina. Yliopistosektorilla rakenteellisen kehittämisen painopiste on siirtynyt yliopistojen sisälle, ja erityinen merkitys on profiloitumisen kautta tapahtuvalla resurssien sisäisellä uudelleen kohdentamisella. SYL osallistuu aktiivisesti rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloitumisesta käytävään keskusteluun, samalla jatkaen linjaansa olla ottamatta kantaa yliopistojen sisäisiin asioihin. Sen sijaan SYL tukee ylioppilaskuntia ja hallinnon opiskelijaedustajia vaikutustyössä, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi näissä asioissa entistä paremmin. Tämän lisäksi rakenteellisessa kehittämisessä kiinnitetään erityishuomiota ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen erityiskysymyksiin. 4. Koulutuksen kaupallistuminen Suomessa Koulutus on kaupallistunut vähitellen kaikilla koulutusasteilla: aikuis ja täydennyskoulutus ovat pitkään toimineet kaupallisin periaattein, korkeakoulutus on kansainvälisesti kaupallistunut viime vuosina, ja uusin ilmiö Suomessa ovat erilaiset kaupalliset palvelut toisella asteella ja perusopetuksessa. Kaupallistuminen muuttaa käsitystä siitä, mitä koulutus on, mitä arvoja se palvelee ja miten se järjestetään.

14 Laaditaan koulutuksen kaupallistumisesta Suomessa tilanneanalyysi, jossa huomioidaan mm. maksulliset koulutusohjelmat, koulutusviennin ja tilauskoulutuksen kehittäminen sekä ulkomaisen koulutuksen tarjonnan yleistyminen Suomessa. Tilanneanalyysi toteutetaan yhdessä muiden kiinnostuneiden toimijoiden kanssa ja sen pohjalta suunnitellaan ylioppilasliikkeen toimintaa. 5. Opiskelijoiden oikeusturva Opiskelijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun vaarantuminen on noussut viime aikoina keskusteluun erityisesti ns. SORA lainsäädännön sekä opintoaikojen rajauksen toimeenpanon myötä. SYL seuraa sora lainsäädännön toimeenpanoa yliopistoissa sekä jatkaa vaikutustyötä mahdollisimman yhtenäisten soveltamiskäytäntöjen syntymiseen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa. Lisäksi SYL varautuu lainsäädännön soveltamiseen ja valituskäytäntöihin hyödyntämällä lainsäädäntöasiantuntemusta. SYL seuraa opintoaikojen rajauksen soveltamista ja edistää yhdenvertaisten soveltamiskäytäntöjen muodostumista. SYL selvittää ylioppilaskuntia useimmin ja eniten työllistävät oikeusturvatapaukset. 6. Huomio maahanmuuttajien koulutuspolkuihin Maahanmuuttajataustaiset jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko opintojen ulkopuolelle kuin muu väestö. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajista jatkaa yhtä suuri osa, mutta lukiokoulutuksessa keskimääräisesti muuta väestöä pienempi osuus. Myöskään korkeakoulutuksessa ei maahanmuuttajien määrä vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä. Kiinnitetään erityishuomiota maahanmuuttajien siirtymiseen koulutusasteelta toiselle ja edistetään siirtymien tukemista. Tärkeimpinä tavoitteina ovat valmentavat opinnot sekä lukioihin (lukiostartti) että yliopistoihin. Luodaan malli maahanmuuttajataustaisille suunnatuista yliopistoon valmentavista opinnoista. SYL tekee aktiivista yhteistyötä muiden opiskelija ja nuorisojärjestöjen kanssa maahanmuuttajien koulutuspolkuvaihtoehtojen lisäämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Näiden järjestöjen yhteinen työryhmä vuodelta 2011 jatkaa työtään. 7. Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistaminen Kansainvälisten opiskelijoiden asemaa korkeakouluissa tulee edelleen parantaa. Kansainvälisille opiskelijoille luodaan aitoja vaikutuskanavia korkeakouluihin sekä olemassa

15 olevien rakenteiden että tarvittaessa uusien kautta. SYL painottaa toiminnassaan kvopiskelijoiden edustuksen parantamista ylioppilaskunnissa, YTHS:ssa, opiskelijaasuntosäätiöissä, opiskelijaruokailun järjestämisessä ja muissa olennaisissa opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa toimijoissa. Edistetään yhteistyössä järjestöverkoston kanssa kvopiskelijoiden monipuolista osallistuminen järjestötoimintaan. SYL edistää korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian väliarvioinnin aloittamista. Opiskelijajärjestöt ovat vahvasti mukana arvioinnissa. 8. Akateemisten työvoimapalveluiden saatavuuden parantaminen Työvoimapalveluiden tarkoitus on tarjota itsenäisesti käytettäviä sekä henkilökohtaisia työvoimapalveluita kuten tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta sekä yrittäjyydestä. Lisäksi työvoimapalvelut auttavat työnhaussa ja välityksessä. Tällä hetkellä akateemista työvoimapalvelua tarjotaan seitsemällä paikkakunnalla, joista Helsingin Kluuvin piste on ainoa, jossa palveluille on riittävät resurssit toimia. Tilanne on monelta osin kestämätön. SYL vaikuttaa yhdessä ylioppilaskuntien kanssa akateemisten työvoimapalveluiden parantamiseksi yliopistopaikkakunnilla sekä yliopistojen ura ja rekrytointipalveluiden ja TE toimistojen yhteistyön lisäämiseksi. 9. Edistetään lomapankkijärjestelmän syntymistä Työsuhteiden pätkittyminen on arkipäivää Suomessa. Suuri osa opiskelijoista on epätyypillisissä työsuhteissa. Työsuhteiden pätkittymisestä johtuen pidemmän yhtäjaksoisen ja etukäteen suunnitellun vuosiloman pitäminen on mahdotonta. Tämän takia nykyistä vuosilomakäytäntöä on syytä muuttaa. Lomapankkijärjestelmän kehittäminen on olennainen osa keskustelua pätkätyötä tekevien aseman parantamiseksi myös akateemisella kentällä. SYL tekee vaikutustyötä poliittisten sidosryhmien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on lomapankkijärjestelmän saaminen keskusteluun vuoden 2012 aikana, ja lomapankkijärjestelmän saattaminen valmisteluun hallituskauden aikana. 10. Yhdenvertaisuustyön vahvistaminen SYL vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja arviointia sekä keskustoimistolla että toiminnassaan ylioppilaskuntien kanssa. Tätä varten päivitetään SYL:n yhdenvertaisuussuunnitelma, joka toimii tukena kaikessa sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa ja kaikilla toimintasektoreilla. Päivityksen yhteydessä määritellään mm. keinot arvioida

16 järjestelmällisesti liiton toimintaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. SYL tukee ylioppilaskuntien yhdenvertaisuus ja esteettömyystyötä. 11. Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen Tampereen YTHS:llä vuosina toteutetun Suunta hankkeen tulosten mukaan sosiaalityöntekijän avulla pystytään tehokkaasti ehkäisemään opiskelijan syrjäytymistä. Sosiaalityöntekijöiden palvelut ovat usein opiskelijoiden saavuttamattomissa eikä opiskelijoilla ole niistä riittävästi tietoa. Opiskelun ja elämänhallinnan ongelmat tulevat usein esiin terveysongelmia selvitettäessä, mutta opiskeluterveydenhuollon piiristä ei ole olemassa luontevaa väylää kunnallisen sosiaalityön pariin. Jotta opiskelijoiden syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja opintojen etenemistä edistää, tulee opiskelijoiden saatavilla olla heille soveltuvaa sosiaalityötä. Kerätään tietoa opiskelijoiden ulottuvilla olevan sosiaalityön järjestämisen mahdollisuuksista ja luodaan liitolle oma näkemys parhaasta sosiaalityön toteuttamismallista (esim. kunta, korkeakoulu tai YTHS). Aloitetaan tämän kerätyn tiedon pohjalta vaikuttamistyö. 12. Opiskelijan kannalta toimivin sosiaaliturvajärjestelmä Sosiaaliturvajärjestelmässä on useita epäkohtia opiskelijoiden suhteen, eikä opintotuki sovi yhteen muiden etuuksien kanssa tarvittavissa määrin. SYL laatii oman näkemyksensä opiskelijan sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta ja kehittämistoimenpiteistä tarkastellen yleisimpiä opiskelijan sosiaaliturvaan liittyviä ongelma ja eri tukimuotojen yhteensovittamistilanteita. 13. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyyden parantaminen SYL lisää kehitysyhteistyön näkyvyyttä ja houkuttelevuutta yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ottaa osaa kehitysyhteistyötoimintaan joko tulemalla mukaan kehitysyhteistyötoimintaan tai maksamalla kehitysyhteistyömaksua. SYL tekee omaa kehitysyhteistyötoimintaansa näkyvämmäksi KENKKUn ja ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa laajentaen näin opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia. 14. Järjestösektoriverkoston luominen Ylioppilaskuntien erilaiset alayhdistykset toimivat opiskelijaa lähimpänä olevalla järjestötoiminnan tasolla. Yhdistykset ottavat uudet opiskelijat vastaan, valvovat opiskelijoiden etuja oppiaine ja tiedekuntatasolla ja järjestävät yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä tukevaa toimintaa. Yhdistysten kautta SYL voi kuulla laajemmin opiskelijoiden tarpeita ja lujittaa

17 edelleen liikkeen vahvuuksia, organisoituneisuutta ja massojen nopeaa tavoittamista. Ylioppilaskuntien järjestösektorien yhteistyötä kehittämällä saadaan synergiaetuja mm. koulutusmateriaalien ja oppaiden yhteisestä tuottamisesta. SYL ryhtyy kehittämään ylioppilaskuntien järjestösektoreiden verkostoa Kykyprojektivetoisesti. Kartoitetaan sektorin toiveet ja tarpeet, suunnitellaan ja toteutetaan sen mukaan viestintää, tapaamisia ja koulutusmateriaalia. Tuetaan järjestösektoreita erityisesti opiskelukyvyn, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroimisessa järjestötoimintaan Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit 1. Opintotukijärjestelmän kehitys Seurataan opintotuen kehittämisen toimenpiteiden toteuttamista ja osallistutaan keskusteluun opintotuen jatkokehittämisestä. Tuetaan opintotukijärjestelmän kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti kannustamaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Pidetään yllä keskustelua opintotuen huoltajakorotuksesta ja perheellisten opiskelijoiden asemasta. Osallistutaan aktiivisesti ja aloitteellisesti opintotuen kehittämistä pohtivien tahojen toimintaan. 2. YTHS:n talouden ja AMK pilotin seuraaminen Vuosi 2012 on YTHS:n toiminnassa muutoksen aikaa. Muutoksia tuo mukanaan muun muassa syksyllä 2011 alkanut AMK opiskelijoiden YTHS pilotti sekä passiivirekisterikäytäntö, joka voi vaikuttaa merkittävästikin YTHS:n talouteen. Seurataan AMK pilotin etenemistä ja yliopisto opiskelijoiden palveluiden tasoa pilotin aikana. Kiinnitetään huomiota YTHS:n talouden kehittymiseen sopeuttamistoimien jälkeen. Erityistä huomiota kiinnitetään passiivirekisterikäytännön vaikutukseen YTHS:n talouteen. 3. Toimivampi OLL

18 Osallistutaan OLL:n toiminnan kehittämiseen. Opiskelijoiden liikuntaliittoa kehitetään keskustoimistovetoisesti jäsenjärjestöjen haluamaan suuntaan. 4. Opiskelija asumisen ongelmakohdat ja tulevaisuus Kytketään opiskelija asumiseen vaikuttaminen osaksi kuntavaalikampanjaa ja pyritään löytämään kohtuulliset ratkaisut hätämajoitusten järjestämiseksi yliopistopaikkakunnilla. Tuetaan ylioppilaskuntien vaikutustyötä paikallisesti ja edistetään energiatehokkuuden lisääntymistä uudisrakentamisessa ja opiskelija asuntojen peruskorjauksessa. OKM:n asettama työryhmä selvitti vuonna 2011 korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä asumispalveluita ja ehdotti seurantatoimikunnan perustamista. Toimikunnan tehtävänä olisi seurata ja tukea korkeakoulujen kansainvälisten asumispalveluiden yhteistyötä sekä palvelukehitystä. SYL edistää osaltaan toimikunnan tavoitteiden toteutumista ja tukee korkeakoulujen vastuutusta kansainvälisten opiskelijoiden asumispalveluiden järjestämisestä. 5. Tasa arvoinen perhe elämä Tasa arvoisen perhe elämän saavuttamiseksi Suomessa tulee uudistaa vanhempainvapaajärjestelmä sekä säätää tasa arvoinen avioliittolaki. Osallistutaan keskusteluun perhevapaamallin uudistamisesta ja vanhemmuuden kustannusten jakamisesta tasan työnantajien kesken sekä työn ja perhe elämän yhteensovittamisesta. Edistetään tasaarvoisen avioliittolain säätämistä. 6. Viestintä 2010 luvulle ja sen yli Ajetaan vuonna 2011 valmistuneen viestintäkäsikirjan käytännöt kaikkien SYL:n toimijoiden arkirutiineihin. Uudistetaan SYL:n infomateriaali, jota on tarjolla uusille opiskelijoille ja sidosryhmille. Kasvatetaan liiton vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa ja pyritään kasvattamaan Facebook fanimäärää. Etsitään uusia ja kevyitä keinoja kertoa SYL:n toiminnasta jäsenistölle ja sidosryhmille verkossa. Kehitetään dokumentointi ja arkistointikäytäntöjä. SYL:n toimintaa kehitetään kohti kattavampaa kolmikielisyyttä: liitto edistää suomen, ruotsin ja englannin kielten käyttöä ja hyvää yhdenvertaista kielipolitiikkaa omassa toiminnassaan ja ylioppilaskunnissa. 7. Työurien pidentämisen opiskelijanäkökulma

19 Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet koskevat opiskelijoita aina perusasteelta aikuiskoulutukseen. Nykyisessä työurakeskustelussa opiskelijat ovat lähinnä tiukennusten ja rajausten kohteena. SYL toimii työurakeskustelussa aktiivisesti yhdessä ylioppilaskuntien kanssa tuoden esille relevantteja keinoja pidentää työuria vahingoittamatta Suomen koulutusjärjestelmää. 8. Opiskelijoiden oikeudet työelämässä Opiskelijoiden työnteko opintojen aikana on arkipäivää, ja opiskelijat toimivat suurena työntekijäreservinä useilla aloilla. Opintojen aikaiseen työntekoon liitetään erilaisia negatiivisia sävyjä ja virheellisiä olettamuksia. Tästä johtuen opiskelijoiden tekemää työtä ei usein arvosteta, mikä näkyy huonoina työehtoina ja työolosuhteina. SYL nostaa esille opintojen aikaiseen työssäkäyntiin liittyviä kehittämistarpeita yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sekä tuottaa oikean kuvan vallitsevasta tilanteesta. Vaikutustyön tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työehtoja sekä saada opintojen aikainen työnteko sidosryhmien agendalle.

20 SYL Hallituksen esitys Valmistelijat Ilari Nisula Antti Jukka Huovila Hallituksen esitys lisäyksestä linjapaperin kohtaan 2.2. Esityksen taustaksi on laadittu taustamuistio opintolainasta. Muotoillut ehdotukset kuvaavat tavoitetilaa linjapaperin mukaisesti. Alustavasti kannustimilla tarkoitetaan nykyjärjestelmän mukaisesti opintolainavähennystä ja riskisuojilla korkoavustusta. Liittokokouksen päättämän linjan puuttuessa hallituksen toiminta on kuluneen vuoden aikana ollut lähimpänä linjaa 3. Vaihtoehdot: 1. Opintolainajärjestelmä lakkautetaan Opiskelijoita kohdellaan samalla tavalla kuin muita sosiaalietuuksia saavia, eikä opiskelijoiltakaan edellytetä toimeentulon turvaamista lainarahalla. Opintolainajärjestelmä lakkautetaan, ja opintorahan ja asumislisän yhteismäärä on muiden vähimmäisetuuksien tasolla. 2. Nykyinen opintolainajärjestelmä säilytetään Opintolaina on osa opintorahapainotteista opintotukijärjestelmää. Täysipäiväistä opiskelua tuetaan huolehtimalla opintorahan ja asumislisän riittävästä tasosta. Opintolainan suhteellista osuutta ei nosteta. Opintolainajärjestelmässä on toimivat riskisuojat ja kannustimet. Opiskelijoita ei kannusteta aktiivisesti ottamaan opintolainaa. 3. Nykyistä opintolainajärjestelmää kehitetään Opintorahapainotteisessa opintotuessa laina on houkutteleva ja turvallinen toimeentulon täydentämisen muoto. Lainan houkuttelevuudesta huolehditaan riittävillä kannustimilla sekä riskisuojilla ja niitä kehitetään. Opiskelijoiden tietoisuutta opintolainasta lisätään. Opintolainan suhteellista osuutta ei nosteta. 4. Opintolainajärjestelmää kehitetään ja lainan suhteellista osuutta opintotuesta lisätään Opintolainan käyttöasteen nostaminen on keskeinen keino tukea täysipäiväistä opiskelua. Lainaan houkuttelevuudesta pidetään huolta tarjoamalla riittävät kannustimet ja riskisuojat, joita kehitetään. Opintolainan osuus opintotuen kokonaismäärästä on enimmillään puolet. Opiskelijoiden tietoisuutta opintolainasta lisätään markkinoimalla opintolainaa avoimesti. lisäksi poistetaan linjapaperista: opintorahapainotteinen sana osion alusta.